Moikka!

Meillä myös toivottavasti tulossa kevään tai kesän aikana ensimmäinen inseminaatio. Me oltu tutkimuksissa useampi vuosi ja hitaasti on menty monesta syystä eteen päin. Meidän tilanne on se, että meille hoidot tehdään luovutetuilla siittiöillä. Tästä syystä minua alettiin tutkia vasta tämän vuoden puolella. Tiedossa siis oli, että miehestä ei siittiöitä löydy…

Odottelen itse vielä kontrolliverikokeen tuloksia, ekalla kerralla fsh oli ikäisekseni turhan korkea. Viimeistään ensi viikolla pitäisi tulla tietoa. Viime viikolla kävin tuubaultraäänessä, johon en kyllä mene toiste! Teki tosi kipeää. Kunha verikoetulokset tulee, ruvetaan suunnittelemaan meidän aikataulua.

Tunnelmat myllää vieläkin aika kovaa, on ollut koko asiassa meillä molemmilla aikamoinen sulattelu. Kuitenkin tällä viikolla valittiin meille suomalainen luovuttaja. Nyt odotellaan ja katsellaan. Itse joudun näillä näkymin syömään clomifenejä. Ainakin näin suunniteltiin viime käynnillä.

Vertaistuki on tärkeää, toivottavasti täältä uudelta palstalta löytyy juttukaveria 🙂

Hei!

Meillä takana lapsettomuutta ja yritystä kohta kolme vuotta. Meille tehtiin ensimmäinen inseminaatio helmikuussa tuloksetta. Lääkkeinä oli femar ja menopur, koska clomifenillä ei ollu vastetta.Clomifeniä söin muutaman kierron ennen inseminaatiota. Kierto venyi 79 päivään ja kokeiltiin samalla kaavalla uudelleen. Yhtään johtofollikkelia ei näkyny ja tähän kiertoon ei hoitoa tehdä.
Mulla monirakkulaiset munasarjat ja nyt lääkäri määräsi metformiiniä, onko tästä kellään kokemusta? jos ei seuraavassa kierrossa tulosta näy, aletaan miettimään seuraavaa hoitomuotoa.
Raskaalta tämä kyllä tuntuu ja kun vika on pelkästään minussa.. Paljon olen vanhaa sivustoa lukenut, asiasta puhuminen tuntuu ylivoimaisen vaikealta, vain lähimmät ystävät tietävät, muut varmaan arvaavat..
Mukavaa kevättä kaikille!

Hei!

Tsemppiä Haave79 mahdollisiin ensi viikon hoitoihin!
Itsellä ei tosiaan ole kokemusta vielä mistään lääkkeistä. Tällä viikolla soittelin klinikalle, kun sain kontrolliverikokeen tulokset. Fsh oli 13,1 ja amh 3,4. Edelleen ihmettelivät fsh arvoa, kun on viitearvojen yläpuolella. Amh on kuulemma tosi hyvä. Tästä huolimatta olisi tarkoitus koittaa ensimmäinen inseminaatio seuraavaan kiertoon. Kun kierto alkaa, niin pitää soittaa klinikalle. Ohjeistavat lääkkeet. Tarkoitus siis käyttää Clomifeniä, onko millaisia mahdollisia sivuvaikutuksia!? Jännittää kyllä…oman jännityksen tekee vielä lahjasolut vaikka niihin on henkisesti valmistauduttu jo useampi vuosi.

Tsemppiä kaikille!

Hei!

Olen pahoillani Haave79! 🙁 toivotaan, että ivf toisi mukanaan lisätietoa ja sen odotetun plussan.

Tämä foorumi on kyllä tällä hetkellä ihan kökkö. Kommentoin tänne jo aiemmin, mutta kommenttiani ei nähtävästi näy.

Meillä torstain ultra näytti kaksi follikkelia, mutta limakalvo oli vielä liian ohut. Käytiin nyt uudestaan, niin limakalvo parempi ja huomenna päästään hoitoon. Meillä hoidot tehdään eri paikkakunnalla, niin säätämistä riittää. En tiennyt, että minun pitäisi vielä jotain lääkkeitä clomifenien lisäksi syödä. Mutta lääkäri oli kiltti ja pisti minulle tänään pregnylin, kun itselläni ei ollut siitä mitään hajua 😀 lugesteronit alkaa sitten tiistaina ja jatkuu kaksi viikkoa. Olo on ollut vähän kuumeinen ja iho on herkkä. Alamahaa vihloo ja pistokohta on kipeä. Turvottaa myös, toivotaan lämpimiä kelejä ettei tarvitse sulloutua farkkuihin…

Pitkät viikot siis edessä, mutta toivotaan, että kaikki menee hyvin. Jaksamista ja tsemppiä muille!

Hei!

Toivotaan, että plussa tulisi. Tosin meillä vasta ensimmäinen hoitokerta, joten todennäköisyys ei välttämättä kovin suuri. Lääkärin mukaan kävimme juuri oikeana päivänä ja oikealla hetkellä. Testipäivään on vielä aikaa puolisentoista viikkoa. Vielä olen ainakin malttanut olla testaamatta 🙂

Pari päivää inseminaation jälkeen oli alamaha kipeänä. Nyt se on helpottanut, mutta päätä särkee jatkuvaan, rinnat ovat arat ja olen ollut tosi väsynyt. Kuuluu kyllä lugesteronien oireisiin.

Mites muilla on alkanut kesä?

Hei! Täällä testattiin muutama päivä liian aikaisin, joten en tiedä uskaltaako miten iloita..mutta plussaa näytti! Olo kiitollinen, ällistynyt, hämmästynyt ja ennen kaikkea onnellinen! 🙂

Hei.
Minäkin liityn joukkoon. Näköjään nyt pystyn kommentoimaan ketjuun, aiemmin se ei ole onnistunut?!?
Ensin hieman taustaa. Meillä (minä 35v, mies 36v) taustalla 2,5 vuotta lapsettomuutta, mitään syytä ei ole kummastakaan löytynyt. Kaikki täydellistä mutta plussan plussaa en ole koskaan testiin saanut 🙁

Meillä oli toinen IU kaks viikkoa sitten, nyt menossa pp15. Vielä en uskalla iloita tai kirota jälleen pskaa tuuri..jotenki olen valmistaunut siihen että kuukautiset alkaa päivänä minä hyvänsä. Toivon kuitenkin kovasti, että olisin väärässä ja saisin Auringonkukka2 tavoin iloita plussassa, testiä en tee ennen ensi viikkoa 🙂
Oletko käynyt jo lääkärissä?

Haave79, me olemme miettineet että siirrymme IVF jos tämä IU ei tuota tulosta. Lääkäri kyllä toitotteli, että yleensä me tehdään kolme IU ennen IVF-siirtymistä mutta sanoin, että päätös on lopulta meidän. Katsotaan nyt..ens viikolla kun hoitaja soittaa pitää päättää miten jatketaan.

Jos tästä IU kerrastakin tulee pettymys, en tiedä miten näihin hoitoihin jaksaa uskoa..eihän IU onnistumisprosentti ole kovinkaan suuri mutta kun ei mitään merkkiä et voisi tärpätä. Pitäisi jaksaa vaan tsempata ja toivoa parasta mutta ei sitä aina jaksa..

Tsemppiä kaikille hoitoihin!

Näköjään mun näppäiksessä ei I toimi kunnolla kun joka kohtaan tuli IU, eikä IUI 🙂

Hei,

olen monta viikkoa yrittänyt liittyä keskusteluun, mutta nyt vasta onnistui.

Meillä oli ensimmäinen inseminaatio maanantaina. Lääkäri ei ollut kovin toiveikas, sillä limakalvo oli liian ohut ja follikkeli nipin napin 18mm. Olen koittanut kääntää jo ajatukset syksyyn ja seuraavaan hoitoon. En halua luoda liikaa toivetta nyt, kun lähtökohdat eivät ole kovin lupaavat.

Toi-ve79, joko olet uskaltautunut testin tekemään? 🙂

Moikka Toi-ve79 ja Freesia!

Minäkin utelias joko Toi-ve79 olet tehnyt testin? 🙂 minä en ole vielä käynyt lääkärissä, mutta soitin viikolla neuvolaan. Eka neuvolakäynti on heinäkuun puolella, mutta sitä ennen käyn jo lapsettomuuspoliklinikka tarkistuttamassa tilanteen. Ollaan siis oltu eri paikkakunnalla yksityisellä hoidossa, mutta neuvolasta soittavat oman kunnan julkisen puolen polille. Ollaan sielläkin tuttuja jo ja kuulemma ottavat sieltä meihin piakkoin yhteyttä.

Ollaan testattu kolmena päivänä tällä viikolla ja kaikki näyttäneet plussaa. Viimeksi testasin tänään. Ei sitä jotenkin osaa vielä uskoa. :’)

Minulle sanottiin neuvolasta, että eivät tee nykyään enää varmistusta verikokeesta. Kuulosti kummalliselta..

Tsemppiä Freesia myös nyt piinapäiviin. Toivotaan lääkärin sanomisista huolimatta plussatuulia <3

Hurjasti onnea Auringonkukka2 🙂
Olisin itse samanlainen, jos saisin plussan. Monta eri merkkistä testiä eri päivinä täytyisi tehdä ennen kuin uskoisi sen todeksi.

Kiitos tsempistä! Vielä reilu viikko testipäivään.

Miten teille muille on annettu testipäivä? Minulla on ollut sekä lääkkeillä että ilman aina aika lyhyt kierto. Inssi tehtiin kp 16 (pregnyl edellisenä iltana) ja Lugesteronit alkoivat kp 18. Lääkäri määritti testipäivän siitä Lugesteronien aloituksesta kahden viikon päähän. Silloin on jo kp 32. Harvoin kierto edes yltää niin pitkälle.

Ensinnäkin pitää sanoa, että tää keskustelu on turhauttava kun ei aina pääse kommentoimaan ollenkaan..
Meillä ei tarttenut tuhlata testejä olleskaan, menkat alko pp15 ja nyt mennään siis jo kp6/22-28. Olin todella maassa menkkojen alun jälkeen, tuntuu että joka suunnasta tulee plussa uutisia ja meillä ei oo sellasta edes hailakkaa viivaa tän 2,5 vuoden aikana näkynyt 🙁
Hoitaja nyt sit soittelee torstaina ja kyselee kuulumisia. Ainaki normi yks välikierto ja sen jälkeen luultavasti toinen välikierto (jos päätämme että yks IUI vielä), koska en halua kesälomaani ”pilata” kulkemalla sidehousuissa ja tukkimassa alakertaa lääkkeitä kaks kertaa päivässä. Haluan nauttia kesälomasta rakkaan mieheni kanssa. 🙂 Tehdä reissuja ilman että pitää miettiä millon mulla on lekuri tai laitoinko jo lääkkeen tms. Varmaankin kanssasisaret ymmärrätte mitä tarkoitan? 🙂
Nyt pitäisi päättää tehdäänkö elokuussa se viimeinen inseminaatio, vai siirrymmekö IVF-jonoon. Hyvällä tuurilla eka IVF-hoito voisi olla jo tän vuoden puolella..(kunnallisen puolen 6kk hoitotakuu).

Täytyy kyllä sanoa että oli viime torstaina ja perjantaina todella maassa alkaneiden menkkojen vuoksi. En löytänyt elämästäni mitään positiivista asiaa, tuntu että mä oon viallinen kun en tule edes avustettaessa raskaaksi.. vaikka mitään vikaa ei ole löytynyt. Oloa pahensi vielä vauva-uutiset, isosisko ja yks tuttu saivat viime keskiviikkona vauvan.. 🙁

Freesia mä pidän peukkuja sulle, toivotaan plussaa!
Haave79, mites teidän hoidot on edennyt!

Aurinkoista Juhannusviikkoa teille kaikille (räntäsateesta huolimatta)!
:)Toi-ve79

Toi-ve79, olen pahoillani 🙁 ymmärrän täysin miltä muiden vauvauutiset tuntuu. Lisäksi tuntuu siltä, että joka paikassa tulee vastaan vain raskaana olevia naisia. Voi johtua siitä, että kesällä vauvamahat ei piiloudu takkien alle tai sitten oman tilanteen takia katse kiinnittyy herkemmin niihin. Oli syy mikä vaan, se on masentavaa!

Tein tänään testin, 2 päivää ennen varsinaista testipäivää. Täysin nega! 🙁 Taidan lopettaa luget. Alavatsakipua ollut melkein viikon verran ja koko ajan tuntuu että nyt vuoto alkaa, mutta luultavasti luget pitävät vuodon poissa.

Pitäisi yrittää nauttia kesästä, mutta hankalaa se on. Varsinkin kun vettä sataa ja on harmaata. Mielikin harmaantuu. Syksyn hoitoja odotellessa…

Tämä foorumi on kyllä ärsyttävä kun ei pääse aina kommentoimaan. Nyt huomasin, että Firefox-selaimella tää ei toimi oikein mutta Chromella toimii normaalisti. 🙂

Teimme miehen kanssa päätöksen, että kokeilemme vielä yhden IUI:n. Nyt pidämme kahden kierron tauon, elokuun alussa menkkojen alkaessa soittelen lääkäriin ja katsomme millä lääkkeillä mennään.
Toisaalta helpotus, että saa kaks kuukautta olla ilman lääkärikäyntejä ja pistämistä yms. Toisaalta taas sen pienen käärön saaminen syliin siirtyy vaan myöhemmäksi.. Tai no eihän sitä luomuplussa ole pois suljettu 😀 Noh, suuri ihmehän se olisi sillä tän 2,5 aikana ei oo plussan plussaa vielä testissä näkynyt.

Auringonkukka2, joko olet päässyt käymään ekassa ultrassa? 🙂

Freesia, Pahoittelut negasta 🙁

Haave79, mainitsit että siirtyisitte IVF- hoitohin ja se oli heti seuraavasta kierrosta. Oletteko päässeet ”tosi toimiin”?

Aurinkoista kesää (sateista huolimatta) ja tsemppihalit hoitoihin kaikille!

:)Toi-ve79

Moikka!

Freesia olen pahoillani 🙁 Toi-ve79: meillä on varhaisultra 1.7 eli ensi viikon tiistaina. Eka neuvola on 10.7. Jännittää kamalasti, mutta mikäli on luottaminen 24/7 vellovaan oksennusoloon, pitäisi kaikki olla kunnossa ainakin jollain asteella 🙂

Kaikille voimia ja uskoa siihen, että plussatuulet puhaltavat <3

Hei ja lämmintä kesää kaikille!

Haave79, tsemppiä seuraavaan IVF. Toivottavasti se tuottaa tulosta. Minullakin on selkeästi suuremmat odotukset IVF:n suhteen kuin inseminaation.

Meille ehdittiin kuitenkin tehdä toinen inssi ennen kesäpaussia. Sekin meni pieleen. Sairaalalla seurattiin follikkelin kasvua useana päivänä ja sairaalalääkärin mielestä kasvutahti oli hyvä. Klinikalla lääkäri katsoi ultralla ennen inssiä ja follikkeli olikin vain 17mm. Ilmeisesti sairaalalla lääkäri tehnyt mittausvirheen. Kyllä suututti! Inssi kuitenkin tehtiin. Pettymys on todella suuri ja aion kyllä ottaa asian puheeksi sairaalalla kesätauon jälkeen. Tuntuu että molemmat inssit ovat menneet ”hukkaan”, koska lääkäri on pyytänyt varaamaan ajan liian aikaisin, eikä follikkeli ole ollut tarpeeksi suuri.

Epäonnistumisista huolimatta aurinkoista kesää kaikille!

Heippa hei tytöt!

En tiedä miksi mutta aina kun käyn lukemassa foorumeilta keskusteluja lapsettomuudesta, ahdistun´. Mutta tälläpä kertaa niin ei käynyt näitä juttuja lueskellessa joten päästin kirjoittaa.
Ollaan yritetty lasta ties kuinka kauan. Veikkaisin että reipas 3 vuotta. Välillä oltiin jo hoitoihin menossa mutta sitten päätettiin vielä kokeilla josko se lapsi sieltä tulisi ilman ylimääräisiä hormoneita. Kokeiltiin jopa akupunktiota sekä homeopaattisia lääkkeitä. Tuloksetta. Kolmas inseminaatio tehdään tiistaina. Pakkohan niihin hormonihoitoihin oli taipua.
Meillä ei vikaa pitäisi olla kummassakaan paitsi kuukautiset ei tule normaalisti. Oikeastaan ne ei tule ollenkaan paitsi aina inseminaation jälkeen. Eräs lääkäri diagnosoi munasarjat monirakkulaisiksi mutta kaksi muuta kumosi sen. Joten näillä mennään.
Olen syönyt primolut-kuuria,clomeja ja sitten piikittänyt puregonia ja kahdella viimeisellä kerralla menopuria. Se kun kasvattaa rakkuloita paremmin.
Pelottaa mahdollinen IVF hoito ja toisaalta odotan sitä. Punktio kuulemma on kivulias toimenpide. Mutta tarkemmin mietittynä onko sillä väliä jos hoito onnistuu. Joskus tuntuu että henkinen kipu on pahempaa kuin nuo toimenpiteet joita tehdään. Eihän sitä lapsettomuutta koko ajan mieti mutta aina kun hoitojakso on päällä niin ajatukset pyörii väkisinkin pistoksien, tuntemuksien ja oman navan ympärillä. Välillä naurattaa, sitten itkettää ja lopuksi tulee raivon puuskia. Ja muuten sitä on niin tasainen ihminen. Mies kutsuukin tätä hullunlehmäntaudiksi. Eikä kyllä ole siinä väärässä.
Miten teillä muilla menee? Näyttää olevan hiljaiseloa täällä. Toivottavasti joku lukee tätä viestiketjua vielä 🙂

Vihdoin tänne pääsee kirjoittamaan. 🙂
Samppinen82, tervetuloa joukkoon! Vaikka en kyllä toivoisi kenenkään käyvän tätä rumpaa läpi.. :/
Meillä olisi tänään viimeinen (kolmas) inseminaatio, jos tästä ei tule plussaa niin sen jälkeen siirrytään IVF-jonoon. Lääkäri itse ehdotti, että siirtyisimme tämän hoidon jälkeen eteenpäin. Olin hieman yllättynyt, sillä viimeksi hän puhui neljännestä inseminaatiosta. Mutta hyvä näin, sillä inseminaatiot on nähty tai no jospa kolmas kerta toden sanoo! 🙂
Meillä on ollut Naistenklinikalla aivan ihanat lääkärit + hoitajat, heitä voin vaan kiittää hyvästä hoidosta. Välillä kuulen, että porukalla vaihtuu lääkärit vähän väliä. Itse olen käynyt vain kahdella eri lääkärillä ja on huomannut kuinka he kohtelevat meitä potilaita niin ihanasti. Ymmärtävät kun välillä on pskapäivä ja itkuherkässsä, eikä jaksa jankuttaa samoista asioista kuin ennenkin.
Onko teillä muilta millaisia lekuri kokemuksia?

Meille kahden kuukauden tauko hoidoissa tuli tarpeeseen, saimme vaan mennä ja olla, yrittää unohtaa koko lapsettomuusrumban. Nautimme kesästä ja toisistamme! Ihanaa oli täytyy myöntää, vaikka kyllä sitä väliltä mietti miten erilainen kesä meillä olisi jos meillä olisi vauva. Varasimme myös lokakuulle kahden viikon etelän matkan, otamme lääkärin neuvosta vaarin. Hän neuvoi nauttimaan tästä hetkestä ja elämään. Elämistä ei kannata lopettaa lapsettomuushoidoista huolimatta. Te varmastikin ymmärrätte mitä tarkoitan?!

Miten teidän muiden kesä meni? Mites hoidot?

Aurinkoisin terveisin Toi-ve79

Hei samppinen82 ja Toi-ve79!

Olen itse vietellyt täällä hiljaiseloa, kun en oikein tiedä mihin ryhmään kirjoitella 😀 en ole tohtinut kesäplussien ryhmää perustaa. Kesä meni nopeasti ja pahoinvointia oli jonkun verran. Nyt on taas työt alkanut.

Meillä oli juuri tänään ultra, ollaan menossa 13+0. Rakenteet oli normaalit, nenä ja viisi sormeakin löytyi 🙂 hirveä viuhke kävi myös, mikä on käsittämätöntä, kun itse ei vielä niitä tietenkään tunne. Vauveli siis 7cm kokoinen.

Meillä lääkärit olleet mukavia. Mutta meillä oli jonkun kerran sama lääkäri julkisella ja yksityisellä. Oli havaittavissa aika selkeää asenteen muutosta, kun maksettiin enempi 😉

Tsemppiä Toi-ve79 nyt kolmanteen inssiin! Jospa kolmas kerta toden sanoo ja saatte nyytin matkaan <3

Eihän tämä niin helppoa olekaan, kommentoiminen tänne nimittäin 🙂 Explorerilla se näyttää onnistuvan. Hassu.
Nyt Haa-ve79 pidetään porukalla peukut pystyssä että tällä kertaa sieltä tulisi se plussa ja välttyisin IVF hoidot.
Meillä on ihan sama tilanne nyt. Tiistaina oli inseminaatio ja nyt sitten vaan odotellaan. Jännä kuinka fiilikset on niin ristiriitaiset. Yhtenä hetkenä on varma että nyt tärppää ja sitten hetken päästä pessimisti sisällä vie voiton ja alkaa miettimään uusia hoitoja.
Jos kuukautiset nyt alkaa niin sitten aletaan suunnittelemaan uusia hoito mahdollisuuksia. Mutta eiköhän se ole sitten se IVF, eipä tässä paljon muuta vaihtoehtoa ole.
Meillä on kyllä ollut myös ihan mahtavat hoitajat ja lääkärit. Kaikki on rentoa ja tukeakin saa tarvittaessa. Ja kauhean kannustavia. Meillä on vaan täällä uhkana että synnäri lakkautetaan kokonaan joka tarkoittaisi että nämäkin palvelut täältä loppuu. Sääli.
Millaisia tuntemuksia teillä on inssin jälkeen?
Välillä kun tuntuu että on just sellainen olo että menkat alkaa kohta ja sitten taas ne ei olekaan sellaisia normaaleita menkka oireita. Valkovuotoa ja turvottaa. Sitten tuleekin rintojen aristus ja turpoaminen joka ei ole mulle ominainen menkka oire. Onkohan niin että ne pregnylin jämät kummittelee elimistössä?
Millainen tilanne Freesia sulla muuten nyt on?

Ihanaa kun auringonkukka2 kirjottelet vielä täällä. Kerro vain kuulumisia niin me saadaan valmistautua henkisesti siihen raskauteen kuuntelemalla kaikkia kauhu kertomuksia pahoinvoinnista, turvotuksesta ja muista raskauden ihanuuksista 😉 Ei vaan, oon vaan kade 😉

Tähän loppuun vielä juolahti mieleeni että minkä ikäisiä te olette?
Mun nimimerkki taitaa paljastaa jo vastauksen 🙂

Mukavaa viikonloppua tytöt teille. Palataan!

Hei kaikille ja kiva että keskustelu on taas vilkastunut.

Kovasti tsemppiä teidän piinapäiviin Toi-ve79 ja samppinen82! Pidän peukkuja plussille!

Onnea hyvistä uutisista ultrasta auringonkukka2! Ihanaa että kaikki on hyvin 🙂

Kyselit oireista inssin jälkeen samppinen82. Minulla alkuun oireet olivat vähäisiä. Molemmilla kerroilla alavatsa oli kipeä irrotuspiikistä muutaman päivän. Ekassa inssissä oireet taisivat loppua siihen ja vuoto alkoikin jo ennen testipäivää. Tässä toisessa inssissä tilanne oli toinen. Alavatsakipuja oli enemmän ja rinnat olivat todella arat ja vähän pinkeät. Ihmettelin oireiden erilaisuutta, mutta en uskaltanut sen enempää innostua, koska lääkäri ei ollut kovin toiveikas inssipäivänä pienen johtofollikkelin takia. Lääkärin viimeiset sanat minulle olivat, ”muista, ihmeitä voi tapahtua. Onnea matkaan”.

Ja niin pieni ihme tapahtui <3 tein elämäni ensimmäisen positiivisen raskaustestin, tai siis kaikenkaikkiaan viisi sellaista 🙂 hyvin alussa vielä mennään rv 7+5, mutta ainakin tällä viikolla ultrassa kaikki näytti olevan hyvin. Syke löytyi ja koko vastasi viikkoja. Sormet ristissä toivotaan, että pikkuinen kestää mukana loppuun asti.

Toivon teille muillekin pieniä ihmeitä 🙂

Freesia

Toi-ve 79 oli muuttunut mun kirjotuksessa Haa-ve 79:ksi 🙂 Pahoittelut.

Onnea Freesia pienestä ihmeestä! Onpas vaan huikea juttu!! Kyllä se mukana kulkee seuraavat kuukaudet. Ihanaa odotusaikaa 🙂

Mitähän Haave79 kuuluu?

Tännehän pystyy taas kommentoimaan, hienoa 🙂
Ensinnäkin Onnittelut Freesia! Ja ihanaa odotusaikaa Auringonkukka2:lle myös!
samppinen82, me sit mennään ihan samoissa. Pidän peukkuja teille, että tämä hoitokerta toisi teille sen toivotun plussan <3

Itellä on ollu inssipäivän jälkeen eka menkkamaista kipua mutta se kesti vain noin vuorokauden. Kaikki hoitokerrat on muuten olleet erilaisia. Ekassa hoitokerrasta ei ollu sen kummempia tuntemuksia ja kierto jäikin todella lyhyeksi vain 22pv. Lääkkeenä oli Gonal-F 50IU kp5-10, Ovitrelle 250IU kp11 ja IUI oli kp13.
Tokassa hoidossa oli hieman turvotusta, rinnat hieman kipeenä mutta ei mitään muuta. Menkat alkoi täsmällisesti. Tuossa oli lääkkeenä Gonal-F 50IU kp5-9, Ovitrelle IU250 kp10 ja IUI kp11. Lisänä Lutinus 100mg 2xpv kp14-25.

Nyt kolmannen inssin jälkeen, normi menkkakivut kesti noin vuorokauden ja vatsakipua on ollu enemmän sekä munasarjat on tuntuu oudolta, sellasia outoja kipuja tulee välillä. Ja rinnat on todella turvoksissa.. Eilen laitoin juhlamekkoa päälle ja siinä huomasin että mekko kiristi rintojen kohdalla kunnolla. 😀 Gonal-F varmaan tekee tuon turvotuksen ja Lutinus.. Tässä IUI on käytössä lääkkeet Gonal-F 50IU kp5-9, Ovitrelle 250IU kp10 ja IUI kp12. Lutinus 100mg 2xpv kp14-27. Hoitaja soittelee tilanteesta 1.9. joten testin teen aikaisintaan 31.8. jos menkat ei oo vielä silloin alkaneet..
Välillä toiveet on todella korkealta onnistumisen suhteen ja välillä taas oon varma ettei tämäkään hoitokerta onnistu. Pitää yrittää uskoa että niitä ihmeitä tapahtuu ja eihä sitä tiedä jos nyt olisi meidän pienen ihmeen aika. 🙂

Samppinen82, inhottavia noi synnäreiden laukkauttamiset. Porukalla pitenee matkan synnyttämään ja hoidoissa käyvillä matkat piteneen. Ei ihan edullista hommaa jos matkat alkaa olla pitkiä ja sairaalassa pitää välillä käydä vähän väliä.. 🙁

Munkin nimimerkki paljastaa iän.. 😀

Nyt töiden pariin!

Tsemppiä kaikille hoidoissa käyville ja odotuksen onnea plussanneille!

🙂 Toi-ve79, joka yrittää pysyä positiivisella fiiliksellä mutta ei anna itsensä leijua pilviin, ettei tuu turhan pitkää pudotusta alas kuukautisten alettua 😀

Voi Unelmoija kun tiedän niin tuon sun tunteen. Sitä niin odottaa että nyt onnistuu inseminaatio, nyt on mun vuoro, kyllä mekin tullaan raskaaksi, tuleehan muutkin kunnes tullaankin ryminällä alas. Vaikka kuinka koettaa olla toivomatta liikoja niin siitä huolimatta toivoo. Ja kun sitten ne pilvilinnat romahtaa niin siinä ollaankin taas keskellä raunioita.
Itse olen nieleskellyt pitkän päivän kyyneleitä ja yrittänyt pysytellä kasassa. Koko ajan tunne että räjähtää.
Kuukautiset siis alkoi ja kolmas ja viimeinen inseminaatio ei sitten tuottanut tulosta. Olo on kyllä ihan tyhjä.
Meillä menee lokakuun puoleen väliin että päässään jutustelemaan jatkosta. Meilläkin hoitomatkan pitenee usealla sadalla kilometrillä.
Samassa veneessä Unelmoija ollaan. Ei se nyt varmaan lohduta mutta tiedät ainakin että on meitä muitakin 🙂

En olis ikinä uskonut että lapsen saamisesta tulee ongelma. Sitä pitää kaikkia asioita niin itsestään selvyytenä. Ajattelee että saa kaiken. Työn, talon, miehen ja lapsia. Kukapa olisi uskonut että se lapsien saaminen olisikin näin vaikeaa…

Täällä täytyy nyt todeta että IVF-hoitoihin tiemme käy, viimeinen kolmas IUI ei tuottanut toivottua tulosta 🙁
Nyt on todella lyöty ja pettynyt olo. Se yksi asia mitä olemme mieheni kanssa toivoneet vajaat 3 vuotta, ei onnistu sitten millään, ei vaikka vähän autettaisiinkin.

Meillähän ei mitään syytä lapsettomuuten ole löytynyt ja olenkin miettinyt että olisiko helpompaa jos olisi joku selkeä syy, miksen onnistu tulemaan raskaaksi. Olisiko hoitaminen helpompaa?!? Nythän lääkärit vaan antavat lääkkeitä ja sanovat ”testataan nyt näin…”.

Eipä mulla tän pskempia uutisia ollut. Tsemppiä teille muille hoitoihin! Meidän hoidot jatkuu noin 6kk päästä..se ihana IVF-jono..eihän sitä ole tullut jonotettua/odotettua tässä lapsettomuusaikana yhtään 🙁

Heipähei!
Täällä kans uusi ”ryhmäläinen”. Eka inssi tulossa piakkoin. Yritetty ollaan jo pari vuotta. Selittämätön lapsettomuus täälläkin. Clomit, menopur ja nyt klinikalle mennessä sitten Pregnyl. Ihmetelty miksi Pregnyl pistetään vasta inssin yhteydessä, onko kenelläkään tästä kokemusta.
Tuskaista on, vaikka toivoa on vielä jäljellä. Silti rankkaa kun pelkää, että joutuu taas pettymään.

Tsemppiä ja jaksamisia Toi-ve 79!! Kyllä se lapsi sieltä vielä tulee, usko pois 🙂 Tämä odottaminen nyt vaan on niin jäätävän tuskasta mutta ei kai se auta kun ottaa päivä kerrallaan. Ja nauttia siitä puolison seurasta ja yhteisestä ajasta vielä kun on kahdestaan.
Se on kyllä totta mitä sanoit tuosta syyn puuttumisesta. Ehkä ei olisi niin epämääräinen olo jos tietäisi todellisen syyn. Toisaalta, varmaan se olisi yhtä tarpomista oli miten oli 🙂

Haaveissa80,tervetuloa keskusteluihin. Joko saadaan jännittää ensimmäisen inseminaation tuloksia? 🙂
Meillä pregnyl pistoksien ajankohta on vaihdellut aika paljonkin. Ensimmäinen pistettiin päivää ennen, toinen aikalailla samoihin aikoihin mutta tämä viimeisin 36h aikaisemmin inseminaatiota. Oiskohan se lääkäristä kiinni miten se haluaa sen tehdä? Tuntuu olevan niin monenlaista käytäntöä.

Voi, kun osa teistä pystyy olemaan niin positiivisella mielellä. Osaisinpa itsekin olla! Meillä on yrittämistä takana kolme vuotta. Vuosi sitten todettiin, että munajohtimet on tukossa. Sen jälkeen tulinkin yllättäen luomusti raskaaksi. Raskaus päättyi keskenmenoon rv 9. Sen jälkeen elämä on ollut alamäkeä. Ennen keskenmenoa suhtauduin muiden raskauksiin ja vauvoihin suht positiivisella mielellä. Keskenmenon jälkeen olen vältellyt raskaana olevia ja vauvoja. Alan itkemään heti, kun kuulen vauvauutisia… Ajattelen vain minkä ikäinen vauva minulla pitäisi olla, jos kaikki olisi mennyt hyvin. Tähän asti vauvojen välttely on onnistunut, mutta eilen siskoni ilmoitti olevansa raskaana. Onneksi tekstiviestillä, ettei tarvinnut kasvotusten alkaa itkemään 🙁

Meidän hedelmöityshoidot siirtyivät tämän luomuraskauden vuoksi. Lääkäri oli sitä mieltä, että pystyn tulemaan luomusti raskaaksi. Nyt vuoden päästä, kun raskautta ei kuulunut päästiin vihdoinkin uudestaan tutkimuksiin/hoitoihin. Viimeksihän ei ehditty hoitoihin asti… Lääkärit vaihtelevat joka kerta, kun käyn polilla ja jokaisella on omat hoitolinjansa. Elokuussa gynekologi oli sitä mieltä, että aloitetaan Clomifen seuraavassa kierrossa ja luomusti yritetään raskautta. Ohjasi varaamaan ajan ultraan kp 10-13. Sitten ultraava gyne kysyikin tehdäänkö inseminaatio huomenna. Olin yllättänyt ja toki suostuin IUI:n! Ensimmäinen inseminaatio tehtiin viime kierrossa ja kuukautiset alkoi tällä viikolla 🙁 Tässä kierrossa ei inseminaatiota voida tehdä, koska ovulaatio osuu viikonlopulle, eli taas vaan lisää odottelua… En usko omalla kohdallani inseminaatioon, toivoisin vain, että päästäisiin pian IVF-hoitoihin. Mutta ensin on käytävä IUI läpi, jotta lääkärit olisivat samaa mieltä eli taas lisää odottelua…

Tämä viikonloppu on mennyt kotona itkiessä. Vaikka juurikaan uskoa inseminaatioon ei ole, antoi se kuitenkin pienen toivonkipinän, joka mureni tällä viikolla. Lisäksi raskausuutiset hajottivat minut täysin 🙁

Tervetuloa porukkaan Minku!

Olen miettinyt paljon tuota keskenmenon mahdollisuutta, varsinkin näiden hoitojen myötä. En voi käsittääkkään millaista tuskaa se tuottaa äidille ja isälle. Onneksi ihminen on vahvaa tekoa ja kestää aika paljon ja löytää aina ne keinot selviytyä. Muuten meistä kukaan tuskin alkaisikaan tähän rumpaan 🙂
Nyt vaan yrität ajatella positiivisesti ja elät niin normaalia elämää kun mahdollista. Itselläni ainakin auttaa kun aloittaa jonkun projektin ettei tarvitse koko ajan velloa tämän asian ympärillä.

Meillä oli nyt suunnittelu lääkäri käynti perjantaina. Olipahan muuten mukavaa vaihtelua kun ei tarvinutkaan ottaa housuja pois 🙂 No mutta siis nyt ollaan jonossa ivf hoitoihin. Hyvällä lykyllä se toteutuisi jo tämän vuoden puolella. Pidetään peukut ja varpaatkin kohti taivasta että päästäisiin sinne. Luulin että menee varmaan taas yksi puoli vuotta odotellessa mutta taisinkin olla väärässä.

Mitäs teille muille kuuluu?? Taitaa olla niin että meidän keskustelu on sen vuoksi näin hiljaista kun tänne on jotenkin niin hankala kirjoittaa?? Oletteko muuten missään muissa yhteisöissä? Käsittääkseni facessa on simpukan oma ryhmä!

Hei
Aluksi meistä, minulla on siis lapsia ja miehellä ei, yhteinen oltais haluttu ja nyt 2,5v sitä yritetty.
Päästy sen verran eteenpäi että luonnollisesti ei tule onnistumaan ja inseminaatio juuri kokeiltu.

Oon täällä jo jonkun aikaan lukenut juttuja ja tänään tuli tunne että puran oman pahan olon tänne.
Itsellä siis terveitä lapsia ja minussa ei vikaa vaan miehelläni noin 1,5 milj. elävää enkä jaksa tätä pettymysten ketjua joka kuukais kun ei lasta kuulu!!
Miten te muut jaksatte??
samaan aikaan kun itse koen asiat näin mietin et joillain ei ole edes sitä yhtä joten olen onnellinen jopa näistä lapsista !!

Kokeilimme ensimmäistä inseminaatiota, mutta taas alkoi kuukautiset, miten ihmeessä jaksatte uskoa ja toivoa että saatte lapsen??
Musta tuntuu että mä en nää yhtään valoa tunnelin päässä ja en itse terveenä haluaisi lähteä koeputkihedelmöitykseen..

AHDISTUS!!

Hei!
Tämän foorumin käyttäminen on hieman hankalaa, sain jo tilini lukkoon, joten täytyi perustaa uusi.. Täällä siis entinen Haaveissa-80 huutelee.
Eka inssi oli elokuussa, ei tulosta.
Toinen inssi lokakuun loppupuolella. Nyt parhaillaan piinaillaan, vielä pitäisi varmaankin viikon verran odotella, ennen kuin uskaltaa tehdä testiä.
Kuinka aikaisessa vaiheessa olette inssin jälkeen testanneet? Onko pregnylillä vaikutusta tulokseen? Mulle Pregnyl laitettiin inssin yhteydessä.

Kyllähän tässä on taas kuukauden aikana aika isot odotukset kerännyt, varsinkin kun mitään syytä ei meistä oo löytynyt. Miehen simpat on tosin hieman huonolaatuisia, muttei kuitenkaan pitäisi olla mahdotonta onnistua. Pakko jaksaa luottaa ja uskoa, että vielä natsaa!!

Tsemppiä muille!! 🙂