Jes jatketaan täällä! ?

Tervetuloa Lapsitoiveissa munkin puolesta 🙂 Itsekin uskaltauduin hetki sitten keskusteluun mukaan ja voin sanoa, että tämä vertaistuki on auttanut minua jaksamaan 🙂

Käytin viime vuoden puolella letrozoleja muutamassa kierrossa, sillä haluttiin varmistaa ovulaation tapahtuminen. Mulle se lääke oli kuin myrkkyä. Siitä tuli todella etova olo, päänsärkyä, mielialan vaihtelua, sydämen tykytystä ja turvostusta. Gonal F, Ovitrelle ja Lugesteron olleet viimeksi käytössä eikä niin huonoa olo ollenkaan tule näistä. Nämä oli siis kolmessa viimeisessä inseminaatiossa tukena. Saas nähdä mitä lääkkeitä määrätään sitte ivf-hoidoissa, jos/kun sinne saakka mennään.

Hei kaikki,

Ajattelin pitkään etten tarvitse vertaistukea, mutta syön sanani ?

Taustaa 2,5 vuotta yrittämistä, vuosi sitten julkiselle tutkimuksiin, maaliskuussa piti alkaa ensimmäinen IVF/INCI, mutta tuli Korona.

Toukokuussa menimme yksityiselle ja pistokset alkoivat kesäkuun lopussa ja keräily heinäkuussa. Minulla tuli hyper, joten tehtiin pakastus ja vain yksi voitiin pakastaa. Tänään piti siirtää, mutta alkio ei ole siirto kelpoinen (ei jakaannu riittävästi).
Todella toivoton ja pettynyt olo ja voimavarat nollissa.
Pistokset aiheutti minulle kamalan olon ja pelkään niiden hoitojen uudelleen aloittamista ja sitä, että jaksanko sekä
myös toivoton olo. Eniten ehkä yllätti se, että sieltä tuli vain yksi vaikka saatiin kerättyä monta ja nyt sekään ei ole siirtokelpoinen.

Voimia meille kaikille ❤️

Kiitos ❤️

Jossain vaiheessa kyllä hoidot täytyy aloittaa vielä kertaalleen, mutta pitää katsoa lääkärin kanssa että milloin olisi järkevää. Toki Koronan vuoksi pelkään, että jos hoidot menee tauolle tms.
Ihanaa kun täältä saa tukea, kiitos ?

Onko muilla vastaavia kokemuskassaa siitä, että tulee vain yksi alkio ja sekin siirtokelvoton. Miten pitkään olette yrittäneet?

Sis kokemuksia ??

Mulle ei ollut tullut jostain syystä päivityksiä näistä viesteistä ?

Aarre, voi vitsi, oon tosi pahoillani sun puolesta, että kävi noin ikävästi ? Luuletko, että jaksaisitte vielä yrittää? Täällä ollaan hengessä mukana, voin niin samaistua noihin epätoivon kokemuksiin, jotka ajoittain myös itsellä täyttää mielen.

Mulla lähti eilen melkein taju kun pistin jarrupiikin, mies sai onneksi otettua kiinni ja saatettua maahan makaamaan ? tänään viisastuneena aion pistää jarrupiikin valmiiksi sohvalla ? siis jotenkin se piikki on niin kuvottava ja hidas laittaa että aiheuttaa ihan pahaa oloa. Onneksi näitä ei nyt enää oo toivottavasti montaa jäljellä.

Ja en saa taas näkymään noita kaikki porrastettuja viestejä puhelimella, vaikka onkin työpöytäversio käytössä ? eli en tahalteen kommentoi vaan osaan, mutta kun ei vaan näy kaikki ?

Milloin saatte siitä tiedon, vasta klinikallako? Toivotaan kovasti, että teille menee kaikki tänään hyvin ja että pieni pysyisi matkassa ?

Eilen pistäminen sujui sohvalta käsin jo paljon paremmin kun muiston hengitellä koko ajan ? meilläkin on tänään seurantaultra ja selviää, mikä päivä on punktio.

No kuinka kävi, pääsittekö siirtoon? Mä täällä yritän ruuhkassa kiiruhtaa ajoissa klinikalle ? tietty kaikki kriisit töissäkin osuu aina näille päiville ?

Mahtavaa että pääsitte! Menikö siirto hyvin? Nyt voitkin alottaa sit tikuttamisen ?

Meillä oli taas ultra ja munarakkuloita oli vieläkin enemmän kun viimeksi, yhteensä vissiin n 26 ? Eli ei päästä tuoresiirtoon hyperin vuoksi ? Vaikka nyt muita hyperin oireita ei ainakaan toistaiseksi oo ollut, toivotaan että jatkuu näin ??

Tietty pettymys toi, ettei saada siirtoa heti ja julkisilla kun vaativat sen yhden välikierron ennen pas:ia, niin siirtoon päästään aikaisintaan vasta marraskuussa. Nää hoidot kyllä vaatii aina vaan lisää ja lisää kärsivällisyyttä, joka alkaa kyllä olla hukassa, mutta kai tää taas tästä.

Yksityisen puolen Kela-korvauksista oli puhetta edellisessä ketjussa. Kun hinnastossa näkyy kaksi hintaa, niin alle 43-vuotiaat maksavat sen matalamman hinnan, sillä heistä klinikka saa kai suoraan Kela-korvauksen. Korkeamman hinnan maksavat 43-vuotiaat ja sitä vanhemmat. Ehkä myös alle 43-vuotiaat maksavat korkeamman hinnan siinä tapauksessa, jos takana on jo vähintään kolme ivf- tai icsi-hoitoa, eikä Kela-korvausta sen takia enää saa suoraan.

Hei,
Tiedättekö kuinka nopesti alakautta otettava lugesteron imeytyy? Jouduin käymään vessassa tunnin päästä ottamisesta (yleensä pidän huolen, että menee ainakin pari tuntia mutta .. :O ), nyt pelkään jos se/ne (2kpl) tipahti siinä samalla :/ ?

Jippuli, tuskin yhdellä kerralla on niin merkitystä, vaikka olisikin osa tippunut pois ? aika nopeastihan se yleensä ”sulaa”. Mulla sitä on melko usein valunut osa kuitenki pois, vaikka olisikin pitänyt kunnolla taukoa vessassa käymisessä. Mikäs pp teillä onkaan menossa?

Mä otan tänään klo 22 noi irrotuspiikit, mulle vaihdettiin gonapeptyl ovitrellen tilalle hyperin vuoksi. Punktio on sitten tiistaina. Alkaa olla aika tukala olo jo, alavatsassa koko ajan painava ja pinkeä olo ? myös noi estolääkkeet on tehnyt huonoa oloa. Eli punktiota odotellessa ?

Tiistaina meen klinikalle 9.30, itse punktio on sit 10.30. Jännittää kyllä ? mutta toistaiseks aika maltillisella tasolla, kai ? ja rauhoittavaa olisi vissiin mahdollista saada, mut koitan vetää ilman, mua pelottaa vähän että sekoisin niistä vaan enemmän ? (mulla on nuorena tehty yks leikkaus rauhoittavien kanssa ja silloin olin aivan sekasin). Uskottelen ainakin vielä itelleni et kipulääke riittää ??

No niin, hermoilin varmaan turhaan 🙂 se päivä meni odotellessa iltaa ja uutta satsia. Luin kyllä, että lugen laittamisesta jo tunnin päästä ainetta on paljon veressä. Nyt olis pp 11, jos se lasketaan siitä, kun alkio siirrettiin. Sekasin odotuksin odottelen ke aamua… :=O

Oi sähän pääset Jippuli ihan pian testaamaan ihan luvan kanssa! Toivotaan että olisi vahva plussa odottamassa ?

Tsemppiä Pauliina sulle myös punktioon! Ja kiitos myös muiden tsempeistä? mulle ei oo annettu mitään esilääkitysohjeita ? et ilmeisesti lääkitään sit vasta klinikalla. Ja joo, sairauslomaa on ainakin huominen ja keskiviikko. Tuun sit päivittää miten meni. Jotenkin jännittää et onko ovulaatio voinut kaikista jarruista huolimatta tapahtua jo etukäteen, mut toivotaan että ei.

Täällä ollaan just kotimatkalla punktiosta. Aamu ennen punktioon menoa oli tosi kivulias, mutta klinikalta saadut kipulääkkeet auttoi pian. Punktio sujui ihan hyvin, pyysin pari kertaa lisää lääkettä operaation aikana. Yhteensä munasoluja saatiin kerättyä 24, joista kaikki tuskin on kypsiä kun lääkäri sanoi osan olevan pienempiä. Just tällä hetkellä olo on tosi hyvä, varmaan lääkkeet vielä vaikuttaa. Ens viikolla saa tarkemmin kuulla miten ovat hedelmöittyneet, toivottavasti tieto tulis kuitenkin tonne potilastietoihin jo aiemmin.

Toivottavasti Pauliinalla on myös mennyt punktio hyvin. Ja että sullakin Sabriina pysyisi nyt alkio kyydissä ja vatsatuntemukset ei olis menkkoja.

Taisi se kätilö sanoa että biologi täyttää potilastietoihin tietoja, mutta ei osannut kertoa tarkemmin, että milloin vaan sanoi, että saattaa kestää ? toivotaan että tällä viikolla sais nyt jotain väliaikatietoja tai sit täytyy alkaa vaan soittelemaan ? HUS:ssa punktioita tehtiin tänään ihan liukuhihnatyönä, siellä oli mun mielestä mun lisäksi joku 5+ muutakin punktiossa niin en tiedä miten sinne kehtaa soitella perään kun muitakin töitä varmasti on ?

Voi harmi Sabrina, jos nyt et olisikaan onnistunut ? oon tosi pahoillani. Oliko niin, ettei teillä ollut pakkasessa nyt enää alkioita?

Tuonne meidän hoitopolulle oli päivittynyt tieto, että munasoluja saatiin tosiaan se 24, joista kypsiä oli 20, joista taas normaalisti hedelmöittynyt nyt 9. Toivottavasti näiden hedelmöittyminen nyt jatkuisi normaalina ?? Yllättävän suuri osa ei jostain syystä nyt lähtenyt normaalisti hedelmöittymään ?

Heipä hei,
Kerrotaas kuulumisen, harmillisesti ei positiiviset 🙁
Punktio oli 2.9., joista saatiin 5, kahdessa oli solu, molemmat hedelmöttyi ja jatkoi kasvuaan siirtopäivään, mutta toinen todettiin fragmenttiseksi (?), joten ei jatkoon.

Tämä yksi laitettiin mutta kuukautiset puski tuloaa sitten testipäivänä, kevyttä vuotoa oli jo ti :/
Suuren suuri harmistus ja aika maassa olen ollut, vaikka tiesinkin, että onnistumisprosentti on melko huono 🙁 (ikää ja muuta vaivaa)

Vähitellen kokka kohti uutta, ehkä tästä seuraavaan kiertoon sitten lähdetään taas pistämään koko rumba alusta. Yksityisella vaan maksaa niin jumalattomasta :O mutta ehkä me vielä yksi kierros saadaan tehtyä.
Toivon muille parempaa menestystä 🙂

Voi kun ikävä kuulla Jippuli, ettei teitä onnistanut. Ihailen sua, että jaksatte lähteä uudestaan hoitoihin, toivottavasti talouskin sen kestäisi ?

Onko Sabrinan tuntemukset jatkuneet?

Itelläkin on kyllä tänään ollut fiilikset vähän allapäin, kun tajusin ettei mekään välttämättä saada pakkaseen kovinkaan montaa alkiota, toivottavasti nyt saataisiin edes jotain, etenkin kun ei saada edes tuoresiirtoa. Olin jotenkin typeränä tuudittautunut siihen että kun ollaan ”nuoria” ja munasoluja saatiin niin monta kerättyä, että oltaisiin niistä saatu myös alkioita paljon pakkaseen ja useampi lapsi tällä samalla satsilla, ettei tarttisi enää lähteä samaan piikkirumbaan. Mutta asiat harvoin taitaa mennä niin kuin luulee ja suunnittelee.

Tämä jossittelu ja pessimistinen asenne ei kyllä varmaan ainakaan auta tilannetta, ihailenkin sitä kun monet jaksatte yrittää uudestaan ja olla toiveikkaita. Toisaalta eihän tässä taida olla muita vaihtoehtoja, kuin vain jaksaa yrittää ja toivoa parasta.

Mullakaan ei oo tietoa tosta lämmönnoususta ennen menkkoja. Jos teillä ei nyt tärppäisi niin edellytetäänkö teilläkin hoidoissa välikiertoa vai milloin pääsisitte mahdollisesti uudestaan siirtoon?

Toivon tosiaan, että tänään tulisi päivitystä tonne hoitopolulle alkioiden tilanteesta ? mitään ei ole tullut sen keskiviikon jälkeen. Tiedättekö muuten miten pakastus toimii julkisella, jos viides päivä olisi sunnuntai? Onko siellä joku pakastamassa niitä myös silloin vai siirtyykö pakastus kuudenteen päivään vai pakastetaanko ne jo perjantaina kolmipäiväisinä?

Mulla ei onneksi oo ollut nyt hyperin oireita, turvotuskin alkaa pikkuhiljaa laskea ja eilen en ottanut kun kerran kipulääkettä ??

Moi! Ajattelin uutena tulla kirjoittamaan kanssa, kun olen jo jonkin aikaa lueskellut juttuja taustalla. Mitä pidemmälle hoidot etenee, sitä vaikeampi niitä on vain yksin pohtia. Meillä oli ensimmäinen ivf-yritys 5/20 pitkällä kaavalla, mutta se meni heti alkujaan pieleen, kun vaste oli ihan nolla, ei lähtenyt rakkulat kasvamaan. Nyt toinen yritys menossa lyhyellä kaavalla ja keskiviikkona pääsin ekan kerran punktioon asti. Mun amh-arvo on tosi matala, vain n. 0,5, joten kovin suuria odotuksia määristä ei ollut. Multa punktioitiin 9 rakkulaa, joista 8 löytyi solu, joista 5 oli kypsiä. Luojan kiitos, nämä kaikki hedelmöittyi. Nyt kauhea jännitys siitä, lähteekö ne jakautumaan. Maanantaina pitäisi olla siirto, jolloin kuulen, mikä tilanne on. Oon yrittänyt googlailla, miten tuo jakautuminen yleensä onnistuu ja onko kato siinä vaiheessa suurta, vaikka ihan turhaahan se varmaan on, kun kaikilla kuitenkin yksilöllistä, miten menee. Onko teillä kokemuksia, miten jakautumisvaihe on mennyt? Itse punktio sinänsä oli tosi kivuton. Ikävämpi olo on ollut punktion jälkeen ja vatsassa edelleen tärinäarkuutta kävellessä.

Tsemppiä teille kaikille, jotka jännäätte tai odotatte seuraavaa vaihetta. On kyllä ollut ylivoimaisesti raskainta tämä vaihe vaiheelta odottaminen, kun aina uusi pelko persuuksissa, onnistutaanko vai meneekö jokin pieleen.

Meillä oli tänään siirto ja yksi saatiin pakkaseen. Positiivinen yllätys tuo pakkaseen menijä. Nyt sitten odottelua kaksi viikkoa.. huoh.

Tervetuloa munkin puolesta Unana mukaan! Hienoa, että noin moni hedelmöittyi! Muakin mietityttää tuo sama, että moniko hedelmöittyneistä jatkaa sitä jakautumista, netin tulokset on osa tosta jotenkin surullisen alhaisia, joten toivon tosiaan, että tässäkin on yksilöllisiä eroja, niin kuin varmasti onkin. Toivottavasti pääset siirtoon maanantaina ja saisitte vielä pakkaseenkin alkioita! Mielenkiinnolla täällä odotellaan, jos tahdot päivitellä tilannetta 🙂

Ja samaistun täysin tohon, että pahinta tässä kaikessa on se jatkuva pelko vaihe vaiheelta siitä, että jokin menee pieleen. Huokaisen varmaan helpotuksesta lopulta vasta silloin, jos joskus saamme lapsen elävänä ja terveenä syliin saakka.

Pauliinalle tsemppiä paljon piinapäiviin, toivotaan että tärppäisi! Ja kiva että saitte toisen vielä yllärinä pakkaseen.

Kiitos tervetulotoivotuksista 🙂 Toivottavasti saat Taika hyviä uutisia maanantaina pakasteeseen menevistä. Ois kiva kuulla kanssa, miten kävi. Pidän peukkuja. Ja Pauliinalle myös. Meillä taitaa olla melko sama tahti, jos oma siirtoni maanantaina onnistuu.

Mä alussa naiivisti kuvittelin, että sitten kun hoidot alkaa niin homma on nopeasti hoidettu. Silloin, jos ois tiennyt, mitä kaikkea on vielä edessä…

Odotin tänään koko aamupäivän pelonsekaisin tuntein, että soittavat polilta ja kertovat, ettei ole mitään siirrettävää. Onneksi soittoa ei tullut ja pääsin tuoresiirtoon. Tosin kauhean kaukana pelon toteutuminen ei ollut. Viidestä hedelmöittyneestä solusta vain 1 oli selvinnyt. Muut kuukahtaneet n. 4 päivän kohdalla. Eli pakkaseen ei mennyt mitään. Olen tietty onnellinen tästä yhdestäkin mutta samaan aikaan katastrofihakuinen mieleni miettii jo sitä, jos tämä menee pieleen ja rumba alkaa alusta ja miksi vain yksi selvisi jne. Noh, täytyy nyt keskittyä tähän positiiviseen puoleen ja jättää nuo murheet sitten myöhemmiksi murheiksi.

Unana ihanaa että pääsitte siirtoon! Toivotaan, että teillä nyt tärppäisi ??!

Tosi ikävää Sabrina ettei tällä kertaa tärpännyt ? täällä ollaan hengessä mukana ❤️

Tänään päivittyi hoitopolulle, että pakkaseen saatiin yhteensä kolme alkiota, kaikki 5-6 päiväisiä. Huomenna on soittoaika lääkärille niin saadaan lisäinfoa. Jotenkin oon hiukan pettynyt tuohon ”vain” kolmeen kun ottaa huomioon, että kypsiä munasoluja kerättiin kuitenkin 20…

Heipsan kaikki!
Unana on ihan oikeassa, mitä pidemmälle tässä hoitomatkassa etenee sitä vaikeampi tätä on yksin jaksaa, joten päätin myös osallistua keskusteluun.
Olen ollut melkoisen optimistinen ja hieman naivikin tämän suhteen ja ajatellut vain että kaikki tulee menemään hyvin ja lähes ongelmitta. Mutta huomaa heti kun tulee pienikin negatiivinen uutinen niin harmitus on suuri ja vertaistuen tarve kasvaa. Vaikkakin teidän tarinoita lukiessa itsellä onkin vielä ihan alkuvaiheet menossa.

Kävin tänään ensimmäisessä ultrassa 5päivän piikityksen jälkeen, jossa follit oli hyvin epätasaisesti kasvaneita. Onko muilla ollut vastaavaa? Nopeutettiinko punktiota ja saiko siitä kuitenkin munasoluja talteen? Meillä olisi pe ollut seuraava ultra mutta onkin jo ylihuomenna, jotta nähdään miten kasvu jatkuu nyt kun estopiikki tulee mukaan. Jännittää nyt kovasti jos folleja ei saada kuin pari ja koko rumba on ollut hukkaan heitetty.

Paljon tsemppejä kaikille joilla piinapäivät edessä tai suurta pettymystä takana <3

Voi kurja Sabrina! Oon pahoillani. Oliko teillä jotain pakkasessa, vai miten meinaatte tästä jatkaa?

Taika, onnea kolmesta pakkaseen! Se on hieno luku, vaikka samaistun niin täysin myös tuohon pettymyksen tunteeseen. Miten voikin olla niin ristiriitaista, että on yhdestäkin onnessaan ja samaan aikaan tuntuu niin kauhean pieneltä lukumäärältä kaikkeen siihen valmisteluun nähden. Pääsetkö jo ensi kierrosta siirtoon vai miten se menee? Oma lääkärini selitti, että kun viljellään pidempään niin näkee paremmin millä on parhaat mahdollisuudet. Esim. mulla olisi ollut kaikki viisi vielä 2 päivän viljelyn jälkeen kuulemma oikein hyvän näköisiä ja jos siinä vaiheessa ois pakastettu niin luultavasti aika monta negaa ois joutunut kärvistelemään, koska kolmantena päivänä vauhti hidastui ja loppui sitten kokonaan. Et kai tässäkin on puolensa, vaikka kato tuntuukin niin kohtuuttoman isolta.

Tervetuloa mukaan Oodi! Onko sulla pitkän kaavan mukaan vai lyhyellä kaavalla? Mulla kävi niin että pitkällä kaavalla ekassa ultrassa ei ollut kuin yksi folli ja se kierto oli sillä ohi, mutta tällä lyhyellä kaavalla näkyi useampi jo ekassa ultrassa. Niistä vain muutama oli isompia ja pieniä oli sitten 5-6 tulossa ja silloin lääkäri mietti, että ehtiiköhän ne kasvamaan mukaan. Seuraava ultra oli neljän päivän päästä ja siitä kahden päivän päästä olikin jo punktio. Olivat kasvaneet sen verran, että lupa punktioon tuli, mutta edelleen vähän piti jännätä, että onko kypsiä. Punktio piti siis tehdä isoimpien ehdolla. Miten isoja eroja sulla oli? Kyllä mulla oli ainakin positiivinen yllätys että vaikka hajontaa oli ja itse olin taas jo varma ettei punktioon edes pääse, niin lopputuloksena saatiin kaikki kerättyä. Tsemppiä!

Kiitos! =)
Meillä mennään lyhyellä kaavalla, toisella puolella oli viisi 9-10mm ja toisella kaksi 14 ja 18mm. Kun suurempien ehdolla mennään niin pelko ettei pienet ehdi mukaan ja perjantaina tehtävä jo punktio isojen takia. Onneksi ylihuomenna jo kontrolli niin ei tarvitse tiedottomuudessa elää kovin pitkään, toivottavasti.

Ihana että teillä Unana kuitenkin yksi saatu siirrettyä! Ja Taikalla 3 pakkasessa, tällä hetkellä vain toivon että saisimme saman tuloksen =)

Laittakaa ihmeessä tilannepäivitystä olon osalta myös =) voidaan jännittää yhdessä!

Ihana kuulla että Sabrinalle on siunaantunut kolme lasta, mutta ei se tietenkään pettymystä vie pois. Toivotaan että viimeinen blasto nappaa!

Toivotaan Sabrina nyt seuraavaan siirtoon onnistumista, joko tiedät milloin pääsette?

Meille lääkäri soitti äsken lisäinfoa, kuulema on ihan normaalia että jos munarakkuloita kasvaa noin paljon, niin munasolujen laatu saattaa kärsiä ja osa ei hedelmöity oikein. Meillä nyt pakkasessa 3 niitä 5 päiväisiä blastoja.

Mutta miten te ymmärrätte punktion jälkeen yhden välikierron? Mä oon ymmärtänyt että nyt tyhjennysvuodon jälkeen yhdet menkat, joiden jälkeen ilmoittaudutaan siirtoon. Lääkäri kuitenki sanoi että tulisi odottaa kahdet menkat nyt punktion jälkeisen tyhjennysvuodon jälkeen, what? Vänkäsin vastaan ja lääkäri antoi sit luvan ilmoittautua seuraavien menkkojen jälkeen.

Osaatteko sanoa onko hyperi ns ainoa syy ettei tuorealkionsiirtoa tehdä? Vai onko paljon muitakin syitä?

Sabrina, eihän se suru lapsimäärä katso <3 . Uskon, että yhtä suuri suru on, jos kovasti toivoma asia ei tapahdu oli sitten lapsia ennestään tai ei. Eli kyllä on oikeus surra. Toivotaan, että teillä seuraava tärppää <3

Toivottavasti saat Oodi huomenna hyviä uutisia ultrassa. <3

Sabrina me pidetään myös peukkuja pystyssä teille =)

Me saatiin vähän parempia uutisia, punktiota ei aikaistettu vaan mennään aikataulun mukaan. Toivotaan että siellä on hyviä folleja kerättäväksi maanantaina:)

Heipä hei! Liityn minäkin keskusteluun, kun IVF on ajankohtainen täälläkin. Olen lukenut teidän juttuja läpi, ja sympatiat on kaikkien tilanteissa. On tämä melkoista projektihommaa: vaihe vaiheelta joutuu jännittämään ja pelkäämään, meneekö jokin pieleen, vai onnistuuko hoitokierros. Ja jos tulokset on hyviä (munasoluja ja alkioita saadaan talteen ja alkionsiirto tehdyksi), sittenhän se jännitys ja piina vasta alkaakin! 😉

Meillä on tilanne, että ollaan jo saatu 2014 ihana poikalapsi luomusti <3 Nyt kuitenkin koko perhe toivoisi sisarusta pojalle, ja tällä hetkellä eletään ensimmäistä IVF-hoitoa. Ensimmäisen lapsen saamisessakin oli siis 2 vuotta yritystä, mutta hoitoihin ei silloin vielä menty. Nyt alkaa ikä tulla vastaan, joten ei ehdi enää yritellä luomusti kovin montaa vuotta.

Punktio oli tämän viikon maanantaina, ja nyt piinallisesti odottelen tuloksia alkioiden kehittymisestä. Tuoresiirtoon ei voitu mennä, kun oli hyperin riski. Munasoluja saatiin jopa 28 kpl, mutta nyt on täysi arvoitus, mitä sieltä lopulta saadaan pakkaseen. Lupasivat, että viimeistään huomenna perjantaina tulisi tietoa.

Onko joku toinenkin nyt tässä samassa vaiheessa: odottelemassa punktion tuloksia? Oodille onnea punktioon!

Kiitos, Sabrina, ja paljon paljon onnea teille viimeiseen yritykseen! <3

Tervetuloa mukaan Janni! Sullakin jännät ajat käsillä. Toivotaan, että mahdollisimman moni hedelmöittyy ja lähtee jakautumaan. Koska saatte siitä tiedon?

Onpas Oodi hienoa, että punktioon pääsette ajallaan ja ilmeisesti pienemmätkin follit ottaneet isompia kiinni! Tsemppiä kovasti siihen.

Onko teillä muilla, joilla on kokemusta tästä kahden viikon odotelusta siirron jälkeen, että onko ollut jotain oireita suuntaan tai toiseen? Mä oon aika oireeton 😀 Siirron jälkeen toisena yönä heräsin vihlovaan kramppimaiseen kipuun, mutta muuten en kyllä tunne mitään.

ps. miten saatte noita hymiöitä käyttöön? Löytyyköhän ne jostain koneelta myös?

Kiitos, Unana! Tsemppiä sinulle tuloksen odotteluun!
Meidän pitäisi huomenna saada tietoa, miten hedelmöittyminen on onnistunut ja mitä saadaan pakkaseen.

Aloin itsekin nyt vasta testailemaan emojeita (muita kuin perushymiöitä, jotka saa näppäimistöltä). Näköjään Macissä saa, kun levyhiirtä klikkaa kahdella sormella ja ilmeisesti jos on tavallinen hiiri, niin hiiren oikeaa nappia. Sieltä avautuu valikko, jossa on emojit. Kokeilen nyt, tuleeko ne näkyville. Tässä viestinkirjoitustilassa eivät minulle kyllä vielä ainakaan näy.

Kiitos tsempistä! Hitsi kun tässä on alkanut jännittämään nyt kaikkien puolesta 😀
Meillä tosiaan toisen puolen follit alkanu hyvin kasvaa ja niitä on hyvä määrä, ei pitäisi olla hyperstä pelkoa vaikka toisen puolen iso folli saatetaan menettää koska liian iso.

Kertokaa ihmeessä teijän tuntemuksista, niitä on kiva kuulla 🙂

Tsemppiä teille tulevaan punktioon! Mulla oli vuorokausi ennen punktiota, erityisesti aamuyö ja punktioaamu melko kivulias, kun alkoi olla niin turvonnut ja epämukava olo suuren rakkulamäärän vuoksi, mutta klinikalta saatu lääkitys onneksi auttoi pian. Olis varmaan voinut ottaa kotona jo panadolia etukäteen jos ois tajunnut varmistaa vaan sen etukäteen klinikalta. Ite punktio oli yllättävän helppo ja jo pari päivää punktion jälkeen olo oli ihan normaali. Vuotoakin oli vaan punktiopäivä ja silloinkin vaan ihan nimellisesti. Nyt jo ihan on unohtunut et vastahan se punktio oli reilu viikko sitten ja täytyy oikein muistuttaa itseä ettei vielä saa rehkiä tai liikkua kävelyä lukuunottamatta. Meillä ei tosiaan sitä tuoresiirtoa saatu, niin siksi tää ”unohdus” on ollut mahdollinen ? nyt odottelen vaan että kuukausi menis nopeasti ja seuraavat menkat tulisi niin päästäisiin toivottavasti siirtoon ensi kierrossa ??

Ja Jannille tsemppiä odotteluun, tuu ihmeessä kertomaan miten munasolut hedelmöittyi kun saatte tiedon ?? Onko teilläkin taukokierto ennen siirtoa vai milloin pääsette siirtoon? Onko sulla ollut mitään hyperin oireita nyt punktion jälkeen?

Ja Unana, toivottavasti teillä nyt tärppäisi! Mikäs pp teillä oli menossa?

Onko Sabrinalla olo yhtään helpottanut? ❤️ Teilläkin tuli se välikierto tähän samaan aikaan nyt kun meille? Eli meillä molemmilla siirrot toivottavasti marraskuussa samoihin aikoihin?

Okei eli mä tunnen oloni palloksi vaan näiden lääkitysten takia, huh. Tänään tais mies lipsauttaa vahingossa väärän adjektiivin kuvaamaan mun pömppömahaa kysyttäessä ja saatoin hieman ottaa siitä hiiltä, mut hyvä tietää et tän kaiken (myös hitusen lyhyemmän pinnan) voi pistää piikkien piikkiin 😀

Meillä oli siirto maanantaina, joten onkos se nyt sitten pp5. Testipäivä on 2.10. Viikko vielä kärvisteltävää.

Unana, minulla ei ainakaan ole minkäänlaisia tuntemuksia siirron jälkeen. Siirto oli viime viikon perjantaina, joten viikko pitäisi vielä odotella. Ainoa mistä huomaa, ettei ole aivan normaalia niin normaalisti löysätkin housut kiristää, eikä tiukkoja farkkuja tee mieli laittaa päälle.

Hoito-ohjeessa luki, että punktion jälkeen kaksi viikkoa saisi vain kävellä. Olen koittanut ottaa rauhallisesti, mutta tekisi mieli jo reippaammin liikkumaan. Se kun yleensä on minulle tapa purkaa turhautumista. Meillä on kaiken lisäksi mies vielä karanteenissa, joten ollaan kummatkin kotona ”odottelemassa” ja meinaa käydä neljän seinän sisällä oleminen välillä turhauttavaksi.

Tsemppiä piinailuun itsekullekin!

Huh huh, pitää tulla tänne purkautumaan kertakaikkisen ikävistä uutisista 🙁 Äsken soitti punktion tehnyt lääkäri. Mullahan tosiaan munasoluja kerättiin huimat 28 kpl, mutta…niistä hyvin moni oli ollut epäkypsä (en muista nyt määriä), sitten oli ollut kypsiä, joista tosi moni ei ollut lähtenyt hedelmöittymään, ja muistaakseni jotain 5-6 oli lähtenyt kehittymään. Lopulta oli ollut 3 alkiota, mutta kaikki niistä oli todettu huonolaatuisiksi. Voiko musertavampaa tulosta tulla!

No, ehkä tästä saadaan jotain oppia seuraavaan yritykseen, ja ehkä se menee paremmin. Toivotaan. Ja tiedän, että moni moni on kokenut samaa ja vieläpä moneen kertaan. Nyt alan itsekin jo todella tajuta, mistä näiden hoitojen rankkuudessa on kyse…:(
Lisäksi tänä aamuna, kun vein pojan eskariin, siellä iloittiin eskarikaverille syntyneestä pikkusiskosta. Itketti yhtä aikaa se äärettömän kaunis asia, että heidän perhe oli saanut vauvan, ja se, että oma lapseni meni tosi surullisen näköiseksi. Kun poika tuli vielä ovelle saattamaan mua, se sanoi, että ”äiti, tuntuu niin epäreilulta, kun kaikille muille syntyy sisaruksia, mutta minulle ei.” :/

Taika, sulla on tainnut mennä muuten samaan tahtiin kuin mulla (hyperin riski myös), mutta onni, että sulle päästään alkioita siirtämään jo pian! Ei ole itselläni ollut hyperin oireita varsinaisesti, mutta kyllä ennen punktiota ja muutama päivä siitä eteenpäin oli aika ikävää turvotusta! Nyt tuntuu jo melko normaalilta onneksi! Hyperin riski kyllä mua ainakin stressas, kun joutui miettimään, että mitä jos oireet pahenee ja joutuu jopa sairaalahoitoon. Minkä verran te saittekaan alkioita pakkaseen?

Oodi, tsempit viimeisiin päiviin ennen punktiota! Turvotus tekee olosta todellakin aika hankalan niin punktiota ennen kuin sen jälkeen. Mutta jos kaikki menee normaalisti, niin punktion jälkeen muutaman päivän päästä helpottaa. Henkisesti itselläni helpotti kyllä heti, kun punktio oli ohi. Jännitin aika paljon, koska pelkään kipua. Kipulääkkeet autto melko hyvin, mitä nyt välillä vähän vihlaisi. Rauhoittavaa otin, koska tiesin, että muuten voisin panikoida. Se auttoi, mutta punktion jälkeen olin ihan väsynyt. Makasin 4 tuntia peiton alla sen jälkeen, mutta sitten alkoi illalla jo tuntua olo ok:lta.

Sabrina, hienoa että pääset jo seuraavassa kierrossa. Jospa viimeinen yritys menee sillä parhaalla mahdollisella tavalla!

Unana, sulla on niin vähän aikaa enää testipäivään, mutta niin piinallisen monta päivää kuitenkin! 😀 Tsempit!

Tsempit Pauliinallekin odotteluun!!

Kiitos, Sabrina ?
Ajattelin vielä viikko sitten ja varmaan punktion jälkeenkin, että tätä prosessia en montaa kertaa jaksaisi käydä läpi. Nyt kuitenkin haluan lähteä uudelle kiekalle heti kun mahdollista. Nähtäväksi jää, millä aikataululla onnistuu klinikan puolesta. Voi kuulemma mennä jopa tammikuulle, mutta toivon, että ehdittäis vielä loppuvuoden aikana.

Täytän kohta 39, joten en voi jäädä odottelemaan yhtään pidempään kuin on pakko.
Ens kerralla toteutetaan ICSI.

Voi ei Janni! 🙁 Toi on kyllä kurjin mahdollinen lopputulos. Ja se on kamalaa, kun aina tulee sitä odotusta. Toivottavasti pääsette uuteen yritykseen tän vuoden puolella! Ensi vuosi kuulostaa kohtuuttoman kaukaiselta. Meilläkin tuli se ensimmäinen pieleen mennyt yritys juuri ennen kesätaukoja, niin oli kyllä ihan syvältä odottaa ylimääräistä ja epätietoisena siitä, miksi se oli mennyt pieleen. Toivottavasti saat pian kuulla aikautaluista!

Voi Janni ♥️ todella ikävä kuulla :'( Mutta ihanaa että pystyt pysymään vahvana ja suunnittelemaan jo uutta yritystä!

Pitäisi itse myös asennoitua niin että tämä ei varmastikaan ole ainoa icsi minkä joutuu tekemään, vaan että uusiksi tehdään todennäköisesti jossain vaiheessa (varsinkin jos useampi lapsi halutaan) . Se vain tuntuu kovin pessimistiseltä ajatukselta kun yrittää pysyä mahdollisimman posi linjalla. Autanneeko niin pettymykseenkään, ken tietää.

Ootteko muuten huomanneet hoidon aikana normaalia kovempaa väsymystä? Oon normaalisti melko duracel, mutta eilenkin olin 6 aikaan valmis nukkumaan 😮

Joo, nyt pitää vain odotella, että vuoto alkaa, niin sitten soittoa hoitajalle, ja katsotaan, missä kierrossa pääsen hoitoon. Olen julkisella, ja meillä päin ei paljon ole ollut jonoja, mutta kuitenkin, jos hoitoryhmä on sille tietylle kuulle jo täys, niin siinä tapauksessa ei pääse heti. Joulutaukokin taitaa olla aika pitkä tuolla klinikalla. Eli hitaampaa joka tapauksessa kuin jos oltais yksityisellä.

Oodi, jos oikein onnekkaasti käy, niin voit selvitä yhdellä punktiolla! Toivotaan niin! Kannattaa minustakin pitää positiivinen fiilis niin pitkälle kuin pystyy. Kyllä minullakin oli väsymystä hoidon aikana. Ja huomasin, että tänäänkin (useampi päivä punktion jälkeen) vielä tuli tunne, että pitää mennä makoilemaan. Liekö hormonien vaikutusta vieläkin, vai huonojen uutisten…

Hyvä, että Sabrinan aikataulut selkiytyy 🙂

Totta, näin sanoi mun lääkärikin, että eka hoito monesti epäonnistuu tai ei mene kovin putkeen. Mulla oli suurimpana syynä kai liian aikainen punktion ajankohta, eli siitä nyt otetaan opiksi ainakin.

Ei meille tuollaista kukaan sanonut, siksi varmaan pilvilinnoissa vedellytkin 😀 mies toki on melko rauhallisen pessimistinen ja yrittää toppuutella muakin innostumasta liikaa.
Mutta onneks tämä piikitys ei ole ollut niin paha homma kuin odotettu. Pahempaa on se odottaminen ”josko nyt pääsee hoitoihin” tai tietämättömyys tuloksista.

Samaistun näihin teidän viesteihin aivan täysin ❤️ Onneksi on täällä tukijoukko, joka ymmärtää täysin tilannetta ja tän mukanaan tuomia tunteita. Ja aivan samaa mieltä Sabrinan kanssa, ootte kaikki ihan todella rohkeita ja vahvoja, kun jaksatte nousta ja yrittää uudestaan. Eihän tässä muutakaan voi.

Janni, tosi ikävä kuulla että tuli voin huonoja uutisia ?? toivottavasti pääsette nyt pian uudestaan hoitokierrokselle ja saisitte toivotun pikkusisaruksen.

Ja pahinta tässä tosiaan on se, kun joutuu odottelemaan ja toivo herää aina uudestaan, ja pettymyksiä mahtuu matkaan aina vaan uusia ja uudestaan. Niin kuin lapsettomuus itsessään ei olisi tarpeeksi.

Moikka!
Te jotka olette HUSsilla ivf-hoidoissa niin kuinka pian ivf-suunnittelukäynnin jälkeen hoidot on aloitettu?

Täällä siis ensikäynti, psykologi yms yms käynnit käyty ja ivf-jonossa odotettu se vajaa puoli vuotta. Nyt saatu aika ivf-suunnittelukäynnille ja tuli mieleen, että onko tämänkin jälkeen vielä jokin jono tai odottelu ennen kuin oikeasti ivf alkaa?

Odottavan aika on piiiiiitkä….
Helpottaisi oloa kuulla kokemuksia jos tuon käynnin jälkeen hoidot on heti aloitettu ja toisaalta valmistautua henkisesti jos tuonkin jälkeen on vielä odottelua.

Me oltaisiin päästy HUS:ssa heti suunnitteluajasta elokuussa hoitoon seuraavista menkoista eli ei ollut suunnittelukäynnin jälkeen enää lainkaan jonoa ?

Meidänkin piti käydä uusissa sukupuolitautilabroissa ja multa otettiin myös peruslabroja suunnittelukäynnin jälkeen, mutta nämä ei pitkittynyt hoidon aloitusta vaan hoituivat tosi nopeasti.

Kuulostaapa pitkältä ajalta puoli vuotta odottaa ivf-suunnitteluaikaa. Meille yritettiin useampi inseminaatio omasta toiveesta mut heti ku oli valmis niin pääsi seuraavassa kuussa ivf-suunnitteluun. Käytännössä jonoa ei ollu mut sitten Koronan myötä jonoa tuli hiukan. Oon tainnut siis olla tässä suhteessa onnekas. Julkisella puolella siis mekin ollaan.

Noi sukupuolilabrat on jotenkin ”hauskat”. Kolmen kuukauden välein aina testaamassa hivit ja hepatiitit. Niitä on jo aika monta takana. ?

Osaatteko sanoa suositaanko HUSsilla lyhyttä vai pitkää kaavaa ivf-hoidoissa? Ilmeisesti eri yksityiset ja julkiset sairaanhoitopiirit suosivat jompaa kumpaa menetelmää.

Kysymyksiä pukkaa ? Huomaa, että jännitys nousee kun kauan odotettu lääkäriaika lähestyy.

HUS:n ivf-hoitopolulta luin, että yleensä suosivat pitkää hoitokaavaa, mutta me päästiin onneksi lyhyellä, kun mulla on niin säännöllinen kierto. Eli ilmeisesti tilanteen mukaan.

Ja HUS:n alueella ilmeisesti jo pidempään ollut tuo n. 5-6kk pituinen jono ja tämä johtuu ilmeisesti todella suuresta asiakasmäärästä. Kuten aiemmin ehkä kirjoitinkin niin tämä havainnollistui mulle kunnolla punktiopäivänä kun seurantahuoneeseen saapui koko ajan vartin- puolen tunnin välein uusia ihmisiä punktioon.

Meillä eteni niin että hakeuduimme hoitoon lokakuussa, lekuri käynnit marraskuussa, suunnittelu maaliskuussa ja koska syy oli tiedossa (miehen kromosomipoikkeama) niin tiedettiin heti että lyhyt kaava ja icsi hoito. Hoitoon oltaisiin voitu ilmoittautua heti jos hoitoja olis tehty silloin.
Toukokuussa mulle jo sanottiin että aloita hoidot mutta tunti tuosta viestistä niin peruttiinkin. Tämän otin aika raskaasti mutta tulipahan vietettyä aikamoinen kesä 😀

Nyt sit päästiin hoitoihin eli suunnittelusta 6kk (tosin korona ja kesätauko).

Ihanaa, että teitä on täällä näin paljon muitakin samassa tilanteessa, niin pystyy jakamaan! <3 Ei minullakaan ole lähipiirissä juuri ketään, joka olisi kokenut samaa, ainakaan sellaista, jolle nyt osaisin tästä alkaa avautua. Hyville ystäville voin kyllä kertoa kaikkea, mutta eivät voi ymmärtää näistä tuntemuksista kuin osan. Täällä usein mainittu odottelu/piinailu jne. on kyllä hoidoissa minusta se rasittavin ja stressaavin asia. Kun kaikissa vaiheissa ja vaiheiden välillä on aina sitä odottelua ja jännittämistä ja sitä, että meneekö ajoitukset oikein jne. Huh huh, mitä hommaa. Mutta ei auta kuin koettaa mennä maltilla eteenpäin ja miettiä välillä ihan muitakin asioita. 🙂

Aliisa, mä oon ymmärtänyt, että nuo hoitokaavat (lyhyt tai pitkä) menis ihan sen mukaan, miten kunkin munasarjat ja kierto toimii (onko säännölliset menkat, ovuloiko vai ei jne.). Mutta voi olla, että tämä on ollut vain oma oletukseni. 😀 Itelläni oli tuo lyhyt kaava, ja tulee olemaan jatkossakin. Sitä on perusteltu sillä, että kierto on säännöllinen ja kaikki muutenkin periaatteessa ok (ei endoa tai PCOS tms.).

Se on muuten just noin, että palstalaisia kohtaan tuntee niin suurta sympatiaa ja pystyy eläytymään toisten tilanteisiin, että on helppo iloita muiden puolesta. Itsellenikin nuo muiden ihmisten raskautumiset (live-elämässä) tekee tiukempaa. Ei pysty niin aidosti iloitsemaan, vaan mielessä käy ennemminkin heti, että joillekin se on helppoa.

Saati tuo aborttitilanne, voin kuvitella että on ollut karmea, Sabrina.

Näinpä. Eniten mua kyllä ärsyttää ihmiset jotka yrittää antaa turhia neuvoja ja ne jotka valittaa siitä, kun ei heti ensimmäisenä kuukautena ilman ehkäisyä tärpännyt ? ei paljon naurata kun omaa aktiivista yritystä +3v ja saldona yksi kohdunulkoinen raskaus ja toistaiseksi tuloksettomat hedelmöityshoidot.

Tuo on ihan totta Sabrina. Eräs hyvä ystävä ilmoitti vastikään raskautuneensa. En ollut ihan niin onnellinen kuin olisi pitänyt, ehkä siksikin että omien sanojensa mukaan ”vahinkoja sattuu”.
Täällä meno on kuitenkin ihan eri kun kyseessä kaikkea muuta kuin vahinko (vaikka hän vitsillä sen olisikin heittänyt).

Mun vanhempien reaktio olisi ”ette vaan pane tarpeeksi usein”.

Ehkä juuri siksi en ole kertonut kuin yhdelle ystävälle meidän hoidoista 😀

Toki tapahtuu ja välillä ne on positiivisiakin vahinkoja. Harmittaa vaan se että itsekin toivonut miehen kanssa tuollaista vahinkoa jo seurustelun alusta asti, vaikka tiesin jo silloin ettei luomua tule tapahtumaan.
Mutta yritän tietty olla mahdollisimman onnellinen toisen puolesta, enkä mikään katkera ämmä ?
Huumorikin on todella tärkeää (ainakin meille) vaikka raskas aihe onkin. Lääkärin kanssa heitettiin jerryä jopa asiasta että jos pitkän yrityksen ja hoitojaksojen jälkeen ei lasta näy, on niitäkin sattunut että yht äkkiä nainen onkin luomuna raskaana (=käynyt pubikierroksella jonkun mieheltään näyttävän miehen kanssa yöhömpsyillä, tms) tämä toki onnistuu vain jos lapsettomuus johtuu miehestä.

Samaistun näihin kaikkiin teidän ajatuksiin. Ite oon puhunut muutamille ystäville ja ne joilla on jotain vastaavaa itsellä taustalla ymmärtää kyllä parhaiten. Ja vaikka olisi kuinka sydämellisiä ystäviä, niin jos ei ole koskaan joutunut olemaan siinä epävarmuudessa, että onnistuuko lapsen saaminen, niin ei sitä kyllä pysty selittämään ja väkisinkin tulee olo, ettei toinen ymmärrä. Ja näillä palstoilla kun joku onnistuu pitkän yrityksen jälkeen niin on kyllä iloinen olo, kun tietää miten vaikeita juttuja itse kukin on joutunut läpi käymään. Ja samalla se luo myös toivoa, että ehkä itselläkin joskus käy vielä hyvin. Mua itteä on ehkä eniten harmittanut ne ystävien kommentit, joilla varmasti tarkoitetaan hyvää, mutta jos sanotaan, että kyllä teillä ihan varmasti hoito nyt onnistuu ja kohta oot raskaana. Ei sitä kuitenkaan kukaan voi varmaksi sanoa, ja voi viedä pitkänkin ajan. Niistä tulee semmonen olo, ettei toinen tajuu yhtään millaisessa epävarmuudessa itse joutuu elämään päivästä toiseen.

Nyt alkoi mietityttämään se, että kun punktion jälkeen tulee ”menkat”, jotka siis saattavat kuulemma alkaa jo viikon päästä punktiosta, niin lasketaanko niitä oikeiksi menkoiksi? Eli tiedättekö, voiko niiden jälkeen jo heti ovuloida normaalisti?

Siis että alkaako siitä jo uusi kunnollinen kierto, vaikka tämä (punktio)kierto nyt jää tavallista lyhyemmäksi ja on muutenkin hormonihoidon myllertämä?

Janni, mulle lääkäri sanoi, ettei munasarjat välttämättä ole palautunut punktiota seuraavassa kierrossa vielä normaaliksi ja että voi olla, ettei ovulaatiota tapahdu seuraavassa kierrossa. Sen takia esim meillä välikierto ennen siirtoa. Tuleeko teille välikierto vai pääsettekö heti uudestaan hoitoihin?

Noin mäkin arvelin, että ovulaatiota ei ehkä tapahdu, vaan vasta ens kierrossa sitten normalisoituu. En vielä tiedä, miten klinikalla suhtautuvat, kun siellä eri ihmiset ovat sanoneet eriä. Joku puhui, että voidaan lähteä heti uuteen yritykseen, ja joku toinen sanoi, että pari kuukautta kannattaa odotella. No, sitten lisäksi tuo julkisen puolen tilanne, että aina ei pääse heti, vaan saattaa jonon takia joutua odottelemaan muutamankin kuukauden. Riippuu, paljonko porukkaa olisi juuri samaan aikaan tulossa ivf:ään. Soittelen huomenna sinne ja kysyn, miten päästään etenemään. Vuoto alkoi nimittäin jo tänään.

Joo, kp2 yleensä alkaa pistäminen, mutta mulla on uudessa suunnitelmassa, että aloitan vasta kp3. Jotenkin uskoisin, että odotellaan vielä ainakin seuraavaan normaaliin kiertoon, mutta huomennapa siitä saa lisätietoa.

Täällä yksi hermoheikko. Mulla tänään pp 7 ja tuntuu, että yöllä alkoi menkkakivut tai tosi samankaltaista alavatsa vihlontaa kuin kuukautisten aikana. Nyt kipu mennyt jo vähän ohi. Perjantaina vasta olisi testipäivä. Oon ihan sekaisin, että miten luonnollinen kierto näiden kaikkien lääkkeiden kanssa menee, oisko nyt jo menkkojen aika? Tai mistä se lasketaan, jos kierto on normaalisit säännöllinen 28pv? Olikohan tää nyt tässä? Onko muilla ollut tämmösiä oireita? En uskalla testata ennen varsinaista päivää. Mut voihan se olla että vuotokin alkaa jo sitä ennen… 🙁

Mulla on lugesteron tukilääkkeenä. Luulin et se tulee automaatiolla kaikille ?. En osaa muista oireista sanoa. Ehkä vähän etova olo on ollut ja yöllä heräsin useampaan kertaan kun vatsa on pinkee ja semmonen outo olo. En kyl yleensä herää kuukautisten alkamisen aikaan mut voihan toi heräily olla vaan hermoilusta kiinni. Koko ajan semmonen olo et kohta vuotaa. Millä päivillä ootte testaillu niin et vois jo jotain näkyä? Jos en maltakaan perjantaihin asti. ?

Voin vaan kuvitella jännityksen määrän! Toivotaan että kyse on raskautumisesta eikä menkoista ? mulla ei kokemusta vielä tuolta osuudelta, joten joku viisaampi valaiskoon =)
Meillä punktio takana ja voi hitsiläinen miten iisi se oli odotuksiin nähden! Ihan turhaan jännitin edes sitä vähää!
18 rakkulaa saatiin joista kaikissa oli munasolu ? Yhden etapin onnistumisesta onnellisuus vaikka samaan aikaan jännitys seuraavista alkaa!

Unana, voin uskoa miten piinallisia päiviä eletään siellä! Toivotaan, että nuo kaikki oireet ovat sitä itseään eli raskaudesta johtuvaa! 🙂

Oodi, onnittelut punktiosta! Hyvä määrä munasoluja. Nyt saat hetken hengähtää ja vain odotella tuloksia. 🙂

Mä soittelin klinikalle tänään, ja sieltä hoitaja olisi mulle jo ollut aloittamassa tähän uuteen kiertoon uutta hoitoa. Pyysin vielä kysymään lääkäriltä kuitenkin, onko se järkevää. Lääkäri oli sitä mieltä, että odottaisi seuraavaan normikiertoon, ja jotenkin se nyt itsestäkin tuntuu hyvältä idealta. On kuitenkin vielä tuntemuksia munasarjoissa ja fyysisesti toipuminen viikontakaisesta punktiosta vielä käynnissä. Mutta lokakuun loppupuolella sitten pitäisi alkaa uuden kierron, ja siihen lähdetään tekemään uutta hoitoa, icsiä tällä kertaa (ja uusilla lääkkeillä).

Kiitos Sabrina kuvista, noissahan näkyy ihan selvästi jo viiva! Et periaatteessa varmaan voisin itsekin koittaa, jos uskallan. Luulen, et täytyy ainakin muutama päivä vielä kerätä rohkeutta.

Oodi, hieno määrä munasoluja! Onneksi olkoon! Toivotaan niille parasta 🙂 Mulla kävi punktiossa ihan samalla tavalla. Paljon helpompi mitä kuvittelin. En edes tajunnut, että se piikki oli jo työssään 😀 Tiiätkö jo pääsettekö suoraan siirtoon?

Janni, tsemppiä odotteluun. Ihailen, että maltat odottaa, kun kroppa tuntuu siltä. Varmaan houkutus on suuri myös aloittaa vaan äkkiä seuraava. Oletko muuten julkisella vai yksityisellä? Ite mietin jo sitä, että jos tämä meni nyt kuitenkin pieleen, niin vieläköhän ehtii julkisella puolella seuraavalle kierrokselle ennen joulutaukoja. Varmaan siinä ja siinä.

Joo meillä on alkionsiirto suunniteltuna torstaille – kunhan vaan hedelmöitys tapahtuisi toivotusti! Meille sanottiin että huomenna jo tulee digipolulle tietoa mahdollisista hedelmöittymisistä, mutta miten muistan että teillä muilla oli joutunu siirtoon asti odottamaan ilman minkäänlaista tietoa tapahtumista? Vai muistankohan väärin.

Toivotaan Oodi, että hedelmöitys onnistuu, ja pääsette jo torstaina siirtoon! Tsempit odotteluun! Kyllä ainakin meille sanottiin silloin, että (jos olisi tullut tuoresiirto) vasta siirtopäivänä kerrotaan tulos. Mutta tietysti, jos ei mitään siirrettävää olisikaan tai jotain muuta ongelmaa, niin siinä tapauksessa olisivat soittaneet välillä. Tuo vaihtelee varmasti paikan mukaan.

Unana, julkisella olen, ja täällä meillä kuulosti olevan niin, että lokakuussa vielä ehtii aloittaa uuden kierroksen ennen joulutaukoa. Uskoisin, että vielä marraskuun alkupuolellakin ehtisi, jos on lyhyt kaava.

Maltan tosiaan siksi odottaa tuohon ens kiertoon, koska mulla tuli niin vahva intuitio, että mun kroppa ei ole vielä valmis uuteen yritykseen. Eipä yksi kuukausi kuitenkaan ole kovin pitkä aika, ja ajattelin tehdä kaikkia kivoja juttuja ja pieniä reissuja lokakuun aikana, niin ei mene ihan odotteluksi. 🙂

Oodi, meille tuli digihoitopolulle heti seuraavana aamuna punktiosta biologin päivittämä tieto (tulokset otsikon alle) hedelmöittyneistä munasoluista. Sen jälkeen seuraavan kerran tieto päivittyikin vasta pakastetuista munasoluista eli muita välitietoja ei tullut. Toivotaan että mahdollisimman moni hedelmöittyisi ??

Janni, varmasti fiksua odottaa yksi välikierto niin hoidollakin on paremmat onnistumismahdollisuudet kun kroppa toimii niin kuin kuuluu kun on palautunut kunnolla ?

Unanalle tsemppiä odotteluun! Mun korvaan kuulostaa ihan raskausoireilta, toivotaan ettei kyse ole menkoista! Tuu kertomaan sit, miten kävi !

Täällä kyllä pahasti nyt näyttää, että kuukautiset alkaa. Illalla alkoi ruskea vuoto, ei mitään pientä tuhrua. Eikä mitään raskausoireita enää ole. Ei rintojen aristusta, ei väsymystä. Pelkkä menkkakipu. Tuntuu niin kauhean epäreilulta ja pahalta. Laitoin klinikalle jo viestiä. Sain ohjeeksi syödä lääkkeet loppuun ja testata testipäivänä, mutta kyllä sieltäkin jo pahoiteltiin. Seuraava suunnitteluaika menee marraskuun loppuun eli ehkä tammikuussa olisi mahdollisuus seuraavaan hoitoon. Miten pää kestää tämän ajan? Kuinka pian teille muille on suositeltu, että voisi aloittaa ivf:n alusta edellisen jälkeen? Sitten kauheat itsesyytökset, että miksi tuhlasin niin kauan aikaa inseminaatioilla ja miksei amh-arvo ollut tiedossa vasta kun ensimmäisen pieleen menneen ivf:n jälkeen. Mun munasolut hiipuu varmaan jokikinen tässä odotellessa. Anteeksi avautuminen.

Ootko Oodi kuullut jo hedelmöittyneistä? Toivon niin kovasti teille hyviä uutisia. <3

Isot pahoittelut, Unana! <3 <3 Onpa ikävä, jos joudut odottelemaan alkuvuoden puolelle asti. Jaksamista! <3

Voi ei Unana 🙁 tosi inhottavaa että joutuu taas odottelemaan varsinkin jos sitä ei itse tunne tarvitsevansa. Mutta kuten Sabrina sanoi, voi olla loppujen lopuksi hyväkin asia vähän tauottaa♥️
Juuri itse yritin miehen kanssa keksiä jonkinlaista lohdutussysteemiä mikäli hommaan tulee takapakkeja. Esimerkiksi negatiivisesta raskaustestistä vkl reissu kylpylään tai jotain vastaavaa mikä saisi ajatukset muualle. En sitten tiedä miten mieli sillä hetkellä suhtautuu mutta yritän kaikkeni ettei näin muutenkin syysmasiksien päälle iske pahemmin!

Saimme tiedon tänään että 18 munasolusta 7 on hedelmöittynyt. Samanaikaisesti iloitsen että saatiin hedelmöittyneitä mutta samalla harmittaa ja ihmetyttää miksi osuus on niin kovin pieni 🙁 alle puolet. Sitten herää pelko mitä jos yhtä suuri osa ei jakaudukaan normaalisti ja… Kyllä te tiedätte.

Voi Unana, tosi ikävä kuulla ettei nyt tärpännyt 🙁 joudutteko tosiaan odottamaan uutta suunnitteluaikaa ennen hoitoon pääsyä? Eikö lääkäri voi tehdä tuota suunnittelua esim puhelimitse teidän kanssa? Älä syyttele itseäsi, lääkäri on kuitenkin se ammattilainen, kehen meidän tulisi voida luottaa näissä päätöksissä hoidon toteutumisesta yms. Kumpa pääsisitte pian uudelle kierrokselle ❤️

Oodi, meillä oli myös tosi suuri kato tuossa hedelmöittyneiden määrässä, 20:sta hedelmöittyi 9, on kuulema tyypillistä, että kun munasoluja saadaan näin suuri määrä niin niiden laatu kärsii eikä kaikki hedelmöity’normaalisti. Toivotaan että mahdollisimman moni jatkaa hedelmöittymistä ja että pääsette huomenna siirtoon ??

Oodi, tuo lohdutuspalkinto kuulostaa hyvältä. Itsekin olen tälle kuukauden ajalle suunnitellut mukavia, tavallisesta arjesta poikkeavia juttuja. Tuopa se yllätti itseäkin, että miten vähiin voi suuresta saaliista käydä hedelmöittyneiden määrä, ja sen jälkeen vielä jakautuneiden ja elinkelpoisten määrä. Mutta se on sitä luonnon valintaa, ja yritän itse ajatella niin, että se on niitä asioita, joihin itse en voi vaikuttaa sitten niin millään tavalla. Ja tulos on mikä on. Teillä on joka tapauksessa vielä kaikki mahdollisuudet, että sieltä löytyy niitä valioyksilöitä joukosta! <3

Kiitos tsempeistä! Ehkä minäkin keksin jonkun lohdutuspalkinnon ja oli kyllä hyvä kuulla, että Sabrina susta odotus on jälkikäteen tuntunut hyvältä. Yritän asennoitua nyt niin, että se on omalle kropalle hyväksi ja ei tarvi loppu vuonna sitten stressata joka ikisestä flunssaoireesta ja elää eristäytyneenä kaikesta varmuuden vuoksi. Mieli on kyllä hassu, koska vaikka järjellä tiedän, etten varmasti ole raskaana, on joku toive edelleen päässä, että jos kuitenkin…

Oodi tiedän niin tuon tunteen. Se on piinaavaa odotella! Ja ristitiitainen tunne, kun toisaalta ilo niistä, jotka on hdelmöittynyt, mutta silti harmitus siitä, miksei kaikki tai useampi. Onneksi teillä sitten jo yli huomenna siirto tulossa. Ei montaa päivää. Pidän niin sormet ristissä, että hedelmöittyneet jaksaa hyvin sinne asti!

Joo yritän kans ajatella niin että ennemmin karsiutuu tässä vaiheessa kun vaikka 10 viikon päästä tai pahimmillaan vielä myöhemmin – It’s meant to be (klisee mutta toimii toistaiseksi:D)

Meillä siis alkionsiirto torstaina ja siitä viljellään vielä pe-la ja katotaan päästäänkö blasto vaiheeseen. Pessimisti itsessäni on herännyt ja mietin jo miten seuraava hoidon ajoituksen kanssa käy.

Taika hyvä pointti, mäkin mietin sitä, että miksi erikseen tarvitaan hoidon suunnitteluun aika. Uskoisin kuitenkin että aika samoilla mennään, kun se tuotti kuitenkin soluja toisin kuin pitkä kaava ekalla kerralla. Täytyykin kysyä vielä. Ja kyllä ymmärrän, että muutama välikierto on varmaan ihan hyväksi, mutta mua helpottaisi odotella jo ihan sekin, että olisi aikataulut selvillä, vaikka se sitten menisikin vähän pidemmälle. Epätietoisuus on pahinta.

Onko lugesteron nostanut teillä muuten lämpöä? Mulla nyt huitelee 37 pinnassa, vaikka normaalisti alle 36. Toivottavasti liittyy vaan hormoneihin, eikä mikään stressi-syysflunssa.

Ja voin vaan kuvitella kuinka vaikea tuo vaihe on, kun pitäisi päättää, lopettaako hoidot vai ei. Eikä nuo lääkkeet tosiaan ilmaisia ole, vaikka lääkekatto pidemmän päälle vähän helpottaakin.

Aika maansa myynyt olo. Yritin kysellä seuraavaa aikaa jo polilta, kun tänään tein testin, mikä oli täydellinen nega ja vuoto vaan lisääntyy. En saanut tietoa, vaan ”pitää nyt rauhassa odottaa ensin hoito loppuun ja sitten palata asiaan.” Tiedän, että pitäisi malttaa vaan odottaa, eikä se ole muutamasta päivästä kiinni, mutta ärsyttää jatkaa noita lugeja ja pitää keinotekoisesti menkat tämmösinä et ne on puoliksi pois ja puoliksi jo päällä. Ja stressaa, meneekö seuraava yritys neljän kuukauden päähän. Mut nää on näitä. Kait tässä muutaman päivän aikana saa ajatukset järjestykseen. Pakko se on.

Miten Sabrina sulla, joka tiedät, koska siirtopäivä on?

Unanalle tsemppiä ja halaus!<3 Pyydäpä, voisiko hoitosuunnitelman tehdä saman tien? Kuulosti tosiaan oudolta, että suunnitelmaa varten pitäisi varata ensin aika. Minulla lääkäri oli jo tehnyt valmiiksi uuden suunnitelman, ennen kuin soitti niistä ikävistä uutisista punktion jälkeen. Reseptitkin teki heti valmiiksi uutta kierrosta varten. Toivotaan, että saat selvät sävelet pian, niin ei tarvitse epätietoisuudessa odotella.

Sabrina, onpa hyvä jos ajoitus menee sopivasti oviksen kanssa! Onko tuossa alkionsiirtoa ennen jotain lääkkeitä/irrotuspiikkiä tms.? Sen jälkeen taitaa olla Terolut vai muistanko oikein?

Kyseenalaistaisin myös uuden suunnittelu käynnin tarpeen. Eikö soittoaika riittäisi jos selkeästi tiedossa että samalla hoidolla tahdotaan jatkaa.

Miten oli Janni, ilmoitettiinko teille alkioden kohtalosta siirtopäivänä soittamalla? Vai soittiko itse aamulla? Jännitys niin kovin suuri.

**muoks unohdinkin että sulla oli hyper 🙁

Oodi, mulle sanottiin alunperin (ennen kuin hyperriskistä oli tietoa), että vasta siirtopäivänä saadaan tietää alkioiden määrä. Mutta että jos näyttäisi ettei niistä mitään kehity, niin klinikalta olisi ennen siirtopäivää soiteltu meille päin. Voin vain kuvitella, että jännittää! Eiköhän siellä ole siirtokelpoisia, jos eivät ole sinulle soitelleet vieläkään! <3

Kiitos, vähäsen taas rauhoittui mieli =) alle vuorokausi niin saa tietää tuomion!

Oodille tsemppiä huomiseen ? Kyllä sen on pakko olla hyvä merkki ettei sieltä ole kuulunut mitään tässä välissä.

Noi onkin mulle ihan uusia juttuja mitä Sabrina laitoit et kiinnittymistä voi auttaa pistoksella. Millaisissa tilanteissa semmonen mahdetaan määrätä? Säkin pääset jo ihan pian uuteen yritykseen ?

Mä en uskalla kauheesti polia häiritä. On ihan semmonen olo et joudun sit johonkin mustalle listalle ja sitten menee vielä kauemmin kaikessa (tiiän ei mitään järkeä tässä ajatuksessa) Mut ehkä mä perjantaina uskallan kysyä tosta suunnitteluajasta. Oishan se helpotus jos saisi heti kuulla miten jatketaan, vaikka sitten vähän taukoa tulisikin.

Tsemppiä tosiaan meille kaikille ?

Hurjasti onnea Oodille huomiseen!! 🙂

Kiitti ihanat <3

Mul on Unana ihan sama fiilis. Ei jotenki viitti häiritä ja olla mitenkään ”taakka” vaik sitähän niiden työ on ?

Tsemppiä Oodille siirtoon myös täältä, toivottavasti alkiot on jatkanut kehittymistä ??

Ja Unanalle voimahalit täältä ❤️ Toivottavasti saisit nyt klinikalta pian infoa jatkosta niin ei tarvitsi kärsiä epätietoisuudesta muun pahan olon lisäksi.

Pakko repiä tästä vähän huumoria. Päätin meinaan jatkaa noita lugeja, kun oli vain parista päivästä kyse. Mut se on hieno tumne kun alapää vuotaa kuin pienestä saavista kaataisi ja samaan aikaan yrittää työntää pikku pillereitä ”vastavirtaan” 😀 😀 Sotkuista touhua. On se niin absurdia et pakko vähän jo nauraakin.

Joo näinhän se on. Ja nyt saa virallisestikin lopettaa.

Kaikesta pitää repiä huumoria kun ei tässä hommassa muuten sitä turhan paljoa ole 😀

Unana, nauratti kyllä tuo mielikuva, vaikka tietenkin ikävää ettei teillä nyt tärpännyt.

Ja onpa nyt vastoinkäymisiä teillä mukana Sabrina! Onko klinikalla kielto ettei lasta voi ottaa mukaan vai onko muuten täysi mahdottomuus, että lapsi olisi mukana? Eihän ultra hirveän kauan itsessään kestä, mutta toki lapselle outo tilanne. Tosi huonoa tuuria, jos osuu ultra nyt just sellaiselle päivälle, ettei lapsenhoito järjesty.

Huumorilla selviää kyllä monesta 🙂

Onpas huono tuuri Sabrina, jos käy noin. Onko se väliultra pakosti juuri tuona päivänä? Miten tarkkaa se on? Hmm.. Voi kun mies saisi hoidettua työt tai saisitte lapselle hoitajan. Voiko hoito jatkua tässä kierrossa, jos ultra jää väliin?

Voi ei, toivottavasti Sabrina pääsette ultraan jotenkin! Löytyisikö hoitajaa MLL:ltä tai esim. care.com -palvelun kautta?

Mitähän Oodille kuuluu?

Ai hitsi Sabrina, toivotaan että mies saa puhuttua itselleen vapaata, ei kuitenkaan olisi kyse kuin paristakymnenestä minuutista! Tai ääritapauksessa ehkä hänelle ilmestyy hieman vatsatautia ;D

Täällä käynti oli ihanan positiivinen yllätys, 7 hedelmöittynyttä muuttuikin 7+1 (yksi oli jotenkin erikoinen eikä siksi laitettu hedelmöittyneiden listalle, mutta kuulemma mahdollisesti kehittyy normaaliksi?). Siirto meni hyvin ja 6 alkiota jäi jatkiviljelyyn jopa sunnuntaille asti <3 toivottavasti niistä pääsisi pakkaseenkin jotain niin mieli olisi paljon rauhallisempi. Nyt vain piinapäiviä viettämään ? mitähän teksää sitä keksii ettei aika matelisi.

Ihana kuulla Oodi! Tosi hieno juttu ? mahtavaa että ne voi tuossa välissä ”lisääntyäkin” ? sitten vaan jännäämään. Pidän peukkuja.

Mahtavaa, Oodi! <3 Tuohan oli mielettömän hyvä tulos. Nyt vain piinailemaan pariksi viikoksi 🙂

Mul ois tälläi vapaaehtoinen galluppi kaikille:
– Millä tavalla teidän puolisot on tukenu teitä hoitojen aikana?
– Sovitteko jotain tiettyä ennen hoitoja?
– Olisitko toivonut jotain enemmän?
– Onko puoliso tehnyt/luvannut tehdä uhrauksia hoitojen/raskauden aikana ja jos on niin mitä?
– Vaaditko jotain tiettyä ”uhrausta” tms?
– Onko lapsettomuuden syy selvillä ja toisesta osapuolesta johtuvaa?

Galluppia käytän hyödyksi riidan ratkomisessa 😀

Ja kiitos paljon tsempeistä?

Oodi mahtava uutinen, toivotaan onnistumista ???❤️

Ja galluppiin lyhyesti. Mun mies on kyllä yrittänyt olla tukena parhaansa mukaan ja hänelle aika paljon asiaa purankin. Meillä lapsettomuuden syy johtuu minusta, toinen munajohdin tukossa, muut selittävää syytä ei ole löytynyt. Mun mies uskoo kovasti luomuraskautumiseen, mulla itsellä ei tähän uskoa tällä hetkellä ole. Mies on suostunut hoitoihin mun toiveesta, ite olisi ehkä halunnut vielä yrittää ilman. On tehnyt myös mun pyynnöstä muita uhrauksia, oli mm ennen punktiota juomatta n kuukauden, vaikka hänen alkoholinkäyttö ei muuten mitenkään ongelmallista olekaan, mutta haluttiin parhaat mahdollisuudet hedelmöittymiselle. Lisäksi on kotona ollut viime kuukaudet tosi aktiivinen oma-aloitteisesti kun on nähnyt miten rikki ja kipeä mä ajoittain olen ollut. Eli tukee kyllä niin hyvin kuin osaa, mutta ei välttämättä täysin silti ymmärrä mun kokemaa ”tuskaa” lapsettomuuden vuoksi.

Toivottavasti saatte riidan ratkottua ?

Hauska gallup mielenkiintoiseen tarkoitukseen 😀

Me koitetaan miehen kanssa puhua asioista. Se on vaikeaa, koska asia molemmille niin herkkä ja tunteita herättävä. Koen, että oon saanut kuitenkin tukea just puhumalla. Ja tiedän, että hän yrittää parhaansa myös avustaa käytännön jutuissa silloin kun oon itse ihan poikki. Yhteinen huumori on myös auttanut.

Ei oo sovittu mitään ennen hoitoja. En oikein keksi, mitä se olisi voinut olla. Ei oo myöskään puhuttu mistään ”uhrauksista”. Korona-aikana molemmat on kyllä miettinyt tarkkaan, missä liikkuu ja ylimääräiset riennot on jätetty pois, ettei hoidot vaan siirtyis flunssaoireiden tai ihan koronaan sairastumisen takia. En siis myöskään ole vaatinut mitään uhrauksia.

Lapsettomuuden syy on epäselvä. Miehen näytteet kunnossa, multa ei löydy mitään selittävää, paitsi tietty alhainen amh-arvo tässä kohtaa, mutta se ei tietty ole varsinainen este, etteikö tulisi raskaaksi.

Oon miettinyt sitä paljon, että miten osaisi vielä paremmin puhua oloista puolin ja toisin, ilman että tulee kiukkuiseksi (suru ja pelkohan siellä itellä ainakin kiukun taustalla on). Tiedän, että tämä tilanne on myös miehelle iso suru ja huoli ja välillä mietin, että hänen osansa on pahempi – olla kaikesta kuitenkin vähän ulkopuolinen ja täysin mun selostusten varassa, että miltä kropassa kulloinkin tuntuu ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Ja toisaalta välillä tuntuu, että tartteis itse sellaista tukea, että toinen oikeesti ymmärtäis, vaikka eihän se oo koskaan täysin mahdollista, kun erilaiset roolit.

Tsemppiä ratkomiseen 😀

Oodin galluppiin vastauksia:
Mies on tukenut hoitojen aikana ihan hyvin. Pistänyt mulle piikit, ja huolehtinut voinnista. Tosin en ole kaikkia vointejani koko ajan raportoinut, eli ei ole varmaan voinut ihan eläytyä siihen, millainen mun olo oli esim. ennen punktiota (turvonnut alavatsa, hankala kumartua, kävelykin sattui välillä).

Ei olla muistaakseni sovittu mitään erityistä ennen hoitoja. Nyt ekan IVF-hoidon aikana ja vielä punktion jälkeen ajattelin kyllä itse mielessäni, että kovin montaa tällaista kierrosta en ehkä jaksa. En ottanut sitä silti vielä puheeksi miehen kanssa, koska hän ei varmasti halua ajatella luovuttamista vielä pitkään aikaan. Mutta on mahdollista, että joudutaan sekin keskustelu vielä käymään, että välttämättä en jaksa itse henkisesti tätä kovin pitkään. Miehellä perheenlisäyksen tarve on suurempi kuin itselläni. Itse voisin nähdä tulevaisuuden ihan valoisana myös 3 hengen perheenä, mutta mies on aika rikki siitä, ettei meillä ole vielä sisarusta pojalle.

Uhrauksista ei olla puhuttu, mutta toivon kyllä, että mies ottaa sitten hyvin huomioon sen, jos mulla mahdollinen raskaus olisi hankala, tai jos hoidot jatkuisi pidempään ja jos en jaksaisikaan niitä jatkaa. (Tiedän, että siitä tilanteesta tulisi kyllä vaikea.)

Meillä on selittämätön lapsettomuus, kummastakaan ei ole löytynyt vikaa. Liekö jotain yhteensopivuusongelmaa, olen miettinyt itse…? Esikoinenhan me kyllä saatiin alulle ihan luomusti, keskellä vakavaa parisuhdekriisiä, mutta todella villin ja hauskan seksin tuloksena. 😀 Olen sen jälkeen jotenkin taikauskoisesti ajatellut, että liekö meillä voisi lapsi saada alkunsa vain siten, intohimoisesta rakastelusta. Mutta yritän silti luottaa, että myös lääketieteellisin, kliinisin keinoin se on mahdollista. 😀 Tilastojen valossahan se on hyvinkin mahdollista.

Moikka! Täällä takana n. 3v ”kiva jos onnistuis” luomuyritystä (tiedettiin, että tuskin onnistuu ilman hoitoja), alkukesästä aktivoiduttiin kunnolla ja nyt takana 1 epäonnistunut inseminaatio ja 1 hyvin mennyt punktio. Tuoresiirrosta nega ja nyt menossa 1. PAS piinailut.. Tuoresiirrossa oli KAIKENLAISIA oireita (pistelyä, itkua, kipeet rinnat, menkkamaisia kipuja – osa varmaankin punktiosta palautumisesta johtuvia?) kierto oli tosi lyhyt ja menkat alko kelt.rauh.tuen läpi.. Nyt tuki vaihdettu emätinpuikkoihin. Nyt kummallinen olo, kun nyt taas ei oo juurikaan oireita..

Kiva lukea teidän kokemuksia!! ?

Moikka Nerissa!
Tehän ootte päässy vauhdilla etenemään =) mahdatteko olla yksityisellä puolella?
Onko mones piinapäivä menossa? Ja Saitteko paljon alkioita pakkaseen!
Mäkin täs piinailen ja hurjat 13 vrk jäljellä, mitenhän kestän…

Hyökkään heti kysymystulvalla – sellainen kausi nyt menossa 😀

Kiva kun vastailitte gallupiin. Oma mieskin on ollut tukena, kuunnellut ja tuonut herkkuja ja olisi piikittänytkin mutten antanut kun ei ollut kunnolla perillä ohjeistuksista 🙂
Nyt kiukustuin kun lupasi olla tukena ja juomatta hoidon ajan ja lähti silti mökille rilluttelemaan heti punktion jälkeen kun minä makaan kotona kipuisena. Tuntui niin epäreilulta ja kiukku ei tunnu laantuvan (syytän hormoneista, enhän mä nyt normaalisti näin kili ole? :’D)
Eniten ärsyttää ettei tajua miksi se on niin iso juttu. ”Jos nyt muutamat kavereiden kans”…

Tervetuloa joukkoon, Nerissa! 🙂 Ja tsemppiä piinapäiviin, toivotaan parasta mahdollista lopputulosta! <3

Ymmärrän Oodi, ja saat kyllä ollakin kiukkuinen. Sinä olet kuitenkin se, joka on joutunut käymään läpi sen kaiken kehollisen rasituksen, kivun ja siihen vielä henkinen puoli päälle. Silloin toisen tärkein tehtävä on minusta olla niin hyvin tukena kuin vain pystyy. <3

Tervetuloa Nerissa munkin puolesta 🙂 Jännät ajat teillä edessä. Tsemppiä.

Saat Oodi kyllä kaiken sympatiani tuohon tilanteeseen. Itsellä punktio meni tosi hyvin mut illalla ja seuraavana päivänä olin kipeä ja hengittäminen sattui. Se oli tosi pelottavaa ja ois ollut kyllä kamalaa, jos mies ei olisi ollut siinä tukena. Miesten on varmaan tosi vaikea ihan loppukädessä tajuta, mitä kaikkea eri vaiheissa joutuu läpi käymään, vaikka yrittäisivätkin kovasti.

Onko Sabrina teidän lastenhoitojutut järjestynyt?

Mä sain sillain helpottavia tietoja, että saatiin se seuraavan hoidonsuunnitteluaika jo vähän reilun kahden viikon päähän. Voi olla, että seuraava hoito menee silti pidemmälle, mutta ainakin saan jo pian konkreettista tietoa, miten jatkuu.

Kiva kuulla hyviä uutisia molemmilta =)
Miten tuo lääke katto toimii? En ole kuullutkaan 😀