Kiitos Ruusunen uuden ketjun perustamisesta. Ja ihania onnistumisia oli viime ketjun lopulle tullut.

Itse makoilen juuri punktion jälkeisissä pöllyissä klinikalla. Kai ihan hyvin meni. ICSIstä puhuivat, kun saldo jäi niin pieneksi. Huominen puhelu jännittää ehkä nyt eniten. Aiemmin olen aina saanut niin huonoja uutisia, mutta pakkohan se on taas kohdata. Nyt pidän peukkuja, että niistä kerätyistä alkioista olisi muutama kypsä ja hedelmöittyisi. Päivä kerrallaan.

Kiitos, Ruusunen, tsemppiä pistoihin ja tsemppiä paljon myös Myyy ja kaikki muutkin!❤ Tänään haettiin kyytiin kuulemma tosi hyvä blasto, täytyy vaan toivoa parasta kiinnittymisen suhteen.

Sain kuin sainkin ovitrellen tukipistokseksi. Onko kellään ollut sama a(mulla ennen vain irrotuspiikkinä)? Sitä täytyy pistää tänään ja kahden päivän välein yhteensä 3 kertaa (6 naksautusta per kerta).

Toinen kysymys: Ootteko juonu punaviiniä hiukan iltaisin raskaustestiin asti..? ? Haluisin ottaa nyt kaikki keinot käyttöön ja tiedän tietty lääkärin kannan.. Onko kokemuksia? ☺

Kiitos Ruusunen uuden ketjun perustamisesta! Ja tsemppiä hoitoihin.

Myylle toipumista punktiosta. Toivotaan, että hyvien solujen saalis on hyvä! Mnäälle paljon voimia piinailuun. Ne päivät ja viikot kuluu niiiiin hitaasti!

Mä sain tänään verikokeen tulokset. Hcg arvot näytti hyvältä ja oon kuulemma vahvasti raskaana. Ei kyllä vielä mitenkään päin voi käsittää tätä! ? Nyt jännäillään seuraavia vaiheita ja toivotaan, ettei mene alkuviikoilla kesken. Jotenkin tuntuu, että piina jatkuu edelleenkin..

Pakko vielä sanoa, että tämä palsta on ollut tosi tärkeä. Kiitos kaikille teille, kun olette jakaneet kokemuksia ja vinkkejä! Toivon niin paljon plussia teille kaikille ❤️

Hei!
Ilmoittaudun uutena tänne palstalle. Meillä on myös muutaman vuoden lapsettomuus taustalla. Nyt menossa ensimmäinen IVF-hoito. Inseminaatiot eivät tuottaneet tulosta. Selittämätön lapsettomuus eli käytännössä vikaa ei löydetty. IVF-punktiossa punktoitiin 19 munasolua, joista vain 3 oli seuraavana päivänä hedelmöittynyt. Tulevana perjantaina siirto, toivottavasti. Hienoa löytää samankaltaisessa tilanteessa olevia, ehkä löytää uskoa, että tästä vielä vauva saadaan aikaiseksi.

Ooh, hienoa Emiliaz! ❤️ Maistelitko punkkua ennen positiivista testiä? En millään meinaa uskaltaa, mut jos siitä kuitenkin ois apua..? ? Meinasin tulla muuten hulluks ton ovitrellen kanssa, kun sitä piti pistää vain 1/3 vaikka lääkkeen ohjeen mukaan pistettävä kaikki kerralla.. Ja aika hämäävä, kun kyseistä lääkettä käytetään ohjeen mukaan vain munisten kasvatteluun ja irrotukseen.. ? Mut nyt kaikki sormet ja varpaat pystyyn, eihän tässä muu auta.. ? Kiitos tsempistä, Emiliaz!

Tervetuloa Haikaran etsijälle. ☺️

Tervetuloa haikaraa etsimässä!
Mä fiilistelen ja seurailen teitä täällä taustalla, reilu parin viikon päästä alkaa pistot, uutena lääkkeenä gonal f, aikaisemmin ollu menopur.
Onko muilla kokemusta näistä kahdesta lääkkeestä, että olisi vaihdettu jompikumpi toiseen? 🙂

Kiitos kaikille! Täällä on nyt kaikki sormet ja varpaat ristissä, että kaikki jatkuu hyvin. Päivä kerrallaan vaan nyt eteenpäin kohti ultraa.

Mä join viimeiset alkoholiannokset silloin kun oli pistokset meneillään eli piinapäivinä en enää ottanut mitään, punkkua tai muutakaan. Itseasiassa en edes ole kuullut aiemmin, että punkusta voisi olla jotain tollaista iloa.

Mulla oli lääkeenä Fostimon. Onko teillä kokemuksia siitä? Täällä palstalla on puhuttu paljon just noista Gonalista ja Menopurista, mutta en ole törmännyt Fostimoniin kenelläkään.

Sabrina, mulla ollu molempia lääkkeitä (gonal tai bemfola, sama aine), ja tällä pelkällä fsh:lla tullu paremmat tulokset. Menopurilla tullu ne laadullisesti surkeimmat satsit.

Haikaraa etsimässä, mulle siirrettiin aikoinaan julkisella aina 2 kerralla ja yksityiselläkin kerran, ja ne oli suurin piirtein saman laatusia. Nykykäsityksen mukaan kai tosiaan ei ainakaan kovin eri laatusia kannata siirtää yhtaikaa, kun jos kohtu hylkii heikompaa, ei se mahdollisesti elinkelponenkaan voi kiinnittyä.

Plussanneille lämpimät onnittelut!

Meillä ollaan elelty hiljaiseloa ja mietitty, missä jatketaan hoitoja (raha-asioiden takia). Omalla klinikalla kuitenkin jatketaan ja nyt on kolmas IVF aluillaan. Maanantaina aloitin Gonal F -pistokset, nyt alkaa jarru ja ensi viikolla sitten punktio. Viitisentoista palluraa näytti tänään kasvavan. Lisäjännitystä tuo se, että lääkärin alustava ehdotus punktiopäiväksi sattuu olemaan päivä, jona mulla olisi tosi tärkeä meno toisella paikkakunnalla. No, sanoin lääkärille, että tämä hoito on ykkösasia. Toivon kuitenkin, että punktio voisi olla yhtä päivää myöhemmin.

Mnää, mä joskus otin pikkaisen punkkua. Epäilen, että jos sillä jotain vaikutusta on, niin korkeintaan rentouttavaa. Joku taisi joskus sanoa, että niin pieni määrä vilkastuttaa vain pintaverenkiertoa ja että aikamoiset kännit pitäis vetää, että siitä vaikutusta mihinkään syvemmälle olis (ja se ei sitten taas ehkä muista syistä kannata :P).

Heippa kaikki! emiliaz ihania uutisia, paljon onnea! Toivotaan että kaikki menee hyvin jatkossakin 🙂 Ja tsemppiä kaikille muillekin joilla on hoidot kesken <3
Mulla on maanantaina punktio. Hullua, miten nopeasti aika on mennyt! Jännittää ihan kauheesti ja purskahdin aamulla Naistenklinikalla jopa itkuun… Löydettiin vain 4 munasolua (munarakkulaa, mikskä niitä nyt kutsutaan). Mulla on siis syöpähoitojen takia huono tilanne, mutta viimeksi ultrassa näkyi ”jopa” 8. Harmittaa, että Gonal-Fn kanssa lähti vain 4 kasvamaan. Lääkärikin sanoi että odotti parempaa tulosta, mutta ”ei tämäkään huono ole.” Mun ikä (25v) lisää kuulemma onnistumisen mahdollisuutta (en muista miksi, jotain lääkäri taisi munasolujen laadusta puhua) ja yksikin hyvä riittää. Mieskin uskoo siihen, että kaikki onnistuu. Musta vaan tuntuu siltä että peli on menetetty.
Mietin mm. Haikaraa etsimässä tilannetta, jossa 19 munasolusta hedelmöittyi 3 ja sitten tulee mieleen mun säälittävä saalis. En nyt tiedä mitä tässä käy.

Yleensä vain lueskelen keskusteluja ilman osallistumista. Nyt on jo yli 3 vuoden jälkeen epätoivoinen ja lannistunut olo lapsettomuuden suhteen. Täällä varmaan moni muukin on aiemmin ajatellut, ettei lapsettomuus kosketa itseä ja lapsensaanti on itsestään selvyys. Nyt synkkinä hetkinä miettii, ettei tule ikinä kokemaan biologista äitiyttä. Kärsimme selittämätöntä lapsettomuutta.

Meidän hoidot siirrettiin 150km päähän yliopistolliseen sairaalaan. Tämä tietää entistä enemmän järjestelyjä ja rahan menoa. Minua harmitti kertoa lapsettomuudesta johtajalle, ja harmittaa jättää kysymysmerkkejä jatkossa työkavereille palkattomista siirtopäivistä. Tämän viikon punkteeraus ja sairasloma herätti kysymyksiä, mutten halua jakaa heidän kanssaan näin henkilökohtaista asiaa.

Kuitenkin Hoitojen siirtyminen on toivottavasti hyvä juttu. Mulle on tehty punktio 2krt aiemmassa sairaalassa, joka on ollut järkyttävän kivulias molemmilla kerroilla ja jälkeisinä päivinä tuntunut, että sisuskalut tippuu ulos, jos ei kulje kaksinkerroin.
1. Kerralla saatiin 10munasolua, joista 6hedelmöittyi ja lopulta vain 3siirrettiin.
2. Kerralla 8 munasolua, joista 4 hedelmöittyi ja 2 siirrettiin.
Luottamus meni paikkaan siinä vaiheessa, kun kirjoitin suostumuksen tutkimukseen, jossa ”pilalle menneitä” alkioita, munasoluja saa käyttää meidän hoitoihin osallistuvan laboratoriohoitajan tutkimustarkoituksiin. Meillä kuoli puolet alkioista sulatukseen. Paskamaisinta oli että eräänä siirtopäivänä ei kehdattu puhelimetse ilmoittaa, että kaikki 3 alkiota kuoli sulatuksessa, vaan istuin rakkotäynnä odotusaulassa puolituntia, maksoin siitä tiedosta poliklinikkamaksun ja myöhästyin reilusti töistä (jonne menin totaalisessa tunnekuohussa selviytymään taas yhdestä pettymyksen päivästä).

Nyt tällä viikolla tehtiin punktio, 13munasolua, joista 11 meni pakkaseen. Tuntuu uskomattomalta. Punktio tuntui että olisi päässyt kivikaudelta valovuosien päähän. Siirtoa ei voitu tehdä, kun vatsassa oli paljon nestettä jo ennen punktiota ja vatsaan jäi niin paljon kehittymättömiä folleja. Pettymys aika suuri, kun tuoresiirroista parhaimmat onnistumisprosentit. Sairaalapäivätkään hyperin takia ei kuulosta tässä vaiheessa pahalta, jos luvassa olisi vatsassa kasvava ihme. Toivo on kuitenkin taas herännyt hoitojen suhteen.

Tässä pitkä sepustukseni tämän hetkisestä tilanteestani, toivottavasti mahdun vielä teidän joukkoon!

Haikaraa etsimässä, voin kuvitella pettyneen tunteen vähäisestä määrästä, jos olet kuitenkin hautonut sisälläsi tuollaista määrää! Mutta niinhän moni sanoo, ettei se määrä ratkaise.

Annie, kuulostaa kurjalta tilanteelta. Minäkin ollut itkuherkkä hoitojen ajan, varsinkin punktiopäivänä. Tuntui hassulta keskustella hoidosta itkukurkussa täysin vieraiden hoitajien kanssa. Ennen minua lepohuoneeseen kärrättiin nainen sängyssä, jolla ei mennyt punktio ihan nappiin – keskustelivat hoitajan kanssa järkyttävistä kivuista. Nosti kyllä kyyneleet silmiin pelkästä pakokauhusta. Kyyneleet valui punktion ajan, vaikkei kovasti sattunutkaan, kipuja kuvailin 3 arvoisiksi 1-10 asteikolla. Toivottavasti sulla menee punktio yhtä kivuttomasti kuin minulla ja pääsisit vielä tuoresiirtoon asti!

Tsemppiä muillekin hoitoihin!

Annie; siirtopäivänä klinikalta kerrottiin, että 19:ta munarakkulasta vain ne kolme olivat kypsiä. Eli loppujen lopuksi kaikki kypsät hedelmöittyivät, olivat kuulemma keräyksen jälkeen näyttäneet kypsiltä, mutta eivät olleet. Eli meillä loppujen lopuksi hedelmöittyi kaikki kypsät, joista yksi tosin oli siirtokelpoinen ja se siirrettiin perjantaina. Kahta muuta seurasivat vielä, eilen tuli viesti että toinen oli lopettanut jakautumisen ja yhtä seuraavat maanantaihin saakka. Jos joudutaan toiselle kierrokselle, niin tulee jotain muutoksia munarakkuloiden kasvattamiseen, että munarakkuloita saataisiin kypsemmiksi.

Lohtu; ymmärrän täysin miltä tuntuu. Eipä sitä itselle olisi ajatellut, että lapsen saaminen olisi vaikeaa. Ja sen myötä myös kallista! Tsemppiä matkoihin ja töissä selittelyihin. Itse teen yrittäjänä töitä, mutta asiakkaiden kanssa ja välillä on tosi hankalaa, kun ei etukäteen tiedä mitä voi sopia. Pieniä valkoisia valheita olen joutunut käyttämään. Punktiopäivä oli mulla maanantaina, ja onneksi mulla se oli kivuton ja helppo. Tiistaina olin normaalisti töissä, hieman turvoksissa oleva olo oli, mutta muuten hyvä.

Tänään sunnuntaina aamulla laitoin gonapeptyl-pistoksen, ilmeisesti pitäisi tukea kiinnittymistä. Mitään oireita ei ole ollut perjantaina siirron jälkeen. No paitsi terolut-tabletit (keltarauhashormonia) ovat aiheuttaneet rintojen kasvun ja kipeytymisen. Mulla mies nauraa melkein joka aau että taas sulla on tissit kasvanu 😀 Toivoisin, että tulisi jotain oireita, merkkejä, että jotain tapahtuu, mutta ei auta kuin ootella. Ohjeena olisi tehdä raskaustesti 21.11., aika siihen tuntuu todella pitkältä.

Ihan uteliaisuudesta; mistäpäin kirjoittelette? Mä asun Espoossa, hoidossa Helsingissä yksityisellä klinikalla. Aluksi oltiin kaupungilla (helsingissä), siellä pari inseminaatiota ja en luota jotenkin hoitoon siellä ollenkaan. Yksityisellä on kyllä saanut ihanaa hoitoa ja tuntee olevansa tervetullut. Ei pelkästään liukuhihnatyön uhri. Mukavaa viikonloppua kaikille!

Tervetuloa uusille.

Hyvä tulos teillä Lohtu. Muistaakseni meidän lääkäri sanoi aikoinaan, että joskus jopa ”ei-tuoresiirrot” onnistuvat paremmin. En nyt muista miten sen selitti ja kun me ei olla koskaan saatu mitään pakkaseen. Nyt meillä on se tilanne, että viime viikon punktiosta saivat kerättyä kuusi alkiota ja niistä kuudesta viisi hedelmöittyi. Se on meille jo aika paljon. Aiempina kertoina on hedelmöittynyt kaksi ja yksi, ja niistäkin päästy vain tuoresiirtoihin. Ekalla kerralla, kun oli kaksi hedelmöittynyttä, niistä ei selvinnyt kuin yksi tarpeeksi pitkälle. Tuolla meidän klinikalla siirretään vain 5 päivän ikäisiä eli nyt jännään, miten meidän viidelle hedelmöittyneelle käy. Maanantaina pitäisi olla siirto ja pieni toivo elää, että saataisiin tällä kertaa jotain myös pakkaseen. Me ollaan Espoosta ja käymme Helsingissä yksityisellä. Me ollaan jopa vaihdettu klinikkaa pari vuotta sitten, kun tuntui etteivät ensimmäisellä ottaneet meidän tilannetta vakavissaan. Silloin tehtiin muutama inssi ja lääkäri vaan toisti, että ihan varmasti raskaudun tavallisesti, kun mitään syytä ei löydetty ja olen vielä niin nuori. Mun gynekologi suositteli klinikan vaihtoa ja kappas, musta ei oltukaan ensimmäisellä otettu kaikkia testejä ja silloin huomattiin se alhainen AMH-arvo ja suositus siirtyä heti IVF-hoitoihin. Jossain vaiheessa olin aika katkera ekalle hoitavalle lääkärille, mutta vuosien kuluessa se ei harmita enää niin paljoa. Ihmeellistä kuitenkin miten yksityiselläkin saa niin erilaista hoitoa ja asiakaspalvelua. Vähän tympii maksaa suolaisesti hoidoista ja samalla pitää sietää tympeää kohtelua.

Annielle tsemppiä punktioon. Mulla punktio ei ole ollut kovinkaan kivulias. Yleensä alavatsa kipuillut vasta illalla ja nyt seuraavanakin päivänä. Kipulääkettä saa kuitenkin ottaa. Kaikilla kerroilla olen oikeastaan ollut vain superväsynyt, johtunut varmaan niistä kipulääkkeistä.

Mulla alkoi myös Terolut-kuuri punktion jälkeen ja olen saanut riesaksi aivan hirveät näppylät naamaan. Oikein sellaiset isot ja kipeät paukamat, joita on kaiken lisäksi vielä haastava peittää. Rinnat myös kipeytyneet ja kasvaneet, mutta huomasin sen jo pistoista lähtien. Mutta toisaalta mitä sitä ei kestäisi, jos lopputulos olisi se kauan toivottu ja odotettu. <3

Miten teillä meni eilen annie ja myyy? Itse olen olut aivan tulisilla hiilillä siirron jälkeen. Ei mitään tuntemuksia, vaikka kuinka yrittää kuulostella. Jotenkin ajattelee, että ei siellä mitään voi tapahtuakaan, kun ei tunne mitään. Onko täällä joku innokas, joka testailee liian aikaisin? Tekis mieli testata heti, mutta vielähän siitä ei ole hyötyä. Hirvee odotus.

Me oltiin naistenklinikalla aluksi, siellä pari inssiä tehtiin ja saatiin myös töykeetä palvelua. Sieltä ei myöskään saa ketään kiinni ja on pakko pystyä soittamaan aamulla, että pystyy edes jättämään soittopyynnön. Kerran siihenkään ei sitten vastattu… Vielä törkeemmältä tuntuu, jos saa yksityiseltä huonoa palvelua, ne sentä saa siitä isot rahat.

Kertokaa omista voinnesta ja tilanteesta, täällä yksi joka tule pian hulluksi. Toisaalta on helpompi nyt ajatella, että ei onnistunut, ettei pettymys olis niin suuri. En tiedä miten me sit jatketaan, jos ei tästä mitään tule. Alkaa olla rahakysymys…

mnää voidaan jännäillä ja ootella siis yhdessä, kauheen pitkä aika vielä. Aika erilaisia noita tukilääkityksiä tosiaan on. Meiän lääkäri sano, että ovat klinikalla siirtyneet pääasiassa Teroluteihin, kun Luget yms on niin sottasia ja tulokset on ollu ainakin yhtä hyvät. Mulla ei tullu siirron jälkeen kuin yksi Gonapeptyl-piikki ja muita ei ole tulossa. Ajattelitko mnää testata yhtään aiemmin vai testipäivänä? Tosin sulla se ovitrelle voi kai näyttää virheellisesti raskautta aika pitkään.

Huuh, punktiosta selvitty… Mullahan näkyi tosiaan vaan 4 munarakkulaa, ne kaikki saatiin kerättyä ja (ihme kyllä) kaikissa oli munasolu! Lääkäri varoitteli että ne saattavat olla myös tyhjiä, mutta 4 solua löytyi. 3 kypsää, neljäs oli muita pienempi. Ja aamulla saimme tiedon että kaksi hedelmöittyi normaalisti! Nyt kaikki sormet ja varpaat ristissä <3 Jakautuukohan ne kuten pitääkin ja miten ne siellä huomenna kehittyy vai kehittyykö lainkaan.. Pelottaa todella paljon, joka päivä tuntuu niin pitkältä… 🙁

Jos pääsen alkionsiirtoon asti, niin se on sitten ylihuomenna klo 13! Mä niin toivon että ne kaksi selviää siellä <3 Lohduttaa kyllä jo tääkin tieto, että mun munasolut hedelmöittyvät normaalisti. Ei voinut etukäteen tietää onko se mun 3v takainen syöpärumba jotenkin vaurioittanut munasoluja. Siitä saa olla nyt kiitollinen. <3

Ja ai että kun oli vatsa kipeä eilen 🙁 Heti punktion jälkeen oli oikein hyvä olo, ei sattunut lainkaan ja aattelinkin että helpolla päästiin. Mutta iltapäivällä kotona kun lääkkeiden vaikutus lakkas, alkoi sattua niin paljon etten voinut liikkuakaan. Käveleminen teki tosi kipeää eikä 1g paracetamol auttanut yhtään. Vatsa oli muutenkin tosi turvonnut ja kova ja välillä sattui ylävatsaankin… Miten teillä muilla, turvottiko punktion jälkeen? 😮

Tänään on jo paljon parempi olo, ei tarvinnut ottaa särkylääkettä ja käveleminenkin sujuu hyvin. Huomenna töihin! Ei huvita yhtään mennä töihin, kun päässä pyörii vain se yksi ainoa ajatus, eikä siitä voi työkavereiden kanssa puhua (en ole kertonut töissä tästä).

En tiedä miten kestän raskaustestiin asti (jos sinne siis pääsen), koska tämäkin parin päivän odottelu stressaa ja jännittää aivan älyttömästi!! Tsemppiä kaikille näihin jänniin hetkiin <3

P.S. Tuli tänään mieleen, että meillä naisilla on kyllä mieletön keho, joka kestää vaikka mitä koettelemuksia (punktioita, synnytyksiä ja paljon muuta) ja palautuu kaikesta niin hyvin. Hyvä me! 😀

Annie, kaikki peukut pystyssä, että pääset siirtoon.

Mulla siirto oli siis eilen ja tänään tuli viesti, että kolme oli vielä jatkanut kehitystä ja on saatu pakkaseen. Ihan epätodellista, kun kaksi edelliskertaa on mennyt niin penkin alle. Yritän olla innostumatta liikaa, mutta se on niin vaikeaa. Toiveet nousee väkisinkin tosi korkealle.

Mulla oli punktion jälkeen alavatsa aika kipeä ja sitä kesti kyllä useamman päivän. Lääkäri kun ultrasi ennen siirtoa sanoi, että ne tyhjät rakkulat ovat keränneet nestettä, mutta että siirto voidaan kuitenkin tehdä. Mulla ei koskaan ole ollut muuta kuin Terolut tukena siirron jälkeen. En ole edes tajunnut kysyä muuta…

Tsemppiä Haikaraa etsimissä ja mnää. Mä luulen, että ensi viikko on mulle vaikein. Mullakaan ei ole mitään tuntemuksia. Niissä kahdessa raskaudessa, jotka päättyivät keskenmenoon, on oireet alkaneet vasta just kuukautisten poisjäämisen aikoihin. Mutta en sitten tiedä, kun menivät kuitenkin suht nopeasti kesken, että vaikuttaako sekin. On tää kyllä yhtä jännittämistä. Varasin itselleni hieronnan torstaille, jos se auttaisi vähän rentoutumaan.

Jännäilen täällä teidän kaikkien puolesta 🙂
Eilen kävin hakemassa gonal fn jääkaappiin odottelee, pistot alkaa puolentoista viikon päästä.

Ajattelin että kysyn teiltä, minkälainen aika väli teillä on ollut pistojen ja punktion välissä? Meillä ekassa tais olla 13 päivää, toisesta ehkä 16..

Ihana kuulla plussista täällä, pidetään peukkuja! 🙂

Mulla oli virallinen testauspäivä viime viikolla, niin negaahan se näytti. Tiesin sen kyllä, koska tiputtelu alkoi melkein täsmälleen samaan aikaan kuin ekallakin kerralla, eli pp8 aikoihin. Ekalla kerralla oli Luget käytössä ja tokalla Lutinukset, en huomannut mitään eroa oireissa.

Kummassakin punktiossa kivut ja turvotus oli samaa luokkaa. Ekassa vuodin kuitenkin verta tosi paljon sen koko punktiopäivän ajan ja tässä tokassa en taas yhtään. Outoa.

Pistosten ja punktion aikaväli oli kummallakin kerralla 14 päivää ja kummallakin kerralla sain Blaston kyytiin.

Niin ja täytyy sanoa vielä Naistenklinikasta, että mä olin itse ainakin erittäin positiivisesti yllättynyt miten homma siellä toimii ja sujuu. Vaikka lääkärit ja hoitajat vaihtuu paljon, niin oon ite aina saanut tosi ystävällistä palvelua. Varsinkin hoitajat on super ihanat <3

Laitoin ensin tekstini tohon vanhaan ketjuun mutta nyt sen kopsasin myös tänne ja laitanpa loppuun myös tämän päiväiset uutiset.

Täällä uusi kirjoittelija päätti kirjoittaa kuulumisia. Ihana on ollut lukea vertaisiltaan teidän tilanteista.
Meillä alkoi tämä lapsettomuuspolku n. Kolme vuotta sitten, miehelläni on todella vähän siittiöitä ja nekin huonosti liikkuvia. Aluksi aloitimme inssillä, joka tehtiin vain kerran, koska pesutulos oli niin matala. Siitä siis nega. Tästä siirryimme icsi, josta saatiin vain yksi top alkio joka siirrettiin, pakkaseen ei jäänyt mitään. Tästä alkiosta varhainen keskenmeno ja järkyttävän suuri suru ja tyhjyys. Km tapahtui viime maaliskuussa, naistenpäivänä ?. Pidettiin taukoa, oli aikamoinen henkinen helvetti. Miehelle tehtiin tämän jälkeen kiveskohjun korjausleikkaus, jossa tukittiin peräti viisi vuotoa. Pääsimme kuukausi sitten inssiin taas, koska oli toivoa että tulokset olisivat parantuneet- ei olleet. Pesun jälkeen siittiöitä oli vain 200 000. Nyt icsi hoito aloitettiin, menossa gonal f sekä orgalutran, huomenna selviää punktiopäivä. Jouduin jo sairaslomalle, koska rakkuloita on yli 30 ja olo on todella tuskainen ja kipeä. Päiväkodissa työskennellessä kun ei voi kovin kevyesti ottaa..
On tämä vain niin rankkaa, on niiin paljon helpommin sanottu kuin tehty, että ole stressaamatta..

Plussatuulia kaikille ja tsemppiä hoitoihin!

Ps. Millaisia kokemuksia teillä punktioista? Minulla se sattui viimeksi niin, että meinasi lääkkeistä huolimatta taju mennä enkä kärsinyt seuraaviin päiviin kävellä ilman miehen apua. Nyt kieltämättä hirvittää tuleva punktio, kun rakkuloitakin yli puolet enemmän! ?

Tänään oli vika ultra ennen punktiota, rakkuloita oli varmaan se 50, kun alle 10mm laskettiin mukaan ? olo on jo nyt aivan kamala eikä sitä parantanut tieto että on liian vaarallista tehdä tuoresiirtoa ja kaikki menee pakkaseen ? olen niin loppunut odottamiseen. Hyperikin pelottaa. Tämä on kunnallisella meidän toinen punktio jo, eli eikös niitä ole enää yksi sitten jäljellä ??
Jatkan gonal f annostusta 150iu lauantaihin saakka, sekä jarrupiikkiä. Irrotuspiikki la iltana.
Sairaslomalla nyt loppuviikon ja punktion jälkeen ainakin kolme pvää. Siitäkin morkkis, vaikkei pitäisi!

Yritin kovin tarkkaan lueskella, mutta pakko kysyä nyt vielä erikseen, onko teillä muilla ollut kokemusta pakastesiirron tekemisestä?

Tottumattomalle silmälle tämä foorumipohja on vielä vähän vaikea lukea, ja tuntuu hankalalta kun ei vastausta kirjoittaessa näe muiden viestejä, niin että nimimerkitkin ehtivät unohtua. Ehkä lähimuistini on nyt vain kadonnut kaiken stressaamisen ja marraskuun pimeyden keskelle…

Minä siis odottelen yksiä ns.normaaleja kuukautisia ilman keltarauhashormonia, ennen kuin siirryn taas hormoniin ja sitten pitää luntata ohjeista mitä kaikkea pitää muistaa tehdä kun aloitan valmistautumaan siirtoon. Toinen ja kolmas ivf/icsi ”pistelykierros” menivät ehkä siksi niin helposti kun se oli tuttua, mutta nyt kaiken muun stressaamisen lisäksi pelkään etten muistaisikaan noudattaa ohjeita oikein ja sen takia meidän ensimmäinen siirtoyritys menisi pieleen sitten ensi tammikuussa.

Meilläkin lapsettomuus on jatkunut kolme vuotta ja hoitoja on ollut koko vuosi, kesäajan pidempää taukoa lukuunottamatta. Nyt ensimmäisen kerran alkaa tuntua että pääni ei meinaa pysyä touhussa mukana, ja vähän selittämättömästi alkaa itkettää kun vain ajattelenkin asiaa. Olen hakenut tähän vähän keskusteluapua, ja ajatellut josko menisin täältä sivuilta löytämääni seuraavaan vertaistapaamiseen pk-seudulla, mutta juuri nyt kaikki tuntuu niin kovin synkältä enkä oikein tiedä mitä tekisin.

Huh miten hurjia palleromääriä teillä kasvaa, Evelin ja Marikoo 😮

Sabrina, meillä on pistelyn ja punktion välit ollu aiemmin 10 päivää ja 13 päivää. Nyt tulee 11 päivää (huomenna punktio), 10 olis ollu tähänkin parempi mutta muiden asioiden vuoksi päädyttiin huomiseen. Olen ihan luottavaisin mielin, lääkärikin meinasi, että jos joku ehtii ylikypsäksi niin sen verran monta olisi kuitenkin tulossa, ettei ole fataalia. Mulla kaksi aiempaa punktiota on olleet niin helppoja, ettei sekään jännitä. Eihän sitä ilokseen tekisi, mutta oon ollut suhteellisen kivuton (myös jälkikäteen) ja lääkkeet auttaneet hyvin. Ei se toki sitä takaa, että nyt menisi samoin, mutta en nyt ainakaan lietso paniikkia etukäteen. Viisipäiväiseksi olisi tarkoitus taas kasvatella eli ensi viikolla sitten siirtoa.

Evelin, en ole vielä tarkemmin kysynyt onko se tosiaan vaan kolme punktiota mutta näin olen kuullut. Onko kellään poikkeuksista tietoa?! Meitä hoidetaan jkl kunnallisella ja ei oo tarvinnut kyllä onneksi jonotella! Punktiot yms ovat sitten fertinovalla. Vai ovumiako se on nykyisin..
Meilläkään ei kokemusta pakastesiirrosta, edellisellä kerralla ei sinne saatu mitään ja toki sekin nyt pelottaa että mitä jos ei taaskaan.. mutta nyt on pidempi stimulaatio..
Ei tässä kyllä meinaa pää pysyä mukana, ihan sumussa aina siellä ultrissakin ja älyää vasta kotona mitä ne oikein sanoikaan..

Voimia kaikille ♥

Mekin asutaan 80km päässä, joten oman haasteen tuo aina myös kulkeminen.. mutta kiva henkilökunta on kyllä ollut, varsinkin kun tässä oppinut jokaisen oman tyylin- toisilta saa kysellä vasta ultran jälkeen ja toinen esim. Ultrassa ohjeistaa ja kertoo enemmän.

Tämän päivän käynnillä hoitaja jo neuvoi minne soitella ja mistä mennä, jos pitää tulla päivystysaikana olon huononemisen vuoksi sairaalaan, oli helpottavaa tietoa ?

Hyvä että ohjeistivat miten toimia tarvittaessa. Täytyy jaksaa olla olla onnellinen, kun minulla on vain reilu 20km Naistenklinikalle Helsinkiin. Ei mikään helppo matka, ja alkuun sen kulkeminen (töistä pääsen vain autolla) oli stressaavaa. Mutta pystyin siis hyperstimulaatiossakin hyvin ajelemaan sinne päivystykseen pinkeine mahoineni.

Olen ollut oikein tyytyväinen naistenklinikkaan ja sen henkilökuntaan, vaikka tutkimuksiin ja ivf-hoitoihin oli molempiin vuorollaan puolen vuoden jono.

Marikoon ja evelin (ja kaikki muutkin)

Kylläpä kuulostaa tutulta tuo turhautuminen ainaiseen odotteluun! Itsellä punktio oli viime viikolla ja siellä oli 21 follia, joista 13 kypsiä ja loput jätettiin paikoilleen. Lisäksi vatsassa oli paljon nestettä jo punktioon mennessä. Eivät edes harkinneet tuoresiirtoa, eivätkä myöskään nykyiseen kiertoon pakastealkion siirtoa. Ja luultavasti seuraavakaan kierto ei ennätä ennen joulutaukoa. Ja poliklinikka aukeaa vasta viikolla 3. Odotimme tätä ivf-hoitoa kesätauon ja jonon takia 4kk & nyt taas tauolle odottamaan! Meilläkin odottelua yht. 3vuotta, eikä yhtään tärppiä ole tullut.

Mutta! Minulla alkoi kuukautiset jo 5 päivää punktiosta – oli vain 19päivän kierto (norm. 31)! Kukaan ei kertonut minulle, että näin voi käydä ilman lugeja tai teroja. Olin jo menossa päivystykseen ”menkkamaisten kipujeni ja vuodon” takia ennenkuin löysin onneksi oikeilla hakusanoilla kohtalotovereita. 😀

Pakastealkion siirroista muutama kokemus, mutta yhtään plussaa en ole saanut, vaikka mitkä apukonstit (punaviini, vyöhyketerapia, terveelliset elämäntavat, jnejnejne) ollut käytössä ja kuulemma kaikki on näyttänyt olevan kohdallaan niinkuin koko meidän hoitorumban ajan.

Eilen ilmoittauduttu hoitoihin. Nyt aloin vain jänskäämään kun laskeskelin viikkoja et mahtaako ehtiä ennen kun joulu iskee päälle. Meillä oli viime keväänä niin paljon epäonnea ajankohdista, että olen ihan hermoheikko kohta. Ja kun ei yhtään tiedä et soitetaanko vai tuleeko vain kirje parin viikon sisällä. Ovat kyllä aiemmin soittaneet samana päivän ja kertoneet että pitää soitella uudestaan kuukauden päästä. Ehkä stressaan tän viikon ja sit jään rauhassa odottelemaan hoito-ohjeita kirjeitse. Ei kai ne kirjeellä sentään huonoja uutisia toimita. ?

Me ollaan naikkarilla ja vaikka siellä on ollut näinä vuosina remppaa ja kiirettä niin ollaan saatu asiallista hoitoa ja kohtelua. Siellä on myös ehditty selittämään, kun on itse tajunnut kysellä. Muuten vain kertovat mitä seuraavaksi ja se on vähän kuin astuis junaan joka vaan kulkee eteenpäin.

Punktioista.. ne on menny yleensä OK. Itse toimenpide on ollut melko kivuton, mutta jälkipuinti on ollut itsellä vähän hurjaa. Ekalla kerralla taisin olla oksennella useamman tunnin mut toipuminen muuten oli suht nopeeta. Nyt vikalla kerralla ei tullut niin huono olo mut sit olin monta päivää kipeenä ja maha oli pinkee. Onneks oli viikonloppu sairaslomapäivän jälkeen sillä ei olis musta ollut töihin kun kipua oli jo sohvalla maatessakin. Hyperiäkin jo googlettelin mut onneks alko sit pikkuhiljaa helpottaa. Itse kärsin helposti lääkkeiden sivuvaikutuksista ja siksi kai nuo olot meni huonoksi.

Ja tietysti tervetuloa uusille palstalaisille. Jännitetään yhdessä tulevaa.

Hei kaikille!

Joukon jatkoksi ilmoittautuu onnellinen odottaja! Elämäni ensimmäinen plussa tuli lokakuun lopulla ja tällä hetkellä siis mennään rv 6+6. Olen lukenut tätä palstaa säännöllisesti oman hoitopolkumme alusta saakka eli jo reilun vuoden ajan. On ollut hienoa saada vertaistukea tätäkin kautta vaikka kirjoittelu foorumille omalta osaltani aina jäikin.

Lyhyesti meidän tarinamme. Lasta toivoimme ja yritimme luomusti vuodesta 2011, kunnes syksyllä 2017 pääsimme vihdoin aloittamaan lapsettomuushoidot, samantien IVF. Hoitoihin hakeutumista hidasti välissä miehen sairastuminen vakavasti. Tällä hetkellä sairaus on osa elämäämme emmekä tiedä kuinka monta yhteistä vuotta saamme vielä viettää yhdessä. Olemme olleet yhdessä 20 vuotta, joista 18 vuotta naimisissa.

Julkisen puolen hoidot päättyivät kesällä 2018, jolloin siirryimme yksityiselle. Yksityisellä ensimmäinen tuoresiirto epäonnistui mutta 4 alkiota saatiin pakkaseen. PAS tehtiin heti perään lääkkeelliseen kiertoon, josta lopputuloksena ihmeellinen, suuresti odottamamme plussa. Kaksi alkiota siirrettiin, joista toinen kiinnittyi. Olo on yhä välillä hyvinkin epätodellinen, voiko tämä onni olla oikeasti totta? Varhaisultra on jo takana ja pieni sydämensyke näytöllä konkretisoi ihanasti uuden elämän ihmeen!

Halusin kertoa nämä hienot uutiset myös luodakseni uutta toivoa ja lohtua teidän vertaisteni joukossa. Täällähän on ollut paljon puhetta pakastetun alkion siirroista, kahden alkion siirtämisestä jne. Itselläni on vain hyviä kokemuksia PAS:seista. Yhdestä aiemmasta, luonnolliseen kiertoon tehdystä PAS:sista lähti aikanaan raskaus alkunsa mutta oli ikävä kyllä biokemiallinen. Meillekin on alusta alkaen vain toisteltu hoitohenkilökunnan taholta miten hyvältä tilanne näyttää eli ei mitään estettä sille etteikö alkio kiinnittyisi. Minulla kun ei ole kystia, endometrioosia eikä munasarjojen monirakkulaoireyhtymää, eikä mitään muutakaan löydöstä. Ja aina vain tuntui toivo hiipuvan, kun ei alkio toisensa jälkeen kiinnittynyt. Välillä ei ollut edes kiinnittymisyritystäkään. Punktion olen siis kokenut elämäni aikana 4 kertaa, jokainen kerta yhtä kivulias kipulääkkeistä huolimatta. Punktioista toipuminen oli yleensä nopeaa mutta olen kokenut myös yhden komplikaation. Punktion jälkeinen verenvuoto vatsaonteloon vei yöksi naistentautien osastolle ja se oli todellakin elämäni pahinta kipua. Mutta ei sekään kipu ollut lopulta mitään sen henkisen kivun rinnalla mitä lapsettomuus on elämässäni ollut. Sen kivun, katkeruuden ja surun tietävät vain vertaiset. Tiedän pitkän tien läpikäyneenä, mitä se kaikki on. Se jättää jäljen.

Haluan olla tukemassa teitä jokaista, älkää luopuko toivosta! Voi tuntua, että ei millään tapahdu mitään vaikka mitä tekisi ja silti seuraavalla kerralla kaikki voi olla toisin. Ihme voi sittenkin tulla omalle kohdalle. Meillä vasta 6. alkionsiirto tärppäsi, joten joskus on kuljettava vain uskomattoman pitkään, luotettava ja pidettävä kiinni viimeisistä toivon rippeistä. Minulle tärkeäksi kappaleeksi on tullut Samuli Edelmannin Reunalla, jonka sanat kertovat minulle läpikäymistämme lapsettomuushoidoista. Reunalla välillä käydään ja pelottaa, jatkettava silti eteenpäin. Voimia kaikille jatkaa eteenpäin! Pitäkää kiinni toivosta ja elämänilosta!

Heippa kaikille!
Nyt myös mäkin päätin lähteä kirjoittelemaan tälle foorumille.

Meillä tosiaankin nyt on käynnissä piikittelyt (Global f + jarru). Eilen oli ultra, jossa löydettiin yhteensä 40 rakkulaa ? Huomenna uusi ultra ja ensi viikon alusta punktioon. Todennäköisesti kaikki mahdolliset alkiot laitetaan pakkaseen, eikä tuoresiirtoon lähdetä hypeririskin takia ? mutta nyt toivotaan että saadaan pakkaseen mahdollisimman monta alkiota.

Miten teillä on mennyt piikittelyiden kanssa? Mulla on aika turvonnut olo. Myös kipua löytyy alavatsalta ja eilen lenkillä käydessä hengästyminen oli aika mahdotonta. Mitähän tulee olotila olemaan punktion jälkeen kun jo nyt on tälläinen olo. ?

Millaista kipua teillä on piikittelyjen aikana (gonal f)? Minulla menossa nyt kymmenes päivä ja annostus se 150iu. Tuntuu kun vedeltäs munasarjoja välillä jollakin juustohöylällä, varsinkin vasenta jossa on enemmän rakkuloita. Housujen pukeminen on tuskaa ja tää kipu on niin kokonaisvaltaista ettei muuta osaa ajatella. Ei kuitekaan okseta onneksi.
Välillä sitä elättelee toiveita, mutta tänään on taas sellainen olo että tahdon hautautua kuuntelemaan lauluja jotka koskettaa, itkettää. Itkeä pahaa oloa edes pisara pois.
Maanantain punktioon on ikuisuus.

Tervetuloa kaikille uusille ja hienoa, kun tulee myös positiivisia uutisia tänne. Itse olen ollut turhautunut tähän odotukseen, että tapahtuuko nyt mitään tässä kropassa vai ei. Oireita ei juuri ole. Tai välillä luulen tuntevani jotain pientä nippailua, mutta laitan tunnot luulotautisuuden piikkiin, sillä sen verran pieniä tuntoja. Tai sitten tulevat suolistosta 😀

Tänään aamulla tein yhden markettitestinkin jo (pp7), uskoin näkeväni jonkun viivaanpaikan, kun oikassa valossa tiirailin, mutta negaksihan tuo täytyy tulkita. Turhaa testaamista ja saapi vain miettimään, että eipä ole tainnut kiinnittyä mitään… No viikonloppuna varmaan uudestaan, vaikka liian aikaista sekin. Mulle siirrettiin 4 päivän ikäinen alkio, joten sinänsä viikonloppuna ehkä voisi jotain jo näkyä. Puuh.

No tänään tulikin soitto ja tieto, että lääkkeet alkaa heti joulukuun alussa. Helpottunut olo. ?

Jännittää kyllä kovasti miten selviän joulunajan kiireistä töissä, kun mulla on joka kerralla ollu muistin/keskittymisen kanssa vaikeuksia. Mut eiköhän se jotenkin taas lutviudu..

Moikka,
Kirjoittelin joskus elokuussa viime ketjuun. Meillä oli se ensikäynti, jossa kerrottiin että ivf/icsi on meidän ainoa vaihtoehto, tai siis wti lähdetä kokeilemaan muuta. Ollaan siis 8v yritetty vauvaa.
Meillä oli hoidonsuunnitteluaika varattu ens viikolle, mutta jouduin siirtämään sitä, koska mulle tehtiin toinen sähkösilmukkahoito. Sen tuloksia odottelin ja lääkäri ilmoitti että joudun kolmanteen ja se tuli juuri samalle päivälle kuin tuo hoidon suunnittelu. Olin kyllä aika musertunut. Ollaan odotettu tuota niin kauan!
Toivotaan että saadaan tästä kolmannesta nyt ns. Puhtaat paperit, koska joulukuulle on nyt se hoidonsuunnitteluaika.

Tsemppiä teille!

Voi, AutumnRain ??

Haikaraa etsimässä: mä testasin tänään pp10 ekan kerran nyt pregcheckillä ja rfsulla. 5 päivän blasto pitäs ehkä jo hiukan näkyä, jos on näkyäkseen, MUT toisaalta mietin sitä ovitrellen mahdollisuutta.. ? Mutta: sain toivoa ja pidän kaikki sormet ja varpaat pystyssä ? Molemmissa testeissä oli vaaleanhaaleanpunainen haamu, toisen kerran mun elämässä (eka oli se kemiallinen 2 v. sitten) ❤ Nyt on sitten kolme mahista, aloitan positiivisimmasta: 1) oon raskaana ja viiva vahvistuu 2) kemiallinen tai yritys ja viiva häviää 3) ovitrellen jälki ja viiva häviää.

Nyt on pakko testata varmaan joka päivä ja verikoettakin oon kyl harkinnut, jos sellasen kuitenki sais, et sais enemmän infoa tilanteesta ❤ Toivon niin tuota ekaa vaihtoehtoa kuten me kaikki, ja Haikara sulle toivon viivanpaikalle myös väriä!

mnää: jee, pidän peukkuja ekalle vaihtoehdolle. Mä testasin myös tänään clearbluen digitaalisella: pregnant 1-2. Tänään on pp8. Mulla on ollu eilen ja tänään wc-käyntien yhteydessä pientä tuhruvuotoa, vähän jopa punasta. Toivottavasti se olis vaan alkion kiinnittymisestä johtuvaa, eikä mitään huonoa. Edelleen hyvin epävarma olo ja jännittää tuleeko vielä vuotoa. Vähän myös helpottunut olo, ainakin kiinnittymisyritystä on.

Sitten mietin eilen, että onhan teiltä kaikilta tutkittu veren varastoraudat (eli ferritiiniarvo verikokeista)? Naistenklinikalla ei sitä tehty ainakaan mulle. Mulla selvisi viime kesän lopulla hieman vahingossa, että ferritiiniarvo oli 4, joka käytännössä tarkoittaa että varastorauta on loppu. Tää selvis, kun b12 arvo oli raja-arvo ja ite kyselin siitä ja sitä kautta tk-lääkäri laitto mm. ferritiinin. Mulla siis hemoglobiini ihan viitearvojen sisällä, niin suurin osa lääkäreistä pitää sitä riittävänä mittarina. Sain rautatableteillä vähän nostettua ferritiiniä, mutta kun mentiin tonne yksityiselle klinikalle ja puhuin siellä meidän tän lapsettomuuslääkärin kanssa, niin se oli sitä mieltä, että rauta-arvot kannattaa ensin hoitaa kuntoon ennenkuin tehdään hoitoja. Vaikuttaa ilmeisesti alkion kiinnittymiseen kohdussa. Mulle annettiin tuolla klinikalla sitten rautaa suoneen ihan ekaksi. Se rautainfuusio makso jotain 400-500 euroa ja ilmeisesti se on syy, että julkisella ei tätä hoitoa kovin helposti määrätä. Itse en vaan tiennyt, että tuokin voi olla yksi syy, miksi raskaus ei onnistu.

Ihania uutisia mnää ja Haikaraa etsimässä. Pidetään peukkuja, että kaikki menee hyvin. Tässähän alkaa ihan itseäkin jännittää, mutta mulla vielä ihan liian aikaista testailla…kuinka piinaavaa odotella vielä viikko.

Mulla kesällä huomattiin myös ferritiiniarvon olevan matala, mutta söin ensin kaksi rautakuuria, sen jälkeen otettiin uusi arvo ja se oli noussut jo lähes normaaliksi, mutta lääkäri oli sitä mieltä, että kolmas kuuri oli vielä tarpeen. Mulla mietittiin sitä rautatankkausta myös, mutta koska meillä oli silloin taukoa hoidoissa, niin lääkäri pisti syömään rautaa ja se nousikin sitten ihan hyvin. Saas nähdä voisiko silläkin olla jotain merkitystä tässä. Ei vieläkään mitään oireita. Välillä jos oikein kuulostelen, kehitän kaikenlaista pientä kuten huonoa oloa, mutta nämä nyt voi olla vaikka Terolut-kuurista johtuvia. Pitää vaan nyt malttaa odottaa.

Ihanaaa, onnea plussista! Toivottavasti kaikki menee hyvin <3

Minulla oli tosiaan viime maanantaina punktio, saatiin 3 munasolua, joista kaksi hedelmöittyi hyvin. Yksi siirrettiin torstaina, toinen pakastetaan jos jatkaa kehittymistä (maanantaina varmaan saamme tietää).

Ajattelin torstaina että otan iisisti, en stressaa tai yritä testailla ennen pp14, olin jotenkin niin onnellinen ja varma että kyllä se alkio kiinnittyy. Hassua, miten nopeasti mieli muuttuu 😀 Ajattelen jatkuvasti sitä pientä alkiota, miten sillä siellä kohdussani menee, kai se kiinnittyy jne… Tässä tulee hulluksi. Ihanaa (ja myös surullista) että ollaan muutaman kanssa samassa tilanteessa, vertaistuki on korvaamatonta!

Milloin siis kannattaa testailla jos alkio siirrettiin torstaina? Näkyiskö jo ensi torstaina haalea viiva, jos kaikki menee kuten pitääkin?

Wow, Haikara! Mua hiukan jo jännittää aamun tuleva testi ❤ Toiv. ei haalistu! ? Tsemppiä Annie ja Myyy, jännää olla samassa tilanteessa! ?

Mnää, olen pahoillani ? niin tiedän tuon tunteen! Mutta voihan se olla että testit vielä vahvistuu! Mikä oli testin herkkyys?

Onnea haikaraa etsimässä ja muut jotka plussanneet! ♥

Täällä huomis aamun punktio pelottaa, eikä ajatuksia voi siirtää minnekkään kun tukaluus ja kivut on sitä luokkaa.
Yritämme kuitenkin kysyä lupaa tuoresiirtoon jos tilanne sen vain sallii, en tiedä miten kestäisin odottaa taas kaksi pitkää kuukautta ettei mitään tapahtuisi! ?

Kiitos, vaikka en vielä kunnolla uskalla uskoa, ja vielä kun tuhruttelee hieman… Tsemppiä Myyy ja annie! Tiedän annie tasan tarkkaan miltä tuntuu. Mulla oli 4 päivänen alkio mikä siirrettiin ja eilen oli 8 päivää siirrosta, kun testasin plussan. Eli alkio oli 12 päivänen. Mun oikee testipäivä on siis vasta ens keskiviikkona. Ei välttämättä näy vielä torstaina, eikö alkio ois sillon 10 päivää…? Mä halusin testata nyt viikonloppuna, koska mun mies ei ole kotona testipäivänä ja halusin, että ollaan molemmat kattomassa kuinka käy. Testaanhan mä uudestaan vielä varmaaan monta kertaa ennenkuin voin uskoa että siellä jotain voi olla ja pysyä.

Voi Mnää, toivottavasti tän aamun testi oli viallinen 🙁 Kai eri testeissä voi se viivan väri vähän vaihdella… Tsemppiä ja testaa vapaapäivänä uudestaan!! Pidän sormet ja varpaaat ristissä sun puolesta!!

Hei! Kiitti tsempeistä ❤️ Eilinen meni tosiaan masentavissa merkeissä, mut tänään oon taas elätellyt toiveita jatkosta.. Ja huomen testaan taas… Meiän kannalta tilanne on niin erikoistapaus, kun tää oli 3. IVF julkisella ja kovin vihreetä valoa eivät näyttäneet. Haluisin tietty infoa siitä, kannattaako edes jatkaa ja yrittää yksityisellä…

Nyt haluisin kysyä teiltä kokemuksia yksityiseltä? Turusta? Hinnoista, nopeudesta yms.. BGD-hoidosta..? Tai lahjasoluhoidosta…? Nimittäin julkisella väittivät et yksi geenitutkimus maksaa 5000 e, ni jos jatketaan yksityisellä, ni hintaerot ovat tärkeitä kriteereitä.. Tietääkö joku muuten lahjasolujen hintaa (oon kyl käväissyt tuolla helminauhakeskustelun puolella joskus, mut…)

Kiitos! ❤️

Minua kiinnostaisi onko täällä muita joille on tehty useita siirtoja ilman tulosta? Saatiin ensimmäinen lapsi 1. IVFn ekasta passista. Nyt on yritetty toista lasta ja tehty jo 7 siirtoa ilman tulosta. Tuntuu jotenkin toivottamalle, mutta onko tämä ns. normaalia kuitenkin? Meillä alkaa helmi- tai maaliskuussa 3. IVF ja tuntuu että kaikilla muutamassa siirrossa alkaa raskaus, tarvitsisin vertaistukea alan olla henkisesti todella rikki …

mnää, joko testasit? Me ollaan yksityisellä ja klinikan nettisivuilta löytyy hinnasto: https://www.dextralapsettomuusklinikka.fi/hinnasto/?gclid=EAIaIQobChMI_sW9zJ_j3gIVwkkYCh0IfQ5jEAAYASADEgIwuvD_BwE

Tuo on Helsingissä, mutta jos vertailun vuoksi, niin tuolta näkyy hintoja. Ja tietty joka lääkärikäynti maksaa erikseen toimenpiteiden lisäksi.

Dellu, en osaa vastata kysymykseen, mutta uskon, että on raskasta. Onko mitenkään tutkittu tai osaavatko sanoa, mikä on syynä….luulisi, että jotain kiinnitysyritystä olisi, jos noin monta siirtoa tehdään. Tietty tuli myös mieleen, että kuinka monipäiväisiä alkiot ovat olleet. Oon ymmärtänyt että 4-5 -päiväisillä olisi parempi mahdollisuus, kun sitä ”nuoremmat” voivat lopettaa jakautumisen ja silloinhan siirto on turha. No ajatuksia vain, ei näistä varmaan apua ole.

Apua, täällähän onkin kuumottavat tilanteet piinailijoilla. Toivottavasti viivat pysyy ja vahvistuu!

Oon jonkun viikon pysytellyt taustalla, välikiertoa viettämässä. Podin huonoa omatuntoa kun itsekkäistä syistä päädyin taukoon, mutta nyt oonkin helpottunut koska kierto jäikin liian lyhyeksi, joten olisi vain haaskattu meidän viimeinen mahdollisuus jos siirtoa olisi yritetty. Ens viikolle ultra nyt varattuna. Sitten jännäillään miten ovis ajoittuu, ja toivottavasti itsenäisyyspäivä ei vaikuta.

Dellu, mulle on tehty 4 ivf tuoresiirtoa ja 5 pakastealkionsiirtoa. Ainoastaan ensimmäisen ivf:n tuoresiirto kiinnittyi, mutta meni kesken 7 viikolla.
Loput ollut turhia yrityksiä, vaikka alkiot olleet laadukkaita. Nyt yksi alkio meillä enää pakkasessa.
Todella turhauttavaa, alkaa olla toivo täysin menetetty ?

Tsemppiä Ruusunen, piinapäivät on kauheita.

Mulla oli tänään virallinen testipäivä. Digitesti näyttää edelleen plussaa ja viikot 2-3 eli viime lauantain testistä oli lisääntyny, kaiken järjen mukaan hcg noussut. Epäuskonen olo ja en usko ennen ultraa, että kaikki on oikeessa paikassa ja kunnossa.

Punktio oli maanantaina ja olipahan reissu! Heräsin su-ma yönä kahdelta järkyttävään mahakipuun ja juuri ja juuri tajuissani selvisin fertinovalle 80km matkan. Punktio oli klo 9.15 ja heti kun menimme ovesta sisään, minut saatettiin sänkyyn jossa laitettiin heti kanyyli ja jotakin rauhottavaa.
Toimenpidehuoneeseen minut talutettiim miehen ja hoitajan avustuksella ja se punktio sattui äärettömän paljon. Itkin vain enkä meinannut saada edes henkeä. Lääkäri oli kovin pahoillaan, koska nyt oli aivan liian suuri vaste ollut. 20mm rakkuloita kerättiin n. 30 ja pienempiä rakkuloita oli varmasti vielä lisäksi yli 20. Munasoluja löytyi 24, joista kypsiä 23.
Olin fertinovalla hetken seurannassa ja sain vielä kipulääkettä kanyylista, mutta päättivät pian että on mentävä päivystykseen naistentautien polille.
Siellä hetken makasin kouristellen käytävän sängyllä, oma hoitaja kävi halaamassa ja pyyhkimässä kyyneleitä ja muistan kun sanoi että tämä on hyperstimulaatio.
Pian mua roudattiinkin sairaalasängyllä osastolle jossa nestetippaa, kokeita ja olin siellä ti iltaan asti. Sain kymmenen päivän kuurin mahaan pistettävää verenohennuslääkettä veritulppariskin takia sekä runsaasti kipulääkettä. Makaaminen on ainut asia mitä voi tehdä ja pissaaminenkin vaikeaa.
Ja kaikista paskinta tässä silti on se, että PAS voidaan tehdä varmaan vasta tammikuussa. ? perjantaina saadaan tietää saadaanko pakkaseen edes mitään, 13 munasolua hedelmöittyi ja niitä nyt perjantaihin asti seuraillaan..

(Anteeksi varmaan erittäin epäselvä sepostukseni!)

Onnea haikaraa etsimässä!! ♥✨ tarrasukkia, hyvältähän tuo nyt jo kuulostaa! ♥

Onnea hirveesti haikaraa etsimässä ?

Voi Marikoo, onpa ollu hirvee kokemus 🙁 paljon jaksamisia sulle! ?

Täällä odotellaan menkkoja alkavaksi, lauantaina pitäis alkaa ja sit pisto hommiin. Haastavaa tästä tekee se, kun pitää itse pistää tällä kertaa. Joo, voi olla monen mielestä pieni paha tässä mutta piikkikammoisena ihan hirveetä. Jokunen ehkä muistaa jotka oli heinä elokuun aikaan menossa mukana, kun mun piti pistää siirron jälkeen gonapeptyl, sain täältä suuret tsempit siihen ja osaksi niiden avulla sain piikin pistettyä 🙂

Voi kuinka hirvittävä kokemus Marikoolla. Toivottavasti hedelmöittyneet jatkavat nyt hyvin kasvuaan ja saatte paljon pakkaseen.

Mäkään en nyt malttanut odottaa viralliseen testipäivään vaan testasin aamulla. Ja voi apua. Kaksi viivaa tuli suht nopeasti apteekin testiin. Mua pelottaa nyt ihan hirveästi. Voiko tää kolmas ja viimeinen yritysrupeama mennä näin hyvin? Mitä ihmettä on tapahtunut vuodessa? Meillä siis edellinen IVF yli vuosi sitten heinäkuussa ja se päättyi epäilyyn kohdunulkoisesta. Nyt tietysti jännittää, että jos tää on totta, niin mihin se alkio on kiinnittynyt…Mutta päivä kerrallaan. Ja olen päättänyt olla ’täysillä’ raskaana ja onnellinen jokaisen päivän, mikä suodaan. Toivottavasti niitä olisi sen 9kk:n verran. Virallinen testipäivä siis perjantaina. Eikä oikeastaan vieläkään mitään oireita…paitsi ehkä hitusen huono olo ajoittain jos oikein kuulostelen.

Huh, toimihan tämä foorumi mulle taas. Olen yrittänyt kirjoittaa monta päivää, mutta heittää ulos aina foorumille tullessa. On muistaakseni satunnaisesti ennenkin tehnyt noin. Onneksi olen päässyt lukemaan kuitenkin.

Isot onnittelut Haikaraa etsimässä ja Myyy. Upea juttu <3

Samalla isot tsemppihalit Marikoolle. Onpa tosi ikävää, että noin raskaan kokemuksen jälkeen joudutte vielä odottamaan. Koeta jaksaa hoitaa itsesi kuntoon, että olet iskussa sitten, kun siirron aika koittaa.

Meillä oli punktio viime viikolla ja minä näytän kuuluvan niihin onnekkaisiin, joille ne on varsin helppoja. Lähinnä vaan väsytti ne lääkkeet. Kertaalleen pyysin lisää lääkettä mutta ei silloinkaan isompaa kipua ollut. Ajattelin vain, että kun toimenpiteen alku meni täysin kivutta niin vedetään samalla loppuun asti, ja nopeastihan se lääke sitten taas auttoi. En muista oliko aiemmissa niin, mutta nyt oli huono olo pari päivää toimenpiteen jälkeen. Ei yhtään kipeä, mutta jotenkin kuvottava olo. Muistan samanlaisen olon polvileikkauksen jälkeen vuosia sitten, eli varmaan johtui sekin lääkkeistä.

Eilen sain viisipäiväisen blaston kyytiin. Kolme muuta viisipäiväistä meni pakkaseen ja kolme jäi vielä hetkeksi tarkkailuluokalle – epäilys kuitenkin, että ajautuvat hunningolle.

Ja Sabrina, mä muistan kun kerroit, miten hankalalta pistäminen tuntui viimeksi. Mutta sä pystyit siihen silloin ja onnistut taas. Me tsempataan sua!

Paljon onnea Myyy, ihanaa, täällä taitaa plussatuulet puhaltaa ??

Kovasti peukkuja Felia, toivottavasti tarraa kiinni ?

Mites henkisesti taas jakselette tätä rumbaa, odottamista, piinailua..
Jotenkin tuntuu että koitan pitää itse ajatukset muualla, mutta eilen taas kävi totaali romahdus, että miten tän kaiken taas jaksaa. Muutenkin olen niin tunteella käyvä, että se vielä dramatisoi tilannetta uuteen uskoon..
Olen kyllä niin onnellinen tästä ryhmästä, toki en toivo tätä samaa kenellekään, mutta on se vertaistuki enemmän kun hyvä. Pari ystävää asiasta tietää ja voin kaikesta kertoa, mutta.. Sieltä saa kyllä tukea mutta ei ymmärrystä niinkään. Välillä tuntuu että halkean, koitan lukea enemmän ja enemmän kokemuksia, tietoa, mutta luulenpa että alkaa olemaan kaikki keskustelut luettu kerran jos toisenkin..

Kiitos kaikki <3

mnää; meillä on menny yhteen ivf:ään yksityisellä n 4000e + lääkkeet, joista yks piikki oli ihan perhanan kallis. Meillä oli julkisella tehty perustutkimukset ja mitään ei tarvinut tehdä uudelleen, saivat jopa tosi pikaisesti meidän luvalla hiv- yms tulokset, kun niitä ei näkynyt kannassa.

Sama huoli on painanu mua, että onko varaa jatkaa tai että pitää ainakin kerätä rahaa. No nyt tietysti toivon ja huolehdin siitä, että meidän ”pikku-Morula” (siirrettiin morula-vaiheessa) pysyis matkassa mukana. Mulla ei siis ole mitään oireita, että olisin oikeesti raskaana. Joku pieni vihlasu sillon tällön mutta se vois johtua muustakin, todella vaikee uskoa todeksi, kun on niin kauan ehtinyt tätä ihmettä toivoa. Oon tehnyt melkein joka päivä testin, koska oon sen verran epäuskonen. Testasin myös huvikseen ovulaatiotestin, kun sehän myös näyttää usein raskauden ja kyllä siihenkin hymynaaama pärähti. Hulluhan mä olen… 😀 Raskaus usein mielessä; aina aamulla kun herää, monta kertaa kesken työpäivän ja illalla ennen kuin menee nukkumaan. Silti vähän pidättelee onnea ekaan ultraan asti, että näkee, onko siellä jotain ja vielä oikeessa paikassa. Vaikka oishan se hirvee pudotus, jos sieltä tulis huonoja uutisia.

Tsemppiä kaikille, voi me kaikki niin ansaittais saada oma pieni vauva syliimme <3

Kylläpä oli tänään taas niin meidän tuuria!
Soitimme aamulla fertinovalle, että saimmeko alkioita yhtään pakkaseen (13 hedelmöittyi)
Hoitaja kävi pari minuuttia labrassa ja tuli takaisin puhelimeen ”valitettavasti yksikään ei selvinnyt, ei ole pakastettavaa”. Tuntui että sydän pysähtyy ja puhelun loputtua itkin lohduttomasti viisi minuuttia, kunnes puhelin soi. Fertinovalta sama nainen soitti. ”Anteeksi kamalasti, kuulin nimesi väärin ja kerroin väärän potilaan tiedot. Teillä on laitettu neljä hyvää alkiota pakkaseen ja vielä kolmea seurataan, ja nekin pakastetaan jos vaan huomenna sille näyttää”. En osannut muuta kuin itkeä, tuo virhe tuntui kohtuuttomalta pilalta, aivan kuin tässä hyperstimulaatiossa ei jo olisi ollut tarpeeksi. Mutta nyt kun asiaa on sulatellut, niin olo on kyllä lopulta hyvin kiitollinen ♥ tammikuuhun passia varmaan suunnitellaan.

Täälläkin pelottaa jo ajatus, enää yksi punktio kunnallisella ja sitten se olisi siinä.. tätä lapsen kaipuuta ei voi sanoin kuvailla, ajatellaan tätä koko ajan ja tämä on kyllä kovimpia ihmiskokeita niin henkisesti kuin fyysisestikkin.

Minulla mies myös puhuu vähemmän, mutta yrittää olla positiivinen ja tsemppaava. Välillä toivoisin että hänkin näyttäisi enemmän suruaan tai tiedättekö? Ettei tuntuisi siltä että yksin tätä asiaa itkeskelee. Vaikka kyllä hän sanoo miten tämä surettaa ja on todella suruissaan. Nytkin on viikon ajan tehnyt kaikki ruuat ja hoitanut asiat, kun en ole itse pystynyt. On myös sanonut miten avuton olo on, kun minä joudun ottamaan kaikki hoidot yms kivut.

Tänään fertinovalla sanottiin että on kai tapauskohtaista että onko niitä punktioita kunnallisella kolme vai miten.. täytyisi ottaa jo ennakkoon vähän selvää, että osaa sitten tulevaan varautua!

Onnea kaikille plussan kanssa jännääjille ja tsemppiä meille sitä toivoville! ♥

Meillä mies on melkoinen tuppisuu kaikissa tunneasioissa. Mutta kyllähän sen näkee kuinka toiseenkin sattuu joka ikinen kerta kun epäonnistutaan. Minä oon sitten se joka parkuu miten väärin tämä kaikki on.

Mä oon pitänyt piirin hyvin pienenä, ainoastaan äitini, siskoni ja yksi työkaveri tietää hoidoista. Hekin vain osittaisia asioita. Paljon sitten spekuloin omassa mielessäni, ja syytän itseäni näistä epäonnistumisista.
Töissäkin hetkittäin vaikeaa kun samainen työkaveri kuka tietää hoidoista, palasi juuri äitiyslomalta, ja päivittäin jutut on niitä vauvajuttuja..

Mä en tosiaankaan tiiä mitä tehdään jos viimeinen siirto ei onnistu. Yksityisen hoidot on niin kalliita, eikä kukaan voi luvata että lopulta onnistutaan. Me ei olla saatu syytä mistä lapsettomuus johtuu. Mulla endometrioosia, jonka takia syytän tietty itseäni. Mutta voiko olla myös mahdollista että ei vaan sovita toisillemme.. Oon sanonut miehelle että jos se haluaa erota asian takia, ymmärrän sen.
Tää pimeä aika vielä kaiken lisäksi vetää mielen niin synkäksi..

Mulle sanottiin kolmannen hoidon jälkeen, että yleensä kolme hoitoa julkinen tarjoaa, mutta tapauskohtaisesti kuitenkin katsotaan tehdäänkö neljäs hoito. Meille neljännen hoidon perustelivat yhdellä alkaneella raskaudella, sekä halusivat kokeilla kuivattaa endometrioosin ennen tuota neljättä hoitoa.

Täällä alkoi vuoto. Johan siitä siirrosta ehtikin mennä neljä päivää. Täytynee soitella maanantaina klinikalle, että pitääkö oikeasti jatkaa tukilääkkeitä vielä toista viikkoa. Ei mun kroppa näköjään reagoi niihin.

Mies on poissa tämän päivän ja yhtäkkiä havahduin siihen, että mulla ei oo ketään, kenelle soittaa ja sanoa, miten paha mieli nyt on. Onhan mulla paljon kavereita ja muutama hyvä ystäväkin mutta ei ketään, kenelle puhua tästä asiasta (vaikka useampi tietääkin hoidoista).

Itkettää.

Suuri halaus Felia! Olen myös kovin pahoillani puolestasi. Jo pelkät hoidot ovat niin vuoristorataa, välillä toiveet ovat korkealla, välillä tullaan rytinällä alas ja sitten taas pikku hiljaa noustaa mäkeä ylöspäin.

Meillä mies ei myöskään juuri puhu. Varsinkaan nyt tässä kolmannessa yrityksessä. Hänhän ei olisi siihen halunnut lähteä, koska kokee pettymysten aiheuttavan jo niin paljon surua ja hänestä tuntuu pahalta nähdä minut niin rikkinäisinä hoitojen epäonnistuessa. Nyt kun sain positiivisen, hän ei juurikaan uskaltanut siitä vielä iloita. Pelkää niin paljon, että jotain vielä tapahtuu ja miettii, kuinka suuri pettymys sitten tulee. Mulla loppui eilen Terolut-kuuri ja sen myötä tuntemukset alavatsalla eivät ole olleet kovin mukavia. Nipistelee ja kramppailee. Pelkään joka vessalla käynnin yhteydessä, että vuoto on alkanut. Tein eilen aamulla digitestin, mikä näytti raskaana 2-3. Klinikalta (sama muuten kuin teillä Haikaraa etsimässä) sanottiin, että voisin käydä verikokeessa, mutta en nyt halunnut mennä. Eipä se asiaa miksikään muuta ja siitä ei vielä saa tietoa, onko alkio kiinnittynyt oikeaan paikkaan. Varattiin alkuraskauden ultra parin viikon päähän. Sinne asti pitäisi nyt selvitä. Kohdunulkoinen raskaus kummittelee ikävästi, mutta mites se kiinalainen sananlasku menee että etukäteen murehdittu on pahimmassa tapauksessa kaksi kertaa murehdittu, joten pakko vaan yrittää olla murehtimatta etukäteen.

Voi ei Felia, ompa kurjaa 🙁 Vuotaako paljon? Jospa toivo ei olisi vielä mennyt…? Se tästä tekee vielä vaikeemman, kun ei halua koko maailmalle jakaa näitä ongelmia, sitten ei oo vaikeissa hetkissä ketään kelle puhuisi.

Miesten puhumisesta vielä… Mun mies ei myöskään liikaa puhu, tai no kyllä silloin vähän kun mä puhun, muttei kyllä oma-alotteisesti. Mutta suree kyllä kuten mäkin, omalla tavallaan. Mun mies ymmärtää toisaalta ammatillisesti asiasta, ja joskus selittää asioita tarkasti, että mitä nyt pitäis tapahtua solutasolla tms. Ite olin esim täysin lyömässä hanskat tiskiin, kun siirron jälkeen tuli vähän vuotoa, mutta mies sai mutkin ainakin osittain uskomaan, että kun alkio kaivautuu kiinni paikalleen niin se aiheuttaa pieniä vuotoja. En muista enää tarkemmin selitystä….

Tsemppiä kaikille, mulla auttaa, jos on paljon ohjelmaa, että saa ajatukset muualle.

Onnea Myyylle plussasta ?

Kuinka Felia jakselet..?

Täällä on pistelty pari päivää ja keskiviikkona ultra.. Jännittää kuinka tässä käy..

Ruusunen; tsemppiä piinapäiviin, niitä ne todella on. Mäkin oon tainnu tilata raskauskeijulta, mutta niihin halvimpiin liuskatesteihin en luota. Tein tänään vielä Clearblue Digital -testin, viikkonäytöllisen, jossa mun helpotukseksi tuli pregnant 3+, pakko se kohta on uskoa, että on raskaana. Mulla ei ollu piinapäivinä siis mitään oireita, vaikka kuinka yritin kuulostella, niin ei ollut mitään sellasta selvää oiretta. Rinnat toki oli arat ja kasvanu, mutta laitan sen lääkkeiden syyksi. Ainoa, että parina päivänä, oletettavasti kiinnittymisen aikoihin, olin tosi väsynyt. Otin siis ihan päiväunet, joita en muista ottaneeni aikoihin. Myös plussan jälkeen oon ollut väsynyt aika ajoin. Mutta ei vieläkään mitään sen kummempaa oiretta. Toki menkkojen puuttuminen. Eli mistään ei voi tietää miten sen kiinnittymisen kanssa käy, valitettavasti.

Mitäs tänne kuuluu..?

Omasta navasta sen verran, kävin eilen 1.ultrassa, olipahan tympee lääkäri. Ei kertonut eikä merkannut hoitosuunnitelmaan minkä verran tällä hetkellä kasvamassa, nosti gonalin 137.5-> 150. Kun kysyin asiasta, niin tokas vaan että ei oikein mitään. Noh, mites tähän sitten suhtautua.. Kiukutti ja kiukuttaa edelleen. Punktio on aikaisintaan ensi keskiviikkona, vaihtoehtoisesti perjantaina.

Kuvitteellisesti : jos punktio on keskiviikkona, pääseekö tuoresiirtoon jo perjantaina? Siirretäänkö niin ”nuoria” alkioita? Koitin luonnollisesti googlettaa mutta ei oikein tuottanut tulosta..

Tsemppiä kaikille ☀️

Hei. Täällä kirjautumisongelmaa taas, hyvä jos on uutta tulossa.

Ihan valtava kiitos kun tsemppasitte mua. Oli aika synkät pari päivää.

Täällä eletään nyt tosi ahdistuneita aikoja. Vuoto alkoi tosiaan jo neljä päivää siirron jälkeen. Soitin silloin viikonlopun jälkeen klinikalle ja sieltä sanottiin, että jatka tukilääkkeitä ja tule perjantaina (pp10) verikokeeseen. Siinä viikon kuluessa mietin, että miksi ihmeessä menisin maksamaan monta kymppiä kokeesta, jonka tulokset valuu kirjaimellisesti jo pitkin reisiä. Päätin, että teen torstaina kotitestin ja soitan sitten vielä uudestaan.

No sitten torstaina sellaiseen halpisliuskaan tuli haaleista haalein viivan paikka. Siis todellakin sellainen, että hyvällä tahdolla sen näki jossain tietyssä valossa. En sitten tehnyt mitään, en kertonut miehellekään.

Perjantaina tein toisen, johon tuli kalpea haamu. Tein samalla ClearBluen, joka antoi selkeän plussan. Kävin sitten siellä verikokeessakin ja se oli viitearvoissa.

Vuoto jatkuu edelleen ja mulla on pientä toispuoleista vatsasärkyä joten pelottaa aivan tolkuttomasti, että tämä on taas kohdunulkoinen. Selittäisi oireetkin, edellinenkin vuoteli. Ahdistaa. En tiedä miten selviän toisesta sellaisesta.

Felia, paljonko hcg arvo oli? Toivotaan parasta, että olisi kuitenkin tarrannut oikeaan paikkaan kiinni ? Mites jatkot?

Ruusunen, mikä siellä on tilanne? 🙂

Mulla on huomenna 2 ultra, viime viikolla lääkäri ajatteli että punktio olisi keskiviikkona tai perjantaina. Toivon että olisi keskiviikkona, on niin tukala ja kipee olla. Toppahousutkaan ei mahdu enää kiinni 😀

Täällä yksi foorumia pitkään sivusta seurannut ilmoittautuu.

Käyn hoidoissa yksin, koska ikä alkaa tulla vastaan eli en voi enää odotella että elämäni mies jostain tupsahtaisi eteen. Olen 37-vuotias. Lapsettomuusdiagnoosin olen saanut jo melkein 10 vuotta sitten silloisen puolison kanssa. Ongelmana on anovulaatio, luonnollista kuukautiskiertoa ei ole.

Hoidoissa olen käynyt 11/2016 alkaen. Ensin tehtiin kolme inseminaatiota, ja kun neljäs ovulaation induktio jouduttiin keskeyttämään hoitovasteen puuttumisen vuoksi, siirryttiin IVF:ään. Ensimmäinen tehtiin 11/2017, 12 munasolusta vain 3 hedelmöittyi. Tuosta hoidosta tehtiin tuoresiirto ja yksi PAS, jota varten molemmat pakastetut solut jouduttiin sulattamaan, koska ensimmäinen degeneroitui sulatuksessa.

Syksyllä vaihdoin klinikkaa ja samalla myös siittiöiden luovuttajaa. Toinen IVF-punktio tehtiin lokakuussa ja sen tulos oli huomattavasti ensimmäistä parempi: 16 solua joista 13 kypsää, 12 hedelmöittyi ja vain yksi pysähtyi viljelyssä. Yksi alkio siirrettiin d4 tuoresiirtona ja pakastimeen saatiin 10 d5 alkiota. Tuoresiirrosta nega, nyt taas piinapäivät menossa. PAS tehtiin viime perjantaina, jolloin siirrettiin ”hyvän näköinen” blastokysti. Pakkasessa siis vielä 9 alkiota. Kaikki raskaustestit tähän mennessä olleet puhtaita negoja.

Tervetuloa mukaan johku! ?

Sabrinalle tsemppiä ultraan. Toivottavasti nyt osuu puheliaampi lääkäri. Toivottavasti pääset pian punktioon, se tukala olo on niin kurja.

Mä en enää muista tarkkaa hcg:tä. Alle 100 se oli mutta mielestäni ihan ok lukema tuossa vaiheessa. Katsotaan nyt, lähteekö se nousuun. Hoitaja soittaa tänään jatkoista.

Miten Ruusunen jakselet?

Vihdoin pääsin kirjautumaan, monennenkohan yrityksen jälkeen.

Toivottavasti Felia lukema nousee haparoivasta alusta huolimatta.

Sabrina, iso määrä sulla rakkuloita, en voi ees kuvitella kuinka tukalaksi olo voi käydä, itsellä kun maksimissaan 10 ollut. Tsemppiä punktioon, hyvin se menee!

Henkistä peukkua tännekin nyt tarvitaan.. Lauantaina sain ovisplussan. Tänään aikoivat sulattaa meidän viimeisen, huomenna siirto. Siirto on vieläpä iltapäivällä, on aamu aikaa töissä hermoheikkona vahdata vuoronperään kelloa ja puhelinta, toivoa että se ei soi ikävissä merkeissä. Raastavaa!!

Ruusunen, olen pahoillani :/

Sabrinalle tosi paljon tsemppiä punktioon ja Geissshalle huomiseen.

Tiedättekö tuosta hyperstimulaatiosta, päätetäänkö tuoresiirrosta ihan vaan rakkuloiden määrän perusteella vai miten? Kun mulla ekassa ivf:ssä saatiin melkein 30 palleroa ja silti tuoresiirto tehtiin. Lievää hyperstimulaatiota tuli, mutta ei paha. Toisella kierroksella palleroita tuli taas yli 20. Silloin sain jonkun p.o lääkityksen, jonka pitäisi hillitä hyperstimulaatiota. Tuoresiirto tehtiin silloinkin. Ja nyt kolmannellakin kierroksella tuoresiirto tehtiin, vaikka yli 20 palleroa tulikin. En ole ollenkaan pahoillani mutta mietin vaan, että onkohan meidän klinikka jotenkin höveli noiden suhteen vai liittyykö se enemmän vointiin?

Sabrina, ihan kuin lukisin omaa tilannettani!
Meillä joulutauko 7 tammikuuta asti ja voi olla että sitten se kierto on liian pitkällä ja menee helmikuulle ? pas on siis suunnitteilla ja niitä alkioita saatiin kahdeksan pakkaseen.
Minä kun lyllersin sinne punktioon melkein kontallani kun oli ne 50 rakkulaa, niin sanoivat heti että ei tarvi miettiäkkään tuoresiirtoa. Jälkikäteen oon kiitollinen, koska paron sairaalapäivän ja kahden viikon sairasloman jälkeen on edelleen alavatsa tuntemuksia. Menkat olivat tosi rajut, johtuneeko sitten siitäkin kun oli pitkästäaikaa kierto ilman mitään hormoneja.
On tämä vaan yhtä henkistä vuoristorataa.

Ps. Hirmu vaikea muistaa uusien nimimerkkejä vaikka haluaisi kommentoida teidän nimimerkeillä, kun oma viesti kirjoitetaan sivun ylös ja uusimmat viestit on alimpana ?

Mulla näytti auttavan kirjautumisessa, kun tuli koneelle ja vaihto selainta. Tabletilla ei päästänyt ollenkaan.

Nyt olen yrittänyt pitää yleisesti vähän some taukoa niin en ole käynyt usein kirjottelemassa muta lukenut viestejä taustalla. Kiva kun on ollut jännittäviä plussauutisia ja tullut uusia kirjottajia mukaan. 🙂 Onpa täällä ollut näköjään muutama tosi ikävän kuuloinenkin tilanne niitä on aina surullista kuulla ja omat ajatukset siirtyvät miettimään miten voisi toista tsempata sen tilanteen yli. Jotenkin vaan sanat loppuu vaikka itse saisi kiinnikin siitä surusta.

Sunnuntaina adventin kunniaksi alkoi sumuttelut täällä ja nyt jo kulkee kylmät väreet ja hikoilut on tullut kuvioon mukaan. Kovasti pelkään miten pää ja muisti jaksaa kun lääkkeet on nyt alkanut. Oon jo varotellu muita et saatan olla vähän omissa maailmoissa. Onneks töissä yleinen ilmapiiri on täl hetkel vähän kaaottinen ni menee varmaan sen piikkin nää mun sählaykset.

Onko täällä muita jotka aloittaneet kierroksen tai ovat vielä aloittamassa lähiaikoina?

Pidin yhden välikierron ja luulinkin jo että joulu sotkee sitten tämän kuukauden, mut eipä kuulemma sotkekaan. Toki se tarkoittaa joulua melko tukalassa tilanteessa, mut parempi näin kuin että siirtyy taas. Täytyy myös ehkä keksiä joku selitys miksei viini tänä vuonna maistu, mut ehkä mul on joku ”tauti” päällä jouluna. Punktioon päästään viikolla 1, kunhan sinne asti selvitään.

Meillä myös mies ei ole kovin kiinnostunut puhumaan ja häntä ahdistaa kovin aihe. Hän on hyvä sulkemaan asiat mielestään vaikka minusta se epäilyttävältä kuulostaakin. Hän on kyllä täysillä mukana ja järjestää työnsä ja käynnit mukisematta. Hän ei myöskään oikein kestä nähdä sitä että minuun sattuu. Välillä sitten aiheuttaa riitaa, kun itse kaipaisin, et tätä suunniteltais yhessä. Välillä aina kilahdan ja kyllä hän sitten saa sanottua, että kyllä hänkin tätä haluaa.

Tulipa pitkä teksti. Sen siitä saa, kun käy liian harvoin kirjottelemassa.

Mitäs muille kuuluu joulukiireiden keskelle?

Ruusunen, paljon onnea <3 Ihanaa! Taidettiin nyt molemmat olla esimerkkejä siitä, ettei pidä luopua toivosta, vaikka toivottomalta näyttäisikin.

Meillä lääkäri oli sitä mieltä, että hcg:tä ei tarvitse kontrolloida, mutta voidaan jos olen kovin huolissani. No minähän olen, joten tänään kävin. Tulos oli reilusti yli 1000. Eihän tämä edelleenkään sulje sitä kohdunulkoisen mahdollisuutta pois, mutta nyt asennoidun niin päin, että sitä ei mikään sulje pois juuri nyt, joten ennen ultraa ei kannata panikoida liiaksi. Vuoto on loppunut joten sen suhteen rauhallisempi mieli. Pientä toispuoleista jomottelua on, mutta jospa se olis jotain muuta (mulla on aikain saatossa ollut mm. paljon kystia). Kahden viikon päästä ultra, ellei ihmeempiä oireita tule.

Miten Sabrinalla meni punktio? Ja pääsithän Geisssha siirtoon?

Voi kun hyviä uutisia Felia ja Ruusunen. Onnea! Parempaa joululahjaa ei voi kuvitellakaan.
Toivottavasti me muutkin päästään tähän plussa-aallon kyytiin ♡

Pääsin kuin pääsinkin siirtoon! En tosiaankaan uskonut niin käyvän, kuinka helpottunut olinkaan vastaanotolla. Testipäivä aikaisintaan 15.12, nyt vaan siirtää ajatukset vaikka jouluvalmisteluihin. Olisi juuri tuolloin testipäivänä pikkujoulutkin tiedossa? Saa nähdä pitääkö minunkin ”keksiä joku tauti” ettei tarvis viiniä maistella.

Geisssha, pidetään peukkuja piina päiviin ?

Tänään soittivat ja kertoivat, tosiaan 12 saivat kerättyä.
7 on lähtenyt varmasti hedelmöittymään, 2 vähän epävarmaa. Viljelevät maanantaihin asti, eli varmaan karsimista tapahtuu, mutta oon kyllä enemmän kun tyytyväinen tämän hetkiseen tilanteeseen 🙂

Onnea muillekin plussanneille <3

Me käytiin tänään ultrassa ja siellä näkyi 7 mm sikiö oikeassa paikassa + sydämen syke. Hurjan helpottavaa. Tsemppiä kaikille, ei luovuteta!

Eipä näytä hyvältä :(. Tänään 8 päivää siirrosta, alkio siirrettäessä 5-päiväinen joten dpo 13. Puhdasta negaa sekä erittäin herkällä 10 mIU/ml että tavallisella testillä. Näköjään mun kohtu tappaa kaiken mitä sinne siirretään. Tänään vielä kaiken lisäksi harrastusporukan pikkujoulut, ja vaikka pidänkin lopputulosta jo aika selvänä, ei silti uskalla kauheasti maljoja nostella.

Olen vuorostani heittämässä kirvestä kaivoon. Eilen illalla juuri nukkumaan mennessä hulahti housuihin kunnon satsi veristä vuotoa. Pönttöön tuli lisää, pariin otteeseen, muutamia suht pieniä hyytymiä myös. Nyt huolesta soikeena ja varma, että se olikin siinä. Perjantina nähty syke ei lohduta tällä hetkellä, vaikka vuoto jäikin suhteellisen pieneksi. 🙁

Tänään pitäa olla 6+5,eihän tässä pitkälle olla päästy. Kyllä mä varmaan soitan, mutta en tiedä ottaako ne tutkittavaksi… Toki tiedän, että voi olla ihan normaalia, mutta kai sitä omalla kohalla pelkää vaan pahinta.

Kiitos! ❤️ Ei tässä muuta voi kuin toivoa.

Ihania uutisia, Ruusunen! ?
Olen hurjan onnellinen puolestasi.

Mites haikaraa etsimässä, miten voit?

Soittelin klinikalle, vain 3 oli selviytynyt blastokysti vaiheeseen ja pakkaseen menevät. Muiden kehitys oli pysähtynyt 2-3 päivän ikäisenä.
Tammikuussa siis pas suunnitteilla, mutta taidan viettää aikaa paljon palstalla, hirmu yksinäinen olo näiden ajatusten kanssa..

Mukavaa viikkoa kaikille ☀️

Tämä on mahtava palsta, olette tärkeitä ❤️

Huonosti nukutun yön jälkeen soitin ensin neuvolaan (espoo). Tai odotin takaisinsoittoa. Siellä oli ystävällinen tyyppi, mutta hoitopolku menee niin, että mun olis pitänyt soittaa naistenklinikan johonkin naistentautien päivystykseen tms. Varotteli, että voivat siellä olla vähän töykeitä. Ja no kuvauksen perusteella ei tietenkään pystynyt sanomaan juuta eikä jaata. No päätin olla kokonaan soittamatta sinne, soitin omalle klinikalle ja sain ajan puolen tunnin päähän omalle lääkärille. Ultrassa kaikki kunnossa ja sydän sykki. Ei löytänyt mitään syytä vuodolle, kontrolloidaan vielä 1,5 viikon päästä, mutta tällä erää 8,6 mm alkio on yhä hyvällä paikalla kohdussa kiinni. Kyllä mielellään maksaa yksityisen käynnin, kun saa heti tietää miten asia on. Nyt yritän olla murehtimatta ja pitää vaan itestäni huolen.

Tsemppiä multakin kaikille, en osaa ihan vielä luopua tästä palstasta, sen verran tärkeä tuki on ollut. Tosin tänne on haastava päästä kirjautumaan, nyt ei koneelta onnistunu ollenkaan mutta puhelimella pääsin.

Moikka kaikille! Ja onnea plussanneille! ❤️

Mä olen sivusta lueskellut teidän kuulumisia. Välillä yrittänyt osallistuakin, mutta harmillisen huonosti on toiminut nämä sivut. Nyt pääsin kirjautumaan!

Mietin kirjoittamista plussanneiden puolelle, mutta täällä on aktiivisempaa ja monia aika samoissa tunnelmissa olevia. Täällä on menossa rv9+3, mutta edelleen on epätodellinen olo ja pelko keskenmenosta suuri. Ens viikolla ollaan menossa ultraan katsomaan mikä on tilanne. Nt-ultra on vasta ensi vuoden puolella. Mullakin oli aluksi jonkun verran epämääräistä vuotoa, mutta ei ole nyt moneen viikkoon ollut. Sen sijaan ihmeelliset kivut ja kunnon kuume ovat pistäneet huolimaan kaikenlaisesta. Mut päivä kerrallaan eteenpäin!

Voimia kaikille piinailijoille ja teille, jotka odotatte hoitoja!

Jos kysymys oli mulle oireista, niin mulla ei ole oireen oiretta. Jollei rintojen turvotusta lasketa, mutta ne on ollut jo pitkään tommoset piikitettyjen hormonien takia. Pitäis varmaan olla ilonen oireettomuudesta, mutta toisaalta kun olis jotain oiretta, niin uskoisi helpommin, että tuolla on jotain. Uskon, että muut tulette perässä!!

Virallinen testipäivä koitti ja tikkuun tuli edelleen puhtaan valkoinen nega. Eli ei iloisia yllätyksiä minulle. Klinikalta ohjeistettiin käymään veritestissä jos kotitesti nega, mutta mielestäni se on kyllä ihan rahan hukkaan heittämistä tässä tilanteessa. Julkisella kävijät: tehdäänkö lääkkeelliseen kiertoon tehdyn PAS:n jälkeen veritesti vai ”riittääkö” virtsatesti? Ymmärrän kyllä, että ennen lääkkeiden lopetusta täytyy olla varma siitä, ettei raskaus ole alkanut, mutta veritestin teettäminen tuntuu kyllä hiukan hätävarjelun liioittelulta kun kuitenkin olen testaillut useammalla testillä lähipäivinä ja missään ei näy mitään.

Pahoittelut Johku! Ja voimia taas eteenpäin katsomiseen <3

Taitaa aika paljon nuo testikäytännöt vaihdella klinikka- tai lääkäri kohtaisesti. Mulle ohjeistettiin, että plussa tulis testata vielä verikokeella, muuten ei.

Sabrina kyseli oireista. Oon ollut tosi huonovointinen vielä viime viikkoon asti. Oksentelua ei ole ollut, mutta yököttävä krapulamainen olo ja jäätävä väsymys. Viikonloppuna ja nyt alkuviikosta oireet ovat aikalailla kaikonneet. Jännä juttu kun molemmissa tilanteissa – oireilla tai ilman – mieli keksii kaikenlaisia huolia kulloisellekin tilanteelle.

Soitin aamulla klinikalle, puhelimeen vastannut hoitaja oli sitä mieltä ettei veritesti ole tarpeen. Pidän nyt pidemmän tauon, uutta yritystä ehkä joskus huhtikuussa.

Moikka pitkästä aikaa. Mulla on ollut ongelmia kirjautuessa tänne. Pääsen sisään mutta heti foorumille siirtyessä heittää pihalle.

Onnea kaikille hoidoissa onnistuneille ja pahoittelut taas heille, joilla mennyt mönkään. Kovasti voimia ja tsemppiä jatkoon. Meillä viimeinen hoito onnistui jostain syystä aivan eri tavoin kuin aiemmat. Saimme jopa kolme alkiota pakkaseen. Aiemmilla kerroilla ei mitään pakastettavaa ja saalis ollut todella heikko. Lääkärikään ei oikein osannut selittää mistä voisi johtua.

Olen pari viikkoa voinut tosi huonosti. Mikään ei oikein ole pysynyt sisällä ja olenkin tämän viikon joutunut olemaan pois töistä. Sain lääkäristä pahoinvointilääkettäkin kun pelkäsivät että alan kuivumaan. Se vähän helpottaa vaikka ei poistakaan pahoinvointia kokonaan. Maanantaina ultrassa näkyi syke ja viikkoihin täsmäävät mitat. Uskalsin sen jälkeen varata ensimmäisen neuvolan.

Kovasti voimia kaikille ja rauhaisaa joulun aikaa.

Meillä taisi mennä nyt kesken. Olisi nyt 7 + 5, mutta olen vuotanut torstaista lähtien aivan järkyttäviä määriä. En keksi mitä muuta voisi olla. Mulla ei ole mitään kipuja ollut tai kramppeja. Menen maanantaina toteamaan tämän yksityiselle. Halusin vain jakaa tämän jonkun kanssa, kun ei olla miehen kanssa kenellekään puhuttu tästä. 🙁

Myös hyytymiä tullut. Ja vuoto on aivan järkyttävän runsasta. Anteeksi yksityiskohdat, mutta tuntuu, että sitä varsinkin alkuun tuli sellaisina purkauksina kovalla paineella ja hirveä määrä yhdellä kertaa. Ja vuotoa tullut aivan lorisemalla pönttöön. Välillä tuntuu, että vuoto on vetistä, vaikka kirkasta verta, mutta silloin tällöin sitten tullut iso hyytymä. Mulla ultrattiin viikko sitten pienen vuodon jälkeen, silloin kaikki oli kunnossa, mutta nyt en usko siihen enää. Tarkoitus oli vasta keskiviikkona mennä vielä toiseen kontrolliin, mutta siirsin nyt maanantaille, jotta saan asian eteenpäin. Alkaa jo mietteissä olla, että mitä seuraavaksi, riittääkö rahat jne…

Kiitos, olette ihania <3

Olo on ihmeellisen rauhallinen, kun jo yhdessä miehen kanssa perjantaina itkettiin tätä. Toki äärettömän surullinen, mutta ei tälle mitään vain voi. Huomenna tosiaan varmistus, mutta olen kyllä asennoitunut, että huomenna saan sitten jo lisäohjeita, että miten tästä voidaan jatkaa. Lottovoittohan se olisi, jos siellä vielä olisi elämää, itsestä tuntuu helpommalta asennoitua, että se ei ole mahdollista, niin ei tule niin iso pettymys, kun lääkäri sen toteaa. Kerron huomenna, jos nyt jotain uutta kerrottavaa.

Haikaraa etsimässä, oon pahoillani sun puolesta! Paljon lämpimiä ajatuksia täältäkin ja voimia huomiseen lääkärin tapaamiseen ❤️

Haikaraa etsimässä, isot tsemppihalit täältäkin ❤

Minusta kivuttomuus tuo toivoa. Mulla oli juuri muutama päivä sitten tilanne, jossa kirkasta verta tuli niin, että meni hetkessä siteestä läpi. Me myös jo itkettiin ja oltiin varmoja, että kesken meni. Ultrassa kuitenkin näkyi verihyytymä kohdussa. Pidän sormet ja varpaat ristissä, että teillä olisi samankaltainen tilanne.

Ei kipuja, vähemmän vuotoa. Jännittää kyllä käynti, vaikka kuinka on asennoitunut että tällä kertaa ei onnistunut ja joudutaan alottamaan kaikki alusta.

Kiitos tsempeistä, kiitos kun olette siellä tukena. Valitettavasti oma intuitio oli oikeessa ja ei löytynyt enää sykkivää pientä sydäntä sieltä. Vain suuri hematooma. Sain lääkkeitä lääkkeelliseen tyhjennykseen, jotka oon puoli tuntia sitten ottanut. Saapi nähdä toimiiko, jottei ainakaan joutuisi kaavintaan. Aika tyhjä olo.

Kiitos, onhan tää kovin epäreilua. Me täällä tiedetään jo kuinka julmaa se on, että raskautta ei kuulu, kun sitä toivoo. Tuntuu kyllä epäreilulta, sitten tässä vaiheessa luonto päättää, että tää ei onnistu. Mulla olisi yhdeksäs viikko tänään alkanut.

Iltapäivällä tosiaan otin ekan satsin tyhjennyslääkkeitä. En tiedä onko jollain täällä kokemusta niistä? Eka satsi ei oikeestaan tuntunut missään, vuotoja tuli kuten on nyt tullut jo neljä päivää ja hyytymiä mukana. No ohjeen mukaan 3 tunnin päästä piti ottaa lisää lääkettä, jos vuoto ei ole alkanut tai on niukkaa. Arvoin vähän, että pitääkö mun ottaa, sillä mun vuotohan on ollut jo torstaista lähtien suht runsasta, mutta otin ne, kun aattelin, että parempi saada kaikki moska ulos. Toisesta läkeannoksesta tuli maha aivan järkyttävän kipeeksi melkein heti, vähän ehkä supistustyyppistä kipua. En tiennnyt mitenpäin olisin, oksetti ja kerran melkein oksennus tulikin (oli sivuvaikutuksena lääkkeessä). No 40 min lääkkeen oton jälkeen sit tuli ulos ehkä nyrkin kokonen verihyytymä, olo helpotti samantien. Toivon, että pahin fyysisesti on nyt tässä.

Hurjaa tämä on ja kurjaa, tunteet muutaman viikon aikana epätoivosta helpotukseen ja iloon, joka taas muuttu synkäksi peloksi ja sitten suruksi. Taas yksi koettelemus, joka saa arvostamaan pieniä asioita. Pakko yrittää pikkuhiljaa saada ajatukset uuteen. Meiän lääkäri kirjotti jo lääkkeet, kun sanoi, että kannattaa hakea tänä vuonna, kun kelan lääkekatto on täyttyny, niin saa halvemmalla. Kiitos kaikille ja tsemppiä myös, jokaisella meillä on omat murheemme. Yritetään nauttia pienistä hyvistä asioista, joita elämässä on.

Hei kaikille!

Ajattelin nyt kirjoittaa, kun syyskuun täysin reisille menneen IVF:n (aiemmassa ketjussa) jälkeen olin niin hajalla, etten vajaa kuukauteen käynyt edes teidän kuulumisia lukemassa. Kuluvan IVF:n aikana olen kuitenkin taas varovasti uskaltanut kurkistella palstalle. Onnea kaikille onnistuneille (Felia! Upeeta!) ja pahoittelut erityisesti heille, joilta alkanut onni on epäreilusti riuhtaistu pois.

Hieman taas taustaa: molemmilla ikää 28, itsellä todettu alentunut ovarioreservi (AMH 0,57 viime keväänä, mitähän mahtaa olla nyt?) ja Naistenklinikalla ollaan nyt tehty kaksi IVF:ää yhtä laihoin tuloksin. Tuoresiirtoon ollaan molemmilla kerroilla päästy, mutta mitään ei olla saatu pakkaseen.

Tämä on ollut järkyttävä syksy. Kolme päivää ennen punktiota ultrassa näkyi kaksi isoa follia ja muutamia pieniä, ja lääkäri jo sanoi, ettei meidän hoitamisessa oikein taida olla järkeä. Jatkoa mietittäisiinkin sitten lääkärikokouksessa, mutta todennäköisesti edessä olisi hoitojen lopettaminen ainakin omilla soluilla. Absurdina kirsikkana kakun päällä tilanteessa oli kätilöopiskelija, joka tarjosi minulle siltä istumalta Ei kenenkään äiti -kirjaa. Meinasin sanoa varsin pahasti, mutta sain kuitenkin itseni hillittyä. Olin aivan hukassa punktiopäivänä, ja itkin koko aamun (taisin vielä punktiossakin itkua tihrustaa).

Punktiossa saatiin 6 munasolua, joista 4 oli kypsiä ja 2 hedelmöittyi. Tuttuun tapaan toinen siirrettiin 5-päiväisenä blastona ja toinen lensi kuudentena päivänä roskiin (tai tutkimuksiin; taidettiin jokunen lappu allekirjoittaa). Toivoa ei oikein ollut, ja piinapäivät ovat olleet suoraan sanottuna helvettiä.

No, viimeksi alkoi tiputteluvuoto jo torstaina tai perjantaina (pp 9 tai 10), mutta nyt vuotoa ei kuulunut. Hieman jo vuodon puuttumisesta ärtyneenä testasin ovulaatiotestillä pp 11 ja kuinka ollakaan, testiviiva oli niin tumma, ettei sitä voinut edes punaiseksi sanoa! Perään heti joku netin halpistesti (Sofi?) ja CB:n digital — kaksi selvää viivaa ja cb:ssä ”Raskaana, 2-3”! Apua! Tänään on ollut virallinen testipäivä (pp14), enkä ole tuollaisia tasavahvoja elokuvaviivoja nähnyt koskaan. En kuitenkaan oikein ole tajunnut koko asiaa, ihan shokissa ollaan… Seuraavaksi jännittämään sydän syrjällään tammikuun alkuun napsahtanutta varhaisultraa. Onko siellä solumöykky oikeassa paikassa? Näkyisiköhän sillä jo syke? Nyt taitaa olla 4+3 tai 4+4 menossa.

Haikaraa etsimässä, oon niin pahoillani 🙁 Päivittelin tätä sivua maanantaina ahkerasti kun ajattelin, että kohta tulet kertomaan hyviä uutisia. (Foorumi ei vaan on antanut mun kirjoittaa mitään. Tosin nyt huomasin, että ongelma on vaan toisella selaimella, toinen toimii). Miten järkyttävän epäreiluja uutisia 🙁 Pitäkää hyvää huolta toisistanne.

Ruususelle myös tsemppiä. Oletko jo sopinut jotain kontrollia?

Ruby, onnea! <3

Me saimme tänään hyviä uutisia varhaisultrasta. Hematooman suhteen menen vielä kontrolliin myöhemmin, mutta muuten kaikki on kuten pitää. Siispä kiitän lämpimästi teitä kaikkia kaikesta siitä tuesta, mitä olen täältä saanut, ja poistun vähitellen plussanneiden puolelle (kirjoittamisen suhteen siis, kyllä mä jatkan tämän lukemista). Toivon koko sydämestäni, että kohdataan teidän kaikkien kanssa sillä puolella. Rauhallista joulua kaikille <3

Onnea Ruby, Ruusunen ja Felia. ❤️

Isot pahoittelut Haikaraa etsimässä. ❤️

Terveisiä muillekin.

Oon viikon yrittänyt päästä kirjottelemaan, mut en oo pääsy millään laitteella ja selaimella läpi. Laitoin yhdistyksellekin jo viestiä ja nyt yllättäen sainkin tän auki. Toki teksti jo kerran hävis tässä kirjoittaessa. Ihmettelin muuten myös useemman päivän, kun täällä oli hiljentynyt keskustelukin, mut en jostain syystä saanu vaan enää ilmoituksia. Toivottavast nyt alkais sekin taas toimii.

Meillä alko eilen piikittelyt. Synarelan takia on pää särkeny kohta viikon enkä ole nukkunut puoleentoista viikkoon unia ku pätkissä. Kohta pitäis taas helpottaa kun tasot muuttuu. Mieli on siis ymmärrettävästi melkosen kireä. Siitä sai tänäänkin osansa taas mies ja täysin viaton kuski joka huonoksi onnekseen joutui ilmoittamaan postin kuljetuksen myöhästymisestä TAAS. Positiivista on kuitenkin et uskaltavat ilmeisesti vielä yöllä tulla uutta ruokapöytäämme tuomaan huolimatta ryöpytyksestä joka pääsi suustani. ?

Kävin kans ostamassa lääkkeitä eilen ja lääkekatto oli parista kympeistä vaille vielä ni tulikin vähän kalliimpi reissu. Onneks osan saa takasin myöhemmin, jos nyt muistan sit vielä mihin sen kuitin laitoin. Tää alkaa olla mielenkiintoista tää olo täällä, kun muisti ei vaan toimi. Juuri käydyt keskustelut tipahtaa päästä ja juuri etsin puhelinta vaikka olin sen hetkeä aiemmin vienyt laturiin. Nää tästä vielä pahenee. Onneks ens viikko on lomaa ni voi ihan vaan kotosalla toilailla. ?

Pahoittelut, Haikaraa etsimässä. Mulla on myös kokemusta tuosta lääkkeellisestä tyhjennyksestä, samoilla viikoilla kun sulla. Mulla lääkkeet aloitti vuodon ja supistelut. Verta ja hyytymiä tuli itselläni yllättävän vähän, odotin paljon pahempaa. Vuotoa kesti sitten 2 viikkoa.. Sitten piti odottaa vielä normi menkat ennen uutta yritystä. Tsemppiä myös henkiseen toipumiseen, itse elin sen ajan kuin jossain sumussa. Koko ajan kävin kuitenkin töissä, en hakenut sairaslomaa ettei kukaan vaan saa tietää. Itkin autossa matkalla töihin ja taas töistä kotiin, itkin töissä vessassa ja illat kotona. Oli tosi vaikea käsittää miksi niin piti käydä, vaikka eihän sille itse mitään voi.. Yhtä vaikeaa on edelleen ymmärtää miksi sen jälkeen ei oo yhtään kiinnittymisyritystäkään ollut.

Tosiaan, viikonloppuna tein negatiivisen testin. Laitoin viestiä hoitajille lopputuloksesta ja varattiin tammikuulle keskusteluaika lääkärin kanssa, koska hoidot on nyt kokonaan ohi julkisella.
Nyt voin sanoa, että on ihan tyhjä olo. Mä en yhtään tiiä jatkosta, voi olla että tämä oli tässä.. ?

Toivon rauhallista joulun aikaa teille kohtalotoverit ❤

Moikka! Kovasti täällä tökkinyt myös kirjautuminen ja sivun lataaminen.. Joulu on vietetty ja toivotaan meille kaikille parempaa uutta vuotta, eikös vaan?
Mitäs tänne kuuluu? Jos joku plussannut seuraa palstaa, kertokaa toki kuulumisia ?
Omasta navasta sen verran, kierto jäi taas lyhyeksi punktion jälkeen, menkat alkoi kp 24, nyt hoitojen alettua kierto ollut n. 30 päivää. Eli jos on aikaisempaan uskominen, näillä näkymin odotellaan menkat alkavaksi tammikuun puolessa välissä ja jos sulatuksesta selviää niin pas ihan tammikuun lopussa / helmikuun alussa.
3 blastoa siis saatiin pakkaseen, en tiiä yhtään onko yhdessä /erikseen pakastettu. Toivottavasti sieltä joku sinnikäs selviäis..

Täällä menee aika hitaasti. Olen tökkiny tuota gonal-f nyt viikon ja jouluaattona tarvin tökkiä kolme kertaa kun osuin aina verisuoneen. Ai että oli mieltä ylentävää salaa vessassa piikitellä itteään miehen vanhempien luona ja sit luulin viel jälkikäteen et jätin ne käytetyt neulat sinne ? (ei onneks jääny)

Jotenkin omituinen olo kun ei mitään oireita..viimeksi tuntu semmonen paine alavatsassa ja nyt ei oikein mitään. Pelkään että saalis jää kovin laihaksi tällä kertaa, vaikka eihän sitä nyt voi tietää vielä. Huomenna on aika käydä tarkistamassa tilanne. Sit kuullaan miten rattoisasta merkeissä menee uusi vuosi. Sillon pitäis olla todennäköisimmin punktio.

Kyllä se vaan niin on että omat tuntemukset oli täälläkin oikeat ja pienemmäksi jää saalis tällä kertaa. Toisella puolella ei ollut vielä yhtään tarpeeksi isoa ja toisella puolella muutama iso ja lisäksi pieniä. Isojen mukaan kuitenkin mennään, kun parhaat tulevat kuulemma niistä.

Sain nyt viimeiseksi päiväksi ohjeen ottaa enempi gonal-f ja ovitrellen määrää suurennettiin myös huomiselle. Jos muutama jaksaisi kasvaa vielä tarpeeksi isoksi.

Toivottavasti määrä siis korvaisi laadun tällä kertaa. Ei olla koskaan saatu montaa pakkaseen, vaikka määrät ollu isompia ni mietityttää kovasti miten tällä kertaa käy. Ja päästäänkö kuitenkin siirtoon. Sitä mietin kovasti myös että tuleehan tuoresiirto kuitenkin vaikka siinä tulee se viikonloppu eteen. En tajunnu sitä kysellä tänään et miten se on mietitty.

Punktio on nyt maanantaina, joten vuoden vaihde menee varmaan kipeenä. Mieli on vähän apea, mut ei mitenkään liian pettynyt toistaiseksi, kun jo parin päivän päästä selviää sitten tilanne eteenpäin.

Hei pitkästä aikaa!

Joulut oli ja meni, ja tuntuu että tätä henkistä helv.. ei nyt vaan jaksaisi. Jouluna saatiin kuvaa kun ystävät sai vauvan ja tänään toinen ystäväni ilmoitti iloisesta perheenlisäys uutisestaan. Sydämeni särkyy lattiaan nyt jokaisesta uutisesta, kun lohduttomana odotetaan omaa vuoroamme.
Joulutauko jkl lapsettomuuspolilla päättyy 7.pvä ja taidamme päästä tammikuussa ekaan pas:siin. Nyt kuukautiset kaksi päivää myöhässä, mutta en osaa tippaakaan siitä olla mitenkään toiveikas. Halusin silti uteliaisuuttani tehdä cb digi ovistestin ja siihen pärähti hymynaama, onko muilla käynyt niin kuukautisten oletetun alkamiskohdan lähettyvillä?

Parempaa ja ennenkaikkea ++++ uutisia meille kaikille tulevaan vuoteen! ♥

Nimetön wrote:

Nyt kuukautiset kaksi päivää myöhässä, mutta en osaa tippaakaan siitä olla mitenkään toiveikas. Halusin silti uteliaisuuttani tehdä cb digi ovistestin ja siihen pärähti hymynaama, onko muilla käynyt niin kuukautisten oletetun alkamiskohdan lähettyvillä?

On, sillon kun oon ollu raskaana.. O-liuskat on ollu mitä parhaimpia varhaistestejä siirtojen jälkeen ja plussat on näkyneet aina niissä ensin. Kuulema pco saattaa aiheuttaa o-plussia millon sattuu tai jatkuvasti, mutta jos sulla ei oo sitä, niin uskallampa jo onnitella varovasti.. 😉 Tee nyt kuitenkin ihmeessä ihan oikee raskaustestikin!

On pco todettu ? täytyy odotella ja rauhoittaa mielensä, tilasin testejä ja ne tulossa varmaan ma. Tein myös kaupan testin ja näytti korkeintaan viivan paikkaa. Olisihan se aika ihme, kun miehen simpat niin huonot, mulla aina pitkä kierto ja myöhäinen ovis sekä tuo pco. Huoh. Mutta jos tästä jotakin hyvää etsii, niin kierto venyi niin pitkäksi että keretään tammikuussa pas tekemään! ? odotetaan sitä enemmän kuin mitään muuta nyt.

Tsemppiä valo punktioon! ? Tuuhan kertoo kuulumisia sitten 🙂

Marikoo, mulla kans liuskoilla vahva + kun raskaus sai kesällä jonkinlaisen alkunsa, digillä en kokeillut. Mutta odotettuna menkkojen alkamispäivänä tai lähempänä menkkoja ovis testi näyttänyt haaleaa plussaa, eli jos digillä olisi tehnyt niin nega olisi ollut.
Varovasti toiveikas olisin tilanteessasi nyt 🙂

raaaastavaa!!
eilen oli herkässä testissä ehkä joku viivanpaikka tms, joka näkyi kontrolli viivan paksuisena mutta hyyvin huonosti. En pääse tänään kauppaan eikä siis (onneksi) testejäkään. Menkat myöhässä neljä päivää ja jotenkin tämä olo on aika kamala. Maha ja selkä kipeät, jaloissa kamalaa lihassärkyä eikä mitään jaksaisi.
Mutta en edelleen silti osaa uskoa onnenpotkuun, olisihan se nyt jo maailman kuudes ihme, koska ollaan tätä taistoa käyty hoidoissa jo kaksi vuotta ja yritystä kolme vuotta.

Mitä kokemuksia teillä muuten pas siirroista? Kuinka usein alkiot ovat selvinneet sulatuksesta? ?

Marikoo, minullakin välikierto venähtänyt pitkäksi 51/30-31 ja tuntemuksia moneen suuntaan; säteilyn tunnetta alavatsasta alapäähän, munasarjasärkyä varsinkin aivastaessa, vatsakipuilua, rinnat aristaa.. 3 testiä tehnyt ja kaikki negatiivisia. Kuukautisia odotellessa, jospa ne alkaisivat siten, että pääsisi tekemään PAS:n heti tammikuussa, kun polikliniikka aukeaa. Mutta jospa teillä onnipotkisisi!

Haikaraa etsimässä, olen niin pahoillani puolestasi! En tiedä onko tämä epätietoisuus kauheampaa, että voiko ikinä raskautua vai että plussa tulisikin ja sitten vedettäisiin matto alta. 🙁

Onnea muille raskautuneille – se ehken antaa meille muille toivoa tulevaan, että hoidoista on oikeasti mahdollisuus raskautua.

Meillä ensi vuonna ensimmäinen PAS eri poliklinikalla 150 km päässä. Mies on ensimmäistä kertaa toiveikas, koska tämä poliklinikka on valovuosien päässä meidän paikkakunnan polista (missä takana varmaan 100000 inssiä, 2IVF joista toinen vaihtui inssistä punktioon kesken kierron).

Täällä olisi raskauslaskurin mukaan nyt 6+3. Mitään vuotoja ei ole ollut, mutta eipä ole mitään raskausoireitakaan. Oon vastustanut kiusausta tehdä testejä testin perään, kai tilanteen pitäisi perjantaina varhaisultrassa selvitä… Joko lähdetään Naikkarilta sintin kuva tai aborttilääkkeet kourassa. Ahdistaa sillai ”sopivasti”, vuoden takainen keskenmeno on kummitellut aika tavalla…

Marikoo, jännää! Mekin saatiin hoidoista huolimatta alkuvuodesta ylläriluomuplussa, mutta meni valitettavasti kesken. Toivoa on, nyt vaan kaikki sormet ja varpaat ristiin ja testaus uudelleen parin päivän päästä!

Marikoo Toivottavasti olet saanut testit ja päässyt jännityksestä. Olisihan se huikeeta jos joskus jollakin onni potkia ihan luomusti tän kaiken keskellä.

Tänään oli punktio. Naikkarin ainoo tänään. Hoitajatkin oli ihmeissään kun ei enempää ollu tulijoita. Ehkäpä joulun pyhät on sotkenu monen aikataulua. Tämä oli helpoin punktio ikinä. Kipeetä teki mut lääkkeet toimi. Nukahdin heti, kun päästiin pois punktiosta ja heräsin ihan hyvinvoivana tilanteeseen nähden. Ekaa kertaa en oksentanut tms. Päästiin aika pian kotiinkin. Kipulääkettä oon ottanu ja lepäillyt sohvalla, ku ei olo nyt varsinaisesti tervekään ole.

Nyt sitten lepoa ja torstaina ois tarkoitus olla tuoresiirto, kuhan lähtevät eloon. Ihmeesti toimi toi lääkkeillä kikkailu ilmeisesti. Munasoluja löyty 9 mikä oli yllätys, kun perjantain tilanne näytti vähän erilaiselta. Pienempiä otettiin ulos kans liuta, mut me ei mene jatkoon. Torstaina kuulen sitten jääkö mitään jatkoviljelyyn. En usko että laittavat niitä silloin vielä pakkaseen. Meillä ei perinteisesti ole saatu pakkaseen juuri mitään, vaikka lähtötilanne on ollut melko positiivinen.

Kiitos kaikille tsempeistä ♥
Alkaa olla toivoton olo, tein tänäänki herkän testin eikä siinä kyllä mitään näy ?
Vaikka eihän nuo oo myöhässä kun mitä nyt lie, viisi tai kuusi päivää.
Eilen oli ihan kamala repäsykipu kun pitkälläni ollessani aivastin.
Rinnoissa ei mitään tuntemuksia. Päänsärkyä johon ei lääkkeet auta, kaikki ärsyttää ja voisin vaan nukkua.
Sitä vaan toivois että jos ei oo mitään alkanut, niin alkaisi edes ne menkat ja pääsisi jatkamaan tätä prosessia mahdollisimman pian!

Ruby ja Ruusunen, minulla on kova luotto että enkelit on matkassa ja teidän pienillä on kaikki hyvin ♥

Vähän on ristiriitaiset tunnelmat. Tulin äsken tuoresiirrosta ja selvisi, että nyt on käytössä ainoa kypsä munasolu joka saatiin. Kaksi oli ollut melkein kypsiä, mutta vain tämä yksi kypsä, vaikka munasoluja saatiin ulos 9. Lääkäri oli vähän ihmeissään kun sanoi että kaikki vaikuttivat niin tasaisen samanlaisilta kun ne kerättiin. Ja olin laittanut tavanomaista enempi sitä ovitrelleäkin.

Olen aivan ihmeissäni ja tietysti hyvillänikin, että tämä yksilö oli nyt selvinnyt siirtoon asti ja vaikutti kuulemma oikein hyvältä yksilöltä, kun meillä on viljelyssä aina tippunut melko monta pois jatkosta. Toki tätä on nyt viljelty hieman lyhyemmän aikaa kuin aiempia.

Toisaalta hirvittää, että mikä ihme estää munasoluja kypsymästä..aiemminkin on ollut aina monta kypsymätöntä vaikka kypsiä on saatukin. Tätä he jäävät pohtimaan naikkarilla, jos raskaus ei ala. Saamme vielä viimeisen hoidon, jos tästä ei onni potki. Ja silloin tullaan jotakin todennäköisesti tekemään toisella tavalla joko vaihdetaan lääkkeitä tai päivämääriä mietitään kai myös, vaikka siinä ei taida olla icsin kanssa paljon valinnanvaraa, jotta mahdolliset munasolut kestävät sitten icsin.

En mitenkään pysty ajattelemaan, et laatu jotenkin korvaisi määrän, mut koitan nyt sinnitellä nämä pari viikkoa jotenkin päin. Piinailu alkakoon…

Nyt hei kaikki tieto ja mielipiteet kehiin koskien kypsymättömiä munasoluja. Kiinnostaa kuulla, vaikka lääkärit sitten päättävätkin mitä tehdään. ??

Haikaraa etsimässä, miten voit? ?
Mikäs Marikoolla tilanne?

Terkkuja muillekkin.

Jännää miten aika meni niin nopeasti. Joulukuun alussa oli punktio ja tuoresiirtoon ei päästy hyperi riskin takia. Hirvee odottaminen seuraavaan kuuhun.. Tässä kuussa sitten olisi pas, jos sieltä sulatuksesta yksikään selviää. Siirto menee luultavasti tammikuun viimeisille päiville, tai helmikuun alkuun.

Seuraan ja tsemppaan teitä, piinapäviin peukkuja!

Sabrina, täällä kaikki testit näyttää puhdasta negaa ja nyt on 44/34 ?
Nyt vaan odotan niin kovasti että ne menkat alkaisi, niin päästäisi tekemään mahdollisimman pian se pas! Tai ensin toki jännittämään selviääkö ne huurulaiset sulatuksesta..
Ajattelin kyllä olla yhteydessä lapsettomuuspolille ensiviikolla ja kysyä saisko jotkut labrat otettua, että löytyisikö syytä tälle menkkojen poissaololle..

Normaalisti kierto on ollut tarkalleen se 34 päivää.. nyt ei muuten sekään ovistesti näyttänyt enää plussaa. (Digi) lämmöt ollu nyt kokoajan 37,4-37.7, normaalisti 36,7 ja sitä luokkaa..

Jospa päästäisi pian passiin ja saataisi sieltä ihanat kyytiläiset matkaan ♥

Moi kaikki,

Sabrina kiitos kysymästä, voin ihan ok. Vaihtelevasti, mutta kuitenkin useinmiten ok. Ja kiitos kaikille myötäelämisestä, oli vaikea loppuvuosi ja joulu. No viini virtas ja sitä yritti urheasti esittää iloista, se on onneksi nyt ohi. Kävin eilen vielä lääkärissä jälkitarkastuksesta keskenmenon jälkeen, sen suhteen kaikki on kunnossa. Lääkäri kysyi jaksetaanko heti seuraavasta kierrosta yrittää uudelleen ja koen, että parempi niin, etten jää murehtimaan. Ainakin hyvinä hetkinä pystynkin kyllä käsittämään, että suurella todennäkösyydellä alkiossa oli paha kehityshäiriö ja sen takia on hyväkin, että meni kesken. Vaikka se ei hyvältä tunnu. Lääkäri oli sitä mieltä kuitenkin, että se että raskaus lähti liikkeelle, on ”lupaus” eli antaa toivoa.

Eli kerrankin täällä ootellaan kuukautisia, jotta päästään uuteen hoitoon, nyt hoidetaan vähän pidemmällä kaavalla, kun mullakaan ei meinannu viime kerralla olla tarpeeksi kypsiä munasoluja, vaikka määrällisesti niitä oli paljon. Ei hajuakaan koska kuukautiset voisi alkaa. Kroppa alkaa nyt pikkuhiljaa tuntua muuten omalta, normaalilta. Ajattelin myös tässä alkuvuodesta tehdä pienen kevennyksen, vaikka ei mulla ole mitään paino-ongelmaa, mutta on tullut mässäiltyä niin paljon viimsten viikkojen aikana, että tuntuu että housut kiristää 😀

Toivon meille kaikille ihanien uutisten vuotta! Tsemppiä myös jo plussanneille, yrittäkää myös nauttia, vaikka tiedän, että huoltakin riittää <3

Sabrina, joo minäkin mietin sitä.. mutta tällä kertaa kun todella odotin kuukautisia, että päästäisi siihen passiin pian, pöh!
Ovat puhuneet ainakin vielä että lääkketön kierto.. mutta siinä kun pitää tikuttaa ovista, mitäs sitten jos sitä ei tule? Tehdäänkö pas silti? En oikein ymmärrä missä vaiheessa se tehdään. Eka ultra on n. Kp 10 kuitenkin.
Soitin eilen polille, eivät määränneet kokeita mutta aloitettiin terolut 10 pvän kuuri ja sen pitäisi aloittaa sitten vuoto. Terolutin otin illalla ja siitä seurasikin kiva unettomuus ja päänsärky. Heräsin yöllä kahdelta ja olipas ”virkeä” olo aamuvuorossa olla kolmen tunnin unilla.. yöllä kahden aikaan olisi kyllä voinut vaikka maratonin vetästä. ?

Ihana kuulla että sinulla Haikaraa etsimässä on jo parempi olla. ♥ minäkin koettanu miettiä naistenpäivänä saadun keskenmenon jälkeen, että sentään se alkoi, ettei ehkä aivan toivottomia olla.

Sabrinalle toivon samaa kuin itselleni, pikaisia menkkoja ja onnistunutta passia. ♥

Noniin, meitähän on sitten kolme ”menkkoja odotellessa tammikuu – 19” 😀
Ei vaan.. Ei nyt tiiä taas miten päin olis kun on yhtä odottamista ja ihmettelyä vaan.
En tiedä miten sitten jos ovulaatiota ei tule / tulee myöhässä, oisko sit lääkkeellinen kierto?
Täällä PITÄS alkaa menkat ens ma, sitäpä odotellessa..

Apua puhuuko kukaan täällä kieltä lääkäri!??
Mulla oli eilen loppukeskustelu lääkärin kans, ja ultrasi siinä sitten vielä mahdollisia endometrioosihavaintoja. No siellähän oli mm. aiemminkin havaittu endometriooma vasemmassa munasarjassa. Vähän suurempana vain kuin ennen..
Mutta asiaan, Omakannassa sitten luki näin: ”Oikealla af 3-4, mahdollisesti pieni endometriooma. Vas 1 af? Lisäksi epähomog alue, pyöreä, endometriooma?” Kysymys kuuluukin, mitä tuo af tarkoittaa?

Hei kaikki! Täällä yksi selittämätön vähän päälle 30-v. nainen! Lueskelin läpi kaikki viestinne täältä ja ajattelin osallistua keskusteluun. Itselläni on ensi viikolla elämäni ensimmäinen punktio Naikkarilla ja jännittää todella paljon.

Pikkuisen samoja mietteitä mulla kun mitä Valolla oli aikaisemmin, olen nyt viikon pistellyt Gonal-F, annos 150 ja mitään tuntemuksia ei ole vieläkään. Pelottaa, että mitään ei kasvakaan tuolla ja saalis jää mitättömäksi ☹
Ylihuomenna eli perjantaina on ultra, jossa sitten tarkistetaan tilanne.

Olen nyt lomalla ja ajatukset pyörivät 24/7 tässä hoidossa. Tuntuu että olen niin yksin tämän asian kanssa, mieskin on paljon poissa. Ihanaa on ollut lukea teidän juttuja ja tuntea, etten ole ajatuksineni ja kokemuksineni yksin ❤

Osaako joku muuten sanoa, että jos punktio olisi ke, niin olisiko mahdollinen tuoresiirto silloin seuraavan viikon ma?

Hei Tyhjä syli, tervetuloa mukaan ♥
Minun ensimäinen ja ainut tuoresiirto taisi mennä niin, että punktio oli ke aamuna ja pe iltapäivällä tehtiin tuoresiirto!

Tämä on ihana paikka kun voi kirjoittaa tuntojaan ja tietää että muutkin on aikalailla samassa tilanteessa.
♥ lohdullista..

Voihan se olla että se onkin ma, älä vielä stressaa ?
Meillä lähti silloin tuoresiirrosta ensimäinen raskaus alkuun, mutta keskenmeno naistenpäivänä kun viikkoja oli 6..
Sen naistenpäivän tulen kyllä ikuisesti muistamaan ?

Meillä nyt pakkasessa kahdeksan 4-3 vrk ikäistä alkiota, niiden siirtoa odotellaan kovasti!

Hei, tein vol 3, uuden ketjun, jatketaanko siellä 🙂

Mä nyt vastaan vielä tänne Tyjälle Sylille ja sit siirryn kans tonne vol 3 kertomaan kuulumisia.
Tervetuloa mukaan joukkoon Tyhjä syli.
Mun käsityksen mukaan naikkari tosiaan suosii noita viiden päivän ikäsiä plastoja. Silloin ei tuu ns turhia siirtoja ja nähdään mitkä jaksavat parhaiten. Mulle tehtiin just alkuvuodesta ma punktio ja to siirto. Ilmeisesti näin koska muuten olis menny viikonlopulle se siirto. Mä en nyt tarkkaan muista miten päivät on menny mut kyl meil on viljelty jollain kertaa viikonlopun yli ja sit on ollu siirto. Tsemppiä tän päivä ultraan. Toivottavasti olosta huolimatta kuulet ihan hyviä uutisia kasvattelun tuloksista.

Hei kaikille,
joskus kesällä kirjoittelin tuolla inseminaatiopuolella, mutta nyt ollaan oltu jo tovi ivf-hoidoissa. Kolmas siirto tehtiin tammikuun alussa ja juuri tein negatiivisen testin.. Olen 38v, mies 37. Selittämätön lapsettomuus, takana 2 keskenmenoa, mutta viimeisimmästä aikaa jo 2 vuotta. Hoidoissa oltu 1,5 v.

Olen asian kanssa ihan mielettömän ahdistunut ja tunnen itseni mielettömän vanhaksi ja epäonnistuneeksi. Sen takia välillä tuntuu vaikealta lukea teidän muiden juttuja, kun en saa käsiteltyä tunteita. En tiedä, haluanko lukea jonkun toisen onnistuneen vai en, vaikka todellakin haluaisin iloita jokaisen onnistuneen puolesta!

Tuntuuko teistä kenestäkään muusta, että kroppa on mennyt surun ja stressin myötä ihan lukkoon? Itsestäni tuntuu tosi epätodennäköiseltä, että raskaus voisi onnistua, kun olen koko ajan niin paskana.
Miten te saatte pidettyä toivoa yllä?

Pahoittelut tästä tilityksestä, toivottavasti en vetänyt ketään toista huonoihin fiiliksiin 🙂