Hyvä idea Almuska. Soitin ivf-hoitajalle ja hän keskusteli lääkärin kanssa ja päädyttiin nyt siihen et ovulaatiota ei tässä kierrossa ollut eikä siirtoa nyt tehdä. Kyllä harmittaa 🙁 En ole ikinä saanut ennen viime kiertoa selkeää plussaa ovulaatiotesteihin ja luulin että tilanne on nyt normalisoitunut, mutta toisin kävi 🙁 Katsotaan luultavasti vielä toukokuu luonnollisella kierrolla ja sit kesätauon jälkeen varmaan lääkkeellinen kierto. Munarakkula oli sittenkin maanantain ultrassa ollut 15 millinen. Ihmettelen mitä sille on käynyt kun en nyt ovuloinutkaan. Ultrallahan sen näkisi jos ois ollu ovulaatio. Ihmettelen myös sitä kun hoitaja sanoi et jos ovulaatio olisi ollut keskiviikkona niin siirto tehdään perjantaina. Viime kierrossa ovulaatio oli torstaina ja siirto tiistaina. Saman ikäisiä alkioita ja noin suuri vaihtelu päivissä?!

Kiva kun teit uuden ketjun, Almuska!

Minusta näyttää, että jokainen kierto ja jokainen hoito on vähän omanlaisiaan. Itselläkin on monesti ihmetyttänyt nuo ovikset, esim. tikku on näyttänyt tiettynä päivänä selkeesti plussaa ja uä:ssa katsotaan, ettei se kuitenkaan ole tapahtunut tai on vasta tulossa tai mitä milloinkin.

Ei me tiedetä sitäkään, miksi joulukuussa yksityisellä munikset ei meinanneet millään kasvaa, vaikka lääkkeet oli samat. Ainoa selkeä ero oli siinä, että Synarela meni pidempän ja itse mietin että voiko olla niin, että jarrua oli sitten liikaa. Kysyin lääkäriltä, ja sain niin pitkän ja seikkaperäisen vastausken, että en tiiä vieläkään, ilmeisesti voi olla tai ei.

JÄnnä kun olin jo ihan luovuttamassa, mutta nyt kun tuloksen saantipäivä on koittanut niin uusi into nostaakin päätään. Päätin jatkaa kokonaan alkoholitonta linjaa, otan takaisin käyttöön maca-jauheen vitamiinien ja omega3:n rinnalle, ja varasin ajan vyöhyketerapiaan. Vielä yritän!

Tänään saadaan tosiaan ne verikokeen tulokset ja oon toki ihan varma, että se on se alle 1. Verta on tullut ihan älyttömän paljon, vaikka yleensä mulla on niukaa vuoto. En tiiä kertooko se jostain. Oudolle tuntuu, kun jouluna sen keskenmenon jälkeen vuoto oli jopa normaalia niukempi ja kivuton, nyt tulee kuin ämpäristä kaataen. Onkohan mulla jo kaikki sekaisin. Niin ja pohkeeseen pistää, oonkohan saanut veritulpan kaiken seurauksena. :/

No niin vaan saatiin naulattua se ”alle 1”-tulos. Kuulemma kaikki keinot on käytössä ja minun ikä ainoa syy siihen, ettei onnistu. En usko, en usko enää mitään. En tullut raskaaksi nuorenakaan, eikä mulla ole koskaan ollut muuta alkua kuin se joulukuinen. Soluja tulee hyvin ja alkiot on top-luokkaa. Miehen kanssa oli puhe, että raahaudutaan joka tapauksessa läpi tästä lopusta, eli kahden pakasteen siirrosta ja vielä yhdestä ivf:stä. Sitten jos ei vieläkään ole tuloksia, niin tehdään isoja päätöksiä, siis hoitojen lopetus ja mitä parisuhteelle tapahtuu.

Mä niin toivoin, että Kertulla olisi tärpännyt 🙁 voi itku. Itselläkin kun jo ikää (38), ei varmaan uskalla seuraavaa hoitokierrosta siirtää syksyyn. Ensi viikolla soiteltava klinikalle. Ekat kuukautiset keskenmenon jälkeen alkoi juuri.

Itselle tulee muuten omegoista tosi runsaat kuukautiset, mikä johtunee veren heikommasta hyytymisestä. En uskalla hoitojen aikaan käyttää, koska silloin on suurempi verenvuotoriski siinä punktiossa.

Jotain nuorennustroppia ja tiukempaa ruokavaliota tässä nyt varmaan pitäisi aloitella. Että millähän coctaililla sitä munisi sitten parhaiten….

Voi Kerttu, sydämestä kouraisi tuo tekstisi luovuttamisesta ja parisuhteesta. Pelottaa se hetki, kun tuo on omalla kohdalla. Toivottavasti nyt teillä kuitenkin onnistuisi, onhan teillä vielä yrityksiä jälkellä.

Mä sitten vihaan näitä viimeisiä päiviä ennen mahdollisia kuukautisia. Maanantai-tiista tienoilla pitäisi alkaa jos/kun alkaa. Nyt jo alkoi se vessakäyntien aikainen tuijottelu, josko olisi jo vähän punerrusta paperissa tai pöksyissä. Kokoajan kuuntelee, josko ne menkkakivut alkaisi ja pääsisi tästä jännityksestä.

Vatsaa vihloon todella kipeästi. Ei menkkamaisesti, vaan sellaisia nopeita viiltoja. Varsinkin kun nousee istualtaaan nopeasti tai ajaa autolla kuoppaan. Inhottavaa. Tuntuu, että nyt on olo kipeämpi kuin ekan IVFn jälkeen.

Moi kaikki!

Uskaltauduin itsekin kirjoittamaan. Ollaan ”paluumuuttajia” hoitoihin. Ensikuussa mahdollisesti alkamassa 4. ICSI. Takana VUOSIA lapsettomuuta, useita menetyksiä ja yksi onnistuminen. Olin sanonut, että samaan rumbaan ei palata enään koskaan. Mutta toisin näköjään kävi.
Ensiviikolla olisi joku scratching toimenpide. Onko kellaan kokemuksia??

Nyt en muista ulkoa nimiä, mutta isot pahoittelut sinulle Kerttu negasta. Tää maailma on niin väärin 🙁

Olen niin pihalla nykyään näistä hoidoista niin kyselen typeriä, mitä hyötyä Omegoista on? Kannattaako niitä alkaa syömään?

-Pähkis-

Noista omegoista: luin tutkimusta, missä paljon omega 3:a suhteessa 6:een saaneet naiset kehittivät vähemmän, mutta parempilaatuisia munasoluja. Luulen suuremman vaikutuksen olevan koko ruokavaliolla, kuin millään kapselilla. Ja tosiaan olen mainostanut täällä tutkimusta, missä avokadoja syövillä oli 3 krt suurempi mahdollisuus onnistua ivf:ssä. Mutta jokseenkin kummaa, että ulkomailla tuota ravitsemusta painotetaan enemmän mitä suomessa. Täällä neuvotaan vain foolihappo ja D-vitamiini lähinnä. Kaikille ei edes tuota foolihappoa, vaikka se on yleinen suositus jo 3 kk ennen raskausyrityksiä, estää kehityshäiriöitä. Ulkomailla asuva ystäväni meni jonnekin ravitsemusneuvotaan ennen koko ivf:ää. Yleensäottaen käsketään syömään hyviä rasvoja eli esim. lohta ja pähkinöitä ja välttämään sokeria, käyttämään paljon kasviksia ja välttämään sellaisia ruoka-aineita, missä paljon ympäristömyrkkyjä. Ja kahvia mahdollimman vähän, mikä itselle hankaluus.

Kiitos Almuska uuden ketjun aloittamisesta!

Olin eilen niin poikki työviikosta ja tästä muusta, etten jaksanut kirjoittaa, luin kyllä teidän muiden kuulumisia.

Mulla on aika ristiriitainen ja tosi väsynyt olo. Kiitollinen olen siitä, että toinen sulatukseen ja jatkoviljelyyn otetuista alkioista jatkoi kasvua blastokystiksi 🙂 Eilen siirrettiin solubiologin sanoin oikein kaunis blastokysti 🙂 Toinen alkio pysähtyi eli pakkanen on nyt tyhjä. Testipäivä olisi 2.5. Luget taas käytössä ja eilen pistin Gonapeptylin.

Iloa blastosta himmensi rajusti se, kun siirron ja onnentoivotusten jälkeen lääkäri tokaisi, että jos tulee nega, niin julkisen hoidot ovat nyt sitten tässä. Yhtäkkiä jouduinkin tilanteeseen, että tämä voikin olla meidän vika yritys. Siis miksi eivät ole aiemmin voineet sanoa, ettei ivf:ää enää tehdä naisen täytettyä 40-v.???? Itse olen elänyt siinä uskossa, että tämän vuoden loppuun olisi vielä aikaa. Tiedän, että samassa hoitopaikassa on 3. ja vika ivf tehty viime vuoden alussa 40-v. täyttäneelle aivan viime vuoden lopussa. Tämän toinkin esille ja kysyin, eikö kohtelun pitäisi olla tasapuolista??? Siihen lääkäri jotakin sitten mutisi ja myöntyi sen verran, että jos tulee nega, niin varataan lääkäriaika loppukeväälle jatkosta keskusteluun. En nyt aio rueta asiasta tappelemaan, mutta tulen kyllä antamaan palautetta heidän toiminnastaan (tällaiset asiat tulee kertoa jo hoitoja suunniteltaessa, että niihin pystyy orientoitumaan ja että hoidot sitten suunniteltaisiin sen mukaan) ja edellyttämään perustelut siihen, miksi samat säännöt eivät kaikkia kosketakaan. Tietenkin suurin syy siihen, että tämänikäisinä täällä ollaan yrittämässä on meissä, miksi emme aiemmin kyenneet lähtemään hoitoihin. Kuitenkin syksystä 2007 ehkäisy jätetttiin pois ja junnattiin pitkään siinä, että entä jos kuitenkin luomusti onnistuisi, joopa joo 🙁 No, sitä on myöhäistä nyt jossitella. Ekoissa klinikan labroissa reilut 3 v. sitten todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta ja kesti aikansa saada arvot Thyroxinilla hoitojen edellyttämälle tasolle. Noissa vaiheissa myös mies vaati vielä sulatteluaikaa hoitoihin lähtemiseen ja hirveät riitavaiheet piti käydä asioista, mitä tutkimuksissa ehkä selviää, mitä niistä seuraa parisuhteelle jne. Sitten kun hoitoihin lopulta päästiin, niin inssivaihe oli turhan pitkä. Meille tehtiin vuosi sitten talvella ja keväällä yhteensä 4 inssiä, vaikka yksikin lääkäri sanoi, että ikä ja sperman laatu huomioiden ne tuskin meitä auttavat!!!! Eka ivf olisi saanut olla viimeistään parin inssin jälkeen vuosi sitten keväällä, eikä vasta viime syksynä. Nyt siis vasta 1. ivf PASeiseen kokonaan takana tai siis tätä viimeistä piinailua vaille. Onneksi saatiin kuitenkin 6 hyvää 3-päivästä alkiota ja nyt sitten viimeisessä PASissa tämä blastokystiksi jatkoviljelty. Toivon toki, että tämä nyt tärppäisi, että se jatkaisi taivaltaan kohdussa, ainakin kohtu ja alkio ovat nyt samassa vaiheessa, limis hyvä jne. Jospa ei tarvitsisi edes miettiä enää jatkoja…, vaikka todennäköisesti se onkin edessä. Toivoisin kuitenkin julkiselle toisen ivf:n kesätauon jälkeen. Jos se ei nyt sitten ole mahdollista, niin sitten on harkittava yhtä ivf-kierrosta yksityisellä. Joka tapauksessa se tulee olemaan meidän vika hoito, jos nyt jaksetaan vielä siihen lähteä. Asuinpaikkamme vaikuttaa siten, että yksityiselle on pidempi matka, mikä taas tuo enemmän hankaluuksia töihin jne… Yritän olla nyt vielä miettimättä liikaa noita ja antaa tälle alkiolle mahdollisuutensa, mutta kyllä kyrsii klinikan toiminta! Mies onneksi on samoilla linjoilla.

Sori pitkä vuodatus, mutta pakko päästä tätä purkamaan. Onko teilla muilla kokemuksia julkisen puolen yläikärajasta ivf-hoidoissa (PASit toki mahdollisia myöhemmin), onko se ollut tasan 40 vai miten? Olen toki kuullut, että jossakin julkisella ei anneta ivf-hoitoja enää yli 38-vuotiaille.

Voimia ja tsemppiä teille kaikille eri vaiheisiinne 🙂

Hippu, meille kävi vähän samalla tavalla. Pitkän jonotuksen jälkeen päästiin hoitoon, kun mulla oli ikää 39 v. Koko ajan joka käänteessä ne puhui, että kolme hoitoa voidaan tehdä. Sitten, kun ekan ivf.n pasit oli tehty, soitin sopiakseni jatkosta ja hoitaja ilmoitti ihan ykskantaan, että ei sitä tule kun oon ehtinyt täyttää 40. Olin täysin ällikällä lyöty. Hoitaja sanoi, että lääkärit vielä miettii ja vihdoin saatiin kirjeellä tieto toisesta hoidosta. Aikaa kuitenkin ehti kulua ja jono oli puoli vuotta, joten köytiin odotellessa yksityisellä. Nyt se toinen julkisen ivf on paseja vaille tehty, ja nehän lupasi meille ”ylimääräisen hoidon” korvaukseksi alkiosählingistä. Eli ei oltais sitä muuten saatu. Ihan tuota samaa minäkin itkin kuin sinä, että miksi hitossa ne ei heti sanoneet, että ikä tulee esteeksi tai edes, että tapauskohtaisesti harkitaan. Kolmesta hoidosta ne puhui, vaikka tasan oli ikä tiedossa. Peukut pystyyn, että sinun alkio tarraa kiinni!!! En toivo kellekään tätä paskaa.

Illalla taas juteltiin miehen kanssa, ja se umpirehelliseen tapaansa totesi, ettei tiedä miten meidän käy jos ei hoidot tuota tulosta. No oonhan mä sitä itsekin miettinyt. Nyt pitää vaan jaksaa elää nää vaiheet yksi kerrallaan.

Kiitos Kerttu75 ja Ninni kommenteista ja tuesta ❤ Mieleen palautuikin Kerttu75 teidän aiemmat vaiheet kirjoitusta lukiessani. Ihan kun tässä kaikessa ei jo muutenkin olisi kestämistä, niin tulee vielä hoitopaikkojen toiminnasta inhottavaa lisäkuormaa 🙁

Voi että nää viimeiset piinapäivät (12) on nimensä mukaisia! Onko kenelläkään muulla luget vieny yöunia? Mie nukun yleensä kuin tukki, mut koko viime viikon viiden kuuden tunnin tosi katkonaisia unia. Nyt viikonloppuna oon saanut nukuttua molempina öinä. Muutenkin tuntuu, et lugejen aiheuttamat outoudet on vähentyneet vai tottuuko niihin vain? Rinnat on edelleen tosi kipeät, muuten olo on aika normaali. No tämän ja huomisen kun vielä jaksaa piinailla, niin sit selviää. Tiistaina soittavat klinikalta.

Niin ja tää on meidän ensimmäinen pas. Melkein itkettää, kun lukee joidenkin teidän fiiliksiä, kun hoidot jatkuu ja jatkuu eikä tulosta tule. Sama toivo ja toive herää kuitenkin joka kerta ja sama jännitys ja piinailu. Miulla on peukut pystyssä jokaisen puolesta!

Nonii punktio takana vain 4 solua saatiin, joista vain kaksi hedelmöittyi. yksi siirretty ja pakkanen tyhjä ;,( aika tyhjä olo. Punktiopäivänä lääkäri oli todella positiivinen että ei määrä vaan laatu. Siirrossa eri lääkäri ja oli sitä mieltä että minun ikäisekseni todella huono saldo. Hoitoja ei kannata lopettaa jos vaan henkisesti ja parisuhde jaksaa. Sepä se, kun ei oikein jaksa. ;,( lopuksi totesi että noh nyt olet ainakin hetkellisesti raskaana. Ompa lohduttavaa. Edellisessä hoidossa olin jotenkin iha totaalisessa jännityksessä. Kokoajan roikuin netissä etin oireita yms. Nyt ihan eri olo. Eri fiilis. Silti pelokas. Veritestillä ens keskiviikkona. Mitä sitä tekee jos tämä ei onnistu? Miten sitä voi enää jaksaa? Varsinkin se jonotus aika. Se on niin kuluttavaa. Niin hidasta. Noh. Tämä nyt piinailtava. Kaikki te. Voimia♥

Yksin, ymmärrän kyllä tuon pettymyksen, kun alkioita ei ole saatu pakkaseen. Mutta siirtoon pääsitte, ja sehän on tärkeintä! kaikki mahikset vielä on.

Niin . Totta. Nyt pp 1 kun eilen siirrettiin? Illalla alkoi lutinus ja joka laitossa jäänyt asettimeen ruskeaa vuotoa ihan vähän mutta kumminkin. Muilla? Joko se alkio tuli pois?;,(

Negatiivinen. No tää oli vasta ensimmäinen yritys. Ensi kuussa uudestaan. Osaakohan sitä silloin jo ottaa vähän rauhallisemmin… Nyt ainakin tietää, mikä kaikki johtuu pelkästä lugesteronista.

Kiskis, miten teillä?
Yksin-, peukut!

Hei!
Lueskelemassa olen käynyt välillä, yrittänyt pitää ajatukset muualla, kun mennään ns. taukokiertoa. Akupunktion aloitin ja kerran viikossa siellä kolmesti käynyt. Tuntemuksia on ollut ensimmäisestä hoitokerrasta lähtien. Klinikalle piti ilmoittaa kun vuoto alkaa niin täsmätään seuraavaan kiertoon hoidot, mutta kun ei vielä ole alkanut..jo 5-6 päivää myöhässä (viimeksi tuoresiirto ei pysynyt mukana ja silloinkin vuoto täsmällinen päivälleen). Nyt ihmetellään..Testi aamulla nega ja klinikka ei vastaa puhelimeen. Taidan soittaa aamulla äippäneuvolaan apua kysyäkseni. Usko siihen että olisin raskautunut luonnollisesti on täysi nolla. Ja epätoivon tunne lisääntyy, että 40 lähestyy ja klinikan kesätauko ja vieläkö keretään tälle kevättä.
Jotenkin samaistuu siihen tunteeseen, kun ikää alkaa itsellänikin olla ne täydet pyöreät niin että mitä hoitoja voi saada tai ennättää tekemään. Me ollaan siis yksityisellä juuri minun iän takia. Todennäköisesti ei oltais keretty päästä julkiselle ollenkaan ennenkuin täytän 40. Mutta rahat on meilläkin finaalissa hoitojen suhteen, että riittääkö yhteen tai kahteen kertaan. Ja voiko jotain uusia muotoja hoidoista kuinka monta kertaa kokeilla. Ja nyt odotellaan vaan.
Lämmpimät ajatukset ja tsemppiä kaikille missä vaiheessa taivaltanne olettekin.

Joopa. Tänään siirrosta 11 päivää ja menkkojen olisi pitänyt alkaa. Mulla ollut tosi täsmälliset, nyt hoitojenkin aikana. Vielä ei edes juili vatsaa, vaikka yleensä muutaman päivän juilii, ennen kuin alkaa vuotamaan. Tänään oli niin etova olo koko aamun, että päätin sitten töiden jälkeen hakea raskaustestin ja into piukeena sen tein tuossa äsken. Ja……………………………………………………………………………………………………………………………………….. tadaa, negatiivistahan se tietysti näyttää. Tähän tekisi mieli kirjoittaa kokoelma kirosanoja, mutta huutelen niitä vain tuolla pääni sisällä. Perjantaina on sitten oikein verikoetesti, mutta eiköhän sekin nyt sitten negaa näytä. Onhan nuo apteekin testit kuitenkin melko tarkkoja ilmeisesti? Aluksi otti päähän, että menin testaamaan, mutta ihan hyvä vaan, niin ei tule leijuttua turhaan. Tuli sellainen tyhmä olo, kun ehti jo hieman se toivo herätä, että joskos nyt olisi napannut.

Lisäksi ajatuksia on sekoittanut se, että mun silmä-/näköongelmiin sain eilen diagnoosin. Mulla tdettiin glaukooma. Onneksi on hoidettavissa oleva sairaus ja pysyy lääkityksellä kurissa, mutta näin ammattiautoilijalle ei mikään mieluisin sairaus.

Miehelle en tuosta testistäni mitään puhunut, kerron sitten kun menkat alkaa.

Ja pakko vielä jatkaa tuosta negasta. En vaan ymmärrä, miksi nega, kun olisi ollut niin kivasti kaikkia oireita. Palelee, pissattaa kokoajan, etova olo ja silti nälkä kokoajan. Nyyh!

yksin- Vuodosta..mulla tuli vuotoa (rusehtavaa ja suht niukkaa) aina lugesteronin laiton jälkeen. Plussan jälkeen samanlainen vuoto jatkui ja paniikki sitä myötä. Nyt kun mennään jo rv10 +6, niin vuotoa ei enää tule koska Lugesteronin käyttökin on vähentynyt. Enää huomenna aamulla viimeinen tabu ja sitten se ohi.
Mulle lääkäri sanoi, että Lugesteron voi ärsyttää limakalvoja ja sen vuoksi tulee vuotoa tai vuotoa vaan tulee..ilman mitään erityistä syytä. Itsellä uskon syyksi Lugesteronin, koska kun käyttö on vähentynyt vuotoakaan ei ole tullut.
Älä siis vielä heitä kirvestä kaivoon, vuotoa siirron ja plussankin jälkeen on kuulemma hyvin normaalia, varsinkin lääkkeellisessä kierrossa.

Tsemppiä ja voimia teille kaikille hoitoihin. Itsellä neljä vuoden odotus ja viimeinen huurunenä pakkasesta toi sen toivotun tuloksen. Eihän tässä vielä selvillä vesillä olla, sydänäänet kyllä nähty pariin kerttaa mutta ensi viikolla rv 12 täynnä, jolloin on myös 1. Varhaisraskauden ultraäänitutkimus ja kromosomihäiriöiden seulonta. Jänniä aikoja edetään.

Ihanaa kesän odotusta kaikille!

Osa ehkä muistaa, kun syksypuolella kerroin erään ystäväni saaneen toisen vauvan ja meidän yhteydenpito minun toimesta on vähentynyt. Ei vaan ole oikein yhteisiä keskustelunaiheita, kun toinen elää sitä pikkulapsi- ja vauvaperheen kotiarkea ja mulla on nämä hoidot, jotka koen ihan hele-vetin raskaina. Lisäksi vuodesta toiseen on meidän ystävyys ollut minun kokemana sellaista, että kaveri tilittää kaikennäköisiä ongelmiaan, jotka minun mittakaavassa on varsin pieniä. Esim. ei tule toimeen miehen sukulaisten kanssa, mies tekee kotitöitä ”väärin”, haluaisi että hevoselle annetaan heinää neljästi päivässä ja tallilla annetaankin viidesti jne. En jaksa aina kuunnella, kun oma työkin on potilaiden ongelmien kuuntelua ja ratkomista.

Talvella kun jätin yhteydenpidon vähemmälle, kaveri joskus soitti ja kysyi syytä. Kerroin rehellisesti, että nämä hoidot vie voimia, enkä ole jaksanut pitää yhteyttä. Kaveri siihen, että Ai eikö muuta, hän jo luuli että sulla on jotain ongelmia. Nyt sitten viime viikonloppuna tuli tekstiviesti, jossa kaveri kysyi kuulumisia. Vastasin, että päällimmäinen kuuluminen on se, että hoito päättyi taas kerran negaan. Kaveri vastasi loukkaantuneeseen sävyyn: No anteeksi että edes kysyin!

Oon ihan huuli pyöreänä. En mitään täydellistä ymmärrystä odottanut, mutta jestas sentään että näin, hän katsoo oikeaksi loukkaantua, en oikein ymmärrä mistä. En aio ottaa yhteyttä nyt. Myönnän että oon kateellinenkin, hän on elämässään saanut kaiken haluamansa. Ekaa lasta odottaessaan hän mietti, että mitä jos lapsesta tulee ruma. Ja että hän teettäisi abortin, jos vaarana olisi että vauvan takia joutuu luopumaan lemmikkieläimistä. Että ei olla samalla viivalla.

Voi Kerttu75, kamalaa kun ystäväsi ei osaa yhtään ajatella itseään sinun asemaasi 🙁 Olen myös itse huomannut etteivät ystävät täysin ymmärrä mitä kaikkea tässä joutuu läpikäymään. Onneksi minulla on muutama kenelle pystyn näistä puhumaan ja tuntuvat jopa ymmärtävän ja jaksavat kuunnella. Hauska juttu kävi kuitenkin viime kierrossa kun selitin ystävälle miten alkiot sulivat huonosti ja siirretty alkio ei kiinnittynyt eli joudumme uuteen siirtoon taas luultavasti ensi kuussa. Hän oli ymmärtänyt että alkio oli siirretty jäisenä kun ei sulanut kunnolla! 🙂 🙂 Piti sitten hieman tarkemmin selittää asia… 🙂 Eivät ne ymmärrä ei.

Päädyimme nyt mieheni kanssa ostamaan sen kaksion kun tuntuu jotenkin niin toivottomalta nämä hoidot. Kolmio olisi ollut todella ankea jos ylimääräinen huone ei koskaan saakaan sitä asukkia. Hyväksyin juuri myyjän antaman vastatarjouksen, joten kesäkuussa alkaa remppahommat ja muutto! 🙂 Ihanaa päästä takaisin ”kotipaikkakunnalle” ja saada vihdoin oma sauna! Luulen että minun on helpompi olla jos yritän totutella ajatukseen että olemme kahdestaan kuin että elättelisin ”turhia” toiveita. On ollut rentouttavaa tämän välikierron aikana kun ei tarvitse piinailla 🙂 Työskentelemme molemmat lasten parissa ja mieheni sanoi yhtenä iltana rankan työpäivän jälkeen ettei ole enää varma haluaako lapsia. Itse olen myös sitä välillä töissä miettinyt. Toisaalta kun kysyin häneltä adoptiosta niin hän sanoi että katsotaan nyt nämä hoidot jos tulee se oma lapsi. Mene ja tiedä. Itse olen vakavasti miettinyt sijaisvanhemmuutta. Onko teillä siitä tietoa?

Voi Kiskis ja Katri 🙁 Pahoittelut negasta 🙁

Yksin: Nyt häntä pystyyn. Tsemppiä piinaviikoille 🙂

Sinihaikara: Kyselt sijaisvanhemmuutta. Mietin sitä itsekin, mutta ajatus lapsesta luopumisesta tuntuu itselle mahdottomalta. Työnipuolesta näen pintaraapaisuja sitä arkea ja nostan hattua 🙂 Tosin olen heikkonahetkenä meinannut tarjota kodin vuodeksi vaihto-oppilaalle 🙂

On:
Scratching on ohi. Yllättävän ällöttävää oli mutta selvisin. Onko teillä siitä kokemusta? Itse kuulin ja koin sen ensimmäistä kertaa, mutta maailmalla kaiketi ihan todistettua näyttöä kiinnittymisen auttamiseen. No nyt menkkoja odottelemaan ensiviikolle jotta piikitys voi alkaa. Itse en uskalla olla kauhean toiveikas koska mikään tuoresiirto ei ole kiinnittynyt meillä. Passeista raskaudet ja keskenmenot 🙁

-p-

Kiskis pahoittelut 🙁

Kerttu ymmärrän täysin muiden ymmärtämättömyyden. Välillä tuntuu että on totaalisen yksin homehtuu neljän seinän sisään kun ei ketään oikein jaksa nähdäkkään. Nyt ressaan äitienpäivää…yojuhlia..valmistujaisia.. ei millää jaksais.

Toive79 ajattelin että voihan se vuoto johtua tieten myös siitä perjantaisesta punktiosta. Kun maanantaina sitä tosiaan oli.. tiistinakin vähän nyt ei enään. Mut voisko se silti olla että alkio tulis heti pois? Vai tuleeko vaan kuukautisvuodon mukana sitten jos ei ole kiinnittynyt? Muilla joilla lutinus, onko teillä mahakipuja lähes jatkuvasti? Välillä ihan tasaista kipua. Välillä kouristuksia.. ja tuntuu pääasiassa tuolla munasarjojen kohdilla.. ?

Aiemmin sanoin että eri fiilis nyt kun aiemmin. Mutta yhtä hermostunut taidan olla nytkin!….

Yksin, mulla tuli siirtopäivänä ja seuraavana ihan pikkusen punaista sen lutinuksen asettimen mukana. Ajattelin sen johtuneen siitä, kun punktiossa jouduttiin aika kovasti kaivamaan ja mulla on se kohdunsuun reikä jotenkin ahdas, ne rassaas itä joka kerta ja varmaan siitäkin vois vähän vuotaa.

Sinihaikara, varmaan hyvä ratkaisu tuon asuntoasian kanssa. Että menee tänhetkisen tilanteen mukaan. saahan sitä taas vaihdettua, jos tarvitsee lisää tilaa!

Sijaislapsista sen verran, että meillä kotona, siis minun vanhemmilla oli sijaislapsi. Hänen biologinen äiti on täysi juoppo ja välillä linnassakin istunut. Tyttö ei ole halunnut koskaan tavata äitiään, eikä onneksi äiti ole alkanut vaatia tyttöä itselleen (tuskin tietysti olisi saanutkaan, mutta kuitenkin). Nyt tyttö on jo 26-vuotias, ja pitää sijaisvanhempia ns. oikeina vanhempinaan, vaikka suhde biologiseen isään löytyi matkan varrella. Niin että ei niitä aina joudu antamaan pois, mutta tietoisen riskin toki ottaa. Eikös joskus sijaislapsen voi jopa adoptoida, jos kaikki osapuolet myöntyy?

Niinpä, että verikokeissa kävin ja negaahan sekin näytti. Odotellaan klinikan mukaan vaan vuotoa.Alkuviikosta oli puhe soitella joka tapauksessa tilanteesta.Mutta kun en halua vaan odottaa…Pettymys omaan kroppaan vaan kasvaa entisestään eikö se enää oikeasti jaksa toimia. Veriarvot oli joulukuussa oikeastaan paremmat kuin yleensä ikäiselläni, mutta silti..Jos pääsis näistä pohjamudista taas ylös.
Me ei olla kerrottu kenellekkään meidän projekstista, koska edes omilta vanhemmilta tuskin saisin tukea..Ainoastaan kommentit miten hölmö olen kun vielä näin vanhana. Vitsailuja ja kyselyjä kyllä kaveripiireisä riittää, että milloinkas te ajattelitte lapsen hankkia. Kun vaan tietäisivät.
Onneksi täältä saa tukea, kun voi sanoa mitä ajattelee ilman että joku kommentoi ettei niin saisi ajatella..että kyllä se siitä..
Vaikka niinhän sitä pitäisi jaksaa meidän jokaisen itseämme ja toisiamme tsempata 🙂 Toivottavasti ymmärrätte kommenttini oikein..

Lapsellinenko: tuttuja sanoja, omaa kroppaa vihaa kaikin puolin. Onko teillä pakkasessa yhtään. Hauska et muutkin kutsuu tätä projektiksi 🙂 Me ei olla kanskaan kauheesti kerrottu ennen. Nyt tietää lähimmät työkaverit. Ei edes vanhemmat. Viimisimmän km kerroin omalle äidille mutta en hoitoja. Oli pakko kun oli joulun alla. Aikoinaan söi syvältä tätini tokaisu: että meidän suvussa ei lapsettomuutta ole. Teki mieli lyödä faktat pöytään, että KATSO tässä on!!!! Mutta olin hiljaa 🙁

Nii musta tuntuu että en vois koskaan ottaa sijaislasta, jos se yhtäkkiä joudutaan antaankin pois. En tiedä.

Nii kai se vuoto oli punktiosta
i hope so.
Kertokaas kauanko teillä on menny aikaa toipua punktiosta? Mulla ihan kamalaaaaan turvonnu maha. Niinku oisin oikeasti viimesilläni.!! Kamaaala olo. Ajattelin et käyn vähä kävelyllä jos helpottas nii oli sellasta lyllerrystä ettei siitä kyllä tullu yhtää mitäää ja kivut vaan alko taas jyllää. Äh. Pitäis kai olla nyt ihan yhtään toivomatta niin ei olis niin kamala pettymys… vaikka sitä se kyllä jokatapauksessa tulee olemaan….

Tuosta muille kertomisesta, jos voisin peruisin sen etä olen ikinä koskaan kertonut kenellekkään!

Olipa loisto juttu, että on uusi ketju. Puhelimella on niin raivostuttavaa selata…
Olen ollut pitkään hiljaa. Viestejä kyllä lueskellut aika ajoin.

Ihan lyhyesti taustoja (täällä on niin paljon uusia). Meidän 4. Icsi tehtiin syyskuussa. Edellisestä hoidosta oli kulunut lähes kolme vuotta. Masennuin niin pahasti silloin epäonnistumisista.. enkä olisi uskonut että vielä lähdetään yrittämään.

Syksyn hoito meni hyvin. Saatiin paljon munasoluja. 12 hedelmöittyi ja kahdeksan selvisi pakkaseen saakka. Tuoresiirtoa ei tehty hyperriskin vuoksi. Hyvä niin, koska kuukautta myöhemmin loukkaannuin auto-onnettomuudessa! Tuli puolen vuoden kielto raskautumiselle.

Puolen vuoden aikana mies alkoi tosissaan pohtia jaksaako isäksi enää 4-kymppisenä! Rasittavaa aikaa. Minulle alkiot ovat kuitenkin elämänalkuja, joille täytyy antaa mahdollisuus! Ei tässä vaiheessa enää voi perääntyä!

Kaksi alkiota sulatettiin kaksi viikkoa sitten ja päädyttiin eka kertaa pitkään viljelyyn. Toinen oli 4-soluinen ja top-luokkaa. Toisessa oli soluja 5 ja luokitus 3. Niin vain kävi, että ”topi” hyytyi, mutta tuo alkujaan rupusempi jatkoi blastoksi ja siirrettiin.

Koskaan ennen piinailut ei oo sujunu näin kivuttomasti! Työt on pitäny kiireisenä, enkä ole edes laskenut missä päivässä mennään..

Raskausoireitahan löytyy vaikka millä mitalla! Olen ollut jotenkin varma, että olen raskaana. Miten ihmeessä? Taas kerran!! Nyt sitten alkoi hirvittää, kun aikomus on testata huomenna aamusta. En varmaan uskalla, jänistän. Mutta toisaalta parempi tietää, kuin mennä monesti päivässä vessaan pelonsekaisin tuntein. Tiedän nimittäin kokemuksesta, että sitä olisi luvassa…

Mun virallinen testipäivä olisi vasta 4.5. Mutta kuka hullu sinne odottaa (olisi jo 14. pv blaston siirrosta)!! Ajattelin kuitenkin, että teen sen huomenna, koska olen vapaalla ja voin yksin vollottaa päivän, jos siihen on aihetta!

Siinä mielessä mieli on hyvä, että kaikkeni olen tehnyt. Mitään ei voi jossitella, jos nytkään ei onnistu. Olen syönyt tosi terveellisesti puolen vuoden ajan. Liikkunut ja nauttinut elämästä. Ollut iloisen rennolla mielellä, myös siis nyt siirron jälkeen!

Katsotaan maistuuko ensi yönä uni! Viime yönä näin unta, että kaikki mahdolliset sukulaiset ja tuttavat olivat raskaana, 6-kymppisistä lähtien!

Hyvä, etten kirjoita useammin. Tukkisin koko palstan! Jos minusta ei kuulu, testi on nega ja olen vetäytynyt nuolemaan haavojani…

Ai niin, meillä on ollut sijaislapsia. Ne kuitenkin siirtyivät biologisille sukulaisille. Ne oli raskaita vaiheita…

Oon ihan hemmetin kipeä taas.

….
…
Huoh. Ei jaksa taas epäonnistua.

Pampula tsemppiä nyt teille!!

Pähkis Mikä tuo scratching on ? En oo koskaa kuullukkaa . ..

Yksin: Siinä rapsutetaan kohdun limakalvoa n. kp21 tai siinä maissa. Tieteellistä näyttöä maailmalla alkion kiinnittymiseen. Suomalaisilta sivuilta ei juurikaan saa tietoa. Itsekään en siitä osaa sen kummemmin paremmin teille kertoa, mutta se rapsutus laittaa limakalvolle jonkinlaisen ”tilan”, että alkio kiinnittyy paremmin. Korjailkaa viisaammat.

Me siis palattiin hoitoihin julkiselta yksityiselle ajatuksella et kaikki halutaan kokeilla ja ainakin tämän tarjosivat uutena 🙂

-p-

Vetäydyn nuolemaan haavojani ?

Pahoittelut Pampula. 🙁

Pp 14, kp 28 menossa. Ei tietoakaan menkoista. Apteekin testi näytti tiistaina negaa, enkä ole vaivautunut hakemaan toista, kun ei tunnu yhtään siltä että kannattaisi testata. Äsken kävin terkkarilla verikokeessa, tulos tulee ehkä tänään tai sitten maanantaina. Jos ei tänään tule, niin haen illalla apteekista testin ja teen sen huomen aamulla.

Ärsyttää, kun tietää, että menkkojen myöhästely on ihan normaalia tässä tilanteessa, mutta silti miettii. Niin.

Verikoetulos tuli. HGC alle 5, eli negaahan sekin sitten näyttää.

Miten ihmeessä tän kanssa pysyy pää kasassa? Mä en jaksaisi enää. Kai se olisi vaan parempi myöntää tappionsa ja laittaa mies maailmalle etsimään äitiä lapselleen.

Pahoittelut Pampula, ettet sit vaan kuitenkaan testannu liian aikaisin jos virallinen testipäivä on vasta 4.5?

Kiskis, ei oo sanoja 🙁 Ihmismieli on kumma ja pitää kasassa loppujenlopuks. Voimia sinne.

Pahoittelut ;,( perästä tullaan. Tisait päivä päivältä kipeämmät. Maha kans. Tuolta munasarjojen kohdilta.. kokoajan vaan pahenee. Eli sama kuin ed. Siirroissa. Kiskis. Niin samat ajatukset. Vaikka piinailen vielä aika alussa. Tilanne taitaa olla ihan selvä jo kumminki. Miten voi enää jaksaa? Aina tätä samaa.aina. miks meille ei koskaan tapahdu mitääm hyvää. Ja enää yks jälellä. Yksityiselle ei ikinä varaa.

Joku kyseli sijaisvanhemmuudesta. Miehen veljen perheellä on tällä hetkellä 5 sijaislasta ja yksi oma elli aika läheltä olen saanut seurata sitä. Raskasta hommaa mutta varmaan ihan antoisaakin ainakin välillä. Heillä aika vaikeitakin tapauksia. Vanhin lapsista on tainnut olla heillä jotain 8 vuotta ja on nyt menossa lukioon ensi syksynä. Nuorimmat on tullut heille jotain pari vuotiaina ja hekin olleet jo pitemmän aikaa.

Mulla onneksi kaikki ystävät ymmärtäväisiä tämän suhteen, tosin vähän olen kenellekään kertonut hoitojen aikana. Kun tyttö syntyi, olen kaikille kyllä sanonut kuinka sai alkunsa ja kuinka vaikeaa raskautuminen on ollut. Nyt tämä tuntuu paaaaaljon vaikeammalta kuin tulloin raskaaksi tuleminen. Tuolloinhan jo toinen Icsi tuoresiirto tuotti toivotun tuloksen. Nyt alla 2 rupupakastealkion siirtoa epäonnistuneena ja tämä tuleva icsikin jotenkin tuntuu että pieleen menee… Nyt en ole kertonut kenellekään, en edes vanhemmilleni, että hoidot menossa, eipähän tarvi selitellä epäonnistumisia.

Mulla siis oli viime perjantaina ultra, jossa piti päättää punktiopäivä. Rakkuloita oli omasta mielestä tosi vähän (5 kpl+ 1 pieni) ja ne eivät olleet kasvaneet riittävästi, joten alustavaa punktiopäivää maanantaille jouduttiin siirtämään keskiviikkoon. Ei muuta ku taas työvuoroja säätämään… 🙁 Ihanaa mun ihanat joustavat työkaverit vaihtoivat vapaitaan niin että sain hommattua vapaapäivän sekä punktioon että siirtoon. Pelkään vain ettei punktiopäivänä saada mitään siirrettävää. Lääkäri koitii lohduttaa että rakkulat ovat kuitenkin kaikki samassa vaiheessa niin voidaan saada enemmän kypsiä munasoluja. Huonoin tilanne olisi tietty ollut, jos siellä olisi ollut vain 1 iso munarakkula niin punktiossa olisi saatu vain 1 solu. Nyt siis suihkuttelen Synarelaa ja pistelen Puregonia 300 ky. Keskiviikkoaamuna punktio. Mä en tarttis kuin sen yhden hyvänlaatuisen alkion, mikä tarrais kiinni ja jatkais loppuun saakka, mutta ehkä sekin on liikaa vaadittu ;( Meilläkin jää sit yks huone ”tyhjilleen”, jos nää hoidot ei onnistu…

Mulla on julkiselta huonot kokemukset, kohtelu oli ikävää (lannistavaa) ja aika lailla ”liukuhihnameininkiä” eikä tosiaan mietitty yksilöllisesti mikä olis ollu paras hoito. Voin kuvitella ettei tuolla juuri mielipiteitä kuunnella tai huomioida. Ja meille annettiin ymmärtää ettei jonotuksen aikana saa käydä muualla hoidoissa (jos menet muuallle, menetät paikan…) Käytiin kuitenkin, koska ikää on eikä aikaa odotella. Meille siis tehtiin 2013 julkisella eka icsi, joka epäonnistui eikä pakastimeen saatu sillon mitään (2 tuoresiirrettiin). Sit oli taas 5 kk jonotus, jolloin päätettiin mennä yksityiselle samalla jonottaessa. ”Jouduin” perumaan tuon paikan, kun yksityisen puolen icsi tuotti toivotun tuloksen. Ja nyt en edes enää julkiselle pääse, koska helmikuussa tuli 40 täyteen. En kyllä edes tuota ikärajaa miettinyt, koska en tuonne julkiselle jonottelemaan halunnut.

Tsemppiä hirveästi kaikille ja pahoittelut negoista! :,(

Heissan! Mä olen käynyt lukemassa teidän kuulumisia mutta en ole kauheasti jaksanut mitään kirjoittaa kum pelkkää odottamustaham tää on ollut. Hoidon odottamista.

Nyt eilen alkoi menkat (edelliset kierrot olleet 21/24 päivää aiemman 28 sijaan) ja tänään pistely menopurilla. Uusi lääke mulla. Ja koska työt haastaa kovin niin tässä kierrossa tehdään punktio josta saalis pakastetaan ja siirto kesäkuussa. Toivon et tää on hyvä ratkaisu. Jo pelkästään siksi et saan punktioon vähän lisäarsenaalia lääkitykseen mm.antibiootit ehkäisemään tulehdusta. Ensi viikolla ke ultra ja seuraavalla viikolla punktio. Hui. Mikä tässä jännittää on se et punktio on samaan aikaan kun viime vuonna ollut epäonnistunut punktio. Kunpa nyt välttäisi sairaalan.

Mut tuosta menopurista kysyn et onko sillä aikasuositusta kun ohjeessa on ilta. Enkä muista enää kun opastuksesta on 2 viikkoa.

Oikein hyvää vapunaikaa kaikille!

Tsemppiä Almuska siirtoon! Mulla on ke punktio ja pe siirto jos on mitään siirrettävää. Mulle siirretään 2 jos vaan on mitä siirtää. Jännittää tosi paljon ehtiikö rakkulat kasvaa ja määrähän oli pieni eli jännittää sekin hedelmöittyykö yksikään ja mikä on laatu.

Tsemppiä Almuska siirtoon. Toivotaan et saat ne kaksi kyytiläistä matkaan! Ja kiitos vastauksesta, oon nut pistäny samoihin aikoihin illalla ja voin sanoa et toi menopur ei oo helpoin pistettävä. Neulaa en meinaa saada millään ihoon.

RJP:lle tsempit punktioon. Toivon hyvää saalista!

Pinpin, se Menopur pitääkin pistää vauhdilla, ei liian hitaasti…”naps” vaan kuuluu kun tökkäisee vatsamakkaraan 😀 Itselle tulee nyt seuraavaan hoitoon Gonal F lääkkeeksi (Menopur siis aiemmin) ja mietin, onko sitä helppo pistää ilman mitään pistosneuvontaa? Menopuria ennen kävin hoitajalla ohjeistuksessa. Ei kai tuo hirmu vaikeaa ole? Kynään ruuvataan piikki suojuksineen kiinni, suojus pois, pistetään oikea annos ja sitten ruuvataan piikki pois suojus päällä. Onko siinä jotain erityistä, mitä pitäisi tietää?

Mulla ottaa kyllä niin päähän ettei tiedä mitä tekis… mulla loppu la Procrenin vaikutus ja koska punktio siirtyi keskiviikkoon sain Synarelaa. Mulla on ihan hirveä flunssa ja apteekissa neuvottiin että laita hyvissä ajoin avaava nenäsuihke noin tuntia ennen ja sit Synarela. En sit lukenu pakkausselostetta vaan menettelin noin. Tänään mietin asiaa ja luin siitä niin avaava suihke heikentää merkittävästi tehoa ja se pitää laittaa vasta 30 min synarelan jälkeen!! Nyt pelkään että synarela ei oo tehonnu ja solut karkaa 🙁 soitin klinikallekin ja ne kyllä usko että solut saadaan talteen vielä. Kyllä nyt vastustaa eikä tästä taida mitään tulla. 🙁

Sintti Mulla ollut GonalF ne kaksi hoitokertaa. Ilmeisesti helppo pistettävä, koska mies joutuu mulle piikit pistämään. Ladannut olen vaan kynän valmiiksi. Kannattaa huomioida että mäntä pidetään alas painettuna neulan pois ihosta otettaessa, koska aine voi imeytyä takaisin kynään ja näin liata aineen. Ja ihan tiedoksi ettei kynän vajaa määriin kannata uskoa, koska kynää saa ruuvattua vaikka 400 yksikköä vaikka ainetta olisi jäljelä 50. Olen itse heittänyt surutta pois vajaat jos niistä ei reilusti saa tiettyä määrää esim. 100 jäljellä niin otan vaan 50 ja uudesta kynästä loput.Toivottavasti sait selvää 🙂
Omalla kohdalla odottaminen vaan jatkuu. Jos tällä viikolla ei ala vuoto seuraavaan vuotoon aloitetaan hoito (siis välivuoto jää välistä). Näin klinikan kesätauon takia. Klinikalla ajattelivat, että viime hoito + aloitettu akupunktio on sotkenut hormonitoiminnan (Varmaan lopullisesti, sanon minä). Nyt mietin, että pitäisikö torstain akupunktio perua vai mennä vaan. En tiiä!
Muuten pitkään aikaan tyyni olo..ainakin tänään 🙂

Kiitos noista tiedoista lapsellinenko. En ole vielä paketteja edes availlut ja tutkinut, vielä kun on muutama viikko odoteltava menkkoja. Löysin juuri youtubesta ohjevideon, missä neuvottiin mahdollisen ilmakuplan poisto ja se, jos piikistä loppuu aine. Eli jos ruuvaa vaikka 200 ja pistämisen jälkeen luku ei ole selkeä nolla vaan vaikka 50, vaihdat kynää ja otat sen loput 50 uudesta kynästä. Toivottavasti tajuan oikein sen aineen loppumisen sitten. Taidan katsoa useamman kerran tuon ohjevideon ja vielä ohjevideot muistakin pistettävistä aineista 😀 onneksi on netti.

Hei taas!

Täältä tullaan taas uutta hoitoa kohti taukokierron jälkeen. Meillä alkamassa kolmas eli viimeinen icsi julkisella. Aiemmat olleet lyhyellä kaavalla ja koska ne kaksi eivät olleet kovinkaan tuottoisia, nyt siirrytään pitkään kaavaan. Olen melko innoissani asiasta. Että edes jollain keinolla yritetään parempaa tulosta! Postissa pitäisi tulla ohjeet ja muut, mutta ei ole näkynyt… Keskiviikkona viimeistään soitan klinikalle, jos ei ole tulleet postissa.

Onko teillä kokemuksia pitkästä kaavasta? Itselläni ei kauheasti ole tietoa, mutta ymmärsin, että melko samanlainen kuin lyhyt kaava, erona vain parin viikon sumuttelut? Luullakseni sumuttelut alkaisivat kierron 20-21. päivänä. Minulla niiden pitäisi siis alkaa ensi viikolla. Miten sumuttelut hoidetaan? Mikä lääke ja monta kertaa päivässä, onko tarkat kellonajat ym? Millainen toimenpide on?

Taukokierto on tehnyt hyvää, saanut taas muutakin ajateltaa kuin hoidot hoidot ja hoidot. Ja on tultu kerättyä uusia voimia tähän rumbaan! Lisäksi olemme alkaneet kiinnittämään enemmän huomiota ruokavalioon ja muihin elämäntapoihin. Sokerin/herkkujen vähentäminen on minulle vaikeinta.

Tsemppiä kaikille näihin vaiheisiin! Toivotaan ketjuun plussatuulia<3.

Pahoittelut negasta Pampula ja Kiskis 🙁 Voimia.

Tsemppiä Almuskalle siirtoon! Ja RJP76:lle punktioon! Pidän peukkuja, et tulisi hyviä alkioita 🙂

Sintti, Gonal-f on ollut minusta kaikista helpoin pistettävä lääke. Näppärä ja selkeä käyttää. Joku muistuttikin jo siitä, et tärkeää muistaa pitää mäntä pohjassa siihen saakka kunnes piikki on pois ihon sisältä. Tsemppiä, pärjäät varmasti 🙂

Binkku, kai se isoin ero pitkässä ja lyhyessä kaavassa on se, että pitkässä oma hormonitoiminta tavallaan ajetaan alas ns. nollatilaan (joillakin tulee lyhytkestoisesti vaihdevuosioireita) ja lähdetään sit stimuloimaan ja kasvattaa folleja. Mulla jarruna oli Synarela-sumu ja stimuloimassa Gonal-f. Oma kokemus pitkästä kaavasta viime syksyltä oli ok, saatiin kuitenkin hyvin alkioita. Tsemppiä uuteen hoitokierrokseen 🙂

Täällä on pp 10 ja tänään olisi ollut blaston siirron jälkeen testipäivä. En ole testannut. Jo viime viikolla alkoi tuntua sille, etten taida nyt uskaltaa testata testipäivänä. Jotenkin takaraivossa on se, et entä jos tämä jää meidän vikaksi yritykseksi. Tuloksen kohtaaminen tuntuu vielä aiempaa raskaammalta. Muutenkin tämä piinailu on ollut erilainen, esim. en ole edes ollut koko ajan kartalla monesko pp on menossa. Hetkittäin olen toivonut onnistumista, mutta negaan enimmäkseen varaudun ja sen kohtaaminen tuntuu nyt tosi raskaalta. Jos vuoto ei ala aiemmin, niin testaan helatorstaina. Onpahan sit 4 vapaapäivää aikaa sulatella tulosta. Kaiken lisäksi olon nuutuneisuutta lisää yskä, nuha yms., liekö flunssaa vai jotakin allergista, kaikkinensa apeaa.

Lämpimiä ajatuksia kaikille ❤

Hienoa Binkku että vähän vaihtuu kaava! Toivotaan hyvää tulosta! 🙂 Mullahan oli julkisella lyhyt kaava mistä vain 2 hedelmöittynyttä huonoa alkiota tuloksetta. Jonon takia mentiin ykstyiselle jossa heti vaihdettiin pitkään kaavaan joista rakkuloita 8 ja 6 solua hedelmöittyi, 2 hyvälaatuista ja toinen niistä on tuo meidän tyttö. Nyt siis jälleen pitkää kaavaa mennään, ke punktio ja piikit on nyt piikitetty.

Eka kerralla suihkuteltiin vaan eli Synarela eka 1 suihke mol. sieraimiin aamuin illoin ja aloitus 21. Pvä. Sit lopussa vähennettiin 1 suihke toiseen sier. Aamuin illoin. Nyt sain eka pitkävaikutteisen procren piikin joka tehoo 4 viikkoo. Koska punktioon ei päästykään nyt ma niin jatkettiin synarelalla sumutelua. Tänä aamuna viimeinen suihke ja nyt illalla irrotuspiikki. Suihke on periaatteesss samalla tyylillä ku mikä tahansa nenäsuihke ja suunnilleen tietty 12 tunnin välein. Muuten sit samat piikit mut mitään erillisii jarrupiikkejä ei tartte ku loppuun saakka suihkutellaan. Mulla oli pitkävaikutteinen elonva ja sit jatku puregon 4 päivää.

Katseet on käännetty jo kohti uusia… vastoinkäymisiä??.. Tai sitten ei. Ensimmäistä kertaa olen heti valmis uuteen yritykseen. Mieli on ollut ihmeen rauhallinen! Perjantaina paruin kyllä ihan kympillä, mutta sureminen loppui siihen.

Minulla on oma ”hautapaikka” pikkuisille ”kohtuuni kuolleille”. Kuulostaa dramaattiselta, mutta näin ajattelen niistä pienistä elämänaluista, jotka kohtuuni on siirretty, mutta jotka sitten kuolevat ennen kuin raskaus edes alkaa. Jokaiselle olen valinnut pyöreän sileän kiven, jonka haen läheiseltä soramontulta. Nyt niitä kiviä on siellä 12 ja taas rukoilen, ettei niitä tulisi enää yhtään lisää!

Mutta kuten sanottu, kohti uutta mennään taas. Luottavaisin mielin ainakin vielä!

Meillä kävi niin surkeasti ekassa ivf:ssä, että saatiin vaan muutama munasolu, eikä ne hedelmöittyneet lainkaan 🙁 oon ihan rikki ja lamaantunut ollut koko viime viikon. Töissä vaikeaa. Itku.

Nyt jatkossa siis aina icsi, endometrioosi on riehaantunut, ivf lääkäri ehdotti heti seuraavaan kiertoon uutta stimulaatiota lyhyellä kaavalla, mut en tiedä kestääkö kroppa. Toisaalta pää ei kestä syyskuuhun :/

Onko kokemuksia stimulaatioista kahdessa peräkkäisessä kierrossa tai icsin onnistumisesta, jos kyseessä selittämätön hedelmöityshäiriö? Siittiöt siis kunnossa.

Mä tänne päivällä raapustelin tekstin, muttei sitä näemmä olekaan. Yritän uudestaan.

Ensinnä tsemppiä piinailijoille ja pahoittelut epäonnisille.

Mulla pahin alakulo alkaa hellittämään ja koska pakkasessa on vielä se yksi tyyppi, niin edessä olisi mun eka PAS. Eilen alkoi menkat ja tänään otin ekan Zumenonin. Mites tämä homma nyt oikein etenee ja onko jotain vinkkejä matkaan? Mitä on odotettavissa?

Enpä olisi muuten vuosi sitten uskonut, että voin tuntea itseni näin huonoksi ja epäonnistuneeksi. Mullakin on omat vaikeudet ollut elämässä, mutta tämä on ehdottomasti ollut rankin kokemus kaikista.

Edit. Meillä oli sama juttu. Munia saatiin ekassa IVF tosihyvin kaiketi yli kymmenen ja hukkaan meni. Yksikään ei hedelmöittyny. Se oli oikeesti shokki. Välikierron jälkeen tehtiin ICSI joissa ollut hyvä hedelmöittymis prosentti. Meillläkään ei ole selitystä tuolle saatu. Ei näköjään edes solu vasta-aineista, mitkä nyt oettiin. Olisi mielenkiintoista tietää miksi ei hedelmöity. Jatkossa siis meilläkin kaikki ICSIä 🙂 Tsemppiä teille.

Kiskis nyt suunta kohti PAS:a ei kai muukaan auta 🙁
Tsemppiä kaikille!

Itse odottelin jo tänään menkkoja, mutta ei näy. Hoito alkaisi menkoista, jännää 🙂

Juu minäkin kirjottelin tänne aiemmin vaan ei näy missää. Kirosin kaiken ynnämuuta joten en viitsi toistaa. 🙂 veritestiin matkalla. Tuntuu niin typerältä edes mennä kun olen niin varma negasta. Kaikki oireet poissa. Paitsi menkkakivut. Kyllä sitä tuntee ittesä niin riittämättömäksi epäonnistujaksi tässä elämässä. Miten taas jaksaa kun pakkaseenkaan ei saatu mitään ;,(

Kiitos vastauksista! 🙂 Nyt tietää vähän mitä odotella. Kun ei ole sitä postiakaan näkynyt! Tänään täytyy sitten taas töissä sumplia aikaa soitella klinikalle.

Tosi paljon teillä samanlaisia kokemuksia tuosta muille kertomisesta. Välillä mua kaduttaa, että olen ylipäätään kertonut kenellekään, välillä tuntuu, että miksen voisi kertoa kaikille. Minulla siis perhe ja pari ystävää sekä työpaikalla johtaja tietävät. Aika vaikea on sellaisen, joka ei ole itse kokenut tätä, ymmärtää tilannetta.. Yksi ystävä oli aivan pihalla mitkä ovat munarakkuloita, munasoluja ja alkioita, mitä on hedelmöittyminen ja jakautuminen. No, hänellähän raskaus alkoi sormia napsauttamalla.

Kaikki kuitenkin vaikuttavat uskovan, myös klinikalla, että me vielä onnistumme. En oikein tiedä pitäisikö uskoa itsekin. Uskaltaako uskoa.

Voi ei kun on ollut paljon huonoa tuuria ja negatiivisia ajatuksia monilla 🙁 Olen lueskellut tekstejä ja myötäelänyt kokemuksianne. Paljon joudutaan kyllä näiden hoitojen aikana kestämään ja kärsimään 🙁

Minulla alkoi tänään menkat eli soitto taas klinikalle ja yritetään josko tällä kertaa pas onnistuisi. Meillä kävi niin onnellisesti että saatiin 7 alkiota pakastimeen ensimmäisestä julkisella tehdystä icsi:sta. Siirtoja on näiden kuukausien aikana päästy tekemään vasta yksi, josta nega. Hyperin takia tuoresiirtoa ei tehty. Viime kierrossa ei tullut ovulaatioplussaa. Sitä edellisessä sulatettiin 2 alkiota, joista vain toinen selvisi, siitä siis se nega. Toivottavasti joku näistä viidestä jäljellä olevasta sulaa hyvin ja päästään siirtämään 🙂 Toistaiseksi positiivinen fiilis ja odotan kesätaukoa että saa hengähtää hoidoista 🙂

Punktio tehty, saalis oli pettymys vain 3 solua. Tosin mulle riittäis 1 hyvänlaatuinen joka jatkaa matkaa ihmiseksi. Sit ei enempää tuu… nyt vaan peukut pystyyn että noi hedelmöittyy ja olis hyvänlaatuisia.

Toivoisin niin onnistumista ku sain maanantaina töissä sellasen valitusryöpyn pomolta mun vapaapäivistä jotka olin vaihtanut työkaverin kanssa. Ei olis saanu vaihtaa sillai ja lääkäriin pitää mennä kuulema kesälomalla (heinäkuussa on kesäsulku, ku mä oon lomalla). Meillä tuli vielä toiselle työkaverille sairasloma ja lupasin tehdä hänen laiantain niin se kai vähän lievensi kiukkua ja pomo kyllä kiitteli siitä.

Tsemppiä ja onnistumisia kaikille!

Hupsista saat…. Mun vaste menopurille on ollut niin hyvä et punktio saattoi aikaistua eli kaikki on mahdollista. Vähänkö helpottaa. La aloitettu pistely ja nyt jo jarrua. Pe joudun toisen kaupunkiin ultraan mut onneksi sekin onnistui helposti.

Sintti Neulakammoiselle tuo menopur ei oo naps vaan. Ja sen rinnalla gonal f on lasten leikkiä. Ja oikein tulkitsit sitä videota!

Rjp, vitsi mikä pomo sulla. Mulla on kyllä käynyt tuuri ja omman ihanan pomon. Tänään taas melkein itkin sille kun oon niin iloinen et oma homma etenee. Ja yhdessä paruttiin kun hän kertoi omat hyvät uutiset <3

Joo tää pomobon mitä on… 🙁 Vaihtui vasta, edellinen oli ihana ja ymmärtäväinen. Hän eli niin mun mukana nää hoidot ja kannusti koska on ite saanut 3 lasta hoidoilla. Sain häneltä laitteenkin millä sain kuunnella sikiön sykettä, laite on mulla vieläkin jos vaikka joskus tarvis…

Nyt on fiilikset niin maassa noiden vaivaisen 3 solun takia. Oon aivan varma että ykskään ei hedelmöity tai jos hedelmöittyy laatu on paskaa… kiinnittymisessä ei oo mulla ollu ongelmaa mut solujen määrä ja laatu on ollu heikkoo.

Moikka!
Ikää nyt helmikuussa 40 ja viime kesänä hakeuduttiin lapsettomuustutkimuksiin. Syksyllä koitettiin julkiselle pääsyä odotellessa ovulaation induktiota, mutta eipä sillä sen kummempia tuloksia saavuettu. Ovulaation sain kyllä tikutettua. Tammikuussa päästiin julkiselle, lupasivat yhden hoidon ja hoidon aloitus venyi oman lomareissun ja yksityisen klinkikan hiihtoloman, ja pääsiäisen vuoksi maaliskuulle. Tehtiin pitkä hoito ja jänniä hetkiä mahtui mukaan.. ekassa ultrassa lekuri sanoi että pieniä munasoluja on paljon ja jos ne kaikki lähtee kasvuun niin on hyperin vaara. Nosti Menopur-annosta ja seuraavassa ultrasssa oli jo paremmin kasvanut, mut ei ollu vieläkään tyytyväinen vaan halus vielä parin päivän päästä kolmanteen ultraan ja sit oli jo paremman kokosia 12 kpl. Tossa ultrien välissä totesin että olin laskenut Synarela-annokset väärin (miljoona kertaa) ja suihke loppui totaalisesti.. kiva oli klo 22 alkaa soitella reseptiä ja kiiruhtaa apteekkiin.. Lopulta munia saatiin kerättyä 11 kpl, joista 9 oli kypsiä. Niistä 5 hedelmöityi oikein ja 1 selvisi siirtoon asti (ma-pe viljely). Tänään kävin verikokeessa ja negaahan sieltä tuli- minkä tosin osasin jo odottaa kun viime viikon ke alkoi ’hormonipäänsärky’ mikä tulee aina ennen menkkoja ja sen jälkeen tuhrutellut aina vaan lisääntyvästi :/
Julkisen lääkäri sanoi sillon ekan ultran jälkeen että kävipä tässä nyt miten vaan niin julkiselta saa vielä toisen hoidon. Tänään kun kyselin testitulosta niin hoitaja sanoi että tämä oli nyt tässä että jatkoon sitten yksityiselle.. Meinasin jo käräyttää hermoni ja lääkäri tuli puhelimeen ja selventi että kun olen niin vanha niin se yksi hoito annettiin ja hän oli tarkoittanut että toisen saa jos tästä tulee hyperiä tai ei saada mitään kerättyä tai siirrettyä. Mutta kun siirto saatiin aikaiseksi niin tämä oli tässä. Selvä.
Ei auta kuin soitella perjantaina yksityiselle ja kysellä jatkoja. Että kerkeekö ennen heidän kesälomaa vai meneekö syksyyn. Ja kasata itsensä.
Melkoisen tyhjä olo ja vituttaa suunnattomasti. Itku tuli kun tulin töistä kotiin ja mies soitti ja sanoi että eiköhän sitä sitten yksityiselle mennä vielä koittamaan (jos ei lähtisi, niin ehdin jo miettiä että sitten menen hoitoon lahjasiittiöillä yksin). Lauantaina olisi kaverin poikasen ristiäiset enkä tosiaan tiedä pystynkö menemään. Heilläkin oli vaikeuksia saada lapsi, mutta tuli sitten ilman hoitoja kuitenkin. Ja olen onnellinen ja iloinen heidän puolestaan että saivat lapsen.
Huokaus.

Tsemppiä Pirpana. Me ollaan sit samanikäisii, mulla tuli kans helmikuus 40. Ja huomenna tää piinailu varmaan loppuu ku luultavasti soittavat ettei yksikään soluista ollut kypsiä…

Mä kyllä voisin vielä yhden hoidon kokeilla mut ku töistä on niiiiiin vaikea saada vapaata. 🙁 näistäkin vapaista pomo mulle valitti. Ja luulen että siksi rakkuloita tuli niin vähän ku stressasin noita vapaita töistä niin paljon että pääsenkö koko hoitoihin vai en.

Meidän piina jatkuu ainakin huomiseen. Soittivat klinakalta ja eilen kerätyistä alkioista 1 kpl olisi hedelmöittynyt normaalisti. Nyt vaan peukkuja että siitä tulisi top-luokkaa… olin jo melkein luovuttanut kun ajattelin ettei niistä yksikään hedelmöittyisi.

En pystynyt eilen kirjoittamaan tänne, olin niin raivona. Vieläkin erittäin hämmentynyt! Eilen siis soitin klinikalle ja siellä oli aivan eri ääni kellossa.

Neljätoista päivää sitten (kun kuukautiseni alkoivat) ilmoittauduin ohjeiden mukaan hoitoon. Silloin ihanan ja empaattisen hoitajan kanssa keskustelin ja hän kertoi pitkästä kaavasta ja siitä, että hoito alkaa jo nyt toukokuussa. Sanoi, että postissa tulee tarkemmat ohjeet. Vielä varmistin, että nytkö meidän ei sitten tarvitse odottaa neljää viittä kuukautta. Ei, hän sanoi, tällä kertaa yksi välikierto riittää. Pääsemme hoitoon ennen kesätaukoa. Hän pyysi soittamaan klinikalle, jos ei postia näy kierron 12. päivään mennessä.

No, postia ei kuulunut ja eilen soitin klinikalle kysyäkseni asiasta. Siellä oli puhelimen toisessa päässä niin tyly hoitaja, että huhhuh! Hän sanoi, ettemme todellakaan pääse vielä hoitoon, kun vasta yksi taukokierto ollut. Että neljä tai viisi on tapana odotella. Voin toki ensi kuukautisista ilmoittautua, mutta tuskin mahdollista päästä hoitoon kesätauonkin takia. Yritin kysyä, että mites kun viime kerralla hoitajan kanssa sovittiin toisin. Tämä tylyttäjä lyttäsi kaiken, että ei mitenkään ole voitu sellaista luvata, että ylilääkärit päättää nämä asiat. Ei edes pahoitellut väärinkäsitystä, vaan antoi ymmärtää, että olen keksinyt itse asian!? Jonossa on muitakin. Sanoin, että ymmärrän sen ja olisin ymmärtänyt vielä paremmin, jos ei olisi jo ehditty lupaamaan muuta… Kiven kovaan hoitaja väitti, ettei minulle näin ole missään nimessä puhuttu. Ettei tiedä aiemmasta keskustelusta ja posteista yhtään mitään, eikä selvitäkään asiaa.

Olen niin puulla päähän lyöty!

Olisin jo niin kypsä siirtymään yksityiselle, mutta mies on sitä vastaan. Vaikka on hänkin toki kummissaan ja pettynyt tästä käänteestä. Kuinka hoitajat voivat puhua niin eri asioita? Vai onko nyttemmin tullut taas ruuhkaa ja sen takia joutuvat siirtämään hoitoamme. Mutta törkeintä on, ettei asiaa edes pahoiteltu millään lailla…

No, luultavasti tässä on siis elokuuhun asti aikaa toipua tästäkin mielipahasta.

RJP, kaamean kuuloinen pomo sulla! Tietääkö hän hoidoista? Näiden hoitojen lisäksi ei tosiaan kaivattaisi yhtään lisää stressiä työasioista ja vapaapäivistä. Voimia sinulle <3

Itselläni pomo tietää hoidoista, ei ole mikään paras ja myötätuntoisin pomo, mutta ymmärtää kuitenkin ja lääkäreissä saadaan käydä (tunnit tietenkin korvattava) ja sairaslomilla olla sekä vapaapäiviäkin ottaa melko helposti. Kyllä sitä silti itsekin jonkun verran stressaa työasioita, vaikka täytyisi vain ajatella, että ne on ihan toisarvoinen seikka! Mun työkaverit ei tiedä, ja siitä tullut hieman stressiä. Että mitä sanon milloinkin. Olen tähän asti vaan sanonut yleisesti lääkäriin menoista ja sairaslomista en ole kertonut mikä minua vaivaa. Tiedän, että jos kertoisin omalle tiimille, niin koko talo tietäisi seuraavana päivänä ja en tosiaan halua sitä. Nyt varsinkin kun yksi työkaverini on raskaana, niin olisi jotenkin ikävää kieltää hänen onni. Tai helposti hänestä voisi tuntua, ettei saisi hehkuttaa raskauttaan, kun minulla tällainen tilanne. Huoh. Kaikkea me joudutaankin pohtimaan ja stressaamaan!

Minä en tunne ketään (tai ainakaan en tiedä tuntevani), joka kärsisi lapsettomuudesta ja kävisi/olisi käynyt hoidoissa. Senkin takia tämä ryhmä merkitsee paljon <3

Pirpana, näköjään muillakin lupaillaan ja sitten vedetään matto jalkojen alta. Ihme touhua! Tsemppiä jatkoon, toivottavasti yksityisellä onnistaa!

Testasin tänä aamuna ja negahan se oli 🙁 Viime viikolla oli vielä toivoakin, mutta tällä viikolla jotenkin vaan tiesinkin sen, että nega se on. Sinnittelin testaamatta tänviikkoiset työpäivät, jotta saa nyt kotona sulatella tilannetta. Jatkoin Lugeja eilisiltaan, pian ne menkat sieltä alkanee. On tyhjä, turta, apea, raskas olo. Flunssa kaiken lisäksi. Paistakoon ulkona aurinko, minun on nyt saatava synkistellä aikani. 5 alkiota on nyt yhteensä siirretty ja vain pelkkää negaa 🙁 Ensin tuoresiirto 1 alkio, 1. PAS 1 alkio, 2. PAS 2 alkiota ja 3. PAS blastokystiksi jatkoviljelty sulatuksen jälkeen (jatkoviljelyssä myös menetettiin 1 alkio, jonka taival pysähtyi). Alkiot olleet hyviä, limis hyvä jne. jne…, mutta eivät ne jatkaa elämäänsä kohdussa tai minun kohtu ei kykene niitä vastaanottamaan. On sentäs päästy yrittämään, mutta laiha lohtu se on.

Viisainta olisi kai luovuttaa ja yrittää vaan hyväksyä se, että me jäämme lapsettomiksi. Pitää soittaa klinikalle lähipäivinä ja varata se lääkäriaika jatkosta keskusteluun, huoh. Saa nyt sitten nähdä antaako ne meille sitä toista ivf-hoitoa julkisella, kun ollaan näin hemmetin vanhoja, minä 40 ja mies jo yli 50. Kesätauko on joka tapauksessa nyt tarpeen, oon niin poikki tästä kaikesta ja tämän hoitomylläkän keskellä on ollut tosi rankkaa kuormittavassa ihmisläheisessä työssä 🙁 Toivoisin nyt kuitenkin, että saataisiin vielä yrittää yksi ja vika hoitokierros julkisella kesän jälkeen. Julkisella tässä lähellä pystyn käymään työpäivän keskellä, mutta yksityiselle pitää mennä toiseen kaupunkiin yli 100 km:n päähän eli käytännössä jokaikinen ultrakäynti tarkoittaisi kutakuinkin koko päivän poissaoloa töistä eli aika hankalaksi menisi jo senkin vuoksi…

Myötätuntoinen olo tuli Pirpana sinunkin tilanteesta, voimia jatkoon!

RJP76, pidän kovasti peukkuja tuon alkion puolesta! Yksi hyvä voi riittää 🙂

Tsemppiä teille kaikille <3

Kiitos Binkku ja Hippu. Voimia myös teille! Uudelle pomolleni en ole kertonut hoidoista… antaisi varmaan kenkää tuotannollistaloudellisilla syillä jos tietäisi että yritän vielä hankkiutua raskaaksi. Edellinen pomo oli kertonut hänelle että yhden lapset olen tehnyt niin hän oli tokaissut että kohtahan on taas sitten raskaana. Näinhän se ehkä normaalisti menis mut joo ei meillä… joillakin ei vaan mee niin että tekastaanpa muutama lapsi jne ja joillekin se on vaikea käsittää. Ehkä hän ajatteli toisin mun iän nähdessään. Mut en ikinä vois kertoa hänelle. Työkaverit tietää että mun on vaikeaa saada lapsia mut ei nekään tiedä menellä olevasta, kukaan ei tiedä. Ei edes minun vanhemmat jotka kustansivat osin viime kertaisen hoidon. Halusivat niin kovin isovanhemmiksi niin päättivät auttaa <3 Siskonikin on lapseton… ei ole jaksanut rankkoihin hoitoihin. Nyt kun on tavannut ihanan miehen niin varmaan voiskin mut ikää hänellä jo liikaa.

Huominen jännittää ja yritän koko ajan varautua pahimpaan mut ei oo helppoo. Oon jo miettiny ja stressannu seuraavia hoitopäiviä kuinka niihin pääsisin töistä jos vielä kerran koittais.

Ite oon kans kokenut huonoa kohtelua julkisella joten voin samaistua Binkun tilanteeseen. Ihme touhua!!! Luulis että tajuaisivat olla vähän myötätuntoisia tän raskaan asian kanssa. Tsemppiä!

Kiitos Binkku ja Hippu tsempeistä! Ja voimia teillekkin!!!
RJP76, pidän peukkua että alkio olisi priimaa!!!
On tää hoitojen ’sumpliminen’ välillä melkoista touhua. Töissä oli pakko kertoa heti pomolle kun teen joinain päivinä työtä, jossa altistuu säteille ja tätähän ei voi raskaana ollessa tehdä, eli ne päivät piti saada pois kun piikitykset alkoi (sädehommissa joutuu pitämään lyijyliivejä ja kun en tiennyt kuinka turpeaksi maha käy kun munasarjat turpoaa, niin halusin heti jättää ne hommat). Pomo suhtautuu kyllä hyvin kannustavasti tähän asiaan, että sen suhteen ei ongelmia. Toinen haaste on tietty epääsännöllinen kolmivuorotyö. Polilta ei paljoa annettu vaihtoehtoja esim ultrien ajoille–> yövuoron jälkeen piti sinnitellä hereillä pari tuntia ja sitten raahustaa ultraan.. tai kesken työpäivän niin että koko aamun jännittää mikä tilanne töissä on, että pääseekö piipahtamaan ’nopsaan’ polilla missä samalle ajalle oli buukattu 3 asiakasta… 🙂
Mut niin oon aatellu, että nää on pieni hinta siitä jos hoidot lopulta tuo toivotun lopputuloksen. Katsotaan miten joustavaa toiminta on sitten yksityisellä, että kuin paljon tarttee alkaa säätämään vuorojen kanssa kun ei ole enää samassa talossa missä mahdollisesti kesken työpäivän voi käydä tutkimuksissa.

Huomenia vaan kaikille!Olen käynyt lueskelemassa teidän kirjoituksia. Tsemppiä kaikille. Odottelen jo kovasti, että pääsisi mukaan tapahtumiin. Mutta ei. Täällä vaan odotellaan, KP 40/24..Eli hiukkasen vinoutunut kierto. Kummastuttaa se ettei klinikalla olla huolissaan, vaan odotellaan. Eli varmaankin seuraavaan kiertoon alkaa suoraan hoidot. Vitsailin jo miehelleni, että pitäisikö vielä kerran ostaa testi, mutta se kyllä palautti arkirealismillaan maanpinnalle ettei se hyödytä..Mutta jos minä kuitenkin. Kumma tämä ihmismieli.
Helppohan se miehen on (Niinpä!) kun asia ei koko ajan pyöri mielessä. Mutta kun käy vessassa niin aina odottaa että joko nyt. Ja kuulostelee itseään ja löytää mitä kummallisempia tuntemuksia. Niin, että jos yksi päivä sanoin että on niin tyyni olo..vaan ei ole enää..
Täytyy kyllä kummastella minunkin tuota suhtautumista +40 hoitoihin. Meilläkin lääkärit sanoneet miten kiire olisi saada hoidot toteutettua (kohta 40 v.) ja kuitenkin niinkuin nytkin ei kiirettä..
Voikohan yksityisellä valita läkärinsä? Meillä ainakin se kokemus, että ekassa punktiossa tehtiin vähän sinnepäin (olipa rumasti sanottu) ja toisella kerralla lääkäri kyllä tekisi voitavansa että sai kerättyä mahd. paljon soluja (mulla oikea munasarja ei laskeudu vaan on kiinnittynyt ylös joten hieman haasteita). En tiiä taaskaan.. Teksti ainakin polveilee ihan vietäväti asiasta toiseen :D.

Voi itku, Hippu 🙁

Mulla alkaa olla myös tosissaan se fiilis, että me ei vaan koskaan onnistuta. Mua ärsyttää ihan hulluna kaikki telkkarihaastattelut ja lehtijutut lapsettomista. Ne on ihan aina niitä, jotka saivat hoitojen jälkeen tai lopetettuaan hoidot lopulta lapsen. Entä ne 20 %, jotka ei koskaan onnistu. Niistä ei ole yhtäkään juttua missään. Oon jotenkin katkera tästä. Monesti nämä lehtijuttujen ihmiset on vielä omassa mittakaavassa päässeet vähällä, tyyliin kaksi vuotta yrittäneet tai ekassa ivf:ssä onnistuneet. Sitten siinä jeesustellaan miten raskasta oli. Omassa tuttavapiirissä on niitä, jotka on pari kolme vuotta yrittäneet ja sitten saaneet useamman terveen lapsen. Mulle nyökyttelevät että joo, tiedän miltä susta tuntuu. Eivät tiedä. Mulla on helkkari soikoon 20 vuotta takana tätä eikä yhtään valoa putken päässä.

Anteeksi vuodatus. On vaan niin pinnassa tämä.

Nyt hoksasin, että tuo lähestyvä äitienpäivähän se taitaa saada tunteet pintaan. Yksi aamu meidän työpaikan siivooja kysyi, onko mulla lapsia ja tietysti vastasin että ei ole. Siivooja töksäytti siihen, että ”ai jaa, no sinulla ei sitten oo sitä äitienpäivää” ja jatkoi töksäyttämällä: ”vai elääkö äitisi vielä”. Jestas että tuli paha mieli, vaikka eihän hän tiennyt minun tilannetta eikä pahaa tarkoittanut. Itse vaan on niin herkkä.

No voi jestas kerttu miten ajattelematonta teidän siivoojalta! Mun miehellä on esim. äiti kuollut nuorena niin eipä varmaan siinäkään tilanteessa tuntuis kivalta miten joku voi kysyä noin!!? Ja tosiaan noi ihmiset ei tunnu tajuavan että aina lapsettomuus ei ole oma valinta.

Mä kyllä kuulun siihen ryhmään joka toisella icsillä raskautui mutta silti tää tuntuu nyt raskaalta ku ikää 2v enemmän ku sillon ja nyt vaan vaivaiset 3 solua saatiin joista yksi ainokainen porskuttaa eteenpäin.

Tänä aamuna taas maha aivan sekasi ku jännitti ja pelotti tuo soitto klinikalta. En osannu tehdä oikein mitään, väkisin söin aamupalan. Soittivat yhdeksän jälkeen ja kertoivat hyviä uutisia onneksi, siirto toteutuu. Kaiken sen jälkeen mitä pomo valitti vapaapäivistä ym. niin olen enemmän kuin tyytyväinen. Kyselin laadusta niin sanoi että hyvä on tuo mikä siirretään, tarkempaa tietoa ei ole. Eli tänään kello 14 siitretään kahden päivän alkio.

Mä niin toivon että tää onnistuis ku mun on niiiiiin vaikeaa saada noita vapaita tältä pomolta. Stressaan sitä niin paljon että varmaan sekin vaikuttaa ettei soluja tuu niin paljoo.

Mä niin toivoisin Kerttu75 teillekin onnistumista! Ja arvostan todella sun jaksamistas… ite en varmaan jaksais niin montaa pettymystä. Nyt jo tuntuu että usko loppuu ku on noi 2 epäonnistunutta pas:a takana. Tosin tähän tuoresiirtoon luotan enemmän ku elimistö on oikeassa tilassa kuitenkin.

Oho. Oma hoito etenee vauhdikkaasti, to punktio ja siitto ens viikolla. Alkuun oli ajatus vain punktiosta. Oon kyl iloinen. Tänään kävin ultrassa muualla kuin omalla paikkakunnalla ja olihan täti: ”mä en jaksais noin isoja rintoja”. No em minäkään mut tärkeämmät asiat ensin.

Hyvää lapsettomien lauantaita kaikille.

Peukut Pinpin:lle. Mä tulin juuri siirrosta ja yksi erinomainen alkio kyydissä (pisteet 2,5/3,0). Nyt ne piinapäivät vasta alkaa… 😉 Uskomatonta että kaikkien vaikeuksien jälkeen ollaan edes tässä. 🙂

Jopas täällä tapahtuu!
pinpin tsemppiä siirtoon.
RJP7: nyt stressitöntä piinailua ( ihan kun se olis ollenkaan edes mahdollista 😛 ) ja kovasti kiinittymis aaltoja täältä!
Voi Hippu: ei löydy sanoja 🙁
Kerttu75: 20v on tosiaan pitkä aika 🙁

Minulla alkaa tänään piikittelyt. HUI, se olis menoa sit likat! Uutena lääkkeenä miniheparin ja kortisoni, sitä eivät julkisella suostuneet antamaan.

-p-

Kiitos pähkis ja onnee matkaan! Nyt on ihan hyvä fiilis ku on laadukas alkio kyydis (pas:ssa laatu huonoo) Ja ei tartte ainakaan hetkeen stressailla vapaapäivien kanssa. 😉 Ootteko muuten saanu aspirinia kiinnittymisen parantamiseksi?

mulla toi miniheparin on kaiketi keskenmenojen ehkäisyyn eikä kiinnitymiseen? Ehkä?
Vähän pihalla vielä näistä. Tää on edenny tosi nopesti kun maaliskuun lopulla päätetiin lähtee viel yrittää.

Mites muuten— tiedättekö tuosta ratsastuksesta? Miä sain nyt ratsastuskiellon, mutta kuinka kauan punktion jälkeen pitää pysyä pois selästä? Sitä en kysyny.

Pähkis itse pidin kuukauden tauon salibandysta, mutta pari viikkoa saattaa riittää. Kannattaa mennä omien tuntemuksien mukaan ja seurata turvotuksen laskemista. Mulla oli lievä hyperi, joten sen takia otin rauhallisemmin. Lääkäri kielsi pari päivää ennen punktiota jopa koiran kanssa pitkät kävelylenkit.

Pähkis, se ratsastuskielto riippuu ihan siitä, miten munasarjat toipuvat (turvotus laskee). Itse sain alkionsiirrossa viikon seksikiellonkin, vaikka hyperiin verrattavaa turvotusta 6 munarakkulan tyhjennyksen jälkeen ei varmaan voi oikein tulla. Ratsastus on niin pompottavaa, että itse en menisi ivf-hoidon ekojen piikkien jälkeen selkään ja olisin useamman viikon punktion jälkeenkin vielä ratsastamatta. Munasarjan kiertymäriski on olemassa jo kevyemmässäkin liikunnassa. Ja sellainen jos tulee, niin hyvästi lapsihaaveille joko kokonaan tai pitkäksi hetkeksi ainakin 🙁

kiitos viesteistä.
Tottakai turvallisuuden mukaan. Outoa vaan olla pois selästä niin pitkä aika, mutta onneks voi maastakäsinkin asioia tehdä. Jos tuolos on plussa niin en uskalla enään selkään. Katotaan jos kävis ennen tuloksien varmisumista.

Laitoin eilen ekat piikit jajumakauta ne sattui! Siis kypsytyslääke ja hepariini! En muistanut et se oli noin inhottavaa 🙁

Voimia kaikille, tsemppiä kyytiläisten kanssa <3 ! Toivotaan, että kaikille olisi tiedossa onnellisempia aikoja.

Itsellä kyllä voimat nyt niin loppu. Ottaa todella koville tämä kevät – kaikki kaverit paasaa sosiaalisen median täyteen lapsiaan ja perheonnea. Vielä tää äitienpäivä vloppu, hyvä kun pystyy omaa äitiään onnitella ku ahdistaa niin hemmetisti, että tuleeko itselle koskaan mahdollisuus juhlia sitä. Ajattelen kyllä, että ne kaikki jotka on useamman vuoden pelänneet ja valmistautuneet siihen, ettei ehkä koskaan tuu lasta, tietää tämän kamalan kuristavan olon, mutta se ihan varmasti unohtuu ja muuttaa muotoaan, jos pääsee sinne onnellisten puolelle.

Meillä tilanne edelleen auki jatkon kannalta. Mulla oli kontrollissa isot munasarjat vielä ja nestettä vatsaontelossa. Ei siis tiedä vielä voidaanko uutta hoitoa tehdä. Ensi viikon kontrolliin pitäisi taas kärvistellä. Oon jo vähän itse luopunu toivosta, kun olo on edelleen sen mukainen, että tuskin tuolla vatsassa tilanne kunnossa on.

Mulla on onneksi työnantaja ollut todella ihana, oon saanu käydä osittain työajalla lääkärissä ja pomo sanoi heti, että oma elämä menee aina töiden edelle. Voi olla että tilanne muuttuu jos/kun näitä alkaa tulla paljon lisää. Mutta ihan kamalaa joutua tämän kamaluuden keskellä vielä töissä taistella, että pääsisi hoitoihin. Hirveästi tsemppiä kaikille näiden kanssa painiville!

<3<3<3

Näköjään ed. viestiin olo lipsahtanu virhe eli tiistaina on punktio. Sitä odotellessa. Jos sen jälkeen sais unettomuuden pois. En muistanutkaan et lääkkeet vaikuttaa näinkin.

RJP76, onnea huippualkiosta. Toivottavasti tuo tulosta!

Mä lähden nyt viettämään vielä yhden illan parhaassa seurassa parasta musiikkia kuunnellen. Ilman näitä keikkoja en ois jaksanu tätä rumbaa. Ja toihan nuo keikkapaikkojen vessat kivan lisävärin pistämiseen 😀 Hoitui ainakin nopeasti.

Kolme vuotta ilman ehkäisyä, 2 IVF:ää, 0 raskautta. Viime lokamarraskuussa oli viimeinen yritys. (Ekasta IVF:stä ei jäänyt mitään pakkaseen.) Siinä tehtiin tuoresiirto. Samana päivänä alkionsiirron kanssa sain kuulla, että työpaikallani alkoivat yt:t. Alkio tuli pois…ja minä sain masennusoireita.

Viime kerrasta jäi, Luojan kiitos, pakastamimeen 3 alkiota. Nyt sitten olisi tarkoitus tehdä pakastetun alkionsiirto tässä kierrossa. Perjantaina on päivä 10, jolloin mulla UÄ-aika, jossa määritellään milloin aloitan tikutuksen.

Mua hermostuttaa aivan järjettömästi. Miehestä ei ole apua. Se kuulostaa kuin lapsettomuusoppaasta. ”Tässä vaiheessa reaktiosi ovat täysin normaaleja”. Öh? Ajattelin kirjoittaa tänne, kun täällä on muita, jotka tietävät miltä musta tuntuu <3.

Nonni, yksityisen suunnittelukäynti takana, ja jos seuraavat hillot alkaa ajallaan (kierto ei todellakaan ole säännöllinen..) niin ehtii tehdä ennen kesäsulkua lyhyen kaavan mukaisen hoidon 🙂 Mut jos ei ehdi, niin sekään ei haittaa, sit ei tarvii piinailla kesälomalla että tuleeko vuoto ja törkkiä lugesteroneja alvariinsa toosaan.
Lääkäri oli kuitenkin positiivinen raskautumismahdollisuuksien suhteen ja sanoi, että munasarjat on niin aktiivisen näkäiset vaikka olen jo tämän ikäinen, että uskoo että munasoluja saadaan taas hyvin kypsytettyä. Ja että se ensimmäinen ivf oli kiinnittynyt koska hcg oli heilahtanut ad 28 (luulin itse että ei kiinnittynyt lainkaan kun se noinkin matala kuitenkin oli). Vinkkasi, että painon pudotuksesta ei olisi haittaa… bmi 30 niin varaa toki olis, mutta mikä hiivatti siinä on, että se on niin hemmet..n hankalaa vaikka nytkin olisi todella hyvä syy ottaa itseään niskasta???

Toi on Pirpana positiivista että oli kiinnittynyt (niin mulle ainakin sanottiin vaikkei se sillon paljo lohduttanu) ja että kohtu ”oppii” vastaanottamaan alkion (meillä onnistu seuraava).

Ja tsemppiä painonpudotukseen! Ei varmasti ole helppoa mut pienikin pudotus kannattaa… ite jouduin taas lihottaan itteeni ja sekään ei ollu helppoo.

Mulla vasta pp3 ja pitkiä on päivät 😀 Huomenna pistän Gonapeptylin.

Huomenna punktio ja jos voisi niin peruisin varmaan. On meinaan sen asteinen paniikki päällänsä. Eipä ihme sillä edellisestä epäonnisesta punktiosta on se vuosi. Pelkään että tää on yhtä katastrofi. Ja myös sitä ettei mitään saada talteen. Huoh. Voisin vaan hypätä huomisen ohi, tosin haluan tän jäätävän pahan olon jo pois.

Pinpin. Mun edellisessä punkitiossa sain sisäisen verenvuodon ja jouduin tarkkailuun sairaalaan. Munasolut saatiin kuitenkin talteen. Mut muuten nukutetaan punktiossa. Kaikki keinot on sallittuja. Mutta hyvin se menee. Oikeasti.

Mua itseä auttaa nää itsemyötätuntoharjoitukset: https://itsemyotatunto.wordpress.com/harjoitteet/

Kokeile vaikka itsemyötuntotaukoa.

Joo. Se mullakin oli viimeksi plus siitä johtuneet tulehtuneet hematoomat. Ja kaikki saatiin talteen mut olipaha se kokemus.

Punktio ohi, saalis kolme (!!) munasolua. Olen kyl hieman pettynyt mut ikä tekee tehtävänsä vissiin 🙁 Miehen spermakaan ei ollut priimaa niin johan on jännitettävää. Nyt just ei jaksais mitään ylimääräistä pettymystä kun näytti jo hyvälle.

Pinpin: mulla sama saldo ja kyllä jännitti niin paljo että mahakin oli sekaisin mut 1 siirtokelpoinen ja vieläpä erinomainen alkio saatiin ja jännitys jatkuu. Tsemppiä!

Tsemppiä piinailijoille, jospa pian joku saisi taas plussan!! Pitkään on ollut täällä sen puolesta hiljaista.

Meillä on ne kaksi alkiota pakkasessa ja haluan, että molemmat sulatetaan ja jos selviytyvät, myös molemmat siirretään. Usko onnistumiseen on niin matalalla, että en haluaisi jättää sitä yhtä odottamaan ja pitkittämään koko asiaa. Nopeesti vaan kokeiluun, ja jos ei vieläkään tärppää niin nopeesti siihen viimeiseen hoitoon. En edes toivo, että siitäkään tulisi pakkaseen asti, kun saisi nyt vaan nämä käytyä läpi ja voisi jatkaa elämää.

Mitenkähän näitä kommentteja nyt osuu kohdalle vai oonko vaan niin herkkä, mutta eilen kaupan myyjä alkoi valittaa mulle vieraalle ihmiselle, että hänellä on närästystä ja viimeksi oli raskaana ollessa ja onkohan hän taas raskaana. En pystynyt sanomaan oikein mitään, vitutti.

Näistä lisäkeinoista ja -ravinteista vielä. Itselläni on nyt käytössä Multivita raskaus ja imetys monivitamiini, Omega 3-kapselit, maca-jauhe, jotkut ihmeen mehiläisen siitepölytabletit. Tänään menen vyöhyketerapiaan. Aiemmin nostin tarkoituksella painoa, josko se auttaisi, mutta koska ei ole näköjään auttanut niin olen antanut sen taas tippua. Osasyynä painon putoamiseen on se, että olen ollut edellisestä hoidosta asti ilman alkoholijuomia ja karkkia. (Vappuna join kuoharia). Ennen oli tapana useasti arki-iltanakin juoda yksi olut ruoan kanssa tai muuten vaan, pieniä määriä mutta ajattelin että kokeilen nyt olla ilman, saanee siitä jotain terveyshyötyjä joka tapauksessa.

On ihmisillä tosiaan aika heikot tiedot hedelmöitymisestä ja raskaaksi tulemisesta. Itsellä on ihan sairaanhoitajatututkin luulleet, että kun alkio on saatu kohtuun niin se on siinä ja odotellaan vaan synnytystä.

Yksi jatkaa matkaansa, siihen pitää luottaa et tuo tulosta. Olin ihan varma ettei yksikään selviä.

Mä taas syön normien (omega, d-vitsku, monivita) lisäksi myös fembionin monivalmiste tai mikä lie. Eipä ole siitä suuremmin ollut mitään apua vielä, kuten ei painonpudotuksestakaan vaikka perjantain lääkäri totesi et mahdollisuudet parantunee 20%.

Heippa taas kaikille. Täällä oltu tauolla hoidoista ja hyvää on tehnyt. 2015 keväällä läpikäytiin 1.IVF josta tuoresiirto ja kahden alkion PAS päättyivät negaan.

Nyt varattu 20.6. aika klinikalle hoidon aloitus käyntiä varten. Selvitellään mitä endometrioosille kuuluu ja käydään lääkkeet läpi alku syksyn 2. IVF varten.

Painoa olen saanut alas 10kg ja tavoite pudottaa vielä 15-20kg ennen hoitoja 🙂

Lyhyesti vielä itsestä eli ikää 38 ja endon takia leikattu sisuksia niin että IVF ainoa keino. Minulla vain yksi munasarja jonka torvi tuhoutunut. Miehessä ei mitään vikaa. ”Hoidoissa” oltu kohta 5v ja hidastavat ongelma on ollut ylipainoni. Vuosi sitten oli bmi34 kun hoidot tehtiin. Elämä heitteli ja paino nousi lyhyessä ajassa -> bmi yli 42. Nyt lasku suunta ja uudet hoidot haaveissa syksylle 🙂 Sairastan kilpirauhasen vajaatoimintaa joka lääkityksellä hallinnassa.

Pikkuhiljaa liityn teidän seuraanne ja toivon että kaikkien tarina päättyy lopulta hyvin 🙂

Kävin vyöhyketerapiassa ja olihan se ihanaa. Ainut vaan, että se hoitaja hehkutti elokuussa syntyvää lapsenlastaan. En jaksanut muuta kuin nyökytellä. Miten se tuntuu, että joka puolella kaikki muut lisääntyy.

Hei Kerttu75. Tuttu tunne. Jätin vappuna väliin Mantalle menemisen, kun en kestä sitä, että tyyliin kaikki vanhat opiskelukaverit työntää siellä lastenrattaita. Siis paitsi me.

Mulla on huomenna UÄ ja sen jälkeen määritellään osuuko ajoitus nappiin ja pystytäänkö tässä kuussa siirtämään pakastettu alkio normaalikierrossa, kun viikonloppuna ei siirtoja tehdä. Ollaan yksityisellä. En tiedä miten tää toimii julkisella.

Mä niin toivon, että saataisiin se yksi sisään tässä kuussa. Musta tuntuu, että tää tilanne syö koko ajan enemmän aivokapasiteettia.. Tällä hetkellä on vatsa ihan sekaisin ja sen takia heikko olo. Eilen hypin seinille työpalaverissa. Jotenkin pisti niin vihaksi tämä lapsettomuus. Ainoa hyvä puoli oli, että en jaksanut välittää siitä, että mieskollega kiroili palaverissa naama punaisena. Työjutut on tähän lapsettomuusjuttuun verrattuna niin mitättömiä.

Jännä homma että aina tulee raskaus ”oireita”. Palelee, flunssainen olo, paineentunne alavatsalla ja välillä etoo… tiistaiaamuna tuntui melko voimakas vihlaisu alavatsassa ja tuohan oli siis 6. päivä hedelmöityksestä. En kyllä usko plussaan vaan kuvittelen kuitenkin taas oireet…:/ Pelottaa ku stressaannuin taas töissä kun pomo oli mulle jälleen niin ilkeä että tuo stressi pilaa kaiken. Täytyis vaan koittaa antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Ikävää Kerttu75 että oot joutunu kohtaamaan noita raskaus/vauvajuttuja. Itestä tuntuu että kaikki ympärillä on raskaana.

RJP76 Tää nyt on jo vähän epätodellista sillä kävin hakemassa tänään kyytiin ekan top-alkioni 🙂 Nyt ei auta kuin toivoa.

Kerttu75 Kylläpä sua haastetaan mutta toi on valitettavan tyypillistä. Itsekin tuntuu et bongaa vain ne raskaana olevat.

Mähän tässä keväällä kerroin avoimesti tästä lapsettomuusongelmasta ja se tulva tukea ja tsemppausta on ollut käsittämätön. Mut silti, tänään taas eräs taho yllätti. Laitoin ti päivityksen faceen (en suoraan et mitä, mut siitä ymmärtää jotain) ja tänään just ennen siirtoa katsoin vielä facen x.x tykkäsi statuksestasi. Jotta melkoisessa hormonihuurussa sit tirautin vielä itkut. Mun mielestä tää ei voi olla kuin hyvä merkki 🙂

Pinpin. Mä olen kateellinen sulle. Mä olen myös kertonut monelle lapsettomuudestani. Ihmiset ei tiedä miten reagoida ja tunnelma on yleensä vaivaantunut. Ei ne kai osaa samaistua, kun asia ei kosketa niitä itse yhtään. Pahimmasta päästä on ystäväni, joka viime tapaamisella valitti kierrukasta saamiaan oireita. Sillä on itsellä kaksi alle 3-v lasta. Se sikiää kuin kani. Toinen tämän neidin legendaarinen lausunto on, että ”en kestäisi, jos mä joutuisin tikuttaan, että tulisin raskaaksi”. En ole viime aikoina nähnyt tätä ”ystävää”… [eyes rolling]

Ihanaa Pinpin! Pidän sulle peukkuja!! Ei se määrä vaan laatu… 🙂 Itellä menossa pp6 ja kyllä odotan ens viikon peejantaita loppuuko piina vai jatkuuko se 😉

Terve taas pienen tauon jälkeen. Oon ollut niin pirstaleina, että en edes tänne ole jaksanut raahautua. Nippanappa olen työni ja perheeni onnistunut hoitamaan itkua välillä tuherrellen. Nyt taas elämä alkaa voittamaan, vaikka nuo Zumenonit aiheuttaa kaikenlaista oiretta, tai sitten sekin on vaan korvien välissä.

Täällähän on piinailijoita, tsemppiä kovasti. Mä kävin tänään ultrassa, kun pitäisi se pakastettu kaveri siirtää ja limakalvo oli oikein paksu. Ovulaatio ilmeisesti on tulossa ihan väärään kohtaan, eli juuri siten, että viikonloppu pilaa tän kierron. Liian nopeaan tahtiin kuulemma. Nyt tikuttelen ja jos ei ennen lauantaita LH-arvot piippaa, niin maanantaina sulatellaan se meidän ainokainen ja siirretään tiistaina. Jännittää kovasti miten käy. Ensinnä, tuleeko se LH-huippu väärään kohtaan ja sitten, että selviääkö se pakkastyyppi sulatuksesta. Mulla olisi kuulemma siellä oikein hyvät oltavat ja ovulaatio lähellä, joka saikin mut nyt miettimään seuravaa ongelmaa:

Jos nyt siis on ovulaatio lähellä ja tapahtuu kohta ja me harrastellaan tässä seksiä, niin eikö tässä nyt ole sitten kaksosraskauden vaara, jos/kun tiistaina siirrettäisiin se pakkastyyppi? Jos siis sattuisi hedelmöittymään luonnollisesti ja lisäksi se pakkastyyppi kiinnittymään, vai olenko nyt käsittänyt jotain väärin. En kehdannut enää klinikalle soittaa ja kysellä tällaisia typeryyksiä, vaan luotan teihin. 😀

Mutta siis juu. Jälleen kerran alkaa pienoinen toivo kasvamaan, mikä ottaa päähän jo valmiiksi, kun tiedän sen vaihtuvan kuitenkin siihen karmeaan itkuun. Ihmismieli on tyhmä, kun se jaksaa toivoa toivotontakin.

Kiskis, tsemppiä, älä luovuta vielä etukäteen! Mun siskolla kävi juuri noin, että yhden pakastealkion ohella alkoikin luomuraskaus, ja saivat kaksoset. On kuulemma todella harvinaista.

Mäkin soittelin taas klinikalle, ja odotellaan vuodon alkua ja sitten sovitaan PAS. Mulla on niin sellainen olo, että kunhan nyt mahdollisimman nopeassa aikataulussa saadaan kaikki kokeilut tehtyä ja pääsen elämässä eteenpäin. Mies tosiaan mietti joku päivä, että meneekö hänenkin mahdollisuudet omaan lapseen tässä mun kanssa turatessa ja pitäisikö hänen kokeilla jonkun muun kanssa. Pahallehan se tuntuu kun toinen tuollaisia miettii, mutta ajattelen että jokaisen on tehtävä omat valinnat ja ratkaisut. Aikamoinen katkeruus voisi siitäkin jäädä, jos minä jotenkin ”painostaisin” miehen jäämään itseni kanssa lapsettomaan suhteeseen. Jos hänestä tuntuu että haluaa vaihtaa partneria niin sitten pitää niin tehdä. Minä vaan en jaksa odottaa enää. Voi kun jo tietäisi, että yhtään lasta ei tule ja voisi aloittaa sen erokeskustelun ja JATKAA ELÄMÄÄNSÄ. Niin, ja meistähän ei ole löydetty vikaa. Ollaan terveitä, hoikkia, liikkuvia. Ikää vaan on se 40 mutta kun tilanne oli sama jo 24-vuotiaana. Epikriisissä silti lukee naisen selittämätön hedelmättömyys, ja se tuntuu pahalta, syyttävä sormi osoittaa. 🙁 🙁

tervehdys kaikille taas..
Kerttu75 kurjaa kun elämä muuttuu ns. suorittamiseksi. Minäkin olen miettinyt, että kestääkö suhde meillä sitä että mulla on lapsia entisestä suhteesta ja miehelläni ei. Silloin heikkoina hetkinä mies on sanonut, että helppohan mun on kun mulla jo lapsia on..Tosi epäreilua..vaikka tavallaan totta. Mutta jos tuollaiset lauseet muuttuvat tosi elämässä todeksi niin siinä se sitten..Olis vaan kertonut etten minä pelkästään riitä aiemmin ja ottanut nuoremman. Jotenkin ne suorituspaineet hoitoihin on itsellä suuremmat, tarve onnistua. Ja riittämättömyyden tunne. Mutta tsemppiä seuraavaan kierrokseen sinulle ja toivotaan että tärppää. Luovuttaa ei saa 🙂

Minulla vuoto alkoi ja eilen on jo Menopur pistetty..Tuntemuksia ei minkäänlaisia ole. Puolen toista viikon päästä punktio ja siirto sitten. Jotenkin on ihan uskomaton olo tämän hoidon suhteen. Että mennään nyt vaikka ei se mitään auta. Ihan erilainen kuin kahdella eka kerralla. Jotenkin kai suojelee itseään, että yrittää unohtaa ja keskittyä kaikkeen muuhun, ettei tippuisi taas niin korkealta.

Olette ajatuksissa..Tsemppiä… 🙂

Rohkenenpa nyt itsekin tänne kirjoittamaan, jo useamman vuoden näitä sivuja selaillut..

Nyt menossa kolmas ja viimeinen ivf-hoito. Tänään alkaa Menopur-pistokset. Meille siis tehty 2vuotta sitten pitkällä kaavalla hoito, joka oli todella pitkä koska synarela ei toiminut toivotulla tavalla. Tämän vuoden helmikuussa oli lyhyt kaava, ja sen piti olla meidän viimeinen hoito. Jostain syystä päättivät kuitenkin tarjota välikierron jälkeen vielä tämän viimeisen. Tätä ilmoitusta ei kyllä hoidettu kovin mallikkaasti..

Reilu kaksi viikkoa sitten sain Procren-pistoksen ja nyt viimeinen viikko ollut todella tuskallista. Päätä särkee lähes joka päivä, kuumia aaltoja koko ajan. Lisäksi aivan järkyttävää unettomuutta ja siitä johtuen väsymystä.

Mies alkaa olla henkisesti aika loppu. Molemmat odotetaan että tämä hoito olisi ohi ja riippumatta lopputulemasta saataisiin hengähtää ja jatkaa elämää. Ajatukset todella meni edellisen hoidon jälkeen sekaisin, koska olin tehnyt raskaustestin ennen hoitajan soittamaa verikoevastausta ja olimme miehen kanssa jo aloittaneet oman surutyömme koska hoitojen piti olla siinä. Hoitaja kuitenkin puhelimessa sanoi että ei ole aivan varma että tarjotaanko uutta hoitoa, mutta joko soittavat tai laittavat postia sitten mihin tulokseen tulevat. Kaksi pitkää viikkoa oltiin ajatustemme kanssa solmussa kun ei oikein osanut surra mutta ei myöskään toivoa että vielä yksi hoito tulisi.

Ja kirsikkana kakun päällä on miehen 9v poika joka on nyt useamman kuukauden kysynyt että miksi meillä ei voi olla pikkusisko/veljeä hälle.. Kyyneleitä on nieleskelty monet 🙁

En sanoisi, että elämä on suorittamista (ehkä en ymmärrä, mitä tarkoitat), mutta tietyt asiat on jäissä odottamassa miten tässä käy.

Tänään työpaikan lounastauolla jouduin poistumaan, kun toiset alkoivat vitsailla raskaaksi tulemisesta vanhemmalla iällä. Osa tietää minun tilanteen, osa ei. Kaikilla muilla on lapsia ja lapsenlapsiakin, saatu silloin kun on haluttu. Koitin lähteä muka huomaamatta ja menin omaan huoneeseen itku kurkussa. No yksi näistä tietäneistä olikin huomannut ja tuli perässä pahoittelemaan, miten hänkin oli siinä mukana eikä älynnyt olla huomaavaisempi. Pillahdin itkuun ja tilitin kaverille koko kurjuuttani ja miten pahalle tuntuu, ja miten en halua kertoa kaikille ja joudun sitten kestämään myös nämä vitsailut.

Olen kertonut vain harvoille valituille ja niillekin joutunut paljon selittämään ja sitten kuuntelemaan just näitä juttuja ketkä kaikki on saaneet vauvan satavuotiaina ja kyllähän tekin vielä. En jaksa selittää enää yhtään kellekään. On tässä melkoiset paineet kun mieskin uhkaa lähteä: saanko perheen vai jäänkö ihan yksin. Tupla tai kuitti 🙁

On tämä kyllä tosiaan vaikeeta kun ei tiedä mitä sanoisi sellaisille henkilöille kenelle ei halua tästä lapsettomuudesta kertoa. Mulla on nyt ongelma mun äidin kanssa kun on alkanut vihjailemaan, että meidän olisi aika hankkia perheenlisäystä. Aluksi hän jätti minun vanhan syöttötuolin huoneeseen, jossa olin yötä kun olin heillä koira/talovahtina. Peitin sen peitolla enkä sanonut mitään. Nyt kun ostin kaksion ja mietin minkä pankin lainatarjouksen hyväksyn hän suositteli osuuspankkia, mistä lainanottaja saa ensi vuoden loppuun saakka ilmaiseksi vauvavakuutuksen. Totesin että ei meille ensi vuoden loppuun mennessä tule sille käyttöä. Hän vaan heitti, että täytyy pistää sitten töpinäksi! Pistetään juu… Äsken oltiin kahvilla ja sain kuulla että isä on joutunut sairaalaan. Äiti jatkoi edelleen vihjailua että he ovat nyt vanhenemassa jne. En nyt todellakaan voi äitiä tällä uutisella järkyttää kun molemmilla heillä on terveyden kanssa ongelmia. Pelottaa että joku kerta suutun ja möläytän lapsettomuusuutisen. En kestä kun äiti ottaa kaikkien puolituttujenkin ongelmat aina todella raskaasti 🙁

Kaipuuta ja tuskaa monen viesteissä. Ja kaikki ympäristön vihjailut, paineet, oudot möläytykset, auts. Siis kuvitelkaa, mun ystävä tokaisi mulle, että kyllähän sinäkin, olet vasta 38 ja Janet Jackson on 49 ja raskaana. No huh huh. Kaikki tsempit Janetille, varmaan on pakastanut munasolunsa parhaalla klinikalla jo ajat sitten, käyttää luovutussoluja tai vuokraa koko kohdun ja asettelee vaan feikkivatsakummun ulos lähtiessään.

Lapsettomien lauantaina oli fb:n ”Kun sanat riittävät yhteisössä” lapsettomuutta käsittelevä runo. Se korosti sitä, miten pari on tilanteessa samassa veneessä. Täältä olen lukenut, että moni jopa eroamassa mikäli tulosta ei tule. Surullista. Jos olisin itse sellaisessa tilanteessa, jo pelkästään siitä seuraavan stressin takia en raskautuisi. Tai tulisin niin vihaiseksi, että mies lähtisi samantien.

Tässä se runo:

Niinä hetkinä
kun tuuli on kaatanut toivon
ja painanut minut pimeään
sinä olet astunut sinne kanssani

Niinä hetkinä
kun olen ollut eniten vajaa, vailla
ja itkenyt ikävän
meidän muotoiseksi mereksi
sinulle olen ollut silloinkin täysi

eikä mikään ole hukkunut
vaan sormissani on vieläkin
saman rannan hiekkaa
sylissäni auringon arka lämpö

ja vaikka joskus
silmissäni sataa
sinulle niissä virtaa
onnellisten vuosien vedet

(Hanna Lind)

Rankkojen hoitojen ja asioiden yhdessä kokemisen soisi jokaisella vaan vahvistavan sitä suhdetta, ei hajottavan. Mutta jostain eilen juuri luin, että lapsettomuushoidoissa olleilla kolminkertainen riski avioeroon.

Meillä ei hirveän moni tiedä hoidoista ja useampi tietää keskenmenosta. Eli moni kuvittelee, että kohta olen taas raskaana. Pelkään, että kun reilun viikon päästä alan piikittää ja vatsa taas turpoaa, moni alkaa vihjailla raskaudesta. Talvella oli helpompi peittää vatsa, kesävaatteet eivät oikein anna armoa. Ja minulla se vatsa (+ rinnat) todellakin turpoaa, lugesteroneista viimeistään.

Hienoa!! Pinpin! Onnea TOP alkiosta 🙂 Oliko myös muita piinailijoita nyt kun RJP76? Meinaatko RJP76 jaksaa olla testaamatta ennen perjantaita?? 😉
Toivottavasti Kiskis pääsisitte Pas siirtoon.
Tsemppiä kaikille hoitoihin!

Mua myös ihmetyttää miksi kaikki tulee mulle avautumaan kuinka helposti ovat tulleet raskaaksi. Vaikeeta siinä on pokkaa pitää. Aikoinaan miehen serkku itki illan istujaisissa kuinka rankkaa on kun NELJÄS! lapsi ei heti tärppää ja jopa kolmet menkat odottanu. Sillon en pystynyt olemaan hiljaa vaan lauoin totuuksia SEITSEMÄSTÄ VUOESTA!! Oli sen jälkeen hiljaa.

Mulla maha on mustelmilla. 3 pistoslääkettä tekee tehtäviään. Ultrassa lääkärin mukaan tulossa hyvin munia. Ensviikolla vasta punktio. Olo on turpea jo nyt.

Kovin mietityttää lyhyt vai pitkäviljely?? Vaikeeta!
-p-

Ei meitä nyt taida sit muita olla. Meillä meni Pinpin:n kanssa kuviot ihan samalla tavalla: 3 solua joista 1 jatkoi kulkua top-luokkaan ja toivotaan että meillä molemmilla jatkaa loppuun saakka. 🙂 Viikon päästä pe tosiaan verikoe mut aattelin että jos to testais kotona… luulis että sit jo näkyis testissä jos on näkyäkseen. Mä käytän aina sitä predictor early testiä niin pitäis näyttää jo 6 päivää ennen ku menkkojen pitäis alkaa ( tosin pakkausselosteessa tais lukea 4 päivää ennen… mut kuitenki herkkä on…)

Tuntuu etten uskalla tehä mitään… uskaltauduin varovasti imuroimaan nyt illalla niin sen jälkeen vihloi mahaa niin heti alkoi kuvittelemaan taas kaikenlaista ja kaikkia oireitaki oon jo kuvitellu 😀 onneks on vapaa vkl niin on ehkä vähän muuta ajateltavaa välillä 😉

Voihan hormonit. Minä se pillitäm toista päivää putkeen enkä ees syystä. Onpa kiva mennä huomenna töihin pillittään.

Ja juu, tiedoksi niille kellä on ollut lugesteron 200 käytössä nii joudutte jonku aikaa käyttään 100. 200 tuotannossa on menny jotain pieleen ja ne falskas. Tänään sit sullottu ekan kerran 2x 4 pilleriä sisään. Onneksi 100 on pieniä helmiä 😉

Mä oon hamstrannu 200 lugeja niin paljo että tääki hoito menee just niillä 😀 En oo kyl ees tarkistanu onko eri erää mut tuntuu toimivan…

Mulla on 5 pakettia lugesteron 200:aa, eränumero 160018 ja 11/2018 päiväys. Onko niitä viallisia päässyt apteekkeihin asti? Mun tuurilla takuulla.

Koivuallergia pahenee 🙁 Kai pistoshoidon aikana saa käyttää jotain antihistamiinia? Kenelläkään samaa ongelmaa?

Mä oon viime aikoina saanut kaikista pistoslääkkeistä allergisen reaktion ja nyt varmistin että antihistamiinia voi tarvittaessa käyttää.

Viallista erää oli myös apteekeissa ja ne piti palauttaa.

Täällä käytetään paljon isompia annoksia… mulla lugesteron 200mg 2×2. Julkisella puolella normiannos 200mg×3. Ainaki tuo iso annos toimi ku 1 onnistunut raskaus.

Minkä ikäisiä alkioita teille on siirretty, noin yleensä? Meillä kovin pähkäillään mahd 2vrk tai Blasto? Siis jos ylipäätään onnistuu.

-p-

Mulla eka tuoresiirto 3 päivän alkio ja nega. Toinen tuoresiirto 3 päivän top-alkio ja toinen 3 päivän alkio josta 1 tyttö. Ja nyt tuoresiirto 2 päivän top-alkio. Fiilikset tällä hetkellä vähän maassa ja negaa odotellaan, ei oikein mitään tuntemuksia 🙁 Ens pe verikoe…

Mulle on siiretty kaikennäköstä ja ikästä aikasemmin ( 2-3vrk ikäsiä, blastoja, sulatettuja ja uudellen pakastettuja…) joista 5 raskautta, 4km ja yksi lapsi. Kaikki tuoresiirrot 3kpl ollut tyylipuhtaita negoja. En yhtään osaa olla mitään mieltä. Blastoista kyllä saa lukea hyviä asioita. Fertinovan sivuilla lukee, et eivät juurikaan edes siirrä 2vrk alkioita. Tiedä nyt sitten mitä pitäs tehdä 🙁

Siks mua pelottaakin ku tää on 2 pv alkio vaikka olikin erinomainen laadultaan… tosin ei kai sil merkitystä oo missä elelee jos olis viljelty 5 pv ja olis huonontunu niin olis jääny siirto kokonaan tekemättä. Mulla kaikki pakastetut negoja. Mulla ongelma alkion laatu. Aina on kiinnittyny, kerran vain kemiallinen raskaus.

Joo mä just mietin kans tota 2vrk alkiota kun jos punktio on ke niin siirto voi olla vaan pe tai ma. Entä jos kaikki kuukahtaa maljalle? VAIKEETA! Lääkäri nyt oli sitämieltä et kohtu on paras alusta alkiolle, mutta onko?
Mulla tullut blastoista kaks kemiallista ja se on mun mielestä henkisesti raskainta. mielummin selkeä nega ettei mieli ala elättelemään turhia toiveita.

Peukut Pähkis. 🙂 Vaikeeta on varmaan valita. Mulla ei oikein ollu vaihtoehtoja. Siirto kans pe tai ma ja ma en olis voinu olla töistä pois. Sit ei oikeastaan puhuttu muusta ku 2 päiväisestä. En sit kysyny muuta mielipidettä mut paljon oon kans kuullu et kohtu paras paikka alkiolle. Tsemppiä! 🙂

Jännään milloin menkat ja piikitykset alkavat, koska haluan tietää, onko pidempi viljely mahdollista (viikonloppu voi estää). Yksityisellä se pidempi viljely (5 päiväiseksi) maksaa extraa, mutta jos kypsyy paljon munasoluja, haluaisin pidemmän viljelyn jos mahdollista. Ne jotka selviävät maljalla pidemmän viljelyn, niillä 50% mahdollisuus kiinnittyä. 3-päiväisen kanssahan se on 30-35% käsittääkseni. Viimeksi siirrettiin sellainen 3-päiväinen, kiinnittyi ja varhaisultrassa todettiin menneen kesken.

Voi ei Almuska 🙁 Ei täälläkään kyllä yhtään paremmat fiilikset oo… joka kerta ku käy vessassa pelkää että vuotoa alkaa tuleen. Mullaku on vielä aika hankalaa ummetusvaivaa niin maha on melkein koko ajan jotenki kipee niin ei tiedä mikä johtuu mistäkin. Ja mun oloa ei yhtään helpota stressi töistä kun pomo tiuskii ja on mulle välillä tosi ilkeä. 3 viikkoa ja sit viikon loma!

Kun puhuin aikaisemmin suorittamisesta, niin tarkoitin siis lähinnä omalla kohdallani juuri tätä (anteeksi jos ulosantini oli asiasta huono)..eli lääke, pistos, ultra..odotukset, haaveet, paineet..Koko ajan joku ns. tehtävä menossa..Ja juuri tuo ettet edes vessaan pääse ilman että ajatus on mielessä.

Huomenna olisi edessä ensimmäinen ultra tällä hoitomuodolla. Tuntemuksia on jälleen (tietenkin) tuolla oikealla puolella, jossa munasarja ylöskiinnittynyt ja haasteellinen. Jännittää ihan pirusti. Sitä ihmettelin, kun annos Menopurissa oli ohje 250, mutta annostus ruiskussa on 225 ja sitten 300..niiden välillä pikkuviiva eli 262,5 ymmärsinkö oikein.No sen minä pistin, eikai se niin tarkkaa ole?

Minäkin olen miettinyt tuota pitempää viljelyä, kun ei meidän klinikalla sellaista ole edes tarjottu. Pitää huomenna jutella lääkärin kanssa (toivottavasti olisi tuttu ja turvallinen).

Tsemppiä kaikille.

Almuska, pahoitteluni. Sullakin on tukilääkkeenä ollut kortisooni. Oliko se hoidon alusta vai miten? Mulla kortisoni alkoi vasta siirrosta ja tänään vika päivä isommalla annoksella. Sit jos en väärin muista niin testin jälkeen sitä vielä jatketaan mut luget loppuu.

Mulla oli tänään Gonapeptylin aika aamulla ja siitä suoraan reissuun. Jotenki pelottaa et lennolla olisi vaikutus kiinnitymiseen, negatiivinen sellainen. Ja jesta että mulla on ollut kauhea olo koko päivän. Lento oli melkoista turbulenssia ja ei ollut kaukana et oksennan. Huono olo jatkuu vielä vaikka lennosta on jo monta tuntia. Ei kiva jos tää nyt jatkuu tällaisena.

lapsellinenko Miltäs ultrassa näytti? Ja aika erikoista et sulla oli eri annostus kuin neulassa on antaa. Itselle tuntui et 225 oli joskus haastava 😀

RJP76 Mites oliko sulla pe veritesti vai kotitesti. Ja kummasta sulla on laskettu aika, punktiosta vai siirrosta? Vai onko se kii alkion iästä? Kun mun omasta mielestä meillä testi on myöhään.

Ihanaa viikkoa naiset ja voikaa hyvin!

No ultrassa käyty. Oikeaa puolta ei taas saatu näkymään 🙁 ja vasemmalla oli 12 ja 10 mm follikkelit..ainakin..Kohdun limakalvossa ei vielä suurempia muutoksia, kun vuoto jatkuu edelleen. Että näillä taas mennään. Tähän asti kun olen toiseen ultraan mennyt (siis kahdesti) niin tohtori on aina ihmetellyt ettei jarrua ole aloitettu. Tästä viisastuneena tänään kysäisin ja niinpä tänään menopur 262,50 ja Pregnyl jarruksi..Heräsi vaan ajatus, että mitähän on hävitty edellisillä kerroilla kun jarrua pistetty vain kerran..Siis kun mahdollisuudet jättisaaliiseen on olematon, niin pitäisi yrittää pitää kaikki kyydissä punktioon asti. Toinen ultra torstaina ja punktio maanantaina.
Kysäisin myös klinikan kantaa blasto-viljelyyn. Heidän kantansa on se, että pitäisi olla 4 nelisoluista ennenkuin kannattaa lähteä yrittämään..Thä? No niinkai sitten minun kohdalta se haudattu.
Mutta toisen asian hoitaja kertoi..Ennen kaikki mitkä ei ole selvinneet edes nelisoluisiksi oli roskiskamaa, mutta nyt on jossain tutkimuksessa todettu, että niistä huonoistakin 20 % jatkaa kehittymistään. Eli jotain toivoa..Ei puutu kuin uskoa 🙂
Auringonpaistetta pimeimpäänkin hetkeen

Pinpin, mulla on veritesti perjantaina ja laskettu siirrosta se 14 päivää. Millon ootte tehny kotitestin? Mä mietin että jos tekis vähän aiemmin… mulla on aina alkanu vuoto (tai jotain ruskeaa tullu) lugesta huolimatta. Nyt ei vielä oo alkanu ja koko ajan odotan millon alkaa… mulla ei oo oikein mitään raskausoireita mut lauantaina alko kamala flunssa ja tietty palelee ym. Ärsyttää ku ei uskalla lääkitä itteä jos nyt kuitenki olis raskautunu… ja on ihan hirveä olo. Vähän oli lämpöäkin nyt illalla mut en oikein vois olla töistäkään pois.

Niin siis jarruksi Orgalutran..Pregnyliä sitten myöhemmin 🙂

Testien ajankohdasta: täällä tehdään kotitesti 13-14 vrk siirrosta, ei veritestejä lainkaan. Mä tein ekan positiivisen jo 5 vrk siirrosta eli kun 8 vrk hedelmöittymisestä oli kulunut! En tietenkään uskonut siihen tulokseen ja ei se hirmu vahva viiva ollut. Oli ns. erittäin herkkä testi. Tavalliset testit eivät näyttäneet pitkään aikaan mitään. Mulla on ollut aina hirmu selvät kiinnittymiskivut, siis tuntuu että kohtu repeää puoliksi tai jotain ja siksi testasin. Vielä ennen viime raskautumista ajattelin, että ne kiinnittymiskivut edellisissä oli vaan sattumaa ja kuvitelmaa, mutta ehei. Tällä kertaa heräsin keskellä yötä niihin. Ainokaisesta syntyneestä lapsestani kun raskauduin, olin lenkillä ja yhtäkkiä en voinut edes kävellä. Supisti ja kramppasi, viilsi ja tuntui tosiaan että kohtu repeää.

Moi, onko teillä kaikilla, jotka sumuttelette ja piikittelette lääkkeellisiä kiertoja/siirtoja? Mietin vaan että onko siinä paljon lääkkeitä? Mulle puhuttiin lääkkeellisen siirron mahdollisuudesta eilen. Limakalvo oli kyllä ultrassa yli 9mm ja johtofollikkeli 16mm, joten ovulaatio on luonnollisesti taas tuloillaan. Viime kierrossakin se luultavasti oli vaikka testeissä ei näkynyt. Lääkäri kuitenkin varoitteli että lääkkeellisessä siirrossa keskenmenon riski on suurempi ja jätti päätöksen teon mulle. Mä luulen et tä eka ivf kannattaa varmaan tehdä siirrot luonnolliseen kiertoon jos vaikuttaa mahdollisuuksiin positiivisesti. Minkä takia ootte päätyneet lääkkeellisiin siirtoihin? Onko syynä aina ovuloimattomuus? Mulla oli nyt ensimmäistä kertaa ovulaatio tulossa vasemmalle puolelle, mahtaako olla vaikutusta sillä? Ainakin on todella kivulias eikä vielä näyttänyt edes ovulaatioplussaa. Löytyi myös joku itsestään kuivahtanut kysta nyt kun olivat saaneet uuden paremman ultralaitteen. Miten mahtavat kystat vaikuttaa munasarjojen toimintaan?

Mulla on tänään kierron 28. päivä. Yleensä mulla kierto sen 28 päivää (+/-1 pv). Ja 11. päivä siirrosta. En tiedä uskaltaisko jo huomenna testata… mulla erittäin herkkä testi niin pitäis kyllä näkyä jos on näkyäkseen. Pelottaa koska tää voi jäädä vikaks yritykseksi…

Minulla oli nega siitä ainoasta siirrosta ja kyllä kierto oli silloinkin kohdallaan päivälleen..myös kaikki pms:t tuntui ja kuului. Nyt kun vuotoa odoteltiin melkein pariviikkoa yli, niin testejä tein useammanin ja kun mietin jälkikäteen niin pitäisi vaan reilusti odottaa, kun sitten kuitenkin jää arpomaan jos nega että onkohan tämä oikeassa. Mutta toisaalta olisi kiva plussasta tietää..
No sitten kun itse piinailee niin nämä asiathan unohtuu samantien.

Mulla vuoto täsmätty Primolutilla, jotta vuoto/hoidot alkaisi oikeaan aikaan. Vuodon alkaminen to-pe..No nyt vuoto alkoi maanantaina ei se olekaan mikään ongelma. Minulla ei ovulaatiota tapahdu kuin ilm. tosi harvoin, joten tämä on meidän tiemme. Ja ikä yms. asiat on vaikuttaneet että heti aloitettiin icsillä.

Kovasti eilisen klinikka käynnin jälkeen on mietityttänyt (yöllä kun pitäisi nukkua 🙂 ) moni asia. Mies tokaisi eilen mulle, että on epäreilua kun mulla on jo lapsia ja hänellä ei. Sanoin vaan, että se on ollut sun valintas panostaa pelkästään työuraas, että olisit valinnut naisen ilman lapsia niin haluisitte yhtä paljon lasta eikä tarvitsisi olla kateellinen. Ihan oikeesti!!! Ihan kuin tämä olisi minulle jotenkin vähäisempi asia kuin hänelle tai että tahtoisin vähemmän. Mieli niin seesteinen ja rauhallinen hoitojen aikana ja silleen..
Anteeksi avautumiseni, kun en voi kellekkään tästä muuten purista, kun kukaan ei tiedä hoidoista. Onneksi te olette täällä.

Nyt ei kykene kuin omaa napaa suremaan. Tänään piti lähteä hakemaan pikkuruinen kohdun lämpöön. Sitten tuli se kaiken romuttava soitto: Ei ole enää yhtään siirtokelpoista.. Neljä sulatettiin perjantaina. Pitkällä viljelyllä mentiin. Eilen oli kolme vielä elossa, kaksi tosin jo hiipunut. Yksi näytti eilen hyvältä, blastoksi muuttumassa… Mutta se oli eilen se.

En kyennyt töihin. Teen töitä perheiden parissa ja mm. odottavien (olen kätilö). Tänään en halunnut kohdata yhtään asiakastani! Ei kerta kaikkiaan jaksa esittää iloisen reipasta!

Ajoin soramontulle, josta haen niitä ”muistokiviä”. Voi miten itkin ja huusin. Yhtään kiveä en tuonut hautapaikalle, koska se on tarkoitettu kohtuuni kuolleille. Nyt pudotin vain neljä kaunista kiveä suureen onkaloon..

Kahdeksan alkiota saatiin viime syksynä pakkaseen! Se kuulostaa monen korvaan varmaan huippu hienolta saaliilta.. No nyt niistä on kuusi jo poissa pelistä. Ja vain yksi päästy siirtämään, eikä sekään tuonut kuin surua..

En tiedä jaksaako enää toivoa noilta kahdelta viimeiseltä mitään. Jaksaa tai ei, niin toivoo silti! Nyt haluan ne kohtuuni heti sulatuksen jälkeen, jos elossa selviävät siihen pisteeseen. Haluan edes hetken kuvitella olevani raskaana -vielä sen viimeisen kerran!!

Pampula..halaus.. 🙁

Voi Pampula, tuli niin suru puolestasi. 🙁

Tuntuu vähän pahalta tulla tähän väliin kertomaan omasta siirrosta, joka tehtiin siis muutama tunti sitten. menin toimenpiteeseen tällä kertaa yksin, kun mies jäi töihin ja muutenkin tuumattiin, että josko hän onkin se pahanilman lintu. Enkä mä tuohon siirtoon edes ketään seurakseni tarvi, pikku juttuhan se on.

Se meidän ainokainen pakkastyyppi oli sulanut hyvin ja lähtenyt jo jakaantumaankin, eli 8 soluinen siirrettiin. Nyt alkaa Disperiini sitten Zumenonien ja Lugesteronien ohella ja testin saa tehdä 1.6. Kovasti jännittää, vaikka kovin korkealla toiveet ei ole.

Lääkäri ehdotti, josko olisi tällä kertaa laitettu kahvikuppi ja hyvä kirja alkiolle mukaan, niin josko viihtyisi sisällä paremmin ja kun lähdin pois, niin sanoi vielä, että nyt on pakko tulla raskaaksi, kun kaikki on niin otollista. Tuntui ihan kivalta, että vähän huumoriakin heiteltiin ja onhan tässä jo ehtinyt vähän tutustuakin noihin hoitsuihin ja lääkäreihin, ja uskalaa puolin ja toisin jo vähän rennommin jutella.

Nyt sitten alkaa ne piinaavat piinapäivät. Jos ei tämä natsaa, niin pidetään ainakin elokuulle taukoa. Alkaa tulemaa korvista tämä kaikki ja hulluksihan tässä pikkuhiljaa tulee.

pampula Voihan helvetti sanon mä. Oon tosi pahoillani ja oon sitä mieltä et pitääkin surra. Sait tosin aikaan hormooni-itkut tälle päivälle.

Mä en oo koskasn kotitestannut vaan aina käynyt veritestissä kun on ollut tarve. Joskus tullut vuoto siten etten oo viittinyt maksaa verikoetta. Toista päivää vatsaa jomottaa samasta kohdasta ja kuten arvata saattaa niin toiveet on korkealla. Tässä on sattunut niin kummia asioita viime aikoina et ihme jos jotain ei tapahdu.

kiskis Tsemppiä piinailuum. Toivotaan sitä parasta! Ja ihana lääkäri sulla!

Teen nyt sitten huomenna sen negatiivisen testin niin tää on sit tässä. Tänään ollu menkkamaisia kipuja ja pari tippaa tullu ihan vaaleanruskeeta tuhruu… 🙁 Kyllä meinas itku tulla jo töissä mut jotenki selvisin kotiin asti.
Olo on tyhjä ja turhautunut. Ehkä koitetaan syksyllä vielä kerran JOS keksin kuinka pääsen töistä hoitoihin ja jos on rahaa… siis tuskin keksin miten hoitoihin pääsen niin voipi jäädä haaveeksi.
Nyt olisin kyllä kaivannut jotain iloakin tähän elämään kun tuolla töissä on vähän kireää uuden pomon myötä…

Kiitos teille!! En vieläkään käsitä, että tää meni näin…
Meillä on yleensä alkiot näyttäneet tosi hyviltä lyhyen viljelyn jälkeen. Kaikki on näyttänyt olevan niin niin mallillaan.. Olen epäillyt, että ongelma on kiinnittymisessä. Mutta kyllä tämä pitkä viljely näytti sen, että meidän jälkeläiset on luotu elämään vain kaksi-neljä päivää! ?

Yksi yritys jäljellä. Mun on turha kuvitellakaan, että hoitoja enää sen jälkeen jatkettais. Miten siihen edes uskaltaa lähteä?! Mies ehdotti, että siirretään syksyyn. Pelkää tietty, että kesä menee mönkään, jos kovin masennun (no silloin menee kyllä mönkään enemmänkin kuin kesä). Mutta minä haluan tämän paskan pois alta!

Täällä on niin paljon epäonnistumisia ollut viime aikoina, että eihän tämä voi näin jatkua! Tsemppiä teille, joilla vielä toivo elää!

Voi pampula ? Nää hoidot on syvältä, annetaan toivoa ja sit vedetään matto jalkojen alta. Niin väärin.

Olen aina miettinyt minkälaista olisi jos voisi raskautua normaalisti. Suunnitella vaan ehkäisyn poisjättämistä ja tehdä positiivisen testin, outoa mut noinhan se oikeesti menee.

Ihanaa kiskis, nautinnollisia piinapäiviä!
Rjp76 no???? Testasitko?

Minä odottelen punktioon pääsyä, jännää ?

Pampula, lämmin halaus ja pahoittelut 🙁 Voi että sulla on vielä tuollainen työ! Itse olen mt-puolella avohoidossa sairaanhoitajana, ja syksyllä mulla oli tosi hankala potilas joka tuli raskaaksi. En kyennyt omien hoitojen vaiheissa olemaan hänelle tarvittava tuki, joten pyysin itku kurkussa esimieheltä työntekijän vaihtamista ja se onnistui. Aiemmassa työssä olin terkkarina neuvolassa, ja kyllä tuntui vaikealta tehdä asiakkaille positiivisia raskaustestejä, kun itse saa aina negaa.. 🙁

Kiskis, tsemppiä sinulle ja alkiolle! Jospa joku saisi pitkästä aikaa hyviä tuloksia!

Tuo on niin jännää, että mitä lääkärit sanoo ja miten sen ottaa, kun on niin herkkä tilanne. Mulla kaikuu aina korvissa, kun 24-vuotiaana oli ekoissa tutkimuksissa ja lääkäri nauroi, kun olen niin ajoissa hankkiutunut sinne, ja totesi että ”kyllä sinut saadaan raskaaksi ihan varmasti”. Ja nyt ollaan tässä. Minun ainoa raskaus on ollut se viime jouluinen alku. Viime hoidon alkupuolella yksi lääkäreistä kommentoi, että kun edellisestä siirrosta oli se keskenmeno, että ”Tällä kertaa sitten tähdätään 9 kk kestävään raskauteen”. Minusta se oli aika idioottimainen kommentti, me ei olla huvikseen laitettu kaikkia rahoja ja vaivoja klinikalla juoksemiseen. Toki tietysti ymmärrän, että hänen oli tarkoitus olla kannustava.

Kyyneleet tuli tuosta Pampulan viestistä 🙁 Sitä monesti on toivonut, että saisi pakkaseen kunnon satsin alkioita, mutta tosiaan… eihän sekään mitään takaa. Toivotaan, että ne Pampulan viimeiset pakkasessa olevat alkiot jaksaisivat kehittyä eteenpäin. Ja Kiskisin tilanne vaikuttaa niin suostuisalta raskauden alkamiseen, peukut pystyssä täällä.

Mä luulin aamulla, että nyt ne menkat alkaa ja huomenna voi alkaa pistämään. Mutta tuli vaan sellainen pieni tuhru pikkuhousunsuojaan eikä mitään kunnon vuotoa. Miten se edes määritellään sitten, mikä on menkkojen eka vuotopäivä? Paljonko vuotoa pitää olla? Entäs jos ne menkat alkaa esim. tänään illalla? Mun tuurilla tulee epämääräistä tuhrua tai ne alkaa kunnolla klo 23.59 😀 Yleensä ovat alkaneet heti aamusta ja kunnon ryöpyllä, mutta tietty nyt kun niiden alkaminen pitäisi selkeästi tajuta, tulee jotain epämääräistä.

Sintti Mulla alkoi tuhruttelu jo lauantaina ja vasta maanantaina illalla kunnolla. Kp 1 oli siis maanantai..Eli oman tuntemuksen mukaan, kun vuoto ns. normaalia. Aika vapaasti kai sitä tulkitaan, että jos illalla yhdentoista maissa alkaa niin kunnolla alkanut seuraavana päivänä. Vai liekö muilla klinikoilla muita ohjeita ollut?

Testasin ja negahan se. Toiveet oli korkealla ku alkio oli hyvälaatuinen ja ainoasta hyvälaatuisesta on terve tyttö. Nyt sit ollaan itku kurkussa töissä ja palvellaan asiakkaita hymyssä suin heh heh…
Ja kun en edes voi itkeä kunnolla ku tytölle ei viitsi näyttää tätä tunnetta… soitin aamulla mun äitille ja itkin sille… olivat heti valmiita tukemaan rahallisesti seuraavaa mahdollista hoitoa. Mutta ongelmaksi muodostuu nyt tuo työnantaja 🙁
Ootteko kertonu etukäteen työnantajalle vai ottanu vaan sairaslomaa vai miten?
Syksyllä jatketaan jos jatketaan… oon ihan hajalla tästä kaikesta :,(
Tsemppiä teille muille!

Voi Pampula <3 hurjasti voimia sinne. Mä niin tiedän tunteen, olen neuvolassa lääkärinä, ja viime aikoina todella vaikeaa kohdata tiettyjä potilaita. Varsinkin pieleen menneen ivf yrityksen jälkeen tuntui, ettei vaan pysty meneen töihin. Mä erikoistun gynekologiaan, mutta se suunnitelma on jäissä, koska en pysty sitä unelmatyötäni tekemään, jos itsellä ei raskaus onnistu.

Mä pääsin aloittaa icsi hoidon nyt kierrosta, apteekin kanssa vaan hirveää säätöä (ja aivan törkeää olivat jättäneet tilaamatta tärkeän lääkkeen eikä mulle edes ilmoitettu) toivottavasti se tulee tänään eikä mene mönkään nyt hoito sen vuoksi! Tällaista stressiä kaiken muun lisäksi ei kyllä tarvisi.

Mä olen tässä pohtinut, että kun nyt on niin todella paskana ja väsynyt ja katkera ja vihainen, että miten tämä olo voisi muuttua edes positiivisen testin myötä auvoiseksi? se tuntuu aivan utopistiselta ajatukselta.

Pähkis, olen kans miettinyt tuota helposti raskautumista, olis niin ihanaa. Mua surettaa ihan hirveästi että luomusti ei tuu meillä onnistuun, ja seksistäkin se aspekti nyt puuttuu (vaikka pitäisi olla hienoa, ettei se ole vaan vauvantekoa) mutta plääh.

Sintti, aloita kunnon vuodosta kierron laskeminen. Jos alkaa keskellä yötä niin se on se seuraava päivä mieluummin kuin edeltävä 🙂

Kaikille tsemppiä, pian saisi tulla jo hyviä uutisia vaihteeksi..

Kiitos vastauksestasi lapsellinenko 🙂 Klinikalta saamassani lapsettomuushoito-oppaassa sanotaan, että pistokset aloitetaan kp 2 tai 3 (en kyllä ole kuullut aiemmin muusta kuin 2. kiertopäivänä aloitetusta hoitotavasta) eli jos se virallinen alkamisaika onkin jo aikaisemmin mitä itse tajusi, ei se hoito ehkä mene päin mäntyä. Näin itselleni hoen, niin ei tarvitse enää panikoida asiasta ja odotan sitä normaalia vuotoa. Viime menkatkin alkoi oudosti normaaliin verrattuna. Keskenmeno vaikuttanut varmaan.

Lisäys: kiitos myös sinulle Eedit. Juuri noin teen.

RJP76 :/ niin surullinen puolestasi! Paljon voimia <3
Mä olen kertonut työnantajalle, ja toistaiseksi ok sujunut kaikki sen suhteen. Saatko pitää omalla ilmoituksella saikkua? Oon kuullut että jotku tehnyt sillai, ajattelisin että tässä tilanteessa ihan ok.

Kiitos Eedit. Itkettää vaan koko ajan. Onneks enää vajaa 2 tuntia töitä. Mä oon apteekissa proviisorina ja meillä on vasta vaihtunut apteekkari. Edellinen tsemppas mua koko ajan koska on itekin hoidoilla tehnyt 3 lasta ja on myös ollut epäonnistumisia. Uusi tuskin ymmärtäisi koska hänellä tullut helposti lapset… saa olla 3 päivää omalla ilmoituksella ja syy ”selvä”… mitä sekin sitten tarkoittaa. Takoudellisilla syillä on niin helppo laittaa työntekijä pihalle niin sitä pelkään. Helpompi olis itelle vaan kertoo suoraan mut pelkään niitä potkuja ja jos en kerro niin stressaan taas saanko vapaata ja sekään ei oo hyvä. Luulen että nyt toi saldo jäi osittain huonoks ku stressasin pääsenkö koko hoitoihin.
Ihan kamalaa että työpaikan takia pitää miettii voinko edes yrittää hankkia lasta… 🙁

Tsemppiä ja uskoa tulevaan meille kaikille, oli se mitä tahansa.

Mulla oli eka kerralla GonalF aloitus pistos Kp 3 ja toisella kerralla kp 2. Ekalla kerralla ei tullut siirtoa ollenkaan ja tulos oli paljon huonompi solujen lukumääränkin osalta. Jotenkin muutenkin kummallisesti vähän mennyt..mm. tuo jarrun aloitus.
No nyt toivotaan, että uusi hoito puree paremmin..tuntemuksia on nyt ollut kummallakin puolella. Huomenna illalla ultra kertoo totuuden.
Tänään tapasin 5 viikkoisen vauvan..Voi, että tyhjä syli tuntui entistä konkreettisemmalta sitä katsellessa 🙁

Kiskis, me piinaillaan taas samaan aikaan :). Meille tehtiin tänään toinen pakastetun alkion siirto. Tarkoitus oli siirtää maanantaina kolmannen päivän alkio, mutta se ei selvinnyt sulatuksesta. Siirto siirtyi tälle päivälle ja samalla selvisi, että meidän kaikki loput alkiot on viidennen päivän blastokystia! Millä perusteella siellä päätetään, kuinka kauan niitä alkioita kasvatellaan ennen pakastusta? Olikohan meidän alkiot viidenteen päivään, koska niitä munasoluja tuli hirveesti (hyperi)? Meillä testipäivä 30.5. ja soittavat 31. Aion odotella kiltisti, jotenkin pelkään niitä kotitestejä, en tiedä miks.

Mikähän tässä nyt mättää kun näin paljon epäonnistumisia on tullut. Eikös jo tilastollisesti jonkun pitäisi onnistua?
Isot halit teille negoista 🙁 Olitteko RJP yksityisellä vai julkisella hoidoissa?

Täällä on palkon porukkaa alalla, itse myös neuvolassa töissä. Pakko jaksaa töitä kun itse on uran valinnut. Viim km jälkeen oli pitkään vaikeeta, mutta onneks aika parantaa haavat.

Minulla punktio meni hyvin. Soluja tuli jotain 13, nyt kauhulla odotan hedelmöitymisiä. Kovin kallistun siihen lyhyeen viljelyy. En tiedä uskaltaako ottaa riskiä jos ei jääkään sit siirettävää.
Luget 2x400mg alko tänään, sotkua siis luvassa.

Kiskis ja Katsi tsemppiä teille, oltte nyt seuraavan testaamassa 🙂
Hinoa, Edith et pääsite heti uuteen koitokseen 🙂

Mulla muuten nyt eka työnantaja joka ei antanut sairaslomaa palkallisena vaan palkattomana mennään.

3 vaan hdelmöittynyt, nyt masentaa 🙁 Entä jos kuukahtaa ennen huomista.
Meillä tämä täysin viimeinen hoito 🙁
Voi surku 🙁

Voi ei, miten paljon on huonoja uutisia ja pettymyksiä 🙁 Tsempit ja halaukset kaikille!

Pähkis, meilläkin viimeksi hedelmöittyi kolme, tosin ei noin paljoa ollut alunperinkään, mutta ivf-labrasta kehuivat että on hyvä tulos! Pidän peukkuja, että alkiot jaksavat jakautua! Siirretäänkö 1 vai 2 ?

Silloin nuorena suunnittelin suuntautuvani ihan kerrassaan neuvoaan, jopa äitiyspuolta ajattelin, mutta näkymä oli täysin erilainen kun oli ne omat vauvahaaveet ja silloin vielä luulin, että ne toteutuvat. Sitten elämä heitteli tänne ja tuonne, olin välillä ihan muissakin töissä ennen kuin palasin hoitotyöhön ja tänne mt-puolelle. Olen ajoittain todella väsynyt, kun tämä on niin negatiivista monella tavalla, mutta koska en ole keksinyt parempaakaan vaihtoehtoa niin täällä jatkan. On suuri onni, että esimies on ymmärtäväinen. Olen kertonut alusta asti hoidoista ja yhdessä ollaan suunniteltu, miten tarvittavat poissaolot järjestyvät. Palkkaa oon saanut sairaslomapäiviltä, vaikka diagnoosihan on sellainen ettei niiden olisi pakko hyväksyä ja maksaa. Välillä olen myös esimiehelle itkenyt vuoripuron lailla, kun asiat ei ole menneet toivotulla tavalla ja voimat on vähissä.

Tällä hetkellä meillä on miehen kanssa ihan älyttömästä syystä käynnistynyt mutta hervottomiin mittasuhteisiin kasvanut riita päällä. Kai nämä hoidot kiristelee hermoja. Ja miehellä peltotyöt. Minä odotan kuukautisten alkamista, että päästäisiin pakasteiden siirtoa yrittämään. Ne ei tietenkään ala silloin, kun niitä toivoo ja odottaa… nyt menossa 29/25. Pelkään, että ei ehditä ennen kesäsulkua ja sittenhän se viimeinen ivf-kierroskin siirtyy aina kauemmas ja me ollaan aina vanhempia ja kestääkö tämä natiseva parisuhdekaan… Paljon pelkäämistä ja surtavaa.

Kiitos tsempeistä.

Tuosta sairaslomasta ja poissaoloista. Mä kun olen miesvaltaisella alalla, ajan siis bussia työkseni, niin ei tule kysymykseenkään, että kertoisin asiasta. Pomo ei taatusti ymmärtäisi ja jos tulisi tietoon, että vauvaa yritetään, niin seuraavissa yt:issä tulisi takuulla lähtö. Muutenkin meillä sairastelevat saavat sellaisen paskamyrskyn niskaansa ja aina kun jää saikulle, niin tuntuu että on alhaisempi kuin maan matonen, kun kehtaa jäädä pois töistä.

Mä olen siis raa’asti hakenut työterveydestä sairaslomaa, kun on ollut hitojen takia tarve. Tuntuu kamalalta mennä teeskentelemään sairasta, mutta muuta vaihtoehtoa ei vaan ole. Onneksi tuo työterveyslääkäri kirjoittaa aika helpolla sairaslomaa, joten ei tarvitse ihan kamalasti stressata siitä.

Joo kai se on ihan ok tulos, 6 kypsää solua joista 3 hed. Itse ajattelin/toivoin enemmän, kun aikasemminkin on ollu. Kai se ikä tekee jo tehtäviään täälläkin?
1 siirretään (jos sinne asti päästään). 2 siirtoa ei edes harkita. Mulla kuitenkin takana 5 raskautta. 4x kekenmeno ja 1 lpsi. Kaksosten riski on liian iso.

Mä en vaan pääse ajatuksesta ylos et päästäis huomenna siirtoon. Pelottaa niiin rutosti.

Voi kun täällä on ollut tosi paljon epäonnistumisia ja pettymyksiä 🙁 Halit ja tsempit kaikille ❤ Kylläpä meitä nyt koetellaan ja tosi monella on ollut rankkaa. Monella kuulostaa myös työn ja hoitojen yhdistäminen raskaalta, sen itse myös tunnistan.

Mulla on 2 viikkoa viimeisimmästä negan kohtaamisesta. Tämä pettymys oli tähän mennessä raskain. Kai sitä kuitenkin latasi toiveita blastoksi jatkoviljeltyyn alkioon ja kun se oli viimeinen alkio. Tähän saakka uusia yrityksiä on kuitenkin ollut odottamassa. Pahin on nyt kuitenkin taas takana ja tuntuu, että aikaa olisi jo pitempään kulunut. Aika väsyksissä olen ollut ja odotan kesälomaa. Meillä on miehen kanssa lääkäriaika 7.6. jatkosta keskusteluun. Saa nähdä antaako ne julkisella meille yhden hoidon kesätauon jälkeen vai joudutaanko harkitsemaan toiseen kaupunkiin yksityiselle lähtemistä. Yhden ivf-kierroksen vielä toivoisin. Tunnistan myös sitä, mistä täällä muutkin ovat kirjoittaneet, että tavallaan toivoo hoitojen olevan ohi, että pääsisi jatkamaan elämää… Tiedän kaksi muuta hoidoista huolimatta lapsettomaksi jäänyttä, se tulee se todennäköisin lopputulos olemaan itselläkin. Parisuhde ei sentään ole vaakalaudalla, onpahan sitä eletty jo tänne saakka ilman lapsia ja hoidoilla yrittäminen on ehkä lähentänyt meitä verrattuna hoitoja edeltävään kriisivaiheeseen. Kellä mitenkin, mutta väistämättä eri elämänalueille nämä vaiheet paljon vaikuttavat. Itsellä mm. tietynlaiseen erakoitumiseen/sosiaaliseen vetäytymiseen, kun vain parille ystävälle olen halunnut tilanteesta kertoa.

Voimia ja lämpöisiä ajatuksia teille kaikille ❤

Joku kyseli oltiinko julkisella vai yksityisellä. Ollaan siis yksityisellä nyt. Yksi hoito tehtiin julkisella ja siitä tuli nega eikä mitään pakkaseen. Jonotuksen ajaksi mentiin yksityiselle, josta onnistunut raskaus. Nyt suoraan yksityiselle ku täytin helmikuussa 40.
Mä voin nyt keskittyy muuttoon ku hoidot jatkuu syksyllä… saa nähdä jääkö yksi huone turhaksi kun ei tarvita lastenhuoneeksi 🙁 Soitin tänään klinikalle ja en mene huomenna verikokeeseen turhaan. Ihana hoitaja oli puhelimessa jolle itkin tilannettani ja puhuttiin yli puol tuntii… oli oikein ymmärtäväinen. Mua ahistaa se jatko töiden vapaiden saannin suhteen. Mut yritetään nyt nauttia kesästä. Onhan meillä uusi ihana koti valmistumassa… 2.6. menen vielä keskustelemaan jatkosta lääkärin kanssa ja ennen sitä käyn verikokeissa. Pyysin itse prolaktiinikokeita ku mulla oli ne joskus koholla ja sain niihin lääkkeet. Niitä lääkkeitä söin sillon ku sain tuon tytön alulle näillä hoidoilla. Kilpirauhaskokeet tulee nyt siinä samalla sit.

No kylläpä täällä on nyt huonoa tuuria monella. Tai pieniin mahdollisuuksiin jätetään 🙁

Osaako joku kertoa, kuinka kauan Kela korvaa yksityisen hoidoista pienen osan? Siis onko siinäkin 3 ivf-hoitoa rajana, kuten julkisella saa kolme hoitoa. Senkö jälkeen Kela ei korvaa mitään lääkkeistäkään ja lääkekattokaan ei siis tule täyteen? En ole ajatellut kolmea hoitoa edes olla yksityisellä, mutta nyt törmätessäni Kelan korvausjuttuihin alkoi kiinnostaa miten tuo on. (Ikäraja taisi olla 43 tai jotain, että sitä korvausta saa, sen tiedän… mutta tosiaan montako kertaa saa olla hoidoissa yksityisellä?)

Menkat alkoi vihdoin viimein ja huomenna sitten ensimmäinen piikki toisesta ivf-hoidostamme. Kolmatta hoitoa ei tule koskaan. Jos nyt ei tule tulosta, se oli sitten tosiaan siinä ja elämä jatkuu.

Me ollaan yksityisellä ja kolmen hoidon korvaus katto Kelalla..Mutta esim. kun eka kerralla ei päästy siirtoon asti saatiin siitä Kela korvaus, mutta ei laskettu niihin kolmeen kertaan. Lääkekorvauksista ei tietoa. Kelan sivuilla puhutaan onnistuneesta hoidosta..ihan kuin siirto ilman toivottua tulos ei ole onnistunut hoito..En ymmärrä oikein. Mutta meidän klinikka käyttänyt termiä kolme hoitokokonaisuutta.

Ultrassa käyty..Punktio maanantaina. Sitä ennen piikitystä joka päivä (Menopur, Orgalutran) ja lauantaina Pregnyl nyt tupla annoksella.
Vasen munasarja 3 follikkelia ( 2 x 17-18 mm, 1 15-16 mm), Oikealla ehkä yksi 9-10 mm ja yksi 13-14 mm. Mutta siellä oikealla oli ilmeisesti kysta halkaisijaltaan 30 mm, liian suuri munasoluksi.
Onko kellään kokemusta noista kystista hoidon aikana. Maanantaina punktiossa tyhjentävät sen. Jotenkin tuntuu, että nyt hoitoon paneudutaan paremmin kuin aikaisemmilla kerroilla.
Jännittää niin pirusti. Taas alkaa toivo heräämään, vaikka usko hieman on hakusessa.
Kauhee riita kotonakin (ehkä hieman hormonipöllyä) ja siitä pahamieli..
Tsemppiä taas ja kuulumisiin.

Yritin tänään hakea apteekista lisää Lugesteron 200 mg, mutta eipä onnistunutkaan. Ne on vedetty markkinoilta, koska kapselit vuotaa. Huomenna saan 100 mg, niitä pitää sitten laittaa aina kaksi kerrallaan aamulla, iltapäivällä ja illalla. Voi sitä möhnän määrää… Oon muuten käyttänyt niitä vuotaneita kapseleita, en vain tajunnut, et niissä jotain outoa. Toivottavasti toimivat… Kylläpä ärsyttäis, jos tää siihen kaatuis.

Katri, voitko katsoa sun lugesteron 200:n paketista sen eränumeron ja käyttö viimeistään-päiväyksen (siinä paketin päässä lukee)? Kiitos! Kun olen täällä panikoinut, onko munkin kapselit viallista erää. Omassa paketissa eränumero 160018 ja käyttö viimeistään 11/2018. Jouduitko maksamaan uudet kapselit itse vai korvasiko apteekki uudet tilalle? Nuohan on aika kalliita kuitenkin.

Olen syönyt tosi terveellisesti ja panostanut tähän hoitokierrokseen. Ja nyt kun pistin ekan piikin, mulla on hirveä flunssa päällä ja lisänä koivuallergia. Ja ottamistani rautakapseleista vatsa aivan sekaisin. Hienoa. Tällaista tämä tuurini on. Viimeksi tuli ekasta Menopur-piikistä hirveä migreeni moneksi päivää, nyt on lääkkeenä GonalF ja vaan odottelen, millaista jomotusta on luvassa. Tällä kertaa pistän aamuisin, viimeksi pistin iltaisin. En tiedä onko mitään vaikutusta. Tuleepahan hormoonit ainakin aikaisemmin kierrossa. Jos sillä onkin jotain vaikutusta.

Lapsellinenko, kiitos tiedoista. Noista Kelan sivun korvausinfoista ei kyllä heti tajua mitään. ”Onnistuneeseen hoitoon” pitäisi laskea Kelan sivujen mukaan keskenmenokin ja silloin ne korvausjutut kolmeen alkaa uudelleen. Mutta ei meillä lasketa silti käsittääkseni, koska sykettä ei enää varhaisultrassa ollut. Mutta se sikiö oli takuulla 6+ viikkoinen, kun nähtiin se.

Flunssa ja hormoonit taitavat vaikuttaa aivoihini saakka ja en pääse enää tuota viestiäni muokkaamaan. Siis et Katri varmaan mitään uusia lugeja saanut, jos olit ehtinyt ne entiset jo käyttää. Turha tuo kysymykseni siis. Kyllä on ahdistavaa, jos joutuu lääkkeistäkin vielä panikoimaan. Pitää kysyä ekan ultran aikaan klinikalta, mitkä erät niitä viallisia on ja mitäs jos viallisia käyttää.

Lapsellinenko: Mulla oli myös kystia IVF-hoidon yhteydessä. Hoito toteutettiin lyhyellä kaavalla,joten kystista ei ollut haittaa. Käsitin niin, että pitkällä kaavalla toteutetussa hoidossa olisi haittaa ollut enemmän. Minulla kystat olivat pienempiä oikeassa munasarjassa 24x19mm ja vasemmassa 11mm. Ja käsitin niin, että kun kystat ovat näkyneet UÄ:ssä, lääkäri voi ”väistää” ne punktiossa ja tyhjentää vain munarakkulat, jos kystat ovat pieniä eivätkä vaadi tyhjennystä. Itselläni nuo kystat olivat tainneet kadota jo ennen punktiota.

Katri: Mulla on kotona jo valmiiksi ostettuna lugesteron 200 mg kapseleita, joita tosin tarvitsen vasta syksyllä. Eränro 152062 käyttö viimeistään 12/2017. En löytänyt mistään tietoa,onko näitä vedetty pois myynnistä viallisuuden vuoksi.

Mulla oli kans tässä hoidossa hirveä flunssa ja yskin niin että joka paikka kramppasi. 🙁

Ei meille apteekilla ainakaan tullut mitään että asiakkaitten luget vaihdettais… luulisin et voi käyttää jos vaan pysyvät koossa ennen laittamista.

Nyt on meidän ura hoidoissa sitten tässä. Kaikesta rumbasta selvisi vain yksi joka haettu kyytiin tänään. Niin on mieli epätodellinen. Ei pakkasen yhtään. Nyt on kaikki sitten tehty. Toiveet ei korkealla. Yksikään tuoresiirto ei ole koskaan yrittänytkään onnistua. Ensiviikolla gonapeptyl piikki jos alkio on edes hengissä enään silloin.

Kai se on nyt vaan tajuttava, et muille ne lapset syntyy 🙁

Pähkis ja viimeisen kerran pp0

Peukut Pähkikselle että nyt onnistuis! Mulla tuli töissä tänään kamala olo. Meinasin pyörtyä ja oksetti ja olo oli hirveä. Pakko oli huilata hetki. Työkaveri kysyi oonko raskaana… no enpä oo… mieli olis tehny sanoo että kumpa olisinki!!

Siitä on pitkä aika kun olen tänne viimeksi kirjoitellut. Tähän alkuun vähän taustaa, eli olen 35-vuotias ja mieheni on mua kolme vuotta vanhempi. 2,5 vuotta raskaus yrityksiä takana ilman tulosta ja vuoden 2015 lokakuussa oli ensikäynti Naistenklinikalla.

Mun iän ja huonon vasteen takia suostuivat vain yhteen hoito kertaan, eli eivät antaneet kovinkaan paljoa toivoa. Punktiossa saivat 3 munasolua, joille tehtiin ICSI. Kaikki kolme hedelmöittyivät. Kaksi on pakkasessa ja yksi siirrettiin tuoreeltaan. 31.3. kävin verikokeessa ja seuraavana päivänä eli aprillipäivänä sain tietää että testi oli positiivinen, kyllä siinä onnenkyyneleitä tuli jonkin verran vuodatettua. 22.4. kävin ultrassa Naistenklinikalla ja sieltähän se pikkuriikkinen alkio löytyi, 9,3mm ja syke näkyi. Ollaan käyty jo neuvolassa ja viikon päästä ois vuorossa seulontaultra, se jännittää ihan hirveesti.

Toivon kaikille sydämeni pohjasta onnea ja paljon paljon plussatuulia 🙂

Peukut pystyssä Pähkikselle!

Tinakenkätyttö, en oo nyt satavarma, koska oon ostanut kaks kertaa ja toiset paketit on jo roskiksessa, mut tämä jonka löysin, on just tuo sama. Käyt. viim. 12/2017 ja erä 152062. Ne vialliset näkee kyl päälle päin, ne on jo siellä läpipainopakkauksen sisällä vuotaneen näköisiä, vähän kosteita. Kun sen laittaa, niin sormiin jää vähän sellaista öljyä.
Eivät osanneet apteekista sanoa, toimivatko ne vuotaneet. Blaah. No myähäst se on minun kohdalla nyt, näillä mennään ja tosiaan nyt niillä satasilla 6 kpl /päivä!

Onnea saijamaija!

Ompahan ollut viikonloppu vatsan kipuiluineen. Eilen piti turvautua Panadoliin, kun vatsaan koski sen verran paljon. Hieman illan aikana helpotti, mutta ei kyllä vieläkään ole mikään normaali. Illalla, siis yöllä pistetty pregnyl. Onneksi piikit nyt hetkeksi ohi, jotenkin mennyt yli oman sietorajan vaikka mies ne pistänyt.
Huomenna siis punktio. Jotenkin epäilyttää näiden kipujen kanssa sinne mennä. Kysta varmaan oireilee, jos ei lie puhjennut ja kaikki pielessä 🙁
Pessimisti ei voi pettyä (ai ei vai).
Huomenna lisää kun punktiossa käyty.
Toivotaan onnea kaikkien matkalaisille 🙂

Lieköhän minullakin joku kysta vai mikä ihme, kun kolmas piikki vasta pistetty ja kun nostaa kädet ylös, etenkin oikeaan munasarjaan jomottelee ja repii. Tai sitten tällä kertaa tulee kunnon satsi soluja. Mutta pessimistinä ajattelen tietysti mielummin, että jotain huonoa tämä meinaa. Ei viimeksi tässä vaiheessa tuntunut tältä. Voin kuvitella, mikä olo on viikon päästä. Ja kaikki kutsumassa ties minne remontteihin ja pihahommiin avuksi. Nyt kun on vielä flunssaa päällä, voi vedota siihen. Ja ehkä vetoan seuraavaksi keksittyyn vatsatautiin.

Kiva kuulla Saijamaijan kaltaisia onnistumisia, onnea 🙂

Lapselliselle tsempit punktioon. Mä panikoin jo omaa punktiota. Jos meidän klinikalla olisi nukutusmahdollisuus, haluaisin tajun pois tuoksi aikaa 🙁 mutta ei siellä ole. Mieskin jo kauhuissaan, sille teki viimeksi pahaa jo mun tuskan katsominen. Toiselta puolen ei niin sattunut, mutta sitten tuo toinen munasarja. Auts. Ei siinä kipulääkkeet auttaneet paljoakaan.

Onnea Saijamaijalle! Ei ollutkaan hetkeen näkynyt plussia täällä.

Olen pahoillani negatiivisten uutisten saaneiden puolesta. 🙁 Voimia!

Tsemppiä kaikille punktioihin, piinapäiviin ja muihin vaiheisiin!

Täällä alkoi eilen oikein runsaat kuukautiset. Tänään pitäisi siis soitella klinikalle ja ilmoittautua hoitoon. Pah. Tiedän, ettemme ehdi enää hoitoihin pitkällä kaavalla ennen kesäsulkua, joten tuntuu aika turhalta edes vaivautua. Mutta kun niin on ohjeistettu niin pakkohan se on. Saahan siinä sitten luullakseni tietää tarkan kesäsulkuajan, että minkä päivän jälkeen saa heinä/elokuussa soitella kuukautisista. Soittaminen ärsyttää lähinnä töiden takia. Hankalaa etsiä aina paikka, jossa kukaan ei kuulisi. Varsinkin kun soittavat takaisin, niin täytyy aina lähteä kirmaamaan kuulomatkan etäisyydelle.

Minunkin pitää tänään soittaa klinikalle ja sopia seuraavasta PAS:sta. Olisi pitänyt soitta ajo perjantaina, mutta oli ihan mahdotonta kun olin koulutuksessa. Klinikalla on takaisinsoittopalvelu, eli pitää jättää sinne viesti ja soittavat takaisin määrittämättömän ajan päästä. En millään voinut hyppiä luennolta montaa kertaa, ja missä olisin puhunut, siellä auditorion aulassako, omia kuukautis- ja munasoluasioita. Tänäänkin on vähän vaikea järjestää, mutta saan asian hoidettua. Mie son onneksi niin reipas mies, että on joskus soittanut mun puolesta, jos on joku selkeä asia. Minusta se on hyvä senkin takia, että koko hommeli tuntuu taas enemmän yhteiseltä.

Miten teillä on nämä pakasteen siirrot omaan kiertoon tehty? Onko eri ajalle tsekkausultra ja sen perusteella siirto vai suoraan kierron päivän perusteella siirtoajankohta? Mulle tuli kirje, jossa käskettiin aloittaa ovisten testaus kp 10, mutta kun kierto on lyhyt niin kotitestit muuttuu yleensä jo kp 9 tai 10. Sitten mainittiin, että kontrolliultra olisi kp 12-14 ja silloin sovittaisiin siirtopäivä, mutta luulenpa että liian myöhään menee jos noin on. Pitää tosiaan puhelimessa tarkentaa. Menkat oli kummallisen niukat ja lyhyet tällä kertaa. Viimeksi vuoti kuin sian kurkusta. Pelkään, että nämä vaihtelut ennakoivat vaihdevuosien alkamista. 🙁

Voihan päänsisäiset oireet. Mulla on ihan jatkuva paha olo. Tänään aamulla oli pahin mut veikkaan et se kyl johtuu eilisistä treeneistä ja sen aiheuttamasta nälästä. Noh, to tullaan sit rytinällä alas kun on testipäivä. Miehen kanssa puhuttiun jo mahdollisesta jatkosta. Et josvielä kuitenkin kerran. Meillähän on kelan tukemat hoidot täynnä mut voidaan hakea 140 e kelalta takas. Voi luksusta!

Onnea saijamaija. Ihanaa et joku onnistuu sillä meidän vikasta plussasta on aivan liian kauan. Nautihan onnestasi 🙂

Kerttu, meillä on vaihdellut pas. Aiemmassa hoidossa tikutettiin ja ultrattiin ahkeraan, nykyisessä on yksi ultra jossa saa päättää siirtopäivän 3 päivän säteellä.

Lapsellinenko, mites punktio meni? Millainen saalis, entä olo?

Aurinkoa kaikkien viikkoon!

No niin, nyt on minullakin kyytiläinen. 2 päiväisen nelisoluisen sulattivat ja kolme solua selvisi sulatuksesta. Tumat näkyivät ja lääkäri oli tyytyväinen alkion laatun (1 lk.). Käski siirron jälkeen pistää peukut pystyyn. Kun kysyin kesätauosta ja siitä koska sen jälkeen voi taas ilmoittautua hoitoihin niin sanoi että eikös ajatella niin että tästä se raskaus alkaa. Vähän ehkä tyhmästi sanottu, mutta toi hyvän mielen 🙂 Yritti kannustaa positiiviseen ajatteluun. Jos en töistä pääse parin viikon päästä labraan niin ei tarvitse mennä jos kotitesti negatiivinen. Ostin taas raskausvitamiineja samalla kun kävin hakemassa luget. Kohtu jostain syystä nyt kramppailee eikä huvittaisi yhtään enää lähteä töihin 🙁 Minulla on mutka kohdunsuulla ja joutui paljon kääntelemään ja vääntelemään että sai vietyä alkion kohtuun.

Pessimisti ei pety..vai miten se oli..itkettää vaan.. 🙁
Saldona puhdas nolla..kaikki munasolut oli kerenneet muille maille. Ilmeisesti selittämättömästä syystä oma LH- piikki ja ovulaatio tullut Orgalutranista huolimatta. Lääkäri lohdutteli, ettei hän tiedä kellekkään tapahtuneen kahta samanlaista epäonnistumista.No nyt taukoa pari kuukautta ja sitten kesätauon jälkeen uudelleen vielä kerran..sitten kai mietitään lahjasoluilla hoitoa. No Kelan kattoon meillä vain yksi siirto joten kaksi on vielä sinnekkin jäljellä. Kyllä on niin pettynyt olo omaan itseeni. Varmaan lauantain kipuilu oli ovulaatiokipua..No kipuilu jatkuu, kun kystallehan ei tietenkään mitään ollut tapahtunut.
Näihin kuulemisiin nyt taas..Tsemppiä teille kaikille..
Tuntemuksista lisää, kunhan tästä päivästä selviää.

Voi ei! ? Voimia ja haleja!
Onneks teillä on jatkosuunnitelmia, peukkuja sinne!

Voi ei lapsellinenko 🙁 miten ihmeessä voi käydä noin. Voin vain kuvitella pettymyksen. Olen miettinyt sitä, vältettäisiinkö tuollaiset tilanteet, jos klinikat toimisivat viikonloppuinakin. Miten voivat tietää, onko se maanantai hyvä päivä punktioon vai olisiko ollut parempi tehdä punktio jo viikonloppuna. Itselläkin oli viimeksi punktio maanantaina ja siksi tätä paljon miettinyt.

Huimaa ja oksettaa, päänsäryn lisäksi 🙁 Mitähän tästä tulee. Huomenna eka ultra, missä näkee kasvaako tuolla mitään.

Sinihaikaralle peukut pystyssä 🙂

Voi lapsellinenko, mikä pettymys! 🙁 Tuo tuntuu aina olevan niin onnessaan, että milloin on oikea hetki kerätä solut. Itsellä jäi viimeksi monta raaoiksi ja sekin harmitti, kun sitä haluaisi kaikki tulokset hyödyntää. Onneksi teillä on jatkosuunnitelmat jo kehkeytymässä, se helpottaa kun alkujärkytyksestä alkaa päästä yli.

Sinihaikaralle tsempit! Jospa nyt onnistaa!

Minua jännittää että mille päivälle siirto tulee, on aina hankaluutensa järjestää vapaat töistä. Nyt olin jo muuten vaan ottanut perjantaille 3.6. palkattoman vapaan, siis ihan huvikseni, mutta jos siirto tuleekin muulle päivälle niin en tiedä miten järjestyy. Teen itsenäistä potilasvastaanottotyötä ja vapaat on helppo järkätä kunhan tietää ajoissa jättää varaukset tekemättä.

7 munarakkulaa näkyi ultrassa ja lisänä pienempiä, joista voi tulla vielä jotain. Olokin jo parempi eli ei okseta ja päätäkin särkee vähemmän. Toiveet on siis korkealla ja yritän olla miettimättä mikä kaikki voi mennä päin mäntyä.

Ja nega. Nyt en oikeasti tiedä että mitä tehdä.

Voi ei Pinpin 🙁 Mä just tänä aamuna mietin että jokohan oot testannu…

Voi surku, Pinpin 🙁 Miten voikin nyt kaikilla mennä niin huonosti… Eikö tässä jo ala tilastot paukkua.

Mulla vaivaa jälleen mieltä se minun kaveri, joka sai vauvoja eikä ymmärrä minun tilannetta ja olen vähentänyt yhteydenpitoa (itse asiassa lopettanut viime kertaisen viestittelyn jälkeen). Nyt se kyselee selitystä hiljenemiselle. Koen, ettei vaan pysty ymmärtämään tätä minun asiaa. En osaa erotella, paljonko on sitten minun sisäistä hankaluutta, kateutta siitä että toinen sai helposti lapsensa ja on muutenkin saanut kaiken, mitä on halunnut, helposti. En sitten jaksa kuunnella hänen valituksia omassa mittakaavassa pienistä asioista. En myöskään jaksaisi selitellä kaikkea. Niinpä vastasin vaan lyhyesti, että asia on kuten jo aiemmin sanoin eli hoidot jatkuu, oon kovilla psyykkisesti enkä jaksa yhteydenpitoa.
Onko teillä muilla ollut vastaavia tilanteita?

Voi Pinpin, oon pahoillani. 🙁

Tervetuloa mukaan Päivi-81, toivottavasti on onni myötä hoidoissa.

Mites Katrin fiilikset? Kun piinaillaan kerran samaa tahtia. 🙂

Mulla ei kyllä ole yhtään hyvät fiilikset. Menkkamaista juilintaa ollut jo pari päivää ja kiukkuinenkin olen ollut. Eiköhän ne menkat siis ala viikonlopun aikana. Keskiviikolle on verikoe varattuna, mutta lienee turha reissu. Ottaa pattiin, taas. :< Ajattelin lauantai-aamuna tehdä apteekin testin, silloin pitäisi jo varmaan näkyä, se nega siis.

Pahoittelut kaikille negatiivisista uutisista 🙁
Tsemppiä piinailijoille ja tulevia hoitoa odottaville

Minä olen tässä yrittänyt koota itseäni. En kahdella eka kerralla ollut näin pohjalla. Tuli hankittua eiliseksi kunnon migreenikohtaus, josta vieläkin hieman kaikuja päänupissa. Vatsa kipuillut ja turvotellut koko viikon ja muistuttanut olemassa olevasta kokemuksesta.
Ehkä tämä olo alkaa pikkuhiljaa kohentua. Lapsetkin ja mies ovat kyllä kärsineet mun ailahtelevaisuudesta. Ja kun märehtii, niin märehtii sitä miten huonosti käyttäytyy toisia kohtaan.
Hirveästi en ole jaksanut miettiä tulevia hoitoja yms., vähän käynyt lueskelemassa lahjasoluhoidoista. Kun ensin niin selvä asia ja mielipiteeni asiaan, ei ehkä olekaan niin yksinkertainen.

Kerttu75 kurjia tuollaiset tilanteet. Itse kokenut kymmenen vuotta sitten vastaavaa, kun kohtukuolema vko:24, niin olihan se toisen saama vauva, sen ristiäiet yms. kovat paikat, enkä hirveäti silloin osannut antaa myötätuntoa. Silloin ainakin valikoitui kyllä kaverit.
Tärkeintä kuitenkin olisi valikoida ihmiset sen mukaan lähelleen joilta oikeasti saa tukea. Ja sitten kun kellekkään ei ole kertonut, niin te olette minulle, joilta saa tukea. Kiitos siitä 🙂

Pahoittelut negatiivisista uutisista 🙁

Päivi-81 aika kärsivällisiä olette olleet kun nyt vasta hoitoihin! 🙂 Me lähdettiin jo ensimmäisen vuoden yrittämisen jälkeen kun mulla on aina ollut sellainen olo että kaikki ei ole kunnossa. Multa löydettiin PCOS ja miehen siittiövasta-aineet olivat 100% eli siittiöt eivät liiku eteenpäin. Kyllä kannattaa se sun endo myös tutkituttaa jos sulle on siitä sanottu.

Mulla on koko viikon nipistellyt vatsaa ja tänään tuli vähän verta. Pakastealkion siirto oli siis maanantaina. Onko tänään pp4 vai 5? No kuitenkin toistaiseksi positiivisin mielin 🙂 Nämä luget on muuten sata kertaa paremmat kuin lutinus! Ei kirvelyä tai kutinaa ja vuotavatkin paljon vähemmän. Eikä haittaa yhtään laittaa kahta aamulla ja illalla kun ovat tosi tosi pieniä palleroita 🙂 Kauhee flunssa tuli muuten taas ja oon ihan poikki 🙁

Minut on tutkittu ja minussa ei pitäisi olla mitään vikaa. Jännityksellä odotan että mitä tulee tapahtumaan.

Voi itku näitä uutisia. Pitäiskö kohta jo otsikkoa vaihtaa ”pettymykset kevät/kesä”

Lapsellinenko: Ei voi olla todellista. Tuota olen itse aina plännyt ennen punktiota. Kammottava pettymys. Sehän näissä hoidoissa myös ärsyttävää et aina sit suunta se seuraava. Elää niinkun pienissä sykleissä kokoajan
Pinpin ? pahoittelut negasta.
Sinihaikara: Tsemppiä viimemetreille!

Itsellä nyt pp7. Luovuttajaolo! Harmittaa että ylipäätään lähti enään toivomaan vauvaa. Ei mitään oireita. Alkuviikosta maha todella kipee et luulin et hyperiä pukkaa. Nyt jo ihan ok. Kyllä toivon et saan oman kroppani normaaliks ja pääsen viettää normaalia elämää. Nyt jo 3 vko liikuntarajoitteinen.

Millonkohan sitä uskaltais testata? To veriko.

Pähkis pp7

Pikaisesti Lugesteron 200 mg-asiasta, mistä aiemmin kyselin eli ainakin omat kapselini olivat sitä takaisinvetoerää (eränro 160018, käyttö viim. 11/2018). En tiedä montako erää on vedetty takaisin. Minua pyydettiin viemään nuo 5 pakettia takaisin apteekkiin (eli oletan, että saa rahatkin takaisin?). Lugesteron 100:een sain tänään reseptin juuri siltä varalta, että aiemmin ostamani kapselit olisivat viallisia.

Moi kaikille!
Miulla pp 9. Maanantaina verikokeeseen ja tiistaina soittavat klinikalta. Olot ja fiilikset vaihtelee koko ajan. Enimmäkseen huomaan olevani aika pessimistinen, epäilen kaikkia vatsatuntemuksia alkaviksi kuukautisiksi ja vessareissuilla pelkään punaista. Sitten hetkittäin mietin, et no miks ei, miks en vois olla raskaana, hieno viidennen päivän blasto siirretty. On tää tätä. Ja suhtautuipa tässä pessimistisesti tai optimistisesti, nega aiheuttaa ihan yhtä pahan pettymyksen, koska vaikkei siihen plussaan uskois, niin yhtä paljon sitä silti toivoo.
Huomaan, et kroppa on ottanut progynovat ja luget paremmin kuin viimeks, rinnat ei oo niin kipeet ja kaikin puolin on vähemmän oireita.
Alkaa jo kyllästyttää tää odottelu, ehkä sittenkin ostan kotitestin ja testaan viikonloppuna. No en tiiä.

Miten tämä voi olla lähes kaikilla näin takkuista!!?? Pahoittelut kaikille teille, joita epäonni on viime aikoina potkaissut! Lukeudunhan niihin itsekin, joten tiedän kyllä fiilikset!

Meillä sitten päädyttiin odottamaan hoidon jatkamista syksyyn! Tai mies sen oikeastaan päätti. Ei kuulemma jaksa, jos viimeisen siirron epäonnistumisen myötä menisi kesä masennuksen vallassa! ? Meillä kun niistäkin kesistä on kokemusta, niin ymmärrän kyllä. Tai ainakin yritän ymmärtää…

Itse en vaan jaksaisi tätä ainaista odottamista. Tämä tuntuu jotenkin itsensä petkuttamiselta. Ihan kuin pitäisi päätä nippa nappa pinnalla huijaamalla, että vielä on mahdollisuus! En tiedä, pitäisikö viimeinen kortti jättääkin kääntämättä ja elää siinä auvoisessa kuvitelmassa koko loppuikä!! Vai miten sitä uskaltaa yrittää sen viimeisen kerran? Olen kai toisaalta itsekin helpottunut, ettei mahdollista lopullista pettymystä tarvitse kohdata vielä kuukauden sisällä…

Mutta tämä ODOTTAMINEN! Se kyllästyttää! Lähes kaksi vuotta ODOTETTIIN rohkeutta hoitoon lähtemiseen (neljänteen hoitoon siis). Sitten punktion jälkeen jouduttiin ODOTTAMAAN siirtoa, kun hyperin pelossa sitä ei tuoreeltaan tehtykkään. Sitten sattui se onnettomuus ja käskettiin ODOTTAMAAN puoli vuotta ennen siirtoa. Sitten vihdoin päästiin se yksi siirtämään. Ei tulosta. Taas ODOTETTIIN, sitä seuraavaa kiertoa. Vain jotta kuullaan, ettei yksikään neljästä sulatetusta selvinnyt siirtoon saakka! Ja nyt sitten ODOTETAAN, sinne syksyyn kai. Kyllästyttää niin koko homma!!

Pampula Osasit pukea sanoiksi ajatukset jotka pyörii mielessä. Ja kun olet odottanut tarpeeksi alkaa lisänä toiminta, joka aikataulutettua ja noudattaa lähes aina samaa kaavaa. Minulla oli jo pistojen kanssa viimeksi kovastikin tympääntymistä ja nyt pelottaa tämä odottaminen ja tuleva elokuussa. Hetkeksi sen unohtaa, eikä pyöri päällimmäisenä mielessä. Mutta pohtinut olen, että kestänkö sitä ettei hoidot tepsikään enää minuun. Pitäisi päästä varmaan jonnekkin positiivisen ajattelun kurssille.

Jaan samat ajatukset. Nyt odotan ovisplussaa, jonka olisi pitänyt olla viimeistään eilen, mutta eipä tullut tänä aamunakaan. Huomenna PAS.n suunnittelu ultra. Voiko käydä niin, että ovista ei tule ja siirto jää tekemättä? Mä en jotenkin ymmärrä tätä pakasteen siirtoa, että miksi se ovis on niin tärkeä kun kuitenkin tukilääkkeet tulee ja alkio laitetaan valmiina, ei siis tarvita solua hedelmöitymään. Osaako kukaan selittää?

Kerttu75 kohtu on vastaanottavainen alkiolle luonnollisessa kierrossa vain lyhyen aikaa. Se aika on ovulaation jälkeen. Ovulaatiota siis tarvitaan siihen, että alkio voi kiinnittyä. Siirtopäivä riippuu alkion iästä. Ilman ovista siirtoa ei voi tehdä. Kannattaa testata aamuin illoin, koska joskus ovis näkyy vain lyhyen aikaa.

Onko kenelläkään ollut muutamia päiviä ennen punktiota hirveä pissahätä yötäpäivää? Viimeksi oli ihan sama juttu, nyt vaan vielä pahempana. Ylihuomenna punktio. Ravasin yönkin pissalla ja pissaaminen ei edes vie sitä pissatustunnetta! Tulehdusta ei pitäisi olla, koska ei ole kipuja ja virtsatestiliuska ei näytä mitään siihen viittaavaa (olen hankkinut sellaisia itselleni). On vaan tosi ärsyttävä vaiva. Jos tämä jatkuu alkionsiirtoon asti, mitenhän pidättelen pissaa, kun siinä ultraohjatussa siirrossa pitää olla rakossa virtsaa.

Kertun kysymyksestä tuli mieleen, miten ihmeessä vaihdevuodet ylittäneiden naisten alkionsiirrot (ulkomailla) tehdään, koska niillähän ei ole ovulaatiota? Ja lahjasoluilla raskautuvat. Mitähän lääkkeitä siinä sitten annetaan, jotta limakalvo on vastaanottavainen.

Ensimmäinen hoitokierros oli mielenkiintoinen siksi, että kaikki oli uutta. Tämä toinen kierros jo toistaa itseään. Odottamista ja odottamisen odottamistahan tämä kaikki on.

Lääkkeellisessä PAS: ssa ei ovista tapahdu. Mulla kaikki olleet lääkkeellisiä. Yksi pilleri vrk kierron alusta. En nyt muista nimeä. Sit seurataan kohdun limakalvoa ja päätetään siirtoaika. Tikutteluja ei tarvita.

Mulla mieli alkaa olla maassa. En edes viitsi testata. Menkkakipuja eilisestä ja kamalat pms oireet yöhikoilu ym. Eli to pitäis vielä jaksaa. On tämä vaan väärin ? miksi piti lähteä edes toivomaan enään ??? vtuttaa aika rankasti!
P pp 10

En edes viitsinyt tuhlata viikonloppuna rahaa apteekkitestiin, sen verran selkeät menkkajuilinnat on. Taitavat alkaa ihan lähipäivinä. Menossa nyt Kp 28, pp 14.

Moi!

Mäkin pääsin ekaa kertaa piinailemaan <3 Toistaiseksi olo vielä rauhallinen, ei ehkä tajua koko juttua. Tilasin kyllä raskaustestejä (ja pessimistisesti myös ovistestejä), voin alkaa sit himotestailla, kun en kuitenkaan malta siihen testipäivään. ICSI toimi meillä hyvin, 4/5 hedelmöittyi, ja yks top tyyppi saatiin kyytiin. Ei vielä tiedä saatiinko pakkaseen mitään, tuskaista odottaa 2 viikkoa kirjettä! Meinasin alkaa itkemään ku katsoin siirrossa sitä ultraruutua ja lääkäri sanoi, että sinne tähti syttyi.

Tsempit Kiskis ja Pähkis, ehkä ne ei kuitenkaan ala? Mulla lieviä menkkakipuja nyt koko ajan. Ehkä ärsyttävää kertoa näitä juttuja, mutta mun kaverilla alkoi icsin pakastesiirrosta tavalliset menkkakivut, mutta ei sit kuitenkaan vuotoja, ja ihana tytteli nyt maailmassa. Eli toivoa on!

Sintti, munasarjat on niin isot, että ärsyttää rakkoa ja vessattaa. Lisäksi rakko tyhjenee huonosti ku ne on siellä tiellä.

Tsempit kaikille!

Kiitos Eedit vastauksesta ja onnea kyytiläiselle 🙂

Apteekki on mokaillut sitten pahemman kerran ja ottaa päähän. Ensin pyysivät palauttamaan ne lugesteronit ja kun menin palauttamaan, ei ollutkaan proviisori paikalla joka asiasta tietää. Ja käskystä menin samana päivänä uusiksi, luget otettiin pois ja luvattiin palauttaa rahat (kyseltiin tilinumeroa, mutta mulla ei ollut mukana ja ottivat yhteystiedot, lupasivat soittaa tänään). No, ostin uudet luget tilalle (100 mg:n kapseleita). Nyt soittivat ja sanoivat, että takaisinveto ei sittenkään koske jo myytyjä, vain heidän varastossaan olevia ja että ne on ihan käyttökelpoisia kun hän niitä tutki ja puristeli. No mutta herranjestas, ostin jo uudet tilalle kun rahat luvattiin takaisin ja sanottiin niiden olevan viallista erää! En tule tämän jälkeen ehkä ikinä käyttämään lugeja, niin nyt pitäisi marssia apteekkiin vielä kerran ja hakea sieltä ne 5 pakettia takaisin. Tässä pissatuksessa, turvotuksessa ja hormoonimyrskyssä vielä. Siis aivan uskomatonta. 3 turhaa reissua ja kallis lääke.

Kiitos Sintti <3 Ja siis ei oo todellista tuo apteekin mokailu! Ihan ku ei tässä stressissä olisi jo tarpeeksi ilman tuollaista. Mulla oli kans ihan jäätävä sekoilu Pergoveris lääkkeen kanssa, apteekissa ensin tilattiin se, mut sit se olikin tukusta loppu. Soitin sitten perään, ja ei ollutkaan loppu, kuin toinen paketti. No tilasi sen mulle puhelimessa. No mutta ei ollutkaan tilannut sitä mulle, kun menin sitä kyselemään, koska reseptissä oli liian pieni määrä (vaikka sanoin että saan uuden reseptin). Eivät siis ilmoittaneet mulle mitään, mur. Onneksi menin itse käymään, ja sain kun sainkin lääkkeen juuri ajoissa. Meinasin sielläkin pillahtaa itkuun kaiken säädön jälkeen. Ah nää hormoonit *pyörittelee silmiään* 😀

Kävin ultrassa. Voimat on niin lopussa, että itkin koko tunnin matkan sinne, olin siis yksin autolla liikkeellä. Lääkärillä purin hammasta että olisin reipas. Ystävällinen lääkäri kyseli, miten ollaan toivuttu siitä viime kerran sählingistä ja sovittiin taas, että molemmat alkiot pyritään sulattamaan ja siirtämään. Oikea munasarja jatkaa hiipumistaan ja meinaa jo kuulema hukkua suoliston sekaan, ei meinannut edes löytyä. Vasen oli väkertänyt rakkulaa, joka oli nyt 15-millinen ja myöhässä minun normaalista aikataulusta. Sain irrotuksen avuksi pregnyliä ja kehotuksen soittaa, kun kotitesti plussaa. Hoitaja kysyi ärsyttävän monta kertaa, tarvitsenko opetusta pistämiseen. Kysyi monesti, vaikka sanoin heti että olen sairaanhoitaja ja osaan. En sitten älynnyt, että ne pistovälineet kai olisi pitänyt taas tietää itse pyytää mukaan. Nyt niitä ei ole ja tarvii hommata jostain. Pikku juttu, mutta tuntuu paljolta. Kuten joku tuossa totesi, ei tarviis mitään ylimääräistä. Oon niin poikki, että tuntuu että joutais kuolla.

Voi ei Kerttu ?. Kyllä sinä jaksat, aamulla on taas uudet voimat.

Onnea matkaan kaikille kanssapiinailijoille! ❤

Toden totta, uusi aamu toi uusia voimia. Olin eilen ihan lohduton. Mutta tänä aamuna tuli se ovisplussa eli siirtoa yritetään ensi maanantaina, jos alkiot selviää sulatuksesta ja kaikki muu natsaa. Ei tavalliset ihmiset tosiaan tiedä, mitä kaikkea me joudutaan jännäämään. Eilen harrastettiin seksiäkin ja aamulla sanoin miehelle, että nyt on teoreettiset mahdollisuudet kolmosiin, jos kaksi alkiota siirretään ja yksi tulisi omaa tuotantoa. No, omalla kohdalla en erityisen huolissani asiasta ole… 😉

Hienoa Kerttu75, että olo on parempi 🙂 Meidän mökkinaapuri sai kolmoset ja olen miettinyt tulivatko hoidoilla vai luonnollisesti, en ole kehdannut kysyä 🙂 Nyt ovat siis jo opiskelemassa, mutta sen verran mua nuorempia että muistan kun olivat vauvoja. Kaksi poikaa ja yksi tyttö.

Olen tässä jo piinaillut viikon ja viikko vielä jäljellä. Tänään ja eilen on ollut huono olo aamulla ja hikoiluttaa! Onko teille tullut lugeista tällaisia oireita? Viikonloppuna oli huono olo illalla. Voi johtua myös kuumuudesta. Kävin viikonloppuna päivystyksessä kun epäilin keuhkoputkentulehdusta, keuhkoissa ei ollut mitään. Laittoivat verikokeisiin ja sydänfilmiin poissulkeakseen sydänlihastulehduksen. Mitään ei löytynyt ja nyt on jo paljon parempi olo. Tuntuu ettei ole minkäänlaista vastustuskykyä kun jo neljäs flunssa tänä vuonna 🙁

Helpottaa tietää, että kaikilla muillakaan täällä ei ole tunteet aina ihan balanssissa 😀 Aamulla oli hikoiluttava, oksettava olotila päänsärkyineen (pistin eilen illalla Pregnylin) ja päätin lähteä kaikesta huolimatta sinne apteekkiin hakemaan ne Luget, joissa ei muka sittenkään ollut mitään vikaa. Kun olin noutanut ne, istahdin autoon ja aloin tutkiskella paketteja. Ja ihan uskomatonta, jokaisessa paketissa oli vuotaneita kapseleita, siis näki ulospäin muovin läpi, että olivat vuotaneet. Ja eilen siis proviisori mulle soitti, että ne on ihan kunnossa kun hän niitä puristeli. Ilmeisesti tuosta puristelusta johtuen olivat alkaneet vuotaa. Ei muuta kuin uudestaan apteekkiin (NELJÄS kerta näiden vuoksi) hitaasti vaappuen ja perille päästyäni oli jo sen verran pipo kireällä, että jos eivät olisi hakeneet asiakaspalvelupäällikköä paikalle, joka lupasi rahat takaisin, olisin varmaan heitellyt ne kapselit apteekin lääkepalautuslootaan ja lähtenyt ovet paukkuen kotiin 😀 Viime hoidossa mulla oli tosi rauhallinen olotila, nyt täysin erilainen. No, viimeksi oli huono tulos (yksi ainoa siirrettävä -> keskenmeno), nyt toivottavasti parempi. Kunhan vaan stressi ei tuhoa näitä hautomiani munasoluja.

Mä tiedän kolmet kolmoset. Yhdet luontaiset, kahdet lääkkeillä (ihan clomeilla, ei ivf:n seurauksena). Jos nyt jäisikin kotiin yrittämään, ei menisi huomenna punktioon, sitähän voisi saada kahdeksikot 😉 eli oikeasti ei tärppäisi yksikään.

Helteet takuulla pahentavat tätä hormooneista johtuvaa olotilaa. Jaksamista kaikille hormoonien kanssa, olivat sitten piikeistä, kapseleista tai omasta takaa 🙂

Mies sanoi vitsillä, että niissä Lugesteron 100 mg paketeissakin on kuitenkin vuotavia. Niitä siis ostin tilalle. Ja niitä on entisiäkin tallella. Yhdessä uudessa 100 mg paketissa on myös vuotaneita!! Ja takuulla ajan kanssa vuotavia tulee lisää. Enpä enää lähde valittelemaan, käytän vain ehjät ja hankin lääkäriltä tilalle korvaavaa valmistetta. Apteekki sanoi aiemmin, että Famenita-niminen on korvaava valmiste, mutta sellaisesta en ole koskaan aiemmin kuullutkaan.

(Vuotaneiden kapseleiden sisältö valuu ulos ja sitä ei saa kuin kaapimalla sieltä painopakkauksesta. On siis selvää, että osa hormoonista jää pois, jos noita käyttää.)

Sintti, mikä erä 100 mg paketeista sulla vuotaa? Mulla ei ainakaan oo vuotanut. Aikaisemmin keväällä käytin lutinusta kun lugesteronia ei saanut ollenkaan. Lutinus on vastaava lääke. Mulle se ei vaan sopinut kun kirveli ja kutitti aika pahasti.

100 mg:n vuotava paketti on erää 160019, käytt. viim. 9/2018. Vuotamisen näkee siitä, että pallerot eivät liiku siellä pakkauksessa ja näkyy sellainen vuotanut läntti, missä ovat kiinni.

Hei,
ilmoittaudun uutena mukaan keskusteluun 🙂
Elikkäs; olen itse 33-vuotias ja mieheni 36. Lasta olemme yrittäneet nyt parin vuoden ajan. Kerran on luomusti tärpännyt mutta pieni ei pysynyt kyydissä..tästäkin aikaa jo 1,5 vuotta. Meillä kummallakin on lapset edellisistä liitoista, minulla 9-vuotias ja miehellä 5-vuotias. Yhteisiä lapsia haluaisimme ihan valtavan paljon ja kyllä kyrsii kun ei vaan tärppää, ei vaikka päällään seisoisi. Olemme nyt kokeilleet viime syksystä asti Clomeilla, Letrozoneilla ja Pregnylillä, ja nyt keväällä tehtiin 1.inseminaatio. Inssin yhteydessä selvisi että hommaa on ainakin osin hankaloittanut siittiöiden vähyys. Nyt sitten homma jatkuu toisella inssillä ja kesälomien jälkeen tiedossa IVF.
Sintti kirjoittikin hyvin tuossa ylempänä että tunteet ei ole ihan balanssissa. No ei todella ole 😀 Välillä itkettää, välillä naurattaa että miten helkatissa tämä voi olla näin vaikeaa ja välillä tekisi vaan mieli hautautua jonnekin saunan lauteiden alle viinipullon kanssa ja pysyä siellä. Kurjaa on myös seurata kun mies syyttää itseään siitä että vauvaa ei ole meille tullut vaikka onhan miullakin hommaa hankaloittanut kilpirauhasen vajaatoiminta(nyt vasta alkaa olla arvot kunnossa vaikka lääkitys ollut käytössä melkein sen 1,5 vuotta..). Yksi ilta itki miulle että kun hänestä ei ole mitään hyötyä, että miulla olis varmaan jo 5 lasta jos en olis hänen kanssaan 🙁 Pahalta tuntuu toisen pulesta. Hyvä kuitenkin että puhuu asioista vaikka ne vaikeita olisivatkin.
Kysyisin kokemuksia Gonal-f:n oireista: onko vaikutusta mielialaan, yleiseen vointiin jne.? Vatsa on ilmeisen pinkeä ennen punktiota mutta onko muuta mainittavaa? Toki nämä on yksilöllisiä juttuja mutta kun tätä tilannetta ei muuten pysty itse hallitsemaan niin haluaisin tietää kaiken mahdollisen..
Vielä pikaisesti aiheeseen raskaana olevien kohtaaminen. Otti pienesti päähän kun töissä oli aika samaan aikaan pari naista maha pystyssä, ja ensin kuulin toiselta että ”ihan täysi vahinko tämä oli, en tiedä mitä tästä nyt tulee..kannattaako tästä edes onnitella” ja toiselta seuraavana päivänä että ”tää on ihan hirveetä, en kyllä ikinä enää halua olla raskaana tämän jälkeen”. Siis WTF?? 😀 Siinä kohtaa teki mieli läpsäistä poskelle ja laukoa pari totuutta. Noissa tilanteissa oli kaikki epäreilua.
Voimia kaikille odotuksen odotukseen <3 Piinailijoille pitkää pinnaa, pidetään sormet ristissä 🙂

Tervetuloa mukaan konttri!

Noista kohtaamisista, itselläni pahin tilanne ollut kun potilas halusi tulla mun kanssa juttelemaan vahinkoraskaudestaan ja siitä mitä tekisi sen kanssa. Oli kyllä meikällä pääkopassa sellainen humina silloin, että ei kunnon muistikuvia tästä vastaanotosta.

Tunteet tosiaan ihan kärrynpyörää heittää 🙂 pahinta oli ku sain hormonipilvessä puhelimitse aivan yllättäen ja täysin asiattomat haukut potilaalta. Meinasin ruveta pillittää, sit piti kerätä itsensä 5 minuutissa vauvan tutkimiseen. Huh. Oon kyllä antanu itselleni luvan tuntea kaikki tunteet, hyvät ja huonot. Aika aikansa kutakin.

Sintti, en voi todeta taas kun, että ei ole todellista! Ihan mahdotonta tuo apteekin touhu! Ja harmittaa ku koko ajan on joku tärkeä lääke viallinen tai loppu tai jotain, argh!

Sinihaikara, mä en oo kauheasti huomannu lugeista mitään. Paitsi, että ne on ärsyttäviä 😀 just tänään töissä mietin ku piti käydä niitä tauolla tunkemassa, että ei hitsi mitä hommaa!

Muuten, onko tietoa/kokemusta kauanko irrotuspiikki näkyy raskaustestissä? Toisaalta tekis mieli testata ihan vaan siksi, että näkisi kerrankin plussan, olisikin sitten vain Pregnyl plussa 😐

Lääkäriaika torstaille varattu. Hieman pelottaa jos tulee tuomio ettei kannata jatkaa. Ollaan kyl puhuttu miehen kanssa et sitten edessä on adoptio. Sekin tavallaan pelottaa. Kaikki pelottaa, ei voi muuta sanoa.

Kotitesti negatiivinen :´( to olis vielä verikoe mutta miksikäs se muuttuisi.
Olo on surullinen. Harmittaa et antoi itsensä taas toivoa.
Nyt täytyy vaan olla tyytyväinen siihen mitä on. Hyvä parisuhde ja meillähän on hoidoista onnistunut yksi 6v TODELLINEN ihme <3 Muutenkin elämä reilassa.
Me ei jatketa enään hoitoja. Tämä oli nyt todellakin tässä!

Tsemppiä kaikille tulevalle taipaleell. Käyn varmaan vielä lukemassa kuulumisia sillä mielestäni kerran lapseton = aina lapseton vaikka hoidoilla onnistuisiki. Ei sitä historiaa kuitenkaan eroon pääse vaikka kuinka haluaisi.

Kiskis saitko sinä jo tuloksia?

t. Pähkis

Meille tapahtui tänä aamuna jotain uskomatonta; klinikalta soitettiin, että raskaustesti oli positiivinen!

Oon oikein yrittänyt tänään muistella kaikkia vaiheita tähän pisteeseen. Tavattiin mieheni kanssa 2011 keväällä. Mies kertoi heti avoimesti, että hänelle on tehty sterilisaatio. Hänellä on kaksi lasta edellisestä avioliitosta ja sitten eron jälkeen pitkään vain satunnaisia suhteita ja siinä tilanteessa päätyi siihen ratkaisuun. Minä taas toivoin biologista lasta ja kerroin hänelle siitä. Mies sanoi, että jos suhde etenee, niinkuin molemmat toivottiin, hän on valmis yrittämään lasta. Tottakai tajuttiin realiteetit, mutta miulla oli takana pitkiä epäonnistuneita parisuhteita ja kun vihdoinkin olin löytänyt ihanan miehen, en voinut perääntyä, vaikka lapsikin tuntui tärkeältä.

2012 mentiin kihloihin ja varattiin aika keskustelemaan lapsitoiveista. Aika oli tammikuussa 2013. Lääkäri oli sitä mieltä, että koska olin nuori, silloin 29, sterilisaation purku olisi järkevin vaihtoehto. Mies on minua 13 vuotta vanhempi. Ongelmana oli vain se, ettei julkisella puolella ollut tuolloin yhtään kirurgia, joka olisi tehnyt kyseistä leikkausta. Odoteltiin seuraavaan syksyyn 2013, ehdittiin naimisiinkin, ennen kuin kirurgi oli löytynyt ja mies pääsi leikkaukseen.

Kuukauden kuluttua leikkauksesta siemennestenäyte ei näyttänyt lupaavalta, mutta lääkäri käski odottelemaan vielä puoli vuotta. Silloinkaan siemennesteessä ei ollut eläviä siittiöitä.

Tässä välissä ehdimme käydä sijaisvanhemmuuteen valmistavan pride-valmennuksen keväällä 2014. Sen jälkeen päätimme vielä yrittää biologista lasta ennen sijaisvanhemmuutta.

Menimme taas yleislääkärille juttelemaan tilanteesta ja saimme vihdoinkin lähetteen hedelmöityshoitoihin. Aika oli helmikuussa 2015. Reilun puolen vuoden jonotuksen jälkeen pääsimme varsinaisiin hoitoihin ja lokakuussa 2015 aloin pistelemään.

Marraskuussa oli punktio, mutta hyperstimulaation takia taas odoteltiin. Hyvä puoli hyperissä oli, että munasoluja tuli 51! Niistä 18 hedelmöittyi ja jatkoi kehitystään ja kaikki pakastettiin.

Helmi- ja maaliskuussa tein ovulaatiotestejä, enkä saanut hymynaamaa. Huhtikuussa aloitettiin lääkekierto, siinä pakastetun alkion siirto josta nega. Toukokuussa uusi lääkekierto ja pas ja nyt positiivinen.

Kaiken tämän jälkeen positiivista tulosta ei vain millään tajua. On jo niin tottunut odottamaan ja odottamaan, aina seuraavaa askelta. No nyt odotellaan varhaisultraa, joka 20.6. ?

Onneksi olkoon Katri! ?? Toivottavasti kaikki menee hyvin ?

Onnea Katri :)!!

Hei kaikille, mahtuuko mukaan? 🙂

Olen 30v. nainen, mies hieman vanhempi. 1.IVF agonistikaavalla (pitkä) 8/2015, tuoresiirto ja pakkaseen kaksi erinomaista blastoa joista 2x PAS lääkekierrossa 10/2015 ja 11/2015. Ei raskautta. 2.IVF antagonistikaavalla (lyhyt) 12/2015, hoito oli täysi susi, kaksi solua saatiin jotka eivät olleet kunnolla kypsiä eli eivät hedelmöittyneet maljalla. Nyt pienen huilitauon jälkeen 3.IVF jälleen agonistikaavalla 5/2016, tuoresiirto tehty ke 25.5. 2pv ikäisellä top-alkiolla. Yksi samanmoinen meni pakkaseen jo tuolloin, ja lisäksi tuli blastokystipakastuksia kaksi, toinen pv5 ja toinen pv6. Eli kaikenkaikkiaan kolme pakkasessa odottelemassa. Tässä viimeisimmässä tehtiin ICSI, ”varmuuden vuoksi”, ja hyvä että tehtiin koska tulokset oli hyvät. 🙂

Nyt sitten piinaillaan, ja mahdollisesti aika pitkäänkin kun Lugesteronin lisäksi tukilääkityksenä Pregnyl 1500IU yhteensä kolme kertaa, viimeisin pe 3.6. Tämähän saattaa raskaustestiin antaa falskia plussaa joten 7-10 vrk pitäisi odotella ennen verikoetta. Lugesteronin lopetan ma 6.6. ja normaalisti raskaustesti katsottaisiin silloin mutta nyt pitää odotella. Yleensä vuoto on kyllä tullut parin päivän sisällä Lugesteronin lopettamisesta, eli todennäköisesti ensi viikolla alkaa vuoto jos on alkaakseen eli kyllä siitä vähän jo suuntaa saa. 🙂

Nyt meneillään pp7, tyypillisiä Lugesteron-oireita ja aina Pregnyliä seuraavana päivänä siihen liittyviä tuntemuksia, joten mitään oireseurantaa en sen suuremmin nyt harrasta. Normaalia elämää elelen paitsi että alkoholin olen jättänyt piinailun ajaksi. Ei ole montaa asiaa joita itse voi tässä vaiheessa tehdä, niin teen sitten sen vähän minkä voi. 😉

Tervetuloa uusille ja onnittelut Katrille plussasta!

Täällä punktio ohi ja tällä kertaa ihan hyvä kokemus. Sain kunnolla lääkettä eikä tuntunut yhtään niin pahalta mitä viimeksi. Saalis oli 5 munasolua ja kovasti toivotaan, että mahdollisimman moni hedelmöittyisi. Kävi miten kävi, tämä on joka tapauksessa viimeinen hoito. Nyt lähden lepäilemään, sen verran pää sekaisin isommasta annoksesta lääkkeitä.

Ihan hyvä saalis, Sintti! Oliko kaikki viisi kypsää vai ilmoittavatko siitä sitten samalla kun kertovat moniko hedelmöittyi? Toipumisia!

Onnea Katri 🙂 Jotain positiivista täälläkin.
Tervetuloa kaikille mukaan!
Omasta tilanteesta muutama sananen..Vuoto alkoi tänään oikein kunnolla..Näin kipeä en sitten ihan äskettäin olekaan ollut. Ja vuoto on todella runsasta. Eli se siitä sitten. Hävisipä se pienikin haave/toive, että karkulaisista joku olisi hedelmöittynyt. Mieli on ollut sen punktio episodin jälkeen pääasiassa alakuloinen ja jotenkin kauheen kärkkäästi huomaan asioihin kommentoivani täällä kotona. Paljon elämässä on hyvää ja niistä pitäisi osata olla kiitollinen. Jaksaa uskoa ensi syksyyn asti. Mutta sinne on vielä kovasti matkaa..
Tsemppiä kaikille ja jaksamisia..Yritän pysytellä kanavilta poissa ensi elokuuhun saakka jolloin hoidot uudelleen ja viimeisen kerran alkavat.
Muistakaa rakastaa vaikeinakin hetkinä itseänne 🙂 (se meinaa unohtua ainakin minulta) <3

CherryPie: Huomenna kertovat, kuten viimeksikin. Viimeksi saalis oli 4 solua ja niistä 3 hedelmöittyi, yksi oli ”raaka”. Siirtopäivänä enää yksi ainoa oli siirtokelpoinen (josta tuli raskaus ja keskenmeno). Jo perjantaina on siirto ja ihmettelen, miten 2-päiväisistä näkee yhtään sitä laatua. Pidempään viljeltäessähän niitä huonompia aina menehtyy matkan varrelle. Olen kyllä syönyt nyt niin terveellisesti, että toivon laadun olevan parempaa. Avokadot pursuaa kohta korvista 😀 (siis niistä oli jossain vaiheessa uutisoitu, että kolminkertaistavat onnistumisen ivf:ssä, olen syönyt niitä joka päivä!). Vähän tuli sellainen olo, että olisiko näin nuoria alkioita siirtäessä pitänyt pyytää kahden siirtoa (jos ne hedelmöittyy edes) mutta kun viimeksikin kiinnittyi niin hyvin, pelkäisin että tulee heti ne kaksoset… ja sitten pelkäisin, että toinen menee kesken ja samantien myös se, joka ei muuten olisi mennyt jne. mutta mitäpä mä en pelkäisi, pelkoa koko hoidot 😀

Lapsellinenko: hyvää ja voimaannuttavaa ”kesätaukoa” 🙂

Mies tuumaili, että kun punktio menikin noin hyvin, sinähän kykenisit vielä kolmanteenkin hoitoon tarvittaessa. Mutta ei. Kyllä se oli nyt ihan varmasti tässä, kävi miten kävi. Jos ei tärppää, alan hankkia niitä ilon aiheita muualta. Sen verran kuluttavia nämä hoidot (ja kalliita!). Mä en ole ollut ärsyyntynyt muiden vauvauutisista tai ole kateellinen heille, koska ne vauvat on heidän, ei mun 🙂 Ainoa mikä on kirpaissut, oli se kun eräs tuttu ilmoitti lasketuksi ajakseen tismalleen sen päivän, mikä meidän kesken menneellä raskaudella olisi ollut. En ymmärrä miten voi olla sellainen sattuma.

Sintti, kyllä periaatteena on ihan maailmanlaajuisiin tutkimuksiin perustuen että top-luokan 2pv alkiot on hyvä siirtää/pakastaa siinä iässä. Yksityiset yrittää kyllä kiskoa rahaa sillä että mainostavat pitkää viljelyä. Tutkimuksien mukaan kuitenkin 2-3pv top-alkiot kehittyvät lähes 100% varmasti blastokystiksi asti. Miksei sitten kannattaisi varmuuden vuoksi viljellä pitkälle? Ihan siitä syystä, että paras ja luonnollisin paikka sille alkiolle on aina kohtu eikä malja.

Omalla klinikalla (jossa työskentelen itse IVF-hoitajana, kornia mutta joo, siihen on jo tottunut) on aika korkeat kriteerit 2-3pv alkioille, että menevätkö siirtoon/pakkaseen. Jos kriteerit ei täyty niin sitten jatkoviljelyyn. Toki edellyttää sitä, että klinikalla on korkea etiikka näissä asioissa, tiedän niitäkin jotka pakastaa huonoja 2pv alkioita joista biologi tietää tasan tarkkaan ettei raskaus ala ja että muualla sellainen alkio hävitettäisiin…mutta halutaan potilaalta sekin 1000€ jonka siellä PAS:lla voi tienata kun eihän potilas sitä tiedä että ei siitä siirrosta raskautta tule.

Vähän puulla päähän lyöty olo on. Verikokeen tulos tuli ja hcg arvo on 33, eli jotain on tapahtunut. Ilmeisesti tuo on aika alhainen tulos tähän kohtaan, että olisiko sitten vain hipaissut tms. Klinikalla ei enää kukaan vastaa, joutuu siis piinailemaan ainakin huomiseen vielä.

Jokatapauksessa positiivista on se, että edes jotain on tapahtunut. 🙂

Ja tässä omassa paniikissa unohtui onnitella Katri plussasta!

Oi Kiskis, kyllä tuo positiiviselta kuulostaa! Sehän on käsittääkseni hyvinkin yksilöllistä, miten nopeasti ja miten korkeiksi kaiken kaikkiaan nuo arvot nousevat. Peukut pystyssä sinulle ja kaikille muillekin täällä ❤.

Mä oon niin raivona! Työnantaja on jättänyt palkan maksamatta ja vanhan asunnon vuokra sekä uuden asunnon laina pitäisi maksaa. Oon ostanu säästöillä remppatarvikkeita ja viikonloppuna aletaan remppaamaan. Tuntuu ihan PMS oireilta 🙁 Lupauduin vielä tekemään tänään 14 tunnin työpäivän ja nyt ottaa päähän ”ilman palkkaa” tehdä tämä! Työnantaja sanoi vaan aamulla että yrittää tänään maksaa, oli ilmeisesti palkanmaksuohjelma kaatunut. Tähän saakka olin ihan varma et nyt olis tärpännyt, mut nyt tuntuu et tämä oli tässä 🙁 Maanantaina verikokeille. Tuloksia en pysty ens viikon työjuttujen takia luultavasti soittamaan, joten piinailu jatkuu onko edes yrittänyt kiinnittyä. Luultavasti teen ma aamulla kotitestin.

Kiitos CherryPie noista faktoista. Nyt ehkä jaksan paremmin uskoa, että 2-päiväisenkin siirrosta voi tärpätä ja vaikka jo tuoresiirrosta. Tänään minulle soitettiin, että kaikki 5 olivat hedelmöittyneet! Toivottavasti ovat vielä huomennakin hengissä. Hoitaja aiemmin selitti, että ne mitkä menee pakkaseen ja sulatellaan myöhemmin, niitä kuulemma päivä viljellään eli sitten ovat taas vähän vanhempia. Elleivät sitten kuole. Jos kuolevat, sitten sulatetaan uusi ja laitetaan samana päivänä. Pitääkseni itseni pessimistisenä, katselin netistä moniko alkio jää sulatuksesta henkiin 😀 Aika moni menehtyy, joten ei ole elämän alku helppoa. Toisaalta, onhan niitä ties mitä ihmetarinoita. Eräälle tutun tutulle laitettiin kaksi ”roskisalkiota” ja lääkäri povasi, että tästä tuskin raskautta alkaa. Mutta halusivat kuitenkin kokeilla, nuo kun olivat ainoat hoidon alkiot. Ja sitten kaikkien yllätykseksi sai kaksoset.

Sinihaikara, mulla oli ”raivo” viimeksi raskausoireena, joten älä menetä toivoasi 🙂

Mitä Kiskis sait selville, merkitseekö tuo arvo raskautta?

Onnea onnistujille ja tsempit piinailijoille! Mä kärsin tuolla töissä kamalasta pomosta mut näillä mennään… mieli ei ole siis kovin korkealla! 🙁
Nyt aamulla kävin lääkärin luona juttelemassa jatkosta. Elokuun loppuun suunnitellaan punktiota ja nyt vaihdettiin vähän lääkkeitä että onnistuttais paremmin. Aloitin nyt dhea-lääkkeen mikä stimuloi munasarjoja ja tuottaa mm. estrogeeniä. Onko kukaan täällä syönyt sitä? Sit Puregon vaihtuu Menopuriin sit ku sen aika on. Ja toivoin myös aamuaikoja toimenpiteisiin että pääsisin sit iltavuoroon töihin koska saikkua tai vapaita en voi saada v-mäisen pomon vuoksi. Nyt sit koitetaan nauttia kesästä kaikesta huolimatta!! Eniten rassaa tuo v-mäinen pomo…

Sintti, tiedätkö millä menetelmällä sun alkiot pakastetaan? Jos pikajäädytyksellä eli vitrifaatiolla kuten suurimmalla osalla klinikoista nykyisin tehdään, niin henkiinjääminen sulatuksesta on noin 95 %, ja ne jotka ei selviä on yleensä huonolaatuisena pakkaseen menneitä. Vanhoilla menetelmillä henkiinjäämisosuus on ollut noin 70 %, siksi meidän klinikalla nykyisin kaikki pakastukset tehdään vitrifikaatiolla. Meillä tosi harvoin siis täytyy potilaille soitella, ettei siirtoa tule, katsoin että viimeisen kahden viikon ajalta en ole yhtäkään sellaista puhelua joutunut soittamaan eli PAS-siirtoihin päästään kyllä todella suurella todennäköisyydellä!

Vitrifikaation ”varjopuoli” on se, että jos alkioita viljellään blastokysteiksi asti, niin uusiempien tutkimuksien mukaan menetelmä saattaa kovettaa alkionkuorta sen verran, ettei alkio pääse kuoriutumaan sieltä ulos joka olisi sen seuraava askel. Tämän vuoksi vitrifikaatio ja alkionkuoren laserrei’ittäminen ennen siirtoa eli hatching on perusteltu yhdistelmä, ainakin silloin jos on useampi kerta jo siirretty hyviä blastoja ilman tulosta.

Jos pakkasessa on siis blastokysteja, kannattaa hoitavan lääkärin ja biologin kanssa jutella siitä, miten ne on pakastettu ja olisiko järkevää tehdä hatching ennen siirtoa. Osa blastoistahan tekee tämän itse jo siirtovaiheessa, jolloin biologi on kirjannut papereihin että alkio hatchannut ennen siirtoa. Silloin avustaminen toki on turhaa. Mutta meillä tätä tehdään siis niissä tapauksissa, jos useampikaan siirto hyvillä blastoilla ei ole johtanut raskauteen.

RJP76, itselläni on kova luotto Menopuriin etenkin jos Puregonilla/Gonal F:llä ei ole saatu paljon folleja kasvamaan. Itselläni ihan erilaiset hoitotulokset maksimi annokset Gonal F verrattuna maksimi annokset Menopur, Menopurin hyväksi. Yksilöllisiä juttuja varmasti, mutta meidän klinikalla on saatu low respondereilla parhaat hoitotulokset nimenomaan Menopurilla. 🙂

Luulisin oman klinikkani käyttävän tuota yleisintä pakastusmenetelmää. Huomenna ajattelin kysyä alkionsiirron yhteydessä enemmän noista sulatuksesta selviytymisistä.

Jossain oli vertailua Menopurista ja GonalF:stä ja niiden tutkimusten mukaan Menopur hippusen verran parempi. Mutta ihmiskohtaistahan se varmasti on ja ikäkin vaikuttanee (jossain väitettiin Menopurin tepsivän iäkkäämpiin paremmin). Itsellä Menopur annoksella 187,5 kasvatti vain 6 follia (-> 3 kypsää ja yksi raaka munasolu). Lääkäri päätti siis vaihtaa lääkkeen ja annoksen tähän hoitoon. GonalF:n annos oli nyt 225 ja 9 follia tyhjennettiin (joista siis ne 5 munasolua). Kasvatteluaikakin oli eri eli pistin menopuria 9 päivää (hoidossa 4 jarrupiikkiä eli orgalutrania), gonalia 10 päivää (6 jarrupiikkiä). Ikää minulla on jo 38, joten olisi varmaan saanut antaa jo ensimmäiseen hoitoon isomman annoksen. Mutta mistäpäs kaikkea etukäteen tietää, sitä pitää vaan kokeilla.

Konttri kyseli niitä sivuvaikutuksia lääkkeistä, niin Menopurilla oli vaan alussa päänsärkyä, GonalF:llä yhtä päivää lukuunottamatta kaikkina pistospäivinä päänsärkyä (+ pahoinvointia). Kun ibuprofeenia ei suositella hoidon aikana, sitä särkyä sitten pakko kärsiä. Panadol ei auta.

Sain vihdoin klinikalta jonkun kiinni ja kätilö sanoi, että kyllähän se plussa on, semmoinen haalea plussa. 🙂 Huomenna otetaan uusi verikoe ja katsotaan onko arvo noussut ja tarvittaessa vielä maanantaina kontrolloidaan. Huomenna testitulosten tultua, palataan asiaan. Toivottavasti se nyt olisi riittävästi noususuuntainen.

Hienoa Kiskis 🙂 !!

Jaahas, eli henkisesti voi jo varautua päänsärkyyn ja pahoinvointiin. Kiitos Sintille vastauksesta! Odotan kyllä jo malttamattomana että saataisiin homma alkuun mutta täytyy nyt vaan kärvistellä sinne kesälomien yli. Ei vaan jaksaisi tätä ainaista odottelua.

Mietin tuossa yksi päivä että millaista se sitten on kun jonain kauniina päivänä ei tarvitse ajatella lapsensaamista/tekemistä/ovulaatiota/kiertopäiviä jne. Millähän kaikilla ajatuksilla sitä täyttää päänsä ? 😀 Onkohan maailmassa riittävästi asioita siihen? Vaikka koittaisi kuinka rauhassa ottaa kunkin kierronvaiheen niin se ajatus on kuitenkin koko ajan mukana rasittavuuteen saakka.

Onnea plussasta Kiskis! 🙂 Kiva että kontrolloivat että tuplaantuu normaalisti, tiedät sitten jo huomenna suunnan mihin tilanne on menossa. Meillä kontrolloidaan aina kaikki alle 50 lukemat ja alle 30 on mun tuntumalla aika toivottomia, olen 9v aikana nähnyt muutaman kerran että ne on olleet normaaleja raskauksia, mutta yli 30 lukemista jo huomattavasti useampi on kuitenkin lähtenyt normaaliin nousuun. Pidän peukkuja!

Kiitti CherryPie. Tuo antoi vähän toivoa… mulla kyllä laitetaan elonva 150 eka ja sit jatketaan tällä kertaa menopurilla 300 muistaakseni (puregon oli ainakin 300). Viimeksi saatiin vaan 3 kypsää solua joista 1 hedelmöitty. Onko kellään kokemuksia täällä tuosta dhea:sta? Mulla nyt se uutena lisäksi…

RJP76: Meillä ei DHEA:a käytetä koska ei ole vielä niin paljon validia tutkimusdataa että uskaltaisi käytännöksi ottaa. Mutta onhan sitä tutkittu paljon, ja etenkin tarpeeksi pitkäaikaisella (pari-kolme kuukautta) käytöllä on käsittääkseni ihan hyviä tuloksia low respondereilla. Toki on mahdotonta sanoa, että jos DHEA-kuurin jälkeisessä hoidossa saadaan pari solua enemmän kuin sitä edeltävässä hoidossa, että onko se sitten sattumaa vai DHEA:n ansiota. Mutta kun ei tuosta haittaakaan ole niin miksei sitäkin kokeilisi, kun onhan tässä itse kukin valmis tekemään kaikki temput mitkä voisi edes vähän edesauttaa tulevaa hoitoa. 🙂

Menopur on nimenomaan low respondereilla yleensä parempi lääke kuin Gonal F ja Puregon, koska siinä on se pieni LH-lisä. Ehkä yrittäisin sinuna vielä puhua lääkärille, että Menopur-annos olisi suoraan 375-400 jos Puregon 300 toi noin heikon saaliin. Itsellä ekassa pitkän kaavan hoidossa Gonal F 250 ja nyt toisessa pitkän kaavan hoidossa Menopur 400.

Nyt DHEA:a naamariin, rento kesä tässä välissä ja optimistisin mielin uuteen hoitoon uusilla lääkkeillä sitten elokuussa. 🙂

Onnea Katri ja kiskis! Ihanaa että vihdoin tulee plussia tähän ketjuun!

Me siirrytään nyt sit lahjasukusoluja käyttämään. Ei ole järkeä enää muuta yrittää. Seuraava askel on psykologin tapaaminen! Kun nyt tän päivän migreenistä selviän niin hyvä on!

Kiitos Almuska! Mä ehdin syömään nyt muutamaa päivää vaille 3kk ennen punktioo kun punktioo kaavaillaan elokuun loppuun. Toivotaan että laatu paranisi jaa saatais ne 2 top alkioo siirtoon. Lisäravinteita mulla on omega-3 nestemäisenä kalaöljyvalmisteesta, multivita raskaus ja imetys, magnesiun kalkki, relatabs, sinkki, c-vitamiini, d-vitamiini. Vedetään sit sitä avokaadoo taas lähempänä 😉 Lääkäriltä ku kysyin voiko ite vaikuttaa solujen laatuun, sanoi että et tupakoi ja et käytä alkoholia sekä vältät myös passiivista tupakointia.

Siis miten tää voi taas mennä näin. 🙁 Kävin aamulla kontrolliverikokeessa, mutta enpä ole saanutkaan tulosta. Aiemmin tulokset on tulleet viimeistään neljään mennessä tekstiviestillä, mutta nyt ei mitään. Eivät ne taida Fimlabissa enää tälle päivälle niitä testejä tehdä, joten saan kärvistellä viikonlopun yli tässä pienoisessa pelossani.

Kyllä ottaa päähän taas tämäkin pieni asia. Tuntuu, kuin maailma kaatuisi niskaan, vaikka tiedän, ettei se tulos mitään muuttaisi.

No onpa ikävä epätietoisuus, Kiskis. Auttaisiko kotitestit mitään tilanteeseen vai ahdistaako vain lisää? Meillä ei tehdä veritestejä, pelkästään vaan kotitestejä. Ja mä alan tehdä niitä heti kun pregnyl on poistunut verestä. Jos jotain näkyy, tiirailen ja mietin onko tikun viiva edellispäivää tummempi jne. Hullunhommaa siis.

Yksi alkio siirrettiin tänään ja peräti kolme meni pakkaseen. Kaikki 4-soluisia, tasalaatuisia, 2-päiväisiä. Että jospa ne on avokadot tepsineet 😀 Niiden vaikutus muuten taitaa perustua luontaiseen E-vitamiiniin. Vaikuttaa munasoluihin ja limakalvoon. Uskon, että etenkin vanhemmilla naisilla ravitsemus vaikuttaa suuresti solujen laatuun. Ja 39 lähestyy uhkaavasti, en ole enää nuori.

No nyt tuli tulos ja laskenut se on keskiviikon 33:sta 26:een. Eli se siitä sitten. Harmi kun ei voi soitella klinikalle ennen maanantaita. Meinaan, nythän noi lääkkeet saisi vissiin lopettaa, mutten taida ennenkuin joku ammattilainen käskee. En tosiaan tiedä yhtään miten nyt kuuluisi toimia.

Oli muuten hienoa saada tulosviesti kaupassa. Se verran paniikki iski, että kori jäi siihen ja mä painui kaupasta ulos ja autoon. Nyt ajelen täällä jossain ja tulin tällaiselle lepopaikalle vähän ajattelemaan.

Kiskis, voi ei ?. Olin niin toiveikas, et kaikki olis siellä hyvin ja et odoteltais varhaisultraakin yhtä aikaa. Oon oikein googlaillut jotain taulukoita noiden hcg arvojen vaihtelusta eri naisilla. Paljon voimia! ❤

Hei täällä uusi tulokas. Olen lukenut keskustelua ja saanut paljon teiltä infoa ja tukea omaan tilanteeseen. Meillä mieheni kanssa yritystä 1 1/2 vuotta, viime syksynä kävimme yksityisellä tutkimuksilla ja syyksi löytyi miehen vähäiset siittiöt, käytännössä siis näytteissä ei ollut yhtään siittiöitä. Alkuun hän sai kokeiluun 3 kk Tamofen nimisen rintasyöpälääkkeen, millä oli tarkoitus ”buustata” siittiöiden tuotantoa mutta tästä ei ollut juurikaan apua. Syytä useiden tutkimusten jälkeen vähäiseen siittiöiden määrään ei löytynyt. Saimme lähetteen julkiselle ICSI hoitoon ja nyt olemme hoitojonossa. Elokuun alkavista kuukautisista pitäisi soittaa klinikalle ja sopia pitkän kaavan mukainen hoito. Näin ensikertalaisena kiinnostaa tarkempi aikataulu hoitoihin liittyen. Olimme suunnitelleet lomamatkaa syyskuun alkuun, luuletteko onko matkalle lähteminen mahdollista/järkevää? Ymmärtääkseni sumuttelu alotettaisiin n. 21 pv elokuun kuukautisista? Tuleeko sumutteluvaiheessa klinikalla käyntejä? Näin etukäteen laskettaessa elokuun kk alkaisivat n. 15.8. Ketjua lueskellessa tajuaa missä tilanteessa olemme ja mikä meitä syksyllä oikein odottaa. Vaikka näihin hoitoihin ei varmaan pysty kunnolla valmistautumaan, todellisuus paljastuu vasta niiden ollessa käynnissä. Toivon kaikille keskustelijoille kovasti tsemppiä onnistumiseen!

Voimia Kiskis <3

Eilinen meni melkoisen hatutuksen kourissa. Meillä oli nyt luomukierto alla ja kuukautisten piti alkaa keskiviikkona tai torstaina. Noh, niitä ei kuulunut(kuten ei myöskään tuttua tiputtelua) ja lauantaina olin jo hieman ehtinyt nostatella toiveita..kunnes sunnuntaiaamuna alkoi taas tulva. Ikinä ei pitäisi elätellä turhia toiveita. Huoh.

Tästä shaibasta sisuuntuneena kävin apteekista Gonal-kynän ja kunnon arsenaalin Panadolia ja nyt on kaikki valmiina inseminaatiota varten, 14.6 olisi ultra ja siitä se sitten taas lähtee. Kuluisipa aika nopsaan.

Se on sitten tämän siirron piinailut piinailtu… Perjantai-illalla tein negatiivisen raskaustestin, sama tänään aamulla. Kävin vielä varmuuden vuoksi verikokeilla tänään, mut tuskin se enää positiiviseksi muuttuu 🙁

Pahoittelut Sinihaikara 🙁 Tsemppiä <3

Menkkakivut alkoi, testi negaa, pp12. Haluaisin ottaa kunnon särkylääkettä, mutta kai se on perjantaihin sinniteltävä, vaikken usko, että se testitulos enää mihinkään muuttuu (herkkä testi, mun oman kierron pitäs alkaa ylihuomenna) 🙁 nyt masentaa..

Voi surku taas, pahoittelut pettymyksistä!! 🙁 Miten tää onkin niin hankalaa..

Mulla oli eilen PAS luonnolliseen kiertoon. Kaksi hyvää morula-vaiheen alkiota siirrettiin. En uskalla ajatella mitään.. Mahiksia on tai ei ole. Oli lyhyesti puhetta siitä jatkostakin, meillehän tarjottiin ylimääräinen ivf korvauksena viime kerran sähläyksestä alkioiden kanssa. Sanoin lääkärille, että en tiedä, jaksanko enää neljättä kertaa, mutta asiaan palataan tarpeen mukaan.
Eilen jo jotenkin kummasti vihloi ja pisteli mahassa. Varmaan johtuu lääkkeistä tai mekaanisesta ärsytyksestä, kun eihän ne nyt heti ala kiinnittäytyä. Ja kun sitä niin kuulostelee olojaan.. On muuten ihan kauheeta tuon Lutinuksen kanssa, kun sitä holahtelee välillä ihan vetenä alkkareihin. Aamulla kun nousin sängystä, sitä valui reittä pitkin kun tuli niin paljon ettei pikkuhousunsuoja pitänyt.. Kohtapuoliin on kummilapsen rippijuhlat, pitää varmaan laittaa juhliin kunnon vaipat ettei tarvii pelätä ohivuotoja.

Toivottavasti Kerttu75 nyt onnistuu!! Alkaa kohta usko loppumaan kun ei täällä tule yhtään onnistumisia… 🙁

Luonto on hedelmällisimmillään ja kukat kukkii. On se kumma jos ei ala vaikuttaa meihinkin. Pakko alkaa tapahtua. Mulla on Kertusta ihan sellainen tunne, että kyllä se nyt tärppää!

Tuota Lugesteronia ihmettelen. Siis jos tehdään punktio, muodostuuko niistä kaikista munarakkuloista toimiva keltarauhanen (vai ei yhdestäkään?)? Ja jos muodostuu, onko mahdollista, että ne tuottavatko moninkertaisesti keltarauhashormoonia ja sitten sitä vielä otetaan isot määrät kapseleina…? Alkaa taas joka paikka turvota keltarauhashormoonista 🙁 Mietin, että mahtaako sitä olla kymmenkertaisesti normaaliin verrattuna.

Tänään 6 vrk hedelmöityksestä, joten alkion pitäisi alkaa kiinnittyä, jos on kiinnittyäkseen. Kohta alan kuulostella jokaista pientäkin nippausta ja jomotusta 😀 Kohdussa on jo valmiiksi sellainen outo kevyt supistusolo. Kun nousee, sen kohdun jotenkin vaan tuntee vatsassaan. Mutta varmaan noista hormooneista.

Untuvikolle tervetuloa 🙂 Varmaan paras soittaa klinikalle ja kysyä tuosta lomamatkasta onko se vielä soveltuvaan aikaan. Itsellä tehty lyhyen kaavan mukaan, niin en osaa yhtään mitään sanoa. Minulle tuli niin voimakas päänsärky/migreeni pistoksista, että siinä olisi lomat menneet päin mäntyä.

Katrille onnittelut plussasta ja paljon onnea matkaan 🙂 Hienoa kuulla välillä täällä hyviäkin uutisia!

Valitettavan paljon on kuitenkin huonoja uutisia, halit ja voimia teille kaikille, voimaannuttakoon kesä meitä kaikkia!

Paljon tsemppiä nyt Kerttu75, pidän kovasti peukkuja ❤

Täällä kk vikasta negasta. Tauko hoidoista on ollut tarpeen. Hemmottelinkin itseäni, kävin kasvohoidossa ja hieronnassa. Kokeilin myös ekaa kertaa shiatsua ja menen vielä toisen kerran ennen lomaa ja varmaan jatkossakin. Se teki niin keholle kuin mielelle hyvää, kumpikin on ollut koetuksella näissä rankoissa vaiheissa. Väsynyt työkuomituksestakin edelleen olen, onneksi loma alkaa parin viikon päästä.

Aiemmin olen ajatellut, ettei sijaisvanhemmuus tunnu meille sopivalta, mutta sitäkin olen tässä huomannut pohtivani. Lieneekö yksi prosessoitava asia vielä siitäkin tulossa ja onko se mielen yksi keino yrittää pitää vanhemmuutta omalla kohdalla toiveissa. Ehkäpä todellisuudessa hankimme sitten näiden vaiheiden päätyttyä uusia ihania koiria, kun nyt entisten edesmentyä ei olla jaksettu uusia hankkia näinä vuosina, tuo ajatus edes vähän tuo lohtua ❤

Tänään meillä oli miehen kanssa se pariaika lääkärille jatkosta keskusteluun. Lopputulemana me nyt sitten saadaan syksyllä toinen ja vika ivf-hoito. Olo on helpottunut, että vielä voidaan yrittää, mutta sitten hoidot ovat meidän osalta ohi. Ei näitä tässä iässä ole järkeä enää sitten jatkaa, tämä on nyt miehen kanssa puhuttu ja hyväksytty. Keskustelusta lääkärin kanssa jäi ihan hyvä fiilis, oli reilusti aikaa ja käytiin läpi viime hoidon vaiheet ja suunniteltiin syksyn hoitoa. Piikkilääkkeinä Gonal-f ja Orgalutran ja niitä ennen Primolut-nor. DHEA:sta en kysynyt, mut ainakin viime hoidossa saatiin 6 hyvää alkiota. Hormonilabroissa käyn nyt pe, tuleepahan ne nyt tsekattua, mm. se AMH, jota ei pari vuotta sitten katottukaan.

Yritetään pitää huolta itsestämme, virkistävää ja voimia tuovaa kesää kaikille ❤

Soitin vielä verikokeen tuloksen tänään ja negatiivinen oli 🙁 Lukema oli tällä kertaa alle 1 kun viimeksi taisi olla alle 5. Nyt alkaa siis loma hoidoista ja elokuussa voi taas 8 päivän jälkeen ilmoittautua. Pakastimessa on onneksi vielä yksi hyvä alkio ja kolme rupualkiota. Yritin tänään kysyä millä menetelmällä alkiot on pakastettu, mutta hoitaja ei löytänyt mun tiedoista merkintää. Olo on turta. Yritän pitää itseni kiireisenä ja unohtaa koko lapsettomuuden. Onneksi viikon päästä alkaa loma niin saan rauhassa surra kevään aikana menetettyjä mahdollisuuksia. Onneksi nyt on remontti ja muuttohommia sekä töitä vaikka muille jakaa. Tsemppiä teille muille koitoksiin! On tämä vaan niin epäreilua.

Kiitos kaikille onnitteluista! Sunnuntai- iltapäivänä sain melkein sydänkohtauksen, kun lugejen mukana oli tullut vähän ruskeaa pikkuhousunsuojaan. Sen jälkeen on kuitenkin ollut taas ihan normaalia pari päivää, että ehkä se ei ollut sen vakavampaa. Vielä pari viikkoa pitäisi jännittää ennen varhaisultraa. Paljon tsemppiä kaikille ja erityisesti Kertulle! Kyllä se plussa voi muillekin tulla kerran meillekin!

Voi ei, Sinihaikara 🙁 Hyvä, että loma alkaa ja saat lepoa myös hoidoista.
Eedit, oletko testannut uudestaan?
Hippu, hyvälle kuulostaa, että teidän suunnitelmat selkiintyy.

Minä pistin Gonapeptylin tänä aamuna ja tuntui jotenkin älyttömän raskaalta. Ajattelin, että tämä on viimeinen piikki mitä nahkaani tungen (jos ei vaikka diabetes iske). Ne valmisruiskun neulatkin on niin tylsiä ja sattuuhan se, sattuu ja joutuu itsensä pakottamaan tekemään itselleen kipeää.
Nyt tuntuu, että vaikka tästäkään ei ketään ihmistä tulisi niin saa jäädä minun puolesta. Tuntuu ihan ylitsepääsemättömän raskaalta ajatus, että vielä neljännen kerran pitäisi alkaa kaikki alusta. No, kesätauko ja lomahan se meillekin tulee, Juhannukseen mennessä tiedetään tämä ja sitten klinikkakin on kiinni, tulee pakostakin taukoa. Loppukesällä voi voimat olla uudet. Meillä on muuten testipäivä vasta pp 16. En hoksannut kysyä, miksi vasta sitten, yleensä ollut pp 14. Ja nyt siis oli vanhemmat alkiot kuin aiemmissa yrityksissä paitsi viimeksi.

Tässä sellaistakin harmia, että mies sai lopputilin niiden yt-neuvotteluissa ja miettii mitä seuraavaksi tekisi. Meidän asumiskuviotkaan ei ole mitenkään selkeät. Ajatus karkaa välillä siihen, että mitä jos tästä syntyykin ihminen tai jopa kaksi.. No, sitten ne asiat on vaan pakko järjestää.

Voimia Kerttu75! Meillä mies sai lopputilin kans juuri viikko ennen tytön syntymää ja oltiin juuri tehty tonttikaupat ja piti alkaa rakentaan. Meinas olla vähän masentunu mut mä patistin hakemaan yhtä paikkaa minkä huomasin lehdestä ja pääsi sinne ja on siellä edelleen… Kyllä kaikki järjestyy ja toivotaan että tästä nyt tulee ainaki se yks pikkunen!

Miten se Gonapeptyl muuten edesauttaa alkion kiinnittymistä? Mikä se mekanismi on? Kohdun limakalvoa se tuskin ehtii paksuntamaan tms. kun näköjään pistetään oletettuna kiinnittymispäivänä. Mikseihän tuota tarjota kaikille? Mietin vaan, että kun on lääkekattokin itsellä täynnä, se ei varmaan kovin kallis olisi ollut (jos kuuluu korvattaviin). Mutta ei sitä tarjottu tai siitä puhuttu mitään. Ja mikä se kohdun limakalvon paksuus oikein pitää olla? Ekassa follikkeliultrassa ollut itsellä papereiden mukaan 5 mm, toisessa 11 mm ja alkionsiirrossa muistan lääkärin sanoneen sen olleen 12 mm. Eli ilmeisesti hyvä? Muistelen edelliskerralla siirtopäivänä tuon olleen vielä isomman luvun, hmm… 15 mm? Onko se paksuus aina vaan hyvä asia vai voikohan olla liian paksukin? Pahoittelen, hirveä määrä kysymyksiä, jotka varmaan täällä jo puitu tai itsestäänselviä…

Kerttu75 En oo vielä testannut uusiksi, iiks! Aattelin nyt kuuliaisesti odottaa siihen perjantaihin. Vähän valoi toivoa, että menkkakivut eilen illalla rauhottui niin, etten tarvinnut lääkettä. Tänään aamulla kyllä oli taas pakko ottaa töihin lähteissä. Tää on kyllä niin perus et viikko siirrosta (tai luomuna yrittäessä ovulaatiosta) jaksoi olla toiveikas, mut sit viikko ennen menkkoja epätoivo iskee 😀 Sekoa hommaa. Aloitan pillerit kyllä jos nega tulee, en tiedä koska jaksaa uusiksi. Edelleenkään en tiedä onko pakkasessa mitään.. Tsemppiä sulle kovasti <3 Mulla muuten virallinen testipäivä pp16, en kyl tiiä miksi se vaihtelee, paitsi tietty alkion iän ajattelis vaikuttavan.

Sintti, mä yritin googlailla sitä gonapeptylin mekanismia, mutta en oikeen löytänyt. Sehän lamaa oman hormonitoiminnan, vähän kuin procren ja käytetään myös endon hoidossa, eli kuulostaa ihan oudolta, että miksi se auttais kiinnittymistä. Olin aluksi ihan varma et sain väärän lääkkeen 😀 Ei muuten oo korvattava lääke, maksoi n 18e kappale, eli ei onneksi paha jos siitä apua olisi!

Hirmu vähän tuntuu löytyvän tietoa gonapeptylistä. Kun sitä pregnylin tavoin käytetään irroituspiikkinäkin, niin voikos sekin aiheuttaa väärän positiivisen testiin ja siksi Kertun ja Eeditin testipäivä niin myöhään? Pregnyliäkin näköjään voi käyttää kiinnittymisen tueksi. Ehkä keho huijataan ajattelemaan olevansa jo raskaana ja silloin limakalvo ei hyljeksi alkiota tai muuttuu jotenkin muuten paremmaksi maaperäksi alkiolle.

Se toissapäivänä mainitsemani kevyt supistusmainen tunne kohdussa muuttui eilen illalla aika kovaksikin. Ja alkoi repimiskivut eli jos esim. nouset nopeasti ylös, kohdun sivut menevät jotenkin jumiin, sattuu todella. Yöllä ei voinut kylkeä kääntää tämän vuoksi (se piti tehdä hitaasti, käsillä tukien) ja jos esim. alkaa aivastuttaa, kädet menee automaattisesti vatsalle tueksi ja kauhunhiki kohoaa otsalle, auts! Tämä sama on tapahtunut 3 krt aiemminkin, tismalleen samaan aikaan ja jokaisella kerralla olen ollut raskaana (ja kaksi mennyt kesken). Eli melko varma olen kiinnittymisestä, mutta testiä ei edes vielä kannata tehdä: tänään on 8 vrk hedelmöittymisestä vasta! Ja vaikka sinne olisi alkio ihan oikein kiinnittynyt, kahdesti se elämä on kuitenkin myöhemmin päättynyt. Laitan jäitä hattuun ja ”nautin” näistä kivuistani, olenhan maksanut itseni kipeäksi 😀 (=siis meillä kahteen hoitoon mennyt kirpaisevat määrät rahaa, yksityisellä kun ollaan).

Gonapeptylin pitäisi muuttaa kohtua jotenkin vastaanottavaisemmaksi. En mäkään tiedä tarkkaan. Mutta ei se anna vääriä positiivisia, mulla on ollut ekaa lukuunottamatta joka siirrossa ja silti testipäivä on ollut pp 14. En tiedä, miksi nyt on vasta pp 16. En jotenkin älynnyt kysyä. Minun lääkäri sanoi, että Gonapeptyl alkaa olla rutiinisti mukana jokaisessa siirrossa meidän alueella, joten kaipa siitä on hyviä tuloksia.

Mulla nipistelee mahasta, mutta mahdotontahan se on tietää, mikä mistäkin aiheutuu. Oon ollut pahantuulinen pari päivää, samanlaista kuin pahoissa PMS-oireissa tai keväällä ivf-lääkitysten huuruissa. En tiedä, mistä johtuu, onko se kaikki tämä jännitys ja tunteiden myllerrys joka uuvuttaa vai ihan hormoonit.

Aamukävelyllä mietin, että jos tulee pihdas nega tästä, niin en lähde viimeiseen yritykseen. Jos tulee edes biokemiallinen, niin joudun varmaan harkitsemaan. Tekisi kovasti mieli jo päästä elämässä eteenpäin ja muihin asioihin. Minun hevosen kuolemasta tulee kaksi vuotta, ja oon oikeastaan päättänyt, että jos tää hoito epäonnistuu niin ostan uuden.

Sintti, mikä pp sulla on nyt? Ja minkä ikäinen alkio siirrettiin? En jaksa selata ylempää kun on niin vaivalloista 😉

Kerttu, 2-päiväinen alkio siirrettiin viime viikon perjantaina eli pp 6 vasta menossa. Aiemmasta hoidosta kun alkoi raskaus, siitä sain erittäin herkällä testillä haaleita plussia jo pp 5 alkaen (siirto 3 päivän ikäisenä, alkio siis saman ikäinen kuin nyt). En vaan voinut olla varma, oliko ne vielä jotain pregnylin jäämiä ja epäilin testinkin olevan viallinen, kun aina tuli haalea plussa. Nyt ajattelin odotella vielä rauhassa eikä mulla taida ollakaan nyt niitä erittäin herkkiä testejä kaapissa. Raskaustestin tulosta mun käskettiin soitella klinikalle joko pp 14 tai pp 17 (viikonloppu on välissä, siksi vasta pp 17).

Itselläkin on ollut hermot kireällä, enkä tiedä mistä johtuu. Mutta mikäli olen raskaana, ei olisi mitään uutta: edellishoidosta raskautuessa googlettelin raivoa alkuraskausoireena ja sehän oli monella yleinen 😉 Mies on vähän väliä hokenut mulle, että älä stressaa, niin pysyy vauvanalku matkassa.

Pidetään peukkuja kaikille jännäilijöille, toivottavasti teiltä kuuluu pian iloisia uutisia 🙂

Mie alan tänään pistämään sitä Gonal-f:ää. Jännittää ja hermostuttaa mutta eiköhän se siitä. Ärsyttää kun viikonlopuksi ollaan menossa sukujuhliin ja yövymme tottakai yhteismökissä miehen sisarusten ja heidän avokkiensa kanssa. Siinä sitten käydään varmaan tuikkaamassa neula nahkaan vessassa ja eikun jatkamaan illanviettoa. Tarkennuksena vielä että en ajatellut ottaa alkoholia tuolla reissulla eli täytyy jokin suunnitelma kehitellä, siellä kun kaikki muut varmasti ottavat non-stoppina jotain. Täytyi nyt tämänkin osua piikityksille kun muutenkin jännittää. Pieniä ongelmia nämä loppujen lopuksi ovat mutta hermoanpa nyt kuitenkin..mieluiten olisin ollut kotosalla kaikessa rauhassa.

Moi pitkästä aikaa! Onkos täällä vielä tuttuja? Ehkä joku muistaa mut vielä, oon ollut helmikuusta hoitotauolla, ja jonossa julkiselle. Oon välillä käynyt lukemassa teidä kuulumisia, mutta ei oo ollu mitään omia tarinoita kerrottavana, pelkkää jonotusta ja hoitojen odotusta.

Mutta sellasta tulin nyt kyselemään, että kuinkas tarkalla kellonajalla te otatte Lugenne. Mä nimittäin muistelin tossa kuukausi sitten, että se kerta kun tulin PAS:ta raskaaksi, otin ne todella orjallisesti samaan aikaan. Olin todella tarkka ja heittoa oli maksimissaan vartti vuorokaudessa. Kaikilla muilla, seuraavilla kerroilla otin asian kanssa rennommin ja heittoa tuli enemmän: puolisen tuntia, joskus tuntikin. En ajatellut, että sillä olisi niin merkitystä.

No, vähän sen jälkeen huomasin, että mullahan oli hoitokerroista jääneitä Lugeja kotona. Ei ihan riittävästi kahteen viikkoon, mutta kuitenkin. Niinpä päähänpistona aattelin, että ei kai siitä haittakaan oo, jos käytän ne pois luomuyrityskuussa (joita oli takana niitäkin jo useita hoitojen jälkeen). Menisivät kuitenkin kesällä vanhaksi. Päätin, että kokeilen sillä tosi tarkalla aikataululla; kun kerta otan niin otetaan sit tarkasti.

No jumalauta (excuse my french), tulin raskaaksi! Luomuna. Lugeilla. Toka kerta kun otin niitä tooooodella orjallisesti niin, että heittoa oli ehkä max 10 minuuttia. Ja molemmilla kerroilla raskaaksi! Eka hoidoilla, toka ilman.

Okei, joo voi olla ihan sattumaa, mutta ollaan kuitenkin yritetty se kolme vuotta, josta luomuna puolet, hoidoilla puolet, joten vähän rupes mietityttämään, että onko tää nyt ollut koko ajan vaan Lugesteroneista ja varsinkin riittävän tarkasta annostelusta kiinni ?.

Semmosta, ihan on alussa ja kahdesta huonosta kokemuksesta (oli se yks kemiallinenkin sillon) oppineena en osaa suhtautua luottavaisesti, mutta halusin nyt kuitenkin jakaa tän siltä varalta, että jollekin saattais olla tästä apua tai haluatte kokeilla elämää Luge-munakellon kanssa (mulla oli oikeesti muistutus hälyttelemässä, jotta muistaisin).

Vähän nyt tulin tyhmästi sivusta huutelemaan, pahoittelut siitä. Terkkuja kuitenkin teille rakkaille kohtalotovereille ja ihanille naisille ❤️. Myötätunnot neganneille, piinaaville ja tsempit plussanneille.

Me katotaan nyt miten tän käy ja syksyllähän on joka tapauksessa pääsy julkiselle. On ollut pitkä jonotus.

Onneksi olkoon Maisa! Tosi hieno juttu. Mulle gyne tarjosi joskus keltarauhashormoonia ihan ekana lapsettomuusongelmiin. Sanoi, että tekee kohdun limakalvon niin vastaanottavaiseksi alkiolle ja monella ongelma juuri siinä, vaikkei olisi varsinaista keltarauhasen vajaatoimintaa! Ja sanoi, että etenkin jos on ”selittämätön lapsettomuus” niin kannattaisi kokeilla. Toinen lääkäri tyrmäsi koko ajatuksen, käski mennä lapsettomuustutkimuksiin ja en hakenut lugeja (lopulta raskauduin kuitenkin luomuna, lapsettomuushoitoihin päästyäni). Milloin muuten Maisa lopetit ne luget, kuinka kauan jatkoit?

Mä oon ottanut luget ihan vaan suurinpiirtein. Hoitaja sanoi, ettei ole niin tarkkaa ja että ”10 tuntia väliä on kuitenkin jo liikaa”. Ajattelin, että kun annos iso ja mulla tuskin keltarauhashormoonia muutenkaan liian vähän on ja kun kolmesti päivässä otetaan, niin ei se tarkkaa ole. No, on ne silti toimineet ennen ja varmaan nytkin, koska raskausoireet sen kuin lisääntyy 🙂 Tuo päiväannos hankala ottaa samaan aikaan, koska olen milloin missäkin ja en välttämättä pääse juuri silloin vessaan. Mutta pitää varmaan kaikeksi varmuudeksi tsempata niiden kanssa ja laittaa puhelin hälyttämään.

Mun vinkki raskautumiseen on ne avokadot ja muutenkin ruokavalio 😀 Yksi ystävä on ulkomailla lapsettomuushoidoissa ja siellä neuvotaan ensin menemään ravitsemusneuvontaan (jo useita kuukausia ennen hoitoa!). Nuoremmilla ei niin väliä, mutta meillä ”vanhuksilla” alkaa se munasolun laatu olemaan mitä sattuu. Jos saat huonon munasolusatsin ja vaikka kaikki hedelmöittyisi, saattaa olla ihan ”tuhkamunia” kaikki ja niitä kalliilla siirtelet sitten. Kun yksityisellä puolen hoidot maksaa hunajaa, kannattaa tehdä kaikkensa mahdollisuuksiensa parantamiseksi.

Niin ja vielä Maisalle: julkiselta tipahtaa pois VUODEKSI, jos raskautuu luomuna. Eli jos teille tulee keskenmeno, ette pääse hoitoihin vuoteen. Mun se eka luomuraskaus meni kesken ja kaikki julkisella pistettiin jäihin ja sanottiin, että tervetuloa vuoden kuluttua uudelleen! No, onneksi tärppäsi heti uudelleen ja siitä syntyi esikoiseni.

Kiitos Sintti! Ja samoin, peukut pystyyn sullekin!

No voi vitsit, mulle yksikään lääkäri ei sanonut, että tätä voisi kokeilla. Ihan itte keksin ?. Mullakin testit näytti, että hormonitaso on ok, mutta kun mitään vikaa mistään ei koskaan ole löytynyt, niin itse aloin miettiä, että todennäköisesti jumittaa kiinnittymisessä. Ja kun noi kuitenkin auttaa siihen, niin aattelin kokeilla.

Mä tein niin, että soitin mun ihan alkuvuoden lääkärille sinä päivänä kun tein plussatestin ja kerroin mitä olen tehnyt, ja sanoin, että Luget loppuu seuraavana päivänä. Hän kirjoitti uuden reseptin ja pyysi jatkamaan käyttöä samaan malliin kunnes meen sinne ekaan ultraan. Eli käytän edelleen ja ens viikolla katotaan mikä on tilanne.

Kävinkin täällä lukemassa sun avokadovinkin ja täytyy myöntää, että olen panostanut siihen muutaman kuukauden ajan. En oo mitenkään hirveesti syönyt, ja oon syönyt aina avokadoa kun tykkään siitä, mutta ehkä oon vähän lisännyt viime aikoina. Olen syönyt myös paljon kalaa ja vielä erikseen kalaöljyä purkista, tiedä sitten onko nuo hyvät rasvat myötäedistäneet.

Semmosta. Saa nähdä. Jos joku haluaa perustaa plussaryhmän, vois ainakin yrittää jatkaa hetken keskusteluja siellä. Kauhulla odotan koska tämä loppuu, mutta lienee kuitenkin huomaavaisempaa jatkaa epävarmojakin raskauskeskusteluja plussanneiden omassa ryhmässä. Edelleen rakkautta kaikille, toivon hyviä tuloksia teille kaikille!

Mitä määriä olette avokadoja syöneet/pv? Ja mitä muuta? Ite kyllä syön terveellisesti muutenkin mutta vois vielä vähän hifistellä… 😉

Niinkö ?. Ai tippuu? No voihan… Kiitos tiedosta, vaikka lisästressiähän tästä tuli ?.

Mä oon syöny arviolta ehkä 1,5 avokadoa viikossa, laitan sitä lounassalaattiin aina kun sitä löytyy lounasssalaattiainesvalikoimasta. Ja useimmiten syön lohisalaatin, mikä lisää hyvän rasvan määrää. Ja laitan kurpitsan siemeniä.

Lisäksi jossain välissä ehkä reilu kuukausi sitten vedin pari viikkoa graavilohta ruisleivän päällä päivittän, ihan vaan koska rakastan sitä ?. Ja salaattiin laitan aina hyvää oliiviöljyä. Ja sit 1-2 kalaöljykapselia päivässä. Tuntuu kyllä, että mun keho ois oikeesti tykänny hyvän rasvan lisäämisestä, koska painokin putosi näillä (ja sokerin vähentämisellä) muutaman kilon.

Uskon silti, että Lugeilla ois mun tapauksessa suurempi vaikutus tai sit tapahtu joku yhteisreaktio, koska ei tää ollut eka kerta kun panostin hyviin rasvoihin, oon tehnyt näin pitkiä aikoja aiemminkin – nyt lähinnä palasin vanhaan kun jaksoin taas ajatella mitä syön. Jos olisin yrittänyt optimoida kaiken hoitojen aikana, olisin varmaan romahtanut lopullisesti. Oon edelleen sitä mieltä, että oli ja on ihan ok ja oikein tehdä silloin parhaansa. Ei näistä viilaamisista tiedä ja mielummin pitää päänsä kasassa kuin yrittää kontrolloida ihan kaiken ”viimosen päälle”.

Mutta jos energiaa on, ja se tuntuu hyvältä, niin asia on tietysti eri ?. Itse en ois jaksanut.

Maisa, en tiedä onko kaikissa tapauksissa vuoden ”karenssi” (ikä tai sairaus voi vaikuttaa), mutta ainakin meille sanottiin, että tosiaan vaativat vuoden tuloksettoman yrityksen aina (no sillä perustein sinne mentiin juu) ja jos tulee keskenmeno, se on tulos, kertoo että pystyy raskautumaan myös luontaisesti ja tällöin pitää kotona yrittää vielä vuosi ennen uudelleen tutkimuksiin/hoitoihin ottamista. Muistan kun itkin puhelimessa lapsettomuushoitajalle ja tuntui tosi julmalta. Moni on netissä neuvonut, että luomuraskautumisesta ei kannata heti ilmoittaakaan. Odottelee mitä tapahtuu. Mutta mun oli pakko ilmoittaa, koska seuraavaan kiertoon kaavailtiin aukiolotutkimusta.

Mä söin ensin puolikkaan avokadon päivässä (kunnes totuin makuun), sitten kokonaisen pitkän aikaa ja piikitysten aikana kaksi päivässä (aamuin illoin). Sen jälkeen taas yhden ja nyt siirryn puolikkaaseen. Niistä tulee mun vatsaan ilmaa (sisältävät kuituja, jotka ei kai sula kunnolla tms.), joten siksi en ihan huvikseni syö. Niiden vaikutus perustuu kai luontaiseen E-vitamiiniin ja pehmeisiin rasvoihin ja tosiaan ihan tieteellisesti tutkittu juttu, että niitä syövät onnistuivat raskautumaan ivf:llä 3 kertaa todennäköisemmin. Syön myös manteleita, pähkinöitä, lohta, paljon luomuomenoita jne. ja sokeria en ole käyttänyt aikoihin. Kun ei käytä sokeria, ei tule yleensä syötyä mitään turhaakaan. Mulla ollut raskausdiabetes aiemmin ja siksikin sokeriton tapauksessani kannattaa.

En tiedä uskaltaako alkaa taas syödä kalaöljyä, koska mun veri hyytyy niitä syödessä aika huonosti. No, eipähän tulisi veritulppia istukkaan (tai miksi sitä primaspania nyt syödäänkään, joillakin raskaus ei onnistu ilman verenohennuslääkitystä). Taidan alkaa syödä puolikkaalla annostuksella. Viimeksi juuri aloitin ne ennen ultraa ja todetun keskenmenon jälkeen pelkäsin kauhulla, mikä verenvuoto sieltä sitten tuleekaan… onneksi ei heti vuotanut, ehdin lopettaa syömisen. Kalaöljythän käsketään lopettaa ennen synnytystäkin, juuri tuon verenvuotojutun vuoksi. Ja yleensäkin ennen kaikkia leikkauksia/operaatioita, missä verta vuotaa.

Mä siis söin ihan normaalin terveellisesti eka hoidoissa joista tuo terve tyttö. Sillon tuli melko helpolla, eka pitkä kaava tuotti tuloksen (toinen siirto). Sillon olin just täyttämässä 38 ku siirto tehtiin ja nyt 2,5 v vanhempi eli munasolut on vanhempia ja kaikki keinot pitää kokeilla… jossain on tehty tutkimuksia ubikinonin suotuisista vaikutuksista raskautumiseen, nuorentavat munasoluja… onko kukaan kokeillut? Ite ajattelin koittaa sitäki. Avokadoa söin smoothiessa 1/pv mut ehkä sit lisänn 2/pv kunhan piikittelyt alkaa sit elokuussa… 🙂 Muuten syön terveellisesti mut kerran viikossa on karkkipäivä josta en kyllä luovu, ei pysty 😉 muita paheita ei olekaan 🙂 Kalaöljyy oon syöny jo pitkään… muustaakseni olin hetken syömättä synnytyksen aikaan.

Mullekin on annettu klinikalta ohje lugeista, että ei ole mitenkään tarkkaa se annostelu. Oma aikatalu on sellainen, että n. puolen tunnin aikaikkunaan ne lääkkeenotot menee. Uskon, että jokainen joka on pitkään yrittänyt raskautta ja sitten lopulta onnistuu, ajattelee ihan luonnostaan että se just käytössä ollut niksi oli se JUTTU. Mäkin olen käynyt vyöhyketerapiassa tällä kierroksella, ja jos se raskaus nyt alkaa niin tulen teille kertomaan, että vyöhyketerapia sen aiheutti… No en oikeasti usko niin.

Minun äiti kertoi hirmu jännänä mulle ”salaisuuden”, jonka hänen yli 40-vuotiaana hoidoissa raskautunut ystävä oli kertonut: että kannattaa juoda lasillinen punaviiniä ja greippimehua päivittäin. Minua nauratti kun äiti oli niin tosissaan. Netissähän pyörii sellainen n. 56-kohtainen lista, jossa on kaikkia näitä, ja osa kumoaa toisensa. Olen kokeillut vaikka mitä, mistä ei ainakaan haittaa ole 🙂 Mutta avokadoa en vielä!

Minulla on ollut mahassa tökkimistä ja viiltelyä, käy noihin Sintin kuvauksiin!! Illalla olin ihan innoissani tuntemuksista, kunnes aloin pelätä että jospa ne onkin huono merkki…Joulukuussa, kun raskaus alkoi, ei ollut yhtään mitään tuntemuksia tai oireita.

Maisa, tee vaan raskautuneille oma pino, eikös teitä jo kuitenkin ole ainakin pari.

RPJ76, mun ravintojutuista unohtui kertoa juuri tuo ubikinoni eli tosiaan otin sitäkin nyt kuukauden ennen hoitoa ja hoidon aikana. Muutama päivä sitten lopetin, koska sen käytöstä raskauden aikana ei ole tarpeeksi tietoa.

Oon itse kokeillut kaikenmaailman poppakonstit silloin kun luomuna yritettiin. Nyt kun oikea ongelma on selvinnyt niin hävettää kun kuvittelin, että jalkojen ylhäällä pitäminen ja macajauheen syöminen olisivat oikeasti auttaneet. Lääkäriltä olen kovasti kysellyt mitä voisi itse tehdä ja vastaukseksi sain että ainoastaan d-vitamiini ja foolihappo auttavat. Hienoa jos jokin muu auttaa myös, mutta en usko enää mihinkään ihmevaikutuksiin. Lumevaikutus tietysti saattaa rauhoittaa mieltä ja vähentää stressiä. Olisi kiva lukea aiheesta tutkimuksia. Onko teillä jotain linkkejä, mitä voisi lukea?

Aiemmin jotkut suomenkin lapsettomuuslääkärit määräsivät luontaista voimakasta E-vitamiinia lapsettomuushoitojen aikana. Se oli soijasta eristettyä ja muistaakseni siinä kahta eri E-vitamiinin muotoa. Itsekin ostin sitä apteekista, sai ilman reseptiä. Sitten se yhtäkkiä katosi apteekeista. Luontaistuotekaupoista kyllä varmaan saa vastaavia yhä.

Tutkimuksia löytää englanniksi googlettelemalla. Ja löytyy ihme juttuja ulkomaisten lapsettomuusklinikoiden sivuilta eli esim. TSH:n lisäksi monessa otetaan aina ferritiini (varastorauta) koska jos se on alhainen, heikentää hedelmällisyyttä. Suomessa ei tuota tutkita.

Mä luin jonku tutkimuksen ubikinonista, en nyt muista tarkkaan mikä oli mut netistä selailemalla löysin. Noi on niin kalliita apteekissa (vaikka saakin vähän henkilökunta alea) että tilasin netistä. Ehdin syödä niitä reilu 2kk ennen hoitoja… ite en kauheasti mihinkään tollaseen usko mut ku ei oo haittaakaan niin aionpa kokeilla. Jostain löysin vielä luettelon mitkä lisäravinteet vaikuttaa positiivisesti raskautumiseen ja siinäkin oli ubikinoni mainittu. Ja noin 30 vuotiaanahan sen määrä alkaa elimistössä laskea niin tuskin on haittaa jos sitä käyttää 😉 20-vuotiaana sen pitoisuus on huipussaan. Mulle lääkäri sanoi ettei muusta oo hyötyä ku välttää alkoholia eikä tupakoi, ei edes passiivisesti.

Mä oon kyllä Kerttu 75:n kanssa samaa mieltä; ei oo kyllä mitään mieltä poimia muiden ”ihan varmoista” kikoista itselleen listaa kun mistäs me kukaan tiedetään mikä se juttu loppujen lopuksi on tai oli. Mäkin aikataulutin sillon kolme vuotta sitten kiertopäivän mukaan millon greippimehua, millon punaviiniä ja millon jäätelöä, eikä sillä saanut kuin ittensä ahdistuneeksi.

Kai sitä helposti tulee tämmösessä tilanteessa kova kontrollin tarve, ja tarve tuntea tekevänsä jotain tämän asian eteen, vaikka ja varmaan juuri siksi kun siihen voi niin vähän vaikuttaa. Toisillehan tarkka plääni voi olla hyvä juttu. Jos ei-mitään-tekeminen ahdistaa enemmän kuin kikkojen kokeilu, niin kyllä mun mielestä silloin saa toimia oman hyvinvointinsa eteen. Tietysti on silti hyvä tarkkailla, ettei ahdistu (lisää) sen seurauksena, eikä käytä ihan kaikkia rahojaan erinäisiin kalliisiin kokeiluihin. Koska kyllä nuo monet markkinoijat myös hyvin tietää, että epätoivoinen ihminen saattaa käyttää pieneen toivonkipinään suuriakin summia rahaa. Järki kannattaa siis pitää aina mukana.

Ennen kuin itse raskaudun ilman Lugeja (mitä ei ole tapahtunut yli 36 yrityskuukauteen eli koskaan), niin mun on henkilökohtaisesti vaikea uskoa, ettei niillä olis mun tapauksessa merkitystä. Ei ehkä niin paljon sillä tarkkuudella, mulla käytöllä varmaankin on joku merkitys. Jos joku päivä luulo osoittautuu vääräksi, niin olen iloinen, mutta nyt uskon Lugeihin. Ja siksi minusta olisi ollut kiva jo aiemmin tajuta pyytää joltain lääkäriltä edes mahdollisuutta kokeilla niitä luomukiertoon. Mutta en tajunnut. Ehkä niistä ei olisi silloin ollut mitään apua, ja olisin käyttänyt muutaman kympin turhaan. Mutta ehkä olisi, ja ainakin olisin tiennyt. Siksi ihmettelen, ettei kukaan lääkäri tällaista koskaan ehdottanut, enkä harmikseni törmännyt kenenkään kokemukseenkaan aiheesta. Niinpä mun piti käydä ne 15.000 € hoidot ennen kuin 20 € resepti riitti ihmeeseen.

Siksi halusin jakaa oman kokemukseni – en uskotellakseni, että tässäpä teillekin ihmeparannuskeino (en todellakaan kuvittele, että tämä ratkaisee nyt teidän muidenkin ongelmat – miksi ajattelisin), vaan tarjotakseni tiedon tällaisestakin mahdollisuudesta (Lugejen käytöstä luomukiertoon) siltä varalta, että joku haluaa kokeilla. Kovin harmillista, jos tämän jakaminen jotakuta päin vastoin vaan ärsytti, ei ollut tarkoitukseni. Ihan hyvä tarkoitus oli, ei ehkä toiminut.

No, jokainen tavallaan, minulla toimi nyt tämä – tai ainakin nyt kävi näin oli syy mikä tahansa. Ja jos vanhat merkit paikkaansa pitää niin ”pääsen” muutaman kuukauden päästä kokeilemaan uudestaan, vieläpä luomukiertoon nyt kun ilmeisesti sitten hoidot jää jonosta putoamisen vuoksi tähän. Kattellaan.

Jos keltarauhashormooni ei vaikuttaisi, miksi sitä annettaisiin alkionsiirron jälkeen tukemaan kiinnittymistä (jos omakin ovulaatio ja keltarauhanen on saatu aikaiseksi). Kyllä mä ainakin uskon siihen. Miksi se gynekään sitä olisi mulle aikoinaan suositellut 🙂 Ja nyt haluan uskoa siihen, että mun tsemppaaminen ravinnon ja lisäravinteiden kanssa on auttanut mun vanhoja munasoluja ja siksi äsken piirtyi hailu viiva herkkään testiin. Tästä on pitkä matka siihen, että saa lapsen syliin, mutta hyvällä alulla toivottavasti ollaan. Huomenna ja ylihuomenna (ja sitä seuraavana taas… jne.) lisää testejä. Tää on ehkä mun viimeinen raskaus niin otetaan kaikki irti testien tiirailusta lähtien. Ja ravitsemus vaikuttaa lapseen, se saa jatkua terveellä linjalla. Etenkin kun on se raskausdiabetestaipumus.

Uskomatonta, mutta toinen hailakka viiva näkyi tänään aamulla testissä! iiks, toivottavasti se siitä vahvistuu! Jotkut kai itkee ilosta, mutta itse kävin oksentamassa (vissii vähän ollu stressiä tästä) 😀 onneksi tein testin ennen kuin kirje saapui, eli pakkasessa ei ole meillä mitään :/

Mä oon ottanut luget vähän miten sattuu, lääkäri sanoi, ettei haittaa kellonajat kolmesti päivässä annostelussa (?) joskus kokeilin niitä luomukierrossakin, ku oli loppukierron tiputtelua, ja silloin oli ohjeena 2 kapselia kahdesti päivässä.. Tutkin asiaa, ja ainakin stimulaatioissa aiheutuu oman progesteronin tuotannon lama, joten siihen sen käyttö perustuu. Pakastesiirrossa tietty ei juttu, mutta taitaa olla silti käytössä pikkeuksetta.

Mä oon kyllä syöny aika epäterveellisesti viime ajat 😀 varmaan stressi tekee sen, ettei oo jaksanu panostaa. Varmasti lisää kropan hyvinvointia kaikki nuo mistä moni kirjoittikin eikä haittaa oo, jos itselle tulee parempi olo. Ajattelisin, että lähinnä punaviiniä ei voi kyllä varsinaisesti suositella, vaikka yritys vaiheessa ei vielä vauvalle haittaakaan ole 😀 olen itse niin tutkimustieto-orientoitunut (lääkäri), ettei oo kauheasti tullut kokeiltua hivenaineita tms. ku näyttöä ei ole. Mut oon ruvennut katsomaan kaikilta raskautta toivovilta potilailtani tuon ferritiinin, siitä alkaa olla ihan hyvän tason näyttöä. Vaikka myönnettäköön, että kokeilin myös akupunktiota (lähinnä endokipuihin) mut ei auttanut 😀

Kovasti myötätuulta ja jaksamista kaikille! <3

Kävin tänään HCG:ssä, siirrosta siis 16pv. Vuotoa ei ole tullut, toisaalta tukilääkkeiden kanssa sekään ei ole ihmeellistä. Oireita ollut menkkakivut jotka tulee ja menee, kipeät nännit (näin ollut kyllä aina Lugejen aikaan), iltapäivisin kova väsymys tällä viikolla ja ruokahaluttomuus (voi laittaa jännityksenkin piikkiin). Noh, HCG oli 720 (haitari 16pv siirrosta 220-850 eli hyvin sopii siihen), Pregnyl-häntää tuossa korkeintaan 15 yksikköä. Aivan huikea fiilis, menee varmaan aika pitkään että tämän tajuaa kun niin pitkään on kuukaudesta toiseen aina pettynyt, nyt ensimmäistä kertaa positiivinen tulos ikinä.

Hei kovasti ONNEA plussanneille!! Nytkö se plussa-aalto alkoi, voi kun mäkin ehtisin kyytiin 🙂

Mahassa välillä tuntuu, ajoittain puristaa ja ajoittain menkkajomotusta. Oon kärsimätön. Tavallisesti mullakin piiniksen eka viikko menee helposti mutta nyt on kuin jäitä polttelisi. Vasta pp 5!!
Ja vaikka muka itse oon ihan sinut sen asian kanssa että yritys loppuu jos tulee negaa, niin miehelle en kestäis sitä pettymystä tuottaa. Voi kun se oli jo miettinyt että mitä jos molemmat alkiot kasvaa. Tämä on tätä tunteiden vuoristorataa taas..

Moi kaikki. Äitienpäivänä se oli nega ja vuoto. En oo juurikaan jaksanut mitäään. Nyt alkaa jo ehkä vähän helpottaan. Kokoajan olen teidän kirjotuksia täällä seurannut. ♥ meillä syksyllä tulossa kolmas ja viimeinen ivf julkisella. Tai kokonaan viimeinen kai. Oon siis 25, lääkäri viimeksi sanoi ettei munasolut kovin hyviä. Mikä siis neuvoksi? Tupakan oon lopettanu. Mitä muuta voin tehdä? Auttaisko mulla se ubikinoni vai ei kun ei ikää kumminkaan vielä kovi paljoa.. niin ja plussanneet. Onnea teille sydämmestäni!♡

Voih, onnea plussanneille <3!! Nämä onnistumiset antavat kyllä itsellekin uskoa että kyllä tämä tästä vielä. Hyvää vointia ja kertoilkaahan kuulumisia :)!

Omia hommia: tänään olisi viimeinen piikitys ja huomenna ultra. Katsotaan miten pieni annos Gonalia on vaikuttanut ja loppuviikolle mahdollisesti tiedossa inseminaatio. Sitten aletaankin suunnitella sitä IVF:ää elokuulle 🙂 Tajusin tuossa että voipi olla niin että ovulaatiopäivä sattuu viikonlopulle mutta nyt ei jotenkin jaksa edes ressata siitä. Pistäminen on ollut yllättävän helppoa(ekana iltana mies tuikkasi piikin, muina iltoina ihan ite) ja jonkin verran on tullut tuntemuksia&oireita eli luultavasti vaikuttaa kuten pitää 🙂 Nyt on taas niin positiivinen mieliala että voi morjens. Joskus näinkin, on siinä p*skassakin kahlattu aika ajoin ihan riittävästi..

Noista lisäravinteista yms.: olen vetänyt foolihappoa ja satunnaisesti muitakin vitamiineja sekä miehelle olen tuputtanut sinkkiä, seleeniä ja E-vitamiinia urakalla. Niillä on parantava vaikutus miehen tavaraan niin kokeillaan niitäkin sitten 😉 C-vitamiinilisää ei olla erikseen syöty kun tulee vedettyä salaattia ja hedelmiä muutenkin runsaasti. Ei näistä vippaskonsteista mikään ainakaan huonoa keholle tee 🙂

Onnea plussanneille. Vihdoin iloa tähän ketjuun 🙂

Ja omaa napaa. Megalyhytkierto, 18 päivää 🙁

Heipä hei!

Olen ollut hiljaa, mutta käynyt aina silloin tällöin lukemassa kuulumisianne. Nyt oli kyllä parhaat kuulumiset aikoihin! Vihdoin ja viimein puhaltaa plussatuulet täällä! Ihanaa, onnea kaikille! <3

Itse en valitettavasti pääse nauttimaan niistä tuulista ainakaan hetkeen. Kolmatta/viimeistä julkista hoitoa edelleen odotellaan, blaah. Joka kuukausi pitää klinikalle ilmottautua, mutta menee kaiken järjen mukaan elo/syyskuulle.

Tsemppiä ja voimia kaikkiin vaiheisiin! Toivottavasti plussa-aalto jatkuu.

Aurinkoista kesää kaikille! 🙂

yksin-, eikö lääkärillä ollut mitään ehdottaa munasolujen parantamiseksi? Tuntuu kummalta että vaan käsiä levitellään, kun olet noin tosi nuori vielä. Meikäläisillä keski-ikäisillä nyt ihan järkeen käy, jos ei solut enää ole parhaimmillaan.

Mulla on pp 8, enkä voi lakata kyttäämästä kaikkia oireita. Mahassa välillä tuikkii ja vetelee. Tissit posahti turvoksiin ihan yhtäkkiä lauantaina klo 17. Olen jopa sortunut tunnustelemaan kohdunkaulaa, kun niin moni eri palstoilla on kuvaillut omaansa. Se on ylhäällä ja napakka. Lutinukset ei enää holahtele housuun vaan katoaa jonnekin. Eli kun noita keskustelupalstoja seuraa, niin tässähän voisi päätellä olevan vaikka mitä raskausoireita kasassa! En vaan pysty uskomaan, että mulla voisi raskaus alkaa, saati että siitä voisi kasvaa uusi ihminen. On tosi vaikeaa malttaa testipäivään asti. Onneksi viikonlopuksi lähdetään reissuun.

Ja vielä että vaikka oon aina aika herkkä, niin nyt itkettää aika lievätkin asiat. Esimerkiksi tänään aamukävelyllä tuli vedet silmiin, kun harakanpoikanen hyppeli minua piiloon ja joutui aika etäälle emostaan, pitkään ruohikkoon. Ajattelin, että löytääkö emo sen vielä. Eilen itkin miehelle puhelimessa, että en tiedä mikä meidän suhteen tulevaisuus on. Se ihmetteli kun edellisenä päivänä oltiin vietetty mukava iltapäivä yhdessä. Potilaiden kuvailemat luontokokemukset on myös saaneet vedet silmiin, vaikka yleensä kuuntelen peruslukemilla aika kauheitakin juttuja. Niin että kyllä nämä hormoonit nyt jotenkin reistaa, ihan selvästi… johtui sitten mistä vaan.

Kerttu75 mä oon huomannut että tän lapsettomuuden myötä oon muuttunut entistä herkemmäksi. Oon aina ollut herkkä, mutta nyt tulee tippa linssiin kaikesta. Ennen lauloin autossa kun tuli hyvä biisi ja nyt ei enää pysty kun kaikissa lauluissa tuntuu olevan jotain surullista ja tulee pala kurkkuun heti. Lastenohjelmatkin ovat liian liikuttavia. Oon tehnyt nyt pitkää 10-14,5 tunnin työpäivää sekin tietysti vaikuttaa. En oo ehtiny remontin ja muuton takia nukkumaan kuin 6-7 tuntia yössä, normaalisti nukun 8-9 tuntia. Onneksi elokuussa taas normaali työrytmi ja kesän aikana 5 viikkoa lomaa. Täytyy varmaan yrittää katsoa ruokavalio kuntoon kesän aikana sekä liikkua ja nukkua kunnolla. Oon jo pudottanu 8kg ja vielä haluisin noin 5kg pois.

Olen jotenkin liiankin herkkä tuntemaan kaiken kohdussa ja munasarjoissa tapahtuvan. Tiesin senkin, montako munarakkulaa on kasvamassa (esim. vasemmassa munasarjassa tuikki kolmeen kohtaan niin selkeästi, ettei voinut erehtyä). Kaikki raskaudet olen tiennyt varhaisesta vaiheesta ja vaikka peräti kaksi tänään pissattua testiä näyttää plussaa, kaikki ole kyllä kunnossa 🙁 paineen tunne kohdussa on hävinnyt ja kohdun sivuja ei revi ylös noustessa. Yleensä en alkuraskaudesta voi ilman käsillä tukien nousta sängystä yöllä pissalle, mutta viime yönä se onnistui. Lisäksi syke on laskenut 60:een. Alkuraskaudesta se on levossakin n. 80. Kyllä saa melkoinen ihme olla, jos tämä raskaus tästä enää jatkuu. Mutta parempi että keskeytyi heti alkuun, jos oli viallinen. Kolme alkiota on pakkasessa, niillä sitten syksyllä jatketaan. Seuraavilla kerroilla tuskin edes raskaustestejä tarvitsen. Kaiken kokemani jälkeen voin sanoa, että omalla kohdalla ihan jokainen tuntemus on kyllä pitänyt paikkansa, vaikka sitä olen epäillyt. Edellishoidon keskenmenokin… sen vaan tiesi.

Hyvää kesää kaikille! Taidan pitää hieman taukoa lapsettomuusasioista ja palailen sitten syksyllä. Ellei tapahdu jotain superihmettä.

Pidetään peukkuja Kerttu :)! Ja toivotaan Sintti että se ihme tapahtuisi ja pikkuinen pysyisi matkassa 🙂

Tilanne sai uuden käänteen kun ultrassa todettiin tänään 22 mm munis. Inseminaatio on siis huomenna!! Eipä sitten kuin ihan pienellä kiireellä alettu kaivamaan miehen infektiotestituloksia ja varaamaan aikoja ja kirjoittamaan reseptejä 😀 Nyt tilanne on kuitenkin hallinnassa; kävin tuikkaamassa Pregnylin töiden vessassa, aamusta on miehellä treffit labrassa klo 8 ja itse toimenpide ennen puoltapäivää. Nopeat liikkeet on näyttäviä..toivotaan että meitä lykästäisi tässä. Tukilääkitykseksi sain ne Lugesteronit.

Yksin: antoiko lääkäri tarkempaa tietoa munasolujen laadusta? Kuten Kerttu kirjoittikin niin kuulostaa erikoiselta että ei kerrota että mikä voisi auttaa..

konttrille peukut pystyyn, että kaikki sujuu hyvin ja tulee tulosta!

Minä sorruin tekemään eilen iltapäivällä raskaustestin ja negahan se oli, vaikka kuinka tihrustin. Olen koittanut ajatella, että oli liian aikaista, mutta väkisin mieleen hiipii että onkohan kumpikaan alkioista kiinnittynyt.

Näin viime yönä unta, että tajusin syöneeni e-pillereitä koko hoitojen ajan ja toisaalta hävetti kun oli oma syy ettei onnistuttu, toisaalta helpotus kun tuntui että vielä yksi hoito ja se varmaan onnistuu. Unessa miehellä oli ihan pieni vauva, sillä oli siniset haalarit ja mies piteli sitä hellästi.

Omalla kohdallani mietin, että jos me ei vieläkään saada lasta, niin olisi ollut parempi jos jo silloin parikymppisenä olisin saanut jonkin syyn sille, ettei niitä ole tulossa. Koko elämä olisi mennyt vähän eri tavalla. Miehen kuolemasta ja omasta masennuksesta olen selvinnyt, mutta tämä lapsettomuusasia on siinä mielessä kipein, että se on ollut niin mahdottoman kauan mukana. Välillä taustalla, ja sitten aktiivisena. Vaikka koko aikaa en ole pyrkinyt tulemaan raskaaksi, niin se asia on jollain lailla ollut mukana ja taakkanakin. Senkin takia odotan, että nämä viimeiset käänteet on käyty läpi ja tulos on sitten selvillä. Saan vihdoin viimein surra ja käydä läpi sen lapsettomuuden surun, ja tehdä vapaana jotain ”muuta”.

Inssissä käyty. Hieman kaksijakoiset tuntemukset.. Toimenpide meni hyvin, ei oikeastaan tuntunut missään. Lääkäri oli vaan aika suorasanainen sen suhteen että sillä spermalla ei inseminaatiossa ole hirveästi toiveita onnistua. Hyväkin että ei anna aihetta elätellä suuria toiveita mutta jäi vähän semmoinen olo että kannattaako tässä edes koittaa suhtautua niin kovin positiivisesti tai toivoa mitään. Siis tilanne oli se että pesun jälkeen jäi 600.000 siittiötä joista 80% niitä B-tyypin kavereita(eli liikkuvat eteenpäin hitaasti ja mutkitellen). A-tyyppiä(nopeasti liikkuvia) 0%. Ja nuo tulokset olivat paremmat kuin ne aiemmat. Hoitomuodoksi jatkossa suositeltiin sitä ICSIä. Ollaan sitä joskus naureskeltu että mies on omissa liikkeissään niin rauhallinen ja harkitseva että täytyykö se siittiökin raahata niskasta kiinni pitäen sinne munasoluun. Ja nythän tässä täytyy tehdä juuri niin! En tiedä että itkiskö vai nauraisko. Kahden viikon päästä ainakin testataan.

Kerttu lämmin halaus!teille olisi kyllä jo suonut onnistua!♥

Siis ei lääkäri mitenkään tarkasti kertonut munasolujen laadusta toki siittiöiden vuoksikin voi olla huonommat alkiot. Mutta kumminkin minun iässäni on kuulemma heikentyneet..en siinä kaiken muun pettymyksen lisäksi tajunnut kysyä yhtään mitään. Niin hajalla ollut jo pitkään.. mitenhän sitä siis tekis. Vielä olisi muutama kuukausi aikaa niitä ”parannella” hoitajalle jos soitan tuskin saan mitään järkevää vastausta.. joten kertokaa te jos tiedätte.

Yksin: en tiedä voiko noita alkioiden laatua kamalasti itse parantaa mutta ainakin alkoholi ja tupakka on pahasta ja niitä pitäisi välttää ja myös passiivista tupakointia! Ite popsin tuota avokadoa vaikken tykkää siitä yhtään ja saatiin alkio top-luokkaa vaikkei sit kiinnittynytkään. Enkä tiedä oliko apua mut eipä tuosta haittaakaan oo… sit popsin noita vitamiineja millä pitäis olla suotuisa vaikutus tosin varmaan ihan hyvä ja monipuolinen terveellinen ruokavalio ajaa samanasian. Mut haluun nyt ite kans kaikki kokeilla mut mullahan ikää on 40 eli mahikset on muutenkin toooooosi pienet.

Yksin: Foolihappo ja sinkki on ainakin sellaisia mitkä ovat tutkimusten mukaan parantaneet sekä miehen että naisen sukusolujen laatua(ja parantavat myös vastustuskykyä jne.). Ja seleeni on hyvä myös. Ostin noita kaikkia erillisinä purkkeina luontaistuotekaupasta ja ollaan kiskottu niitä nyt reilu kuukausi, ei olleet ihan hirveen hintavia muistaakseni. E-vitamiininsaannista kannattaa myös huolehtia, sitä saa kalaöljystä ja siitä avokadosta 😉 Eihän nuo ainakaan haittaa joten kannustan kokeilemaan. Kurja kuulla että olet ollut alamaissa jo pidempään. Pidetään siulle peukkuja kanssa, toivottavasti asiat järjestyvät <3

Täällä onkin ollut vähän hiljaisempaa nyt, onkohan kaikki omissa mietteissään. Toivottavasti plussanneilla on plussat vahvistuneet!

Mulla on pp 11 tänään. Eilen koitin tehdä testin taas vähän tyhmästi töiden jälkeen, ja sitten ei edes pissattanut tarpeeksi ja se tikku hädin tuskin kastui.. Ei pystynyt kunnolla lukemaan. Mutta vuotoa ei ole ollut ja ajattelen, että niin kauan kuin ei ole vuotoa, on toivoa!

Miehen kanssa ollaan taas tapeltu, kyllä nää hoidot on varmasti iso syy että on stressiä ja se sitten purkautuu. Ja toki se irtisanominen ym. No, huomenna lähdetään vähän reissuun ja toivottavasti asiat kirkastuu taas.

Täällä ei tosiaan ihmeitä tapahtunut, negaa näytti testipäivänä. Soitin jo klinikalle ja sovin syksyn kuvioista. Kaikki kolme alkiota sulatellaan ja siirretään luonnolliseen kiertoon niistä paras (ja jos muita hyviä hengissä, uudelleen pakkaseen). Saan sen ”kiinnittymispiikinkin” jos haluan.

Nyt yritän keksiä tapoja piristyä. Aika kuopassa sitä taas ollaan, melkein yhtä alhaalla kuin sen aiemman hoidon keskenmenon jälkeen, vaikka tällä kertaa ei mitään varsinaista keskenmenoa tapahtunut (kiinnittymisyritys vain). Lisänä huomaan painon nousseen monta kiloa 🙁 Yleensä pysyn samassa painossa, tapahtui mitä tapahtui. Hoidot on jotenkin sotkeneet elimistön.

Ootteko julkisella myös saanut noita kiinnityspiikkejä? Mulle ei toistaiseksi ole tarjottu muuta kuin Letrozolia noihin pakastealkionsiirtoihin. Saas nähdä miten loput alkiot sulavat syksyllä ja päästäänkö siirtoihin. Ilmeisesti kolme ivf/icsii hoitoa on mahdollista saada julkisella? Voiko se vaihdella paikkakunnittain? Luultavasti meillä ei ole varaa lähteä yksityiselle ja adoptiokin ilmeisesti maksaa useita tuhansia. Oon ollut ihan muissa maailmoissa nyt kun olen ollut tämän viikon yksin uudella asunnolla. Muutetaan viikonloppuna loput tavarat ja mies tulee vasta sitten. Kävi niin että yksi mun vanha heila, jonka kanssa asiat jäivät pahasti kesken asuu meidän naapuritalossa tuolla uudessa paikassa! Huomaan haaveilevani siitä jos olisinkin jonkun toisen kanssa ja olisi helpompi saada oma perhe. Tai jos vaan voisi elää normaalia elämää ja olla onnellinen. Tuntuu että olen aikaisemmin elämässäni tehnyt paljon virheitä ja vääriä valintoja ja nyt minua rankaistaan niistä. En tiedä oliko sittenkään järkevä palata takaisin tälle paikkakunnalle. Olen niin monta kertaa aloittanut elämän alusta ja nyt pelottaa että palaan takaisin vanhoihin tapoihin kun näen vanhoja tuttuja. Käytin siis nuorena paljon alkoholia ja siitä seurasi erilaisia ongelmia. Mieheni on mut auttanut kymmenen vuotta sitten kun tavattiin eroon siitä kaikesta. Nyt jos erotaan en tiedä mitä tapahtuu.

Pp 12 ja tyylipudas nega aamupissasta. Tämä peli taitaa olla pelattu. Verikoe on vasta pp 16 eli keskiviikkona.

Olen tosi pahoillani Kerttu 🙁 Sekä negasta(joka voi vielä muuttua plussaksi, toivotaan kovasti) että miehen kanssa on ollut kinaa. Ei enää kaipaisi semmoista stressiä yhtään enempää näiden hoitojuttujen lisäksi.

Sinihaikara: onpas hankala tilanne. En usko että sinua rangaistaan mistään tässä. Itsekin olen miettinyt omalle kohdalle että onko tämä lapsen saaminen niin hankalaa koska meidän suhteemme alku oli kanssa hieman erikoinen..ja nyt universumi ei anna meidän tulla raskaaksi koska meitä rangaistaan. Olen kuitenkin sitä mieltä että kenenkään muun kanssa en tätä rumbaa kestäisi. Juttele siun miehen kanssa että oot miettinyt sitä että miten muutto vanhaan paikkaan pelottaa jne. Hän varmasti tukee sinua kuten teidän suhteennekin alussa 🙂

Eilen illalla aloitin sitten Lugejen käytön. Tuntuu suoraan sanottuna ärsyttävältä!!!! Ihan vaan se ajatus että näitä nyt sitten täytyy tunkea alapäähän n. pari viikkoa. Iski hirveä ahdistus siitä että tätä tää nyt sitten on. Enkä nyt halua turhasta valittaa mutta en oikein voi kenellekään muulle näistä asioista urputtaa. Mietittiin miehen kanssa että miksi se muuten on niin että oli ”vika” sitten miehessä tai naisessa, niin naiselle määrätään lääkkeet jne.? Meillä siis syynä miehen siittiöiden vähyys & laiska liikkuvuus eikä hänelle ole määrätty mitään lääkkeitä, tehty fyysistä tutkimusta tai edes neuvottu miten laatua voisi parantaa. On vaan kysytty että poltatko tupakkaa ja käytätkö liikaa alkoholia? No en. Se siitä sitten. Tältä pohjalta tuntuu että hieman liikaa keskitytään naisen ”olosuhteiden” parantamiseen ja sivuutetaan se mies tässä koko prosessissa! *ihmettelee*

Mulla on menkat myöhässä kohta viikon myöhässä ja taas tuo aikataulu sit venyy… 🙁 ja just ku paras viikko vapaiden saantiin olis ollu normi kierron mukainen. Mulla ollu aina säännöllinen noin 28 päivää. En tiedä vaikuttaako se dhea näihin.
Muutettiin eilen vihdoin uuteen kotiin. Illalla tuo nuorempi koira kävi meidä tytön päälle ja onnistui tikkaamaan käteen. Nyt joudun sit luopuun tuosta koirasta mikä on mulle kamalan raskasta :,( Miehenkin kanssa riidellään siitä… Ei huvita mikään…

RJP76: voimia siulle, onpas nyt taas kerralla paljon vastoinkäymistä 🙁 Toivottavasti tyttö on kunnossa ja saatte miehen kanssa sovun tehtyä <3

Saatiin eilen koetulokset. Hcg oli taas alle yhden, eli ei edes kiinnittymisen yritystä. Tuntuu tyhjälle ja surulliselle. En pysty vielä miettimään jatkoa. Yritän pitää kesän ja loman ja ajatella muita asioita. Tuntuu kuin olisin pettänyt miehen, minun ruumis on pettänyt meidät molemmat.

Heippa! On tullut vähän taukoa kirjoittelusta. Oon ollut vähän pää sekaisin tästä raskaudesta.

Mites CherryPie, Eedit ja Maisa, mitä kuuluu? Oliko muitakin plussanneita? Joko Konttri sait tuloksen?

Meillä oli varhaisultra viikoilla 7+3 ja siellä näkyi sydämen syke! Kyllä se oli liikuttava hetki! Ihmeellistä, että reilun sentin mittaisella alkiolla on jo oma sykkivä sydän <3. Kuudennesta viikosta asti on ollut oksettava olo melkein koko ajan, mutta oksennus on tullut vain muutaman kerran viikossa, että ihan hyvin sen kanssa on pärjäillyt. Muuten ei mitään ihmeempiä raskausoireita ole ollut, paitsi itku tulee välillä ihan yllättäen ja yllättävistä asioista.

Huomenna tulee yhdeksän viikkoa täyteen ja sen jälkeen saa progynova ja lugesteron annokset puolittaa ja kymmenen viikon kohdalla lopettaa kokonaan. Tosi helpottavaa ja samalla sekin jännittää, että tuleeko siitä jotain oireita, kun niitä on niin pitkään joutunut käyttämään.

Vieläkin jännittää kovasti, onko alkiolla kaikki hyvin ja jaksaako se kasvaa jne. Sitä kai se onkin sitten loppuelämä, aina on vähän huolissaan omasta lapsestaan.

Paljon voimia ja lämpimiä ajatuksia kaikille, joilla ei vielä ole tärpännyt <3

Voisitteko te plussanneet ihan oikeasti aloittaa uuden keskustelun noille raskausoireille. Täällä kun olisi tarkoitus saada vertaistukea hoitoihin. En tiedä muista, mutta itse koen niin raskaana kuulla noita hehkutuksia omien vuosikausien pettymysten jälkeen. Kiva tietysti sinulle Katri, että hyvin menee.

Hei kaikki! Onko jollakulla tietoa siitä, että voiko raskaustesti hoitojen jälkeen antaa väärän positiivisen tuloksen? Mulla siis tuoresiirrosta nyt positiivinen ja ihan kauhea epäilys. Miten pitkään tulos voi olla häiriintynyt piikeistä? Clearblue näyttää raskaana 2-3 vkoa mutta liuskatestin viiva ei muutu vahvemmaksi.. Ihan tyhmää varmaan joka päivä testailla, mutta eihän tätä muuten usko. ? Tänään virallinen testipäivä, mutta jo kaksi päivää on testit näyttäneet.. Olenkohan tyhmänä testannut vaan liian aikaisin. Voi että on pieni pää sekaisin. Kiitos jos joku tietää!

Olen tosi pahoillani, Kerttu, ja ymmärrän hyvin, ettei välillä todellakaan jaksa. Jatketaan muualla.

Hei! Tässä kesää vietetty hieman ailahtelevalla mielellä..Välillä sydän on uskoa täynnä syksyyn ja toisaalta taas on mieli maassa..luovutetuilla munasoluilla hoitokin jakaa omaa mieltä milloin puolesta ja vastaan. Koska se kai meillä edessä jos ei seuraavasta tule hyvää tulosta solujen määrässä/laadussa.
Lueskelemassa olen välillä käynyt. Onnea vaan plussanneille ja tsemppiä meille muille.
Kerttu75 Samaa mieltä sun kanssa, että plussat vaikka niin ihania uutisia ovatkin eivät hehkutuksineen jaksa kiinnostaa (siis kyllä itse plussa uutiset). Tosi vaikeaa antaa sympatiaa, kun tämän oman tilanteen kanssa on tätä..Anteeksi vaan. Siitä syystä en ole käynyt täälläkään muuten lukemassa plussanneiden osiota.
Miehen kanssa sujunut hieman paremmin, kun jotenkin nyt saanut itselleni perille ettei se mua jätä vaikka tässä ei onnistuttaisi. Ja ollut itsellä sen suhteen parempi mieli ja helpompi olla.
Miehen kaveri saanut vauvan ilm. hoitojen avulla ja eilen puhuttiin juuri, että jos se tulee hehkuttamaan ja kyselemään että milloins te. Niin voi niille sanoa, että tehän sen tiedätte miten helppoa lapsia on tehdä.. Hieman katkeruutta äänessä ehkä..Mutta ei jotenkin jaksa vaan. Kai tuo neljänkympin ylityskin toi lisäpaineita.
No siinä mielen rauhastani päälimmäiset 🙂
Nyt pitäisi ottaa spurtti painonpudotuksessa..Tasaisesti on kevät menty alaspäin ja kuukausi olisi jäljellä. Laskeskelin kalenterista, että elokuun toka viikko on varmaan hoitojen alkamisen ajankohta..tai sitten seuraavasta vuodosta siitä. Sitä odotellessa.
Auringonpaistetta ja poutatuulia <3

Lapsellinenko, samaa olen huomioinut, että se parisuhteen tila on tärkeä näissä. Itsellä kun viime pettymys tuli, mies oli tosi mukavasti siinä lähellä ja halasi, totesi että tämä on nyt näin ja otatko kaljan.

Ehkä siitä johtui, että toivuin nopeasti murheen alhosta ja päätin jatkaa kokeilua kotona. Oon syönyt kaappiin jääneitä Letrozoleja entisellä ohjeella ja tutkinut ovista. Eilen tuli ovisplussa ja illalla maha oli kipeä lyhyen aikaa, kaipa siellä munasolut koitti irtaantua. Tänään on sellainen sama tunne, kuin punktion jälkeen, turvotusta ja kipua. Ollaan siemennetty kotona sunnuntaina ja tänä aamuna. Meillähän siittiöt on joka näytteessä olleet tosi hyvät, joten siitä ei kiikasta.
Tuo mahakipu oli niin tuntuvaa, että jo vähän huolestuin (kun sillä hyytyneellä oikealla puolellakin tuntui) että onko montakin munista irtoamassa, mutta ajattelin että näinhän sitä tehtiin klinikan ohjeellakin ts. kukaan ei valvonut tai ultrannut vastetta. Nyt ajattelin vielä jatkaa viime hoidosta jääneillä Lutinuksilla. Taidan aloittaa ne huomenna.

Täälläpä näyttää hiljentyneen. Meille tuli aika postissa ja syyskuun viimesellä viikolla taas alkais. Nyt on nuo teidän mainitsemat vitamiinit yms kaapissa. Ei kai tässä juuri muuta voi tehdä. Paitsi lääkärille haluan vielä soittoajan ennen hoitoa. Haluan tietää mitä tässä voidaan tehdä erinlailla esim. Taas samat lääkkeet ja sama kaava. Kun se aika tuli postissa ja miehellekkin kerroin heti tunnelma muuttui kireämmäksi. Kipeäksi haavoittuvaksi. Ja riitoja. Alkais edes se kesäloma niin sais hengittää edes hetken. Jotenkin pelottaa taas niin hemmetisti. Meille viimeinen hoito. Välillä mietin myös miksi edes enää yritän? Miksi en vaan hakis niitä eropapereita myisi taloa ja toivottaisi miehelle parempaa elämää? Tuntuu että kaiken olen vain minä sotkenut ja kaikki johtuu minusta. Miten tunnenkaan itseni niin epänormaaliksi ja ei halutuksi mihinkään.. huoh. Väsyttää taas itkettää. Mies lähti töihin. Ja riideltiin ennemmin. Maailman huonoin fiilis taas. Kerttu miten jaksat? Mulla kans välillä ollut ihan ”omia kiertoja” letrozolilla. Siltikään en löytänyt ovuloivani joka kierrossa… tuntuu vaan että pahentaa oloa ja kaikkea jos niitä käytän itekseni… mitä muut..?

Moi yksin, on tosiaan hiljentynyt keskustelu, varmaan kaikki yrittää pitää kesälomaa hoidoista. Mulla on välillä noita ihan samoja ajatuksia. En tiedä, kannattaako enää jatkaa ja jaksankokaan. Pitäisikö mies vapauttaa kokeilemaan jonkun muun kanssa. Teillä toki eri tilanne kun olette niin nuoria!

Söin tosiaan ne letrot ja aloitin lutinukset. Ne vaan loppui tänä aamuna, ja jäin empimään haenko apteekista lisää. Kun ei ole mitään hajua että auttaako ne ja loma alkaa niin mieluummin toki olisin ilman niitä. On niin hankalan tuntuista kun se mönjä valuu ulos ja tarkoitus olisi matkustaa ja käydä rannalla ja vaikka missä. Sitten sitä miettii, että entä jos oliskin joku alku just nyt ja se keskeytyisi lääkkeen lopettamisen takia. Tämä jahkailu on loppumatonta…

Heippa! Toivottavasti kesätauko tekee kaikille hyvää. Itse ainakin sain hyvin levättyä parin lomaviikon aikana ja parin viikon päästä on vielä kolme viikkoa lomaa 🙂 Meidän tilanteessa olisi turha yrittää kotona itse lääkkeiden avustuksella ja ei se muutenkaan nyt onnistuisi kun seksiä ei ole ollut pariin kuukauteen 🙁 Mies on täysin menettänyt halunsa. Olen vähän huolissani hänen hormonitoiminnastaan. Luultavasti testosteronin puutetta kun hänellä on ollut myös masennusta. Muuten meillä on mennyt hyvin nyt muuton jälkeen ja mies on ollut todella huomaavainen 🙂 On vähän parempi ja kevyempi olla nyt kun ei tarvitse ottaa mitään lääkkeitä. Monivitamiini ja omegat on käytössä, vaikuttavatko ne mahdollisesti kuukautisiin? Nyt tuli paljon runsaammat kuin keväällä letrozolin kanssa. Mukavaa kesää kaikille! 🙂

Hei! Tässä alkaa pikku hiljaa varmaan yhdellä sun toisella hoidot/suunnitelmat edetä, ja meillä perjantaina ratkeaa hoidon jatkuminen, kun lääkäri ottaa kantaa. Tänään soittelin klinikalle ja oli alustavasti puhetta, että mentäisiin pitkällä kaavalla (kysyn vaan että miksi ei kokeiltu jo keväällä?), hoidot ajoittuvat ilm. elo-syyskuun vaihteeseen. Jos näyttää ettei tulosta tuota niin seuraavasta kierrosta mietitään lahjamunasoluhoitoa. Eniten minua ihmetyttää myös, että nyt reilusti puhui hoitaja ettei miehenkään simpat ihan täydessä terässä ole..tähän asti on ollut tunne että minussa on se suurin vika. vaikka niinhän se sanoi ettei simppoja tarvita montaa kun saatais muniksia muutamia edes kasvamaan.
No kun näissä omat rahat kiinni kokonaan, niin hiukkasen mietityttää..ja sitten se ns. eettinen puoli tuohon lahjahoitoon.
Eli kesä meni ja huilata on saanut, mutta nyt sama stressi ja miettiminen kuin keväällä..eli tilanne ei sinällään miksikään muuttunut.
Muutamia muitakin asioita mietittävänä niin tuntuu, että heti pää ihan täynnä kaikkea.
Ihan hirveetä..tällaista avautumista nyt sitten..mutta kiitos tästä 🙂

Täällä kans soiteltiin tänään klinikalle ja sovittiin uä aika keskiviikolle. Procrenin pistin 17.7. Viikolle 34 kaavaillaan siirtoa… ja kyllähän tämä taitaa se viimeinen hoitokerta olla, jännittää.

Täällä kanssa ilmoittauduttu ekan IVF:än ensimmäiseen PAS:iin. Tuoresiirtoa ei tehty ollenkaan hyperstimulaation vuoksi. Pas tehdään lääkekiertoon, lääkkeenä progynova aloitus annoksena oli 2 mg x 2 päivässä, mutta tämänpäiväisen ultran jälkeen annosta nostettiin 2mgx3 päivässä. Kohdun limakalvo oli vielä ohut.

Kesätauko teki hyvää, mutta hoitojen aloitus tuntuu aika raskaalta nyt. Progynovasta on tullut sivuvaikutuksia ja mieli on aika maassa. Välillä olo tuntuu toivottomalta,eikä toivoa oikein uskallakaan. Pakko on kuitenkin uskoa hoitoihin ja mennä päivä kerrallaan.

Moikka,

Tosi kiva foorumi ollut lukea tarinoitanne. 🙂

Hei, olen uusi foorumilla. Ikää 38v. ja alhainen amh. Ensi viikolla alkaa julkisella puolella pitkän kaavan mukaan IVF-hoidot Synarela sumuttamisella.
Jännittää, hämmentää, itkettää, naurattaa, pelottaa, pakahduttaa -tunteiden kirjo on laaja..
Onko kohtalotovereita, jotka olisivat samalla aikataululla aloittelemassa hoitoja?

Tervetuloa mukaan Aliisa! Tässä olis yks kohtalotoveri jolla pitkäkaava hieman pidemmällä. Mulla käytettiin Procren injektiota Synarelan sijaan ja sen pistin 17.7. Ens to pistän sit Elonvan ja siitä viikon päästä Menopur. Punktio olis viikolla 34. Mulla ikää nyt 40 ja amh arvoa ei oo katottu mut resurssit hiipuneet munasarjoissa joten kovin suurta saalista en odota. Meillä yksi onnistunut raskaus ja terve tyttö sun ikäisenä eli 38 v ja pitkällä kaavalla. Tsemppiä sulle hoitoihin! Mulla ärsyttäviä limakalvonkuivumisoireita johtuen noista hormoneista. Mut muuten ihan ok fiilis.

Hei! Kyllä hatuttaa. Klinikalta lupasivat tänään soitella, mutta eipä soittoa ole kuulunut. Pitää soitella sitten maanantaina kyselläkseni jatkoa/aloitusta. Onko teillä aloitettu siis pitkän kaavan hoidot mikä kierron päivä? Mulle toi pitkä kaava hieman epäselvä.

Kierron 21. päivä aloitetaan pitkässä kaavassa se lääke mikä ajaa oman hormonitoiminnan alas. Mulla Procren injektio. Synarelalla sit jatketaan ku ton teho on lopussa… sit ku tulee vuoto, on ultra vuodon lopulla ja katsotaan onko lepotilassa kaikki. Jos kaikki ok voidaan aloittaa munasolujen kasvatus piikit sovittuna ajankohtana.

Lääkeannoksen nosto auttoi, tänään aloitin lugesteronit ja siirto varmistui keskiviikoksi. Aliisan mainitsema tunteiden kirjo tuntuu tutulta, päällimmäisenä pelko ja lääkkeiden sivuvaikutuksena nyt myös väsymys. Tiistaina on ylimääräinen keskusteluaika, hoitaja suositteli sitä hoitojen tässä vaiheessa. Kokeillaan sitäkin, onhan se hyvä, että sellaistakin apua on tarjolla. Toisaalta yritän iloita tästä vaiheesta, täytyy muistaa,että nyt meillä on tähän mennessä parhaat mahdollisuudet onnistumiseen.

Tsemppiä kaikille tulevaan!

Hei kaikki,

olen uusi tällä foorumilla ja ylipäätään näissä hedelmöityshoitoasioissa. Tuntuu siltä kun näitä tekstejä on lueskellut, että monella on hillitön määrä asiantuntemusta näistä jutuista ja asiaankuuluva kieli hallussa. Yritän soperrella täällä omalla tavallani, kun tuntuu siltä että vertaistuki on nyt tarpeen.

Olen 40v nainen ja minulla on takana (tai loppusuoralla) pitkän kaavan mukaan julkisella tehty IVF. Tämä on ensimmäinen ja ainoa hoito jonka saamme julkisella puolella, se tehtiin meille selväksi jo viime vuoden marraskuussa kun olimme ensimmäisellä vastaanotolla.

Munasolupunktio tuotti 5 kypsää munasolua, joista (vain) kaksi kehittyi hyvälaatuisiksi alkioiksi. Tuoresiirto tehtiin 4.8. ja toisen alkion kohtalo jäi tuolloin vielä auki, sen viljelyä jatkettiin. Tuoresiirrettävä alkio oli laadultaan kuulemma erinomainen. Alkioiden vähäinen määrä ja epävarmuus siitä että tuleeko pakkaseen mitään, oli hienoinen pettymys. Ilmeisesti kuitenkin pitäisi olla tämän ikäisenä iloinen siitä, että on päästy edes tähän asti..?

Ylipäätään koko lapsettomuus-asia on tullut minulle, uskokaa tai älkää, jotenkin yllätyksenä. Suhde jossa nyt olen, on ensimmäinen jossa lapsi-asia on tullut ylipäätään ajankohtaiseksi. Kyllä, olen tiedostanut kipeästi ikäni ja sen lapsen saamiseen tuomat haasteet jatkuvasti, mutta jotenkin kuitenkin suhtautunut toiveikkaasti siihen, että lapsen saaminen on mahdollista sitten kun se on ajankohtaista. Ehdimme yrittää n. 1.5 vuotta luomusti ennen tätä ekaa IVF-kierrosta. Siinä vähitellen valkeni, että toden totta, alan olla ikäloppu ja voi olla, että minun ruumiini ei enää pysty tuottamaan uutta elämää. Vielä on kuitenkin kai vähän toivoa jäljellä. Mitään varsinaista syytä lapsettomuuteen ei ole löydetty ja vasta tämä eka hoito menossa.

Hoitoprosessi oli aika stressaava, kun pelkäsin paljon (vaikka turhaan) lääkkeiden sivuvaikutuksia. Kaikki meni jälkeenpäin ajateltuna varsin hyvin, vaikkakin punktio oli kohdallani kivulias. Nyt on kuitenkin vahvistunut ajatus siitä, että ilman muuta uudestaan yksityisellä, jos tämä ei tuota tulosta ja jos rahat saadaan jostain uuteen hoitoon kaivettua.

Nyt olen siis tilanteessa, jossa yksi alkio on siirretty ja epäselvää on, jäikö pakasteeseen mitään. Mahdollisen raskauden ja jäljelle jääneen alkion kohtalon saan tietää 16.8. Tuntuu, että ajatukset pyörii jatkuvasti oman kehon tuntemuksissa ja tunnerekisteri on nyt alkion siirron jälkeen vähitellen painunut sinne synkeämpään laaksoon. Ovitrelle-irroituspiikistä lähtien rinnat ovat olleet tosi arat ja oikeastaan koko hoidon ajan alavatsa on ollut turpea. Tämänhetkinen olotila muistuttaa PMS-oireita ja sanoinkin miehelle aamulla, että ehkä ne menkat vaan alkaa kohta. Olisi mukava kuulla vähän siitä, että millaisia tuntemuksia kehossa muilla on tässä kohtaa ollut.

Olen lueskellut kirjoituksia joissa kirjoittaja on ”vain tuntenut” että nyt nappaa – no, mulla ei tällaisia tuntemuksia ole ollut. Ja toisaalta tunnen syyllisyyttä siitä, että olen jo jollain tasolla heittänyt kirveen kaivoon, vaikka ehkä tässä kohtaa voi olla suuremmat mahdollisuudet raskauteen kuin koskaan aiemmin, mene ja tiedä. Jotenkin sitä ei vaan halua toivoa mitään, jottei joutuisi pettymään. Niin monta pettymystä on mahtunut tähän yrittämiseen jo ennen tätä IVF-hoitoa.

Ajatukset pyörii nyt vain tämän yhden asian ympärillä – tuntuu, ettei lehteäkään saa luettua kokonaan. Ikkunat on kyllä tullu pestyä ja muutama kaappi siivottua. Sellainen älyvapaa pieni puuhastelu tuntuu ainoalta mahdolliselta tekemiseltä juuri nyt. Vatsan turpeus ja tunnelmien & ajatusten pyöriminen näissä kuvioissa ei juuri rohkaise sosiaaliseen elämäänkään. Pelottaa ne mitä kuuluu? -kysymykset, etenkin vähän vieraammilta jo lapsensa saaneilta tuttavilta. Tänään sellaisia on kuitenkin luvassa, eiköhän niistä kuitenkin kunnialla selvitä.

Noh, tällaista nyt tähän hätään. Täällä varmaan pyörin ja kerron kuulumisiani ainakin siihen asti kun tulokset tästä hoitokierroksesta varmistuu.

Hei!Tervetuloa mukaan kaikille uusille.
Tosiaan mulla kp 21 huomenna. Ihmettelen suuresti ettei mitään perjantaina klinikalta kuulunut. Luulin hoitajan puheiden mukaan, että nyt aloitetaan pitkällä kaavalla ja jos ei tulosta tuota voi hoidon vaikka keskeyttää ja aloittaa seuraavasta valmistumisen luovutetuilla soluilla.
Taas tätä empätiiä..Aarg!
Maanantaina kyllä soitan. Ja jos maanantaina meinasivat hoidot aloittaa, ajattaa se kaupunkiin kun ei meidän maaseutu-apteekissa mitään ole hyllyssä ja tilauksesta kaikki tulee noin 2-3 päivän sisällä.
Kotosalla menee hyvin, joten siinä mielessä pitäisi pysyä positiivisella mielellä.
Tsemppiä kaikille..ja positiivisia tuulia..

Meilläkin on viimeinen ponnistus alkamassa. Soitin viime viikolla polille ja kyselin taas kerran, olisko vielä jotain mitä vois yrittää tueksi. Äsken sain soiton takaisin ja tuntuu hyvältä, että minut oli otettu tosissaan. Käyn verikoekontrollissa tällä viikolla ja seuraavista menkoista suunnitellaan hoito, pitkä kaava on ja lisätueksi miettivät aspiriinia ja kortisonia gonapeptylin lisäksi. Foolihappoa ja d-ja e-vitamiineja suositteli mutta niitähän mä oon vetänyt jo vuosia.

Nyt on sellainen tunne, että jos ei tärppää niin voi suht hyvillä mielin lopettaa kun on yritetty riittävän kovasti. Miehen kanssa on vuoristorataa, mietin oikeasti jatkuuko suhde hoitojen jälkeen. Joka tapauksessa oon kiitollinen, että hänen kanssa sain mahdollisuuden käydä nämä hoidot, jotka silloin nuorena jäi kesken miehen tapaturmaisen kuoleman takia. Oon jo alkanut ajatella omaa elämää eteenpäin, lapsettomana ja ehkä jälleen yksin.

Tämä kesäloma on ollut tunteiden tuuletusta muutenkin, oon itkenyt keväällä kuollutta koiraa ja toissakesänä kuollutta hevosta ja sitä nuorena kuollutta miestä ja sitä menetettyä elämää ja tätä lapsettomuutta.

Tsemppiä kaikille!!

Voi pettymysten pettymys..Hoitaja oli unohtanut soittaa perjantaina. Mun olisi pitänyt aloittaa silloin kuukautisten täsmäys ja siis eilen oltiin jo myöhässä niiden suhteen kun klinikalle soitin.
No sovittiin, koska vuoto pitäisi alkaa loppuviikolla, että torstaina 0-ultra ja hoidot aloitetaan jollain uudella lääkkeellä (en muista nimeä) ja ei mitään pitkää kaavaa.
Eikä siinä vielä kaikki. Tänään alkoi kuukautiset, tietenkin etuajassa. No lääkekatto tälle vuotta on täynnä ja nyt olen laskeskellut, että jos ei tästä päästä hoitamaan niin kyllä menee tiukalle, että kerkiikö kahta kierrosta enää tälle vuotta.
Positiivisuus taas huipussaan. Ja siis vaan sen takia ettei muistanut hoitaja mulle soittaa. E-reseptit oli kirjoitettunakin.
Kertoilen lopulla viikkoa kuulumisia ja keskityn oman navan sijasta paremmin myös teidän kuulumisiin. Nyt tarvii saada hetkeksi ajatukset kaikkeen muuhun.

Voi harmi, lapsellinenko. Toivottavasti kuitenkin pääset tästä kierrosta jatkamaan. Kuitenkin kaksi hoitoa vielä yrittäisitte? Eikös teillä ollut jatkosuunnitelmissa mahdollisesti myös lahjamunasoluhoito? Itselläni ollut lahjamunasoluhoito paljon ajatuksissa. Syynä useat hyperstimulaatiot, niiden kanssa tuntee itsensä ja terveytensä niin rajalliseksi, eikä omaa terveyttä tahtoisi vaarantaa. Nyt tietysti ensin katsotaan miten pakastettujen kanssa käy ja sitten lääkärin kanssa keskustellaan jatkosta.

Sitä tuntee olevansa aika yksin näiden hoitojen kanssa, vaikka muutama ystävä tietää asiasta, niin heidän on vaikea ymmärtää näitä fiiliksiä. Mies on ihanan käytännöllinen ja toimii järjen äänenä, kun itsellä lähtee ajatus laukkaamaan väärään suuntaan. Ja sitten on tämä vertaistukipalsta <3
Yritän superanalyyttisena stressierkkinä olla miettimättä liikaa lääkitystä ja aikatauluja, olla liian tarkasti tavaamatta pakkausselosteista hoidossa käytettävien lääkkeiden sivuoireita, yritän _kovasti_ ottaa rennosti XD

Synarelan sumuttelut alkoi eilen. Jotenkin lääkkeen aloitus sai sellaisen tunteen, että nyt mennään! Seuraavat viikot elän 12 tunnin sykleissä ja menot pitää suunnitella niin, että aina on paikka jossa sumutuksen saa tehtyä rauhassa.

Onko kellään kokemusta sumutusten aikana matkustamisesta? Sain mahdollisuuden paeta viikoksi syksyisestä säästä, mutta mietityttää miten sumutukset onnistuu reissussa.

Tästä se taas lähtee… torstaina pistin Elonvan. Maanantaina alkaa Synarela (kun Procrenin vaikutus loppuu pian) ja ens viikolla jatkuu pistokset Menopurilla. Nyt oon ainaki vielä pysyny terveenä ja muutenkin on ihan hyvä fiilis kun ei ole pahempia stressitekijöitä. Koirani menetyksestä en ole päässyt kokonaan yli mutta jos ei sitä ajattele, on helpompaa, muistot saa kyyneleet tulemaan… (jouduimme siis luopumaan toisesta koirasta, kun oli liian uhkaava tyttöämme kohtaan, yritti alistaa laumassa käyttämällä hampaita, kerran onnistui nappaamaan kämmenselästä, niin koira päätyi toiseen perheeseen).
Pahoin pelkään ettei soluja synny montaa (viimeksi kun saldo oli jo aika surkea…) mutta toivotaan että 2 hyvänlaatuista alkiota saataisiin siirtoon. (yksikin tietty riittäisi, jos se johtaisi syntymään 🙂 ) Tässä iässä tämä alkaa vaan olemaan todella epätoivoista ja tuntuu kyllä todella ihmeeltä, jos tämä vielä onnistuisi.
Nyt meille tarjottiin ekaa kertaa mahdollisuutta embryoskooppiin. Se tosin maksaa ekstraa, mutta sanoin että jos voimme siitä hyötyä niin ilmanmuuta. Se on siis sellainen kaappi, missä alkioita viljellään eikä niitä tarvi sieltä ottaa pois lainkaan vaan niitä pääsee katsomaan kameran kautta ja kamera ottaa kuvaa niistä koko ajan niin sillon näkee jälkikäteen mitä on tapahtunut sillon kun kukaan ei ole ollut paikalla. Parantaa onnistumista. Meidän klinikalla tuo on ainoana Suomessa. Kaikki mahdollinen apu olis nyt kyllä tervetullutta.
Olen nyt syönyt kaikkia lisäravinteitakin mistä on edes jotain tutkimusnäyttöä hedelmällisyyteen liittyen. Avokadoja syön nyt 2/päivä ja sitä DHEA:ta on siis syönyt nyt noin 2 kuukautta ja näyttää ainakin vaikuttavan kun finnejä pukkaa…
Mites muilla? Joko on hoidot käynnissä? Tsemppiä kaikille ja toivotaan onnistumisia! 🙂

Hei taas.. No ei sitten alkanut hoidot vieläkään. Limakalvo oli liian paksu 9 mm, pitäisi olla alle 5 mm. Lääkäri ihmetteli, että keväällä alkanut ja negaan päättynyt siirto oli aloitettu vakka limis ollut 8 mm 0-ultrassa. No otettiin näytteet limakalvolta ja verikokeissa käyn. Ja kun niistä vastaukset tulee niin aloitetaan sopivaan kiertoon hoidot Synarelan sumutteluilla jne. Nyt kortisonia tulee lisänä myös sitten ajallaan.
Mutta nyt taas vaan odotellaan, että vastaukset joutuisi mahd. pian.
Jotenkin mieli ihan sumuinen asian suhteen. Odotti niin kovasti hoitojen alkamista ja nyt kuitenkin taas taukoa. Kiire kyllä tulee niiden kahden hoidon kanssa, joihin meillä oikeus Kelan suhteen. Lääkekattokin on täynnä tälle vuotta, niin mietityttää, että onko niihin enää rahaa ensi vuoden puolella.
Lahjamunasoluhoito hieman jäänyt taka-alalle, koska lääkäri oli sitä mieltä, että kyllä kannattaa omilla soluilla nyt jatkaa.
Toivotaan teille muille positiivisimpia uutisia ja tsemppiä hoitoihin. Olen kyllä hengessä mukana.

Voi harmi lapsellinenko 🙁 Täällä myös tökkii hoitojen aloittaminen kesätauon jälkeen. Kuukautiset ovat nyt viikon myöhässä 🙁 Hienosti ovat kierrot tasaantuneet kevään ja kesän aikana, mutta nyt ei mitään. Pisin kierto on tainnut olla joskus vähän yli 90 päivää, joten voi olla että joutuu pidempäänkin odottelemaan. Muuten hyvillä fiiliksillä. Sitä ei tiedä miten ainut hyvä alkio selviää sulatuksesta ja miten käy kolmelle huonommalle sitten jos päästään yrittämään siirtoa. Ajatukset harhailevat jo 2. IVF:ään. Jotenkin tuntuu että nämä ensimmäisen IVF:n munasolut olivat huonoja laadultaan kun niitä tuli niin paljon 🙁

Voi kurjuus noita viivästyksiä 🙁 Se odottelu on kyllä yksi viheliäisimmistä asioista tässä. Ainakin itsellä kun ikää on niin paljon, niin haluaisi aina vaan mahdollisimman nopeasti vaiheesta toiseen. Toivotaan, että asiat etenee!!

Meillä viivästystä aiheutti nuo kontrollilabrat, joista olen kyllä iloinen. Tosin pelottaa, että AMH on laskenut aiemmasta jo kehnosta 0,5-lukemasta vielä ja sanovat, ettei kannata enää hoitaa. Keväällähän lääkärit ei enää oikein löytäneet surkastunutta oikean puolen munasarjaa, joka kuulemma oli jo niin hiipunut että katoaa suoliston sekaan. Menkat alkoi eilen ja piti tänään ilmoittaa polille. Onneksi mies on niin reipas, että suostui soittamaan kun soittoaika on niin hankalaan aikaan, että en itse saa töissä järjestettyä.

Aliisa: minä matkustin sumujen aikaan, olin viikon reissussa. Vähän jännitti etukäteen kun kyseessä oli eka hoitokierros, mutta kaikki meni hyvin. Vaikka olin välillä vähän ”kummallisissa” paikoissa, niin aina onnistui kuitenkin vessakäynnin yhteydessä sumuttelu ilman ongelmia. En myöskään saanut Synarelasta (onneksi) mitään mainittavia sivuoireita, joten valmisteen käyttö ei haitannut matkalla oloa siinäkään mielessä. Jos on mahis vaihtaa maisemaa tuossa vaiheessa hoitoa, niin suosittelen lämpimästi 🙂

Mulla olisi huomenna vuorossa raskaustesti ja keskiviikkona kuulen tulokset. Vuoto ei ole vielä alkanut vaikka kovin samantyyppiset oireet on kun normaalisti kk-kierrossa tähän aikaan. Pelkoa ja toivoa on ilmassa, ehkä enemmän pelkoa siitä että miten mahdollisen nega-tuloksen kanssa jaksaa eteenpäin.

Voimia ja luottamusta kaikille!

Tervehdys kaikille kesätauon jälkeen, tervetuloa mukaan uudet 🙂

Täällä myös mennään kohti viimeistä ivf-hoitoa. Kesä meni näissä asioissa vaihtelevasti. Välillä jo kauppareissuilla lapsiperheiden näkemiset oli aivan liikaa, välillä sitten sai ajatuksia muuallekin ja loma reissuineen teki hyvää.

Meillä oli miehen kanssa kesäkuussa lääkärin kanssa se keskustelu jatkosta ja samalla jo suunniteltiin tätä syksyn hoitoa. Vuodot normalisoitui tauon aikana omaan normaaliin, kun hoitojen ja siirtojen aikaan olleet pitkähköjä. Nyt mennään lyhyellä kaavalla. 25.8. aloitan 10 pv Primolut-nor-kuurin menkkojen ajoittamiseksi, 7.9. O-ultra ja punktio näillä näkymin viikolla 38. Piikkilääkkeinä Gonal-f ja Orgalutran. Viime syksynä oli pitkä kaava ja Synarela-sumuttelut.

Kävin kesällä hormonilabroissa, jotka oli ok. Nyt katottiin myös AMH, joka oli ikä (40-v.) huomioiden ihan hyvä 3.8. Munisreserviä siis on, mutta eipä se niiden laadusta kerro. Laiha lohtu se on, jos tällä raskaalla taipaleella ilonaiheet on ovisplussista, meidän soluilla alkioiden saamisesta ja AMH-arvosta. Koskaan kun edes positiivista raskaustestiä ei ole tullut. Lapsi sitten tuntuu jo aivan saavuttamattomalta toiveelta. Yritetään nyt kuitenkin tämä vika hoitokierros. 5 alkiota tuloksettomasti siirretty, joten kovin toiveikas en enää jaksa olla, mutta toki joku pieni toivo elää, koska ilman sitä ei jaksaisi enää yrittää.

Nuo odottelut ja viivästykset on tosi ärsyttäviä ja koettelevia ja erinäisistä syistä niitä näihin vaiheisiin tuppaa tulemaan 🙁

Voimia ja tsemppiä kovasti teille kaikille 🙂 Vertaistuki tulee olemaan jälleen tosi tarpeen, kiitos kun olette olemassa ❤ Ilman teitä syksyn hoitokierroksen aloittaminen tuntuisi vielä raskaammalta, täällä voi jakaa sellaista mitä ei muualla voi ja tietää toisten ymmärtävän ❤

Odotteluista ja viivästelyistä puheenollen: olen testannut ovulaatiota alkionsiirtoa varten ja ovisplussa ei saisi tulla kp 15 eli huomenna, muuten siirto ei onnistu. Viime kierrossa se tuli juuri silloin ja odotin jospa tuurilla saisi plussan jo tänään kp 14, mutta ehei. Ei hymyillyt clearbluen testi aamupissasta ainakaan 🙁 Onko joku saanut plussan niin, että testannut kahdesti päivässä ja iltapäivällä muuttunut positiiviseksi? Ja että on merkattu se kuluva päivä kuitenkin plussapäiväksi? Jos oikein tuuria olisi, voisi iltapäivällä jo olla plussa, testiviiva kun oli kuitenkin niin vahva jo.

Olen miettinyt myös pidempää viljelyä. Meidän pakastetut alkiot kun on vain 2-päiväisiä. Mutta kun on kyseessä viikonloput kiinni oleva klinikka, harrastaakohan ne viljelyä viikonlopun yli lainkaan?

Sellainen olo, että järki lähtee ja aika loppuu, mulla ei riitä ikä ja kärsivällisyys tähän touhuun 🙁 Toivotan muille kuitenkin parempaa kärsivällisyyttä ja onnea ajoituksien suhteen.

Sintti mulle annettiin ohjeeksi testata kaksi kertaa päivässä. Keväällä mulla meni ohi ovis kun testasin vain aamupäivisin. Kuukautisten alkamisajan perusteella sanoivat että ovis on ollut ja luultavasti olisi näkynyt illalla testissa jos olisin testannut myös iltaisin.

Kiitos Sinihaikara. Mun ovis näkyy aina kolme päivää testeissä (joo, tiedän ettei ekan plussan jälkeen tarvitse testata) joten ohi se ei täysin mene. Mutta jospa se iltapäivällä jo muuttuisi plussaksi. Kerran päivässä (aamulla) käskettiin testata, mutta toki sanottiin, että voi testata myös kahdesti ja että monet tekevät niin.

Jännä kun netistä löysin täysin meidän tilanteeseen sopivan jutun ja sen perusteella siirron voisi tehdä vaikka plussa tulisi huomenna keskiviikkona:
”Meidän klinikalla tarkoista siirtoajoista on luovuttu, eli ei tule ohi-päiviä! Kuulemma on tullut tutkimustietoa, että limakalvo on valmis vastaanottamaan alkion useampana päivänä. Eli jos ke tulee ovistestiin +, niin pe aamulla sulatetaan alkiot ja iltapäivällä siirretään. Jos + tulee torstaina niin maanantaina sulatus + siirto. Alkiot on tässä tapauksessa pakastettu 2 vrk ikäisinä. Saman päivän siirrossa ei pysty niin hyvin valikoimaan parasta alkiota kun jos kasvatellaan yön yli, joten se on huono puoli… Itse plussasin samana päivänä sulatetulla alkiolla kuitenkin.”

Moi! Oon kirjoitellut alkuvuodesta IVF/ICSI syksy/talvi ketjuun ja helmikuussa tehtiin ensimmäinen ICSI hoito lyhyellä kaavalla. 12 munasolua saatiin, josta oli 6 kypsiä ja 4 hedelmöittyi. Ensimmäinen nuupahti heti alkumetreillä ja toisen kehittymistä jäätiin seuraamaan, mutta ei selvinnyt pakastukseen. Kaksi normaalisti jakaantunutta alkiota siirrettiin 8 soluisena. Yritystä kiinnittymiseen oli ollut, koska raskaushormoni oli vähän noussut verikokeessa ja kuukautiset olivat muutaman päivän myöhässä, mutta raskaus jäi vaan kemialliseksi. Alkioissa oli fragramentteja, mikä laski alkion luokitusta 3 luokkaan asteikolla 1-3 jossa 1 luokan olisi ollut paras. Polilla kuitenkin sanottiin, että ei edes siirretä semmoista alkiota, joissa ne ei näkis potentiaalia. Miettinyt vaan tässä vähän, että mistähän semmoinenn fragmentaatio voi johtua? Luin netistä, että niitä tulee lähes kaikille ja syytä ei tiedetä. Se voi johtua siittiöistä tai munasolusta, mutta voi olla ihan normaaliakiakin ja fragmentaatio voi lähteä itsestäänkin solujen jatkaessa kehitystä. Mulla on huomenna aika polille ja tähän kiertoon ollaan suunniteltu, että aloitetaan pitkällä kaavalla uusi ICSI yritys. Tänään on kp 17 ja aloittaisin nenäsumutteilla jo kp 21. Vähän jännittää uusi hoitokerta. Miettinyt sitä minkälaisia oireita voi nenäsumutteesta tulla, että toivottavasti ei tule ihan ”hormonihirviöksi” kun muutenkin aloitin elokuun alusta uudessa työpaikassa ja haluais olla parhaimmillaan siellä. Miettinyt sitä myös kannattaisiko kertoa työkavereille alkavasta hoidosta. Alkuvuodesta aloitin uudessa työpaikassa ja kerroin avoimesti hoitojen kulusta, mutta en saanutkaan sitten jatkaa työssä kun muutaman kuukauden vaikka sopimus oli alunperin 6 kk. Väitettiin, että oli muita syitä irtisanomisessa, mutta uskoisin, että liika avoimuus ei kannata heti lähes ventovieraille ihmisille. Siitä tulee vaan enemmän paineita sitten onnistuakkin, kun moni odottaa hoidon tuloksia. Oon vähän katunut jälkeenpäin sitä, että oon tästä lapsettomuudesta turhankin avoimesti puhunut ympäriinsä ja varsinkin lapsettomuuden syistä ei olisi niin kannattanut puhua kun on sanottu, että lapsettomuus johtuisi enemmän miehestä ja mieheni ei haluaisi, että siitä puhutaan. Olen yrittänyt jälkeenpäin korjailla puheitani, että kummassakaan ei ole vikaa. Toivottavasti saisin hyvin järjestymään ultrakäynnit ja polikäynnit, koska olen semmoisessa työssä, jossa tarvitaan henkilökuntaa jatkuvasti riittävästi(Päiväkoti)Meillä tulee lapsen yritystä 3 vuotta nyt syyskuussa. Raskasta aikaa on ollut. Nyt en jaksa enää edes liikaa laskeskella kiertoa. On oppinut jo tunnistamaan oviksen ilman tikuttelujakin. Multa joskus löytyi lievää monirakkulaisuutta, mutta joskus taas ei ole ollut. Lisäksi on piilevää kilpirauhasen vajaatoimintaa, johon on thyroxin lääkitys. Toivottavasti saataisiin tähän kiertoon enemmän kypsiä hyvälaatuisia alkioita ja saataisiin sillä positiivinen tulos aikaiseksi. Pitkällä kaavalla voi tulla parempia tuloksia, koska aikataulutus on helpompaa ja meille lääkäri suunnitteli PICSI hoitomuoto, josta valitaan vieläkin tarkemmin hyvä siittiö hedelmöittämään munasolu. Nyt ainakin luulisi, että ollaan viisaampia siinä mikä hoitomuoto olisi meille paras. Olisi jo aika tulla hyvääkin elämään. Kauan on ollut alamäkeä ja vastustanut moni asia.

Moi kaikki! Halusin kiittää teitä jokaikistä tässä ketjussa olevista viesteistä. Olette mahtavan lämpimiä ja urheita naisia koko porukka!

Tuntuu että IVF on asia jota on tosi vaikea kunnolla jakaa kenenkään kanssa, vaikka ihmiset suhtautuisivatkin periaatteessa tosi lämpimästi ja kannustavasti niin kun meillä on onnekkaasti käynyt. Ei kukaan vaan osaa kunnolla eläytyä jos ei ole itse kokenut (ja vaikka olisikin, muistot haalistuu).

Teidän kaikkien avoimet ja ihanat viestit tässä ketjussa plus se mahtava kannustus jota toisianne kohtaan osotatte on saanut mut alkutaipaleella olijan tuntemaan että en ole yksin ja joku friikki, vaan osa viisasta ja välittävää yhteisöä jolla on tämä yhteinen asia. Ja tää tunne on siis tullut vaikka en ole tätä ennen kirjottanut ite yhtään viestiä! Se on huikeaa. Iso iso kiitos!

(Ps. Meidän tapaus lyhyesti: tänään alkoi sumuttelut ja sitä kautta pitkän kaavan IVF julkisella. Puoliso 35 v ja täydessä iskussa, minä 39 v adenomyoosilla ja tukkeutuneilla munatorvilla 😀 Me ollaan oltu yhdessä vasta 2,5 vuotta ja naimisissa vuosi. Niinpä tunnelmia leimaa toistaiseksi lähinnä kiitollisuus siitä että päästään yrittämään. Samaan aikaan jännittää tietenkin tosi paljon että mitä kaikkea on edessä.)

Joo kyllä vertaistuki on tässä asiassa se paras tuki:) Kävin polilla tänään. Monesti aina jää huono fiilis, kun siellä käy. Siellä on kiireen tuntu lääkärillä ja ei voinneista kysellä. Ultrasi vaan nopeasti ja ei kertonut munasarjojen tilanteesta mitään. Olisi kiinnostanut tietää kierron tilanteesta. Oletin, että lääkäri kertoo ultraamisen jälkeen, mutta ei puhunut mitään enkä siinä kiireessä huomannut kysyä. Täytyypä huomenna soitella ja kysellä sitten varmasti:/ Ensi viikolla voisi aloittaa nenäsumutteet. Kerroinkin viime viestissäni viime ICSI hoidosta, että oli fragmentaatiota ollut alkioissa. Onko teillä ollut miten ja onkohan se alkioiden heikkolaatuisuus yleensä pysyvä ongelma vai voiko esimerkiksi lyhyen hoitokaavan vaihtaminen pitkään hoitokaavaan parantaa alkioiden laatua?

Moikka Susanna! Harmi että lääkäri oli niin kiireinen ettei kertonut missä mennään… fragmentaatiosta mulla ei oo mitään tietoo mut lyhyt/pitkä kaava on tullut tutuksi.
Meille tehtiin julkisella icsi lyhyellä kaavalla, josta huono saldo (2 huonolaatusta alkioo siirtoon eikä mitään pakastimeen). 5kk jono niin mentiin jonotusaikana yksityiselle ku ikää on jo riittävästi. Siellä vaihto pitkään kaavaan ja saldo parempi. 2 hyvää alkioo siirtoon, toinen top alkio ja pakastimeen 3. Tuo toinen alkio kiinnittyi ja johti terveen tytön syntymään. Nyt yritetään toista edelleen pitkällä kaavalla mut koska ikää taas tullut, nyt 40 mulla niin heikolta näyttää. Yksi icsi tehty ja lähes top alkio siirrettiin mut ei onnistunut. Ens viikolla pitäis olla toinen icsi. Huomenna kuuleen klinikalle tuomio munasolujen määrästä. Pelkään ettei siel oo mitään… mutta siis meillä auttoi kun vaihdettiin lyhyt kaava pitkään.

Moikka näin kesätauon jälkeen!
Tauko ei toteuttanut haavetta että olisi luomuna onnistunut raskaaksi tulo. Samoin kun elokuun alussa piti alunperin aloittaa munasolujen kasvatus lyhyellä kaavalla, niin sekään ei toteutunut, koska heinäkuussa kävin lekurissa mm että saisin lähetteen ferritiiniin (tätäkin aikaa odotin toukokuusta lähtien…) kun sitä ei voinut puhelimitse hoitaja laittaa, ja samalla käynnillä sitten käskin tunnustella rinnat kun toiseen on tullut vähän muutosta. Noh, laittoi lähetteen&maksusitoumuksen rintojen ultraan&tarvittaessa mammografiaan, jotka tehdään yksityisellä. Ja yksityisellä ensimmäinen aika oli elokuun loppupuolella. Että sitä piinatessa vielä ensiviikkoon ja löydösten mukaan sitten joko lapsettomuushoidot jatkuu tai loppuu. Ja nyt kun tämä tissijuttu vähän jännittää/pelottaa/stressaa niin eikös tänään yllättäen ollutkin ovulaatiopäivä ja mies tietenkin koko päivän töissä+ illalla harrastuksessa ja kun hän tuli kotiin niin minun piti lähteä käymään töissä. Ja kun sieltä tulin vähän jälkeen 10 niin hän oli niiiiiin väsynyt että peiton heilutuksesta ei tullut mitään vaikka yritettiin. Voin kertoa että ärsyttää niin maan perusteellisesti että oli pakko tulla tänne päästämään höyryä. Kun ei ole ensimmäinen kerta kun otollisimpana päivänä hän ei jaksa/pysty, ja sen takia en hälle aina kerrokkaan jos on parhaat ajat ollu menossa. Suorituspaineita kai, vaikka sanoo itse ettei oo, että on vaan niin väsynyt iltaisin. Hemmetti.
Anteeksi avautuminen. Tää lapsettomuus ja lapsihaaveet vaan ottaa aika koville. Kyl te tiedätte.

Tänään sit kaikki toiveet romuttu :'( Oli ultra ja munarakkuloita oli kokonaista 3 kpl!!! Menopur annos nostettiin 375 ja ke sovittiin alustavasti punktio. Ma meen vielä käymään ultrassa varalta. Nyt sit vaan itku kurkussa töihin ja illalla tulee mun kaverit viikonlopuksi. Oonki tosi hyvää seuraa… enkä haluis niille kertoo… no jospa siinä olis muuta ajateltavaa sitte.
Yritin kysyä lääkäriltä onko enää mitään tehtävissä jos ja kun ei päästä nyt edes siirtään niin ei suostunu sanoon mitään vaan että mennään yks asia kerrallaan 🙁 Mä oon luopunu jo toivosta :'(

RJP76: Tsemppiä! Minulla oli vain viisi munarakkulaa kypsynyt, niistä saatiin kuitenkin kaksi hyvää alkiota.

Tuoresiirto ei tosin onnistunut, raskausarvo oli ”värähtänyt” mutta nyt jo fysiologiset oireetkin sen kertovat, että ei tästä raskautta tullut. Iso pettymys ja suru siitä, mutta toisaalta tämä selkeä asiaintila tuntuu nyt vaihteeksi pieneltä helpotukselta. Yksi hyvä uutinen kuitenkin oli, siis se, että toinen alkio oli selvinnyt hyvälaatuisena (4BB) pakastukseen asti. Ja nyt olis sitten siirto luonnolliseen kiertoon syyskuun lopulla.

Tämä on kyllä todella hermoja raastavaa puuhaa. Nyt siis ensimmäinen IVF takana ja toistaiseksi ilman tulosta. Tuntuu että mahdolliselle seuraavalle kierrokselle lähtee vähän kevyemmin mielin paineista huolimatta, kun tietää suurin piirtein lääkkeiden vaikutukset itseensä ja prosessin eteneminen on tuttu.

Kiitos violet! Mulla oli viimeksi 5 rakkulaa joista saatiin 3 solua. Niistä vain 1 hedelmöittyi mutta oli hyvänlaatuinen. Ei tulosta. Ja nyt vain 3 rakkulaa niin ei varmaan päästä siirtoon. 🙁 Mies ei sillai ymmärrä tätä tuskaa vaikka yrittääkin lohduttaa…
Klinkan hoitaja on ihana. Se lohdutti heti ja sanoi että hänelle tehty nää kans ja oli myös 40 v ja samallai 3 rakkulaa joista alkio ja terve tyttö. Mulla vaan toivo menny. 🙁

Tervetuloa uudet ja suuri kiitos kaikille vertaistuesta 🙂 Nyt alkoivat tänään taas kuukautiset ja luonnolliseen kiertoon tehdään pakastealkionsiurto. Kiertopäivät 3-6 otan 2 kpl 2,5 mg Letrozolia. Ovistestit aloitan 29.8. ja 1.9. katsotaan ultralla missä mennään 🙂 Toivottavasti kesätauko on rauhoittanut kropan niin että vihdoin tärppäisi 🙂

RJP76 onneksi ihmeet ei kato sitä jaksatko sä toivoa vai et. Me pidetään kaikki peukut ja ukkovarpaat pystyssä että teidän osalle tulis yksi!

Kiitos RJP lohduttavista sanoista. Toivoa siis on vielä mullakin:)

Kiitos Maura! Ihanaa että tää on olemassa <3 Tänään kylpylässä pukuhuoneessa 2 raskaana olevaa naista jutteli. Toinen kysyi joko tiedätte kumpi se on. Toinen vastasi että poika. Hänellä oli tyttö sylissä ja hän sanoi että olisi halunnut toisen tytön. Mulle kelpais kyllä ihan kumpi vaan!!! :/

Tänään oli sit ultra jossa piti varmistaa onko punktio keskiviikkona. No eihän se ole ku vasta pe jos sillonkaan/ollenkaan 🙁 Munarakkulat ei ollu kasvanu toivotulla tavalla 🙁 kysyin mistä voi johtua niin esim siitä ettei sisällä ole solua 🙁 no nyt on sit Menopur annos 450 ku se oli aluks 300… jos punktio siirtyy ens viikolle tulee taas työvuoro ongelmaakin 🙁 Kivaa jos ei päästä edes punktioon ja kaikki on ihan turhaa. Mulla on tullu ilmeisesti estrogeenistä (niin ainakin lääkäri meinasi) ihan kamala kutina alapäähän välillä olo on tosi tuskainen kun mikään ei auta. Tuon lisäksi vielä silmätulehdus ja pukamavaivaa… :/
Viikonloppuna oli pari kaveria perheineen kylässä niin sai onneks muuta ajateltavaa. Heille oli pakko kertoa ku piti sekoitella menopureja paljuilun lomassa..
Toivo tähän hoitokertaan on mennyt ja saa nähdä tuleeko enää uutta kertaa ku lääkärikään ei ottanut kantaa että kannattaako enää vaan halusi tietty katsoa tän eka loppuun.

RJP, onpa ollut ikävää tuuria. Toivotaan rakkuloiden kasvua ja parempia uutisia seuraavalla kerralla.

Itselle tehtiin tänään pakastealkionsiirto luonnolliseen kiertoon. Huomasin äsken sitten vähän verenvuotoa. Ilmeisesti ronkittu alkiota ruiskuttaessa sen verran, että jostain tihkuu. Kunhan nyt ei sentään ihan kohdun limakalvoon ole osuttu. Aiemmin minulle tehty vain kaksi tuoresiirtoa ja niissä jos on vuotoa ollut, olen olettanut veren tihkuvan punktion pistosjäljistä. Onko muilla ollut pakastesiirroissa vuotoa? En ole ikinä kesken kierron vuotanut eli kyse ei pitäisi olla mistään sellaisesta ongelmasta. Kohdunsuulle nipisteli siirron jälkeen ja edelleen vähän outo tunne. Mistäs nyt tiedän mistä se veri tulee?

RJP76, toivotaan että rakkulat ja solut kasvaa! Mulla oli samanlainen tilanne viime joulukuun hoidossa, punktiota lykättiin ja lääkeannosta kasvatettiin ja viimein muutama solu saatiin, vaikka toinen munasarja jo luovutti. (eikä ole palautunut tuon jälkeen, en tietysti tiedä olisko se muutenkin jo vanhuuttaan nuupahtanut).

Sintti, mulla on ollut PASin jälkeen tihkua. Kohdunkaulakanava on ahdas ja joutuvat aina rassaamaan kovemmin. Tuntuu epämiellyttävältä, mutta sietäähän sen. :/

Mulle tuli klinikalta eilen hoitosuunnitelma ja ihmettelen, kun Synarelan aloitus on jo kp 19 vaikka ennen ollut kp 21. Itse järkeilin, että ajatelleen lyhyeen kiertoon sopivammaksi näin. Ja sumuttelua olisi kolme viikkoa ennen 0-ultraa. Tätä ihmettelen myös. Just siinä joulukuun hoidossa, jossa oikea munasarja nuupahti eikä solut meinanneet kasvaa, oli pitkä sumutteluaika ja yhdistin sen tietysti siihen. Myöhemmin kysyin lääkäriltä ja sain niin sekavan vastauksen, että en tiedä vieläkään.. Enkä tiedä kehtaako tuota vielä kysellä ja tarkentaa, vai teenkö vaan kuten käsketään ja toivon parasta.

Oletteko jatkaneet kaikennäköisten lisäravinteiden syömistä oikeiden lääkkeiden aikana? Mulla mietityttää lähinnä tuo ubikinoni ja maca. Jostain luin, ettei macaa pitäisi käyttää hormonilääkitysten kanssa mutta enpä tiedä, jotenkin epäilen olisko niin vahvaa vaikutusta kuitenkaan.

Kerttu, kiitos tiedosta. Toivon todellakin, että vaan harmitonta rassaamisesta johtuvaa vuotoa. Mulla on kyllä kai aika hyvin saatu se alkio laitettua (ja kanava suora?), niin nopsaan ainakin ovat toimineet. Ei se vuoto kovaa ollut tai kauaa kestänyt onneksi. Söin muutama viikko sitten vähän aikaa puolikasta annosta kalaöljyä ja toivon ettei se ollut se syypää tihkuiluun, se kun heikentää veren hyytymistä mulla aika paljon. Ivf:n punktion aikana se öljy ainakin lisää riskejä ja en uskaltanut ottaa. Nytkin lopetin olevinaan hyvissä ajoin. Ei olisi pitänyt ottaa ollenkaan 🙁

Mä söin ubikinonia ivf-piikitysten ajan ja lopetin alkionsiirtoon. Englanninkielisillä sivustoilla se oli ainakin ihan ok, maca ja muut hormooneihin vaikuttavat ei eli ne pitäisi lopettaa. Macaahan muutenkin syödään 3 viikon jaksoissa. Nyt otin gelee royalea alkukierron ja taisin lopettaa päivää ennen ovulaatioplussaa (mulle tehtiin siis pas luonnolliseen kiertoon, luget ainoa mitä otan). Limakalvo oli 12mm eli hyvä.

Mä oon käyttäny kaikkia lisäravinteita lääkkeiden ohessa mut ne mitä käytän pitäs olla turvallisii… millä annoksella ootte ubikinonia syöny? Mulla mietityttää että kuinka tuo jarrulääke vaikuttaa rakkuloiden määrään. AMH arvoa mulla ei oo otettu niin en tiedä missä mennään mut toivottomalta alkaa tuntua… 🙁 ja kiva ku työllä ja vaivalla järjestää työvuorot niin nyt neki menee mönkään… mitkä lääkkeet teillä on käytössä jotka ootte vähän vanhempii?
Minä kyllä Kerttu75 kyselisin vielä lääkätiltä jos joku mietityttää ettei sit ainakaa jää harmittaan että olis pitäny kysyä…

Mun ubikinoniannos oli yksi kapseli ja se vahvuus taisi olla 100 mg. Monet syöneet isompia annoksia, mutta en uskaltanut.

Olen kohta 39 ja lyhyttä kaavaa käytetty. Meillä vanhemmilla se munasolusaalis ei järin kummoinen monellakaan ole. Eka hoito alkuvuodesta menopurilla + orgalutranilla ja saalis 4 munasolua, joista 3 hedelmöittyi. Noista kolmesta kaksi ei jakautunut normaalisti ja yksi ainoa siirrettiin -> plussa, keskenmeno todettiin varhaisultrassa. Toinen hoito myös lyhyellä kaavalla ja gonal f:llä + orgalutranilla ja siitä 5 munasolua, joista 4 hedelmöittyi. Niistä tuoresiirto yritti kiinnittyä (sain hetkeksi plussan, joka katosi), nyt eilen yksi pakkasesta siirretty (4 päiväiseksi kasvateltu) ja yksi meni uudelleen pakastettavaksi tänään 5-päiväisenä. Tässä siirrossa on nyt uutena se kiinnittymispiikki, jos siitä nyt jotain hyötyä sattuisi olemaan. Haittaa ei ainakaan pitäisi olla. Pelit on kohta pelattu, koska meidän hoidot loppuu siihen viimeiseen pakastealkioon, ihan riittävästi ollaan tuhlattu tähän tuloihimme nähden. Tuli tulosta tai ei, pian tämä hoitoahdistus on siis ohitse.

Mä täytin juuri 40 ja mulle tehty yksi hoito pitkällä kaavalla. Tuloksena 5 munasolua joista vain 2 hedelmöittyi normaalisti, tuoresiirrosta raskausarvon ”värähdys” (joko kohdunulkoinen tai yrittänyt kiinnittyä) ja pakasteessa odottaa 5 päiväinen alkio siirtoa. Lääkkeet oli Synarela, Gonal-F 250 ml ensin ja 300ml verikokeiden jälkeen, irrotuspiikki Ovitrelle ja alkion siirron jälkeen Lugestron.

Hei!Täällä kp15 ja pettymys seuraa toistaan vaikka PAD vastaus kerkiäisikin oli klinikalla hoitaja sitä mieltä, että hoitoa/sumuttelua ei aloiteta kuin vasta ensi kierrosta. Mikä tarkoittaa syyskuun loppupuolta 🙁
Eikä sitten tule kiire..eipä!!
Voi kun pääsisi mukaan piinailuun yms. Jännittäen seuraan teidän toisten kuulumisia.
Jotenkin hirveän tyhjäolo. Ei tunnu ollenkaan siltä kuin pitäisi. Ihan kuin mitään ei olisikaan tapahtumassa. Kai sitä jotenkin suojelee vaan itseään.
Tsemppiä meille kaikille 🙂

Kiitos Sintti vastauksesta ja toivotaan että sulla nyt tärppää! Mulla eka hoito julkisella lyhyellä kaavalla josta saldona 2 rupualkiota eikä tulosta. Sen jälkeen yksityisellä pitkä kaava: Elonva 100 ja oliskohan ollu gonal f josta 8 munarakkulaa, joissa 6 solua ja ne hedelmöittyi, 2 hyvää (toinen top) alkiota siirrettiin ja 3 huonompaa pakkaseen. Tuosta terve tyttö. Tuolloin täytin juuri siirron jäkkeen 38. Nyt lääkkeenä pari vuotta myöhemmin ekassa icsissä elonva 150 ja puregon. 5 rakkulaa joissa 3 solua. 1 hedelmöittyi normaalisti ja lähes top alkiona siirrettiin. Ei tulosta. Nyt tässä hoidossa elonva 150 ja menopur sekä dhea ollut noin 3kk käytössä. 3 rakkulaa jotks ei kasva 🙁 Niin ja jarruna synarela tuolloin ku tyttö saatiin. Nyt ollut kahdella kerralla procren + jatkona synarela. Täällä ei muilla vissiin elonvaa ole käytetty? Mulla siis ongelmana ku ei saa rakkuloita/soluja. 🙁

RJP, miksei ne tee samoilla lääkkeillä mistä teillä saatu tyttö aikaiseksi? Luulisi että jos silloin toimi, nytkin toimii paremmin kuin moni muu.

Muuten meillä oli samat lääkkeet sillon ku tyttö sai alkunsa paitsi synarela oli koko ajan ku nyt laitetaan aluks procren ja jatko synarelalla. Näytti olevan sillon aika pienet rakkulat ja silti niistä saatiin solut. Nyt sano että pitäis olla 20mm pitkässä kaavassa… no huomenna ajellaan taas 30km ultraan ja toiset 30km takas. Ja sieltä suoraan töihin niin ei ehdi edes toipua järkytyksestä ku solut ei oo kumminkaan kasvaneet :/

Onko muille tullut jotain oireita Letrozolista? Mulla on ollut koko viikon järkyttävän kipeä alavatsa. Tuntuu välillä ihan kuukautiskrampeilta ja välillä kuin olisi paha ummetus. Todella outoa, ei ole ollut koskaan ennen tämän tyyppistä kipua. Voisiko olla pissatulehdus? Yritin eilen päästä terveyskeskukseen, mutta soittopyynnöstä huolimatta ketään ei soittanut takaisin. En nyt haluaisi että siirto perutaan tämän takia, mutta jos on joku tulehdus niin se pitää varmasti ensin hoitaa. Osaisiko IVF hoitaja sanoa mitä tämä on jos soitan sinne?

Sinihaikara, soita ihmeessä. Jos on virtsatulehdus, luulisi olevan myös virtsaoireita eli tihentynyt virtsaamistarve ja kirvelyä tms. Mulla on itsellä taipumusta virtsatulehduksiin ja siksi olen tilannut kotiin testiliuskoja, joilla näkee tulehduksen (ainakin pahan sellaisen, lievä näkyy vaan bakteeriviljelyssä). Ja lisänä olen syönyt (en hoitojen kriitiisessä vaiheessa, ettei sotke mitään) karpalovalmistetta tulehduksen estoon, jolla voi myös hoitaa tulehduksen tuplaamalla annostuksen. Antibiooteilla saisin hiivatulehduksen tai suolisto menisi sekaisin, nuo on olleet mahtavia kapseleita. Lääkäristä sain esitteen eli ei ole ihan huuhaata 🙂 http://www.yliopistonverkkoapteekki.fi/TRANEMAX-FORTE-karpalouutevalmiste-28-kapselia Jos joku kiinnostuu, niin huomatkaa, että 90% virtsatulehduksista johtuu kolibakteerista ja tepsii vaan siihen. Jos ei oireet lähde, kyse muusta bakteerista. Ja äläkää ottako sitä halvempaa purkkivalmistetta, jolla lähes sama nimi, se ei poista tulehdusta, on vaan ennaltaehkäisyyn.

Meillä suositellaan kans noita tranemax forte kapseleita vti asiakkaille 🙂

Hei kaikille!
Jos nyt kirjoittaisi itsekin tänne, taustalla olen vain välillä lueskellut.
Nimimerkistä näkeekin iän, mies 10vuotta vanhempi.
Takana yksi ivf (icsi) josta saatiin 6kypsää solua joista 4hedelmöitty.Tuore siirto ja vain 1 selvis lopulta pakkaseen. Kummastakaan ei siis tulosta tullut. Eilen olin toisessa punktiossa. Ja nyt jännitän päästäänkö siirtoon joka olis huomenna.Kohta vois soitto ajalla kysellä kuinka moni hedelmöitty. Saatiin nyt 8solua.
Jospa nyt sais mahdollisuuksia enemmän eli enemmän pakkaseen, jos tuore siirto ei onnistu.
Tuntuu vaan niin vähäiseltä mahdollisuudet jos taas kuten viimeksi ja sitten olis enää yksi hoito rumpa vaan edessä. Kun ei kyllä pysty yksityiselle menee näillä meidän tuloilla.
Joo joo ihan tyhmää nyt jo sitä miettiä mut jotenki vaa ahdistaa et jos mahdollisuudet vain muutamassa kerrassa. Ja kun aina ne jonot ei jaksa aina puolta vuot odottaa. On siis hoidoissa jo mennyt aikaa.
Mielestäni ne pakolliset inssitki ihan turhia ja kun ne siel möhlikin sen viimeisen joka olis ollu 3kerta, onneks ei tarvinnut sitten neljättä tehdä vaan pääs jo jonoon.
Tutkimukseen hakeutumisesta joku 4vuotta alkaa oleen. Ja sitä ennen vuosia yritystä mutta olis pitänyt nopeammin hakeutua tutkimuksiin.Julkisella kun etenee hitaasti. Mies vaan ensin vastusti tuli kuitenki lääkäriin kun mä joku kerta vaan päätin että nyt soitan aikaa tutkimuksiin.Ensin clomit täällä omalla paikkakunnalla sitten isompaan kaupunkiin lapsettomuuspolille. Jotain tarkempia tutkimuksia ensin ja sitten vuoden 2015 alussa inssit alko ja eka ivf loppu vuodesta. Pakaste siirto tämän vuoden alussa ja sitten sitä odottelua tähän toiseen kertaan.Niin mulla siis ovulaatio ongelmaa ja miehellä oli hieman vasta aineita. Kuitenkin sanottiin jossain vaiheessa että suurin ongelma ollut kun en ovuloi aina. En oikeen ole nyt tajunnut mitä vasta aineet tässä nyt tarkoittaa kuinka paljon ne haittaa.
Alku vuosi oli muutenkin raskas negatiivisen tuloksen tullessa muutakin ikävää ja olin aivan loppu henkisesti. Mutta kyllä se sitten taas siitä ja kesällä kun keskittyy vaan nauttiin kesästä ja puutarhasta se on terapiaa mulle 🙂
Tässä hoitokerrassa nyt paremmin mielin muutenkin kun ei kaikki niin uutta ja oikeen ihmetellyt kun kipuja vähempi ja muutenkaa ei niin oireita.
Pientä toki ja isompaaki joku päivä mutta huomattavasti vähemmän kuin ekalla kerralla. Sillon oli kyllä lyhyt hoito gonal-f ja orgalutran lääkkeinä. Niin ja se pregnyl viimeiseksi.Ja siirron jälkee luget. Nyt pitkä kaava ja synarela ja gonal-f ja viimeinen pisto bemfola ennen sitä pregnyliä siis. Kun oli jo 1kerta takana ei jännittänyt pistämisetkään paitsi ny toi pregnyl, vaikka siitä jo kokemusta myös insseissä. En vaan tykkää kun pitää itse sekoitella ja mulla se piikki aina sattuu vähän sen jälkeen. Vaikka eihän se nyt ole ku jonku minuutin. Mut seuraavina parina päivänä vatsa on arka pistokohdasta.
No nyt kaikki pistot taas ohi vähäksi aikaa kun vielä toi turvotus lakkaa niin kiva. Kun stressaa vaatteita kun näyttää siltä että olisi raskaana ja ei kestä kun jotku kyttää ja jos alkaa udella. Ikää kun kuitenkin jo on ja tiedän et jotku töissä sellaisia ovat ja on sitä joskus kyselty että eikös teille kun ikää jo on. Arg!!
No mutta nyt saan levätä ja nauttia auringosta! Tänään pääsee jo normaalisti käveleen. Eilen sitä vain makasi lämpötyynyn kanssa ja pakon edessä välillä vessaan raahautu. Sen verran taas juili et olis ollu kiva olla joku alus astia 🙂
Ei toimenpide ja toipuminen sitten menny kyllä juurikaan yhtään paremmin kun ekalla kerralla.
No olenpas mä jaaritellut, välillä koitin jo soittaa mut varattua on jatkan yrittämistä.
Tsemppiä ja vointeja kaikille!

Tämä odottaminen taitaa olla koko hommassa kurjinta..

Itsellä piti alkaa tänään pitkän kaavan mukaan Gonal-F -pistokset, mutta veriarvot oli sellaiset, että Synarelan sumuttelut jatkuu vielä viikon isolla annoksella. Sitten katsotaan tilanne uudestaan.

Vähän turhauttaa, kun aamulla vielä saatiin pistosopastus ja oltiin lääkärillä ja hoito tuntui etenevän.
Noh, ehkä yksi viikko menee nopeasti.

Tsemppiä kaikille kohtalotovereille, hoidon etenemisen odottaminen on piinallista.

Sinihaikara, oletko aiemmin käyttänyt letroja ja tuliko silloin oireita? Minä oon vetänyt niitä aika monta kierrosta, eikä kyllä ole tuntunut miltään. Kannattaa varmaan selvitellä tuotakin vti:n mahdollisuutta.

Sintti, oletko löytänyt jostain tarkempia ohjeita macan käyttöön? Minä nimittäin en mistään, ja oon vetänyt sitä aika sumiksessa kukkuraisen teelusikallisen aamuisin ja välillä kyllä se taukokin tuli, kun pääsi loppumaan. Ubikinonia oon ottanut 200 mg aamuisin. Toisella foorumilla joku kommentoi, että vasta 600 mg/vrk olisi annos, josta on mitään hyötyä, mutta en ole uskaltanut nostaa.

Aliisa, ei mulla ole koskaan Synarelan jälkeen otettu verikokeita, ultrattu vaan että munikset on lepotilassa. Mitä kokeita sinusta otettiin?

Oon parissa kierrossa aiemminkin käyttänyt Letrozolia ja ei silloin tälläistä tullut. Kävin antamassa pissanäytteen yön yli viljelyyn. Huomenna saa tietää siitä. Kipu on tärinäkipua kävellessä ja istuessa sekä noustessa tuntuu. Vähän ehkä saman tyyppistä kuin silloin kun munasoluja kasvatettiin. En ymmärrä miten nyt heti kuukautisten jälkeen on tämän tyyppistä. Vähän vielä tiputtelee voi liittyä myös siihen, ei kyllä ennen ole ollut kuukautisten aikaan jatkuvaa kipua vaan enemmänkin kramppeja.

Kerttu, jossain tutkimuksessa naisille syötettiin ubikinonia 600 mg/vrk ja se paransi munasolujen laatua. Siksi varmaan monen mukaan pitää olla isompi annos. Mutta enpä sitten uskaltanut. Macan annosteluohje oli ihan siinä paketissa, Lifesta sen ostin. Katselin netistä, niin ohjeistus taukoon on monessakin paikkaa, mutta taukosääntöjä näyttää olevan monenlaisia. Mun macassa luki näin: ”Suositeltava päiväannos on 2 – 4 rkl (10-20g). Aloita käyttö hieman pienemmästä määrästä ja lisää annostusta vähitellen. Macan kuten kaikkien adaptogeenien käyttö tulisi olla jaksottaista, esimerkiksi kolmen kuukauden käytön jälkeen on hyvä pitää kuukausi taukoa, tai kolmen viikon jälkeen viikko taukoa.” En kyllä ihan noin paljon sitä käyttänyt, se on pahaa. Kaakaoon sekoitin, muussa ei mene alas.

Pistin gonapeptylin juuri. Siinä reseptissä luki ympäripyöreästi että keskiviikkona illalla. Googletin, että pistosajankohta ihmisillä hieman vaihdellut, osalle neuvottu pistämään jo aamusta (alkion iässä 6. päivänä). En tiedä miten nuo alkion iät sitten lasketaan, mielestäni ne on tasan 6 vrk jo päivällä ja alkavat kiinnittyä. Mutta kun pakastealkio, en tiedä onko se hieman myöhemmin sulateltu tai aiemmin pakastettu kuin klo 12 päivällä.

Sinihaikara, mulla ei oo ollut letrozol käytössä, mut silloin kun mulla oli munasarjakysta, niin ennen sen puhkeamista se aiheutti tuon kaltaisia oireita. Virtsatieinfektioita mulla on ollut aikaisemmin, mut niiden oireet on mulla ollut tosi erilaisia.

Meillä on nyt ensimmäinen PAS takana ja tämä piina päättyi negaan. Vaikka nyt oon surullinen ja tietenkin pettynyt, niin silti oon vähän iloinen. Iloinen siitä et tää kokemus on nyt takana ja meillä on vielä alkioita pakkasessa odottamassa. Tän kahden viikon aikana toiveet heräsi, eikä ne ole vielä rysähtäneet alas uutisten jälkeen. Aluks pelkäsin,et en uskalla toivoakaan pettymyksen pelossa. Mut onneksi uskalsin antaa itselleni luvan iloita ja nauttia näistä kahdesta viikosta. Nyt on hyvä fiilis ja näillä eväillä jaksaa taas vähän aikaa. Lääkkeet aiheutti aikalailla sivuoireita ja oli välillä hankalaa, mut siitä sai jo varmaan vähän esimakua minkälainen raskaus saattaisi olla. Vielä iloisempi olisin tottakai, jos nyt olisin päässyt odottavien joukkoon, mut kyllä tää toivokin on aika hyvä tunne. Mulla on edellisestä piinailustakin jo niin pitkä aika, ennen tätä. Ja tosiaan seuraavasta kierrosta heti jatketaan.

Kiitos kaikille, olette ihanana tukena täällä, viette ajatuksia pois omista asioista ja oma maailma avartuu koko ajan myös teidän kokemusten myötä. Tämä on parasta tukea, kun tuntee et moni muukin käy läpi samankaltaisia asioita.

Pissatesti oli negatiivinen ja kivutkin ovat nyt hellittäneet. IVF-hoitaja sanoi että jos johtuu Letrozolista niin pitäisi loppua samalla kuin lopetan lääkkeen. Tänään lääkettä ei tarvinnut enää ottaa ja vatsakin tuntuu lähes normaalilta. Outo juttu. Lääkkeestä ei pitäisi tulla muuta kuin päänsärkyä. Ensi viikolla ultra niin siinä varmaan näkyy jos on jotain kummallista. Viimeksi näkyi joku itsestään kuivahtanut kysta eli voi olla kyse sellaisestakin. Huomenna mulla otetaan vielä papakoe.

Hyvä että kivut hellittäneet Sinihaikara. Mulla oli eilen ilmainen ultra kun lääkäri halusi vielä katsoa kasvavatko rakkulat. Mä olin ihan varma ettei niistä mitään tuu mut yllättäen ne olikin kasvanut kun Menopur annosta nostettiin ja huomenna punktio. Nyt täytyy vaan toivoa että niissä olisi solut.

Hei!
Sydämestä ihan otti kun katsoin numeroa et onko tää polilta.
Ja romahduskin tuli puhelun aikana, vaikka tiiän että yksikin hyvä voi riittää. Niin tossa aamulla sitten soitettiin että jos tulisin vasta huomenna siirtoon. Jakautumis vaihe sellases et vaikea sanoa kumpi siirretään, labra haluis katsoa huomiseen. Niin ja itku tul siitä että vaan 2 hyvää muut huonoja, en huomannu kysyä kuinka monta huonoa. Onko solut niin huonojakin ettei edes hedelmöity. Tuleeko tästäkään mitään ja saadaanko pakkaseen mitään. Takaraivos jyskyttää vaan että sitten on vain yksi hoitokierros enään ja siinä se sitten oli. Joo ei saisi etukäteen murehtia onhan siellä 2 hyvää vielä. Mutta kaiken kärsimyksen jälkeen vain 2 mahdollisuutta taas!! Punktio kun oli taas niin hirveä. Joo mä laskin jo et jos puol vuot odotan taas niin se olis sit helmikuus.
Äh ny täytyy vaa olla positiivinen jospa tää kaikki tois onnea tässä ku ollu ny kaikkea hoidon aikana että onnistuuko vai ei. Lääkkeitä ku ei meinannu ens saada ja sai juosta useas apteekis vieraas kaupungis. Kun määrätään samana päivänä kun tarvii hakea. Pientä stressiä tuli kyl siitäkin.
Niin mä käyn isommalla paikkakunnalla hoidoissa. Ja bussilla kuljen kun ei miestä siel tarvi. Punktioon sitten aina vaan tulee. Niinku oon täältä ymmärtänytkin meilläkin tuntuu että ei se mies vaan ymmärrä kun ei tätä itse fyysisesti koe. Enemmän puhunkin tästä muutamien ystävien kanssa joille olen kertonut. Yksi on nämä käynytkin läpi. Hänellä jo eka hoito tärppäs. Harmi vaan että hän asuu niin kaukana. Eihän noi muut niin ymmärrä mitä tässä käy läpi ja kuinka rankkaa tämä on.
Vaikka en ole täällä kirjoitellut niin lukeminenkin on auttanut.
Luin eilen tuon alkuvuoden ketjunkin läpi joku valitteli kun ukko ei lopeta tupakin polttoa. Itsellä sama tilanne ottaa päähän että toinen ei voi lopettaa tässäkään vaiheessa, luulis jo olevan motivaatiota.
Muttakun ei se myönnä et hänessä mitään vikaa on ku vaan vähän vasta aineita. Täytyy kyllä huomenna nyt siitäkin kysyä vielä kun se vaivaa mua että kuinka paljon ne tässä vaikuttaa.
No nyt mä olen jo rauhoittunut kun oon tätä tässä purkanut teille.
Tsemppiä kaikille!

Hei onko teillä muilla mittailtu kilpirauhasarvoja näissä kuvioissa ja mitä niistä on sanottu? Soitin äsken polille kysyäkseni enemmän mahdollisesta kortisonilääkityksestä, ja samalla sain puhelimessa labravastauksia. TSH olisi 0,87 (viitearvot 0,3-4,2) ja T4V on 4,7 (viitearvo 11-22). Lääkäri kuulemma kommentoinut, että on hyvät eikä vaadi mitään hoitoa. Mutta eikö nuo ole ihan törkeän matalat? Pikaisella googlauksella pääsin jyvälle, että näillä arvoilla takana voisi olla aivolisäkeperäinen vajaatoiminta, ja oon jo pitkään ollut sitä mieltä että aivolisäkkeellä on tekemistä mun lapsettomuuden kanssa. Vitsit kun se soittoaika on keskellä päivää, ja mulla on melkein aina oma potilas sisällä ja joudun käymään nopsasti toisessa huoneessa puhumassa. En pysty enkä muista siinä tilanteessa, mitä kaikkea piti kysyä. 🙁

Mulla mitattiin nyt hiljattain ku pyysin prolaktiinin mittausta kun se ollut joskus liian korkea niin katottiin noi samalla. Viitearvojen sisällä oli niin ei sanottu mitään… en muista kyllä niitä arvoja. Kannattaa kyllä Kerttu75 kysyä noista tuloksista tarkemmin.

Kettu, ettei olisi virhe tuloksissa t4v:n osalta? Koska tuolla arvolla sinulla olisi kyllä luultavimmin roppakaupalla oireita. Mun tsh oli hoitojen alussa 3,5 eli liian korkea. Sain pienen annoksen tyroksiinia. Nyt tsh on jotain 0,9 ja t4v 16. T4v ollut viimeisten 10 vuoden sisällä 15-17 aina, kun sitä on mittailtu.

Jos tuo tulos on totta, sinulla tosiaan on aivolisäkeperäinen vajaatoiminta 🙁 Mutta ihmettelen että olet vielä hengissä ja töissä, jos se arvo on totta…

T3v mulla on ollut tuon verran joskus, ettei kyse siitä?

Kerttu75, kuten Sinttikin, niin minuakin epäilyttää voiko tuo T4-V arvo pitää paikkaansa, ettei siitä puutu 1 edestä? Mullahan todettiin silloin 1/13 ekoissa hormonilabroissa kilpirauhasen vajaatoiminta, TSH oli 7-8 välillä, mut T4-V normaali. Myöhemmin eri labrakokeella (tpo muistaakseni) varmistui vajaatoiminnan syyksi krooninen autoimmuuni kilpirauhastulehdus. Kesti 1,5 v. säätää Thyroxin-annosta ja saada TSH hoitojen edellyttämälle n. 1-2 tasolle. Nyt onneksi pysynyt samalla Thyroxin-annoksella hyvin, viimeksi nyt kesällä 2,2 ja T4-V viitealueen yläpäässä. Sullahan TSH on hyvällä tasolla, mut selvitä tuo T4-V ihmeessä!

Moikka! Mä oon uusi täällä. Ollaan miehen kanssa kumpikin 35v ja ollaan yritetty vauvaa 3v. Mies sai 2v sitten diagnoosin, että on vähän siittiöitä. Meidän piti mennä hoitoihin jo silloin, mutta jänistettiin. Nyt hakeuduttiin kesällä hoitoihin. Käytiin ensi käynti klinikalla 8.8 ja nyt odotellaan aikaa ICSI- suunnitteluun. Meillä on eka keräys marras- tai joulukuussa. Jännittää tosi paljon.
Meillä on vikaa kummassakin. Miehellä vähän siittiöitä ja kiveskohjut. Mulla oli diagnoosi anovuloivat ovariot.

Kiitos kommenteistanne! Mulle jo selvisikin tuo kilpparijuttu, eli varmaan kuulin väärin ja koska mulla ei ollut edessä viitearvoja niin en älynnyt varmistaa. Mutta tosiaan, ykkönen puuttui edestä eli arvot on ihan hyvät. On vaan ollut niin kauan kaikenlaisia kilpirauhasongelmiin sopivia oireita, että ehkä silläkin jopa toivoin, että löytyisi nyt jotain syytä edes jollekin.. Mutta ei ja tietysti hyvä niin.

Meillä on taas parisuhteessa erikoinen tilanne. Mehän ei asuta yhdessä ja miehelle on sattunut reilun vuoden kuluessa paljon todella suuria vastoinkäymisiä. Se on íhan burn outissa ja koko kesä on mennyt niin, että kaikki yhteydenotot on tulleet minun puolelta. Oon puhunut ja pyytänyt että mieskin edes jonkun tekstarin toisinaan laittaisi, mutta ehkä se ei jaksa tai pysty. Sanoo että haluaa kuitenkin yhdessä jatkaa. En ole kuullut siitä mitään taas tiistaiaamun jälkeen, ja mietin onko parempi nyt antaa hänelle aikaa ja tilaa, jos sitä kerran tarvitsee. Tämä ivf-kierros on minulle ikäni puolesta viimeinen mahdollisuus, ja suhtaudun siihen realistisesti niin, että itseni takia haluan yrittää ja pärjään kyllä tarvittaessa vauvan kanssa yksin, jos sellainen onni osuu ja jos mies ei enää suhteeseen kykene.

Nyt on punktio takana. Hyvin meni. Rakkuloita piti olla 3 joiden soluodotus oli 0-2. Nyt niitä soluja saatiinkin kuitenkin 4!! 🙂 (viimeksi viidestä rakkulasta 3 solua, joista 1 hedelmöittyi) Nyt vaan pitää jännittää vielä ovatko kypsiä ja mitä vaikuttaa kypsyyteen se kun rakkulat ei meinannu kasvaa kunnolla. Pääsin juttelemaan biologin kanssa ja meille tehdään nyt se picsi sekä viljely embryoskoopissa jos hedelmöittämään päästään.

Hyvä Kerttu75 että nuo arvot oli kuitenkin ok. Toivotaan että tilanne miehenkin kanssa selkiytyy… miehet tarvii aina sitä omaa aikaa…

Hei! Rohkenen uutena itsekin kirjoittaa tänne sivulle. Paljon on rohkeutta ja sinnikkyyttä meillä naisilla, jotka näitä hoitoja kaikkien vaikeuksien keskellä käymme lävitse ja kykenemme siinä sivussa elämään normaali elämää. Hatun nosto siitä! Itse olen nelikymppinen ja takana selittämätön lapsettomuus, jota alettiin tutkia vasta viime vuonna. Takana pitkä parisuhde miehen kanssa, joka lapsettomuushoitoihin ei suostunut ja nyt uusi kumppani, jolla positiivinen suhtautuminen tähän prosessiin. Ensimmäinen ICSI tehtiin maaliskuussa. Tuloksena 2 Top-luokan alkiota ilman raskautta. Tässä kuussa toinen ICSI ja tuloksena samanmoiset alkiot. Testipäivää odottelen ensi viikolla. Ilmeisesti kiinnittymisessä on ongelma ja luulen, että olotilasta päätellen voi odottaa tästäkin testituloksesta negaa. Kovin on raastavia nämä päivät. Kummatkin hoidot on toteutettu julkisella ja mietin yksityistä seuraavana vaihtoehtona. Aika kuluu ja omat mahdollisuudet vähenee kokoajan. Oletko Kerttu75 tutustunut netissä sivustoon: http://www.fertilityafter40.com Ehkä sieltä löytyy jotakin. Omassa tapauksessani olen ajatellut, että mikään ei muutu, vaikka testistä tulee nega. Olen aina ollut lapseton ja sama tilanne jatkuu negan jälkeen. Elämän positiiviset puolet pitää löytää muusta ja ne on niitä voimavaroja ylläpitäviä asioita. Sinnikkyyttä hoitoihin kaikille.

Hieno juttu RJP, että noinkin monta tuli! Nyt vaan peukut pystyyn, että tulee hyviä alkioita.

Tervetuloa Valkea. Itse kohta 39, joten meitä ”vanhoja” onkin täällä jo aika monta.

Kerttu, toivottavasti parisuhde alkaa voimaan paremmin ja mies siitä piristyy. Omaan erooni oli yksi syy miehen jatkuva burnout ja se, ettei osallistunut lapsenhoitoon juuri ollenkaan. Yksinhuoltajuutta kun ei nykyään juuri saa (ja isällä vähintään tapaamisoikeus), yhteishuoltajuuskuvio saattaa muuttua todella rasittavaksi. Exän kanssa vielä pärjää, mutta sitten ne uudet (jopa 20 v. nuoremmat) kumppanit… En sillä että olisin katkera/mustasukkainen, vaan ihan sillä, että nuo uudet ihmiset vaikuttavat lapseeni. Yksi meni leikkaamaan lapsen hiuksetkin, ihan ilman lupaa. Ja yksi lahjoi herkuin ja karkein, jatkuvaan sokerihumalaan.

Pitäisi olla jotain kiinnittymistuntemuksia, jos menee aiempien kokemusten mukaan. Mutta ei 🙁 Ehkä niitä vielä ehtii tulla tai jos kiinnittymispiikki (uusi juttu mulle) on aiheuttanut sen, että alkio on kiinittynyt vähemmin oirein. Ennen siis ollut kunnon supistelut ja repimiskivut. Tässä yrittää pitää toivoa yllä kaikin keinoin.

RJP76, onnea, olipa hyvin soluja!! Peukut pystyyn, että homma etenee samalla linjalla hyvin!

Valkea, kiitos linkistä. Nyt just tuntuu, että en jaksa ryhtyä perehtymään. Hoitosuunnitelma on olemassa ja sen mukaan mennään. Oon tehnyt mitä voin ja jos ei nyt natsaa niin sitten ei, ja on mulla varasuunnitelmakin olemassa! 🙂

Katsotaan, miten miehen kanssa menee. Tänäänkään ei ole mitään kuulunut ja kieltämättä pahalta tuntuu. Mä nyt annan sille sitä aikaa ja jos hoitokierroksen jälkeen tilanne on sama, niin voipa olla että yksin jatkan. Yksinhän mä nytkin olen.

Noniin eli punktio meni perjantaina hyvin ja saatiinkin 4 solua. Kaikki meni hyvin ilta kasiin saakka. Mulla alko yltymään alavatsakivut ja mies saunaillassa jossa ilmasta juotavaa ja minä kotona tytön alle 2v kanssa. Pakko oli soittaa mies kotiin ja soittaa itelle ambulanssi. Onneks mies ei ollu juonu paljon ja pysty jäämään tytön kanssa kotiin. Ambulanssilla sairaalaan ja täällä pötkötellään ja ootellaan lääkäriä. Pitävät ravinnotta. Ultrassa yöllä munasarjat ok. CRP normaali, kuumetta 37.9. Nyt laskenut mut kipuja edelleen.
Jotain positiivista: ne 4 solua oli kaikki kypsiä ja kaikki oli myös hedelmöittynyt 🙂 nyt niitä viljellään embryoskoopissa ja meille tehtiin siis picsi niin ehkä se paransi hedelmöittyis prosenttia. 🙂 Nyt vaan pitäis saada ittensä kuntoon maanantain siirtoo varten. Sanoivat että mun kunnon mukaan mennään ja voidaan viljellä keskiviikkoon saakka.
Parempaa viikonloppua teille! 🙂

RJP, olipa säikäyttävä tilanne, toivottavasti paranet pian. Itsellä eli ekan punktion jälkeen kotona sellainen kipukohtaus, etten tiennyt mitä tehdä. Purin buranaa (vaikkei sitä suositeltu) ja hammasta ja onneksi meni ohi. Se kipu kyllä oli hirveä. Toisen punktion jälkeen pysyin tiukasti sängyssä, jotta tuollainen ei toistuisi.

Yritin pysytellä poissa netistä, jottei epätoivoni lisääntyisi. Mutta tässä sitä taas ollaan. Ei ole raskaustuntemuksia tai ei ainakaan itselle tyypillisiä sellaisia. Mystistä, kun itse kohdussa ei tuntemuksia (enää ainakaan), mutta nuo munasarjat/kohdun sivut… miten ihmeessä niitä voi jomotella noin paljon ja jatkuvasti? Alkion pitäisi olla nyt 9 vrk ja pas siis tehtiin luonnolliseen kiertoon. Voiko lugesteron aiheuttaa tuollaista? Supistelua se ei kai ole, se tuntuisi nimittäin kohdussa. Jotenkin tuntuu siltä, että kun raskaus ei ole alkanut, elimistö koettaa saada menkat alkamaan, mutta eivät ala lugejen vuoksi tms.

Mulla ei auta kipuun edes huumausaineet, Oxynorm. 🙁 Onneks tää hoitaja ottaa mut tosissaan ku edellinen ei kuunnellut yhtään, v….uili vain. :/ Tämä hoitaja mittas lämmön joka oli lääkkeistä huolimatta 37.7. Ja pyysi CRP:n mikä olikin nyt 180.2 kun normaali on alle 10. Nyt saan sioneen antibioottia ja jos tulehdus ei rauhoitu, ei tuoresiirtoa voi tehdä 🙁

Täytyy tulla tänne taas purkaan ittee ku muut ei ymmärrä… edelleen sairaalassa… crp kävi lähes 300:ssa ja oli tänään kuitenkin lähtenyt jo laskemaan. Ne 4 alkiota olivat kaikki lähteneet hyvin jakautumaan ja pari erottui oikein hyvinä ja ne 2 muutakin olivat hyviä. Mutta tuoresiirtoa ei nyt sit päästäkään tekemään eli hukkaan menee nuo kaikki :'( Kyllähä ne pakastetaan joo mut ite en usko siihen ollenkaan. Sulatus tuhoo soluja ja vielä lääkkeellinen kierto on kaikkee muuta ku luonnollinen tila eikä mulle voi tehdä tuota luonnolliseen kiertoon. Oon niin surullinen ja pettynyt etten tiedä miten tästä taas noustaan. Kyllähän nuo tuolla klinikalla sanoi että nyt on joku eri pakastusmenetelmä ku ennen minkä pitäis olla parempi (ennen oli joku hidas pakastus ja nyt on joku muu…) Mut siltikään en usko siihen enkä tiiä jaksanko enää uutta hoitoo ku pelkään että tulee uus tällanen helvetillinen tulehdus. :'(

kovasti tsemppiä sinulle, RJP76!! Ymmärrän ihan täysin tuon pettymyksen, ettei tuoresiirtoon päästä. Itsekin suhtaudun epäillen noihin pakastuksiin, vaikka klinikalla aina kehuvat miten hyvä on jos sinne saadaan alkioita. Onneksi teillä on nyt noin monta kuitenkin, että on varaa vaikka joku ei selviäisi.
Mikä sulle tuon tulehduksen aiheutti, selvisikö se? On kyllä rankka tilanne.

Kiitos Kerttu75! Punktiossa joko neula lävistänyt suolen niin se tai sitten vaan se että on vuotanut verta vatsaonteloon mikä aiheuttanut tulehduksen 🙁

Hei RJP76, toivottavasti sun vointi kohenee pian, kuulostaa siltä että parempaan menossa! Kuulostaa myös minun korvaan, että jos 4 alkiota on lähtenyt hyvin kehittymään, niin tilanne on ihan kohtuu hyvä? Omalla kohdalla saatiin vain yksi viisi päivää jakaantunut alkio pakkaseen ja usko tai älä, minä itkin ilosta kun kuulin siitäkin. Olin varautunut siihen, että mitään ei pakkaseen saada.

Halusin myös kertoa sulle, että myös julkisella puolella (puhumattakaan yksityisestä, en tiedä kummalla olet) on nykyään niin hyvät pakastointimenetelmät, että alkiot selviävät pakastuksesta n. 90 % varmuudella. Kätilö joka minulle julkiselta soitti sanoi, että siirto hyvin suurella todennäköisyydellä päästään tekemään, eli siitä että alkio ei selviäisi pakastuksesta, ei kannata liikaa murehtia. Alkion soluja tuhoutuu sulattaessa, mutta se jakaantuu ja tuottaa uusia soluja sellaista vauhtia, että sillä solujen tuhoutumisella sulatuksessa ei pitäisi olla juurikaan merkitystä (jos se ylipäätään lähtee sitten sulatuksen jälkeen taas jakaantumaan ja kiinnittyy normaalisti kohtuun).

Millainen alkionsiirto sinulla onnistuisi luonnolliseen kiertoon? Tai siis, tehdäänkö pakastettujen siirtoja myös lääketieteellisesti manipuloituun kiertoon?

Paljon voimia toipumiseen ja yritä iloita siitä, että noin monta alkiota on kuitenkin lähtenyt kasvamaan! Siinä on joka tapauksessa monta mahdollisuutta vielä edessä.

Kyselen siis tyhmänä noista siirroista siksi, että itsellä tuoresiirto tehtiin manipuloituun kiertoon ja pakastettu siirretään luonnolliseen.

RJP, entisellä menetelmällä pakastuksesta selvisi vain 70% mutta uudemmalla menetelmällä vain todella pieni osa kuolee (muutama prosentti?). Täällä foorumillahan oli alkukesästä joku lapsettomuushoitaja (en muista nimimerkkiä) joka sanoi, ettei edes muista milloin viimeksi joutunut soittamaan potilaalle, että ei päästäkään siirtoon (eli että siirtoon tarkoitettu alkio olisi kuollut). Mutta joo, ei se pakastus hyvää tee. Kuka sen takaa alkaako ne jakautua uudelleen sen jälkeen ja kykeneekö kiinnittymään. Meillä seuraava siirto onkin sitten 2 kertaan pakastetulla 🙁 se on viimeinen siirto ikinä, tähän loppuu meidän taival lapsettomuushoidoissa. Vaikka virallinen testipäivä on viikonloppuna, ei kyllä mitään mahdollisuutta olla raskaana. Olen aiemmin niin selvästi jo tässä vaiheessa tuntenut raskaana olemisen joka sekunti. Herkän testin tein aamulla ja täysin kirkkaan valkoinen, ei mitään viivanpaikkaa edes. Ottaa päähän 🙁

Onneksi RJP pääsit ajoissa hoitoon ja tilanne paranemaan päin. Eihän nämä lapsettomuushoidot mitään takuuturvallisia ole, joiltakin ne on vieneet hengen suomessakin.

Siis mulle on tehty 2 kertaa pas lääkkeelliseen kiertoon ja molemmat negoja. Ja nuokin siis ”selvisi” sulatuksesta mutta eipä niistä mitään tullut. Joten omasta mielestä on aivan turhaa edes siirtää niitä. Mutta koska en tajunnut täällä sairaalassa että luget olisi pitänyt aloittaa su aamuna niin tuo tuoresiirto jää nyt haaveeksi. 🙁 voinnin puolesta se ehkä olisi voitu tehdä. Harmittaa vaan kun työllä ja vaivalla saatiin hyvät alkiot aikaiseksi niin sit ne menee pilalle kun ne pakastetaan tai viimeistään sit siirrossa kun se ei ole mikään luonnollinen tila kun ne vaan roiskastan lääkkeillä ylläpidettävään tilanteeseen.
Meillä taitaa olla Sintin kanssa sama tilanne (siis että tää on viimeinen mahdollisuus)
koska nyt tuntuu etten enää jaksa uutta hoitorumbaa koska tämä tulehdus säikäytti todella ja meidän tyttö tarvii vielä äitiä. Oireilee jo nyt kun olen ollut poissa. 🙁
Tsemppiä muille ja toivottavasti kukaan ei joudu kokemaan tällasta…

Meillä on myös viimeinen yritys lähdössä käyntiin. Toki jos pakasteeseen saadaan alkioita, kaikki käytetään mutta enää ei koko ivf-kierrokseen tän jälkeen ruveta.
Olen suhtautunut myös hieman epäillen noihin PASeihin omalla kohdalla. Yhtään kertaa ei ole edellisenä päivänä sulamaan otettu alkio selviytynyt, vaan on sitten otettu siirtopäivän aikana ja mulla on käsitys, että sitä ei siinä tapauksessa ehditä seurata riittävästi, siis jakautuuko normaalisti ym. Olen miettinyt että näkyykö siinä kohden se oma ikä ja mahdollinen alkioiden ”huonous”, vaikka hyvin on hedelmöityneet ja jakautuneet tuoreeltaan.
Mutta ei ole tarkoitus lannistaa toisia näillä pohdinnoilla! Kyllähän paljon saa lukea kokemuksia, joissa nimenomaan PAS toi onnen vaikka tuoresiirto ei 🙂

Meillä on kyllä onnistunut sillai sulatus että edellisenä päivänä otettu ja on kuulema hyvin lähtenyt jakaantumaan mutta negoja molemmat. Tosin aika heikkolaatuisina molemmat pakastettiinkin. Mut vaikka ne nyt selviäis sulatuksesta ja olis ok niik omasta mielestä lääkkeellinen tila on aina keinotekoinen tila eli en luota siihen. Ovulaatiota minulla ei välttämättä tapahdu niin luonnollinen kierto on poissuljettu.

RJP76, voimia, tosi ikävä tuo tulehdus ja pettymys tuoresiirron suhteen 🙁 Onneksi kuitenkin saitte hyviä alkioita 4, älä vielä luovuta ❤

Vitrifikaatio taitaa olla se uudempi nopea pakastusmenetelmä, se on meidänkin klinikalla käytössä. Ainakin meidän 5 sulatettua alkiota (top/hyviä) sulaneet soluja menettämättä ja niin lääkäri sanoikin, että tällä menetelmällä pakastetetut hyvät alkiot selviävät pakastuksesta hyvin.

Vaikka ymmärränkin epävarmuuden PASien suhteen, niin onko tuoresiirto punktion ja hirmuisten lääkemäärien jälkeen luonnollinen tilanne?!

Täällä myös mennään kohti vikaa ivf-kierrosta. Nyt vuodon ajoittamiseksi Primolut-nor-kuuri menossa ja ensi viikolla 0-ultra. Toivon, että saataisiin muutama hyvä alkio ja mahdollisia pakastesiirtoja myöten tämä kierros päästäisiin vielä yrittämään, mutta sitten tämä on ohi. Nyt on virinnyt ajatuksia hoitojen jälkeisestä elämästä ja siihen liittyvistä asioista, jotka eivät näinä vuosina ole olleet mahdollisia. Olen pienen askeleen pidemmällä lapsettomana elämisen hyväksymisessä ja nyt tuntuu helpottavaltakin, että tämä vaihe tulee hoitojen osalta päätökseen. Varmasti paljon surua ja rankkoja tunteita myös luvassa 🙁 Toivo onnistumisesta on kutistunut pieneksi ja jotakin mielen selviytymisyritystä sekin, kun yrittää kaivaa tulevaan jotakin odotettavaa. Vaikka hyviä 3-5-päiväisiä alkioita saatu, niin taitaa ne kuitenkin olla näillä vanhoilla soluilla kromosomivikaisia yms. 🙁

Tsemppiä ja jaksamista meille kaikille ❤

Kiitos Hippu! Juuri noin yritän ajatella ettei elimistö varmaan olisi nyt kovin vastaanottavainen. Mutta onko kellään mitään kokemusta voiko lääkkeellinen pas onnistua vaikka olisi hyvät alkiot.
Tsemppiä sulle myös, toivotaan että tulee onnistuminen! <3

Tervepä terve pitkästä aikaa!

Lukemassa olen välillä käynyt, eli tervetuloa uusille ja tsemppiä vanhoille, mutta on ollut sellainen vähän hassu olo, enkä ole saanut aikaiseksi kirjoitella.

Palattiin hoitoihin tuossa reilu kuukausi sitten. Kyseessä olisi tosiaan nyt se viimeinen hoitokerta ja lääkäri oli sitä mieltä, että vedetään parin kuukauden DHEA kuuri alle ja aloitetaan sitten about lokakuun alussa alkavasta kierrosta lyhyellä kaavalla. Hyvä vaste kun ollaan aiemmin saatu, niin samalla mennään mitä ennenkin on käytetty, eli Menopur 450iU + Orgalutran + Pregnyl 10 000iU + Gonapeptyl + Disperin + Lugesteron.

Aloitin DHEAt annostuksella 3 x 25mg/vrk ja perhana, mitä ne mulle on tehnyt! Vatsa ollut, tai siis munasarjat ihan tolkuttoman kipeät ja naama sekä selkä kukkii kuin teinillä konsanaan. Ihan aluksi oli kamalaa pahoinvointiakin ja huimausta, mutta ne on mennyt ohi. Muutamana päivänä otti kunnolla sydämestä ja oli astmamaisia tuntemuksia, mutta viikon ajaksi laskin annosta 2 x 25mg/vrk ja kun oireet helpotti, niin nostin takaisin, eikä sitten enää tykytellyt sydämestä ja pahoinvointikin laantui. Nyt on ihan ok, eikä munasarjojakaan pistele enää niin paljoa, mutta kokajan tuntuu kuin menkat alkaisi ihan just.

Ovulaation aikaan ja sitä ennen ollaan kyllä luomutouhuja yritetty, kun lääkäri niin mainosti tämän olevan se luomubuusteri ja että tällä on luomuraskauksia saatu aikaiseksi. No joo, kiva että yritetään valaa toivoa, mutta ei nyt liikaa saisi hehkutella. Menkkojen pitäisi alkaa perjantain tienoilla ja vatsassa juilii kovasti, mutta tämä on ollut niin kivuliasta viime aikoina muutenkin, etten enää tiedä mikä on mikäkin kipu tai tuntemus. Menkkakipuja kun on ollut nyt sellainen nelisen viikkoa putkeen ja alkaa taas kyllästyttämään tämä kaikki jo ennenkuin hoito on edes alkaneet.

No katsotaan mitä tämä viimeinen hoitokierros tuo tullessaan, mutta ei mulla kovin hyvät fiilikset ole. Töissäkin on ihan tolkuton stressi päällä, sairaan pitkiä vuoroja ja muitakin huolia plus että parisuhde vetelee viimeisiään ja suoraan sanottuna vit**taa harrastaa sitä kirottua pakkoseksiä lähes ilman tunteita.

Jos ei viimeinen hoitokierros onnistu, niin mä olen sinkku vuoden loppuun mennessä. Vaikka mies sanoo, että haluaisi jatkaa, niin mä olen jo päättänyt, että mä en halua. Lapsettomuus tulisi olemaan aina meidän välissä ja varmasti liian iso taakka.

Mutta katsotaan nyt ensin. Ja hei, tuhannesti tsemppiä kaikille hoitoihin! Eiköhän se jonkun meistä kohdalle osu se arpa tässä syksyn aikana. Ehkä se voittaja olet juuri sinä?

Hei Kiskis, ollaanpa samanlaisessa tilanteessa. Viimeinen hoito käynnistyy sunnuntaina ja ero häämöttää edessä. Mietin jopa, kannattaako siihen hoitoonkaan asti vitkutella vai kysynkö vielä miljoonannen kerran että antaahan mies siittiönsä käyttöön (vaikka ei enää usko tuloksiin yhtään) ja sitten menen tän läpi yksin, kävi miten kävi. Mies ei tunnu tarviivan mua enää mihinkään ja yhteydenpitoa ei olis jos minä en pitäis.

Helppojahan nämä hoidot eivät miehillekään ole, kun kaikki pyörii näiden ympärillä. Meillä ollaan alusta saakka puhuttu, että jos hoidot eivät onnistu, hyväksytään se minun lapsettomuuteni. Miehellä on edellisestä liitosta poika ja se riittää. Itsehän sitä pohtii, kun toinen olisi halunnut ison perheen – riistääkö nyt mahdollisuuden siihen. Toisaalta onni voi olla ihan tässä ja nyt, eikä siinä isossa perheessä. Huomenna on minun toisen hoitoyritykseni testikerta. Tuntemuksia on kyllä niin vähän edelleen, että negaa odotan. Sitten en tiedä onko hoidot julkisella ohitse, koska nyt mentiin maksimilääkemäärillä, enkä tiedä onko enää perustetta jatkaa siellä. Se jää sitten nähtäväksi. Harmittaa, ettei mitään jäänyt pakkaseen. Olisi ollut pieni toivo siellä odottamassa. 🙂 Eka epäonnistuneen hoidon jälkeen olin etukäteen päättänyt, että jos nega tulee, palkitsen itseni jotenkin. Eli palkinto oli kuntosalikortti, jonne purin turhat patoutumat. Huomiseen negaan en ole varautunut, ehkä varaan matkan jonnekin lämpimään. On jotakin ihanaa mitä ajatella sitten surullisten tunteiden keskellä. Tsemppihalaus kaikille asioiden kanssa painiskeleville, ei ole keveitä nämä jutut.

2+1 viikkoa synarelan sumuttelua takana. Viime viikolla 0-ultrassa näkyi rakkula oikealla puolella ja sen vuoksi olin verikokeessa. Estradoli oli liian koholla, joten jatkettiin vielä viikko sumuja. Noh, tänään uusi verikoe. Arvot ovat nousseet. Hoito luultavasti keskeytetään. Wtf? En osannut yhtään odottaa, että kuukausien jonotuksen ja jännityksen jälkeen käy näin. Olin kuvitellut, että tulee rankkaa, mutta en ihan tällä tavalla.

Turhatttavaa, että eka yritys ei ehtinyt edes kunnolla alkaa, ennen kuin loppui.

RJP -halauksia ja tsemppiä! Samoin muille <3

Heissan leidit!

Ihan ekana pahoittelut RJP:lle että olet joutunut kokemaan saman kuin mä vuosi sitten. Kuulostaa oudolta jos sulla ei oo jälkitarkastusta tms. Sovittuna. Ja tuossa tilanteessa pakastaminen on kyl parempi kuin tulehdustilassa siirtäminen.

Minähän en ”virallisesti” tänne kuulu kun ollaan lahjasoluhoidoissa. Tänään jännitti sikana mut 8 alkiota jatkaa matkaa. Torstaina siirto. Kävin eilen hakemassa lugeja (200mg) ja farmaseutti halus sit tarkistaa onko ne kunnossa. Oltiin molemmat sitä mieltä ettei ole. He soitteli tehtaalle joka sit pyysi erät takaisin. Tänään sit hain 100mg tilalle. Eli jos teillä on luget käytössä, pyytäkää apteekin tarkistaan ne!! Näissä oli semmonen tippa päässä.

Jos jollain on halua kysyä lahjamunasoluhoidoista niin laittakaa yv:tä!

Muuten pidän peukkuja teille kaikille!

Kiitos pinpin. Kyllä oli pelottava ja kaamea kokemus! Nyt pääsin kotiin. Torstaina on verikoekontrolli ja kahden viikon päästä jälkitarkastus. Nuo siis tuolla julkisella puolella. Sit tulee postissa uusi suunnitelma lääkkeelliseen pasiin yksityiseltä klinikalta. Soittavat klinikalta torstaina että millaisia alkioita meni pakkaseen ja miten tästä eteenpäin.
Tsemppii teillekin ja voi että jos lugesteronit on taas tota laatua!!

Pinpin, mähän palautin useaan kertaan luget apteekkiin kesällä (välillä niitä piti hakea sieltä takaisin ja olivat muka kunnossa!) ja loppuviimein sain rahat takaisin. Tänään aamulla hakemistani 200 mg kapseleista oli jo useat vuotaneet, heitän ne suorilla roskiin. Mun hermo ei tässä vaiheessa kestä uutta lugerumbaa, koska täällä se rahojen saaminen takaisin on niin superhypervaikea homma ja ikinä siellä apteekissa ei ole oikea asioista vastaava henkilö paikalla. Ja juu, mun 100 mg lugeista mitä viimeksi sain tilalle, oli myös useat jo vuotaneet ja noita vuotavia olen nyt käyttänyt, kun tiedän etten ole raskaana ja silti pitää kiertoa vaan jatkaa viikonloppuun (normaalisti mun menkat olisi jo alkaneet). Mä en enää lähde menettämään hermojani noiden kapselien vuoksi ja ala vääntämään samasta asiasta, vaikka tässä pms-raivossa hyvää tekisikin. Tietää todellakin, että menkat lähestyy.

Terveiset ja tsemppiä sekä voimia täältä minultakin kaikille tasapuolisesti.
Ei oikein tiedä pitäisi itkeä vai nauraa. Soitin juuri klinikalle..ahaa kuukautiset alkoi kp 23..eikös se ole vähän lyhyt (minulla norm. 24-25)..pitikös tähän kiertoon aloittaa hoito..odotas hetki.. sinullehan oli jo PDA-vastaukset ilmoitettu..EI OLE..ahaa, ei mitään poikkeavaa näytteessä..mikäs se oli suunnitelma..Niin jos niillä sumutteluilla, sanoin..Niin, nythän niiden kanssa ollaan myöhässä..Joten ensi kiertoon aloitat sumuttelut ja sitten syysloma- viikolla punktio..Eihän teillä ollut matkasuunnitelmia?..Ei kai, sanon..Ja kai tätä jos nyt koko syksy ootellaan, niin jääköön risteily..
Miksi ei voineet soittaa niistä vastauksista silloin kun ne on tullut..Olisi voinut sumuttelut aloittaa jo.
Nyt pidin pääni ja pyysin lääkäriltä ohjetta sumutteluun ja se aloitettaisiin hyvissä ajoin.
Niin kun sinulla varmaan ovulaatio on niin aikaisessa vaiheessa kiertoa..
Mikä ovulaatio..Mun vaihdevuodet on lähempänä kuin viimeinen ovulaatio!!
Niin pitäisi tietysti ymmärtää, että työtäänhän he vaan tekevät (ja sen kyllä huomaa)
Sori..

Voi ei, lapsellinenko…Ärsyttävää sekoilua!!! Mulla on kohtelu ollut julkisella parempaa kuin yksityisellä, jossa oikeasti 7:stä käynnistä kuudella oli eri lääkäri. Kukaan ei tuntunut tietävän mun tilanteesta mitään. Julkisella on kuitenkin vain kolme lääkäriä, ja kun on tämmöinen vakioasiakas (valitettavasti), niin tuntee jo ne kaikki.

Aloitin tänä aamuna Synarelat ja heti on hermot kireällä! Ihan psykosomaattista. Itse asiassa jo illalla itketti kun mietin jälleen alkavaa rumbaa… Ja meidän paskaa suhdetta, joka taitaa vedellä viimeisiään. Oon psyykannut itseäni siihen, että ihan reippaasti käyn yksin kaikki ajat ja kontrollit ja teen mitä tarvii. Kunhan mies sitten sinä yhtenä aamuna tulee mukaan ja luovuttaa osuutensa purkkiin.

Tsemppiä Kerttu75! <3 Harmi että teidän suhdekin on mennyt tuollaiseksi…
Minä soitin tänään klinikalle ja kyselin niistä alkioista mitä pakkaseen oikein saatiin. 1 alkio oli kuukahtanut ilmeisesti neljäntenä päivänä ja 3 on pakastettu. 2 alkiota pakastettiin kolmen päivän ikäisinä oikein hyvinä ja 1 oli sitten neljän päivän ikäinen, vähän huonompi kai…
Nyt vaan odotellaan jälkitarkastusta joka on 13.9. ja lupaa yritykseen. Itkettää taas tää kaikki ja parempi varmaan henkisesti alkaa varautumaan ettei lasta enää vaan tuu. :'( Mulla on mietittynä itelle jo lohdutukseksi kaikesta tästä tuskasta mitä aion hankkia jos ja kun tuo viimeinen oljenkorsikaan ei tuo tulosta.

Meillä on sellainen tilanne, että parisuhde pysyisi takuulla parempana ilman sitä lasta. Mutta uhkarohkeana yritellään.

Tulin kysymään monentenako päivänä lugesteronin lopettamisen jälkeen teillä on alkionsiirron (luonnolliseen kiertoon) jälkeen alkaneet menkat? En millään muista miten ollut, kaksi tai kolme päivää se oli. Voisin yrittää kikkailla noiden lugejen kanssa sen verran, että siirto onnistuu ensi kierrossakin. Klinikka kun on siis viikonloput kiinni. Jos esim. sunnuntaina laitan viimeiset luget, alkaakohan ne menkat tiistaina vai keskiviikkona? Yksilöllistä toki ja monilla alkaa lugeista huolimatta jo aiemmin, mutta silti kyselen miten muilla ollut.

Jotenkin ajattelen, että suhde kestää jos on kestääkseen, tuli lasta tai ei. Oon tämän omalta kohdaltani puntaroinut niin, että kun ikää on näin paljon, niin tämä on minun viimeinen mahdollisuus yrittää lasta. Jos ero tulee, niin uskon kyllä pärjääväni lapsen kanssa yksin, omat vanhemmat ovat tukena varmasti. Oon mä tämän ajatuksen miehellekin kertonut, että voi ne asiat järjestyä niin monella tavoin. Sen mielestä jos vauva tulee niin ilman muuta ollaan yhdessä. Mun mielestä välttämättä ei, jos on muutenkin ihan paskaa niin se että joku parkuu siinä ja vaatii huomioita ja hoivaa 24/7 niin se ei suhdetta korjaa.

Kuukautiset on mulla alkaneet ihan miten sattuu lugeista huolimatta. Joskus on tullut niiden läpi ja joskus vasta parin päivän päästä lopetuksesta. Tämä ei nyt sinua Sintti auttanut, mutta kerronpahan oman kokemukseni :/

Mulla myös tullut menkat lugeista huolimatta. Ja varmaan on tosian yksilöllistä mut jos ajatellaan kuukautisten siirtoon tarkoitettuja valmisteita niin niissä on se 2-3 päivää ku pitäis alkaa vuoto.
Mä oon kans kyllä sitä mieltä että jos parisuhde on huono niin ei lapsi sitä ainakaan paranna eikä sitä kannata lapsen takia jatkaa…

Mä muuten bongasin macaa tabletteina, kokeilenpa sitten epätoivoissani taas tuotakin. Tabletit helpompi niellä, koska se jauhe on niin pahaa.

Olo on kyllä sellainen, että menkat alkaa hetkenä minä hyvänsä. Mutta ehkä luget siirtää sitä ovulaatiota kuitenkin hieman… toivon ainakin. Päiväkin riittäisi. Haluan sen viimeisen alkion siirtää seuraavassa kierrossa enkä vasta ikiaikojen päästä 🙁

Huomaa kirjoituksia lukiessa, että näissä hoitoon liittyvissä asioissa mennään niin ihon alle että kaikki käy ihan satasella tunteisiin. Mutta jälleen kerran onneksi täällä voi mieltään purkaa, ilman syylistämistä yms. 🙂
Nyt kilahti postilaatikosta hoitosuunnitelma (jipii!!)
Synaren- sumuttelut alkaa kp 19, 2+2. Ja vuodon alkamisen ja 0-ultran jälkeen Bemfola kp 2:sta alkaen, tais annos olla 225. Onko teillä kellään kokemusta Bemfolasta/vasteesta?
Sitten punktio yms. vko 41. Jotain konkreettista viimein.
Meilläkin tämä on ilm. viimeinen yrityskerta omilla soluilla. Kesken jätetään jos tulosta ei ole tulossa. Vaikka kyllähän se yksikin sitten riittäisi (niinpä).
Hyvää syksyistä viikonloppua kaikille <3

Mulla oli kuin olikin ovulaatio + torstaina, ultrassa näkyi 24 mm munarakkula. Kohdun pinta oli myös erittäin hyvä 9,5 mm. Mulla on jostain syystä joka kerta tullut ovisplussa juurikin torstaina. Nyt eivät aio sen takia siirtää ainutta hyvää alkiota vaan sulattavat oljen, missä on kolme vähän huonompaa. Katsotaan selviävätkö maanantaina sulatuksesta ja niitä viljellään yön yli. Tiistaina siirto jos joku selviää siirtoon saakka. Miten toi siirtopäivä ja noiden kahden päivän ikäisten alkioiden kanssa, onko siirto oikeana päivänä jos tiistaina kolmepäiväisenä siirretään? Lääkäri puhui jotain myös siitä että onnistumisprosenttiin vaikuttaa myös se kuinka kauan lääkärillä kestää alkion viemisessä kohtuun. Mulla mutka kohdunsuulla mikä vie aikaa 🙁 Miten noi torstaiset ovisplussat, onko siirto sitten aina ”väärään aikaan”?

Sinihaikara, yleensä kai lasketaan, että ovisplussaa seuraavana päivänä on ovis. Mutta jos näkivät munarakkulan vielä paikoillaan, ehkä uskaltavat katsoa oviksen tapahtuvan lähempänä lauantaita. Ja siksi siirtävät alkiot noin. Muutenhan tuossa olisi niin, että alkiot kolmepäiväisiä tiistaina kun sun omassa kierrossa olisi neljäs ovulaation jälkeinen päivä. Mä kysyn aina milloin ovisplussa ei saa tulla ja yritän jollain tavalla sitä ”siirtää”, lisäravinteilla tai lugeilla sitten.

Huh miten kovia käänteitä monella ollut. Kun ollaan perimmäisten asioiden äärellä niin ei ihme että elämässä helposti alkaa muukin linkous. Mutta kun sen vaan jaksaa jotenkin katsoa läpi niin ohjelmassa vielä joskus tulee kuivaus ja silitys, varmasti.

Täällä keltanokka edelleen ihmettelee ensimmäistä IVF:äänsä läpi. Synarela meni melkein ilman oireita ja olin jo vähän ehtinyt ajatella että voisko tää sittenkin olla ihan helppo homma, mutta tää munarakkuloiden kasvattelu onkin jo muutaman Gonal-F-päivän jälkeen aikamoista. Alavatsa on tosi nipistelevä ja kova paineen ja turvotuksen tunne. Mutta tavallaan kiva, voi ainakin ajatella että luultavasti siellä jotain tapahtuu kun oireet on niin voimakkaat.

Vähän mamis-olo tulee kun näistä oireista tälleen hätkähtelee. Tuntuu että ainoa oikea tapa mennä tästä läpi ois olla vaan sellanen reipas ja urhea ja kiitollinen. Siks on kiva kun on joku paikka mihin saa ääneen ihmetellä <3

Vaan nytpä ne oireet jo selkeästi helpottikin. Ihanaa jos on vähän rauhallisempi hetki ennen punktioajan turvotuksia.

Kiitos älyttömästi kommentista Katras! Tollasiakin ajatuksia olin jo ehtinyt pyöritellä ?

Hei kaikille!
Noin se Maura meni mullakin. Alku viikon ultras tuntu ja loppu viikol ei miltään, olinki vähä paniikis sinne mennes et onks ne kadonnu sielt jo iteksee 🙂
Mulla ny oli pitkähoito ja siis oli ihan erinlaista kun lyhyes hoidossa. Varmaan tietty sekin voi vaikuttaa, ainaki henkisesti, et toinen hoito ni ei kaikki niin uutta.Että ei ihan sellanen jännitys ollu ku ekal kerral.
Vaikka sit jännitinki et toimiiko tuo suihke jarru ku lyhyes oli piikit.
Punktio päivänäkään aamul ei oikeestaa tuntunu miltään ja ei ees auton tärinä saanu aikaan kamalaa vatsa kipua kuten lyhyes hoidos oli. Sillon olin ihan tuskissani jo ku menin viimiseen ultraan perjantaina (ja punktio oli maanantaina) puoles välis matkaa teki miel hypätä bussista ulos. Matkaa meil hoitoihi joku 80km.
Mutta itse punktio ei ollu ekaa kertaa yhtään helpompi en millään haluis enään!! Kumpa nyt tärppäis tai edes sit se yks pakkas alkio mikä saatiin. Ei vaan kyl ole oirei mihinkään suuntaan. Tällä kertaa oli kyl punktion jälkeen muutaman päivän päästä ku pahin siis ohi niin aina välillä pieniä nippailuja ja vihlaisuja. Tarkottaisko mitään?! Turvotus oli varmaan jotain yht kauan kuin ekallakin kerralla. Punktion jälkeen joku 5-6pv.
Nyt ei sit mitään oireita ja jotenki sellane pessimistinen fiilis mahtaako tää nytkään onnata ehkä mulle ei vaan ikinä mitään onnea suoda.
Jos ne munasolut vaan on niin huonoja kun 5 hedelmöittyneestä vaan 2 oli hyviä.
Alku meni suht hyvin ny alkaa mieli myllertää, hieman oli töissäkin keskittymis vaikeuksia tänään. Ja nää lugetki alkaa jo ärsyttää sotkunsa kaa. Muutama päivä vielä!
RJP76 ikävä toi sun tulehdus, varmasti säikäytti. Toivotaan onnea pakasteiden kanssa!
Tsemppiä kaikille!

Hei,

Olen jo jonkin aikaa lueskellut tätä foorumia. Harmi, että monella tuntuu nyt olleen epäonnea viime aikoina. Täältä saa kuitenkin valtavasti vertaistukea, koska ei ole juurikaan samassa tilanteessa olevia ystäviä. Tässä meidän tarinamme: aloitimme yrittämisen 2015 syksyllä, lapsesta oltiin haaveiltu jo paljon kauemmin. Koska mitään ei kuulunut toukokuuhun mennessä, siirryimme jo tutkimuksiin, koska emme jaksaneet enää odottaa ja alkoi tuntua, että jossain on vikaa. Havaittiin, että mieheni siittiöissä on vasta-aineita erittäin paljon ja siksi meille suositeltiin suoraan ICSI:tä. Nyt on selvitty ensimmäisestä punktiosta ja ensimmäinen tuoresiirto päättyi eilen negaan. Minulle etenkin todella kova takaisku, mies kyllä jaksaa uskoa onnistumiseen. Päätettiin kuitenkin, että eteenpäin mennään ja heti seuraavasta kierrosta jatketaan pakastesiirrolla. Olen siis melko noviisi näissä asioissa.

Tsemppiä kaikille hoitoihin!

Moikka ja tervetuloa uudet ? Kävin äsken hakemassa pakastealkion kyytiin. Tällä kertaa siirto meni todella hyvin. Rakko oli juuri sopivasti täynnä ja kohtu hyvässä asennossa. Kahdella edellisellä kerralla rakko on ollut liian täynnä ja siirto oli hankalaa. Nyt oli myös eri lääkäri kuin aiemmin ja oli helpompi kysyä kaikki mitä on viime aikoina askarruttanut ? Mulla on myös mukava hoitaja, joka on tainnut olla puktiossa ja kaikissa siirroissa mukana. Tosi hyvä fiilis. Tämä kierto on muutenkin edennyt nopeammin kun aiemmin enkä ole ehtinyt stressata tai panikoida. Ovulaatioplussakin tuli pari päivää aiemmin kuin ennen. Jos ei tästä kiinnity niin ei sitten mistään ? Yksi alkio jäi vielä pakkaseen. Tätä siirtoa varten sulatettiin olki, jossa oli kolme alkiota. Niitä viljeltiin yön yli, mutta kaksi muuta menetti soluja liikaa.

Hei! Haluaisin kokemuksia kuinka hormonitoiminta palautuu ns.pitkän kaavan uusi-hoidosta.Taustalla yksi lyhyen kaavan icsi-hoito,josta saatiin 5 hedelmöittynyttä munasoluja. Ei alkanutta raskautta tai edes kiinnittymisyrityksiä. Nyt siis oli julkisella puolella toisen hoidon suunnittelu ja lääkäri päätyi pitkään kaavaan.Perusteli ettei siinä aikataulut ole niin päivän päälle.Sumuttelut olisi tarkoitus aloittaa kp19 (lyhyiden kiertojen vuoksi). Ultrassa kp 28 (kk alkoi seuraavana päivänä limakalvo 5mm,näkyvissä kaksi antraalifollikkelia).Amh 0,9 (mitattu n.vuosi sitten).Selvää liene se,ettei munasolureserviä enää juurikaan ole ja onko turhaa edes haaveilla omasta lapsesta..Lähinnä jäi mietityttämään voiko hoidon seurauksena oma hormonitoiminta lamaantua lopullisesti ja mikä noiden antraalifollikkeiden merkitys on?

Moikka taas kaikille!

Mulla tuli jo labratulokset ja miehen tuloksia vielä odotellaan. Tällainen oli omakannassa:

”Potilas käynyt laboratoriokokeissa, Leuk 7.0, Hb 147, TSH 2.3, T4-V 15.1, Prolaktiini aavistuksen koholla 511, FSH 11.1, LH 3.3, Testo 0.7, E2 0.10, ADIONI 1.9, DHEAS 9.5, SHBG 51. HbA1c 32.

Varattu aika ICSI-hoitoa varten viikolle 43, kehoitetaan ottamaan kahden viikon sisällä yhtettä lapsettomuushoitojen poliklinikalle ajan varaamiseksi hoidonsuunnittelua varten.”

Uskomattoman nopeasti päästään hoitoihin, kun 8.8 oli ensikäynti klinikalla ja nyt jo lokakuussa suunnittelukäynti.

Heippa!
Olen viimepäivät ahkerasti lukenut keskusteluja ja haluan kertoa meidän tarinan…. Lasta ollaan toivottu viimeiset kaksi vuotta tuloksetta, ei sitten mitään, ei pienintä merkkiäkään. Mitään ehkäisyä en ole käyttänyt viimeiseen neljään vuoteen, joten elimistön piti niistä olla ”puhdistunut”. Ja ikääkin rupee oleen. Hoitoihin päästiin kunnallisen kautta lähetteellä vuoden -16 alussa. Kummastakaan ei mitään vikaa löytynyt ja päädyttiin inseminaatiohin. Niitä tehtiin kaikenkaikkiaan kolme ja sitten totesimme, että kesätauko on nyt paikallaan, hormonit rupes täytetään pään. Ja kesätauko teki hyvää. Elokuulle meille varattiin aika IVF hoitoon, alkioita saatiin kerättyä 8 joista 4 oli käyttökelpoisia, joista 4 hedelmöittyi. Tasan kaksiviikkoa sitten tehtiin ensimmäinen tuore alkionsiirto, jonka päälle kahden viikon ajan Luget 200mgx3/pv. Lugeista tuli todella ällöttävä olo, vatsa turposi, nipisteli ja rinnat kipeät. Lisäksi naamani kukki pahemman kerran. Ajattelin, että menkat sieltä yrittää puskea väkisin läpi. Tänä aamuna (7.9) sain tehdä r-testin, joka oli positiivinen ? Ensimmäistä kertaa. Vielä en uskalla hehkuttaa, kun kaikki on mahdollista tässä maailmassa mutta huikea tunne kun tietää että jotain edes tapahtuu. Itse olen kaiken tämän tunnemylläkän ottanut rauhallisesti (vaikkei se aina helppoa ole ollut), joten….

Toivonkin tsemppiä kaikille yritykseen, luovuttaa ei saa ja se otetaan vastaan mitä tulee. Ehkä minussa on vähän pessimistin vikaa ?

Nyt kaivelee ja syvältä. Synarela saa pms-vitutuksen käyntiin ja hermot on kireällä, tuntuu että pää räjähtää. Edesmenneen puolison kuolinpäivä on lauantaina ja se tuo oman sävynsä kaikkeen, ikävä on aina eikä mene pois kokonaan vaikka elämä menee eteenpäin. Eilen keskusteltiin -ei riidelty- vakavaan sävyyn nykyisen miehen kanssa, kumpikin on pohtinut suhteen tulevaisuutta ja kumpikin suhtautuu siihen inhottavan realistisesti. Ei tiedetä, tuleeko tästä mitään. Huonosti nukutun yön jälkeen heräsin itkuisena ja pää kipeänä. Keskustelu jatkui miehen herättyä. Sanoin sille, että oon valmis antamaan tälle vielä yhden mahdollisuuden, mikäli molemmat sitoutuu kantamaan oman vastuunsa suhteesta. Ja että koeputkihommasta en luovu, vaikka erottaisi huomenna.

Oon mt-puolella sairaanhoitajana, ja nyt on sattunut tämmösiä hyvävointisia potilaita, joiden ongelmat oli toisella että lomamatkalla lentokoneessa pelotti, ja toisella miten saa kulumaan 4 tuntia Ikeassa. Kiva heille, mutta piti ammatillisuutta ja empatiaa vähän etsiä.

Enkä just nyt jaksa onnitella kerralla ivf:ssa onnistuneitakaan. Oon nyt liian syvällä itse. Sori siitä.

Lohdullista kuulla, etten ole ainoa, jolta räjähtää pää. Mikä lie hormooniseko iskenyt, koska kuvittelin vuotavani hetkenä minä hyvänsä lugejenkin kanssa (joista viimeiset otin sunnuntaina). Vaan ei näy menkkoja. On vaan järjetön pms-olotila. Lisänä sain kuulla minulle erittäin paljon tuskaa aiheuttaneen ihmisen saaneen kaksoset. Ja varmaan ihan luomusti ja vaivatta! Eikä siinä vielä kaikki, nimittäin työkuviot näyttää siltä, ettei niitä pian ole lainkaan. Se taas tarkoittaa sitä, että seuraava alkionsiirto todellakin on piste meidän yrityksille. ”Luovuttamisessa” on siis puhtaasti kyse köyhyydestä ja nälästä.

Tsemppiä, Sintti! Tasan tiiän tuon tunteen kun toiset saa kaksosia ihan tuosta vaan. Kohta ne alkaa valittaa miten niiden hoitaminen on raskasta.

Luovuttamisesta vielä, että minun mielestä on tärkeää älytä luovuttaa jossain kohtaa. Kuten jos vaikka kaikki rahat on menneet. Tai oma terveys ei kestä. Tai jos ikää on jo paljon, eikä yhtä ainutta keskenmenoakaan ole ollut ja voimat loppuu. Mielestäni omaa terveyttään ei kannata uhrata.

Kiitos Kerttu 🙂

Olisi helpompaa lopettaa haaveilut, jos ei olisi kovinkaan mahdollista tulla raskaaksi. Mutta itsellä siis yksi luomusti alkunsa saanut lapsi (ei nykyisen miehen) ja kaksi keskenmenoa (toinen luomuraskaus, toinen ivf-tuoresiirrolla alkunsa saanut) sekä kiinnittymisyritys ivf-tuoresiirrosta, jolloin testi ehti näyttää hetken positiivista. Mahdollisuuksia siis voisi olla, vaan ei sitä rahaa. Ja ei ole aikaa odottaa rikastumista, ikää muutaman viikon päästä 39 🙁 Mikäs siinä, jos olisi vaikka 30, ehtisi saada uuden työn jne. Talousasioiden murehtiminen saa aikaiseksi stressin, joka taas vaikuttaa sekin raskautumiseen. Ja ihan takuulla tällä stressillä vaikutus siihenkin, ettei ne menkat alkaneet. Tosin nyt tuntuu sen verran kuukautisjomotuksia, että viimeistään huomenna luulisi alkavan. Ja kun hanat aukeaa, tämä ahdistusolotila helpottaa, onneksi.

Kyllä tänne kaikenlaisia tunteita mahtuu ja mielestäni hienoa, kun esim. Kerttu suoraan pahoitteli, että ei nyt kykene onnittelemaan. Ja kerrottakoon vielä selvennykseksi, että mä en yleensä ole katkera kenenkään raskauksista. Mutta kun rikoksia tehnyt paha ihminen saa kaksoset aiempien lastensa lisäksi, se vaan ei käy mun ”oikeustajuun”. Siis tämä ihminen miespuolinen ja pahoinpiteli minut teininä. Mutta ei siitä sen enempää.

Mä ihmettelen, miksi ivf:llä tulee niin järjettömän paljon keskenmenoja 🙁 En mäkään plussasta hyppisi riemusta (en aiemminkaan) ja tulisi sellainen olotila, että mitähän mutanttihirviötä sitä kantaa sisällään ja kuinka kauan raskaus jatkuu. Monestihan se epänormaali raskaus menisi heti kesken, mutta hormoonien tuella saattaa jatkua ikävän kauan. Lapsettomuuspsykologi vähän kerran avasi muiden potilaidensa ajatuksia hoidoista ja siinä minulle selvisi, että siellä käy paljon juuri keskenmenoista traumatisoituneita ihmisiä. Se on sellainen asia, joka todella lyö jotkut matalaksi. Annetaan mahdollisuus ja viedään ikävällä tavalla pois. Itsellä on suunnilleen yhtä suuri mahdollisuus tulla raskaaksi, kuin sitten saada keskenmenokin. Se kyllä mietityttää. Ja viimeinen alkio on kahdesti pakastettu, miten ihmeessä normaali elämä voisi sellaisesta lähteä?

Hei,

sellainen kysymys, että onko teillä kuukautiset muuttuneet jotenkin lyhyemmiksi lugejen käytön yhteydessä? Minulla kun nyt alkoivat nuo kuukautiset myöhässä lugesteronin käytön takia tällä viikolla ja ne sitten kestivät hädin tuskin kahta päivää (normaalisti ovat 4-5 päivää). Näistä ensimmäinen oli normaali päivä mutta toinen oli lähes olematon. Ihmettelen vaan, kun ekaa kertaa tehtiin koko tuoresiirto ja näin ollen ekaa kertaa oli luget käytössä, että voiko niillä olla tällainen vaikutus vai onko joku nyt pielessä, jolla olisi vaikutusta seuraavaan siirtoon ja tähän kuukautiskiertoon?

Kiitos jo etukäteen vastauksesta!

Oon vähän herkillä nyt ICSI hoidon aikana ja oon just lukenut netistä IVF ja ICSI lasten terveydestä ja siitä onko alkoholin kohtuukäytöstä haittaa hoitojen aikana. Vähän ristiriitaisia on tutkimustulokset. Mä oon päättänyt, että yritän elää mahdollisimman rennosti nyt ja jos tekee mieli ottaa viiniä tai olutta vähän, niin sitten otan. Varmasti enemmän haittaa on elämän rajoittamisesta vai mitä te olette mieltä? Toivoisin, että miehenikin joisi nyt vähemmän hoitojen aikana, mutta en haluaisi olla mikään nipottaja siinäkään asiassa. Kyllä lapsettomuuden syyt on varmasti muissa asioissa kun alkoholin käytössä, koska saahan ne normaalisti elävätkin lapsia noin vain, jotka juo kun huvittaa ja ei käytä mitään vitamiineja tai syö terveellisemmin yms. Katkerampaa tekstiä tänään..Haluan uskoa, että jos alkio on jotenkin viallinen se tulee sitten ulos luonnollisesti eikä lugesteron sitä estä vaan se on vaan tukemassa alkavaa raskautta. Keskenmenojen riski on tutkimusten mukaan tosiaan vaan vähän noussut. Yritän, että en lue liikaa netistä tietoa IVF-ICSI hoitoihin liittyen, että kuormittavasta elämäntilanteesta ei tulisi vielä kuormittavampi.

Mä en tiedä muiden hoitotahojen ohjeistuksista, mutta meidän klinikalla alkoholi oli kielletty hoitojen aikana (= pistosten ja punktion jne. aikaan). Eihän se aika montaa viikkoa edes ole ja itsellä ainakin sellainen päänsärky/oksetusolo hormooneista, ettei alkoholi olisi tullut mieleenkään. Kun munasoluja kypsytellään iso läjä yhtä aikaa hormoonein, helposti muutenkin tulee geneettisiä virheitä/epäkelpoja soluja. Mä en uskaltanut edes hiuksiani värjätä silloin ja kännykänkin laitoin pois taskusta säteilyttämästä munasarjoja 😀 Sen verran olen erityislasten kanssa ollut tekemisissä, että en halua ottaa edes teoreettisia riskejä, jos ne voi välttää.

Sitä olen miettinyt, että luontaisessa raskautumisessa siittiöllä on pitkä matka oikeaan kohteeseen ja silloin vain parhaimmat, normaaleimmat siittiöt pääsevät paikalle. Ivf-hoidossa ne lätkäistään siihen maljalle ja ei tule samanlaista koetusta niille. Saati että joutuisivat odottelemaan munatorvissa päiväkausia. Varmaan tuokin vaikuttaa lapsien terveyteen.

Ne keskenmenoprosentit riippuu paljon iästäkin. Esim. yli nelikymppisten raskauksista yli puolet menee kesken muutenkin. Itselle oli keskenmenoprosentti ivf-hoidossa 38 vuotiaana jonkun sivuston mukaan n. 30%. Eli sama mahdollisuus tulla raskaaksi, kuin saada keskenmeno. Siinä ei siis plussista kannata vielä hurrata.

Ikävä kyllä se alkoholi vaan vaikuttaa sekä munasolujen että siittoöiden laatuun. Kysyin lapsettomuus lääkäriltäni voinko itse tehdä mitään parantaakseni munasolujen laatua niin hän sanoi että vältät alkoholia ja tupakointia (myös passiivista). Ja itse olen näin ainakin tehnyt vaikka olis mieli tehnyt ottaa lasillinen viiniä mut en halua ottaa mutään riskiä.

Mä olen myös jättänyt alkoholin kokonaan pois. Olen jo vähentänyt viime vuosina muutenkin yhteen saunasiideriin silloin tällöin, mut nyt ei edes tee mieli.

Kokeilen nyt myös sitä että yritän ottaa luget tasan 12 tunnin välein. Eka viikko on nyt siirron jälkeen onnistunut 5 minuutin tarkkuudella. Saas nähdä miten ens viikolla onnistuu. Olen ottanut raskausvitamiineja kierron alusta saakka. Ainakin on vähän luottavaisempi olo. Raskaustesti viikon päästä.

Täällä on ollut tosi paljon keskustelua viime aikoina ☺. En oo itse oikein ehtinyt mukaan. Onnea plussista! Mielestäni pitää iloita, jos plussan saa. Itse en ole koskaan saanut. Näissä hoidoissa pitää ilot löytää niistä pienistä asioista,joita eteen tulee, muuten ei jaksa. Ja se,mitä plussan jälkeen tapahtuu ei voi etukäteen tietää eikä siihen omasta mielestäni voi valmistautua etukäteen. Ainakaan muuten kuin tietämällä riskit. Raskautta tässä kuitenkin jokainen tavoittelee ja jos se jonkun kohdalle osuu,niin olisi se parasta että siitä pystyisi nauttimaan ilman pelkoa.

Ja ymmärrän nekin tunteet,jos on väsynyt ja pettynyt eikä jaksa iloita. Mielestäni se kertoo juuri siitä,miten moninaisten tunteiden kanssa tässä eletään. Tänne pitäisi kaikkien tunteiden mahtua,hyvä että täällä niitä uskaltaa avata,koska tuskin niistä pystyy muualla puhumaan,ainakaan yhtä avoimesti.

Tsemppiä Sintti, pidän peukkuja että seuraava siirto onnistuu.

ST86, mulla oli kanssa lyhyemmät kuukautiset kun luget olivat ekan kerran käytössä. Tai juuri noin samalla tavalla, että yhden päivän vuoti aika runsaasti ja sitten jo hiipuivat pois. En nyt itse ollut huolissani, koska limakalvo kyllä ultrattiin sopivan paksuksi,että siinä ainakaan ei olisi pitänyt mitään vikaa olla. Ja tällä viikolla kävin jo uudestaan ultrassa ensi viikon alkion siirtoa varten ja kaikki oli kunnossa. Limakalvo oli hyvä ja seuraava siirto ensi tiistaina. Mulla lääkkeinä progynova ja lugesteronit.

Oletteko muuten muut onnistuneet ottamaan luget säännöllisesti 8 tunnin välein,joilla annostus kolme kertaa päivässä? Vapaapäivinä onnistuu hyvin, mutta työpäivinä on välillä vaikeaa ajoittaa. Vuorotyöt ja kun joka päivä vaihtelee työhön menoajat eikä ole mitenkään itsestäänselvää, että vessaan pääsee lähtemään tiettyyn kellonaikaan. Kysyin lääkäriltä, niin hän oli sitä mieltä, että suunnilleen samaan aikaan tulisi ottaa,mutta ei pitäisi stressata (niin, eipä tietenkään). Ohjeissa lukee, että aamulla herätessä, yhden kerran iltapäivällä ja nukkumaan mennessä. Eli ohjeet eivät vaikuta kovin säntillisiltä. Onko tavoite vaan kolmesti päivässä, eikä loppujen lopuksi sillä niin väliä,mihin aikaan. Mitä te muut olette mieltä? Vaikka tässä yrittää olla itseään ruoskimatta, niin kuitenkin epäonnistumisesta on helpoin syyttää itseään. Välillä sen tajuaa, että itseen kohdistuvat ajatukset ovat aika negatiivisia.

Itselle ohjeistus lugesteronista oli, että ei ole niin tarkkaa ja kunhan ei ottoväli yli 10 tunnin mene (jos 3 krt päivässä laitetaan). Lugesteron vaikuttaa kuitenkin kauan elimistössä. Jos on pitänyt laittaa kolmesti päivässä, se päivällä otettava annos harvemmin onnistunut juuri täsmälleen. Pakastesiirroissa luonnolliseen kiertoon on kuitenkin se omakin keltarauhanen toiminnassa, joten sekin varmasti tasaa hormoonimäärää. Ja jos laitto vaan kahdesti päivässä, se onnistuu helpommin ajallaan.

Mulla alkoi menkat pe-iltana ihan rytinällä (ja kovilla kivuilla!) ja nyt enää tosi niukkaa vuotoa. Eli takuulla lugesteron vaikuttanut noihin, kuten monella muullakin täällä. Normaalisti vuodan 5 päivää enkä usko, että tällä kertaa kestää niin kauan.

Itsellä ollut aina niin, että menkkojen jälkeen se mielialakin kohoaa, onneksi. Mutta eipä tässä silti riemusta hypitä. Sitä yrittää keksiä kaikenlaista, mikä lisää raskautumismahdollisuuksia. Monivitamiinin, D-vitamiinin ja foolihapon lisäksi ostin luontaista E-vitamiinia (ja macajauhetta otan tabletteina), jos vaikka olisi apua. Luontaiseen kiertoon kuitenkin laitetaan, tosin mulla ei ole aiemminkaan ollut ongelmaa kohdun limakalvon kanssa, se ollut aina hyvä.

Täällä onkin ollut monenlaista keskustelua. Minäkin olen sitä mieltä, että tämä on se paikka monenlaisille ajatuksille ja tunteiden kirjolle, joita nämä vaiheet prosesseineen ja erilaisissa elämäntilanteissa meissä saavat aikaan. Esim. suru siitä, ettei saa toista lasta (vähättelemättä sitä), on erilainen kuin suru siitä, ettei koskaan hoidoillakaan saa ensimmäistäkään lasta ja joutuu iänkin vuoksi laittamaan hoidoille pisteen. Niin uusien kuin täällä pidempään kirjoitelleiden kokemukset ovat minusta tänne tervetulleita.

Täällä siis toinen ja vika ivf-hoito käynnissä. Tänään 4. piikkipv. Kävin ke 0-ultrassa, hoitosuunnitelma tehtiin jo kesäkuussa. Nyt lyhyt kaava ja koska viikonloppuisin klinikalla ei tapahdu mitään, niin Primolut-nor-kuurilla ajoitettiin menkat. Menkat alkoi ti 5.9. ja tuli niin järkyt menkkakivut, et jouduin lähtemään kesken päivän töistä. Piti soittaa mies hakemaan ja pahimmillaan pelkäsin, et joku ensiapu-reissu tulee, mut pahin hellitti sit kipulääkkeillä onneksi. Laitan tuon Primolutin piikkiin, koska oli niin poikkevaa. Jotenkin oli tosi masentavaa, et tuli tuollainen kipukohtaus jo tämän hoidon ensimetreillä 🙁 Apteekkireissun yli 600 euron kertamaksu ei myöskään ollut kovin kivaa, vaikka sen tiesikin etukäteen. Tänä vuonna PASeissa kun vain ei-korvattavat Luget ja Gonapeptyl käytössä, niin ei maksukatto ollut vielä täyttynyt. Kp 3 alkoi Gonal-f 225, sillä annoksella 3 pv, tänään jatkuu 200 ja huomisesta sit Orgalutran mukaan. 3 päivänä koski päähän ja jo eilisestä masussa tukalaa oloa. No, kaipa siellä jotakin tapahtuu. Ti ja pe ens viikolla ultrat ja punktio todennäköisesti viikon 38 alussa. Toivottavasti muutama hyvä alkio vielä saataisiin.

Alkoholin suhteen piikittelyjen ja siirtojen aikaan oon pitänyt kutakuinkin nollalinjaa. Muuten olen kohtuukäyttäjä, joskus punaviiniä ja saunasiideri. Eilen otin saunan jälkeen siiderin (0.33), jossa alkoholia 2,25 %.

Siittiöistä vielä, että kyllähän niissäkin klinikoilla tapahtuu valintaa. Meillä miehellä on MAR+ eli ns. vasta-aineita. Näyte annettava klinikalla ja siihen on tässä tapauksessa laitettava heti sellainen aine. Pesun ja käsittelyn jälkeen parhaat pääsevät hommiin. Meillä kuitenkin ekassa hoidossa tuli parempi hedelmöittyminen ivf:llä kuin icsi:llä (1/3:lle munasoluista icsaus) eli kuitenkin luonnollisempi valinta toimi meillä paremmin. Tässäkin parien tilanne vaihtelee hurjasti, joillakin vain icsi mahdollinen ja siinä hyvät hedelmöitysprosentit jne.

Muniksien kasvatteluviikko täällä siis edessä, rankalle tuntuu työviikosta selviytyminen. Taustalla on sekä surua että helpottuneisuutta siitä, että tämä on vika kierros.

Voimia ja tsemppiä kaikille ❤ Pitäisikö jatkaa kirjoittelua syksy-ketjussa, kuka aloittaisi sen?

Aloitin syksy-ketjun,siirrytään sinne jatkamaan.