Etusivu Keskustelu HEDELMÖITYSHOIDOT IVF/ICSI syksy 2015

Luet parhaimillaan 442 vastausketjuja
  • Julkaisija
    Artikkelit
    • #8580
      Almuska
      Osallistuja

      Aloitan nyt uuden ketjun, kun tuo toinen on jo niin pitkä ja vaikeasti selattavissa.

      Itse olen taas lomaillut ja ladannut akkuja syksyn uutta kierrosta varten. Päätettiin jatkaa hoitoja samantien, eli seuraavasta kierrosta syyskuussa taas aloitetaan pistelemään. Nyt vaihtu Gonali Puregoniin ja annostus hieman pienempi. Tällä pyritään siihen, ettei munarakkulat kasvaisi ihan niin nopeasti kuin viimeksi ja saataisiin enemmän kypsiä sitten kerättyä. Nyt on otettu muiden vitamiini ym. lisien joukkoon vielä ubikinoni ja pähkinöitä koitan popsia päivittäin pienen annoksen. Muita poppakonsteja otetaan vastaan 🙂 Lääkäri tosin sanoi, että jos vika munasoluissa niin ei ole paljoa tehtävissä, kun nyt vaikuttaa siltä että niissä se vika olisi, mutta katsotaan vielä toinen kierros ja mietitään sitten jatkoa.

    • #8589
      Ruusunen
      Osallistuja

      Kiitos Almuska uuden ketjun luomisesta. Syksyn merkit ilmassa ja monilla varmasti hoidot alkavat/jatkuvat. Tsemppiä kaikille samassa veneessä matkustaville.

      Meillä tänään ensimmäinen Gonal-f pistos kp 3. Keltarauhastuki ollut käytössä loppukierron ajan pari viikkoa ja kuukautiset alkoivat kutakuinkin silloin kun pitikin eli tiistaina. Hoitosuunnitelma meillä suht sama kuin ensimmäisellä kerralla, jolloin punkteerattiin peräti 21 follikkelia, 13 hedelmöitettiin, 8 hedelmöittyi, 3 jatkoi kehitystä plastoiksi. 1 tuoresiirto syksyllä 2014 ja 2 pakastesiirtoa keväällä 2015. Tulipas dataa 🙂

      Maanantaina ultran jälkeen viisaampi, palailen sitten kertomaan kuulumisia. Toiveet korkealla. Tullaan sitten kovaa ja korkealta alas, jos niin käy, mutta nyt luotetaan täysillä, että nyt on meidän vuoro onnistua.

      Kävin tiistaina vyöhyketerapiassa, jossa stimuloitiin jalkaterien kohdun ja munasarjojen heijastepisteitä. Tämä oli ensimmäinen kerta vyöhyketerapiaa ja se tapahtui puoliksi vahingossa. Olin varannut ajan hierontaan ja hemmotteluhoitoon, mutta tiesin että hieroja on myös vyöhyketerapeutti. Hän kuunteli minua ennen hieronnan aloitusta ja olimme heti samalla aaltopituudella. Hän hieroi hartioiden seudun, jalat ja samalla paineli pisteitä. Auttaa, jos auttaa. Oma tarkoitukseni oli rentoutua. Käsittely oli kyllä todella kivuliasta ja hieronnan jälkeisenä päivänä olo oli kuin jyrän alle jääneellä. Tänään olo ihan normaali, eli en nyt mitään mieletöntä muutostakaan huomaa.

      Käytössä myös monivitamiini, omega-3, maitohappobakteeri, magnesium ja d-vitamiini. Oliiviöljyn, pähkinöiden ja siementen käyttöä olen myös kesällä lisännyt. Alkoholinkäyttö ollut jo vuosia todella satunnaista. Näillä mennään ja tähän paukut riittää lääketieteellisten toimenpiteiden ohella.

      Keskityn tietoisesti hengittämään syvään ja rauhoittumaan, rentoutumaan. Välillä epäilyksen peikko kuiskii korvaani jotain hölynpölyjä, mutta koitan hätistää sen tiehensä. Aurinkoa!

    • #8591
      Haave-80
      Osallistuja

      Heipä hei!
      Täällä IVF-hoito jälleen takkuaa. Sumutukset ja pistokset jatkuu. Nollaultrassa kaikki näytti siis vielä hyvältä, mutta ekan ultran jälkeen tilanne taas ihan nollissa. Eli ei edelleenkään mitään vastetta. Nyt nostettiin annostusta taas puolella.
      Ihan sama tilanne oli edellisessä hoidossa, silloin käytössä oli suprecur ja GonalF, nyt GonalF:n tilalla Menopur.
      Lääkäritkin ihan ihmeissään, kun kuulemma munasarjat näyttää muuten ihan hyvältä.

      Tuskaista kun ei oikeasti tiedä missä vika.
      Pelkään kovasti, ettei koskaan edes päästä punktioon saakka.
      Huomenna uusi ultra, katotaan onko mitään vaikutusta lääkkeen määrän nostolla.

      Onko kellään kokemusta samasta ongelmasta?

      Tuntuu jo siltä, että pitäisi päästä puhumaan näistä asioista jollekin, kasvotusten. Onko sitten psykologi vai mikä. Kynnys vaan siihen, että lähtee hakemaan apua, se on aika iso. Tuntuu vaan siltä, ettei vaan enää jaksa käsitellä näitä asioita yksin.
      Lisäksi tosiaan ympärillä kaikki sikiää. Hajottaa, surettaa, vihastuttaa, oksettaa.

    • #8592
      Pulu
      Osallistuja

      Kiva, kun uusi ketju niin helpommin luettavissa ja jos lisäisi aktiivisuutta.

      Tänään tehtiin tuoresiirto. Siirrettiin yksi hyvä ja toinen hieman jäljessä. Eli uskaltauduin kahden siirtoon jos vierihoito auttaisi edes toista. Pakkaseen ei jäänyt mitään ? josta olen surullinen. Tää kierros riitti tähän.

      Lugesteronit tukena 2+2 ja sunnuntaina gonapeptyl pistos nyt sitten kokeeksi mukaan.

      Lääkäri alkoi jo seuraavaa uutta hoitoa miettimään ja suosittelisi seuraavaksi pitkää kaavaa sumuttelujen kera. No joo. Piinailen nyt ensin tämän. Tuskin ihan heti perään jaksaisin uutta piikkirumbaa, mutta kuitenkin niin, että yritys tulisi tämän vuoden puolelle.

      Vatsa tosi kireä ja arka, ultrassa näkyi, että lantionpohjaan oli hieman vuotoa päässyt punktiosta johtuen ja siellä nyt häiritsee. Haihtuu verenkiertoon ajallaan.

      Tsemppiä muille hoitpohin ja laitelkaahan kuulumisia ?

    • #8596
      ladybird
      Osallistuja

      Heit kaikille,
      mulla on sama ongelma, kuin sulla Haave-80. Olin maanantaina ekassa ultrassa, Gonalia pistin siihen asti 150. Mitään ei siis ollut tapahtunut silloin.. Nyt annos on isompi ja huomenna menen kuulemaan tuomion siitä. Siltä se siis juuri tuntuu, eli tuomion kuulemiselta. En usko, että mitään on tapahtunut, koska mitään tuntemuksia ei ole ollut. Ärsyttää, itkettää ja kaikkea muutakin. Pelottaa todella, että myös tämä (niiden menneiden inseminaatioiden lisäksi) hoito jää kesken. Onneksi työ pitää kiireisenä. Ja onneksi löysin tänne, koska jo asian kirjoittaminen helpottaa todella paljon!! Olis kyllä kiva tietää, mistä kaikki johtuu. Olis mukava, jos sais TEHDÄ asialle jotain, mutta ei ilmeisesti ole mitään…

      Itse käyn tästä juttelemassa psykologilla. Tai lähinnä kävin 45 min itkemässä siellä. Se helpotti keväällä niiden kuuluisten inseminaatioepäonnistumisien jälkeen. Näennäisesti olen pysynyt melko hyvin kasassa, mutta nyt jo huomaan, että kyyneleet tulevat silmään jo tätä kirjoittaessa.

      Toivottavasti sinun Ruusunen ei tarvitse pudota korkealta! Tsemppiä myös Pululle jatkoon!! Ja Haave-80, jos vaan keksit jonkun selittävän tekijän omalle ”kasvatusongelmallesi”, niin mielelläni kuulisin, jos se sopisi minuunkin…

    • #8597
      Felia
      Osallistuja

      Kiitos Almuska uudesta ketjusta 🙂

      Meidän PAS päättyi negaan. Jostain syystä pettymys oli minulle paljon kovempi kuin tuoresiirron jälkeen. Jotenkin vain tuntui, että täytyy olla jo meidän vuoro. Vaan ei ollut, ja seuraava yritys vasta loppuvuodesta :/ Tsemppiä kanssasisaret!

      • #8598
        Okelion
        Osallistuja

        Hei, liityn uutena ketjuun. Olen kohta 36-v, mies 42-v, kummallakaan ei ole lapsia. Olen haaveillut lapsesta noin 15v saakka, mutta tähän mennessä ei ole ollut onnea.

        Olin jo hakeutunut hoitoihin yksinäisenä kun tapasin mieheni. Tämän vajaan kolmen vuoden aikana ehkäisyä on käytetty tasan kerran. Hakeuduimme hoitoon ensin yksityiselle, mutta alkututkimusten jälkeen hakeuduimme julkiselle. Julkisella hoidot aloitettu vuosi sitten syksyllä, kaksi inseminaatiota, ei tulosta. Sitten yli puolen vuoden jonotus, nyt IVF käynnissä.

        Annoksena 125 Gonal-F:ää, kuu7. päivästä alkaen lisäksi Cetrotide. Eka ultra vasta päivänä 9. Toisella puolella vain ykis follikkeli, toisella 4-5. Luulen että julkisen ruuhka aiheuttaa tämän mielestäni liian vähöisen seurannan. AmH-arvo on 9,7, joten siksi varovat antamasta liikaa hormonia. Eilen illalla pistetty Ovitrelle ja huomena poiminta.

        Sokerina pohjalla se, että meillä ei ole enää lainkaan seksielämää (vai mitä sanotte seitsemästä kerrasta vuoden aikana?). Äsken kun kyselin onko mies ”tuoreuttanut” spermaansa, hän suutahti, on kuulemma liian yksityinen asia…

        Muuten suhde on hyvä, mutta tämä tilanne laittaa kyllä miettimään mihin sitä on päänsä pistämässä. Testosteronigeeli auttaa miehen haluttomuuteen, mutta sitä ei tietty voi tässä tilanteessa käyttää.

        Ai niin, meillä on selittämön lapsettomuus (tosin ystäväni sanoo että ei toi mikään selittämätön ole ;))

    • #8599
      Ruusunen
      Osallistuja

      Felia olen niin pahoillani teidän puolesta 🙁 olin myös aivan siipi maassa pitkään viimeisen epäonnistuneen PAS:n jälkeen. Tuntui että ei voimia aloittaa uudelleen alusta. Toivon että myös sinulla aika auttaa suruun ja uusi yritys tuo toivoa <3 Et ole yksin.

      Haave mulla ihan samoja tunteita viimeisten epäonnistuneiden siirtojen jälkeen. Tuli jo sellainen olo että tässä tarvitaan ammattiapua, mutta en sitten lähtenyt hakemaan/saanut aikaiseksi/sinnittelin vain töissä itku kurkussa masentuneena, kun muutenkin paljon poissaoloja. Aika pohjalla kävin, mutta nyt taas uutta puhtia täynnä. Eihän elämän tällaista hengissä selviytymistä kuuluisi olla?

      Tsemppiä Pulu piinapäiviin, ethän luovuta vielä?

      Okelion tervetuloa mukaan, pitkä taival sinulla takana…Se yksikin alkio voi onnistua, koskaan ei voi tietää.

    • #8600
      Pulu
      Osallistuja

      Voi Haave-80, voi kun nyt punktioon asti pääsisitte, kyllä täällä kovasti toivon onnistumista teille ?, että hoito etenisi hyvin.

      On tää niin merkillistä. Justis lueskelin jonkun blogia, jossa munasoluja törkeen paljon ja kaikki hedelmöittyi ja pakkasessa liuta jälkikasvua odottelemassa, kun ensimmäinen jo nappasi kiinni. Toki hienoa, mutta niin epäreilua, haluun kans 🙁 Onhan se yksikin alkio todella suuri mahdollisuus, siihen niin haluaisin uskoa, että vielä on toivoa ja mahdollisuus onnistua. Kiitos Ruusunen, ei kai tässä vielä voi luovuttaa. Ei vaan jotenkin uskalla toivoa ja olla positiivinen, haluaisin kyllä.

      Kyllä korvienväli tosiaan on kovilla ja olen ajatellut, että jos alkaa tekemään todella tiukkaa niin pakko mennä äidinkanssa juttusille. Hössöttäjä ja voi voi sentään ja kauhee, hui -tapaus, mutta tiedän, että itkuni saan itkeä oikealle ihmiselle.

      Voi harmi Felia, itsellä jotenkin noihin PAS siirtoihin on suurempi luotto kun tuoresiirtoihin, mutta ei voi mitään. Seuraaavaan kiertoon sitten viisaampana. Jokaisesta hoitokierrosta saadaan dataa ja seuraavaa hiotaan sdn mukaan. Eli se oikea koktail, jossa juuri oikean kypsyiset munasolut syntyvät, löytyy vielä.

      Ekassa ivf:ssä,oli mulla 13 pistospäivää (oli osa ylikypsiä) ja nyt oli 11 pistospäivää ja hieman näytti epäkypsiltä. Että kyllä sen kolmanen kerran vielä otan, johon ajatuksena 12 pistospäivää. Vaikkei montaa, mutta olisi edes laadultaan sopivia. Maljalla hedelmöitys myös nyt sitten unohdettu eli icsattava pelkästään, muuten ei toimi.

      Ihana Okelion, kun liityit joukkoon. Vaikea kyllä miehen haluttomuuteen varmasti mitenkään, edes varovasti antaa kommenttia. Meillä asia on toisinpäin ja kyllä siitä ajoittain kuulen kuittailua ja nakertaa mieltä entisestään. Menee yleensä antamisen puolelle, mutten koe sitä mitenkään vääränäkään. Tällainen olen aina ollut ?. Puhuminen aiheesta ei ainakaan auta. Kaipaan hellyttä ja haleja enemmän. Mutta kyllä taitaa ainakin meillä molemmilla olla se suojamuuri yllä. Spermanäytteen tulisi olla päviltä 3-7, eli sen verran pitäisi olla intoa, mutta ehkä hoitaa sitten asian salaa, kuten meillä mies hoiti salaa nuuskan lopettamisen ennen näytteen antoa (ja taitaa yrittää edelleen olla ilman). Miehet on kyllä ja niin oma taiteen lajinsa. Toivottavati hoidot teillä sujuvat silti hyvin ☺ Koitetaan kestää näitä meidän ukkokultia!

      Voimia! Kiva kun kirjoittelu piristynyt. Tänne purkaminen kyllä helpottaa, kun ei ole yksin ongelmansa kanssa.

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 3 kuukautta sitten Pulu.
      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 3 kuukautta sitten Pulu.
    • #8603
      Lumikko
      Osallistuja

      Tervetuloa mukaan Okelion!
      ”kiva” kuulla, että muillakin on haasteita sen seksin kanssa. Meilläkään ei kovin vilkasta ole oikein koskaan ollut. Mutta heti kun mukaan tuli IVF-hoidot, niin se vähä pieneni entisestään. Surettaa kovin, ettei voi edes yrittää hyödyntää niitä n. 12 mahdollisuutta, jota vuodessa on. Tämä on minusta tosi vaikea asia, eikä mies oikein halua tästä puhua. Siis omasta haluttomuudestaan. Ei se nyt hoitojen aikana kummoista ole minullakaan, mutta mieelstäni pitäisi edes yrittää. Ja puhua.

      Voi surku, Felia! Kovasti tsemppiä, toi on niin hanurista.

      Mulla on aina ollut kiinnittymisen tukena vain Lugesteron, ilmeisesti Gonapeptyl olisi vaihtoehto myös? Tarjotaanko sitä julkisella puolellakin ja millä kriteereillä olette sitä saaneet? Kahden hoitorumban perusteella olisin taipuvainen uskomaan, että se kiinnittyminen on ongelma.

    • #8606
      Pinpin
      Osallistuja

      Heissan rakkaat leidit! Pitkästä aikaa taas tänne vähän päivitystä. Jälleen takana yksi ultra ja mikähän helv** i siinä on ettei kroppa voi noiden hematoomien kanssa toimia kuten pitää. Edelleen pienen pieni hematooma nyt munasarjojen vieressä. Ja taas yksi kk odottelua. Nyt just tuntuu et tää oli voimeinen pisara siihen et kamelin selkä katkes. Jotenkin tuntuu ylitsepääsemättömältä vaikkei sen niin pitäisi olla. Juurikin lääkäri sanoi että mahdollisuudet on hyvät kun kierto on säännöllinen.

      Okelionkiitos että toit aiheem esille. Eipä sebpetipuuhastelu meilläkään ole aktiivista. Mies on jotenkin täysin aloitekyvytön ja mä oon monesti todennut etten mä voi olla aina se joka tekee aloitteen. Toki nyt kun on ollut tätä hoitotaukoa niin on edes vähän yritetty.

      Felia Tsemppirutistus! Ja kaikille muillekin hirmuisesti tsemppiä!

      Yksi aihe mikä omaa mieltä on kaivertanut nyt on nää turhat lasten liikennekuolemat. Viimeisimmän tytön äiti on lapsuuden tuttu ja en edes voi kuvitella millaista olisi elää tuollaisessa tilanteessa. Mietin myös että mitä jos lapsi olisi tehty hoidoilla, olisiko tilanne vielä pahempi?! Ja juu, tapahtuma meni ns. Liian läheltä joten koskettaa ja mietityttää hullun lailla. Mutta miettiilö kukaan muu asioita näin?

      Eihän tässä auta kyin nousta suosta ja potkia eteenpäin!

      • #8618
        Okelion
        Osallistuja

        No niin, 7 follikkelia joissa 6 munasolua. Nyt sitten jännätään maanantaihin 🙂 Oli muuten huippuhyvä hoito naistenklinikalla; ei sattunut yhtään toimenpiteen aikana ja sen jälkeen tullut kipu hoitui Panacodilla. Nyt tietty kun sanon näin, seuraavalla kerralla on kunnon kidutus 😉

    • #8623
      Ruusunen
      Osallistuja

      No nyt se sitten iski, epävarmuus! Aloitinko sittenkään pistokset oikeana päivänä, kun menkat alkoivat kunnolla vasta klo 17 (päivän aikana pientä tiputtelua) ja laskin sen kp1. Varmistin asian kinikalta ja neuvoivat näin. Aloitin pistot kp3 mutta tosin vasta illalla klo 22, koska mielestäni näin helpointa. Viime hoidossa oli hyvä vaste, mutta nyt ei vielä mitään tuntemuksia. Jännitystä lisää se että eka ultra vasta kp7 viikonlopun takia ja jarrupistoskin ehditään pistää ennen ultraa. Nyt peukut pystyyn että kasvua tapahtuu ja kasvavat yhtämatkaa. Viime kerralla maha oli älyttömän turvoksissa ja olin todella kipeä jo monta päivää ennen punktiota. Okelion mulla punkteeraus teki tosi kipeää ja jännitän jo uutta, jos on vielä kipeämpi. Täällä myös jännätään maanantain ultraa koko viikonloppu ihan pinteessä. Tsemppiä myös sinne ja täällä peukut pystyssä teidän puolesta!

      Pinpin odotus on hanurista! Jos sitä joskus saisi oman nyytin kainaloon, silmäterän, aarteen elämän ajaksi, kuinka sitä pystyy suojelemaan tarpeeksi? Viime aikaiset onnettomuudet, raiskaukset ja lapsimurhat pistää niin vihaksi ettei sanoja riitä kuvaamaan. Myötäelän myös, kuinka ihmiset selviytyvät kauheuksista.

      Kiva kun täällä niin aktiivista kirjoittelua. Helpottaa niin lukea teidän ajatuksia vaikka tuntee ettei aina löydä oikeita sanoja tsemppaamaan tai lohduttamaan ?
      Tää viikonloppu on ihan piinaa! Nyt kävelylle aurinkoon jos helpottaisi ?

    • #8624
      ladybird
      Osallistuja

      Nonni nyt ehtii taas tännekin kirjoittaa. Eli eilen kuulin, että kasvua onkin tapahtunut. Se oli helpottava tieto. Punktiopäivä on sovittu, itse olen epäileväinen loppuun asti. Edellisissäkin hoidoissa näytti hyvältä jossain vaiheessa, mutta sitten kasvu on tyssännyt. Nyt on tietenkin kaiken lisäksi kipeä (=kuumeinen) olo ja pelkään, että se vaikuttaa tähän… Vai voiko näistä lääkkeistä tulla tällainen höntti olo??

      Nuo seksivaikeudet on ollu itelläkin ajoittain ajankohtasia. Joskus masennuksen syövereissä oon miettiny, että mitä hyötyä siitäkin on, kun en voi millään tulla edes vahingossa raskaaks. Ilman ovulaatioita on paha raskautua :/ Tähän kaikkeen kun vielä lisätään normaali stressi ja huoli näistä hoidoista, niin tietää sen, ettei halut ole aina kovinkaan korkealla.

      Ihana lukea täältä, että jotkut kyllä onnistuu. Jos se toisi luottoa siihen, että ehkä se seuraava vaihe menee itselläkin hyvin… Ja teille kaikille, joilla ei mene niin hyvin, niin tsemppiä minultakin. Jos se jotain auttaa.

      Pidetään ne peukut pystyssä, sormet ja varpaat ristissä ja edetään hetki kerrallaan..

    • #8626
      Pulu
      Osallistuja

      Ruusunen, sinuna en olisi huolissaan. Mulla lääkäri ainakin sanoi, että kp2 tai kp3 niin ei ole merkitystä, tärkeintä on, että vanha tulee pois. Itse opettelin myös laskemaan kiertopäivät vasta nyt. Eli kp1 on jos runsas vuoto alkanut jo aamupäivästä, eli kaksi päivää pitäisi saada vuotaa kunnolla. Eli siksi tavallaan sulla nyt kp3 joka todellisuudessa kp2, jota yleisemmin käytetäänkin. Ei pitäisi olla hätää ☺.

      Okelion, kiva kuulla, että punktio sujui hyvin. Mullakin ensimmäinen meni suhtkoht kivuttomasti, mutta nyt toisella kerralla eri lääkärin ollessa kyseessä oli paljon kivuliaampi ja tärisin hoitopöydällä, enkä saanyt millään itseä rentoutettua, myös vuotoa lantionpohjalle tapahtui, joka piti olon tukalana useamman päivän. Väitän siis, että tekijöissä on se ero! Toivotaan, että mahdollisimman moni solu hedelmöittyisi ?.

      Lumikko, Gonapeptyliä mietittiin vasta nyt ensimmäisen kerran omalle kohdalle, en myös oikein ymmärrä mihin perustuu milloin annetaan ja milloin ei, mutta keltarauhashormoniahan se on ja nyt sitä sitten sain. Pistos punktiosta kuudentena päivänä. Nyt olisi myös jäänyt, jos en olisi erikseen lähtiessä kysynyt, että miten sen Gonalinkanssa nyt sitten. Empi vielä, mutta tuumasi, että ”no joo, kokeillaan nyt kun kaksi alkiotakin laitettu”.

      Vatsa turvoksissa ja pömpöttää siihen malliin, että olisin jo pitkälläkin raskaudessa, voi apua. Hormoonien ansiosta tietysti munasarjat ym.turvoksissa. Suuri hormoonimäärä vyötäröllä (vielä kun annosmäärät ovat olleet niin isoja) ei ole tuoresiirtoon siis kroppa kovin vastaanottavainen… ja tämän takia olisin niitä pakkasalkioita toivonut. Miten lie vielä annos gonapeptyliä tekee… voi elämä. Huomenna pistos aamupäivästä, epäilen vahvasti, että pikkuriikkiset alkiot ovat jo tiensä käyneet, mutta loppuun vietävä.

      Luget ärsyttävästi aiheuttaa kevyttä jomotusta ja tunnetta, että kuukautiset alkavat kohta. Nännit vielä hieman arat eli ei ole siis hormonit kropasta hävinneet, ensiviikolla varmaan jo toisin. Pierettää niin maan pirusti ? ja ilmaa tuntuu olevan muutenkin ja tuntuu, että pitää vatsaa hieroskella, että saa röyhtäytettyä. Kaikenlaista.

      Verenpaineita en ole tosin mitannut, mutta suonenvetoja ollut ja paikkapaikoin paineita tunnen, joita harvemmin koen… ja pikkasen kiinnittänyt huomiota tykytyksiin… otinpa nyt omegat lisäravinnoksi, jos vähän tota suonistoa jeesivät. Mangnesiumia myös. Jotenkin hiipinyt pieni pelko, ettei lääkitys jätä mitään sivuvaikutuksia.

      Mies ei ole siirron jälkeen kysynyt kertaakaan, että miten meni tai menikö hyvin ja jäikö pakkaseen. Vituttaa ihan saatanasti. En perkele sano mitään jos ei kysy!! Tää on taas tätä, oon ihan poikki, hiljaista taistoa joka vitun asiasta. Huoh.

      Toivotan kaikille munisten kasvattajille oikein satoisaa tulosta ☺☺, olette sitten velvollisia kertomaan salaisen coktailin jos tulee hyviä tuloksia ???

      Jännäilyt jatkukoon ja positiivisia ajatuksia nyt vaan jostain. Pakko olla jotain mikä saa hyvälle mielelle tai ainakin ajatukset pois pettymyysistä. Tsemppiä jännäilyihin! ???

    • #8635
      Pulu
      Osallistuja

      Tasan viikko punktiosta. Eikös kiinnittymisvuotoa pitäisi ilmaantua tällähetkellä jos siihen viittaavaa toimintaa olisi tapahtunut? Muuten rauhallinen, joskin apea ja väsynyt olo. Piinapäiviksi näitä ei turhaan kutsuta.

      Miten Okelion kävi hedelmöittymisten kanssa? Joko tulokset olette saaneet? Jännittää varmaan tuo ensimmäisen tiedon saanti, itsellä muistan kyynelteen kohonneen silmiin, kun vain osa oli hedelmöittynyt… ensimmäiseen ivf:ään jotenkin kun lähti niin positiivisen luottavaisin mielin.

      Piinaillaan piinaillaan…

      • #8637
        Okelion
        Osallistuja

        Kuudesta munasolusta kolme oli hedelmöittynyt, yksi alkio siirrettiin ja kahta vielä kasvatetaan pakastuskelpoisuuden toivossa. Kävin vessassa alkionsiirron jälkeen ja heti tuli olo että jokohan se nyt karkasi…

        Ei ihme että luomuna on niin hankalaa, kun eivät ruojakkeet suostu hedelmöittymään edes maljalla! Ensi kerralla (minäkö muka pessimisti?) pyydän roimasti enemmän Gonal-F:ää, vaikka AmH onkin 9,7.

        Älä nyt Pulu vielä luovuta! Ei kai aina mitään vuotoa ole. Itsellä on raskaustesti reilun viikon päästä perjantaina, jolloin tuloksen saa vsta maanantaina. Onko niin ettei kotitestiä kannata tehdä?

    • #8639
      Pulu
      Osallistuja

      No hyvä juttu, kun siirtoon pääsitte. Piinaillaan yhdessä ?. Yksikin pakkaseen niin pääsee passiin. Tai jää tulevaisuuden varalle, who knows. Tarrasukkia nyt vaan! Eikä se sieltä pois pääse vessakäynnillä. Niin pikkuruisia ettei pajas silmäkään liiemmin erota ja sinne limakalvoihin jäävät. Kohtuhan kun ei ole ontto vaan vähän kun hyytelöä kokonaisuudessaan. Jäisipä nyt ainakin sen 9kk ajaksi ?.

      Ohjeeksi olen aina saanut, että verikoe 2vk punktiosta tai kotitesti 2vk siirrosta. Ensi maanantaina menen verikokeeseen nyt ensimmäistä kertaa, jos jotain kertoo edes, että onko yritystäkään ollut. Aiemmin tein kotitestin.

      Ei kAI välttämättä kiinnitysvuotoja aina… toivon vain niitä merkkejä. Lääkeet vaan aiheuttavat luuloja kun välillä mukamas nippailee ja vähän jomottelee, mutta tutut tUntemukset esellisiltä kerroilta ?

    • #8640
      Ruusunen
      Osallistuja

      Okelion tuohan on hyvä tulos ja ihanaa että saitte kyytiläisen matkaan <3 Nyt toivotaan että eka kerta tärppää <3 Itselleni on ollut näillä kolmella kerralla helpointa kuulla tulos veritestistä, on sitten kerralla oikea tieto. Kerran tein kotitestin ja kadutti jälkeenpäin, kun itkin ensin aivot pihalle, sitten elättelin uutta toivoa, että testi näyttikin väärin, ja sitten taas uusi romahdus…ei mun juttu. Mielummin piinailen pari päivää lisää. Tuoresiirrossa mulla tosin alkoi kunnon vuoto lugejen läpi jo ennen veritestiä.

      Tsemppiä Pulu Piinapäiviin <3 Toivon todella että nyt on teidän vuoro onnistua ja saadaan onnitella teitä <3 Lähetän lisää rauhallisia ja positiivisia ajatuksia näihin ei todellakaan helppoihin päiviin.

      Turhaan tosiaan huolehdin ja murehdin viikonloppuna (Pulu sun kommentti kyllä rauhoitti), sillä tänään ultrassa selvisi munikset kasvaa aikataulun mukaan <3 Voi onnentunne <3 Tää päivä on mennyt niin hyvillä fiiliksillä! Pikkuista pingotuksen tunnetta munasarjojen seudulla, mutta liikkuminen on vielä kivutonta, vähän turvotusta. Punktio alkuviikosta, mutta sitä ennen vielä monet itkut Orgalutranin kanssa. Gonal f:n piikittely ei juurikaan tunnu, mutta Orgalutranin sattuu.

      Tsemppiä kaikille muillekin eri vaiheissa menijöille. Tsemppihedelmiä <3

    • #8647
      Sankar
      Osallistuja

      Täällä uusi ketjuun liittyjä. Ollaan aviopari minä 33v. ja mies 30v. Lapsi on saanut tulla jos on tullakseen jo noin 8 vuotta…..
      Pari vuotta sitten ensimmäisen kerran käytiin lääkärin luona ihmettelemässä miksei lasta kuulu, sieltä laitettiin bumerangina takaisin kotiin laihduttamaan.
      Kun sain laihdutettua, lääkäri laittoi meidät heti tämän vuoden tammikuussa IVF-jonoon (mitään muita hoitoja ei olla tehty) ja IVF-infossa oltiin kesäkuussa. Hoidot tehdän julkisella (naistenklinikalla).
      Meistä kummastakaan ei ole löytynyt mitään vikaa, joten selittämätön lapsettomuus diagnoosina.
      Tällä hetkellä hoidot ovat siinä vaiheessa, että Synarelan suihkuttelu alkoi 8.8. Ultra ja pistoshoidon aloituskäynti oli 26.8. ja nyt on pistelty Gonal-F:ää 200IU/vrk. Tänään kävin labrassa, tsekkaamassa hormonitason ja perjantaina olis ultra, jossa katsotaan miten paljon palleroita siellä kasvaakaan.
      Jos nyt päästään punktioon saakka, se olis ens viikolla. Mutta voin kertoa, että jännittää! Koitan olla kovin hyvillä mielin, mutta kyllä tää lapsiasia on vaan koko ajan päällimmäisenä mielessä.
      Olo on ollut ihan ok, nyt piikittelyn myötä on tullut aika karmeita päänsärkykohtauksia ja vatsassa on alkanut olemaan hieman turvotusta ja menkkajuilimista.
      Huuh, toivottavasti kaikki menee niinkuin pitää ja tsemppiä kaikille muillekin! 🙂

    • #8648
      Pulu
      Osallistuja

      Tervetuloa Sankar ? kiva saada uusia ketjuun (tai no mikä nyt sitten on se kiva tässä, mutta ei tarvitse yksin olla asiansa kanssa, ehkä juuri se). Kyllähän se punktio aina jännittää kovasti, siitä kuitenkin selviää. Toivottavasti siellä saldo on suurempi… vähän täällä nyt tuntuu olevan useammalla tilanne, ettei oikein hyperiä tuolla munasarjoissa saada millään aikaan ja niitä tärkeitä pakkasalkioita ei saada talteen. Täällä ajatukset jo pitkässä kaavassa… perusteltiinko sulle Sankar tuon pitkällä kaavalla etenevän hoidon tarve?

      Millaisia kustannuksia olette jo joutuneet kokemaan? Mietin tässä jo yksityiseltä siirtymistä julkiseen kustannusten takia. Alkaa olla kohta vaan kivet taskussa. Sitä kun luuli, että kerta riittäää, huoh. Vai onko kellään selkeää lukua, paljonko on hinta ero yhdellä ivf:llä? Ja muuttuuko se hoito… epäilen ettei ainakaan paremmaksi, ei mitään käsitystä. Iän puolesta ja kropan reagoimisesta lääkkeisiin päätellen ei olisi kyllä aikaa tuhlattavana enää.

      Päänsärkyihin ja niskajumeihin olen saanut helpotusta reilulla vedenjuonnilla, ihan noin yleisestikin (tässä puolen vuoden aikana kokeilemalla opittu asia), vaikka olenhan siitä kuullut, että vettä pitäisi juoda niin ja niin paljon… joo, no en ole juonut, nyt juon. Ja muutenkin ennen hoitoja jo vuosia sitten aloitin reippaan D vitamiinin nappailemisen niin päänsäryt hellitti (päänsärky oli oire puutostilasta). Tosin ei nyt verrattavissa lääkkeiden sivuvaikutuksiin, mutta tuskin haittaakaan on jos lisää D:tä ja juo reilusti vettä ?.

      Tsemppiä punktioon! Hyvin siitä selviät ?.

      Tuo Gonal-f… mulla ei olekaan ollut käytössä sellaista… pitänee kysellä.

      Kiitos Ruusunen tsempeistä ?.

    • #8669
      Lumikko
      Osallistuja

      Julkisella (naistenklinikalla) maksetaan jokaisesta polikäynnistä (esim. ultra) ja punktiopäivänä se tuplana. Polikäynti on 32,10 euroa ja se kattaa siis kaikki labrat. Meillä on ollut tänä vuonna 1 punktio, josta 2 PAS:oa. Rahaa mennyt yhteensä 385,2 €. Tähän päälle tietysti lääkkeet, mutta niissä ei kaiketi hintaeroa ole, jollei yksityisellä määrätä niitä paljon enemmän.

      En usko että hoito on mitenkään huonompaa, mutta varmasti hitaampaa. Hoitoon pääsee jonotilanteen mukaan ja aina on pidettävä taukokierrot. Eli tosiaan olemme saaneet aikatauluista johtuen vasta yhden hoidon tälle vuodelle ja se tehtiin kuitenkin jo tammikuussa. Samoin henkilökohtaisuus puuttuu ja itse olen tämän 1,5 vuoden aikan asioinut lähes kymmenen eri lääkärin kanssa.

    • #8671
      Sankar
      Osallistuja

      Kiitokset tsempeistä Pulu! 🙂 Kuten Lumikko tuossa jo kertoikin, hoitokäynnit eivät ole kauhean kalliita, hitampaa ehkä ja lääkkeethän nyt on samanhintaisia. Meillä pitkää kaavaa perusteltiin nimenomaan sillä, että heinäkuussa oli kesätauko ja saadaan päivät sopimaan paremmin tuon kaavan myötä heidän aikatauluihin. Meillä on lääkärin kanssa käynyt ainakin toistaiseksi hyvä tuuri, koska kaikilla kerroilla on ollut sama lääkäri ja vielä todella mukava 🙂
      Meillä ei todellakaan olisi varaa käydä yksityisellä vastaanotolla, siksi valitsimme julkisen puolen.
      Kiitos tuosta vedenjuontivinkistä! Jotenkin sitä on tosi laiska juomaan vettä, yritän taas tsempata, jos vaikka päänsärky hellittäisi. Vitamiineista syön multivitamiinivalmistetta, foolihappoa, rautaa ja D-vitamiinia. Ootteko te muut jo tässä yritysvaiheessa käyttäneet raskausajan vitamiinia Esim. multivita raskaus ja imetys? tuskin siitä mitään haittaakaan olisi?

    • #8672
      Almuska
      Osallistuja

      Kiva kun ollaan saatu uusia mukaan ja keskustelua vilkkaammaksi, tervetuloa kaikille uusille 🙂 Tai no, toisaalta ei ole kiva, että muillakin on tämä sama ongelma mitä ei kenellekkään toivoisi, mutta tunne ettet ole yksin ja saat vertaistukea on kiva.
      Itse koitin taas lomalla ajatella kaikkea muuta kuin tätä ja suht hyvin onnistui, huomaa kun ei ole mitään lääkitystä päällä niin mielikin on taas pirteämpi ja jaksaa tehä muutakin kuin möllöttää sohvalla.
      Tuohon peittojen heilutteluun kommenttia, niin hiljaista se on ollut täälläkin. Olin jo uskossa että olen ainut, mutta taitaa kuulua kuvioon. Meillä haluttomuus johtuu minusta, jotenkin niin väsynyt ollut kokoajan ettei mitään ylimääräistä jaksa ja toisaalta takaraivossa kummittelee se että miks turhaan kun ei siitä mitään ”hyödy”. Pitäisi kai koittaa rentoutua ja nauttia hetkestä eikä miettiä sitä mitä muille sen jälkeen usein tapahtuu jos on ajoitus kohdillaan. Niin monta vuotta jo tota ajoitusta miettinytja kaikki tapahtunut sen ympärillä, niin siitä ajattelusta en ole päässyt vielä eroon.

      Totesin ekan kierroksen jälkeen, ettei mun tarvi kotitestiä tehdä. Menkat alkoi lugejen läpi kellon tarkasti. Veritesti ehdittiin ottaa ja siitä tuloksesta sitten näki ettei siellä mitään yritystä ole edes ollut.

      Tsemppiä ja peukkuja kaikille joilla nyt kyytiläinen matkassa 🙂 toivotaan että matkassa myös pysyvät. Mulle hurjasti voimia hoitoihin <3

    • #8675
      ladybird
      Osallistuja

      Hopsista, nyt on tämä tyttö ihmeissään.. Eilen kerättiin 18 munasolua, joista on nyt ainakin 8 hedelmöittynyt. Jotain muutakin se selitti ICSIstä, mutta meni niin pasmat sekaisin tuosta kahdeksaisesta, etten enää muista. On sitten pari vaihetta mennyt hyvin. On näköjään jonkun peukkujen pitämiset ja hengessä mukana olemiset vaikuttanu positiivisesti tähän hoitokertaan. Niin ja tosiaan palluroita kasvattelin Gonal-f:n avulla, isolla annoksella tosin loppuvaiheesta (225). Jos siis ei mitään suurta katastrofia tapahdu, niin huomenissa saan myös kyytiläisen.
      Ensimmäistä IVFää viedään, joten kaikki on uutta ja jännittävää.. Saa nähdä nukkuuko sitä ens yönä. Lugesteronin ”asennus” alkaa myös tänään.

      Missään vaiheessa ei mulle olla määrätty verikokeita… Tuleeko sellasiakin joskus?

      Tsemppiä jälleen kerran kaikille jännittäjille ja etenkin niille, joilla jännäys on loppunut pettymykseen.

      • #8676
        Pulu
        Osallistuja

        Jumankeka, nyt tuli parasta ifoa pktkään aikaan, hyvinpä saitte hedelmöittyneitä, onnea hyvästä saldosta! Toivotaan, että ne vauvan jyvät saadaan eroteltua ja huomenna alkaa jo uusi elämä ?

      • #8677
        Pulu
        Osallistuja

        Kiitos myös kommenteista tuohon julkinen vs yksityinen asiaan… kallista lystiä juu tämä yksityisellä olo. Luulin ettei hintaeroa juurikaan ole niin merkittäviä summia…. mutta onhan siinä. Tunnen oloni ihan tyhmäksi kun ollaan näin myöhään koko asiankanssa jo liikkeellä ja koko julkis-puoli sivuutettu tyystin. Nyt vaan taas houkuttaisi kokeilla vielä se kolmas kerta, kun menisi nyt kahden aiemman yrityksen välimuodolla… josko siitä sitten munasolut olisi oikean kypsyisiä. Vai voisiko samaa ohjetta käyttää julkisella… jos siellä tehdäänkin jotain aivan muuta. Taidan pyytää lähetteen joka tapauksessa ja laittaa itseni jo alustavaan jonoon. Vielä taidan kuitenkin samaan konkurssiin sen kolmannen ottaa ykstyisellä. Kuitenkin niin jouhevaa ja pääsis samantien uuteen alkuun. Tai mitähän tässä tekis… ihan jo sekaisin, huh. Pitäisi varmaan vähän mieheltäkin kysyä ? mutta edelleen… mähän ne piikit pistän.

    • #8681
      Ruusunen
      Osallistuja

      Upeita uutisia täällä! Antaa itsellekin toivoa, että on mahdollisuus (edes pienikin) onnistua. Kiitollinen Ladybird jakamastasi tiedosta, että ensin epäilit kasvaako munasolut ollenkaan, kun ei oikein tuntemuksia ollut ja oli kuumeista oloakin ilmassa (toivottavasti tämä meni ohi? mutta lopputulos huikea. Vaikeuksien kautta voittoon 🙂

      On se kumma, että ensin odottaa vuosikaudet, mutta nyt ei jaksaisi millään odottaa muutamaa päivää, että pääsee ultaan seurantaan kuinka hoito tuottanut hedelmää. Saati kun odottaa tietoa mahdollisesta hedelmöittymisestä. Mua kauhistuttaa itseni ihan hirveästi, kun ajatukset karkaa jo vauvamasuun ja raskauteen, ja katselen netistä äitiys- ja vauvanvaatteita…haaveilen vaan niin kovin ettei mitään rajaa. Ei pitäisi. Ei vielä eikä ehkä koskaan.

      Tässäkö pitäisi vielä ajatella seksiä? Saanhan luvan nauraa itselleni 😀 Mulla ajatukset saattaa kesken kaiken livistää johonkin hoidon vaiheeseen yms. jos sinne asti edes päästään petipuuhissa. Hoidon ”väliajoilla” olen ottanut paineita asiasta ja potenut morkkista, mutta nyt hoitojen aikana saa onneksi keskittyä vaan tähän.

      Kuinka monta päivää olette olleet sairaslomalla punktion jälkeen? Vaihtelee varmasti tosi paljon, ymmärrän. Eka hoidossa olin päivän ennen punktiota kotona, koska olin niin kipeä etten kunnolla pystynyt kävelemään. Punktio oli perjantaina ja maananataina olin takaisin töissä. Kuinka teillä muilla?

      Ladybird toivottavasti saat huomenna kyytiläisen 9kk ajaksi <3
      Kiitos Almuska, kiva kuulla sinusta 🙂
      Sankar samassa aikataulussa mennään, jos punktioon asti päästään (alkuviikosta pitäisi olla). Minä olen varsinainen panikoija, joten tulen varmastikin purkamaan tänne tuntemuksia tiivisti tulevina viikkoina. Johanna Kurkelan Ei panikoida ahkerassa kuuntelussa. Jos teillä jotain tsemppibiisejä niin mielellään kuulen niistä. Voimia kaikille <3

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 2 kuukautta sitten Ruusunen.
    • #8684
      Almuska
      Osallistuja

      Olinpas kirjoittanut itsekkäästi oman tekstin loppuun 🙂 Tarkoitin siis muille hurjasti voimia 🙂

      Hieno saalis ladybird, pidän peukkuja, että kaikki jatkavat kehittymistä ja saatte pakkaseen myös alkioita odottamaan myöhempää käyttöä <3 Itsellä ekalla kerralla 6 hedelmöittyi, mutta vain 1 selvisi siirtoon asti. Verikokeen lääkäri määrää sitten alkion siirron jälkeen.

      Mulla oli punktio viimeksi keskiviikkona, saikkua lääkäri kirjotti su asti. Tein kuitenkin etätöitä to ja pe oli siirtopäivä, niin silloin olin pekkasella, en siis käyttänyt saitsua lainkaan, myös punktiopäivä oli pekkanen. Maanantaina olin normaalisti töissä. Näissäkin siis olotilat yksilöllisiä, toiset kipuilee pidempään ja toiset ei ollenkaan, riippuu aika pitkälti munarakkuloiden määrästä.

      • #8685
        Ruusunen
        Osallistuja

        Ja mä luin ihan sujuvasti että muille 😀 Voimia myös sinulle Almuska, koska pääsette uuteen yritykseen?

        Tästä palstasta=teistä tullut tärkeä voimavara minulle, kun olen hoidoista kertonut vain yhdelle ystävälle, jonka kanssa emme kuitenkaan puhu kovin yksityiskohtaisesti asioista. Muita ystäviä ja sosiaalisia tilanteita välttelen, kun lähimmät ystävät ovat raskaana ja puhuvat paljon lapsistaan ja raskaudesta. Melko yksinäiseksi siis elämä käynyt. Joka päivä käyn kurkkimassa, josko olisitte kirjoitelleet jotain uutta ja toivon teille onnistumisia 🙂

    • #8686
      Pulu
      Osallistuja

      Sama juttu täällä, on yksi ystävä jolle voin puhua, mutta en halua hänen onnea häiritä, kun vasta syntyneen vauvan höyryissä elelee. Eli täällä roikun myös ja mulle tulee sähköpostiin ilmoitus aina uudesta kommentista. Kirjoittelen tänne usein myös jatkossa.

      Kuinka heti olette ottaneet seuraavan punktiokierroksen? Nyt jos tiistaina tulee nega uutinen niin ajattelin heti perään uuden kierroksen kun ei kerran pas mahdollisuuttakaan. Kai tässä kroppa ehtinyt palautua?

      On tällä hetkellä niin tukala olo ja valmiiksi pettynyt, että jos joku nyt yllättäisi ja ottaisi kunnon halausotteen ja sanoisi, että ”kyllä kaikki järjestyy” niin itkisin niiiin niin voimalla. Tiistaina tulee olemaan kova paikka, että pelottaa jo valmiiksi.

      Tunnen kropassa kuinka kaikki hormonien aiheuttamat oireet ovat häipyneet, kyllä sen tuntisi jos olisi tärpännyt.

      Tsemppiä kaikille! Kyllä tää aika kuluu niin hitaasti, odottamista vaan vaiheesta toiseen.

    • #8688
      Haave-80
      Osallistuja

      Mieletöntä Ladybird mikä saalis!
      Olen todella iloinen sun puolesta!
      Täällä painiskelen saman kasvatusongelman kanssa. Mulla jatkettiin piikittelyä, nyt jo kp 16 menossa, 300iu Menopuria.
      Perjantaina sitten meillä tuomionpäivä.
      Saa nähdä, joudutaanko keskeyttämään tämäkin hoito 🙁
      Ei oikein mitään tuntemuksia, pientä kuvotusta ja pääkipua lukuunottamatta. Lääkärit on ihmeissään. Sanoivat jopa, että tuskin lyhyt kaavaakaan tässä auttaa kun epäilin että jarruttaako sumute mulla liikaa, eikä sen vuoksi munikset reagoi lääkkeisiin. Siihen lääkäri sanoi vaan tylysti, että voihan se olla että munasarjojen toiminta on jo hiipumassa.
      Että näin.

      Tsemppiä toivon jokaiselle! En itse olisi uskonut, että tästä polusta tulee näin raskas kulkea..

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 2 kuukautta sitten Haave-80.
    • #8690
      Almuska
      Osallistuja

      Kiitos Ruusunen 🙂 Toivon mukaan ensi viikon loppupuolella alkaa menkat ja sitten alkaa myös piikittely. 14.9. on varattu jo aika ekaan ultraan, eli toivon mukaan ennen sitä alkaa. Tähän asti ollut säännöllinen kierto, niin sen mukaan eletään että on nytksi. Luomuraskaushan ei ole mahdollinen hiljaiselon takia.

      Pulu, mulla alkamassa toinen kierros nyt lähes heti perään. Eli kun tuoresiirto elokuussa päätty negaan ja menkat alkoi ennen tuloksen tuloa, niin ne sai tulla ja nyt syyskuun kierrosta siis aloitetaan uus yritys. Suunnittelukerralla lääkäri tarkisti tilanteen ja kaikki oli ok, niin voidaan jatkaa nyt heti perään. Mullakin oli valitettavasti siirron jälkeen niin vahva tunne, et nega se on ja kun kaikki ”oireet” hävisi lugeista huolimatta ennen menkkojen alkua niin tiesi mitä odottaa. Itsekin ajattelen, että kyllä sen sitten tietää jos on tärpännyt, sen verran hyvin on oppinut tuntemaan oman kropan.

      Vaikka itsellä on ystäviä ja perhe, jotka tästä tietävät, niin tänne on jotenkin helpompi purkaa tunteitaan. Moni ystävä on just raskaana tai saaneet vauvan niin ei heitä viitsi vaivata näillä murheilla ja sitten kun heitä tapaa, niin haluaa itse muuta ajateltavaa ja haluaa jutella vaikka säästä tms. Yksi ystävä, joka nyt raskaana, on siis kulkenut saman polun ja raskaus ei ole ollut helppo, niin en halua hänellekkään omia murheita kasata kun tietää että hänellä on omiakin murheita.

      Haave-80, pidän peukkuja, että jotain on kasvanut ja pääsette punktioon asti. Mulla oli viimeksi munarakkuloita 10+10, mutta ei ollut pahemmin mitään tuntemuksia, pientä turvotusta välillä. Itse pelkään sitä, että mun munasolut ovat jo heikenneet sen verran etteivät jaksa hedelmöittymisen jälkeen jatkaa kehitystä eteenpäin. Jos seuraava kierto menee samalla tavalla, niin en tiedä onko voimia jatkaa enempää. Lääkäreidenkin mukaan vika näyttäisi niissä olevan, mutta eivät voi/osaa vielä varmasti sitä sanoa. Mutta katsotaan seuraava kierros vielä ja murehditaan sen jälkeen jatkoa, nyt täytyy kaikki voimavarat käyttää tähän hoitoon.

    • #8692
      ladybird
      Osallistuja

      Tämä palsta ja te kaikki olette mullekin todella tärkeitä. Yksi ystäväni on samassa jamassa kanssani, joten myös hänelle tulee juteltua. Tänne kuitenkin pystyn kirjottamaan paljon avoimemmin ja kertomaan kaikista epäilystä ym. Olen varmasti maailman pessimistisin ihminen (olette varmasti huomannu sen kirjotuksistani), mutta kirjoituksianne ja tsemppejänne lukiessa olen löytänyt itsestäni pienenpienen optimistin. Kiitos teille siitä! Niin ja Ruusunen se kuumeinen olo meni päivässä ohi, onneksi. Kerran jouduin keskeyttään hoidon, kun olin melkein 40 asteen kuumeessa enkä tietenkään päässy ultrakäynnille. Pelkäsin, että se tapahtuis taas, mutta ei onneksi.

      Kurja kuulla, ettei sulla Haave hoito etene suunnitelmien mukaan.. Kun vaan pystyis auttaan jotenkin. Ainakin peukut on pystyssä ja tsemppiajatuksia lähetän täältä sinne missä ikinä oletkin.

      Itse olen nyt ollu sairauslomalla 3 päivää, mutta kattoo ny miten työnantaja suhtautuu tähän ja joudunko vaihtaan sairauslomapäivän ihan vaan lomaan. Kerroin pomolle rehellisesti koko jutun, joten tietää ainakin missä mennään. Töissä en ole muille jutellu.

      Tänään kävin tosiaan nappaamassa alkion matkaan. Kuusi jäi pakkaseen, hyvä niin. Vessassa ei nyt sitte uskalla käydä normaalisti… Koko ajan sellanen olo, että pieni luiskahtaa ulos! Pitääkin keksiä tuleville viikoille paljon tekemistä, ettei ajattelis tätä koko ajan…

    • #8696
      Pulu
      Osallistuja

      Ladybird, Onnea kovasti nyt, toivotaan, että tarraa lujasti kiinni ?.

      Että on ahistavaa tämä arpominen, että onko vikaa munasoluissa vai ei, niinkuin nyt muutamilla meillä vähän samaa vikaa. Ei näköjään riitä se, että simpat surkeita.

      Mä nyt siihen kolmanteen kierrokseen alan valmistautumaan ja samalla pyydän lähetteen jo julkisellekin niin etenee se sitten miten etenee. Toivottavasti sais nyt sitten oikean kypsyisiä, että saisi niitä siirtokelpoisia. Jotenkin haluaisin nyt HETI alkaa uuteen kierrokseen kun negan jälkeen kuukautiset alkavat eli näistä kuukautisista se kp2 ja piikkiä naahkaan. Vai pitää vissiin tämä kierto antaa tulla. En tosiaan ole yhtään kärsimätön, en ?

      Miten se meni tuon Kelankanssa, oliko joku raja, ettei enää korvaa kolmannan ivf yrityksen jälkeen enää mitään? En ole niin pitkälle vielä tarvinnut ajatella, pitänee alkaa selvittelemään jo sitäkin, huih. Ja kuinka monta punktiota on kohtuullista… ei kai mitään takarajaa, vastahan tässä aloitettiin!

      Haave, etkö siis pistä Menopurin lisäksi mitään muuta? Itsellä oli Menopur 75 ja Puregon 200. Ja edellisellä kierroksella puregonin määrää muutettiin ja Menopur pidettiin samana. Vitsi kun tajuais näiden lääkkeiden erot. Häiritsed niin kovin, että voisiko jokin muu lääke toimia paremmin.

    • #8697
      Pulu
      Osallistuja

      Ladybird, Onnea kovasti nyt, toivotaan, että tarraa lujasti kiinni ?.

      Että on ahistavaa tämä arpominen, että onko vikaa munasoluissa vai ei, niinkuin nyt muutamilla meillä vähän samaa vikaa. Ei näköjään riitä se, että simpat surkeita.

      Mä nyt siihen kolmanteen kierrokseen alan valmistautumaan ja samalla pyydän lähetteen jo julkisellekin niin etenee se sitten miten etenee. Toivottavasti sais nyt sitten oikean kypsyisiä, että saisi niitä siirtokelpoisia. Jotenkin haluaisin nyt HETI alkaa uuteen kierrokseen kun negan jälkeen kuukautiset alkavat eli näistä kuukautisista se kp2 ja piikkiä naahkaan. Vai pitää vissiin tämä kierto antaa tulla. En tosiaan ole yhtään kärsimätön, en ?

      Miten se meni tuon Kelankanssa, oliko joku raja, ettei enää korvaa kolmannan ivf yrityksen jälkeen enää mitään? En ole niin pitkälle vielä tarvinnut ajatella, pitänee alkaa selvittelemään jo sitäkin, huih. Ja kuinka monta punktiota on kohtuullista… ei kai mitään takarajaa, vastahan tässä aloitettiin!

      Haave, etkö siis pistä Menopurin lisäksi mitään muuta? Itsellä oli Menopur 75 ja Puregon 200. Ja edellisellä kierroksella puregonin määrää muutettiin ja Menopur pidettiin samana. Vitsi kun tajuais näiden lääkkeiden erot. Häiritsee niin kovin, että voisiko jokin muu lääke toimia paremmin.

      • #8703
        yöutu
        Osallistuja

        Seurailen tiiviisti taustalla vaikkei omista jutuista niin usein tulekaan kirjoteltua.
        Kelakorvausasiaan.. mielestäni 3 julkisenkin jälkeen vielä pääsääntösesti korvataan 3 hoitoa yksityisellä, eli julkisella käydyt ei vähennä korvattavien määrää, sen sijaan toisinpäin kyllä, eli yksityisellä käydyt vähentää julkisella saatavia.

        Kannattaa kokeilla eri lääkkeitä, jos useampaan hoitoon kuitenkin joutuu, itsellä pelkällä menopurilla tuli kaikkien surkein satsi, mutta pergoveris on tuntunu parantavan laatua. Viimesimmässä eli 4. hoidossa sitä ei tosin ollu (lyhyt kaava ja bemfola) mutta silti tuli yks pakastettu AB-blasto. Siitä tuli plussa ihan ns. puskista, sitä kun oli asennoitunu että hoidetaan tää siirto pois alta että voi alkaa suunnitella 5. hoitoa.. Mitään luottoa ei tänkään jatkumiseen ole, viime kesänen kkm vielä hyvinkin tuoreessa muistissa. Ihan alussa mennään, pientä vuotoa on ollu viime viikolla, ja ensviikolla ois tuomiopäivä, eli varhaisultra rv7+0. Tällä hetkellä ei oikein tunne kuuluvansa mihinkään, en tietysti tänne enkä halua missään nimessä kenenkään mieltä pahottaa ym. mutta missään odotusketjuissakaan en ole tässä vaiheessa uskaltanu enkä halunnu kirjottaa. Kaikki muut tuntuu lisäksi olevan jo tosi pitkällä ja alun vaaraviikot onnellisesti ohitettuna.

        Kovasti voimia kaikille jaksaa hoidoissa, sitä kun ei koskaan tiedä millonka tulee SE alkio josta ne kaks maagista viivaa tikkuun ilmaantuu…ja siitä se TosiPiina sitten vasta alkaakin!

        • #8710
          Pulu
          Osallistuja

          Jaa ai, yksityiseltä siirto julkiselle ja kela kääntää selkää… hmmm, reilu meininki. No täytyy katsoa mitä vastaan tulee, oon niin huono etukäteen selvittelemään ja sitten huomaan mokaneeni. Muutenkin raskasta niin nää raha-asiat on vielä yhtenä aiheena ?.

          Lääkkeiden vaihtoa toisaalta ei uskalla ehdotella vielä… mitä jos meneekin huonompaan. No sekin aika koittanee. Täytyy ensikerralla kysyä, että onko itselle juuri nyt käytössä olevat ne oikeat.

          Olen myös yöutuun törmännyt lueskellessa juttuja jo aiemmin. Onnea kovasti ja noinkin pitkälle jo päässeenä niin toivotaan, että kaikki menee hyvin loppuun asti. Uskon, että piinaa on edelleen. Pelko, ettei sittenkään mene kaikki niinkuin pitää. Josko siihen tilaan pääset, että voisi nauttia, toivon kovin ?

    • #8704
      Sankar
      Osallistuja

      Voi buu. Tänään oli ultra, jossa katsottiin munasolujen määrää/kokoa ensi viikon mahdollista punktiota varten.
      Nyt oli eri lääkäri kuin ennen ja hän joutui oikeen kaivamaan munasarjoja esiin sillä ultralla, kun ei meinannut löytää niitä.
      Lopulta löysi (sattui!) 4+4, eli aika mitäänsanomaton tulos.
      Punktio sovittiin ensi tiistaiksi, mutta sanoi, että todennäköisesti epäonnistuu, koska munasarjat on niin ylhäällä. Ja, että mun pitää varautua siihen, että tulee sattumaan ja paljon.?
      Kysyin, että mistä se johtuu, että ovat nyt niin ylhäällä, sanoi sen johtuvan lihavuudesta. Ja jos ei nyt onnistu, niin toista ketaa ei tehdä, ennen kuin painoa on tippunut reippaasti. Sitä ei tosin sanonut, että mikä on reippaasti…
      Olen siis tammikuun alusta laihduttanut jo 15kg( parin vhoden sisällä yht. 30kg), koska 92kg oli painoraja. Viime viikolla painoin 88kg (tämän olen painanut jo pidemmän aikaa) ja tänään 91kg (vatsa on ihan turvonnut).
      Harmittaa nyt niin paljon, etten tiiä mitä sanoa. Ja myös pelottaa toi tiistai.
      Voi paska sentään. ?

    • #8705
      ladybird
      Osallistuja

      Kiitos onnentoivotuksista!

      Huikea laihdutustulos Sankar!! Ihan huippua, että joku pystyy tän kaiken ahdistuksen ja muun keskellä vielä lahduttaan! Tuo on vaan justiinsa pahinta, että vaikka parhaansa yrittää, niin se ei riitä. Toivotaan, että on hoitajilla hyvät lääkkeet, ettei kipu ylly aivan sietämättömäksi..

      Pakko vielä todeta, että kaikki tämän paskan läpikäyneet on kyllä melkosia sissejä! Hyvä me! Vaikka mielummin sitä valitsisis hiukka helpomman elämän…

    • #8707
      Ruusunen
      Osallistuja

      Huh mitä hulinaa töissä koko perjantaipäivä! Nyt tuli hyvään saumaan viikonloppu > maanantaina punktio. Iltakävelylle piti mennä sellaseen mestaan missä ei tulis tuttuja vastaan ja muutenkin epäilyttää että naapurit kattoo että tuohan on raskaana…lyllertää maha pystyssä ?
      Tsemppiä kovasti punktioon Sankar, ihan huikeaa tuo sinun painonpudotus. Toivottavasti kaikki nyt kuitenkin menis heti ekalla kerralla maaliin.
      Yöutu muistan lukeneeni vuosi sitten syksyllä kirjoituksiasi kun olin ekassa ivfssä. Ihanaa kuulla että olette onnistuneet, onnea koko sydämestä!
      Haave kuinka tänään meni? Toivotaan kaikki täällä että laatu korvaa määrän!
      Pulu ?
      Tsemppiä kaikille odotuksen pitkiin päiviin!

      • #8708
        katras
        Osallistuja

        Heippa!

        Yöutu!!
        Tulin onnittelemaan ja voi kun viimeinkin kaikki menisi oikein ja kunnialla loppuun asti! Olet melkoisen tien kulkenut ja siihen on sattunut töyssy jos toinenkin. Mahtava lukea, että nyt on taas paljon toivoa! Tulehan kertomaan sitten ultrakuulumiset! Kyllä ne nyt hyviä kuulumisia on, täytyy olla!!

        Minä en tästä palstasta irti pääse. Onko sitä vaikka lapsen saakin, niin silti jostain kohtaa sielultaan edelleen lapseton?? Miksi se tunne ei poistu kokonaan, vaikka rakas nyyti tuhiseekin vieressä? Silti luen tätä palstaa aika-ajoin ja elän vahvasti samoja tuntemuksia, toivoa ja epäuskoa, sekä pettymyksiä.

        On tässä tullut jo mietittyä, että uskaltaisiko toiselle kierrokselle. Keho alkaa jo pikkuhiljaa käynnistelemään normaalia kiertoa, vaikka täysimetän ja synnytyksestä ei vielä kovin kauan. Ajatukset siis kääntyy sen vuoksi jo nyt niiden muutaman pakkasalkion puoleen, jotka siellä kylmässä odottaa. Ei oo suuria odotuksia ja pelottaa jo valmiiksi, kun ajattelee koko asiaa. Tuntuu että pelottaa vaan enemmän, kun tietää, mitä kaikkea voi pieleen mennä. Tieto todellakin lisää tuskaa.

        Rohkeutta ja voimaa hoitojen keskelle! Se taistelu kannattaa! Me odotettiin 8vuotta, ei tosin hoidoissa oltu ku viimeinen 1,5 vuotta….matka teillä monella hoidoissa ollut paaaljon pidempi ja rankempi. Tosin, vaikkei meidän matka ole ollut hoidoissa pitkä, niin monta pienempää ja suurempaa pettymystä siihenkin aikaan mahtuu, saatikka sitten teillä, joiden taival paljon pidempi.

        Onnea jokaiselle omalle taipaleelle ja sylintäydeltä voimaa kohdata pettymyksiä, nekin kuuluu osana tähän rulettiin.

        Ihanaa, kun saa lukea täältä onnistumisia, onnea vielä yöutu!! Näitä lisää!!

        • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 2 kuukautta sitten katras.
    • #8711
      Pulu
      Osallistuja

      Kiitos tsempeistä. Kai tässä vaan on jatkettava yritystä ja pidettävä lippu korkealla. Mies jo kysyi, että nostetaanko kädet pystyyn, kauhee ajatus. Sanoin, että yksi kierros yksityisellä ja sitten siirrytään jonottelemaan julkiselle. Tuumasi, että joo.

      Tällähetkellä iski karmee niskajumi-päänsärky… yöllä tuskailin ja sykekin oli korkea, ajattelin jo, että nyt iskee joku tulppa, hui. Näitä pelkoja nyt sitten saanut… hormoonihoito lisää toki riskiä (muuten en riskiryhmään kuulu). Ja kun toi perhanan Panadol sitten ei auta mitään ja ei uskalla Buranaakaan tähän hätään ottaa niin kärsitään nyt sitten tästäkin, plaah. Nyt tarvis ne punktiossa käytössä olleet kipu ym. lääkkeet, sieltä asti ollut hyvä olo jumien suhteen ?.

      Voi Sankar minkä tuloksen olet saanut aikaan, hienoa… ja ”lupaili” lääkäri kivuilla, voi ei. No toivotaan, että antavat hyvät tropit… kannattaa varmaan hoitajille mainita etukäteen niin osaavat varautua hekin.

      Ja todellakin onnistumisia tänne lisää… tilastojen valossa hitaasti, (mutta varmasti jos uskaltaa näin sanoa).

      Ootte kyllä kaikki ihan mahtavia! Kovasti kiitollinen, että juttukaveria löytyy, jolle saa olla juuri se mitä nyt on.

    • #8713
      Pinpin
      Osallistuja

      Whoaah yöutu ja onnea <3

      Pulu Kela saattaa korvata useammankin ison hoidon jos niitä pystyy perustelemaan hyvin. Ainakin itse toivon että toukokuinen epäonnistunut hoito (ja kaikki se muu jaska) auttaisi saamaan vielä yhden ison hoidon korvattavaksi!

      Sankar Upea pudotus sulla! Toivotaan mahdollisimman kivutonta punktiota.

      Ruusunen Tsempit punktioon!

      Ladybird:in alkiolle hyvää ja pitkää matkaa 🙂 Hieno saalis pakkasessakin.

      Tää mun onneton säkä jatkuu. Sain viimeksi lääkäriltä lähetteen labraan, varmistetaan muutama tekijä. Meen labraan, ekana ei meinaa löytyä sitä toista koetta kun se on yksi osa isompaa pakettia. Sit seuraavana ohjelma vittuilee käsittämättömästi, piti laittaa marevanin lopetuspäivä vaikkei sellaista ole syötykään. Kolmanneksi eipä ole oikeanlaista neulaa millä ottaa koe ja eiku seuraavaan labraan. Labrareissu 2h (kun ottaa ajan kotoalähdettäestä siihen kun pääsee pois labrasta testattuna), hinta 120 e + bensat. jep!

      Edit. Luojalle kiitos että on musiikki, eräs bändi jotka auttavat tahtomattaankin eteenpäin. Mulla keikat on nyt osunut pahimpiin hetkiin sopivasti ja onpa siellä yksi iso tsempparikin!

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 2 kuukautta sitten Pinpin.
    • #8715
      Salvia80
      Osallistuja

      Onnitteluhalaukset Yöutu!
      Olen lukenut lukemattomia hedelmöityshoitokertomuksia, niin kuin varmasti meistä monet, mutta sinun kokemuksesi on yksi niistä muutamista, joka on syöpynyt erityisesti mieleeni. Itku silmässä hoitopolkuusi taannoin tutustuin ja kävimme keskustelua aiheesta kotonakin.
      Nyt toivotaan, että viimeinkin olisi vuorosi onnistua ja sitkeytesi palkittaisiin!

      • #8716
        Okelion
        Osallistuja

        Yöutu, monesko päivä poiminnan jälkeen sait plussan testiin? Tämä odottaminen on kamalaa; siirto oli 6pv sitten ja jo monta päivää on olevinaan tuntunut alavatsalla, vaikka eihän se ole edes mahdollista. Aaargh!

        Sankar, oletko ykistyisellä vai julkisella? Julkisella kyllä saavat kivuttomaksi, mutta pyydä Panacodia heti punktion jälkeen.

        • #8728
          yöutu
          Osallistuja

          Kiitos kaikille!
          Ihmeen levollisin mielin tässä kuitenkin on, eihän asioihin voi juuri mitenkään itse vaikuttaa, ne menee niinkun on mennäkseen. Ehkä tässä yrittää varautua parhaansa mukaan huonoihin uutisiin, ja se pahempi jännitys tuleekin vasta just ennen H-hetkee.. (ultraa).

          Okelion, mulla on molemmat 5 ja 6 -päiväset blastot alkaneet näyttää hiukan tummempaa viivaa (Pregcheckin) ovistesteissä pp5. Raskaustesteissä alkaneet näkyä vasta muutama päivä myöhemmin, jollei ”roskishaamuja” lasketa.

    • #8717
      Pulu
      Osallistuja

      Merkkejä kuukautisten alkamisesta ilmaantui jo tänään 🙁 joten vesittää taas ajatukset, että se yllätysplussa sieltä olisi tullut. Olin jo tuntevani erilaisia nipistelyjä aiempiin kertoihin. Turha siis luulla mitään. Näin täällä. Kai se on pakko se verikoe kuitenkin mennä ottamaan…

      • #8719
        Ruusunen
        Osallistuja

        Voi ei, surullista kuulla Pulu ? epäreilua ja niin raskasta…verikoe on sitten se viimeinen niitti. Miksi juuri teillä/meillä on niin vaikeaa onnistua? Sitä mietin viime aamuyönä kun en saanut unta. Miksi juuri MINUN pitää käydä läpi tämä kaikki eikä mistään ole takeita? Mutta miksei juuri minun vaan jonkun toisen. Kaiken hoitoruljanssin, piikittelyn, punktion, piinapäivien lisäksi tämä valtava henkinen lasti, kuinka näistä kokemuksista ikinä selviää katkeroitumatta? Kuten katras kirjoitti, lapsettomuuden leima on syvällä. Voi miksei me kaikki vaan voitaisi selviytyä tästä voittajina ja entistä vahvempina ihmisinä? Mun henkinen matka on vielä ihan alussa enkä tiedä pääsenkö koskaan mihinkään tasapainoon tän kanssa. Niin katkera olen välillä. Sitä yrittää olla positiivinen hoidon ajan ja väliajalla yrittää keskittyä johonkin muuhunkin elämään että tunteet meinaa jäädä käsittelemättä. Kyllä ne sieltä joskus tulee eteen se on varma. Voi sitä huoletonta aikaa elämästä viisi-kuusi vuotta sitten ennen kuin yritys alkoi.

        Edit, huomasinkin tuolla tuoreen lapsettomuuden tunteita käsittelevän ketjun, jonne voin jatkaa tätä ”tunnepuolta”, vaikka välillähän näitä on aika mahdotonta erotella. Huomista siirtoa ajatellen, nyt on kaikki tehtävissä oleva tehty, piikitetty niin hyvin kuin osattu, syöty vitamiinit, käyty vyöhyketerapiassa, rauhoitettu elämä ylimääräiseltä stressiltä. Punktio ei jännitä, lopputulos sitäkin enemmän. Olo ei ole yhtään niin tukala/kipeä kuin edellisellä kerralla. Toivottavasti ei ole huono merkki.

        • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 2 kuukautta sitten Ruusunen.
        • #8723
          Ruusunen
          Osallistuja

          Aikauhee miten rumasti kirjoitin, Pulu toivottavasti et käsitä väärin. Tarkoitin että verikoe on viimeinen tuomiopäivä ja siihen asti ei kai voi varmaksi tietää. Itsellänihän tästä ei ole mitään kokemusta kun koskaan en ole plussannut eikä oikein oireitakaan ollut. Olen aina sinnitellyt toivossa sinne asti.

          • #8725
            Pulu
            Osallistuja

            Ymmärsin ? ei hätää. Mietin vaan että viitinkö maksaa n 50€ veritestistä vai odottelenko kotitestipäivään kun kerran merkit jo viittaa kuukautisten alkuun. Jos siitä veritestistä sais jotain olennaista lisäinfoa niin sitten toki.

    • #8724
      Pulu
      Osallistuja

      Piikittelyt ja muu tosiaan menee rutiinilla (turhan paljon siis siitä jo kokemusta), mutta alkion siirron jälkeinen odottelu ottaa todella lujille. Välillä hykertelee salaa, että kohta meillä on vauva. Mietin, että olispa ollut ihana uutinen omille vanhemmille kertoa joululahjana. Välillä taas, että ei tää onnistu, kun ei ole tähänkään mennessä onnistunut.

      Fyysiset kivut menee ohi, mutta negatiivisen tuloksen kun saa niin pettymys on senverran suuri, että siitä ne kovimmat kivut jää. Uusi yritys on ainut lääke.

      Ruusunen: täällä hoitoketjussa kyllä anna palaa ja purkaa vaan kaikki tunteet mitä irti lähtee!! Kai te kaikki olette samaa mieltä, että Me EI OLLA LAPSETTOMIA,ennenkuin on toisin todistettu. Ei olla lapsettomia… emme vain ole sitä lasta vielä saaneet! ???

      Ja vielä Kela-asiaan jos saisin jotain vinkkejä, että mitkä perustelut olisivat riittävät saamaan Kelalta tukea? Periaatteessa kun hoidot on menneet ok, mutta tulos vain huono.

    • #8727
      Sankar
      Osallistuja

      Voi Pulu miten ikävää 🙁
      Okelion, ollaan julkisella. Toivottavasti saavat kivut pois, koska mitä lähemmäs tiistai tulee, sitä enemmän alkaa ahdistaa :/
      Äsken pistin just Ovitrelle irrotuspiikin, huomenna pitäs mennä töihin ja on tylsä fiilis alavatsassa. Oikeastaan pari päivää on ollut tosi turvonnut vatsa ja tönkkö olo.
      Huuh, tsemppiä ens viikkoon kaikille! 🙂

    • #8732
      Pulu
      Osallistuja

      Tsemppiä Sankar, kyllä siitä selviät ? ajattelee vaan asiaa jo eteenpäin. Mihin kaikkeen sitä tämän asian eteen joutuukaan. Kyllä se palkinto sieltä tulee… toisilla se kestää vain pirun kauan ja tuskan takana.

      Kuukautiset täällä siis täydellä teholla, eli testiäkään turha tehdä. Mutta jotenkin mieli taas reipastunut… uutta putkeen vaan.

      Mies on saanut pidettyä nuuskan pois sillä ”energianuuskalla” jokanei sisällä nikotiinia eli siitä ollaan päästy. Lisäksihankin hänelle tänään monivitamiinivalmisteen Vahva Multiduo, jossa mm tärkeät Seleeni ja Sinkki… parantaa siittiöiden laatua, yritetään sitäkin vaikka rakenteeseen ei vaikuta kuulemma mikään ja sehän se tässä mättää, mutta nyt otetaan kaikki käyttöön ennen seuraavaa koitosta.

      Itselle hankin Ubikinonia ja 100mg nappuloita nyt alan napsimaan. Jenkkilässä suositaan 2kk kuuria, jossa 500-600mg päiväannos. Te ketkä käytätte niin millaista annosta menee vrk?

      Myös Anti Age tuote DHEA jenkkimalliin suositellaan 2kk ennen hedelmöityshoitoja… taudanpa tilata sitäkin. Menen tosin tällä vikkolla lääkärin juttusille ja otan nämä tuotteet esille… jos ei haittaa ole niin aion molempia nyt käyttää ennen seuraavaa hoitokertaa. Sen verran maltan odottaa, että ehtii se 2kk käyttöaika tulla eli eipäs nyt sitten hosutakaan vielä seuraavaan hoitoon. Jännä kuulla mitä lääkäri on näistä mieltä. Vai rauhoittelenko ajatuksilla vain omaa mieltäni.

    • #8739
      Ruusunen
      Osallistuja

      Punktio takana ja tuhkamunia kaikki 20 yhtä lukuunottamatta. Toiveet sen hedelmöittymisen ja kasvun suhteen ei oo korkealla. Mulla oli niin korkeat odotukset tän hoidon suhteen, joka jää ehkä meidän viimeiseksi. Rahat loppuu kun joudutaan yksityisellä käymään. Se siitä unelmasta sisaruksista pienellä ikäerolla. Onneks nyt ei tarvitse huomista pidemmälle odottaa tietoa. Tuntui pahalta jättää pieni laboratorioon ja heittää ”muut” rakkaudella ”kasvatetut” viemäriin. Tuntuu että mun elämä revitään kappaleiksi enkä mahda sille mitään itse. Rukoillaan nyt kuitenkin vielä huomiseen ihmettä.

    • #8751
      Haave-80
      Osallistuja

      Voi kuinka kurja kuulla Ruusunen 🙁
      Hurjasti tsemppiä, tiedän tasan tarkkaan millaisten fiilisten kanssa siellä painiskelet. Toivotaan nyt kuitenkin parasta ja pidetään peukkuja. Joku viisas on joskus sanonut, ettei koskaan saisi menettää toivoaan! Pidähän meidät ajan tasalla!
      Ymmärrän myös täysin tuon raha-asian. Me ollaan onneksi julkisella, vaikkakin on käsittämättömän jäykkää ja hidasta ja lääkäri vaihtuu joka kerta, ei oltais varmasti pystytty näinkään pitkään yrittään yksityisellä puolella

      Pulu Sympatiat on sun puolella! Ihanaa kuitenkin kuulla, että oot positiivisilla fiiliksillä. Eihän siinä tilanteessa muukaan auta!

      Täällä tänään taas ultra takana. Ollaan siis nyt koitettu saada munikset reagoimaan isommalla annoksella Menopuria. Tänään jo 20päivä piikittelyä takana ja vihdoinkin saatiin aika punktioon! Aiemmin hoito meillä siis keskeytetty huonon vasteen takia ja nytkin näytti jo pahasti samalta, mutta sitten lääkäri päättikin, että jatketaan nyt vielä piikittelyä ja katsotaan mitä tapahtuu. Tosin varoittelivat, että munasolujen kypsyys ei välttämättä ole paras mahdollinen, johtuen juuri siitä, että on jouduttu piikittämään pitkään.
      Mutta ensimmäistä kertaa tuntuu kuitenkin siltä, että tuolla sentään JOTAIN tapahtuu ja että päästään edes yrittämään. Samalla hoito muutettiin IVF:stä ICSI:ksi.
      Ja oon tosiaan pistänyt ainoastaan Menopuria. En itekään oikein tiiä/tajua noiden lääkkeiden eroja, ois kiva tietää niistä lisää, miksi jollekin koitetaan toista kuin toiselle..

      Onko kellään kokemusta/tietoa munasolujen kehittymisestä/kypsyydestä tilanteissa, joissa jouduttu piikittämään hormoonia pitkään?

      Sanotaanko, että jännittää jo. Ei siis ole aiemmin punktiota tehty. Jännittää se itse toimenpide ja tietysti myös se, että millainen tuomio tulee.. Lääkäri sanoi, ettei kannata kauhean isoja toiveita pitää yllä ja että haluaa puhua suoraan. Vaikea tässä on kuitenkin olla innostumatta..

    • #8753
      Hippu
      Osallistuja

      Tervehdys kaikille!

      Siirryn tässä ekan IVF-hoidon kynnyksellä kirjoittelemaan tähän ketjuun. Kirjoittelin kevätkaudella inssien aikaan tuonne IUI-ketjuun ja silloin kirjoittamisesta, tunteiden ja kokemusten purkamisesta sekä vertaistuesta oli paljon apua!

      Lyhyesti tilanteestamme sen verran, että ikää jo on (mulla 39 ja miehellä vielä enemmän), nyt nämä ivf-hoidot vielä kokeillaan ja toivottavasti ne tuottaisivat tulosta tai sitten se on vain yritettävä ajan kanssa sopeutua lapsettomana elämiseen 🙁 Pitkä, monivaiheinen taival meilläkin takana, 8 v. (!!!!!) sitten ehkäisy pois, eikä koskaan plussaa. Matkan varrella mulla todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta ja miehellä hieman häikkää siittiöissä (MAR+ eli ns. vasta-aineita).

      Inssien jäljiltä hoitopaikan (julkisella ollaan) kesätauko oli tarpeen niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Olipa tarpeen saada välillä ajatuksia muualle ja levähtää hoitoruljanssista, mutta elokuun mittaan nämä asiat ovat olleet TAAS päivittäin mielessä. Aina tämä on jotakin odottamista, milloin odottaa menkkoja, milloin mitäkin kierron päivää, ultraa, lääkkeen aloituksia jne… Toivottavasti jossakin vaiheessa iso osa meistä saisi odottaa sitten sitä, mitä niin kovasti toivomme… Olen käynyt tässä hoitojen käynnistymistä odotellessa jo lukemassa tätä ketjua. Sekin sentäs lohduttaa, että on teitä toisia, vaikka näitä raskaita vaiheita ei kenellekään toivokaan. IVF-ketjusta on sentäs plussanneitakin, mikä tuo toivoa.

      Tänään oli nyt sitten vihdoin lääkäriaika ja tästä nyt tämä eka ivf käynnistyy. Sumuttelut aloitan ensi la 12.9. ja lokakuun puolelle menee sitten ultrat ja toivottavasti aikanaan punktio (JOS kaikki menee ok, niin todnäk viikolla 42) jne. Pistelyt tulee olemaan Gonal-F (225). Inssien aikaan sentäs hoitopaikka, sen käytännöt, henkilökunta ja osin lääkitykset (piikittelyt ja Lugejen laitot) tuli tutuiksi. Silloin oli Menopur-pistokset. Kai tuosta Gonalin pistoskynästä selviää, kun on selvinnyt Menopurin ja Pregnylin kanssa ruiskuista ja neuloista…

      Fiilikset on taas aika ristiriitaiset. Toisaalta juuri tätä on odottanut, että vihdoin tauon jälkeen nämä ivf-hoidot käynnistyvät, toisaalta tuntuu tosi raskaalle kaikki se mitä oletettavasti on tiedossa. Toisaalta on aika pessimistinen olo, ettei tässä kuitenkaan käy hyvin ja toisaalta joku heiveröinen toivekin siellä edelleen on olemassa. Sitä rasittavaa tunteiden myllerrystä varmasti tiedossa ja nyt sitten vielä tujummat lääkkeet, joten jonkin verran kyllä hirvittää, miten tästä kaikesta selviää.

      Voimia ja jaksamista teille kaikille niihin vaiheisiin, joissa olette! 🙂 Erityisesti Pululle ja Ruususelle paljon voimia jaksaa taas isojen pettymysten keskellä!

    • #8755
      Almuska
      Osallistuja

      Tuntuu niin surulliselta lukea täältä näitä huonoja uutisia 🙁 Toivotaan, että meidän kaikkien onni tästä vielä kääntyy ja päästään voittajina maaliin. Tosin itse olen alkanut jo ajattelemaan, että täytyyhän jonkun pitää tilastoja yllä ja minä olen se joka kuuluu tilastoon: ei saanut apua hoidoista. Kaksi tuttua jo onnistuneet, niin kai mun täytyy sit olla se joka ei onnistu. Vaikka kuinka koittaa ajatella postiivisesti niin väkisin nuo negatiiviset nousee pintaan.

      Onnea Yöutu 🙂 Ihanaa lukea onnistumisistakin täällä <3

      Eilen kävin viemässä kasan kyniä, piikkejä ja neuloja apteekkiin sekä samalla ostin uuden satsin. Toivottavasti loppuviikolla alkaa menkat ja päästään taas yrittämään. Onneksi on lääkekatto jo täynnä, niin uusi satsi lääkkeitä maksoi jopa 3€. Jos vielä kolmanteen joudutaan, niin täytyy nekin lääkkeet hakea tän vuoden puolella vaikka hoito olisikin ensi vuonna.

      Pulu, minä kans hommasin negan jälkeen meille ubikinonia. Syödään sitä molemmat, mies 100mg ja minä 150mg. Yksi kapseli on siis 50mg tuossa paketissa. Jostain luin, että tarve olisi jopa 300mg/pvä, mutta paketissa luki 1-3 kapselia päivässä, niin en sitten sen enempää ole ottanut. Lisäksi mulla siis muut vitamiinit ja omegat. Käyttöä meille ehtii tulla vajaa 2kk, mut toivotaan että olisi edes vähän auttanut.

    • #8756
      Pulu
      Osallistuja

      Ruusunen: toivotaan ihmettä, voi että, miten kurja, että vain yksi oli. Jospa se olisi nyt sitten SE. Ikinähän ei voi tietää ja siksi kai tätä jaksaa.

      Haave-80: mulla meni piikitykset yli ja nyt päivällä ali ja vaikutti siihen että oli ylikypsiä ja nyt viimeksi ei ihan riittävän kypsiä… eli kolmanteen nyt kovat odotukset. Kroppa heräilee ja annokset hiotuu kohdalleen… tosin erikokoista kasvua, että aina sieltä joku on löytynyt käyttöön. Toivotaan, että kaikki teillä sujuu js saatte alkioita siirtoon. Onnistuisi nyt!

      Kiitos Hippu tsempeistä ja mukava kun liityit joukkoon. Koen myös, että tänne kirjoittelu helpottaa oloa ja tieto että samassa veneessä ollaan lisää myös voimiajaksaa. Ei tää kenellekään helppoa ole. Aluksi lähdin hoitohin, että ”en ala sennkummemmin asiaa vatvomaan vaan hoidetaan homma siinä sivussa” -ei menny ihan niin. Tunteet vaan ottavat vallan ja niitä pitää myös kuunnella. Kaiken sulkeminen ja patoaminen lisää kuitenkin turhia paineita ja stressiä.

      Ubikinonia meinaan kyllä annoskokoa kasvattaa muutamien päivien aikana reippaasti. 100 nyt (100/nappula) eli tuplaan viikonloppuna ja vielä siitä etenen nappula kerrallaan. Tehokuurina ajattelin käyttää ja johonkin viiteen nappulaan (500) kyllä pyrin. Toivotaan, että solutasolle pääsisi edes pikkusen vaikuttamaan?

    • #8758
      Ruusunen
      Osallistuja

      Kiitos teille kaikille ?
      Haave tsemppiä punktioon, ei varmaan hirveästi auta mutta ei se niin kamalaa ole. Menisin vaikka heti tänään uudelleen. Ja toivotaan että tulee juuri riittävä määrä oikean kypsyisiä. Meillä piti olla runsaasti tulossa mutta ei lääkärikään osannut sanoa miksei tullutkaan. Joten ehkä teillä on asiat juuri toisin päin ? Peukut pystyssä!
      Tervetuloa tänne Hippu, toivotaan että aika täällä jäisi lyhyeksi ☺️ Ei tässä muuta osaa sanoa kun teidän tarinoita lukee, kovasti meitä koetellaan tässä elämässä. Voimia kovasti hoidon aloitukseen. Gonal-f:stä, mun mielestä ollut helppokäyttöisin pistos, joten sitä en jännittäisi (yksikin asia pois mielestä on plussaa).
      Täällä elää vielä pikkiriikkinen toivo (edit: niin pieni ja hento ettei oikein tiedä uskaltaakko toivoa mutta niin valtavan suuri ettei uskalla vielä toivoa menettääkään) syvällä sydämessä.

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 2 kuukautta sitten Ruusunen.
    • #8763
      Sankar
      Osallistuja

      Punktio takana. Hyvät lääkkeet, ei sattunut yhtään. Sen sijaan 7 rakkulaa punktioitiin, tasan 0 solua ?
      Kahden viikon päästä lääkäri lypas soittaa ja kertoa seuraavan suunnitelman, mutta aika huono fiilis ?

    • #8764
      Pulu
      Osallistuja

      Voi Sankar mikä pettymys, olen niin pahoillani 🙁 pitkä odotus eikä siirtoa. Voimia kovasti!

      Meillä nyt tuntuu lähes kaikilla kiikastavan samaisesta asiasta. Nyt kyllä otetaan porukalla selvää, että mitä ihmeen konsteja on olemassa, että saataisi tätä kroppaa käyttäytymään. Oletteko lukeneet tosta DHEA tuotteesta (ja se jo mainittu Ubikinon)… muutamia keskusteluja nähnyt aiheesta ja kiinnostuin itsekin, että jospa olisi keino saada muniksia hereille valmistautumalla jo ennakkoon. Laitan oman lääkärini haasteseen aiheesta huomenna. Onhan nyt 2000-luvulla jo jotain käyttökelpoisia kosteja keksitty, pakko olla!

    • #8765
      ladybird
      Osallistuja

      Huh mitkä piinaviikot menossa. Samankaltaiset on ajatukset täälläkin Pulu. Joka toinen sekunti oon varma, että oon raskaana ja sitten keksin, etten ole enkä ikinä tulekaan.. Ja sitten vielä koko ajan ajattelen, että nyt tein jotain väärin ja pilasin tän mahdollisuuden. Huoh… harmi vain, jos teillä päättyi odotus vähemmän hyvin 🙁

      Suuret tsempit myös Ruususelle! Toivo elää, pidetään peukut pystyssä!

      Tosi surullista kuulla sinun, Sankar, uutiset.. Toivotaan, että lääkärit keksivät toimivan menetelmän!

      Ihanaa, että sinäkin Haave sait jo matkalipun punktioon! Toivotaan parasta mahdollista tulosta!!

    • #8775
      Pulu
      Osallistuja

      Noniin, lääkäriällä taas käyty uutta hoitoa suunnittelemassa ja pitkällä kaavalla nyt sitten mennään tälle kolmannelle kierrokselle eli 27.9. aloitan sumuttelut.

      Kysyin noista Ubikinon ja DHEA -valmisteista ja mitään haittaa ei ole. Tieteellistä näyttöä ei ole, mutta niitä käytetään. Dhea:lle sain reseptin ja sitä nyt sitten napailen myös 25mg tabuja 2 aamulla ja 1 illalla. Kysyin onko väliä kuinka kauan pitäisi olla käyttöä niin vastasi, että jos ei ole jotain syytä odottaa niin ei kannata odottaa. Aikaa siis ei ole hukattavaksi eli uudelle kierrokselle heti vaan.

      Lääkäri ei antanut lähetettä julkiselle, koska tietää jo että eivät ota hoitoon, kun jo 3 kertaa tehty yksityisellä, että silleen. Tosin kertoi, että jotkut menee toiselle lääkärille kertomatta, että ovat olleet yksityisellä hoidossa niin ovat päässeet. Voi voi… ahistaa.

      Toisinsanoen, kolmas kerta toden sanoo, sen jälkeen ei jatkosta nyt sitten mitään käsitystä. Toivotaan, että tämä kierros toisi tuloksen.

    • #8776
      Almuska
      Osallistuja

      Voi Sankar, olen todella pahoillani teidän tuloksesta, tuo jos mikä sattuu, ettei edes yhtä saatu ja päässy siirtoon asti 🙁

      Tuo DHEA on uusi juttu itselle. Täytyykin sitä sitten kysellä jos ja kun kolmannelle kierrokselle päädytään. Jossain luki, että omin päin sitä ei kannata aloittaa ja ensin kannattaa tarkistaa sen määrä itsellä verikokeella ja sen pohjalta katsoa sopiva annostus. Nyt nostin itsellä ubikinonin määrää 200mg/pvä ja täytyy vähä vielä nostaa ja jatkaa sitä kunnes tietää miten tässä toisella kierroksella käy.

    • #8777
      Ruusunen
      Osallistuja

      Uskallan viimein tulla tänne kertomaan että ainokainen solu hedelmöittyi ja on jakautunut kuten pitää joten huomenna saan kyytiläisen matkaan ?
      Tuntuu ihmeeltä ja toivottavasti tämä yksilö on erityisen vahva. Kiitos tsempeistä ja henkisestä tuesta! Henkisesti ollut todella raskasta ja on yhä kun kaikki on tämän yhden kerran varassa.
      Voi Sankar miten surullista. Voimia raskaisiin aikoihin ja toivottavasti pääsette yrittämään uudelleen.
      Tsemppiä ladybird Piinapäiviin ? täällä peukut pystyssä että raskaus alkaa ?

      • #8778
        Pulu
        Osallistuja

        Hienoa kuulla, jospa Se Ruusunen sieltä heräisi unestaan ? toivotaan niin. Alkio on ihmisen alku… toivotaan vaan nyt pitkää ikää. Myös muille piinaajille, Ladybird, Onkelion jne. tulkaahan kertomaan kuulumiset.

        Täällä jännätään kyllä kaikkien puolesta! Jos yksi onnistuu niin miksei muutkin.

        Varasin aikaa hierojalle. Pirullinen päänsärky johtuen niskojen ja hartijoiden kireyksistä, osin lihasjännitystä (toki vähän muitakin vikoja lisäämässä olotiloja), mutta sanoi jo gynekin, että nyt nuo jumit jo kuntoon ? Venyttelyt ja se runsas vedenjuonti unohtunut… plaah… miksi sitä aina palaa omiin kaavoihinsa. Pitäisi vissiin kalenteriin merkitä muistiin.

        Tsemppiä nyt kaikille. Syksy tulee, joten jotenkin helppo edetä hoitojenkin kanssa. Ei tarvi pöhömahaa piilotella bikineissä kun voi taas reilummin pukeutua. Ja saa luvalla pidellä sadetta kotona eikä aina olla menossa jonnekin. Mieli vaan yritettävä pitää virkeänä ja luottaa tulevaan, kävi miten kävi. (Viimeinen lause sai palantunteen kurkkuun, joten… no, yritetään.)

    • #8780
      Hippu
      Osallistuja

      Hienoja uutisia Ruususella 🙂 On tämä melkoista tunteiden vuoristorataa! Onnea kovasti matkaan huomiselle kyytiläiselle!

      Pahoittelut sulle Sankar 🙁 Voimia paljon jatkoon.

      On nämä hoitokuviot melkoisia… Mietin Pulu tuota teidänkin tilannetta. Julkiselta voi toki siirtyä yksityiselle, mutta toisinpäin eipä sitten niin onnistukaan. Teille nyt isot tsempit tähän seuraavaan hoitoon!

      Mulla huomenna apteekkireissu ja nyt sit ylittyy lääkemaksukatto, niin saa sentään sit jatkossa nuo lääkkeet sillä pikkusummalla. Saapahan opetella sumutteluihin nyt sit viikonloppuna, eikä tarvii ekaa kertaa suhrata arkiaamuna. Toivottavasti ei tulisi kovin ikäviä haittoja…

      Yritetään jaksella, lämpimiä ajatuksia teille kaikille 🙂

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 2 kuukautta sitten Hippu.
    • #8800
      Almuska
      Osallistuja

      Pidetään Ruusunen peukkuja, että kyytiläinen tarraa kiinni ja pysyy matkassa <3

      Itse odotan kuumeisesti menkkojen alkua, tottakai nyt kun ne sais ajallaan tulla, niin ei kuulu. Ma olis eka ultra ja toivottavasti ennen sitä alkaisi, tosin kyllä vähän inhottaa sinne mennä jos vielä runsasta vuotoa. Viimeksi pahin vuoto ehti mennä ohi ennen ekaa ultraa. Lääkkeet on kaikki jo valmiina odottamassa, et pääsee taas pistelemään.

      Onneksi on sään puolesta tulossa ihana viikonloppu ja mukavaa tekemistäkin on tiedossa 🙂 Aurinkoista viikonloppua kaikille 🙂

    • #8801
      Pulu
      Osallistuja

      Kiitos kaikille osallistumisesta keskusteluihin, täältä myös mukavaa vikkonloppua toivotellen! Seuraavat viikot kuluukin täällä vitamiinejä ym. nappaillessa ja henkisiä voimavaroja lataillen. Sumujen aloitukseen reilu 2 vk vielä.

      Tsemppiä Almuska nyt uuteen koitokseen… piikitykset sujuu jo huomattavasti paremmin eikä tarvi jokaiseen nippailuun ja tuntemukseen takertua (ainakin itse koin helpommaksi, kun oli jo kokemusta). Nyt mietin, että kun aika lailla toiseen sivuun laittelin pistoksia ja just se puoli olikin munasarjoissa aktiivisempi, että onko kuinka tärkeä vaihtaa aina sitä puolta minne minkäkin pistää. Tosin viimeksi kysyinkin, muttei kuulemma sillä ole väliä, että puolilla on toimintaeroja ihan normaalistikin. I wonder.

      Hippu, eipä niistä sumutteluista tuntemuksia liioin tule… vasta sitten loppumtreillä, kun kuukautisten pitäisi alkaa (ja ne estetään just näillä sumuilla eli aiheutetaan käytännössä vaihdevuodet) niin vasta silloin voi tuntua niitä lämpöaaltoja ja hikoilua öisin jne. hormonaaliset oireet sitten siellä just ennen piikittelyä. Vähän sama kuin nenäsuihke nuhaan ☺. Tsemiä sinnekin aloitukseen.

    • #8804
      Ruusunen
      Osallistuja

      Hei kaikille!
      Siirto meni hyvin ja nyt ”vaan” sitten piinaillaan pari viikkoa kun mitään muuta ei ole tehtävissä. Luget väsyttää tooodella paljon.
      Toistaiseksi luottavainen olo, mutta kai tässä aika sekaisin sisimmässään on. Nyt vaan yritetään nauttia auringosta ja keksiä vähän muutakin ajateltavaa ?
      Palailen ensi viikolla kertomaan fiiliksiä ja tuntemuksia, kun kiinnittymisenkin olisi pitänyt tapahtua.
      Tsemppiä jokaisen viikonloppuun! ?

    • #8807
      Haave-80
      Osallistuja

      Moi!
      Täällä punktio takana, eilinen meni kyllä aikamoisessa sumussa, mutta nyt alkaa hiljalleen helpottaa.. tuloksena 9 munasolua! uskomatonta, että kaikista ongelmista huolimatta (ei vastetta ja todella pitkä hoito) saatiin silti jotain eteenpäin. Mulla ei ollu juurikaan edes mitään tuntemuksiakaan ennen punktiota, se tietysti huolletti, että onkohan siellä yhtikäs mitään. Ja varsinkin kun lääkärikin sanoi suoraan, että tässä on nyt ihan minimaaliset mahdollisuudet saada kypsää munasolua. Mutta nyt sitten jännätään saadaanko yhtään elinkelpoista hedelmöitettyä ja että päästäänkö siirtoon asti. Ihme ja kumma punktio ei sattunut edes paljoa, oli sen verran hyvä lääkitys ja tietysti ihana mies rinnalla silittämässä poskea <3 Kyllä ne miehet osaa olla tukena, silloin kun eniten tarvitaan.

      Jännitän täällä omaa napaa ja samalla myös kaikkien teidän muiden!
      Ladybird ja Ruusunen Hurjasti peukkuja ja tarrasukkia!!Piinaviikot ei varmasti ole helppoja, mutta olkaa kuitenkin onnellisia siitä, että ootte saaneet kyytiläisen matkaan! Toiveita siis on!

      Pulu ja Almuska Kovasti voimia ja jaksamista seuraavaan yritykseen. Pettymysten jälkeen ittensä kasaaminen on kerta toisensa jälkeen vielä vaikeampaa, mutta kummasti uus yritys sitten taas auttaa saamaan sen positiivisemman fiiliksen.

      Hippu Sumuttelut sujuu sulta parin päästä jo hienosti. Itekin jännitin ekassa ivf:ssä kovasti niitä oireita jne. Mutta onneksi pääsin aika vähällä. Ja toisaalta sitä kyllä kestää aika paljon kun tietää mitä varten tässä ollaan.. 🙂

      Sankar Koitahan pitää lippu korkealla ja toivo yllä, että vielä onnistuu ja pääset siirtoon asti! Mä olin ite jo luopumassa toivosta, mutta niin vain onneks lääkärit halus uskoa ja nyt ollaan ainaki yhden askeleen lähempänä taas siirtoa.

      Miten muuten Okelionilla menee??

      Halauksia kaikille muillekin, päivittelen sitten lisää kun tiedetään päästäänkö täällä siirtoon asti.

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 2 kuukautta sitten Haave-80.
      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 2 kuukautta sitten Haave-80.
      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 2 kuukautta sitten Haave-80.
      • #8813
        Pulu
        Osallistuja

        Tervetuloa Joutsen83 ja Erika joukkoon! Tänne kirjoittelu todella helpottaa ja auttaa jaksamaan. Jännittäviä hetkiä elät Joutsen… punktion jälkeen alkaa se todellinen odottaminen ja tunteiden myllerrys. Luulin itse, että sitä voi vain olla ja tehdä lopuksi testin (ja yllättyä positiivisesti), mutta kyllä vaan tunteet heitteli sinne tänne ja täällä tietää sen, että kontaktia ja tukea saa saman läpikäyneiltä naisilta ? Parempaa ymmärrystä enää ei voi saada.

        Eerikalle myös voimia jaksamiseen. Km vielä se suurin tuska jota voi olla. Toisaalta jos luonnollisesti on tullut plussa niin ehkä onnistuminen ivf:llä toisi lopullisen palkinnon. Toivotaan että niin käy ?

    • #8811
      Joutsen83
      Osallistuja

      Hei

      Kai minäkin rohkaisen mieleni ja kirjotan tänne. Meillä tänään ensimmäinen punktio josta 10 saatiin kerätyksi mutta vain 5 solu. Toimeenpide kyllä vähäsen sattu. Tuntu että koko huone pyörii ja meinasi taju lähteä. Onneksi on ohi. Tänään ollaah suurin piirtein vaan nukuttu ja levätty. Pientä nipistelyy ja paineen tuntua vatsassa vieläkin. Huomenna saa sitten tietää lähtikö yhtään kehittymään

    • #8812
      Erika
      Osallistuja

      Hei!
      Olen lukenut kirjoiuksianne jo jonkin aikaa ja ne tuovat suurta lohtua, voimaa ja toivoa omaan yritykseemme. Olette super sinnikkäitä ja rohkeita! Tämä on ensimmäinen kerta kun haen vertaistukea. Olemme yrittäneet lasta tähän mennessä kaikkiaan viiden vuoden ajan. Nyt olemme vaiheessa, jossa on selvinnyt minun kilpirauhasen vajaatoiminta (lääkityksellä hoidettu) ja mieheni hyvälaatuisten siittiöiden puute. Kahdesta inseminaatio (IUI) hoidosta toinen oli tulokseton ja toinen päätyi keskenmenoon raskausviikolla 9. Koska olen kerran tullut raskaaksi luonnollisesti (keskenmeno rv. 6.) olemme olleet ahkeria yrityksissä onnistua luonnollisesti, mutta toivo sen suhteen on nyt aikalailla loppuun kulutettu. Edessämme on nyt lääkärin mukaan viimeinen toivomme, koeputkihedelmöityshoito (IVF) jonka herättämiä tunteita ainoastaan te voitte ymmärtää. Olemme käyneet hoidon suunnittelussa ja tiedän teoriassa mitä tuleman pitää. Vielä enemmän kertomuksianne lukemalla 😉

    • #8815
      Almuska
      Osallistuja

      Kiitos Haave-80 tsempeistä, niitä tarvitaan 🙂 Teillä oli hyvä saalis, toivotaan että mahdollisimman moni hedelmöittyy ja pääsette siirtoon sekä saatte pakkaseen jotain odottamaan ♥

      Tervetuoloa Joutsen83 ja Erika. Tämä on todella ihana vertaistukipaikka, en muita keskustelupalstoja viitsi edes lukea. Täällä kirjoittajat ovat aitoja ja sympatiaa riittää kaikille vaikka itsellä menisikin huonosti.

      Toivotaan Joutsen83, että tekin saatte hyvän lopputuloksen, vaikka soluja ei niin paljoa ollutkaan. Se yksi hyvähän riittä ♥ Harmi, että sinulla oli punktio epämielyttävä kokemus, mutta se on yksilöllistä miten siihen reagoi ja varmaan tekijälläkin on osuutta asiaan.

      Voi Erika, teillä on tosi rankka tausta 🙁 toivotaan, että IVF tuo apua teille. Serkullani on myös kilpirauhasen vajaatoiminta ja hän sai kaksi keskenmenoa ennenkuin onnistui. Nyt hänellä raskaus noin puolessa välissä. Käsittääkseni tuossa kilpparin vajaatoiminassa on heti kun raskaus alkaa, niin tärkeää säätää sitä lääkitystä, jotta raskaus jatkuisi. Eka kerta jännitti ihan hirveästi, vaikka periaatteessa tiesi miten homma toimii, mutta nyt toinen kierros tuntuu jo paljon helpommalta ja toivottavasti se auttaa kun ei jännitä ja stressaa niin paljoa kuin ekalla kerralla.

    • #8816
      Pulu
      Osallistuja

      Lukekaas muuten Kaisa Jaakkolan, reipas rakas raskaus. Kirjoittanut hormonien vaikutuksesta muutenkin…

    • #8817
      Joutsen83
      Osallistuja

      Tuomio tuli. Yksikään ei ole lähtenyt hedelmöittymään. Puhelu meni kun sumussa. Jotain sanottiin että solussa olisi Ser kertymää tai jotain sinne päin. Enpä tiiä mitä tämä tarkoittaa eikä oikein tietoa missään. Toden näköisesti menemme nyt ICSi hoitoihin. Meillä siis yritystä n.3 vuotta takana =(

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 2 kuukautta sitten Joutsen83.
    • #8819
      Ruusunen
      Osallistuja

      Todella surullista kuulla Joutsen83, voimia surun keskelle ? on niin väärin että odotuksen, hoidon ja punktion jälkeen ei saa mahdollisuutta yrittää. Uskotaan että icsi tuo teillekin avun. Meillä hedelmöitys onnistunut vain icsi:n avulla. Mutta matka on meillä kaikilla valitettavan pitkä.

      Tervetuloa myös Erika mukaan, voi kuinka surullinen matkanne tähän asti on ollut. Täällä toivotaan 100% että onnistutte heti ekalla hoidolla ja kaikki jatkuu tällä kertaa hyvin.

      Jes, Haave-80 ihana saada positiivinen uutinen tänne! Sun kokemus kyllä osoittaa että koskaan ei kannata luovuttaa ? toivotaan paljon hedelmöittyneitä!

      Tsemppiä teille kaikille, täällä elän hengessä mukana ja hyvää toivoen teille ? olisi jo aika saada tänne onnistumisia ja syksyn myötä useampia!

      Voimia myös kaikille jotka ehkä taustalla seuraatte tätä palstaa ja käytte läpi samaa raskasta matkaa.

    • #8820
      Hippu
      Osallistuja

      Tervetuloa Erika ja Joutsen83! Itsekään en aiemmin ole muille palstoille kirjoitellut (keväällä siis IUI-ketjuun). Näissä asioissa vertaistuella ja samoja vaiheita kokevien kanssa asoiden jakamisella on tosi tärkeä merkitys, jotta jotenkin näiden kanssa selviää!

      Olen tosi pahoillani Joutsen83 🙁 Paljon voimia kohti uutta yritystä, sitten kun sen aika on. Pettymykset näissä hoitojen eri vaiheissa on kyllä raskaita ja surulle on annettava tilansa, kunnes jaksaa taas eteenpäin…

      Sulla Erika on kans sitten tuttua kilpirauhasen vajaatoiminnan kanssa eläminen. Ainakin mulla kesti aikansa siinäkin, kunnes löytyi sopiva Thyroxin-annos ja TSH saatiin näiden hoitojen edellyttämälle n. 1-2 tasolle. Nyt pysynyt vähän reilun 2:n kieppeillä. Mikäli joskus raskaus koittaisi, niin kilppariarvoja on tosiaan seurattava tiheämmin ja lääkitystä tarvittaessa säädettävä. Tsemppiä ekaan ivf-hoitoon!

      Onnittelut Haave-80 hienosta munasolusaaliista, vaikka hoidon aikana vastoinkäymisiä olikin! Toivotaan hyviä uutisia myös hedelmöittymiseen 🙂

      Mulla sumuttelut alkoi ihan ok, eiköhän tähän pian totu. Kiitos tsempeistä ja tiedoista sen suhteen, ettei teille ole tullut pahempia haittoja sumuttelusta 🙂

      Voimia ja leppoisaa aurinkoisen viikonlopun jatkoa 🙂

    • #8821
      Joutsen83
      Osallistuja

      Keskiviikkona uusia aika suunnitelmiin et silloin taas tiedetään mitä tehdään. On tää uskomatonta kun kuvitellin että edes 1 alkais hedelmöittyy en odottanut ettei mikään. Oikeestaan on aika tyhjä olo. Mies itki aamulla ja äiti soitti itkien kun kuuli. Itselläni tunteet ei vaan ole purkautu. =(

      Kiitoksia kaikille tuesta. On helpottavaa että saa jollekkin kertoa tuntemuksista jotka tietävät asiasta 🙂 <3

      • #8823
        Ruusunen
        Osallistuja

        Voi Joutsen <3 Tunteet tulee aikanaan. Kyllä nää hoidot on jo fyysisesti niin raskaita ja ladattu toiveita täyteen että ottaa oman aikansa.

    • #8822
      Ruusunen
      Osallistuja

      Hippu, askeleen lähempänä haaveen toteutumista kun hoito viimein alkaa ?
      Ketään muita siellä ruudun toisella puolella kun viettää kotona ties kuinka monetta lauantaita (vuotta) perättäin jossain vaiheessa odotellen, piinaillen, piikitellen, itkien, surren, peläten, valmistautuen…? Täällä ilmoittautuu yks.
      Kyynelkanavat aukesi totaalisesti kun kuulin Johanna Kurkelan uuden Ingrid kappaleen. Siltä on aika monta vuotta tuntunut. Joko (te jotka tykkäätte) olette kuulleet?

      • #8824
        Joutsen83
        Osallistuja

        Itse kuuntelin kappaleen ja itku tuli silmään :,(

        • #8825
          Almuska
          Osallistuja

          Täällä yksi lauantai kotoilija. Monet juhlat jättänyt väliin, kun on ajatellut ettei voi ottaa alkoholia jos olis vaikka tärpännyt, eikä halua kelleen mitään selitellä 🙁 tai sit on vaan ollut niin loppu ettei ole jaksanut nähdä ihmisiä, hyvin tässä 3,5 vuoden aikana on erakoitunut.
          Tuo Johannan Ingrid on ihanan kamala ♥ miten voi olla tehnyt noin osuvat sanat…

          • #8826
            Okelion
            Osallistuja

            Eilen olisi voinut käydä verinäytteessä, mutta töiden takia pääsen menemöön vasta tiistaina. Tein kotitestin jo keskiviikkona (12pv hedelmöityksestä), se oli negatiivinen. Keskiviikkona saan siis lopullisen tuloksen ja samana päivönä työpaikallani alkaa YT:t 😉

            Hitsi miten huonoa onnea monilla 🙁

    • #8827
      ladybird
      Osallistuja

      Ihana lukea täältä hyviä uutisia sinulta Haave-80! Toivottavasti piinailu jatkuu siellä myös hyvissä merkeissä. Aina on toivoa…

      Voimia teille, jotka olette saaneet huonompia uutisia… Täällä tosiaan eletään mukana niin hyvissä kuin huonoissakin hetkissä.

      Itselläni ei vielä merkkiä mistään. Ei mitään oireita siihen suuntaan, että menkat alkaisi, tai että hoito olisi ollut onnistunut. Luget ei oikein meinaa pysyä sisällä, tuntuu, että aamulääkkeestä suurin osa aina valuu pois, vaikka makoilisikin tunnin sen ottamisen jälkeen.

      Onpas sulla Okelion tulossa mielenkiintoinen keskiviikko 🙂 YT:t tuovat harvoin iloisia uutisia, joten toivotaan veritestistä piristystä!!

      Ymmärrän täysin tuon erakoitumistunteen Almuska. Kaikkialla näkee kuitenkin raskaana olevia naisia tai lapsiperheitä. Tämän (tai ainakin minun) ikäisillä naisilla muutenkin keskustelu usein kääntyy lapsiin tai niiden hankkimiseen. Saatiin muuten kutsu yksien tuttujen lasten kaverisynttäreille, voi jee.. Onko kellään vinkkejä miten selvitä sellaisista tilaisuuksista??! Jos ens viikolla tulee huonoja uutisia, niin ei millään tekis mieli mennä sinne keskustelemaan äitien keskelle..

      Ai niin, joku kysyi jossain vaiheessa tsemppibiisejä. Itselläni on tällä hetkellä Egotripin ”Nämä ajat eivät ole meitä varten” kovassa kuuntelussa. Se ei nyt suoranaisesti liity tähän aiheeseen, mutta osuu monelta osin. Tuota Johanna Kurkelan kappaletta en ole vielä löytänyt, mutta sanat on kyllä kieltämättä osuvat…

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 2 kuukautta sitten ladybird.
    • #8829
      Hippu
      Osallistuja

      Mukava kuulla, et muutkin olette löytäneet Johanna Kurkelan Ingrid-kappaleen 🙂 Ostin ko. levyn perjantaina ja Ingrid biisi kosketti ja puhutteli kovasti! Muitakin hyviä biisejä levyllä on, esim. Suojelkaa mua, mutta toi Ingrid sanoitukseltaan ja tunnelmaltaan koskettavin.

      Joo, aika erakkoelämää ollaan miehen kanssa mekin jo pidempään vietetty. Ei vaan jaksa oikein olla toisten seurassa, ainakaan lapsiperheiden ja olen kyllä sallinut tämän. Se jää nähtäväksi tuleeko toisenlaisia vaiheita. Työ on hyvin ihmisläheistä, joten senkin vuoksi haluaa vapaa-ajalla vähemmän sosiaalista meininkiä. Meidän tilanteesta tietää vain muutama ystävä. Vanhemmillekaan en ole halunnut kertoa, en halua kysymyksiä heiltä näissä vaiheissa, enkä halua raportoida heille tilanteista. Kerron vasta joskus jos on sellaisia uutisia, joita haluaa jakaa tai sitten jos ei tule niitä, niin joskus hoitojen päättymisen jälkeen kerron näistä vuosista. Aika yksinäistä ja erakkoelämää tämä on, joten siinäkin mielessä olen hyvin kiitollinen tästä foorumista ja teistä, lämmin kiitos teille 🙂

    • #8830
      Parisienne
      Osallistuja

      Ihana kappale, Johanna Kurkelan musiikki on itselleni hyvin tärkeetä ollut tällä polulla. Kyllä ne kyyneleet tuli ihan yrittämättä täältäkin. Ei ne koetut tuskan tunteet mihinkään poistu vaikka polkuni lapsettomuudessa on kääntänyt uudenlaisen sivun.

      Voimia teille kaikille. Käyn lukemassa teidän tunteitanne täällä edelleen niinkuin ilmeisesti moni muukin joka täältä on saanut voimaa omalla taipaleellaan.

      Vaikka tuntuu ettei pohjalta ole paluuta eikä voi mitenkään enää jaksaa, niin jostain sitä voimaa tulee meille kaikille!! Olen hyvä esimerkki siitä.

      On tietenkin niitäkin jotka eivät onnistu koskaan mutta niin kauan kun hoidot tuottaa jonkinlaista tulosta niin toivoa on.

      Enkeleitä raskaalle matkallanne.

    • #8833
      Ruusunen
      Osallistuja

      Nyt täällä käy yksi leidi ihan superpositiivisilla kierroksilla!!! Tulin siitä vähän teillekin jakamaan 🙂 Hedelmöityksestä viidennen päivän iltana tuntui yksi niin voimakas nipistys, ettei se voinut olla vain mielikuvitukseni tuotetta, miehellekin siitä sanoin. Ja viime yönä (6pv) valvotti tasaisemmat vähän menkkojen alkuvaiheen tapaiset supistelut. Sovitaanhan että ovat merkki kiinnittymisestä. Voihan olla näin? Rukoilen koko ajan että pikkuinen tarraa kovasti kiinni. Toivo elää täällä hyvin vahvana <3
      Pikkupessimisti kuitenkin joka kerta vessakäynnillä pelkää, että menkat alkaneet (tosi huonoa pilaa mun mielestä toi lugejen valuminen…)

      Voi hitto Okelion, voimia!
      Ladybird, hyvää ennustaa ettei merkkejä menkoista. Enää muutama piinapäivä <3

    • #8835
      Pulu
      Osallistuja

      Ou jee, nyt niitä plussatuulia tälle foorumille pliis! Ruusunen, kuulostaa hyvältä ??!! Päätetään, että ne just niitä kiinnittymiseen liittyviä oireita, eiks nii, pakko olla! Pidän peukkuja.

      Samoin muut piinaajat, Ladybird, Onkelion…

      Voi Joutsen, tiedän niin ton tunteen ja moni muukin täällä 🙁 paremmilla eväillä uuteen yritykseen.

      Uusi yritys helpottaa aina omalla kohdalla… suurin pelkoni onkin, että kuinka monta yritystä on ”rajojen tällä puolella”. Kolmas kerta toden sanoo (puhutaan), mutta ei välttä sekään riitä. Tietäisipä vaan… hitsi kun joku pystyis sanomaan… onko niitä selvän näkijöitä. Ikinä en ole kokeillut, mutta mieli tekisi. Jos uskaltaisi.

    • #8839
      Vohveliini-
      Osallistuja

      Heips kaikille ihanille vahvoille naisille!!

      Itse pitänyt loppukesän hiljaiseloa, nyt taas olisi pakastetun alkionsiirto tulossa luonnolliseen kiertoon, siirto ylihuomenna.

      Tsemppiä piinailijoille, meen nyt vähän tarkemmin lukemaan kuulumisia!

      Hyvä Ruusunen että noin positiivinen mieli, loistavaa! Tärppionnea <3

      • #8841
        Almuska
        Osallistuja

        Tsemppiä ja onnea siirtoon Vohveliini- 🙂

    • #8840
      Almuska
      Osallistuja

      Huoh…on tää taas niin…silloinkun toivoo että menkat ei alkaisi, niin ne alkaa kellonlyömällä ajallaan ja nyt kun toivoo et ne alkaisi, jotta hoito voidaan aloittaa, niin eihän ne ala millään. Eilen kuitenkin ultrattiin ja lääkärin mielestä näytti, että ne alkaa viimeistään tänään, mutta edelleenkään ei ole mitään tuntemuksia, että ne olisi alkamassa. En muista koska kierto olisi ollut näin pitkä. Ei kai tässä auta kuin odotella.

      Ruusunen, ihanan positiivisesti jaksat uskoa. Toivotaan, että on tarrannut kiinni ja tiukasti <3

      Haave-80, toivottavasti olette saaneet hyviä uutisia hedelmöittymisen saralta <3

      Lugeista tulee ulos ne sidosaineet, mikä on todella ärsyttävää ku kokoajan on tunne et pöksyt on täynnä tavaraa. Lääkeaine imeytyy nopeasti, mikä on tärkeintä.

    • #8842
      Muistahymy
      Osallistuja

      Moi kaikki!

      Liityn uutena keskusteluun mukaan. Lyhyellä kaavalla IVF edessä. Piikitykset alkavat tällä viikolla. Jokseenkin jänskättää. Meillä on sinällään mielenkiintoinen tilanne, että minussa ei ole varsinaisesti muuta vikaa kuin ikä 35+. Ennestään ei ole lapsia. Miehellä puolestaan on lapsia, mutta nyt hänessä on ilmennyt vikaa, joka vaatii IFV -hoidon.

      Kuinka te ihmiset kestätte sukulaisten kyselyitä, että koskas lapsia?

    • #8844
      Pulu
      Osallistuja

      Almuska, sama täällä, alkaa kun ei tarvisi ja sitten kun niitä odottaa ni saa tosiaan odottaa ?.

      Vohveliini, onnea matkaan! Miten sulle tai muille määräytyy, että onko lääkkeellinen vai luomukiertoon. Lähinnä jatkoa itsekin mietiskelen jos pas joskus eteen tulee. Kummassa paremmat tsäänssit?

      Muistahymy, meillä Ihan sama tilanne ?. Ikäkään ei vielä este riipuen miten siellä ne munikset jakselee… mulla alussa lääkäri sanoi, että hyvältä näyttää ja säästätte kymppitonnin hoitokuluissa… noh… ei säästetty kun tää kroppa ei sitta tuotakaan hyperiä vaan hiljasta on kun kuivalla saharalla, toivottavasti teillä lähtee hyvin pistokset tuottamaan tulosta ???. Miehen simpat myös siinä jamassa, että huonosti hedelmöittää eli icsattava kaikki. Kiva tietysti, että hällä lapsi, mutta eipä paljon mua lohduta… välillä vituttaa, kun hoitoihin lähtö kesti niin kauan. Mies ei kokenut 5v sitten että olisi lapsen aika… ajatteli tietysti, että kuitenkin hänen tuurilla heti nappaa. Mutta… näillä mennään.

      Tuohon kyselyyn, että koskas lapsia vastaan usein niin, että ”siihen en osaa vastata, mutta ollaan harkittu toista koiraa” ja joskus jatkan kysymällä, että etekö te hanki sitten sitä koiraa?. Tai joskus niin, että ”taitaa olle se meidän haikara eksynyt”. Jotenkin yritän siirtää aiheen vaivihkaa muuhun… sukulaiset meillä ei kysele enää. Äiti tosin toivoo ja antaa ruokavalio neuvoja ja vitamiinilisiä miehelle suosittelee kun tietää, ettei kovin häävi tuo eväspuoli hällä ole. Kerron sitten joskus jos hoito ei tuo tulosta, että ollaan yritetty. Saapi rauhan sitten hänkin.

    • #8847
      ladybird
      Osallistuja

      Ruusunen toivotaan todella, että ovat merkkejä kiinnittymisestä ja että pääset tekemään positiivisen testin, kun sen aika on! Onnistumisista saa itsekin toivoa.

      Pulu mulla on ainakin aina lääkkeellinen kierto tiedossa, koska omaa kiertoa ei ole. Eli älkää nyt menkö sanomaan, että luomukierrossa olis paremmat mahdollisuudet tai masennun täysin 😛

      Tuo kysymys, että millos teille tulee lapsia, on ehkä maailman hankalin. Pitää koittaa heittää koko juttu vitsiksi, vaikka tekis mieli alkaa heti vaan itkemään. Onneks en kuule tuota sukulaisilta paljoakaan, mutta muualla kyllä. Välttelytaktiikka on aina tehokas, eli välttää sosiaalisia tilanteita, joissa kysymyksiä saattaa tulla. Toisaalta ei kai sitä kotiin voi linnottautua, vaikka mieli tekiskin…

      Täällä ei ole kovin positiivinen mieliala. Rintojen arkuus (minkä ajattelin ehkä johtuvan lugeista) on nyt sitten loppunu. Näin käy aina, kun menkat on tulossa. Ehkä huomenna sit alkaa lugeista huolimatta, katotaan. Ei voi muuta, kun yrittää tsempata itseään sit seuraavaan yritykseen, millon ikinä se onkaan…

    • #8848
      Ruusunen
      Osallistuja

      Tilanne kävi jo tosi jännäksi (=sekopäiseksi!) että nyt ne menkat alkaa, kun ”menkkajuilitus” vain yltyi. Mutta eilen ja tänään ollut kivuton päivä. Olen jopa hetkittäin unohtanut olevani keskellä tätä tilannetta, mikä on outoa (että kykenen unohtamaan) ja helpottavaa. Mutta jokainen vessassakäynti on kuin giljotiinille kävelisi. Kiva että mun positiivinen purkaus oli tervetullut tänne 🙂 yhtä vuoristorataa ollut kyllä.

      Kovasti onnea Vohveliini- siirtoon <3
      Ladybird ethän luovuta vielä, voimalähetys <3
      Almuska, joko joko? Kyllä ne sieltä alkaa 🙂
      Tervetuloa mukaan Muistahymy! Täältä saa ihan mahtavaa vertaistukea iloihin ja suruihin.

    • #8849
      Nimetön
      Ei-aktiivinen

      Moi kaikille ihanille!

      Binkkukin ryömii kolostaan taas valittamaan. Kirjoittelin tänne siis touko-kesäkuussa, kun oli ensimmäinen hoito menossa. Tänään tuli parin viikon piinan jälkeen taas negatiivinen uutinen. Ensimmäinen pas-siirto ei tuottanut tulosta.. 🙁 Tosin tiesin sen jo pari päivää sitten tehtyäni kotitestin. Kyllähän sitä silti vähän elätteli toiveita, josko olisikin… No, vielä yksi kaveri pakkasessa eli nyt vaan etsimään uutta toivoa. Menkkojen odottelua siis täälläkin!

      Vaikka itse olenkin pysynyt hiljaisena, niin olen silti lukenut kirjoittelujanne. Minusta on ollut hyvä, että täällä puhuttu muustakin kuin hoidosta, aroistakin asioista, parisuhteesta ym. Todellista vertaistukea! Ei kukaan muu kuin tässä asiassa kamppaileva/kamppaillut voi ymmärtää näitä asioita. Itse muutun lugejen aikaan niiiin sekopäiseksi, että ei mitään järkeä. Itken, haastan riitaa, itken riitelen, itken, huudan, nauran ja taas itken. Välillä tuntuu, että on niin yksin näiden asioiden kanssa, vaikka mies vieressä.

      Kuinka moni käy terapiassa tai puhumassa jonkun ammattilaisen kanssa? Sitä on tullut nyt pari kertaa mietittyä tosissaan. Julkisella ei erityisesti ohjata mihinkään sen puolen apuun.

      Muistahymy: Vaikka me olemmekin melko nuoria mieheni kanssa, on meiltäkin jo monesti kysytty perheenperustamis/lapsentekosuunnitelmia. Inhottavaa! Jos jotain tästä on oppinut, niin sen, etten ikinä mene kyselemään ihmisiltä tuota. Mä olen yksinkertaisesti valehdellut. ”Ei me vielä, tykätään elää näin, matkustella ja muuta.” ”Ei ainakaan pariin vuoteen.” Olen jo suunnitellut seuraavan vastaukseni, jos joku sukulainen kysyy. ”Mullahan on jo 16”. Olen siis päiväkodissa töissä. Hoidan työkseni muiden lapsia, mutta omia en näytä saavan.. 🙁 Pahinta on, että siellä niitä raskaana oleviakin riittää. Jatkuvasti saa onnitella muita ja salaa kuitenkaan ei ole toisen puolesta aidosti onnellinen. :S En olisi ikinä uskonut olevani näin kateellinen ihminen. Yksikin viikko meillä oli sijainen, joka oli 12. viikolla. Kuulemma juhannusvahinko ja samantien kaksoset uunissa. Huokaus. Teki mieli kysyä, jos antaisi toisen meille.

      Pulu: Mulla siirrettiin pas luonnolliseen kiertoon. Mua jännitti tämä, koska en ollut silloin joskus aikojen alussa luomusti yrittäessämme saanut kuin kerran oviksen näkyviin. Kysyin ultrassa tästä ja sanoivat, että kokeilemme pari kiertoa etsiä ovista ja jos ei onnistu, niin siirrytään lääkkeelliseen. Kuulemma paremmat mahdollisuudet luonnollisessa. Sain digitaalisella testillä oviksen samantien näkyviin ja olin hymynaamasta niin iloinen ja ylpeä. Vaan ei se silti taannut positiivista r-testiä.

      Tuntuu, että täällä ei hetkeen ole tullut positiivisia uutisia, nyt olisi siis jo korkea aika! Voimia ja onnea jokaiselle tasapuolisesti!<3

    • #8850
      Salome11
      Osallistuja

      Hei, olen uusi kirjoittaja täällä. Minulla on takana toukokuulta IVF-hoito. Sen tuloksena tuli 34 follikkelia, joista suurin osa oli raakoja ja yksikään ei hedelmöittynyt. Nyt syyskuussa tehtiin ICSI-hoito, joista taas iso määrä follikkeleita (26), 3 hedelmöittyi, mutta loppujen lopuksi vain yksi jatkoi jakaantumistaan. 8-soluinen top-alkoi siirrettin viime viikon maanantaina. Nyt (pp 9) alkoi verinen vuoto. En tiedä mitä tekisin. Kuinka monta kertaa olette käyneet läpi IVF/ICSI -kierroksia? En tiedä jaksanko enää. Pakkaseen ei saatu yhtäkään alkiota ja 7000 eur on palanut tähän. Suoraan sanopen olen aivan rikki.

    • #8852
      Lumikko
      Osallistuja

      Tervetuloa mukaan Muistahymy ja Salome11!
      En oikein tiedä miten sitä jaksaa, kai ihminen on vahvempi kuin luuleekaan. Ja sekin kierolla tavalla auttaa, ettei etukäteen voi käsittää miten hirveää tämä on. Jos tämä kaikki tuska, epätietoisuus ja epätoivottomuus olisi tiedossa etukäteen, niin eihän kukaan hullu tähän lähtis!
      Meillä osasyynä lapsettomuudessa on miehen vakava sairaus lähes kymmenen vuotta sitten, mikä vaikuttaa siittiöiden laatuun. Ehkä omalla kohdalla tuokin ajanjakso on koulinut kestämään paljon, kun on saanut pelätä jo toisen hengen puolesta eikä normaalia elämää ollut muutamaan vuoteen ollenkaan. Mikä ikinä nyt sitten onkaan normaalia, ei kai ainakaan sairaalassa asuminen 🙂 Eipä silti, epäreilulta nämä hoitokuviot silti tuntuvat. Olen katkera, vihainen ja kateellinen. En nyt aina, mutta turhan usein.
      Meillä on kaksi tuloksetonta IVF-hoitoa takana, kolmas käynnistyy pitkällä kaavalla ensi viikolla. Jos tämäkin hoito on tulokseton, niin pitää pohtia sitten sitä yksityisen puolen vaihtoehtoa. Tällä hetkellä en pysty kyllä niin pitkälle ajattelmaan. Yritän kerää voimia ja tsemppiä tähän viimeiseen julkisen puolen rumbaan.

    • #8853
      Almuska
      Osallistuja

      Tervetuloa kaikki uudet mukaan 🙂
      Salome11, sullahan on aina tullut iso saalis, mutta harmi kun lopputulos ei ole ollut yhtä hyvä. Meillä alkaa toinen kierros yksityisellä ja kolme taitaa olla se mitä korvataan, niin luulen, että me jäädään tuohon kolmeen, toki riippuu miten tämä hoito menee ja mitkä sitten on fiilikset. Rankkaa tämä on ja väkisin miettii, että maksaako tyhjästä. Itse itkin lähes koko piinailun ajan ja olin sata varma tuloksesta ja mietin miten jaksan. Kummasti kyllä helpotti kun lopetti luget, niillä on kyllä kamala vaikutus ihmiseen. Nyt on taas olo et jaksaa mitä vaan, mutta varmasti kun luget taas alkaa, niin mielikin synkkenee.

      Vihdoinkin päästään aloittamaan uusi kierros, kun eilen menkat vihdoin alkoi. Pelottavan innokkaasti odotan uutta kierrosta, vaikka eka kierros olikin ihan fiasko.

      Meillä siis miehellä kesti lämmetä ajatukseen lapsesta vaikka itse olisin ollut jo valmis vuosia vuosia sitten. Mies siis nuorempi niin ei ollut heti valmis. Mutta uteluihin vastailin vaan, et eihän mun tarvi ku muut sikiää tai miks pilata kroppa ym. muuta typerää. Jossain vaiheessa vaihdoin sitten siihen, et odotan miehen olevan valmis ja sillä mentiin siihen asti, kunnes mun piti vaihtaa ruoka gluteenittomaksi enkä jaksanut enää selitellä. Kerroin heille, jotka kysyivät, et käytiin lapsettomuustutkimuksissa ja tämä vika oli ainut mikä löytyi. Toki osalle, vähemmän tutuille, selitin outoja vatsavaivoja, mutta lähimmille totuuden. Sen jälkeen on kaikki turhat utelut jääneetkin. Nyt osa tietää hoidoista, mut en ole kertonut kuin lähimmille. Luulen et moni ei enää uskalla kysellä mitään kun tietävät et ongelmia on.

      Voimia ja haleja kaikille, missä tilanteessa sitten oletkaan <3

    • #8854
      Vohveliini-
      Osallistuja

      Meillä takana 2.icsiä tuoresiirtoineen ja pakastussiirtoineen. Kohta lähden noutamaan seitsemännen alkion kyytiin. Meillä on ollut hyvä tuuri että alkioita tullut hyvin ja aina päästy suunniteltuihin siirtoihin. Alkaneita raskauksiakin 3 mutta syliin asti ei olla vielä nyyttiä saatu. Me vielä kolmanteen hoitoon kyllä lähdetään mutta sitten pitää miettiä esim. luovutettuja siittiöitä. Tästä on ohimenne puhetta kevyesti ollut miehen kanssa mutta se on jo niin iso asia että pitää ajan kanssa käydä läpi. Toivottavasri ei sinne asti tartte mennä vaan onnistuttais vaikka nyt! 🙂

    • #8864
      Ruusunen
      Osallistuja

      Nyt toivotaan Vohveliini- kovasti että tämä tarraa kiinni ja saatte odotetun nyytin syliin. Huh kuinka raskasta että kaiken tämän epävarmuuden jälkeen ja vielä onnistumisen jälkeen joutuu karvaasti pettymään… 🙁

      Almuska mahtavaa että pääsette aloittamaan! Mä oon ihan ihmeissäni kun luget ei oo vaikuttanu tällä kerralla kuten ennen. En oo kertakaan edes itkeny kunnolla. Nyt ollu vatsakipuja ja turvotusta mutta kohdunseutu ei ilmoittele mitään. Koko ajan tarkkailee kehon tuntemuksia ja selittelee itselleen parhain päin näitä ”oireita”.

      Voi Lumikko mitä olet saanut elämässä osaksesi kestää…
      Binkku pahoittelut negasta.

      Salome11 minulla samankaltainen tilanne, että folleja tulee, mutta ei kypsiä. 2.ivf:stä 1 kypsä, joka siirrettiin 8 soluisena. Lääkäri sanoi että seuraavaan kertaan tehdään muutoksia niin että saadaan enemmän kypsiä. Jos seuraavaa kertaa tulee, voin informoida mitä muutokset mahtavat olla. Ehkä sen oikean lääkemäärän säätämiseen menee aikaa ja on vain oltava kärsivällinen. Hoidot voi viedä useita vuosia ennen kuin onnistuu. Ymmärrän tuskasi, käyn läpi aivan samaa <3

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 2 kuukautta sitten Ruusunen.
    • #8867
      Salome11
      Osallistuja

      Heippa taas, onneksi kirjauduin tänne. Ihanaa saada tukea samassa tilanteessa olevilta. Kiitos teille! Mies ei tunnu tajuavan tästä piinasta mitään; miltä tuntuu piikitellä itseänsä, rampata tuolla tutkimuksissa, keräyksissä, siirrossa ja sitten päätyä nollatulokseen. Hän kokee koko asian enemmän häviönä/tappiona, josta ei tarvitse puhua ja jonka perään ei varsinkaan itketä. Pitäisi vaan olan kohautuksella mennä eteenpäin ja pitää lippu korkealla. On niin tärkeää, että saa kirjoittaa näistä asioista teille jotka tätä tuskaa ja prosessia ymmärätte.

      Lohdutuksen sanoina haluan sanoa, että kolme ystävääni on turvautunut hoitoihin ja lopulta kaikki ovat raskautuneet eli kyllä kannattaa jatkaa vaikka tämä tuntuu täysin järjettömältä ja rahaa palaa niin paljon, että ei sitä voi edes ajatella. Tai pitää ajatella, että sen käyttää johonkin niin arvokkaaseen että sitä ei voi rahalla edes saada.

      Nyt on minulla menossa pp 11 alkion siirrosta. Pp 8 alkoi vuotamaan, mutta se loppui. Ruskeaa vuotoa tuli vuorokauden. Mitään oireita raskaudesta ei ole. Tissit olivat kipeät ja turvoksissa pp 8 saakka, mutta samana päivänä kun vuoto alkoi niin tämäkin oire loppui. En jaksa edes testata. Nyt vain odottelen, että koska ne menkat alkaa. Sitten pitää varmaan soittaa klinikalle ja kysyä kolmannesta kierroksesta. Minun lääkäri (Graviditaksessa) on ollut aina toiveikas ja kehoittaa jatkamaan. Toki se on heille liiketoimintaa, mutta uskon että jos tässä ei mitään järkeä olisi, niin ei hän suosittelisi jatkoa. Minulla alkaa ikäkin tulla vastaan (kohta 40), niin tämä on paras apu. Meillä on takana yli 10 vuotta lapsensaantiyrityksiä ja yhdessä vaiheessa käynnistettiin adoptioprosessikin. Sen aikana tapahtui luomuihme ja tulin raskaaksi. Tämän jälkeen on ollut 4 keskenmenoa putkeen. Nyt päätin sitten käynnistää nämä hoidot, koska haluan katsoa loppuun saakka tämän tien. Kun kaikki keinot on käytetty, voi paremmalla mielellä lopettaa ja keksiä jotain muita vaihtoehtoja. Olen miettinyt myös sijaislapsen ottamista meille, koska rakkautta/huolenpitoa/tukea riittäisi jaettavaksi. Myös tukiperheenä oleminen voisi kiinnostaa. Tsemppiä kaikille!

      • #8869
        Ruusunen
        Osallistuja

        Minulle tuli itku kun luin kirjoitustasi. Täällä todella ymmärretään, sillä jokainen käydään läpi samoja asioita. Koitetaan muistaa ettei olla yksin vaikka usein siltä tuntuukin. Vaikka mies on tukena, varsinkin tämän matkan jatkuessa ja jatkuessa pettymyksestä toiseen on alkanut tuntumaan ettei hän ymmärrä mitä sisälläni käyn läpi. Hänellä oma surunsa, minulla omani ja meillä molemmilla yhteinen. Mutta uskon että te tiedätte mitä tässä läpi käydään.

        • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 2 kuukautta sitten Ruusunen.
    • #8871
      Pulu
      Osallistuja

      Täällä siis se kolmas kierto pitkällä kaavalla lähestyy ja aion edelleen jatkaa hoitoja senkin jälkeen (ellei mieli muutu jostain ihmeen syystä).. olen itsekseni miettinyt lahjasiittiöitä, mutten ole uskaltanut ottaa puheeksi kotona. Toivon toki, että hän siihen olisi suostuvainen jos tarve ilmaantuu. Olisihan niitä kromosomi tms tuntkimuksiakin jotka ehkä kertoisivat, että onko tässä touhissa mitään todennäköisyyttä edes onnistua omilla tuotteilla. Aika näyttää. Kolmannen kierroksen jälkeen ei vaan enää kelakaan korvaa (jos ei ole todistetusti plussamerkkiä näkynyt, plussaus (kävi miten kävi) nollaa tilanteen ja sen jälkeen lähtee laskuri kelalla alusta.

      Käyn ensiviikolla toisen gynen vastaanotolla pyytämässä lähetteen julkiselle puolelle… eri paikkakunnalle eli vähän tämä nyt sitten vaikeutuu, mutta luovuttaa en aio.

      Tällähetkellä olo tosi väsynyt ja saamaton. Työt stressaa. Masentaa eikä oikein ilon aiheita tunnu olevan. Ystävän vauvan ristiäiset lähestyy ja haluaisin vaan ollanihan omissa oloissa ja ajatuksissa. Siellä vauvoja ja pystymahoja… byäääh! Facebookia olen vähentänyt, kun en jaksa katsella muiden vauvakuvia ja ihania perhehetkiä. Vittu, että olen kateellinen. Ottaa niin päähän.

      Villasukkia olen alkanut kutomaan… eli selkeesti jotain tekemistä tarvitsin. Tämä sukkaprojekti kivasti vie ajatuksia vähän levollisempaan suuntaan. Hierojalla on käyty ja jumeja yritän saada kuntoon. Hoidoista emme kotona puhu. Mies ottaa vitamiininsä nyt tunnollisesti ja selkeä ryhdistäytyminen nähtävissä eli on se mielessä hänelläkin. Ubikinonit ja Dhea-pillerit menossa mukana… niiden suhteen ei tuntemuksia. Kaisa Jaakkolan kirjaa lueskelin ja sieltä hyviä ajatuksia ottanut omaan arkeen. Ruokavaliopuolelta paljon tietoa miten vaikuttaa mikäkin hormooneihin ja kellä oli todettu kilparauhasen vajaatoimintaa niin heille erityisesti lukemisen arvoinen kirja!! Jotain 24e adlibrikseltä. Tosin e-kirjana otin kun piti saada heti, heti, heti. Myös mielenkiintoista, että miten voi itse vaikuttaa esim mahd oman lapsen hedelmällisyyteen. Kaikki geenit kunnon siinä ja nyt… plussauksen jälkeen toki voi voikuttaa moniin terveydellisiinkin asioihin, mutta että kaiken a-ja o on se millainen on hedelmöitystilanteessa oma ja miehen terveydellinen ym tilanne. Lukekaa oikeesti, myös te plussanneet.

      Piikitysten aikainen turvotus kaikki poissa ja jos olin kuvitellut saavani joitain pysyviä lisäkiloja (joita lääkäri toivoi saavani) niin vaivaiset 2kg jäänyt.

      Binkku, kiitos kun kommentoit pas-siirtokysymykseen. Itsellä vähän samaisia luuloja olikin. Se ainokainen pas joka tehtiin niin tehtiin låäkkellisesti, mutta jatkossa toivon, että jos tulee tsäännssi niin kokeiltaisi luonnolliseen kiertoon. Yhden kerran elämässä tosin olen tikuttanut hymiön… mutta harvassa nuo testit tosin ovat olleet ylipäätä. Vaikka toisaalta olisi ollut ihan fiksua itsetutkiskella asian toimivuutta. Pitäisi niitä ovistikkuja ym. tilata varastoon. Mistä olette niitä tilailleet ja onko kokemuksia eroista mitkä hyviä ym? Purkkiin ei ole aikomus lirutella, eli suoraan tikkuun. Oli vaan jossain todella halpoja, mutta piti näyte saada ensin purkkiin. Hyviä ja halpoja. Digitaalista tuskin raaskin, mutta helppo ja siisti.

      Salome, jos testipäivänä ei vielä ole kk alkanut niin tee toki testi. Ruskea vuoto… kuullostaa mun korviin kiinnittymisvuodolta (jota itse odotin pp6-7, mutta kk alkoi veritestipäivänä pp14 kun rännistä kaatamalla). Jotenkin aikainen tuo pp8. Jännäilethän loppuun asti vaan. Rintojen aristus raskautumisessa ei ymmärtääkseni pitäisi noin alussa alkaakaan vaikka luomuplussakin olisi eli ne oireet tulee myöhemmin muutenkin. Siksi en itse piinaillessa mihinkään tuntemuksiin luottanut. Testipäivä toden sanoo. Yllätysplussastahan nämä plussanneet juuri puhuvat. Eli jännätään loppuun asti ?

      Adoptioon en ole oikein halukas itse ja olen myös noita sijaisperhe asioita tutkiskellut, mutta en osaa sanoa mikä siinä hiertää, mutta en oikein vielä ole niistä innostunut. Jotenkin epävarmuus kai piilee niissäkin, mitä jos vievät pois jne. Pelottavaa ajatella. Tietämättömyyttä varmasti omalla kohdalla paljonkin.

      Omaa ihmettä odotellessa. Toivoen. Valmiiksi jo rakastan ja mielessäni paljon jo pyörii, että miten kaikki sitten menisi… Tippa linssissä katselin elämä lapselle konserttia. Kohtaloita on kovia. Haluan lapsen… mutta että olisi myös terve… pliiis!

    • #8874
      ladybird
      Osallistuja

      On se ihmeellistä, kuinka paljon ihmisen pitää kestää elämänsä aikana… Ympärillä olevat ihmiset ovat onnellisen tietämättömiä kaikesta siitä, mitä tälläkin palstalla kirjoittavat naiset joutuvat käymään läpi. Hurja on sinunkin Salome11 tarina tähän asti. Toivotaan, että onni kääntyy!

      Binkku olen jo useasti tuonut täällä esille, että käyn terapeutilla. Harvakseltaan, mutta kuitenkin.

      Pulu niin tunnen tuon tuskan. Ei facebookia voi selata, ei aina vaan jaksa lukea toisten iloisia uutisia. Juuri tuossa sohvalla istuskellessani mietin, kuinka ihanaa olisi voida yrittää lasta normaalisti, eli odottaa joka kuu tietyssä kierron vaiheessa, että alkaisko ne menkat vai miten käy… Nyt tietää tarkkaan millon on mahdollisuus raskautua tai millon pitää testi tehdä.

      Negatiivisen testin tein sitten minäkin. Menkatkin alkoi samaan aikaan, joten se tästä yrityksestä sitten. Oli vielä rankka viikko töissäkin Ja jos vielä lääkkeelliseen kiertoon hoidon onnistuminen on epävarmempaa, niin voi riemu. Näköjään sinnittelin tähän perjantaihin asti ja nyt saa luvan kanssa itkeä koko viikonlopun. Jos kaivautuisi peiton alle ja olisi siellä pari päivää… Ei muuta kun leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä! 😛

    • #8876
      Marine
      Osallistuja

      Hei kaikille!

      Ilmoittaudun uutena mukaan keskusteluihin 🙂
      Meidän tarina on seuraavanlainen; yritystä on reilu kaksi vuotta takana, alkuvuodesta hakeuduttiin tutkimuksiin. Syytä ei tähän mennessä ole löytynyt. Ensin aloitettiin ovulaation induktiolla (clomifen+pregnyl+lugesteronit) ilman tuloksia, tämä setti oli kahdessa kierrossa. Muutama taukokuukausi tuli väliin ja seuraavaksi oli tarkoitus siirtyä inseminaatioon. Siihen valmistauduin puregon- ja menopur-piikittelyillä. Mutta homma tyssäsi sitten siihen, kun menin inseminaatiota edeltävänä päivänä vielä käymään ultrassa ja sielläpä selvisi, että ovulaatio olikin jo sitten ollut ja mennyt omia aikojaan… Eli ei tarvinnut mennä inseminaatioon ollenkaan… Se oli ehkä suurin pettymys tähän mennessä, ei edes päästy kokeilemaan olisiko inseminaatiosta ollut apua ja kaikki pistokset ihan turhaan!

      Nyt on kuitenkin siirrytty IVF:n ihmeelliseen maailmaan, eli ensimmäinen IVF edessä. Eilen aloitin pistokset elonvalla ja maanantaina olisi jatkettava pistoksia orgalutranilla. Keskiviikkona ultra, toivottavasti selviäisi punktiopäivä silloin. Pääsisi järjestelemään vapaapäivää töistä sitä varten.

      Fiilikset menee kyllä laidasta laitaan, jännittää se itse punktio, pelottaa jos tuleekin taas pettymys ja toisaalta vaan haluaisi uskoa ja toivoa josko nyt tärppäisi…! Kunpa olisi se kristallipallo 😉

    • #8878
      Haave-80
      Osallistuja

      Oon pitänyt tässä viikon verran hiljaiseloa ja yrittäny nuolla karvaan pettymyksen kyyneliä. Meillähän oli siis punktio reilu viikko sitten, josta tuloksena 9 munista.
      Pitkällä kaavalla, vaste oli erittäin huono, mutta saatiin kuitenkin munikset kasvamaan. Lopputulos kuitenkin täys nolla. Munikset oli raakoja ja ylikypsiä tai muuten viallisia eli hedelmöittymään ei saatu yhtään, eikä siten tietty päästy siirtoonkaan.

      Nyt odotellaan sitten seuraavaa hoitoa, joskin mitään varmuuttahan ei oo siitä, toimiiko sekään. Oon siis ollut huono munimaan ja jostain syystä munikset ei reagoi kunnolla pistoksiin. Viimeksi jouduin piikittelemään ylipitkään, mikä varmaan aiheutti sen, ettei munasoluista ollut mihinkään. Tästähän lääkäri meitä varoitteli ja puhui asiasta suoraan, mutta kyllähän sitä silti toivoi, että siellä olisi edes YKSI. mutta ei.

      On tää ollut kyllä rankkaa, kaikkinensa. Ja tuntuu, että vielä rankemmaksi muuttuu. Fyysisesti ja psyykkisesti olo on ollu aika kamala. Tuntuu, ettei työnteosta tuu mitään, eikä mikään tunnu miltään. Liian paljon tämä asia vie nyt ajatuksia mustan puolelle…

      Ainoa asia mikä tässä helpottaa on se, ettei tämän asian kanssa ole yksin. Onneksi on kohtalotoverit, jotka ainakin ymmärtää tämän tuskan ja surun mitä sisällä kantaa.

    • #8879
      Hippu
      Osallistuja

      Tervetuloa uusille, ollaan kiitollisia, että tämä foorumi on olemassa 🙂

      Voi ei, ikäviä uutisia ladybird ja Haave-80 🙁 Lohtuhalit kummallekin… Voimien keräilyä uusiin yrityksiin ja rankkojen vaiheiden ja tunteiden kanssa selviytymiseen. Teillä ladybird sentäs lohduttaa varmaan se, että on pakkasessa siirrettävää 🙂

      Kiitos Pulu kirjavinkistä 🙂 Tosin itse en vaan (vielä) tällä hetkellä pysty tarttumaan kirjaan, jonka nimi on Reipas rakas raskaus, jossa kirjoittaja on itse raskausvatsansa kanssa kannessa. En pysty, vaikka kuinka tiedän, että kirjassa olisi tähänkin vaiheeseen varmaan ihan hyödyllistä tietoa, ehkä sit joskus myöhemmin… Kysyit ovistesteistä. Itse käytin viime talvena inssien aikana Clearbluen digiovistestejä, ne oli musta hyviä ja helppokäyttöisiä sen hymynaamansa kanssa 🙂 JOS, joskus tulee PAS, niin noita aion käyttää. Ensin ostin apteekista, mutta sitten löysin netistä Raskauskeiju-nimisen verkkokaupan, josta ne sai n. 10 euroa halvemmalla (oisko n. 27 euroa ollut se 10 liuskan pakkaus). Sen jälkeen olen sieltä tilannut myös raskaustestit. Kätevää, kun saa tilauksen suoraan kotiin. Jotenkin epämiellyttävää ostaa apteekista ovis- ja raskaustestejä, niin tämä on ollut nyt ihan näppärää ja hinnatkin on edullisemmat, mitä selittää ehkä se, että pakkaukset on englanninkielisiä, mut mukana on suomenkieliset ohjeet kopioina. Viime talven ainoita ilonaiheita olikin se, että sain 3 peräkkäisessä kierrossa inssien aikaan tuon hymynaaman oviksen bongaamisesta 🙂

      Täällä eka viikko sumuttelua takana. Eipä juuri vielä onneksi mitään haittoja, saa nähdä sitten reilun viikon päästä… Ollaankin silloin reissussa, joten toisaalta ei tarvii sinnitellä sillä viikolla töissä, mutta reissun vuoksi mulla myös jää väliin se ns. 0-ultra. Lääkäri vain totesi, että nyt sitten luotetaan siihen, että kaikki menee niin kuin pitää, niinpä niin… Eka ultra on vasta sit ma 5.10. 4 piikki-illan jälkeen… Sumuttelun aikana pitäisi kai sitten tulla jonkinlainen pikkuvuoto, tavallista ajankohtaa myöhemmin. Senkin sanoivat klinikalta, ettei piikitystä saa aloitaa, jos minkäänlaista vuotoa ei ole tullut. Kertokaa, jos joku jaksaa kommentoida, minkälainen vuoto teillä on ollut sumuttelujen aikana?

      Onneksi on tosiaan tämä foorumi, jossa voi luottaa siihen, että toiset todella ymmärtävät 🙂 Ei meilläkään kovin paljoa hoidoista miehen kanssa puhuta. Miehelle on vaikeampaa puhua asiaan liittyvistä surusta yms. kipeistä tunteista. Helpommin meillä vaan onnistuu hoidoista puhumisessa asialinja tai joinakin hetkinä huumorinäkökulma, mutta raskaamman tunnepuolen jakajaksi hänestä ei oikein ole…

      Voimia ja lämpöisiä ajatuksia teille kaikille! 🙂 Yritetään pitää huolta itsestämme näissä rankoissa vaiheissa, joiden keskellä pitää yrittää selviytyä töistä ja muiden ihmisten kohtaamisista…

    • #8881
      Salome11
      Osallistuja

      Heippa taas, minulla alkoi siis aikamoinen vuoto pp 8 alkion siirron jälkeen, joka tehtiin ICSI:nä. Vuoto oli osittain kirkasta ja siinä oli hyytymiä. Ajattelin, että alkio tuli ulos. Torstaina piti mennä aikaiseen verikokeeseen klinikalle, mutta jätin väliin koska ajattelin, että tämä on nyt tässä ja en ota enää yhtään turhaa laskua sieltä. Varasin lennot Lappiin ja tulin tänne tuulettumaan.

      Eilen ajattelin, pitäisikö kuienkin vielä testata kuten Pulukin kirjoitti eikä heittää kirvestä kaivoon. Kävin ostamassa Clearbluen digitestin ja se näyttää 2-3 raskaana! Olin/olen aivan ihmeissäni. Minun on hyvin vaikea uskoa tuohon vuodon jälkeen. Lisäksi ei ole mitään oireita, joita minulla aina tulee tärpätessä, mutta sitten menee herkästi kesken. Onko kellään kokemusta vastavaasta? Voiko luget aiheuttaa tuon? Selviä raskausoireita oli alkion siirron jälkeen, mutta kaikki loppuivat kuin seinään vuodon alkaessa. Tämä on todella kummallista. Mutta ilmeisesti toivoa on. Nyt haluaisin takaisin Helsinkiin ja suoraan klinikalle verikokeisiin selvittämään mikä on homman nimi.

      • #8882
        Pulu
        Osallistuja

        Jeeeeee! Oon ihan intoa täynnä (vaikka malttaa pitäisi, ettei tiputa korkealta). Nyt se veritesti varmistamaan asia. Huh, ompa jännät paikat. Digitesti ei erehdy, ei voi… toivotaan, että kaveri on nyt siellä missä pitääkin! Voi että…???

    • #8883
      Salome11
      Osallistuja

      on kyllä aivan piinaavan jännää! Olisi se pieni ihme jos tämä yksi ainokainen alkio, joka saatiin aikaiseksi, olisi vielä mukana. Vaikka kaikki merkit näyttävät muuta. Infoan miten tässä käy! Niin monta kertaa olen pudonnut korkealta ja kovaa, etten uskalla riemuita. Hyvin kuvaavaa on, että kun näytin miehelle testin tuloksen, niin hän sanoi että et kai nyt oikeasti luule olevasi raskaana!! Pitäisikö itkeä vai nauraa

      • #8884
        Pulu
        Osallistuja

        Ite varmaan menisin niin sekaisin, että pitäisi ottaa saikkua ?. Ilmoittele mitä lopputuleman pitää. Oli siis injektoitu alkio? Kuitenkin ollut top-alkio. Se top -sana ei ole käväissytkään vielä omassa hoitokuviossani, ainoastaan ”ihan hyvä” ja lohduttava äänen sävy. Sitä top alkota metsästetään edelleen. Oliko teillä mitään gonapeptyl pistosta tai alkioliimaa käytössä? Alkioliima -sanaa käytettiin viime suunnittelukerralla… eli sellainen tulossa omalle kohdalle.

    • #8885
      Miriam
      Osallistuja

      Haave-80, kurjat tulokset ja kurja tilanne! Mulla on mennyt pääpiirteissään aika samalla lailla kuin sulla, ja samassa aikataulussa, ja samoja tuntemuksia. 2*IVF, 1*ICSI, ei koskaan siirtoa.

      Joutsen, halaus sinne.

      Juuri tuossa katselin lottoarvontaa ja mietin, että jospas voittaisin 2.7 miljoonaa, ostaisin sillä hulppean asunnon ja kertoisin voitosta ystävälle. Hän olisi ehkä kateellinen, että minä olen saanut hienon asunnon tekemättä mitään sen eteen. Kysyisin: ”Ottaisitko mieluummin tämän asunnon vai nuo lapsesi?”

      No, voitinkin peräti, 10 euroa.

    • #8886
      ladybird
      Osallistuja

      Ihanan hyviä uutisia Salome11!! Lähetän täältä paljon tsemppiajatuksia ihmisen alulle, että jaksaisi hengailla mukana 9kk ajan 🙂

      Kiitos lohdutuksesta Hippu. Yritän pitää lippua korkealla ja toivoa, että lääkkeellisellä kierrollakin onnistuisi edes joku seuraavista PASeista. Mutta toisaalta, tämä on vasta meidän ensimmäinen ivf. Jotkut teistä ovat jaksaneet jo useampia, että ehkä itsekin selviän hengissä, jos en onnistu tekemään tarpeeksi hyviä olosuhteita näille alkioille.
      Tuo on totta, että testien ostaminen apteekista on inhottavaa. Yritän aina ostaa tarvittavat testit toiselta paikkakunnalta, kun täällä on jatkuvasti sellainen olo, että joku tuttu tulee samaan apteekkiin varmasti, jos olen testejä ostamassa… Nettikauppaa en olekaan vielä kokeillut!

      Voimia vielä kaikille teille, joilla hoidot eivät ole (vielä) menneet niin kuin olisi toivonut. Pitää toivoa, että emme tosiaankaan ole surullisia aina, vaikka nyt tuntuukin siltä. Eräs viisas ihminen sanoi aina, että elämä kantaa, tapahtui mitä tahansa. Pitää vain uskoa tähän.

    • #8889
      Ruusunen
      Osallistuja

      Täälläpä on paljon surullisia uutisia, voimia kaikille vaikeuksissa piehtaroiville jaksaa seuraavaan ja loppuviimein parempaan päivään ja eteenpäin ?

      Ja Salome11 aivan huippujuttu tuo Lapin testi!! Toivotaan että tällä kertaa sun mies on pahasti väärässä ☺️

      Täällä pp10 siirron jälkeen ja aika kuluu Hitaasti. Jätän kotitestit tällä kertaa väliin ja odottelen (kärsivällisesti) veritestiä ?

      Ihan(an) kamala turvotus! Normaali liikkuminen, kumartelu ym. on vaivalloista. Miten teillä muilla on ollut pari viikkoa punktion jälkeen turvotusta? Voiko lugesteronit turvottaa näin? Ekan ivf:n jälkeen turvotus väheni joka päivä mutta nyt lisääntyy vaan. Elättelen toiveita että olis hyvä merkki.

      Kyseltiin ovistesteistä, oon käyttäny Clerbluen digiä vaikka kalliimpi mutta on toiminut ja mielenrauhasta oon mielelläni maksanu vähän enemmän. Teidän muiden kysymyksiin ei kokemuksia.
      Ihanaa kun on aktiivista kirjoittelua täällä hengenheimolaiset niin ei tarvii ihan yksin olla ?

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 2 kuukautta sitten Ruusunen.
    • #8891
      Almuska
      Osallistuja

      Onpas täällä ollut vilkasta viikonloppuna 🙂 Tovi meni lukiessa.
      Pahoittelut ja voimia kaikille, jotka ovat joutuneet pettymään.

      Ihanaa Salome11 kuulla positiivisiakin uutisia, niistä saa itsekin voimaa taas uskoa, että kaikki on mahdollista. Pidetään peukkuja, että kaikki on niinkuin pitääkin ja saatte oman nyytin kainaloon <3

      Itse olen käyttänyt netistä saatavia halpis ovistestejä ja hyvin ovat oimineet tai näyttänyt ihan oikein. Useamman vuoden kun niitä ja raskaustestejä osteli joka kuukausi apteekista ja alkoi laskemaan paljon niihin meni rahaa niin siirryin halvempaan vaihtoehtoon. Täytyy sitten harkita digitestiä jos joskus PASiin päästään. Raskaustestejä en ole ostanut aikoihin, päätin, että ostan vain jos tuntuu että tarvetta, mutta tarvetta ei ole ollut. Niitäkin tuli tehtyä useampi turhaan aikoinaan, tai siis ei malttanut odottaa ja kun testin teki, niin menkat alkoi samana päivänä.

      Tänään olisi taas ultra, saa nähä mitä on lähtenyt kasvamaan. Toiveena punktio ensi viikolle. Torstaista asti siis piikitelty. Viime yönä näin jo untakin, että olin menossa punktioon, pelottavaa kun asia tulee uniinkin.

      Tsemppiä kaikille alkavaan viikkoon 🙂

    • #8892
      Muistahymy
      Osallistuja

      Lämpimät onnittelut ihania uutisia saaneille ja tsemppiä piinaavia aikoja eläville 🙂

      Itsellä piti olla ensimmäinen munasolukeräys ensi viikolla, mutta ylläriylläri menkat eivät ole alkanet. Viikon ovat nyt myöhässä, joten aikataulut menevät pieleen. Saas nähdä koska saa seuraavan keräysajan 🙁 Minulla on yleensä hyvin säännölliset menkat, en ymmärrä, miksi juuri nyt näin. Olen ollut viikon tosi kipeänä. Mahaa on särkenyt ja oksuinen olo. Tein jo kaksi raskaustestiäkin, mutta negaa näytti. Alkais nyt vaan menkat pian, jotta pääsisi kroppa ja mieli tasaantumaan. Tuntuu, että hormonit ihan sekasin.

      • #8894
        Almuska
        Osallistuja

        Mulla oli ihan vastaava tilanne, että uusi hoito oli ajoitettu sen mukaan milloin menkat olisi pitänyt normaalisti alkaa, mutta lähes viikon olivat myöhässä. Varmaan tämä stressaava tilanne aiheuttaa sen, että kierto heittelee, itsellä ei ole noin pitkää kiertoa ollut koskaan aikaisemmin. Ja kun menkat alkoi, oli ne tuskaisimmat koskaan, töissä meinasi aamulla taju lähteä. Mulla ei ollut vielä aikaa varattu punktioon, vain katsottu viikko mihin se ajoittuisi. Silloin kun toivoo ettei menkat alkaisi, niin ne alkaa kellontarkasti, mutta kun toivoo niiden alkavan, niin sitten ne ei alkakkaan…

    • #8897
      Marine
      Osallistuja

      Meillä taitaa Almuskan kanssa mennä suunnitelmat samoissa aikatauluissa, itsellä myös ensi viikolle suunniteltu punktio ja viime torstaina aloitin piikittelyn 🙂 Mulla myös tullut nää piikittelyt ja punktiot uniin. Ja jos yöllä sattuu heräämään,niin nämä asiat tulee heti pyörimään mieleen ja saattaa valvottaa muutaman tunninkin… Ei kiva 🙁

      Mä olen ostanut ovis- ja raskaustestit kotitestit.fi:stä. Huomattavasti edullisempia kuin apteekista ja niin näppärää, kun saa ne suoraan postilaatikkoon!

      Tsemppiä kaikille!!!

    • #8900
      Vohveliini-
      Osallistuja

      Salomelle isot onnittelut, aikas ylläri!!

      Ruususelle tärppionnea! Toivottavasti turvotus tietää hyvää! Mulla on ainakin punktioiden jälkeen ollut vatsa varmaan jnk kuukauden pallo. Etkö meinaa tosiaan ennen veritestiä testata? Itestä tuntuu että on helpompi vastata sitten klinikan puheluun kun tietää tuloksen 🙂

      Aika kuluu hitaasti, pp 4 eikä oireita. Yritän viikonloppuun asti jaksaa ja sitten testien kimppuun! Mäkin oon tilannu suoraan kotiin kotitesti.fistä niin ovis kun raskaustestitkin.

      Toivotaan että ne menkat sieltä nyt tajuais tulla niin pääsette hoitokierrokselle Muistahymy!

    • #8902
      Salome11
      Osallistuja

      Kiitos tsempeistä! Nyt olen matkalla lentokentälle ja heti huomenna aamulla menen klinikalle verikokeeseen selvittämään, pitääkö clearbluen positiivinen testi paikkansa. Minulla ensimmäinen IVF meni täysin plörinäksi, ei yhtäkään hedelmöittynyttä ja se hoito loppui siihen. Tämä seuraava piikityskierros injektoitiin ja saatiin yksi 8-soluinen top-alkio, joka siirrettiin kaksi viikkoa sitten maanantaina. Huomenna sen sitten tietää, miten on käynyt. Aikamoisen jännää. Voimia kaikille!

    • #8921
      Almuska
      Osallistuja

      Marine, me näyttävästi mennään samaan tahtiin 🙂 saa nähä miten punktiot meillä ajoittuu. Eilen ultrassa näytti hyvältä, molimmilla puolilla oli 10 munista kasvamassa, eli samaa luokkaa kuin viimeksikin. Torstaina uusi ultra ja luultavasti alkuviikosta vielä yksi. Arvio punktiolle oli ensi viikon loppu.
      Täytyy toivoa, että tää olo ei tästä pahene. Viimeksi vasta lopussa tuli inhottava olo mahan kanssa, mutta nyt jo näin alussa turvottaa ja nippailee. Pitäis kuitenkin jaksaa töitä tehä loppuun asti ja koirien kanssa liikkua.

    • #8926
      Almuska
      Osallistuja

      En tiedä onko kukaan täällä perehtynyt superfoodiin, mutta selatessa raakatorin tarjontaan, osui alla oleva tuote vastaan ja piti tutkia mihin tarkoitukseen männyn siitepölyä voi käyttää ja oli yllätys mitä se sisälsi 🙂 Lähes kaikkea mitä nyt syö useammasta purkista.

      Jos joku on näihin enemmän perehtynyt, niin olisi kiva kuulla kokemuksia 🙂

      http://www.raakatori.fi/tuotteet/superfoodit-lisaravinteet/jauheet/mannyn-siitepolyjauhe/tuote-raw-6430048230956

      Toinen mielenkiintoinen tuote:
      http://www.raakatori.fi/tuotteet/superfoodit-lisaravinteet/jauheet/maca-jauhe-luomu-raaka/tuote-raw-6430051820755

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 2 kuukautta sitten Almuska.
    • #8928
      Salome11
      Osallistuja

      Heippa, kävin tänään ottamassa verestä hcg-arvon ja hyvältähän se näytti = 427. Kyllä tässä nyt taisi käydä niin, että se yksi ainokainen alkio, joka saatiin piikitysprosessissa, tarrasi kiinni. Toivoa siis on vaikka yhden kortin varassa mennään. Minulla on ikääkin jo melkein 40 ja silti tämä onnistui, ainakin tähän saakka. Ei siis kannata luovuttaa.

      Kovasti pelkään keskenmenoja, niitä kun on jo takana 4 ja viimeisin oli kamala (rv 10). Päätin, että nyt koitan elää ihan normaalisti, en mene alkuraskauden ultraan enkä hötkyile asian kanssa. Katsotaan rauhassa mitä tapahtuu.

      Pulu, kysyit mitä ”mömmöjä” tässä on käytetty. Alkion siirron jälkeen minulle laitettiin Pregnyl-piikki ja ennen siirtoa aamulla pistin yhden gonapeptylin. Sitten alkoivat luget, 3 kpl aamuin illoin. Ne loppuivat ennen plussausta.

      Mutta haluan sanoa, että älkää luovuttako, tässä nyt nähtiin että näinkin vanhana voi vielä tärpätä. Meillä on siis takana yli 10 vuotta lastentekoa. Aikoinaan päätin, että negat ja muut pettymykset eivät saa sumentaa koko elämää, pilata parisuhdetta tai ottaa valtaa minun elämänilostani. Se päätös on ollut hyvä jaa auttanut eteenpäin. Aurinkoista syksyä kaikille!

    • #8932
      Ruusunen
      Osallistuja

      Hei kaikki!

      Voi että miten ihanaa Salome11 ja rohkaiseva on myös kirjoituksesi. Onnea!! <3
      Nyt toivotaan että kaveri pysyy matkassa seuraavat 9 kk.

      Minulla on huomenna testipäivä, mutta kovin toiveikkain mielin en valitettavasti ole. Monta päivää ollut kovat menkkakivut, vaikka vuoto ei vielä olekaan alkanut. Luget varmaan pitää vuodon poissa.

      Viime yönä heräsin itkemään ja öisin kun herään niin en enää saa unta. Uniin tulee täälläkin tämän asian käsittely. Voimille ottaa, kunpa osaisin ajatella noin kuin Salome11, mutta minun elämäniloni tämä on kyllä vienyt.

      Almuska ja Marine, onnea hoitoon! Toivotaan että kaikki sujuu hyvin! Almuskalla hienosti muniksia kasvaa, mahtavaa!

      Vohveliini- voimia piinailuun <3 Ja kiitos tsempeistä. Kyllä mä oon ollu tekemättä kotitestejä…jotenkaan en sitten halua arpoa että pitääkö testi kuitenkaan paikkansa. Turvotus on nyt alkanut huomattavasti helpottamaan, mutta kivut ihan mojovat.

      Muistahymy toivotaan että vuoto nyt viimein alkaisi että pääsette aloittamaan. Turhauttavaa odottelu!

    • #8933
      Muistahymy
      Osallistuja

      Lämpimät onnittelut Salome11!

      Minä pääsin eilen pistään ensimmäisen Bemfolan. Olen aktiivinen liikkuja ja tässä mietin, että uskallanko kuinka ratsastaa, käydä baletissa ja lenkillä pistosten aikana. Pää pysyisi paremmassa kunnossa, kun liikkuisi.

    • #8934
      Almuska
      Osallistuja

      Hienoa Muistahymy että pääsit vihoin piikittelemään, vaikka ei se niin kivaa ole, mutta ainakin asiat etenee. Luulen, että pistosten aikana voi liikkua ihan omien tuntemusten mukaan, eli jos ei tunnu missään niin antaa mennä, mutta itsellä nyt pientä juilimista mahassa niin täytyy vähän rauhallisemmin ottaa. Punktion jälkeen tulee sitten liikkumiskielto piina-ajaksi. Ainakin itsellä oli kielto kaikkeen muuhun kuin kävelyyn. Toki tämä riippuu ihan munisten määrästäkin, jos paljon niin munasarjat kasvavat isoiksi ja tällöin on kiertymisvaara. Mutta punktion jälkeen saa tarkat ohjeet lääkäriltä.

      Ruusunen, mulla alkoi lugeista huolimatta viimeksi vuoto ihan ajallaan, eli toivotaan, että sulla nuo oireet on merkki jostain ihan muusta kuin menkoista 🙂 ja kiitos, onnea tarvitaan!

    • #8936
      Marine
      Osallistuja

      Nyt on sitten elämäni ensimmäisen punktion ajankohta selvillä, eli maanantaina olisi se ja keskiviikkona siirto. Tänään kävin ultrassa ja molemmilla puolilla oli viisi follikkelia. Toisella puolella ne oli vähän isompia kuin toisella. Liekö kuinka yleistä tuollainen. Mutta nyt alkaa sitten tosissaan jännittää, jos ei muka tähän mennessä vielä ole jännittänyt…! 😉

      • #8937
        Almuska
        Osallistuja

        Oho, tulipas se sinulla aikaisin. Mulla arvio punktiolle on vasta ensi viikon lopulla ja samaan aikaanhan me aloitettiin pistelyt. Oliko sulla mikä lääke ja annostus? Ja eri tahtiin ne kypsyvät valitettavasti. Itsellä viimeksi munarakkuloita 10+10, joista 10 oli kerättävissä olevia soluja. Näistäkään kaikki ei ollut ihan kypsiä.
        Mutta tsemppiä punktioon, hyvin se menee 🙂

        • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 2 kuukautta sitten Almuska.
        • #8945
          Marine
          Osallistuja

          Mulla oli Elonva-niminen pistos, siinä pistetään vain yhden kerran ja se vaikuttaa 7 päivää. Maanantaina aloitin orgalutranin jarru-piikit (niitä 5pv) ja huomenna lisäbuustia puregonilla (to ja pe 150 iu) sitten lauantaina pregnyl. Sellainen coctail mulla 🙂 Paljon tuntuu olevan eroavaisuuksia näissä hoito-ohjelmissa!
          Mikä lääke sulla oli?

          • #8952
            Almuska
            Osallistuja

            Tuo Elonva onkin uusi tuttavuus. Itsellä alkoi pistelyt silloin torstaina Puregonilla, ensin 3 päivää 150 iu ja sen jälkeen 125 iu. Eilen alkoi lisäksi jarruna Orgalutran. Tänään taas katsotaan tilannetta. Eka kierros mentiin viimeksi Gonal-f ja Cetrotide yhdistelmällä, että vaihtoehtoja näissä kyllä on 🙂

            • #8954
              Pulu
              Osallistuja

              Elonva oli mullakin ihan ensiyrittämällä, jolloin kerkeytettiin hoito, kun ei tullut liikettä alakertaan. Marinen hoito etenee siis lupaavasti ?. Mä noista lääkevaihtoehdoista kyselin myös lääkäriltä, että vaikuttaisiko vaihto mitenkään niin sain kuulla, että samaa tavaraa on, mutta eri nimellä. Tiedä sitten uskonko ihan ettei eroa olisi.

    • #8947
      Hippu
      Osallistuja

      Hyviä uutisia tänne kaivattiinkin! Lämpimät onnittelut plussasta Salome11 myös minulta! Toivotaan todellakin, että tällä kertaa kaikki menisi hyvin 🙂 Asenteesi on ihailtavan rauhallinen ja toiveikas kaiken kokemanne jälkeen ja peloista huolimatta <3 Mulla myös pian ikää 40, joten tuot toivoa senkin vuoksi… En malta olla kommentoimatta plussatulostasi Lapissa, koska me mennään miehen kanssa ensi viikon syyslomalle Lappiin. Toivottavasti Lapin tuulet olisivat meille suotuisat tähän ivf-hoitoon, jonka ”munimisvaihe” alkaa Lapissa 🙂

      Tsemppiä myös kaikille muille hoitojenne vaiheisiin!

      Mulla sumuttelua takana reilut 1 ½ viikkoa ja vielä n. viikko pistosten alkamiseen (Gonal f 200-225). Pistokset siis alkavat tuon ensi viikon reissun aikana. Hidasta on tämän pitkän kaavan kanssa…

      Voimahaleja ja jaksamista teille kaikille ihanille 🙂

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 2 kuukautta sitten Hippu.
    • #8949
      Pinpin
      Osallistuja

      Onnea Salome11! Tuo kyllä auttaa ainakin itseä eteenpäin. Ikäeroa kun on pari vuotta.

      Vihdoin oli se käynti kun voitiin suunnitella asioita eteenpäin. Hematoomat on niin gone. Ainoa vaan et seuraava hoito osuisi meidän matkan kohtaan eli taas odotetaan. Kun seuraavat menkat alkaa, alkaa myös kortisoonin syönti. Mä niiiin toivon et alkaisi jotain jo tapahtuun. Tää odottelu on ollut niin persiistä. Mut onneksi verikokeiden tulokset oli hyvät eli sen puoleen ei hätää!

      • #8958
        Pulu
        Osallistuja

        Kortisoolia… jostain lueskelin (pitäis kohta oikeesti rajoittaa tätä ainaista tiedon hakua), että sitä käytettäsiinkin tukilääkityksenä. Onko tästä sulla tai muilla mitään käsitystä, että millaisissa tapauksissa suositellaan? Joskus tulee mieleen, että kun itsellä selkä (rappeumaa parin nikaman välillä) kipuilee ja niskajumit on päivittäistä, että aiheuttaako ne kropassa jonkin ”tilan” joka voisi vaikuttaa negatiivisesti. Voisiko ehkä tuolla kortisolilla olla yhtään apua… taas näitä mietteitä.

    • #8950
      Salome11
      Osallistuja

      Kiitos, kiitos onnitteluista 🙂 Hyvin vaikeaa tätä on kyllä uskoa, uskallan olla oikeasti raskaana vasta 1. ultran jälkeen vko 12 jos sinne asti mennään ilman ongelmia. Niin monta kertaa on käynyt rupisesti. Mutta ihan hyvä fiilis. Turvoksissa olen kuin michelin-ukko.

      Rutistushalaus täältä Ruususelle koita pitää itsesi kiireisenä, niin et ehdi ajatella koko asiaa. Kohtahan pääset jo testaamaan. Tässä minulla on semmoinen kaava toistanut itseään vuosien varrella, että kun vähiten uskon onnistumiseen/en ajattele asiaa, niin sitten testiin pärähtääkin viivat. Stressi lyö liian kovin päälle jos koko ajan miettii näitä.

      Viimeisen gonapeptylin kanssakin kävi niin, että unohdin ostaa sen ajoissa. Samana aamuna kun se piti pistää, poljin kiireellä apteekiin ja sen jälkeen kovaa vauhtia töihin. Toimiston vessassa pistin coctailit vatsaan ennen palaveria. Nauratti kuljettaa piikki salaa pois huussista hihan varressa. Mietin itsekseni, että voi kuin tietäisitte mitä täällä puuhaan 🙂

      Hipulle hyvää Lapin matkaa! Se voi olla, että siellä on jotain maagisia taikavoimia. Siellä kannattaa hengittää maailman puhtainta ilmaa ja nauttia upeista maisemista eikä pari lasia punaviiniakaan pahaa tee. Voimia kaikille!

      • #8959
        yöutu
        Osallistuja

        (vastaus Pululle, mutta viesti meni väärään kohtaan)

        Mulla kortisoni on ollu käytössä erilaisin annoksin parissa siirrossa (toisella kertaa myös minidisperiinit). Jollen ois saanu klinikalta reseptillä prednisolonia, oisin kokeillu omin päin käärmetableteilla, joita siihen aikaan ainakin sai ilman reseptiä deksametasonina.
        Endo voi aiheuttaa kohtuun jatkuvan pienen tulehduksen kaltasen tilan ja kortisoni saattaa auttaa laskemaan tätä haittatasoa alemmas. Mulla näistä siirroista ei kuitenkaan plussia tullu ja oon nykysin enempi taipuvainen uskoon että useimmiten se on kiinni alkion elinkyvystä. Mutta ilman muuta kannattaa kaikkee mahdollista kokeilla, ei sitä tiedä mistä kellekin on apua ja kun ei tiettävästi haittaakaan oo!

        Onnittelut Salome11, ihmeitä tapahtuu!!

        • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 2 kuukautta sitten yöutu.
        • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 2 kuukautta sitten yöutu.
    • #8990
      ladybird
      Osallistuja

      Edelleen siis positiivisissa merkeissä menee Salome11! Suuresti onnea matkaan! Sulla on myös ihana asenne näitä hoitoja kohtaan, oppisipa itse saman! Missä vaiheessa nuita pistoksia annetaan alkionsiirron jälkeen ja sitä ennen? Itselläni on tulossa ensimmäinen lääkkeellinen pas ehkä marraskuussa ja määrättiin vain suun kautta otettavaa estrogeenia ja lugesteronia, joka siis nautitaan ihan toisella tavalla… Melkoinen määrä sinulla Salome11 myös noita lugeja ollut! Onko määrää lisätty jossain vaiheessa ja jos on, niin miksi?

      Onnea punktioon Marine! Itseäni jännitti tuo ensimmäinen punktio niin, etten nukkunu edellisenä yönä. Kokemuksena se oli kuitenkin lähinnä mielenkiintoinen, ei kivulias.

      Toivotaan, että sun oireet, Ruusunen ei ole niitä normaaleja menkkakipuja, vaan ihan muuta… 🙂 Tsemppiä sinnekin!

      Kertokaa viisaat, että onko normaalia, että mulla on vieläkin pientä veristä joskus ruskeaa vuotoa, vaikka menkat loppui jo tiistaina? Olin siis ekassa ivfssä pari viikkoa sitten, ja menkat alkoivat viime viikolla loppuviikosta.

    • #8991
      Ruusunen
      Osallistuja

      En tiedä, uskoinko tämän päivän ikinä koittavan, mutta uskottava se on kun oli niin huimat hcg-arvot, nyt oli meidän vuoro! Ainoa alkio joka tästä hoidosta saatiin aikaiseksi on tarrannut kovasti kiinni, toivottavasti pieni rakas pysyt matkassa loppuun asti ❤️
      Onneksi on viikonloppu, niin saa rauhassa sulatella tätä ”pommia”.

      Siirryn vähän taustalle sulattelemaan tätä asiaa, mutta käyn varmasti jossain vaiheessa lukemassa teidän kuulumisia, tai jos vain osaan antaa vinkkiä johonkin mieltä askarruttavaan. Palaan tänne takaisin, jos meillä käy huonosti. Toivottavasti tapaan teidät kaikki raskautuneiden ketjussa jännittämässä matkaa eteenpäin, tsemppiä sinne asti hoitoihin ❤️

      Kiitos vertaistuesta ystävät, kiitos tsempeistä, ja siitä että uskoitte. Pysyn täällä taustalla ja uskon teidän kaikkien onnistumiseen ❤️

    • #8992
      Hippu
      Osallistuja

      Ihania uutisia Ruususella!!! ❤ Oikein lämpöiset onnittelut ja kaikkea hyvää jatkoon! Toivotaan kovasti, että pikkutarrautuja pysyy matkassa 9 kk 🙂 Onnellista uutisen sulattelua sinne ❤ Hienoa, että ketjuun tulee onnistumisiakin, toivotaan niitä lisää!

      Me päästään onneksi vähän huokaisemaan ja rauhoittumaan Pohjoisen tunnelmiin 🙂 Menkat tosin just tänään alkoi, sumuttelujen aikana tavallista myöhemmin.

      Mukavaa viikonloppua kaikille 🙂

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 2 kuukautta sitten Hippu.
    • #8996
      Pulu
      Osallistuja

      Ou wau! Superisohali ja Onnea plussasta Ruusunen ? aivan mahtavaa! Samoin Salome, jeee! Nyt likat tartutaan näihin positiivisiin tuuliin ja tehdään temput perässä ?.

      Ladybird: mulla edellisen hoidon jälkeen tiputteli oikeastaan ihan seuraviin kuukautisiin asti. Negan saatuani otin rennommin ja reissussa tuli nautiskeltua viiniä niin huomasin sen myös lisäävän vuotoa entisestään. Tiedustelin asiaa lääkäriltäkin niin ei aiheuta syytä huoleen.

      Voi paska Haave-80 🙁 ai ei yhtään kypsää. Kylläpä teettää kovasti… toivottavasti siellä saat nyt kerättyä uusia voimia uuteen yritykseen.
      Nyt toivotaan, että seuraava kerta on parempi ja tästä lääkäri viisaampana jatkaa. Ootko kysellyt dhea- valmisteesta jos sillä saisi eloa enemmän? Mulla sitä nyt kokeillaan eli nähtäväksi jää.

      Yöutu: kiitos kun kommentoit tuohon kortisoni juttuun. Ja joo… se Top alkio sieltä pitäisi loihtia. TAAS otan idean esiin kun menen seuraavaan lääkärikäyntiin (pitää kohta mua aivan hurahtaneena, kun kyselen joka kerta jotain uutta).

      Täällä aloitetaan sumut sunnuntaina eli uusi kierros häämöttää jo. Kumma juttu, mutta niin taas luottavaisin mielin mennään. Entiset pettymykset jätetty taa.

      Keskusteluissa oli mukana aiemmin Moncheri, kirsikka prof.kuvalla. Jäit mieleen ja olisi kiva kuulla kuulumisia!

      Vaikka välillä tulee taantuma hoidoissa niin mukava kuulla kuitenkin tuntemuksia. Sitähän tää elämä on, odottelua ja odottelua.

      Mukavaa viikonloppua!

      • #9006
        Ruusunen
        Osallistuja

        Ihana lukea ”entiset pettymykset jätetty tai ja eteenpäin mennään”, mahtava asenne Pulu ❤️

    • #8997
      Lumikko
      Osallistuja

      Suuret onnittelut kaikille plussanneille! Olette todella ansainneet sen, mutta olen silti ihan rehellisesti vähän katkera ja kateellinen.

      Oma hoitokierto alkoi Synarelalla eilen. Kyselin lääkäriltä Gonapeptylistä ja muista kiinnittymistä tukevista mahdollisuuksista, mutta ei kuulemma ole julkisella puolella näyttöä näiden tehoamisesta. Jotenkin jäi taas ärsyttämään, tuntuu ettei kaikkea kuitenkaan ole kokeiltu. Sentään suostui viemään hedelmöitykseen liittyviä mahdollisia muita toimenpiteitä eteenpäin, kun marisin kahden maljahedelmöityksen tulosten surkeudesta. Munasarjat ovat reagoineet hyvin Gonal-F:än aina ja kypsiä saatu kerättyä 12-15 kpl. Näistä sitten aina vaan kolme on ollut siirtokelpoisia. Tuntuu turhan vähältä määrältä. Varsinkin, kun viimeinen julkisen puolen hoito menossa! Muutoin onneksi levollinen mieli (heh, vielä!) hoidon suhteen. Jos nyt sitten tämä toisi vihdoin sen toisen viivan…

      • #8998
        Pulu
        Osallistuja

        Kuulostaa kans vähältä kerättyihin nähden. Millä ne selittää asiaa? Biologin juttusille pitäisi ihan päästä suoraan. Lääkäritkään ei taida oikein tulkita heidän juttuja.

        Juuri tuo datan saaminen julkiselta sapettaa jo muakin valmiiksi (kirje julkiselle vastaanotolle saatu aikaan täälläkin marraskuun lopulle valmiiksi), saa nähdä miten käy. Ja naisgyne ultrasi paikat niin oli taas kyllä sellaista ronkkimista, että voi ###kele! Taas muistin miksi käyn yksityisellä ja mies-gynellä.

    • #9000
      Pinpin
      Osallistuja

      Ruusunen mielettömästi onnea!

      Pulu Mullahan yksi syy kortisoniin on reuma. Se on siis tukilääkkeenä eli koitettaan parantaa mahdollisuuksia sillä. Myös disperin olisi tukena JOS se ei kävisi vatsan päälle ja ei olisi tapahtunut toukokuista ”onnettomuutta”.

    • #9001
      Vohveliini-
      Osallistuja

      Isot onnittelut Ruusunen!!

      Täällä piinis nro 10 ja sellainen olo että ei ole kyllä tärppi käynyt yhtään 🙁 Yleensä testailen jo heti siirron jälkeen mutta nyt mies perhana kotona niin etten oo päässyt testailee, hän on sitä mieltä että miksi testaila ennen testipäivää, miehet mrrrrr 🙂 oon jo asennoitunut seuraavaan kiertoon ja että palataan lääkkeellisten pasien pariin, niissä tuli kuitenkin useammassa plussa vaikka muuttuikin pian jo joskus vko 5/6 negaksi eli kemiallisia. Edellinen kesäkuun luonnonkieroon tehty pas puhdas nega ja niin varmaan myös tämä.

      Kiva kun aika moni taas aloittelemassa hoitokiertoa niin saa jännitysta!

    • #9002
      Vohveliini-
      Osallistuja

      Ruusunen, mielenkiinnosta kyselen että paljonko hcg arvo oli?

    • #9007
      Ruusunen
      Osallistuja

      Kiitos onnitteluista!
      Hämmästyin kun niin estoitta ja pelotta iloitsin positiivisesta tuloksesta, mutta pikkuhiljaa on pelko hiipinyt osaksi mieltä. Ja pysyy siellä varmasti ihan loppuun asti.
      Hcg oli testipäivänä 14 pvä siirrosta 620.
      Mulle muuten tehtiin alkionkuoren avaus ja on vahva usko, että se oli Se tekijä. Ja maljalla ei olla hedelmöitystä koskaan saatu aikaiseksi, eli meidän kohdalla mikroinjektio ainoa vaihtoehto. Lääkkeet mulla oli samat kahdessa ivf:ssä, mutta kroppa reagoi ihan eri tavalla. Gonapeptyl oli myös käytössä, mutta oli myös niissä joista nega.
      Pelottaa kovasti että kaikki ei suju hyvin, mutta ei auta kuin yrittää olla luottavaisin mielin aina seuraavaan etappiin.
      Edelleen – voimia kaikille hoitoihin ja piinapäiviin ❤️ Olette ajatuksissa.

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 2 kuukautta sitten Ruusunen.
    • #9010
      Almuska
      Osallistuja

      Paljon onnea Ruusunen 🙂 Ihanaa kuulla onnistumisia.

      Itsellä selviää tänään punktio päivä. Alkuun oli positiivinen fiilis kun uusi kierros alkoi, mutta nyt taas alkaa se pelko epäonnistumisesta hiipiä mieleen. Maha ollut kuin ilmapallo ja kokoajan on tunne et menkat alkaisi. Tällaista ei ollut ekalla kierroksella, mutta voi olla kun eri lääke käytössä, että se aiheuttaa tämän epämukavan olon.

      Marinella tänään jännä päivä, tsemppiä punktioon 🙂

      Tsemppiä ja voimia kaikille muille hoitokierrosta alotteleville ja niissä oleville.

    • #9011
      Pulu
      Osallistuja

      Missä vaiheessa teillä on pistetty gonapeptyl tukemaan kiinnittymistä? Eroja olen huomannut olevan? Itsellä pp6 eli 3vrk tuoresiirrosta.

    • #9024
      Almuska
      Osallistuja

      Ei se pelko turhaan ole hiipinyt korvien väliin. Taas on oma vaisto ollut oikeassa. Ultrasta juuri tulin ja eikä lopputulos ollut sitä mitä toivoin. Kato on käynyt, tai siis munarakkuloista osan kasvu on pysähtynyt ja saldo tulee olemaan max. 8 kerättyä munasolua. Alkuun munarakkuloita kasvoi 10+10, mutta nyt siis alle 10 tulee olemaan kypsiä. Keskiviikkona olisi punktio, jotenkin olis tehnyt mieli perua koko homma, mut se tuskin on enää mahdollista. Tuli myös vahva fiilis siitä, että nyt tuskin päästään edes siirtoon asti. Onneksi koirat lähtee hoitoon niin voi sitten loppuviikon maata peiton alla ja kirota tätä elämää.

      Pulu, mulla oli ekalla kierroksella tuo Gonapeptyl pistos myöskin pp6. Se on se arvio kiinnittymisajankohdasta jolloin se tulisi pistää. Näin ainakin minulle sanottiin.

    • #9026
      Nimetön
      Ei-aktiivinen

      Hei kaikille,

      Olen uusi tulokas tähän ketjuun.

      Onnittelut alkuun kaikille plussanneille ja olen pahoillani teidän puolesta, joilla hoidot eivät ole vielä tuottaneet tulosta. Kaikille yhteisesti: Toivossa on hyvä elää. Uskotaan hyvään lopputulokseen ja luotetaan siihen, että miten meneekin, se on parhaaksi juuri itselle. ? Toivottavasti en loukannut ketään viimeisellä lauseella. Ei ole tarkoitus.

      Mutta asiaan. Olemme 35- vuotias pariskunta, jolla 14-vuotias poika luomuna. Sen jälkeen ei ehkäisyä käytössä eikä yhtään raskautta eikä keskenmenoa. Diagnoosina selittämätön lapsettomuus. Koko perheellä kilpirauhasen vajaatoiminta. Pojallakin siis. Harvinaista kuulema.

      Ensimmäinen IVF-hoito maaliskuulla tänävuonna ja siitä saaliina 8alkiota, joista 6 Top-laatuisia. Kolmessa erässä pakastettiin. Stimulaation jälkeen sain vaikean hyperstimulaatio-oireyhtymän ja makoilin osastolla kahteen otteeseen. Voinnin romahdus oli totaalinen, niin totaalinen (onneksi munuaiset eivät pettäneet), että vielä kesäkuussa minut passitettiin osastolle keuhkoveritulppaepäilynä ja tehtiin laajat tutkimukset, jottei mitään vakavaa ole tapahtunut. Henki kulki huonisti siis vielä kesäkuussa.

      Nyt on takana kolme PAS:a. Kahdesta ensimmäisestä ei tullut mitään ja viimeinen alkio siirrettiin viime perjantaina. Toivomme, että nyt onnistuisi. Pidetään lippu korkealla ja toivotaan parasta.

    • #9031
      Salome11
      Osallistuja

      Onnea Ruusunen!! Hieno juttu, että lopputulos oli juuri sitä mitä pitääkin. Nyt vaan rauhassa kohti uusia seikkailuja. Minuakin vähän jännittää, että mitäs nyt sitten. Edelleen vaikea tätä on uskoa ja pelkään keskenmenoa, kun niin tuppaa aina käymään. Yritin soittaa tänään neuvolaan, kun sanoivat että jos vielä raskautuu, niin pitää olla heti yhteydessä noiden keskenmenojen takia. Mutta siellä oli linjat tukossa. Uusi yritys (vasta) perjantaina, koska soittoika on vain 12-13 ja olen juuri silloin kiinni palavereissa seuraavina päivinä..pöh.

      Ladybird minä pistin viimeisen Gonapeptyl pistoksen 3 päivää ennen alkion siirtoa. Mikäköhän siinä on? Useammalla näyttää olevan tuo pistos vasta siirron jälkeen. Luget (6 per päivä) aloitettiin heti punktion jälkeen 3 pv ennen siirtoa ja tuo on määrä, joka on ollut minulla aina käytössä. Liittyisikö näihin keskenmenoihin. Lisäksi alkion siirron jälkeen laitettiin Pregnyl-piikki klinikalla. Siitä tuli mielestäni heti raskausoireita, jotka kuitenkin loppuivat. Tsemmppiä Taivaanpii! piinailu on jännää, toivotaan parasta. Aika hurja tarina sinulla tuon hyperin kanssa.

      Almuska meillä punktioitiin 26 follikkelia, joista kaikki muut paitsi 3 oli raakoja eli aika surkea tulos. Mutta kuitenkin se riittii siirtoon, koska 1 alkio saatiin kunnolla jakautumaan. Tsemppiä siis, kaikki on mahdollista!

    • #9032
      Salvia80
      Osallistuja

      Iloiset onnittelut Ruusunen! Muistan sinut jo kesän ketjusta positiivisena, jaksoit tsempata silloin onnistuneita, vaikka itsellesi onni ei ollut silloin vielä myötä.
      Onnea myös Salome11, Pidän peukkuja, että pääset kriittisistä viikoista eteenpäin! Ei ole varmasti helpppoa, kun on takana keskenmenoja.
      Epätodellisuus ja jännitys ovat sanoja, jotka jatkuvat, mutta niiden kanssa oppii elämään etappi kerrallaan. Kun olette valmiita, tulkaa plussanneiden puolelle juttelemaan.
      Älä luovu Almuska toivosta, olin samassa tilanteessa kesäkuussa. Ehkä selvinneet munasolut ovat laadultaa parempia. Pidän peukkuja siirtoon!

      Piinailen teitä muita täällä taustalla, ja toivon paljon onnistumisia lisää! Esim Vohveliini, koita jaksaa vielä muutama päivä! Niin jännitän täällä!

    • #9037
      Ruusunen
      Osallistuja

      Almuska tsemppiä punktioon, älä menetä toivoa! Pidän teille peukkuja että sieltä löytyy se yksi oikea.

      Käyn täällä katsomassa kuinka teillä muilla menee ja pidän peukut pystyssä!

      Salvia80, päätin rohkaista mieleni, vaikka kaikki on vielä niin epävarmaa. Salome11, tuu säkin kun mennään samassa vaiheessa niin jännitetään yhdessä.

    • #9062
      ladybird
      Osallistuja

      Ihania uutisia Ruusunen! Onnea 🙂
      Kiitos vastauksista Pulu ja Salome11. Taas säästyy klinikan henkilökunta yhdeltä kyselypuhelulta. Saa nähdä tuleeko omalle kohdalle joskus tuo Gonapeptyl, voisin tätä kysyä seuraavalla lääkärikäynnillä.

      Nyt on Almuska täällä moneen kertaan huomattu, että se yksi pieni alkio riittää positiiviseen lopputulokseen! Toivottavasti jaksat pitää lippua korkealla ja toivoa yllä. Vaikka itse olenkin vielä aloittelija näissä ”leikeissä”, niin osaan kyllä vaipua epätoivoon vastoinkäymisen tullessa… Näin rauhallisempina hetkinä sitä ajattelee, ettei siitä ole mitään hyötyä kellekään, mutta silti niin aina käy.

      Itse vielä odottelen seuraavan hoidon alkua. Loppuviikosta alkaa keltarauhashormonikuuri, jonka jälkeen pitäisi vuodon alkaa. Sitten seuraa itselleni aivan uusi tuttavuus eli estrogeenilääkitys…

      Olisi niin ihana sanoa itsekin, että olen raskaana…

    • #9064
      Pulu
      Osallistuja

      Todellakin samaa mieltä… kaksin käsin täälläkin lippua pidellään, että pysyisi pystyssä ?. The one, SE alkio. Ei tartte olla edes top, mutta olis edes SE. Toistoja toistoja… toivotaan meille muillekin tärppiä ???

      Soittelin itse tänään lääkärille, että mitä vaihtoehtoja olisi käytettävissä. Blastokystiviljelyyn pyritään ja jos siihen ajoitus toimii niin sitten ehdotti, että alkioliimaa voisi käyttää. Sanoi, että maksaa 300€ ja voidaan miettiä siirtoon asti. No ei tarvi miettiä… otetaan se, samaan konkurssiin kaikki vaan. Jotenkin en voi käsittää, että näitä vaihtoehtoja ei ole esitetty alun alkaen. Yksityinen kuitenkin. Sitä alkion kuoren avausta sitten tännekin jos ei blastokystiviljely ajoitu kohdilleen.

      Voi vitsi, se olis sitte marraskuun alku, kun tää testaa seuraavan kerran. Heinäkuun vauvaa siis toivotaan. ??? Joulu-uutisia ei liiemmin uskaltaisi lähipiirille vielä kertoa. Ja taas jos ei tärppää (tosin suljetaan pois pliis se vaihtoehto) niin pikkujoulukoomat tulee olemaan perusteelliset.

    • #9067
      Vohveliini-
      Osallistuja

      Voi, Almuska! Toivotaan että saatte kuitenkin muutaman hyvän munasolun ja hedelmöittyisivät. Onneksi tarvitaan vaan yksi mutta kyllähän se varmasti tuntuu epätoivoiselta että miten voi onnistua! Peukut pystyssä teille onnistumisen suhteen!

      Hyvä Pulu kun uusia hoitovaihtoehtoja teille annettu! Mäkin yksityisellä ja mitään tukilääkkeitä eivät ole halukkaita antamaan eikä mullekkaan puhuttu tollaisista asioista mitään.

      Huomenna tuomion päivä : ) Oon testin eilen ja toissapäivänä iltapissasta tehnyt ja kyllä siinä haalea toinen viiva näkyy. Ilosta en pompi koska olen muutamia plussia saanut siirroissa mutta hcg ollut silti alhainen ja menkat alkaneetkin sitten joskus puolentoista viikon päästä testipäivästä. Mutta tietenkin toivon että TÄMÄ kerta olisi erilainen ja saataisiin pysyvä plussa <3l

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 2 kuukautta sitten Vohveliini-.
    • #9070
      Muistahymy
      Osallistuja

      Mulla perjantaina punktio. Vain neljä munasolua näkyi ultrassa maanantaina. Niistä vain kaksi ehtii kypsyä. Lääkäri oli realistinen ja sanoi, että hirmuisia ei kannata toivoa. Mietin jo, että onko turha mennä kiusaamaan itseään punktioon ja jännitellä, koska mahdollisuus onnistua on niin minimaalinen. Ensi kerralla sit kunnon pistosjytkyllä liikkeelle, jotta saisi enemmän muniksia aikaiseksi. Taitaa olla tän tytön tehdas jo hiljentymässä.

      Vohveliinille peukku pystyssä tällä suunnalla 🙂

      Mites Almuska meni punktio? Tekikö kipeetä?

    • #9074
      Marine
      Osallistuja

      Tänään kävin hakemassa kyytiläisen matkaan <3
      Maanantaina tosiaan oli punktio, joka ei tehnyt ollenkaan niin kipeää, kuin olin odottanut! Kahdeksan munasolua sieltä saatiin ja seitsemän niistä lähti hedelmöittymään, mutta vain kolme niistä selvisi jatkoon. Eli vain kaksi jäi pakastettavaksi… 🙁 Nyt vain täytyy toivoa, että tämä siirretty kaveri pysyy matkassa mukana.

      Punktion jälkeiset kivut on olleet myös melkolailla vähäiset, olin niistäkin odottanut paljon voimakkaampia! Mutta edelleen on melkoinen painon tunne mahassa ja tuntuu kuin olisi ilmapallon nielaissut! Toivottavasti tämä olotila menee nopeasti ohi…

      Onnea plussanneille ja peukut pystyyn kaikille muille, että saataisiin lisää niitä plussia!! <3

    • #9076
      Almuska
      Osallistuja

      Kiitos kaikille tsempeistä <3 Punktio takana ja tuloksena 5 munasolua, eli puolet vähemmän kuin viimeksi, joten toivotaan, että laatu korvaa määrän. Lääkäri lupasi huomenna soitella hedelmöittymistilannetta, alustavasti perjantaille on siirtoaika varattuna.
      Punktio oli taas kivuton ja nopeasti ohi. Hoitohenkilökunta oli eri kuin viimeksi, mutta yhtä ihania. Nyt sellaista pientä painetta alavatsalla, muuten kivuton oli. Väsymys oli aika kova kun tultiin kotiin ja nukuin 3h päikkärit 🙂

      Täällä on Vohveliini- peukut pystyssä, että tulos olisi vahvasti positiivinen 🙂

      Marine, toivotaan että kyytiläinen tarraa tiukasti kiinni 🙂 hyvä, että saitte pakkaseenkin jotain, helpottaa seuraavaa kertaa kun ei tarvitse alusta asti aloittaa.

      Alustavasti oman lääkärin kanssa jo mietittiin kolmatta kierrosta, jos siihen joudutaan, että sitten täytyy miettiä kuviot uusiksi. Olen myös mitettinyt tuota blastokystaviljelyä, näkis vähän pidemmälle sitä alkion kehitystä. Mutta täytyy ensin rauhassa katsoa tämä kierros loppuun asti.

      • #9077
        katras
        Osallistuja

        Moi!
        Ihan pakko huudella tälle puolelle, kun on niin suurta toivoa ilmassa! Vohveliini, voi kunpa se pieni ihme jaksaisi pysytellä mukana syliin saakka! Onnea huomiseen PALJON!!

        Kaikille teille toivon onnea tuleviin päiviin ja uskokaa onnistumiseen. Niitä tulee, vaikkei sitä omalle kohdalle koskaan uskokkaan!

    • #9078
      Muistahymy
      Osallistuja

      Jännitys täällä ja tietysti omassa elämässä on ihan käsin kosketeltavaa. Itsellä kun pyörähti hedelmöityshoidot käyntiin, sitä on pohtinut asioita liikaakin. Pieni pää ei tahdo ymmärtää sitä, miten toisilla raskautuminen onnistuu ihan tuosta vaan ja toisia koetellaan oikein kovemman kautta. Kyseessä on kuitenkin mailman luonnollisin asia. Miksi sen pitää olla sitten niin vaikeata? Huomaan käyttäväni ihan liikaa energiaa kiukkuun, vaikka parempi olisi käyttää se energia asioista selviytymiseen. Toisaalta kiukusta saa voimaa.

    • #9108
      Almuska
      Osallistuja

      Taas on se yksi ainokainen haettu kyytiin, eli kato taas jatkui. 5 munasolusta 3 lähti hedelmöittymään, mutta yksi oli vain sinnikäs ja jatkoi jakautumista. Eli mitään ei taaskaan saatu pakkaseen ja nyt mantran lailla koitan hokea, että se yksi hyvä riittää… ei vaan meinaa oma usko riittää.
      Kysyttiin jo jatkostakin ja lääkäri suositteli lisätutkimuksia ennen kolmatta kierrosta jos siihen joudutaan/päädytään.

      Mutta näillä mennään ja toivotaan parempaa huomista meille kaikille.
      Mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille kaikesta huolimatta 🙂

    • #9109
      Salome11
      Osallistuja

      No toivotaan nyt Almuska että kyytläinen ottaa kiinni, kyllä se yksikin voi riittää. Tsemppiä kovasti! Ruusunen ehkä sitä voisi siirtyä sinne seuraavaan piinaryhmään 🙂 Tämän viikon maanantaina minulla valahti, jotain rusehtavaa housuun aamulla, kun olin lähdössä töihin. Olin sen jälkeen 100 % että nyt se km taas alkaa, mutta se loppuikin sitten siihen. Minulla on vähän yli viikon päästä alkuraskauden ultra. En nyt pääse siitä eroon vaikka en haluaisi mennä. Neuvolasta sanottiin, että olisi hyvä käydä tsekkaamassa tilanne näiden km:ien takia. Se on kyllä yhtä piinaa odottaa sitä käyntiä. Mutta kait se nyt täytyy hoitaa. On tämä kyllä jännää ja ei oikein voi olla jännittämättä vaikka kuinka itselleen toistelee, että kaikki on hyvin peace. Toivotaan myös parasta tulosta Marinelle, Muitahymylle ja Vohveliinille ja kaikille muillekin, voimia hoitoihin! Ei tästä elämästä ainkaan jännitystä puutu 🙂

    • #9112
      Joutsen83
      Osallistuja

      Hurjan paljon onnea kaikille plussaneille <3

      Olen tässä kerännyt voimia ja jaksamisia. Se mitä lääkäri minulle kerto että miksi ei yksikään lähtenyt hedelmöittymään niin on kuulemma se että mun munasaoluilla ja miehen siittiöillä ei ole kuulemma yhteistä säveltä =(

      Elikkä toisin sanoen munasolu ei päästä siittiöitä sisäänsä ainakaan itsestään =(
      Tieto oli minulle järkytys enkä oikein tiedä miten sen olisin ottanut.

      Hoidot on tällä kertaa ollut (aloitettu 24.9) Elonva
      28.9 ALOITETTU Orgalutra ja kestää 3.10 asti
      29.9 aloitettu Menopur:lla 300 UI x 4
      3.10 Bemfola 150 UI

      3.10 Irrotus Gonapeptyl

      Punktio päivänä saan vielä Pregnyl 5000 UI pistoksen (istukkahormoonia)

      ja jos kaikki menee hyvin aloitan Lugesteronit 6.10 2x 200mg

      Ja maanantaina olisi sit taas punktio päivä. Nyt on sentään 20 munasoluu kypsynyt saa nähä hedelmöittyykö nyt ollenkaan tolla ICSI.

      Anteeksi sekava kirjoitus toivottavasti saatte selvää

    • #9113
      Salome11
      Osallistuja

      Joutsen mulla kävi ihan samanlailla eli ensimmäisellä kierroksella yksikään ei hedelmöittynyt. Sitten taas ICSI:nä kaikki kypsät saatiin hedelmöittymään, mutta vain yksi jatkoi jakaantumistaan ja sehän riitti. Ei kannata noista lääkäreiden höpinöistä masentua. Musta on outoa, että puhutaan yhteisen sävelen löytymisestä, ihan kuin niillä siittiöillä ja munasoluilla olisi jonkin sortin tunteet 🙂 Minun lääkäri sanoi ekalla kierroksella, että nyt tässä kävi näin ja seuraavalla kierroksella ollaan viisampia. Kun kysyin, onko tämä normaalia että mitään ei taopahdu niin hän sanoi, että ei tässä ole mitään sellaista mitä hän ei olisi aikaisemmin nähnyt ja seuraavalla kierroksella tulos voi olla jo ihan muuta kun saadaan edellisen kierroksen opit. Se auttoi minua. Tsemppiä!

    • #9114
      Joutsen83
      Osallistuja

      Salome Katoinkin että meillä oli sama tilanne. No toivon todella että edes yksi lähtisi käyntiin. Millainen vointi sulla on? Oon todella iloinen että plussasit. Toivottavasti mekin vielä.

    • #9120
      Pulu
      Osallistuja

      Vohveliinille ja Marinelle tärppionnea nyt kovasti ???!

      Täällä tuumaillaan, että siirtääkö sumut varmasti kk alkamispäivää… vähän nippailee tuttuun tyyliin. 7 pv olisi nollaultra, jonka jälkeen vasta piikittelyt. Jotenkin en nyt taas tunnu tajuavan, että miten tän kuuluu edes mennä. Mitäs jos kk alkaakin jo vanhaan tuttuun aikaan eikä sumuttelut tehoakkaan niin pitääkö piikittelyt sitten vaan jo aloittaa vaikkei ehdi ultraan? Vai estetäänkö tässä välissä kuukautiset kokonaan? Miten tän nyt piti mennä. Hipullahan oli vissiin menossa myös tää pitkä kaava?

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 1 kuukausi sitten Pulu.
    • #9125
      Hippu
      Osallistuja

      Pulu, joku toinen varmaan osaisi antaa paremmankin vastauksen, mutta mun käsityksen mukaan sumuttelut voi lykätä menkkoja, mutta jonkinlaiset menkat pitää kuitenkin olla ennen piikittelyä. Ainakin mulle klinikalta sanottiin, etten saa aloittaa piikitystä, jos minkäänlaisia menkkoja ei ole tullut ja että ne voi olla erilaiset kuin normaalisti. Mulla oli muuten aika normaalit, mutta tuli muutaman päivän myöhemmin ja ehti silti loppua muutaman päivän ennen piikittelyn aloittamista. Siinä nollaultrassahan just tsekataan se tilanne ennen piikittelyn aloitusta ns. nollatilanteessa. Siinä sulla ainakin selviää jatkot ja tulee varmistettua tuo nollatilanne. Mullahan jäi reissun takia se nollaultra väliin ja vaan oletettiin, että kaikki meneen niin kuin pitää ja lääkäri arvioi piikitysten aloitusajankohdan. Huomenna on ultra 4 piikki-illan jälkeen, jossa sit selvää jatkot lääkityksiin… Toivottavasti jotakin ois alkanut tapahtua, ainakin välillä on kummallakin puolella munasarjoissa tuntemuksia ollut.

      Toivottavasti Vohveliini sulla olisi hyviä uutisia! Peukkuja pidän täälläkin 🙂

      Marinelle ja Almuskalle kovasti tsemppiä piinailuun, toivotaan onnistumisia 🙂 Kiitos, kun kerroitte punktioiden sujuneen aika ok. Siitäkin on niin monenlaisia kokemuksia kuullut, itselläkin se reilun viikon päästä edessä ekaa kertaa…

      Voimahaleja teille kaikille, yritetään jaksella 🙂

    • #9130
      Vohveliini-
      Osallistuja

      Piinailuun voimia Almuska ja Marine!! Kaikille muillekkin voimia hoitojen melskeessä 🙂

      Omassa navassa viime viikolla hcg koholla, oon viikonlopun testaillut niin viivat eivät ole lähteneet haalistumaan vaan vahvistuvat edelleen. Pitää vaan luottaa ja toivoa että nyt olisi elinkykyinen alkio kyydissä vielä pitkän tovin. Kovin luottavaisella mielellä sitä ei uskalla vielä olla mutta peukut on pystyssä!

      Toivon teille kaikille hyvää syksyn jatkoa ja oikein paljon plussatuulia!

    • #9133
      Almuska
      Osallistuja

      Joutsen83 toivotaan, että nyt saatte edes sen yhden munasolun hedelmöittymään, näyttävästi sillä määrällä ei ole väliä vaan laadulla. Voimia punktioon ♥ Meilläkin on vain se yksi aina saatu siirtoon asti ja pieni toive on, että se olisi se vahva ja sinnikäs. Jos tämäkään ei nyt onnistu, niin sitten täytyy selvitellä niitä lisätutkimuksia, sillä itse en näe järkeväksi tehä kolmatta kierrosta ennen niitä.

      Ihanaa Vohveliini- että saadaan taas uusia positiivisia uutisia ♥

      Töissä suunnitellaan kovasti jo tulevia pikkujouluja, niin on kiva että on muutakin ajateltavaa niin aika menee nopeammin eikä ehdi turhia murehtimaan 🙂

      Hippu, punktiokokemus on hyvin yksilöllinen, toisille tosi rankka ja toisille helppo, kuten minulle on molemmat kerrat olleet. Nyt tokalla kerralla kun ei jännittänyt niin paljoa, niin tuntui että lääkkeet vaikutti enemmän kun oli kroppa rentona. Ekalla kerralla tuntui ettei se esilääkitys (diapam) vaikuttanut ollenkaan ja nyt viimeksi lähti jo siitä melkein jalat alta 🙂

      Aurinkoista viikon alkua kaikille 🙂

    • #9136
      Nimetön
      Ei-aktiivinen

      Täällähän on liikkeellä plussatuulet! Onnea Salome, Ruusunen ja Vohveliini! <3

      Ja roimasti voimia kaikille vielä rämpijöille ja piinaajille. <3 Toivotaan, että seurataan pian perässä plussaajien ryhmään!

      Omaa napaa:
      Tänään siirrettiin kolmas ja viimeinen pakkaskamu matkaan. Hyvänä uutisena tuli, että taas kerran ovuloin, eli siirto tapahtui luonnolliseen kiertoon ja että kyseinen alkio oli blastokysti. Aiemmat ovat olleet parin päivän alkioita, eli vissiinkin nyt paremmat mahdollisuudet? Huh, nyt vaan piinaillaan. Verikoe on jo ensi viikon torstaina, monta päivää aiemmin kuin yleensä. Tosin siirtokin oli myöhemmin kuin aiemmilla kerroilla..
      Nyt vaan pitäisi pitää toivoa yllä, kun ei muutakaan voi. Jos tämä kaveri ei tartu, niin seuraava hoito on vasta keväällä. En tosiaan tiennyt, että tässäkin vaiheessa joutuu vielä jonottamaan, mutta kuulemma on paljon ruuhkaa. 4-6 kuukauden jono. Huokaus. No, eihän meillä kai ole muuta kuin aikaa.

      Eniten pelottaa, voiko tässä matkan varrella, vuosien kuluessa, miehen siittiöiden laatu huonontua entisestään? Jos vuoden päästä huomataankin, ettei enää ICSI:kään auta. Tai jos omassa elimistössä jokin menee vikaan.. Pitäisi pysyä positiivisena, mutta jotenkin olen kai enemmän negatiivisuuteen taipuvainen. Ainakin hetkittäin maalailen piruja seinille.

      Olen syönyt nyt lugeja viisi päivää ja vielä ei ihan niin pahoja oireita kuin viime kerralla. Vaan väsymystä ja turvotusta, ilmapalloilua.

      Nauttikaa syksystä! Syksyssä on parasta, että saa ilman puolesta hyvällä omatunnolla kotoilla ja löhöillä sohvalla katsellen hömppäohjelmia kynttilän valossa 🙂 Suosittelen vain elämää ja possea! 😀

    • #9137
      Pulu
      Osallistuja

      Jee, mahtavaa Vohveliini, täällä peukutetaan ???.

      Kiitos Hippu kommentista, samaa ajattelin itsekin, mutta epävarmuus jostain vangitsi mielen.

      Piinailijoille myös kovasti onnea matkaan! Ja meille rämpijöille myös ?.

    • #9139
      Joutsen83
      Osallistuja

      Almuska Toivon että teillä onnistuis ja pidän peukkuja että on tarranut kiinni <3

      Tarraamis onnea myös Blinkkulle toivottavasti se plussa sieltä pärähtää

      Itselläni oli tänään punktio. Kun laborantti tuli juttelemaan munasoluista missä on solu niin kuulin ensin että se sano 6 mutta kun toistin sen niin se sano että ei kun 16. Olin että anteeks mitä 😮

      Olin niin iloinen ja pikkuinen toive pilkahti. Että jos nyt edes yks lähtis käyntiin =)

    • #9142
      Elyssa
      Osallistuja

      Hei! Uusi kirjoittelija liittyy ketjuun.. eli hoitoja jo hiukan takana ja pahimpia pettymyksiä nielty. Nyt ensimmäistä kertaa teki mieli hakea aiheeseen jotain vertaistukea täältä puolelta, kun aihetta on niin paljon veivattu lähipiirin keskuudessa.

      Meidän historiasta sen verran, että minä 28 v., mies 33. Ehkäisy pois 2011 keväällä ja hoitoihin julkiselle hakeuduttiin 2 vuotta sitten. Kummastakaan ei ole vikaa löytynyt eli selittämättömiä olemme ja toisaalta harmittavasti kaikki vähän liiankin hyvin, mikä tekee entistä vaikeammaksi tajuta miksei onnistu. Takana 3 epäonnista IUI:ta. Keväällä 1. IVF, joista 8 kypsää munasolua, jotka kaikki hedelmöittyi, mutta jakautumista kunnolla jatkoi 4. Niistä 1 epäonnistunut tuoresiirto ja PAS ja nyt menossa 2. PAS jota elelen pp7, mutta ekat rusehtavat valkovuodot tuli eilen, eli toivo tämänkin suhteen alkaa olla mennyt. Meillä siirrot tehty luomukiertoon ja tukilääkityksenä lugesteron. Vielä olisi siis yksi alkio pakkasessa tästä ensimmäisestä erästä, mutta ajatukset tulevassa.. mitä seuraavaksi eri tavalla?!

      Onnea kaikille plussaajille ja toivotaan sitä samaa onnea meille muillekin syksyn edetessä! 🙂

    • #9144
      Joutsen83
      Osallistuja

      Elyssa Tervetuloa tähän ketjuun. Eihän toive ole vielä mennyt ruskestavasta vuodosta vai tuliko sitä paljonkin? Tuskin tuossa mitään voi eritavalla tehä se on niin paljon tuurista kiinni onnistuuko vai ei =/. Toivotan onnea ja jaksamista sinulle

      Itse sain tänään puhelun ja 16 kerätystä 11 oli hedelmöittynyt. Olen niin iloinen edes tästä saa vaan nähä päästäänkö siirtoon asti =)

      • #9145
        Elyssa
        Osallistuja

        Joutsen83 Kiitokset, valitettavasti mulla niin kalenterin tarkka kierto, että kalenterissa pystyy vetämään melkein suoraa viivaa edellisestä tiputtelun alusta seuraavaan. Tuoresiirron jälkeen alkoi kuukautiset ihan samantien runsaana vuotona, mutta edellisessä passissa samanlaisena rusehtavana tiputteluvuotona kolme päivää ennen varsinaista. Mulla kierronpituus vaihtelee 21-28 päivään eli ikinä en ole päässyt edes jännittämään raskaustestin tulosta.

        Hieno saldo tuo 11 hedelmöittynyttä! =) mä pidän paljon peukkuja, että teillä olisi nyt sitä onnea matkassa. Pakko olla =)

    • #9146
      Joutsen83
      Osallistuja

      Elyssa Voi ei =(
      Olen pahoillani sun puolesta. Toivottavasti se pakaasteessa oleva on sinnikäs kaveri. Pidetään peukkuja

    • #9147
      Pulu
      Osallistuja

      Tervetuloa joukkoon Elyssa. Sama ohje taas, kuin Salomellekin (joka sittenkin plussasi ??), eli malta testipäivään, äläkä lopeta lugeja. Tuo pp7 tietämillä kiinnittyminen tapahtuu ja vuoto voi hyvinkin johtua siitä. Itsellä ainokainen pas alkoi etukäteistiputtelu vasta pp 13 tietämillä (pp7 kuulostaa minusta aivan liian aikaiselta) (tuoresiirrosta mulla alkoi kk pp14 like from Esteris ääs). Tsemppiä!! Toivottavasti olisi kiinnittyminen menossa ???

      Joutsen, mahtava saalis, hyvä. Toivottavasti saatte paljon alkiota ?

      Kyllä me likat vielä se plussa sieltä hankitaan! Sovittu? ??

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 1 kuukausi sitten Pulu.
      • #9148
        Joutsen83
        Osallistuja

        Sovittu Pulu ja kiitoksia =D

      • #9150
        Elyssa
        Osallistuja

        Jep, jatketaan lugeja kunnes vuoto alkaa kunnolla. Yritän vain olla herättelemättä itsessäni turhia toiveita, kun edellisellä kerralla sama juttu. Ehtii siinä kolmessa päivässä muuten googlettaa paljon niitä ”alkuraskauden vuotoja”, kunnes tulee sitten se todellinen pettymys 😀

        Pulu, sovittu ja pidetään mieli korkealla! 🙂

    • #9151
      Pulu
      Osallistuja

      Ei senpuoleen, samaa sitä tekee itsekin, kaikki merkit ja vihjeet googletellen ?eikös se niin mene, että pessimisti ei pety.

      • #9152
        Elyssa
        Osallistuja

        Niinhän ne sanoo, mutta voi olla, että elämä kävis äkkiä aika negatiiviseksi. Parempi mennä enempi realismi edellä, tietenkin sitä parasta toivoen 😀

    • #9155
      Almuska
      Osallistuja

      Tervetuloa Elyssa joukkoon 🙂 Pidän kuitenkin peukkuja ,ettei vuodot olisi vielä merkki menkoista. Toivossa on aina hyvä elää, sanoo pessimisti, joka ei pety, mutta pettyy silti 😉
      Kummasti sitä jaksaa tsempata muita, mutta sitten itse rypee siellä pohjamudissa kuitenkin. Pitäisi keksiä jokin keino myös tsempata itseään.

      Eilen pistetty Gonapeptyl, eli nyt vaan odotellaan ensi viikon perjantaille. Olen myös nyt iltaisin ottanut pienen tilkan viiniä, jos siitä olisi jotain apua. Ainakin se rentouttaa jos ei muuta 🙂 Onneksi perjantaina pääsee Elaa katsomaan, jos se vaikka toisi hieman positiivisuutta tähän omaan fiilikseen, eli koitetaan tehdä vastoinkäymisistä voimaa 🙂

      • #9181
        Marine
        Osallistuja

        Kiitos kysymästä Almuska, piinaavia nimensä mukaisesti nämä piinapäivät… Keskiviikkona on verikoe, pitää varmaan tehdä testi ennen verikoetta, että voi paremmin ottaa tiedon vastaan kesken työpäivän.

        Tää on kyllä hullua, kun kaikista pienistäkin tuntemuksista miettii, että voisiko johtua raskautumisesta vai onko ne merkkejä epäonnistumisesta vai onko vaan lugejen sivuvaikutuksista kyse. Aiempaa vertailukohtaa kun ei ole. Hirveesti haluais uskoa ja toivoa että plussaa tulisi, mutta kuitenkin pelkää sitä pahinta ja miettii jo miten selviää pettymyksestä… No, ei ole enää montaa päivää piinailtavaa 🙂

        Aurinkoista viikonloppua kaikille!

        **Väärään kohtaanhan tämä näköjään tupsahti, tuonne alemmas piti tulla, mutta jospa asia tulee selväksi tästäkin kohtaa 🙂 **

        • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 1 kuukausi sitten Marine.
    • #9157
      Muistahymy
      Osallistuja

      Onko kenelläkään ollut käytössä DHEA-lääke? Mut laitettiin kolmen kuukauden kuurille. Ensimmäinen IFV oli tosiaan viime viikolla ja tuloksena oli vain yksi kypsä munasolu, joka ei sit hedelmöittynyt 🙁 Jos ensi kerralla tulos jää yhtä huonoksi, ei KELA korvaa kolmatta yritystä. Ei ole itku kaukana 🙁

      MUOKKAUS: Nyt vasta selasin ketjua tarkemmin. Oli siellä näköjään jotain asiasta kommentoitukin. Eri lääkäreillä näyttää olevan eri mielipide tuosta lääkekuurin kestosta.

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 1 kuukausi sitten Muistahymy.
      • #9159
        Almuska
        Osallistuja

        Siis täh? Eiks KELA korvaa kolme hoitokertaa tuloksesta viis? Sen jälkeen voi korvausta hakea jos aikaisemmista on saanut positiivisen tuloksen? Näin minä olen ymmärtänyt. Mutta jos noin on, niin missä menee raja etteivät kolmatta korvaa?

    • #9160
      Pulu
      Osallistuja

      Kyllä Kela kolmannen korvaa, muttei sen jälkeen jos ei oo yhtään plussausta. Plussaus nollaa tilanteen oli kemiallinen tai mikä hyvänsä.

      Mulla DHEA köytössä… pyysin itse. Nyt just 1 kk tullut käyttöä ja pitäisi tällä viikolla alkaa piikittely.

    • #9161
      Muistahymy
      Osallistuja

      Julkisen puolen lääkäri sanoi, että kolmatta hoitoa ei voida luvata, koska tuloksena oli vain yksi munasolu. Ihmettelen miksi eivät olleet käyttäneet ICSIä, jotta olisivat maksimoineen hedelmöittymismahdollisuuden.

      Mulle lääkäri ihan määräsi DHEAn ja tosiaan kolme kuukautta pitää syödä. Jännä homma, koska siitä ei ole edes tieteellistä näyttöä.

      • #9162
        Pulu
        Osallistuja

        Eikös Kela nuo päätöset tee, ihnettelen miten lääkäri siihen noin kommentoi. En kyllä uskoisi niihin sanoihin nyt siinä asiassa. Ja yksi solu on kuitenkin jo mahdollisuus vaikka aina useampi olisi parempi.

        Kyllä tuo 3kk on hyvä aika… olisinpa tajunnut itse aiemmin, 1kk käytöllä tuskin ehtii vaikutusta tulla kunnolla. Omatoimisesti myös Ubikinonia oon nyt 1kk nappaillut 500/vrk.

    • #9164
      Almuska
      Osallistuja

      Kelan sivuilta kopioitua:
      Suorakorvauksena sairausvakuutuksesta korvattavat hoidot kolmeen hoitokertaan saakka:
      1 IVF/ICSI/IVM–hoito sekä näihin hoitoihin liittyvät tutkimukset, lääkehoidot ja pakastealkion (PAS) siirrot sekä puolison tutkimukset.
      2 Kolmeen korvattavaan hoitokertaan sisältyneen onnistuneen hoidon jälkeen suoritetut IVF/ ICSI/IVM – hoidot yllä mainituin periaattein uudelleen kolmeen hoitokertaan saakka.
      Onnistuneella hoidolla tarkoitetaan synnytystä tai kliinistä ultraääni-tutkimuksella varmennettua raskautta, joka voi olla keskenmeno, tuulimunaraskaus, kohdunulkoinen raskaus tai fetus mortus. Biokemiallinen raskaus ei ole onnistunut hoito.

      Eli tämän pohjalta Muistahymy teillä on mielestäni oikeus vaatia myös kolmashoitokerta.

    • #9165
      Muistahymy
      Osallistuja

      Kiitos Almuska 🙂 Tuossahan se oli hyvin mustaa valkoisella.

    • #9166
      Pulu
      Osallistuja

      Hyvä. Siinä se tuli just niinkun kuuluu, lääkäri höpöttelee aivan omiaan.

      Itse tänään kävin lekurilla nolla ultrassa. Sumut päällä ja merkkejä kuukautisista ei vielä ole (pitäsi kohta kuulua) piikittelyt sitten alkaakin ensi keskiviikkona.

      Kyselin kortisonijutut ja minidisperiinijutut. Minidisperiiniä ei mulle suositellut ollenkaan (mahd veritulppa riski jos olisi tai hyytymäriskiä niin tilanne toinen) eli ei edes ”varkuuden vuoksi” käytettäväksi. Eli sitä sitten ei. Kortisonia antoi reseptin (aloitus 4 vrk 2 aamulla ja 2 illalla, jonka jälkeen 1 aamuin illiin). Tästä puhuttiin ja mulla nyt ei mitään autoimmunisairautta (astma, reuma, pco) ole, mutta tuumasi, että tämän käytöstä ei ole haittaa ja sitä käytetään usein jopa varmuuden vuoksi. Lääkäri korosti vahvasti sitä, että missään nimessä ei saa sitten mennä omineen lopettamaan, että SE voi olla vaarallista! Lopetetaan sitten joskus hiljalleen ja vähän kerrallaan (yhtä pitkä lopetus aika kuin käyttö, jos ei pidempi). Hui. Käskystä!

      Miehelle määräsi nyt myös tujut vitamiinit… vaikka jotenkin tuntuu, että vähän liian viimehetkellä, mutta parempi kuin ei ollenkaan.

      DHEA taas oli lääkärin mielessä tällä kertaa ihan super hyvänä tuotteena. Ihan kuin olisi tehnyt uuden löydön, kun viimeksi käydessä tätä pyysin ?. Hih… pyysi lueskelemaan mitä jenkkiläiset aiheesta kirjoittelevat… eli nuoruuden lähteenä siis pitävät. Huvitti jotenkin. Jäi itselle käynnistä jotenkin huvittunut, mutta hyvä mieli ?.

      Kortisoonia napaan siis huomisesta… nyt on sitten kaikki poppakonstit käytössä. Hierojaltakin juuri tulin ja jumit pitkästä aikaa taas jotenkin hallussa.

      Jaksetaan taas! Aurinkoista päivää siskot! ?

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 1 kuukausi sitten Pulu.
    • #9167
      Elyssa
      Osallistuja

      Kiitos Almuska, ei ne menkat vielä tosiaan alkaneet ole. Tuo rusehtava valkovuoto ollut näinä kolmena päivänä todella maltillista ja vielä vaaleaa eli ei voi puhua edes tuhrusta. Mutta peilaan nyt vahvasti vielä edelliseen epäonnistuneeseen PAS:iin, jossa vastaavanlainen tilanne. Kovasti menkkamaiset tuntemukset vain tuolla mahassa ei enteile mistään paremmasta. Tsemppiä sulle tulevaan hoitoon ja tosiaan suupielet ylöspäin 😉

      Kiva kuulla Pulu, että käynti meni positiivisissa merkeissä ja sait vastauksia kysymyksiisi. Ollaanhan me kaikki niin yksilöllisiä, että eipä se mitään ota jos ei annakaan, että kokeilee erilaisia keinoja. Toivottavasti ne menkatkin sieltä alkaa.

      Milloin Joutsen83 tiedät mahdollisesta siirrosta?

      Kirpsakan aurinkoista loppupäivää! 🙂

      • #9169
        Joutsen83
        Osallistuja

        Elyssa lauantai olis aika siirtoon. Aamulla sain puhelun et kaikki on vielä tallella ja ovat hyvin lähteneet kehittymään =)

    • #9174
      Almuska
      Osallistuja

      Hieno uutinen Joutsen83 🙂 Toivotaan, että saatte kyytiläisen matkaan ja loput pakkaseen odottamaan. Eli aina ei pidä heti uskoa mitä lääkärit sanovat. Onko teillä nyt ollut kuinka erilainen tuo hoitokaavio verrattuna edelliseen kertaan?

      Onkohan Marinella mikä tilanne? Itsellä vielä viikko piinailtavaa, tosin taas on sama fiilis kuin viimeksikin ja se osui oikeaan. Yhtään ei ole sellainen tunne, että olisi tärpännyt. Mutta tänään ei murehdita, on sentäs perjantai ja illalla haetaan Elastisesta voimaa 🙂

      • #9177
        Joutsen83
        Osallistuja

        Almuska Mulle vaihdettiin noi stimuloivat piikit. Mikään ei ollut samanlainen kun viimeksi. Nyt jouduin itse sekotteleekkin ampuleihin. Yhtäkään hormoonikynää ei ollut käytössä. Tuntuu itseltäni siltä kun olisi ollut hormooneja enemmän käytössä.

        Huomenna siirto päivä ja jännittää kun en tiedä mitä ”pikkusulle” kuuluu. Mut ainakaan soittoa ei oo tullut.

        Pidän Almuska peukkuja sulle toivottavasti kyytiläinen on matkassa.

        Haluaisin vielä kysyä typeriä kysymyksiä koska en tiedä näistä jutuista vielä mitään ja teillä saattaa olla vastaus näihin.

        Elikkä mikä on PP? Oon huomannut vielä ton jälkeen lukuja. Piinapäivä? =D
        Miten se lasketaan suoraan siirtopäivästä? Milloin ootte tehneet raskaustesti? Millä on viljelty alkio 5 päivän ikäseks =)

        Tässä pientä pohdintaa tottakai saisin huomenna tietää mutta oon niin malttamaton =D

        Anteeksi ja hyvää viikonloppua kaikille =)

    • #9179
      Lumikko
      Osallistuja

      Tsemppiä piinailijoille ja sylintäydeltä onnea plussanneille!

      Joutsen83, PP on PiinaPäivä, joka lasketaan siirtopäivästä. Siirtopäivä on siis PP0. Useimmiten veritestit otetaan joskus PP12-14, minulla ainakin ollut näin. Itse olen sitten tavallislla testeillä testaillut miten sattuu, ehkä PP 7-8 eteenpäin. Testailen itse siis siksi, että joudun sen puhelun ottamaan vastaan työpäivän aikana, joten haluan vähän varautua siihen. Toistaiseksi siis selvät negat ollut joka kerta ja kuukautisetkin alkaneet vielä ennen veritestien tulospäivää. Mutta enpä tiedä kuinka järkevää tuo itsetestailu lopulta on 🙂
      Näissä viljellyissä alkioissahan sitten hedelmöityspäivä on toki aika paljon aikaisemmin kuin itse siirtopäivä (tuoresiirron tapauksessa). Eli alkion ikä päivinä on enemmän kuin piinapäivän luku. PP0 alkiohan siis voi olla jo 2-5 pv. Tällä nyt minun ymmärrykseni mukaan on merkitystä sitten, jos plussa tulee ja lasketaan raskausviikkoja.

      Omalta osaltani alkio Gonal-F piikittelyt eilen ja punktion pitäisi olla viikolla 43. Yritän tsempata ja olla positiivisin mielin. Toisipa nyt tämä hoito vihdoin sen plussan!

      Jaksamista ja vahvaa mieltä kaikille!

    • #9183
      Kipinä
      Osallistuja

      Hei kaikille! Uutena liityn tähän joukkoon! Olen hetken seurannut taustalla täällä kirjoittelua ja nyt kun olemme aloittaneet ensimmäisen hoidon IVF, niin ajattelin liittyä mukaan.
      Olemme antaneet lapselle mahdollisuuden melkolailla tasan 3 vuotta sitten. Hoidoissa olemme olleet kohta vuoden yksityisellä puolella. Syytä lapsettomuuteen ei ole löytynyt. Olen syönyt clomit, luget ja piikittänyt menopurit, mutta niistä ei ole ollut apua. Nyt sitten lääkäri suositteli Ivf:ää. Eilen aloitin ensimmäisellä piikillä puregonia ja niitä nyt piikitän 4 päivää. Kovasti toivon, että tämä hoito tuottaisi tulosta ja raskaus alkaisi, mutta suuresti pelkään, että pettymys on luvassa.. Punktio on tulossa sitten toivon mukaan viikolla 43, mikäli kroppa reagoi lääkitykseen toivotulla tavalla. Minulle on määrätty tuota puregonia sekä orgalutrania. Onko muilla noista lääkkeistä kokemusta? Meille on nyt tosiaan tulossa ensimmäinen hoito, joten olen aivan noviisi tässä. Täältä on ollut lohduttavaa ja avartavaa lukea teidän kirjoituksianne ja on ihanaa, että tällainen kanava on olemassa! Näistä asioita ei viitsi jokaiselle kaduntallaajalle alkaa avautumaan.

    • #9184
      Hippu
      Osallistuja

      Vohveliinille lämpimät onnittelut plussasta, toivotaan, että kaikki menisi nyt hyvin! ❤

      Tervetuloa uusille, Elyssa ja Kipinä 🙂

      Tsemppiä ja peukkuja kaikille piinailijoille!

      Täällä follit ultrattu tällä viikolla kahdesti, ma ja tänään pe. Onhan niitä siellä, joten olo alkaa olla tukalahko… Ma näytti, että yhteensä 15. Tänään niitä oli enemmän, oikealle puolelle on tullut pienempiä lisää. Kuitenkin aika samankokoisia pitäisi olla ihan hyvä määrä, joten toivottavasti sieltä saatais kypsiä munasoluja. Punktio on ensi ma ja siirtoaika alustavasti ensi ke. Toivottavasti olisi sit ke siirrettävää ja jotakin pakkaseen. Ei voi kun toivoa 🙂 Tänään vielä vika Gonal-f pistos, aamulla vika Synarela-sumu ja huomisiltana sit Pregnyl. Ohjeeksi viikonlopulle sohvailua 🙂 Olo onkin kyllä sellainen, että aika iisisti meinaankin ottaa. Oon huojentunut myös siitä, et punktio on heti ma, niin ei tarvii tässä välissä mennä töihin. Ti sitten toivottavasti sitä on työkunnossa.

      Leppoisaa viikonloppua ja voimia kaikille teille ihanille ❤

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 1 kuukausi sitten Hippu.
    • #9187
      Joutsen83
      Osallistuja

      Lumikko Kiitoksia oikein paljon selvennyksestä. Tsemppiä hoitoihin =)

      Itselläni tänään siirtopäivä. Alkiot kuulemma kaikki huippu luokkaa ja 7 meni pakkaseen =D

    • #9190
      Almuska
      Osallistuja

      Tervetuloa Kipinä 🙂 Toivotaan onnea ensimmäiseen hoitoon. Mulla oli nyt toisella kierroksella käytössä tuo Puregon/Orgalutra yhdistelmä. Vielä en osaa sanoa miten kävi kun piinailu kesken, mutta alkioiden suhteen tulos oli sama kuin ekalla, eli vain yksi saatiin siirtoon asti. Ekalla kierroksella oli Gonal-f/Cetrotide yhdistelmä.

      Hienoa Joutsen83 🙂 Täytyy laittaa tuo sinun coctail korvan taakse kun tuollaisen saldon sillä saitte, vaikka lääkäri oli jo sitä mieltä ettei tuu onnistumaan.

      Tsemppiä Hippu punktioon, toivotaan hyvää saalista 🙂

    • #9191
      Marine
      Osallistuja

      Täällä piinailu taisi loppua sitten tähän päivään… Huomasin pari päivää sitten, että rinnat ei ollu enää oikeastaan ollenkaan kipeät, siihen asti olivat ollu jo ennen punktiota todella hellät. Luulisi että tässä vaiheessa ne olisi edelleen kipeät. Lisänä vielä alkoi pientä tuhrua tulla ja tänä aamuna vessakäynnin yhteydessä jo sitten ihan verta. Testinkin tein ja se oli puhdas nega. Ei pienintäkään haamuviivaa. Tänään siis PP11. Keskiviikkona on verikoe, kai sinne on mentävä, jos siitä kerran näkee onko edes kiinnittymisen yritystä ollut. Voi tätä pettymyksen määrää… Lisäbonuksena taitaa flunssakin koittaa hiipiä päälle. 🙁

      Eihän tässä auta muu kuin alkaa suunnata ajatukset kohti PASsia ja hankkia repullinen ovis-testejä…

    • #9192
      Elyssa
      Osallistuja

      Täällä myös lopulta viiden päivän vuotelun jälkeen ne menkat alkoivat. Toisaalta mieli ei nyt musertunut niin pahasti, kun selvät kuukautisoireet alkoivat niin aikaisin. Olen varoiksi tehnyt vuotopäivänä r-testin ja negaa näytti. Nyt siis uusi kierto ja tällä viikolla selvittelen siirretäänkö tähän kiertoon tuo ekan IVF:n viimeinen pakaste alkio. Toivotaan näin 🙂

      Hienoja uutisia Joutsen83! 🙂 Tsemppiä piinailuihin kaikille piinailijoille ja uusiin hoitoihin lähteville!

    • #9193
      Almuska
      Osallistuja

      Voi ei Marine ja Elyssa 🙁 tuohon tunteeseen ei ole sanoja. Luultavasti liityin itse viikonloppuna teidän seuraan. Itsellä tosin ei ole mitään siirrettävää, joten voimia täytyy kerätä jatkotutkimuksia varten ja kauhulla odottaa mitä niistä voi löytyä. Lauantaina pitäisi siskon kanssa lähteä ulos, olin varautunut olemaan kuskina, mutta nyt tuntuu et vois jättää aivot narikkaan, kun mitä luultavammin menkat alkaa juuri tuolloin. Toisaalta selvinpäin saisi pidettyä itsensä ehkä paremmin kasassa illan ajan. Onneksi on viikko vielä aikaa pähkäillä.

      • #9194
        Elyssa
        Osallistuja

        Voi Almuska, älä menetä toivoa vielä. Mitään vuotoja ei kuitenkaan ole alkanut ja eihän oireet tai oireettomuudet näin aikaisin vielä mitään kerro. Nyt vain ajatukset jonnekin aivan muualle ja mietitään tulevaa vasta sitten, kun on sen aika 🙂

    • #9195
      Kipinä
      Osallistuja

      Voi kuinka pystyn samaistumaan noihin pettymyksen tunteisiin Marina ja Elyssa! Silloin kun on oikein pohjalla tuntuu, että voiko tästä enää huonommin mennä? Ja kuitenkin sitä aina vain sieltä nousee ja toivo nostaa päätään jokaisessa kierrossa. Itse olen kuitenkin koittanut pitää päätä kylmänä, että en alkaisi liikaa toivomaan. Se pudotus tuntuu liian kovalta! En ole vuosikausiin tehnyt enää raskaustestejäkään, kun en ole uskaltanut. Ja eipä niihin ole ollut aihettakaan…
      Tänään kävin ensimmäisessä ultrassa hoitojen alettua. Olen siis piikittänyt nyt neljä päivää puregonia. Lääkäri löysi ainakin 16 kypsyvää follia ja oli sitä mieltä, että vaste on hyvä. Jatkan puregonia perjantaihin asti ja keskiviikkona mukaan otetaan orgalutran 0,25mg. Perjantaina on sitten toinen ultra ja ensi viikon alussa punktio. Jännittää todella paljon ja pelkään samalla, että tämä homma tulee menemään pieleen. Niin paljon olen lukenut, että ensimmäiset hoidot eivät tuota tulosta. Ainoa hyvä asia tässä tuntuu nyt olevan se, että saanpahan tietää onko mulla munasoluja ollenkaan..
      Onneksi täältä olen saanut lukea onnistumisia, joten ne antavat valonpilkettä tähän omaankin prosessiin!! Lohduttavaa lukea onnistumisista ja kaikille täällä oleville sitä toivon todella paljon!!!

    • #9197
      Elyssa
      Osallistuja

      Kipinä, itselle oli sitten taas helpotus päästä tuonne IVF:ään. Inseminaatiot meni enempi sellaisessa sumussa, etten oikein muista niistä mitään. Ei ollut oikein mitään erityisiä tunteita silloin vielä. Sitten se ekan IVF:n tuoresiirron epäonnistuminen jotenkin vasta itsellä konkretisoi tilanteen vakavuuden, ettei mun pitänyt olla ikinä tällaisessa tilanteessa ja tosiaan tuli ne tunnepuolen aallonpohjat ja itkukohtaukset. Meillä ei myöskään kovaa luottoa ollut tähän ensimmäiseen IVF:ään ja onneksemme kuitenkin se muutama hyvä sieltä saatiin. Tällä hetkellä fiilikset on hyvät/toiveikkaat kuitenkin tulevaisuutta ajatellen 🙂 kyllä se meidän vuoro vielä tulee!

    • #9200
      Hippu
      Osallistuja

      Onnittelut Joutsen83 hienosta alkiosaaliista ja tsemppiä piinailuun! 🙂

      Pahoittelut Marine ja Elyssa 🙁 Voimia jatkoon! Älä Almuska luovuta vielä, tsemppiä!

      Mulla oli punktio tänään. Aika monenlaisia fiiliksiä. Itse punktio oli sinänsä suht ok, ei nyt mitään kauhua jäänyt, jos siihen vielä joskus joutuu. Suonensisäinen kipulääke hoiti aika hyvin hommansa. Munasoluja saatiin 20, mut tuskin ne nyt kaikki on kypsiä. Huomenna soitetaan hedelmöittymisestä. Osalle hedelmöitys maljalla ja osalle icsi, joten selviää vähän lisää meidän solujen hedelmöittymisestä. Mulla on ollut endometriooma vasemmassa munasarjassa ja se tuli nyt sitten punktiossa pois. Nyt sitten antibioottikuuri käytössä tulehdusta estämään. Tuoresiirto on epätodennäköistä hyperin riskin vuoksi, kun folleja oli niin paljon. Sairauslomaa nyt 3 vrk. Levättävä, juotava vettä jne. Ylihuomenna käyn siirtoajalla klinikalla, niin ultrataan tilanne, mut tuskin siis siirtoa tehdään. Toivottavasti nyt sitten saadaan pakastettavaa! PAS olisi sitten todennäköisesti vasta yhden huilikierron jälkeen eli varmaan joulukuun puolella. Just nyt se harmittaa, ettei varmaan päästä nyt siirtoon ja PAS on vasta sit joskus, mut yritän järkeillä, että nämä asiat menevät niin kuin menevät ja hyperin riski on huomioitava. Toivottavasti saataisiin sentään positiivisia uutisia hedelmöittymisestä ja alkioista…

      Jaksamista teille kaikille 🙂

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 1 kuukausi sitten Hippu.
      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 1 kuukausi sitten Hippu.
    • #9203
      Pupuska81
      Osallistuja

      Hei!

      Olen hetken aikaa seurannut keskusteluanne ja päätin uskaltautua mukaan 🙂
      Lyhyesti taustaamme. Olen 33-vuotias (pian 34v) ja mieheni 32-vuotias (pian 33v). Vauvaa olemme yrittäneet nyt reilu 2,5 vuotta ja reilu vuosi sitten päästiin lapsettomuushoitoihin kunnalliselle. Tosi hitaasti on edennyt tämä homma. Mulla diagnoosina pco ja miehellä heikot siittiöt. Helmikuussa tehtiin yksi inseminaatio, mutta kuten lääkäri totesi ”Taisi mennä lapsi pesuveden mukana..” Nyt vihdoin jonojen jälkeen on aika suoraan icsiin! Tosin tämä alkoi vähän huonosti, kun kuukautiset haluttiin tuottaa Marvelonilla ja menkat eivät meinanneet alkaa millään. Viime perjantaina aloitettiin kuitenkin Gonalilla ja pistokset vielä tänään ja huomenna. Ultraan oon menossa keskiviikkoaamuna. Punktio olis tarkoitus tehdä viikolla 43. Toivoisin niin, että jotain olisi tapahtunut, koska kaikki testit mitä oon ikinä tehnyt on aina olleet negatiivisia.

      Kiitos tästä keskustelusta, on todella terapeuttista! Niin kuin kaikilla fiilikset vaihtelevat täysin laidasta toiseen…

    • #9207
      yksin–
      Osallistuja

      moikka kaikille. Olen viettänyt taas aika hiljaiseloa, ladannut akkuja. Ja nyt odotan että kuukautiset alkaisivat että pääsen piikittämään. Eka ivf nyt ovella. Ressaan ihan hirveästi kaikkia asioita, esimerkiksi mitä sanon töissä? Tähän asti en ole sanonut yhtään mitään, mutta onko se pakko? Montako ultraa tuossa ennen punktiota on? Entä siirron jälkeen? Mitä olen lukenut niin punktiosta saa ilmeisesti sairaslomaa? Siirtoon asti? töissä kuljen talosta taloon yhden työ kaverin kanssa, jolle hällekkään en ole mitään kertonut. En tiedä kerronko. Toisaalta en haluaisi kertoa enää yhtään kenellekkään. Kaikille joille on kerrottu niin tuntuu vaan että sitte tulee niitä niin paskoja kyselyitä joihin ei vaan jaksa enää vastata. Julkisella ollaan oltu kokoajan ja meiltä klinikalle matkaa noin 130 km. eli kun täältä ultraan lähtee niin koko päivän joutuu töistä pois olemaan. Lisäksi mietin jos jään sairaslomalle niin miten työkaveri pärjää yksin kaikki asiakkaat. voi ressin ressi. En tiedä kerronko työnantajalle? Ei varmasti saa tuuraajaa minulle kaikille asiakkaille jos on kovinkin pitkä sairasloma. Nyt ressaan kun kp28. mahakipuja on ja kovia! niinku aina menkkojen aikaan, mutta ei vielä vuotoa, että miten voin kesken päivän töistä soittaa klinikalle, kun käskivät soittaa ennenkuin aloitan piikit. Mulle määrätty gonal ja orgalutran. Tänään kun olisivat alkaneet kun lyhyt päivä töissä niin ei olisi tarvinnut huolehtia miten soitan sinne.. ää. Jännitän ihan hirmusti piikkejä, tosin mies on luvannut pistää jos en itse pysty. Kertokaaa miten koko homma etenee? Nyt aloitan ne piikit siis kp2. entä sen jälkeen? Milloin eka ultra? Ja montako ultraa ennen punktiota? Mitä siirron jälkeen? onko jotain rajotteita? voinko mitenkään edistää että alkio kiinnittyy? voi tätä ajatusten ja kysymysten määrää.

    • #9208
      yksin–
      Osallistuja

      Tosi hankalaa puhelimella selata, joten en kaikkia juttuja lukenut, mutta joitain plussa uutisia pisti tietysti silmään. Onnea teille! <3 Toi edes vähän toivoa ehkä..toisaalta ajattelee ettei uskalla toivoa. Niin monta alamäkeä, niin monta testiä. eikä yhtäkään plussaa. Kertokaa te plussanneet mikä teillä oli ”vikana”? Minulla mahdollisesti ovuloimattomuus, pcos tyyppiset munasarjat, mahdollisesti endometrioosia ( ei näy ultrassa joten tälle ei tehdä mitään, voi olla enemmän haittaa kun hyötyä jos aletaan tähystämään ) ja miehellä lähes normaalit simpat.. onko meillä toivoa … 🙁

    • #9235
      Nimetön
      Ei-aktiivinen

      Pahoittelut Elyssa ja Marine. Voimahaleja <3

      Loistava tulos Joutsen! Tuolla määrällä luulisi kaikkien todennäköisyyksien mukaan jonkun tärppäävän 🙂

      Itselläni torstaina verikoe ja perjantaina tulos. Ajattelin tehdä torstaiaamuna testin. Jännittää! Tänään aamulla tuntui menkkakipuja ja tuli hieman punaruskeaa tuhrua. Ei ole aiemmilla siirroilla tullut ja menkat ovat alkaneet vasta kolme neljä päivää lugejen lopettamisen jälkeen. Toiveet nousevat korkealle, mutta jotenkin kuitenkin olen aika varma, ettei tästä mitään tule. Lisäksi mulla on ollut kauhea flunssa ja yskä viisi päivää. Olen yrittänyt lukea asiasta, ei kuulemma pitäisi vaikuttaa raskautumiseen. Tämä siis meidän ensimmäisen hoidon viimeinen alkio ja ensi hoitoon 4-6 kuukauden jono.. :/

      Yksin: Minulla oli kuukautisten ja punktion välissä yksi ultra, noin viikon piikittelyn jälkeen. Punktio oli kolme päivää ultran jälkeen. Mutta nämä varmasti vaihtelevat riippuen kuinka lääkeaineet tehoavat. Olin itsekin aivan pihalla kaikesta, tein vain mitä sanottiin. Kirjallisista ohjeista oli tosi paljon apua! Punktiosta sain kolme päivää sairaslomaa ja viimeisenä päivänä oli siirto. Siirron jälkeen oli kahden viikon päästä verikoe ja seuraavana päivänä sai tulokset.
      Minäkin vaikeroin pitkään kerronko kenellekään töissä. Päätin lopulta ennen ensimmäistä hoitoa kertoa työnantajalle asiasta. Ollut ymmärtäväinen. Tosin sanoinkin hänelle, että laitan tämän asian työpaikan edelle. Työkaverini eivät tiedä, olen sanonut vain, että lääkärikäynti tai yksityisasia. Eivät ole ihmetelleet ainakaan minulle asiaa ja aina ollaan saatu asiat järkättyä niin, että olen voinut hyvillä mielin lähteä aiemmin/tulla myöhemmin tai olla vapaalla/sairaslomalla.

      Tsemppiä kaikille tuleviin koitoksiin ja piinapenkkeihin!

    • #9236
      Maiku
      Osallistuja

      Yksin-, mulla meni aika samoin nuo ivf/icsi-jutut kuin Binkulla. Lyhyellä kaavalla pistämisen aloitin aina toisena kiertopäivänä. Ultraääni oli noin viikon päästä kuukautisten alkamisesta. Mulla on ollut 1-2 ultraääntä ennen punktiota riippuen siitä kuinka hyvin on voitu ennustaa sitä munasolujen kasvua. Mun munasolut/munarakkulat ilmeisesti kasvoivat vähän keskimääräistä hitaammin, niin sen takia parissa viimisessä hoidossa oli kaksi ultraa, että nähtiin paremmin se kasvunopeus. Punktio on mulla ajoittunut kiertopäiville 12-14. Punktion jälkeen oon saanut sairaslomaa 3-5 päivää, silleen että se saikku on ulottunut aina siirtopäivään saakka. Siirron jälkeenhän ei ultria tule kuin vasta sitten, jos raskaustesti on positiivinen.

      Mun oli vähän pakko kertoa pomolle näistä hoidoista, kun muuten olis ollut aika vaikea selittää miksi pitää rampata lääkärissä monta kertaa ja miksi tulee tämmöisiä muutamaa päivää aikaisemmin tiedettyjä sairaslomia. Mä teen potilastyötä ja mulla oli aina kova rumba järjestellä ja siirrellä ne potilaat pois tieltä, että pääsin lääkäriin ja hoitoihin, kun niitä aikoja ei tiennyt kovin montaa päivää etukäteen ja päiväkirjat oli töissä täynnä kuitenkin jo pari-kolme kuukautta eteenpäin. Mulla kävi sit niin, että muistaakseni kolmanteen hoitoon kun menin, pomo ilmoitti, että nää poissaolot on sitten jatkossa palkattomia eli olin sitten saikulla palkattomasti. Lääkärikäynnit kävin aina ns. omalla ajalla eli anoin osapäivävapaata sitten niille päiville. Tiedän kyllä, että monet ei oo kertoneet töissä todellista syytä poissaoloilleen ja ovat sitten olleet saikulla ns. vatsakipudiagnoosilla, että eivät ole paljastuneet. Riippuu vähän vaan tilanteesta kuinka hyvin tuommoinen onnistuu.

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 1 kuukausi sitten Maiku.
    • #9239
      Salvia80
      Osallistuja

      Hei -yksin!

      Ensiksi tsemppiä hoitoihin, sitä tarvitaan. Monet kysymyksistäsi olivat aivan samoja kun itsellä oli vuosi sitten vuoden kiireisimpään aikaan töissä. Tiesin, niin kuin sinäkin, että kun hoidoissa niin paljon pelissä, kaiken on järjestyttävä, koska sitä ei voi keskeyttää. Nyt et voi kuitenkaan ajatella asiakkaita ja työkaveria, tää asia vaan menee kaiken muun edelle. Loin esteitä 8 vuotta omassa päässäni, että en ikinä voi olla töistä pois tuollaisilla varoitusajoilla, muttä hätä keksii keinot.

      En voinut kertoa mitään pomolle, ja oli tuo sama matkaongelma 120km linja-autojen varassa. Heräsin aamulla 3.45, että olisin 8.00 perillä ja takaisin töissä vasta 13.00. Parhaimmillaan kolme ultraa, toisella kerralla kaksi. Määrä tosiaan riippuu munasolujen kasvusta. Niitä ei saa kerätä liian raakoina, eikä menettää ylikypsinä siksi seuraavat tarkasti. Toisaalta taas se, että munasoluja tulee iso määrä, osataan seurata mahdollista hyperstimulaatioriskiä.
      Itse ultrassahan ei mene kuin 5-10 minuuttia, joten ajomatka millä liikutkin siihen menee se isoin osa.

      Riippuu täysin pomosta/ työehtosopimuksesta, miten ultrissa ja muissa saa käydä ellei keksi omia kikkoja miten välttää saikkulaput ja kiinni jäämisen. Mä olin niin stressistä työkuvioista kun karkasin kesken päivän eikä kukaan tiennyt missä olin. ( liikkuvan työn vuoksi se oli mahdollista, mutta ei helppoa)
      Myöskään mies ei voinut viedä omaa saikkulappuaan töihin, joten sekin himpun verran jännitti miten punktiopäivänä saadaan hänellekin joku järkevä syy olla poissa. Sen verran kovia stressitilat oli tästä salailusta johtuen, että suosista seuraava hoito tehtiin molempien kesälomalla.
      Mun lääkäri ehdotti mulle, että voi sanoa että on seurattu kystaa tai jotain, mutta siinäkin olisi näkynyt klinikan nimi, joten menin riskillä ja aina rukoilin, että mua ei olisi kaivattu. En tiedä miten se julkisella puolella näkyy onko vain gynekologian polilla käynti ja sen sisältöhän ei kyllä kellekään kuulu, mutta voi toki näkyä jokin hoitokoodi (en tiedä) Kannattaa kysyä lääkäriltä tai kysyä neuvoa etukäteen vastaanotosta, jos mahdollista.
      Todellisuudessa otin kaikki tunnit ylitöistäni, mutta näitä en merkinnyt tuntilistaan. yhden päivän eli punktiopäivän otin ihan luvallisen näkyvän ylityövapaan. Pelkäsin, että missä kunnossa olisin seuraavana päivänä,koska en voinut viedä saikkulappua töihin. Meillä saikku olisi ollut palkaton, joten oli mentävä töihin istumaan, vaikka näytin siltä kun selkä olisi ollut kipeä ja kävely oli hidasta. Mutta toiset on kipeempiä kuin toiset, joten suosittelen lepäämään ne ns. saikkupäivät keinolla millä hyvänsä. (Yleensä noin 3 pvä)

      Stressaajana voi olla ehkä helpompaa kertoa esim. lääkärikäynneistä. . Itse teet päätöksen, mutta yksi huoli on vähemmän, jos työkuviot on selvillä ja voit ”rennommin” keskittyä hoitoihin.
      Voisitko tehdä tunteja jontekin pikkuhiljaa etukäteen tai jälkikäteen? Toivottavasti tämä sekava kirjoitukseni ei stressannut lisää. Luota siihen, että asiat järjestyvät. Tiukka pomoni paljastui tämän asian suhteen ymmärtäväiseksi, kun viimein raskauden toisen hoidon jälkeen paljastin. Nyt vain reippaasti asioita selvittämään, että saat itsellesi mielenrauhan. Esimiehellä on vaitiolovelvollisuus, ei luulisi enempää kyselevän, jos suoraan sanot mitä tuleman pitää.

    • #9242
      Almuska
      Osallistuja

      Kiitos kaikille tsempeistä 🙂 Vielä ei ole vuoto alkanut, mutta kaikki oireet, kuten rintojen arkuus hävinnyt, ja tämä on yleensä ollut merkki siitä että menkat alkavat muutaman päivän sisään. Huomenna verikokeeseen ja sit odotellaan, et alkaako vai ei. Lugeja jatketaan verikokeen tuloksen saantiin asti, ellei menkat ala ennen sitä.

      Mitenköhän Hippu teillä meni? Pääsitkö siirtoon asti?

      Tervetuloa Pupuska81 mukaan sekä tsemppiä ja voimia hoitoihin!

      Yksin-, nuo kysymykset on niin tuttuja. Eka kierros oli aika pelottava siltä osin kun ei tiennyt mitä tulevan piti. Ekalla kierroksella ultria oli kaksi ja toisella jopa neljä.
      Itse kerroin esimiehelle hoidoista ja oli ymmärtäväinen. Olin punktio päivät pekkasella, välipäivät tein etätöitä ja sitten siirtopäivänä aamu etätöitä ja loppupäivä pekkasella. Sairaslomaa olisivat kirjoittaneet niin, ettei siinä olisi mitään hoidoista mainittu, koska yleensä ovat palkattomia monessa paikassa. Omalla ilmoituksella toki olisin voinut olla pois sen 3 päivää, mutta itselle oli helpoin olla avoin, tämä toki riippuu paljon esimiehestä.
      Alkion kiinnittymisen suhteen ei taida itsellä olla paljoakaan tehtävissä, noudattaa vaan lääkärin ohjeita. Jatkossa, jos selviää että siinä on ongelma, niin voi lääkärin kanssa keskustella alkioliiman käytöstä tms. Mutta ekalla kerralla näihin ei vielä puututa, tai näin olen käsittänyt. Itsellä ollut kaiken maailman lisäravinteet käytössä, joiden olen lukenut olevan tärkeitä koko raskausprosessissa. Vielä niistä ei ole apua ollut, koska meillä ongelma luultavasti munasoluissa. Joten seuraavaksi lääkärin kanssa keskustelta DHEA:n käytöstä .

      Tsempit ja voimahalit kaikille hoidoissa oleville ja niihin lähteville sekä pettymyksen kokeneille!

    • #9243
      Elyssa
      Osallistuja

      Toivotaan Almuska parasta! =)

      Kiitos kaikille tsempeistä. Täällä folliultra tällä viikolla eli katse käännetty jo tulevaan.

      Yksin-, piikkittelyt sujui täällä ainakin tosi hyvin. Piikit on niin pieniä, että niihin kyllä tottui. Kaikkeen sai kyllä hyvät ohjeistukset ja apteekissakin vielä varmistivat, että onko ohjeistettu miten käytetään. Punktio meni myös kivuttomasti.. ihan diapamilla ja parilla kipulääkkeellä selvittiin. Mulla punktio oli perjantaina, joten toipuminen ajoittui viikonlopulle. Olen saanut tähän mennessä poissaolot kuitattua liukumista ja pekkasista. Omalla kohdalla hoitokäynnit eivät ole vaikuttaneet töihin, mutta olen kertonut avoimesti tilanteestani yhdelle luotettavalle alaiselleni, joka tuurailee minua poissa ollessani. Koin, että itsellä on silloin helpompi olla pois, kun ainakin se yksi tietää, että minulla on hyvä syy näihin välillä nopeastikin tuleviin poissaoloihin. Kannattaa kertoa esimiehelle, jos kokee yhtään, että salailu tuottaa ylimääräistä stressiä. Esimiehesi ja sinun välillä tuo tieto on luottamuksellista, niin kuin tuolla yllä jo kirjoitettiinkin.

    • #9244
      Hippu
      Osallistuja

      Tervetuloa Pupuska81 ja tsemppiä hoitoon!

      Sulle Yksin- moni onkin jo vastaillut. Ainakin aluksi mulle on ollut apua hoitopaikan antamista kirjallisistakin materiaaleista ja oon sitten netistäkin ettinyt tietoa, että jotenkin hahmottaa, miten hoidot pääpiirteissään menevät, joskin hoitopaikasta, lääkityksestä, pitkästä vai lyhyestä kaavasta jne. moni asia sitten riippuu. Kokonaiskuvan hahmottamisen ohella olen kyllä yrittänyt mennä sitten vaihe ja asia kerrallaan, koska siitä aina sitten on määräytynyt, miten hoito etenee. Töissä on ole tilanteesta kertonut. Punktiopäivän poissaolosta ilmoitin esimiehelle, että minulla on gynekologinen toimenpide, jonka vuoksi yhden päivän sairauspoissolo tulossa, mutten sitten selvinnytkään yhdellä päivällä (mikä meidän hoitopaikassa tavallinen), vaan tarvittiin 3 vrk. Pyysin sairauslomatodistuksen pelkällä koodilla, ilman tekstiä. Saa nähdä kuuluuko perästä jotakin, mutta tiedän muitakin meidän työyhteisön työntekijöitä, jotka ovat hoidoissa käyneet ja olettaisin, että sairauslomapäiviksi nämä poissaolot on hyväksytty. Aiemmin olen selvinnyt inssireissuilla ja ultrissa lyhyillä poissaoloilla kesken työpäivän, vaikka omat hankaluudet ne töiden järjetelyihin ovatkin tuoneet. Tsemppiä sulle hoitoon!

      Almuskalle pidän täällä vielä peukkuja, toivotaan parasta 🙂
      Kiitos, kun kyselit tilanteestamme. Juuri nyt on parempi olo niin fyysisesti kuin psyykkisesti kuin toissa päivänä punktion jälkeen. Koska folleja oli niin paljon (30!), niin ennen punktiota oli jo tosi tukala olo. Aika rankka koettelemus tämä on ollut. Jos joskus tulee vielä uusi ivf-hoito, niin mieluummin joku muu jarru kuin Synarela, ei kovin mulla jarrutellut…

      Sairausloma on ollut tarpeen, lepo on palautellut munasarjoja koettelemuksistaan. Tänään jo mahtui päälle muuta kuin löysät verkkarit 🙂 Eilen oli muuten rinnat aivan älyttömän kipeät. Eilen sain tietää, että normaalisti hedelmöittyneitä munasoluja oli 7. Tänään kävin klinikalla ja ultrattiin tilanne. Munasarjoissa on turvotusta, muttei enää kovin pahasti. Alkiosaldo on hyvälaatuisia 5 (joista 4 maljalla hedelmöittynyttä ja 1 icsi), mistä olen kyllä onnellinen 🙂 Tuntuu huojentavalta, että meidän ”vanhojen” soluilla sentään vielä saadaan alkioita aikaiseksi, (toinen juttu sitten on, jaksaako niistä mikään koskaan kiinnittyä). Kuitenkin pitkällä lapsettomuustaipaleella on pelännyt sitä, ettei hedelmöittyminen tule onnistumaan meidän soluilla missään maljalla tai icsi:llä. Lääkäri päätyi siihen, että alkioita vielä viljeltäisiin 8-soluisiksi, joista sitten yksi huomenna siirrettäisiin ja toivottavasti pari saataisiin pakkaseen. Yhden viljelyä blastokystiksi lääkäri myös mietti. Vaikka sitä hyperin riskiä on, niin lääkäri nyt sitten kuitenkin päätyi, että uskallettaisiin huomenna tehdä tuoresiirto. Vaikka iästä on haittaa näissä asioissa, niin hyperin riskiä se vähentää, joten ehkä nyt kuitenkin iästä on vähän apua. Huomenna siis töihin, mutta taas klinikallekin 🙂

      Voimahaleja teille kaikille 🙂

    • #9245
      Pupuska81
      Osallistuja

      Olin äsken ultrassa; munarakkuloita löytyi noin 20 kpl/munasarja, mutta olivat kovin pieniä vielä 6-8mm, tosin nyt on menossa vasta oikeastaan kiertopäivä 6. Nostettiin Gonalin annosta ja uusi ultra perjantaina, toivottavasti lähtisivät reippaaseen kasvuun, jotta päästäisiin punktioon ens viikolla. Voinko jotenkin muuten vaikuttaa kasvuun?! 🙂 Kunnallisella on niin kurjaa, kun viikonloppuisin ei tapahdu mitään, niin tää on päivien kanssa pelaamista… Kuinka paksu kohdun limakalvon pitäisi muuuten olla, jotta se ois kiinnittymisen puolesta hyvä?

    • #9250
      Pulu
      Osallistuja

      Tervetuloa uudet ? Lohtua kyllä tuo, että ei ole yksin näiden asioiden kanssa. Täällä ollaan myös jännäiemässä vaikka hieman hiljasta ollutkin. Työt pitäneet hieman kiireisenä ja olen yrittänyt vähän vähentää googlailemista ja keskittyä tähän hetkeen. Jotenkin olo suht levollinen.

      Eilen pääsin vihdoin pistämään (menopur 75, puregon 200 eli samat, kuin edellisillä hoitokierroilla) ja hoitokuvio taas näin konkretisoituu. Ensivk ma ja pe seuranta ultrat ja alustava punktiopäivä olisi 27.10. Sitä odotellessa.

      Toivotaan Hippu, että pääsisitte siirtoonkin, hyvin mennyt muutoin ?

      Almuskalle ylläriplussa nyt, kiitos ?!

      Tsemppiä taas kaikille! Hljalleen hyvä tulee. Itse taidan taas kutoa ”hoitosukan” niin saa keskittyä vähän muuhun samalla. Auttaa rentoutumisessa.

    • #9256
      Joutsen83
      Osallistuja

      Kiitoksia kaikille semppaajille =)

      PP5 eletään täällä. Odottavan aika on pitkä =D

    • #9257
      Hippu
      Osallistuja

      Sain tänään kyytiläisen matkaan (8-soluinen top-alkio) ❤ Edelleen turvotusta munasarjoissa, mutta tuoresiirto nyt kuitenkin tehtiin! Masu on vieläkin aika iso ja mietittävä vaatetusta, kun ei töihin viitsi mennä verkkareissa… Maltettava olla aika iisisti. Turvotusta sinänsä varmasti riittää, kun aloitan Luget. Insseissä oli 200 mg yöksi, mut nyt on 100 mg:n vahvuutta 3 aamulla ja 3 illalla. Gonapeptylistä en kysynyt. Ajattelin, että kerran lääkäri ei sitä ehdottanut, niin en nyt kysy, koska nyt on ihan riittämiin näitä lääkkeitä ollut. Kysyn sit, jos PAS joskus tulee.

      Hyviä uutisia tuli siitäkin, että pakkaseen meni 5 top-alkiota 🙂 Ihmettelin, et 5, kun eilen puhuttiin yhteensä 5 hyvälaatuisesta alkiosta. Selvisi, että yksi eilen vähän jäljessä ollut oli kirinyt 🙂 Kovin luottavainen en alkion kiinnittymiseen ole, mut tietty se toivokin aina viriää ja se lohduttaa, että PASseja on tiedossa tulevaisuudessa.

      Voimia ja jaksamista teille kaikille hoitojenne vaiheisiin ❤

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 1 kuukausi sitten Hippu.
    • #9261
      Almuska
      Osallistuja

      Onnea Hippu hienosta saaliista 🙂 Yhdellä tutulla oli vastaava tilanne, että oli siinä ja siinä pääsisivätkö tuoresiirtoon, se tehtiin ja siitä se plussa sitten heti napsahti, eli toivotaan, että teilläkin nyt onnistaa 🙂

      Eilen kävin verikokeessa, tänään iltapäivällä pitäisi tulla tulos, nega se on mitä varmemmin, koska aamulla alkoi tulemaan pientä vuotoa, kuten viimeksikin. Kyselin jo alustavasti niistä jatkotutkimuksista, niin kovin arvokkaita ovat kyllä. Itse saan osan takaisin kassasta, mutta miehen osuus menee sitten omasta pussista kun ei se kelakorvaus yksistään kummoinen ole. Taitaa tulla köyhä joulu meille, kun kaikki rahat menevät näihin hoitoihin ja tutkimuksiin.

      Pupuska81, en osaa tuohon limalavon paksuuteen sanoa tarkkaa mittaa, koska yleensä mulle on vaan sanottu, että se on hyvä tai riittävän paksu. Hyvä määrä sinulla on ainakin rakkuloita kypsymässä, toivotaan, että mahdollisimman moni on oikeaan aikaan oikean kokoisia 🙂

      Kaikesta huolimatta, kaikille rentouttavaa viikonloppua 🙂

    • #9266
      Pupuska81
      Osallistuja

      Terkut ultrasta, olin tänään toisen kerran. Mikään ei siis mikään ollut muuttunut/kasvanut sitten keskiviikon! En tiedä, nyt ottaa kyllä päähän. Lääkäri sanoi, että hljaa hyvää tulee. Mut olis ne voineet ees millin kasvaa… Soittavat lisäohjeet päivällä. Kai nostavat Gonalin määrää. Harmittaa niin vietävästi, vaikka pitäis saada positiivinen fiilis tähän hommaan.

    • #9267
      Elyssa
      Osallistuja

      Kävin tänään kp7 folliultrassa ja kohdun limakalvo nyt jo yli 9 mm paksu. Kuulemma tosi hyvä ja yksi johtofollikkeli löytyi myös 15 mm eli ovista pitäisi alkaa testailla seuraavaksi. Toivotaan, ettei mahdollinen siirtopäivä osuisi viikonloppuun, koska silloin jäisimme siirrotta. Sen verran myös oli puhetta siitä tiputtelusta, että lugeannosta nostettiin ja tosiaan vahvistui vähän omatkin epäilykset siitä, ettei keltarauhanen toimi kunnolla. Myös jatkosta sen verran, että uuteen IVF:ään pyritään lähtemään vielä tämän vuoden puolella, ainakin lääkkeiden osalta, että saadaan hyödynnettyä se Kelan lääkekatto.

      Tsemppiä piinailijat! 🙂 Ja mukavaa viikonloppua!

    • #9268
      Hanisteri
      Osallistuja

      Terve

      Täällä on uusi kirjoittaja, vertaistuen tarvitsija ja jälleen kerran pettynyt yrittäjä.

      Meillä takana on nyt yksi inseminaatio, ICSI, ja kaksi PASsia. Ensimmäisestä PASsista saatiin positiivinen raskaustesti, mutta vain ihan ohikiitäväksi hetkeksi.

      Olemme vielä suhteellisen nuoria ja tämän piti olla helppoa. Ei ollutkaan. Tässä kuussa tulee 2 vuotta täyteen, kun e-pillerit jätettiin pois. Ja oltiin muuten varmoja, että tärppää heti.

      Tällä viikolla sain tietää ettei tämäkään PAS tuottanut onnea. Ottaa kyllä koville. Taas.

      Seuraavaksi alkaakin sitten taas uusi yritys, tällä kertaa lähdetään alkiodiagnostiikkaan. Onko kellään kokemuksia?

      Mitenkäs te muut, oletteko käyneet keventämässä mieltä psykologilla?

      t. Hanski

    • #9271
      esperanda
      Osallistuja

      Hei!

      Halusin tulla tännekin kirjoittamaan kun huomasin Hanisterin kysymyksen alkiodiagnostiikasta. En ole itse vielä hedelmöityshoidoissa ollut, mutta perinnöllisen kehitysvammaisuutta aiheuttavan kantajuuden (Fragile-X) vuoksi meillä yhtenä vaihtoehtona on alkiodiagnostiikka. Alkiodiagnostiikka ei kuitenkaan välttämättä ole meille realistinen vaihtoehto, koska Frax-kantajilla ei usein munasoluja lähde kehittymään vaikka mentäisiin maksimi lääkeannoksilla. Hanisteri, oletteko menossa alkiodiagnostiikkahoitoon julkisella vai yksityisellä?

      Mukavaa viikonloppua teille kaikille!

    • #9275
      Nimetön
      Ei-aktiivinen

      Huhuh! Klinikalta soitettiin tänään, eikä osattu sanoa juuta eikä jaata. Enemmän kuitenkin hoitaja oli negatiiviseen tulokseen kallellaan. HCG 11. Onkohan kemiallinen raskaus? Kertokaa kokemuksianne. Viikon päästä torstaina uusi verikoe, jolloin asia selviää, ellei kuukautiset ala ennen sitä. Piina siis jatkuu. En tiedä mitä pitäisi tehdä, mutta ei kai voi kuin odottaa…

      Tervetuloa Hanisteri! Me lopetimme ehkäisyn kolme vuotta sitten jouluna. Mä osasin varautua yrittämiseen, mutta ei käynyt mielessäkään, että tarvitsisimme hoitoja. Aika paljon ehtii tapahtua muutamassa vuodessa. En ole käynyt psykologilla, mutta muutaman kerran aika vakavasti harkinnut asiaa. Voisi tehdä hyvää purkaa jollekin ammatti-ihmiselle/ulkopuoliselle.

      Onnea Hippu saaliista ja tarrasukkia matkaan kaikille!

    • #9282
      Betty
      Osallistuja

      Moikka,
      Näin uutena itsekin tänne kirjoittelen ja kokemuksia kyselen..

      Meillä siis ensimmäinen IVF takana, punktio 2.10 ja 5.10 siirrettiin top-luokan alkio matkaan..

      Perjantaina oli verikoe, jonka tuloksen saa vasta maanantaina.
      Perjantai aamusta lähtien raskaustestit näyttäneet plussaa, mutta ruskeaa vuotoa tulee kuitenkin pyyhittäessä.

      Luget käytössä, joten pitääköhän ne pahimman vuodon poissa?
      Vai voisiko tässä olla vielä toiveikas?
      Vai enteileekö tuhrut/maha- ja selkäkipuilu keskenmenoa..?

      Huh, todella piinaavaa aikaa ja tunteet heittelee jatkuvasti.

    • #9288
      Hanisteri
      Osallistuja

      Meille alkiodiagnostiikka tehdään yksityisellä, mitään perinnöllistä ei ainakaan vielä ole tiedossa. Onko teillä esperanda hoitosuunnitelmia lähitulevaisuuteen tehtynä?

      Paljon tsemppiä Binkku ja Betty, tuloksia odotellessa aika on varmasti hirmu pitkää. Voi kuinka ihanaa olisi, jos teillä onnistaisi 🙂

    • #9290
      Almuska
      Osallistuja

      Tervetuloa kaikki uudet mukaan!

      Itsellä ei nyt paljoa sanottavaa ole, tulos tuli perjantaina kaikin puolin, veritestin tulos puhdas nega sekä luonto hoiti myös hommansa 🙁 viikonloppu menikin sekavissa tunnelmissa, la sain sen verran kasattua itseä, että pääsin siskon kanssa Apulannan keikalle, jossa oli kova paikka Koneeseen kadonnut biisin aikana. Hyvä ettei huulesta tullut verta kun joutui tekemään kaikkensa että pysyi kasassa. Nyt sit jostain pitää löytää voimia jatkaa taistelua, alkava flunssa ei tosin auta tilannetta 🙁

      Toivottavasti muut saisivat parempia uutisia.

    • #9291
      Pulu
      Osallistuja

      Voi Almuska ? ikävä kuulla. Oliko yhtään pakkasessa vai lähteekö kaikki taas alusta? Voimia toipumiseen. Tuossa tilanteessa on kyllä se kaikkein toivottomin olotila enkä toivoisi sitä kenellekään. Haleja??

      Itse tänään toivorikkaana menin ekaan seurantaultraan. On ollut reilu kk käytössä superkuurit ubikinonia ja dhea ja on syöty pähkinöitä ja juotu vettä ja voimaruokia tehosteena ja ja ja hierojat ja koko helahoito.

      Noh… 10 rakkulaa yhteensä, josta vain 6 sen kokoisia, että edes jotain saadaan. Huoh. Tää lähde on niin kuiva, että mikään poppakonsti ei ainakaan auta asiaan. Täytyy taas vaan uskotella, että jospa se laatu olisi edes parantanut.

      Mutta, samalta näyttää kaaviossa, kuin aikaisemminkin, niin johan se lopputuloskin tiedetään ? Kyselin lääkäriltäkin että jos ei tärppää niin mitäs sitten… no lahjasoluilla ja taas pitäisi tukku tonneja löytyä.löytyä

      Sen verran taustalla lohduttaa, että kunnan puolelle on lääkärivastaanottopäivä buukattu ja osuu hyvin tämän kierroksen jälkeen niin tiedetään jo tuloskin. Hommat jatkuu.

      Betty, toivottavasti on plussa ??
      Binkku, ei kyllä aavistustakaan mitä lukema tarkoittaa, onpa jännää, kerrothan mitä tuleman pitää.
      Hippu, tuo Top-sana kuullostaa niin lupaavalta, jospa nyt ???

    • #9292
      Hippu
      Osallistuja

      Tervetuloa mukaan kaikki uudet 🙂

      Olen tosi pahoillani Almuska 🙁 Voimien keräilyä ja jaksamista jatkoon sulle kovasti. En ihmettele, et oli kasassa pitämistä Koneeseen kadonnut-biisissä Apulannan keikalla…

      Pululle tsemppiä tähän hoitoon 🙂 Yritä muistaa, että on onnistumisia yhdelläkin saadulla alkiolla! Onneksi homma on kuitenkin sit tarvittaessa jatkumassa kunnallisessa.

      Mites Pupuska81, nostettiinko Gonalia? Tsemppiä follien kasvatteluun!

      Betty, kuulostaa vahvasti plussalla, saitko jo varmistusta? Toivottavasti 🙂

      Voi Binkku sun piinaa. Epäselvyys on tosi rassaavaa! Voimia sulle ja kerrothan kuulumisia. Voisiko hcg lähteä nousuun?!

      Kiitos tsempeistä teille, erityisesti Almuska, Binkku ja Pulu sanoistanne ❤ Mulla pp 4 menossa. Ollaan oltu miehen kanssa onnellisia siitä, et saatiin edes alkioita. Tuntuu liikuttavalta, et 7 vuoden jälkeen todistettavasti (ja todennäköisesti ekaa kertaa) sisälläni on alkio. Meillä oli hirveät riitelyvaiheet näistä asioista ennen tutkimuksiin ja hoitoihin lähtemistä, mikä osaltaan kaikkea viivästyttikin. Nyt voi ajatella, et nekin piti käydä, mut silloin olin epätoivoinen. Nyt ei enää hoitojen aikaan ole tarvinnut siten riidellä, mut nämä vaiheet on jo muutenkin riittävän rankkoja. Fiilikset ja ajatukset seilaa. Välillä ajattelen, et alkio kiinnittyy ja on elinkykyinen, jos niin on käydäkseen, mut samalla pelkään, ettei se sitä ole. Välillä ajatukset karkaa, et JOS kaikki menisi hyvin, niin saisimme kesävauvan, mut sit pessimisti mielessä tolkuttaa, ettei tässä tule käymään koskaan hyvin. Tätä vuoristorataa… Toisaalta on hyväkin, et töissä on pakko ajatella muuta, pää ei kestäisi näitä asioita jatkuvasti.

      Voimahaleja kaikille alkaneeseen viikkoon 🙂 ❤

    • #9293
      yksin–
      Osallistuja

      heippa kaikille. Ja iso kiitos vastanneille! <3 perjantaina aloitin gonalin, huomenna eka ultra. ja jännittää niin suunnattomasti:) ihana lukea teidän kaikkien kirjoituksia, tässä ei todellakaan ole yksin vaikka niin siltä monesti tuntuu. Kieltäydyin taas viikonloppuna menemästä yksiin juhliin, ei vaan ollut voimia nähdä kaikkia perheellisiä ja pieniä lapsia ja odottavia äitejä 🙁 voi kun tää piina loppuis. Vähän sain selkoa kun hoitajalle soitin viime viikolla miten homma etenee. Mahdollisesti jo perjantaina punktio, tai ensi viikon alusta. ja sehän se vasta jännittääkin. Todellakin on hyvä että on töitä. Ois varmaan jo pää räjähtänyt jos ei olis mitään muuta ajateltavaa. Viikonloppuisin se sitten taas mielessä jyllää, ja purkautuu kaikin keinoin, itkuna ja väsymyksenä. viikonloput sitten meillä nukutaan ja ollaan niin hemmetin erakoituneita kun ei jaksa nähdä niitä perheellisiä mitä kaikki tuntuu jo olevan. 🙁 Jospa tämä tästä. pakko jaksaa toivoa. Välillä olen niin innoissani että nyt se onnistuu, mutta eihän tässä olla vielä edes kunnolla päästy hoidossa alkuun. Ja sitten taas mietin että ei se kumminkaan nytkään onnistu että turha pitää sitä toivoa yllä. jokainen kuitenkin hitusen ainakin toivoo kun tähän ruljanssiin lähtee! Päätin etten nyt kerro työnantajalle vielä ainakaan mitään, yritän järjestää kaikki työt että pääsen suht helposti ultrissa käymään. Mitähän ne laittaa siihen sairaslomalappuun syyksi? Että näkeekö työnantaja siitä sitten kuitenkin ..? Olen ollut nyt jo kipeä gonalista, rankka fyysinen työ niin ajattelin että sairaslomaa kyllä pidän niin paljon kun sitä annetaan. Töistä yritän olla stressaamatta. Vaikka mulla iso vastuu töissä, en silti ole korvaamaton! Työn antajan on pakko pystyä hoitamaan sijaisuudet yms. eihän mun sitä tarvitse ressata! hohhohhoi. on ajatuksia pää täynnä mutta toivon mukaan huomenna asiat etenee eikä tule mitään ikäviä yllätyksiä. tsempit kaikille! 🙂

    • #9295
      Betty
      Osallistuja

      Huomenta!

      Hoitaja soitteli eilen naikkarilta ja hcg oli ainoastaan 23.
      Pahoitteli jo valmiiksi, sillä lukeman tulisi kuulemma olla korkeampi.

      Torstaina myös täällä uusiin verikokeisiin, jolla ilmeisesti varmistetaan, ettei kyseessä ole taas kohdunulkoinen raskaus, niitä on jo muutama ollut.

      Mitään ei ensimmäisestä hoitokerrasta saatu pakkaseen, joten alusta koko rumba..joutuukohan naistenklinikalla taas sen puolisen vuotta odottamaan?

      Eilen itsekin mietin jo jollekin ulkopuoliselle puhumista, sellainen totaaliromahdus tapahtui hoitajan kanssa puhuessa 🙁

      Toivottavasti muilla olisi parempia uutisia, paljon tsemppiä kaikille ♡

    • #9296
      Hanisteri
      Osallistuja

      Tilanne on kauhean tuttu yksin-. Välillä tuntuu ihan ylitsepääsemättömän vaikealta lähteä juhliin, tai muualle vauvavaltaiseen tapahtumaan. Välttelen myös välttelen lenkkejä sunnuntaiaamuisin, kun kaikki perheet ovat yhteisillä vaunulenkeillä. Joo on typerää 😀

      Meillä oli viikonloppu myös vähän raskas, kun yrityksen epäonnistuminen taas konkretisoitua. Perjantai-iltana keksin kyllä irvailla jo tilanteelle ja juotiin pitkään säästetty shampanja ihan vaan sen takia, että voitiin nostaa malja meille lapsettomille. Taas kerran :D.

      yksin- mun muistaakseni siihen sairaslomalappuun (siis punktiosta) laitetaan tyyliin jotain vatsakipu tms. Ei meidän klinikalla ainakaan mitään lapsettomuusviitteitäkään laitettu, kyllä ne ymmärtää 🙂

      Betty onpa ikäviä uutisia, olen todella pahoillani 🙁 Täältä lähetetään paljon voimia ja jaksamista! 🙂 Psykologia suositeltiin ainakin meille tosi paljon, ehkä se on kokeilemisen arvoista.

      Eilen sain kaiken lisäksi kuulla, että eräs tuttava pariskuntamme on myös joutunut käymään läpi hoitoja. Ja vaikka tiedän, ettei heidän lapsensa ole meiltä pois eikä heidän onnistuminen ole meiltä pois, tulee väkisin kiukku ja turhautuminen. Heillä onniostui nimittäin ihka ensimmäinen IVF. Huoh. Sitten tulee hirveä syyllisyys, että kehtaa edes olla kateellinen. Typerää.

    • #9297
      Hanisteri
      Osallistuja

      Tilanne on kauhean tuttu yksin-. Välillä tuntuu ihan ylitsepääsemättömän vaikealta lähteä juhliin, tai muualle vauvavaltaiseen tapahtumaan. Välttelen myös välttelen lenkkejä sunnuntaiaamuisin, kun kaikki perheet ovat yhteisillä vaunulenkeillä. Joo on typerää 😀

      Meillä oli viikonloppu myös vähän raskas, kun yrityksen epäonnistuminen taas konkretisoitua. Perjantai-iltana keksin kyllä irvailla jo tilanteelle ja juotiin pitkään säästetty shampanja ihan vaan sen takia, että voitiin nostaa malja meille lapsettomille. Taas kerran :D.

      yksin- mun muistaakseni siihen sairaslomalappuun (siis punktiosta) laitetaan tyyliin jotain vatsakipu tms. Ei meidän klinikalla ainakaan mitään lapsettomuusviitteitäkään laitettu, kyllä ne ymmärtää 🙂

      Betty onpa ikäviä uutisia, olen todella pahoillani 🙁 Täältä lähetetään paljon voimia ja jaksamista! 🙂 Psykologia suositeltiin ainakin meille tosi paljon, ehkä se on kokeilemisen arvoista.

      Eilen sain kaiken lisäksi kuulla, että eräs tuttava pariskuntamme on myös joutunut käymään läpi hoitoja. Ja vaikka tiedän, ettei heidän lapsensa ole meiltä pois eikä heidän onnistuminen ole meiltä pois, tulee väkisin kiukku ja turhautuminen. Heillä onniostui nimittäin ihka ensimmäinen IVF. Huoh. Sitten tulee hirveä syyllisyys, että kehtaa edes olla kateellinen. Typerää.

    • #9298
      Hanisteri
      Osallistuja

      Tilanne on kauhean tuttu yksin-. Välillä tuntuu ihan ylitsepääsemättömän vaikealta lähteä juhliin, tai muualle vauvavaltaiseen tapahtumaan. Välttelen myös välillä lenkkejä sunnuntaiaamuisin, kun kaikki perheet ovat yhteisillä vaunulenkeillä. Joo on typerää 😀

      Meillä oli viikonloppu myös vähän raskas, kun yrityksen epäonnistuminen taas konkretisoitua. Perjantai-iltana keksin kyllä irvailla jo tilanteelle ja juotiin pitkään säästetty shampanja ihan vaan sen takia, että voitiin nostaa malja meille lapsettomille. Taas kerran :D.

      yksin- mun muistaakseni siihen sairaslomalappuun (siis punktiosta) laitetaan tyyliin jotain vatsakipu tms. Ei meidän klinikalla ainakaan mitään lapsettomuusviitteitäkään laitettu, kyllä ne ymmärtää 🙂

      Betty onpa ikäviä uutisia, olen todella pahoillani 🙁 Täältä lähetetään paljon voimia ja jaksamista! 🙂 Psykologia suositeltiin ainakin meille tosi paljon, ehkä se on kokeilemisen arvoista.

      Eilen sain kaiken lisäksi kuulla, että eräs tuttava pariskuntamme on myös joutunut käymään läpi hoitoja. Ja vaikka tiedän, ettei heidän lapsensa ole meiltä pois eikä heidän onnistuminen ole meiltä pois, tulee väkisin kiukku ja turhautuminen. Heillä onniostui nimittäin ihka ensimmäinen IVF. Huoh. Sitten tulee hirveä syyllisyys, että kehtaa edes olla kateellinen. Typerää.

    • #9299
      Hanisteri
      Osallistuja

      Tilanne on kauhean tuttu yksin-. Välillä tuntuu ihan ylitsepääsemättömän vaikealta lähteä juhliin, tai muualle vauvavaltaiseen tapahtumaan. Välttelen myös välillä lenkkejä sunnuntaiaamuisin, kun kaikki perheet ovat yhteisillä vaunulenkeillä. Joo on typerää 😀

      Meillä oli viikonloppu myös vähän raskas, kun yrityksen epäonnistuminen taas konkretisoitua. Perjantai-iltana keksin kyllä irvailla jo tilanteelle ja juotiin pitkään säästetty shampanja ihan vaan sen takia, että voitiin nostaa malja meille lapsettomille. Taas kerran :D.

      yksin- mun muistaakseni siihen sairaslomalappuun (siis punktiosta) laitetaan tyyliin jotain vatsakipu tms. Ei meidän klinikalla ainakaan mitään lapsettomuusviitteitäkään laitettu, kyllä ne ymmärtää 🙂

      Betty onpa ikäviä uutisia, olen todella pahoillani 🙁 Täältä lähetetään paljon voimia ja jaksamista! 🙂 Psykologia suositeltiin ainakin meille tosi paljon, ehkä se on kokeilemisen arvoista.

      Eilen sain kaiken lisäksi kuulla, että eräs tuttava pariskuntamme on myös joutunut käymään läpi hoitoja. Ja vaikka tiedän, ettei heidän lapsensa ole meiltä pois eikä heidän onnistuminen ole meiltä pois, tulee väkisin kiukku ja turhautuminen. Heillä onniostui nimittäin ihka ensimmäinen IVF. Huoh. Sitten tulee hirveä syyllisyys, että kehtaa edes olla kateellinen.

    • #9300
      Hanisteri
      Osallistuja

      Tilanne on kauhean tuttu yksin-. Välillä tuntuu ihan ylitsepääsemättömän vaikealta lähteä juhliin, tai muualle vauvavaltaiseen tapahtumaan. Välttelen myös välillä lenkkejä sunnuntaiaamuisin, kun kaikki perheet ovat yhteisillä vaunulenkeillä. Joo on typerää 😀

      Meillä oli viikonloppu myös vähän raskas, kun yrityksen epäonnistuminen taas konkretisoitua. Perjantai-iltana keksin kyllä irvailla jo tilanteelle ja juotiin pitkään säästetty shampanja ihan vaan sen takia, että voitiin nostaa malja meille lapsettomille. Taas kerran :D.

      yksin- mun muistaakseni siihen sairaslomalappuun (siis punktiosta) laitetaan tyyliin jotain vatsakipu tms. Ei meidän klinikalla ainakaan mitään lapsettomuusviitteitäkään laitettu, kyllä ne ymmärtää 🙂

      Betty onpa ikäviä uutisia, olen todella pahoillani 🙁 Täältä lähetetään paljon voimia ja jaksamista! 🙂 Psykologia suositeltiin ainakin meille tosi paljon, ehkä se on kokeilemisen arvoista.

      Eilen sain kaiken lisäksi kuulla, että eräs tuttava pariskuntamme on myös joutunut käymään läpi hoitoja. Ja vaikka tiedän, ettei heidän lapsensa ole meiltä pois eikä heidän onnistuminen ole meiltä pois, tulee väkisin kiukku ja turhautuminen. Heillä onniostui nimittäin ihka ensimmäinen IVF. Huoh. Sitten tulee hirveä syyllisyys, että kehtaa edes olla kateellinen.

    • #9302
      Elyssa
      Osallistuja

      Olen pahoillani, Betty ja Almuska. Voimia!

      Täällä meni mönkään tämä kierto siirron kannalta, koska siirtoajoitus olisi mennyt viikonlopulle. Rupesi harmittamaan sekin niin paljon, vaikka se on murheista pienimpiä täällä. Ei vain näköjään kestäisi mitään viivästyksiä, vaikkei tietenkään kannata kallisarvoista alkiota siirtää vääränä ajankohtanakaan, nyt kun se tosiaan on meidän viimeinen.

      Toivottavasti saadaan tänne kohta hyviäkin uutisia <3

    • #9303
      Kipinä
      Osallistuja

      Eipä toisaan ole kovin positiivisia tuulia täällä puhallellut vähään aikaan! Toivottavasti Hippu saa pian kertoa meille hyviä uutisia plussan tiimoilta :). Kaikille muille paljon voimia tämän koittelemuksen keskelle!!
      Itse kävin eilen ensimmäisessä punktiossa ja se oli varsin kivuton ja meni hyvin. Noin parikymmentä follia sieltä ”imuroitiin”, mutta kuitenkin vain kuudessa oli munasolu. Eli minulla tosiaan on se ongelma, että joka kuukausi ei todellakaan ole munarakkulassa solua :(. Toisaalta se oli helpottava tieto, että löytyisi edes jonkinlaista syytä tälle! Olen nyt saikulla kolme päivää. Itse olen kertonut pomolle asian oikean laidan, mutta muille työkavereille en. Tänään aamulla soittivat klinikalta ja sainkin kuulla iloisia uutisia! Kuudesta munasolusta neljä on hedelmöittynyt!!!! Ihan uskomaton tunne! Tämä on jo meille voitto!! Huomenna toivottavasti saan sitten kyytiläisen matkaan :). Mulla tosiaan oli käytössä puregon 150 ja orgalutran 0,25 ja tällä coktaililla lääkäri sanoi olevan mulla hyvä vaste. Mutta vielä ei uskalla kovin paljoa iloita, koska huomenna tilanne voi olla jo ihan toinen.. Olemme miehen kanssa päättäneet, että toiseen hoitoon mennään, jos tämä ei onnistu.

    • #9305
      Pupuska81
      Osallistuja

      Kipinä, kuulostaa lupaavalta, tsemppiä! 🙂

      Olin tänään taas ultrassa, kp 11. Olihan munarakkulat kasvaneet perjantaista, mutta liian vähän 🙁 Tänään suurin rakkula oli 13 mm, mutta siis kuitenkin ihan liian pieni, jotta perjantaina päästäisiin punktioon. Gonalia ollaan myöskin pistetty nyt 11 päivää ja homma jatkuu taas vähän pienemmällä annoksella. Perjantaina sitten uudelleen ultraan katsomaan tilannetta. Mulla on jo nyt aika tuskainen olo, ja helpotusta siis tiedossa vasta ma-aamulla luultavasti. Onko teillä ollut vaikeuksia käydä vessassa? Mun on jo nyt, kun jotenkin munasarjat tuntuvat painavan rakkoon! Tietysti kun mulla on se pco, niin hyperin riski on suurempi ja olihan niitä rakkuloita reilu 20 kpl/munasarja. Painoa on tullut 1,5vkossa 4 kg. Mä niin toivon, että tää homma menis putkeen, eikä viikonloppu sotkisi kuvioita. Tai munasolut eivät lässähdä viikonlopun aikana, niin kuin lääkäri pelkäsi. Hän sanoi, että voi olla, että viikonloppuna otan sellaisen irroituspiikin, ettei tuoresiirtoa voida tehdä vaan kaikki menis suoraan pakkaseen. Tietääkö joku, mikä tällainen piikki on? Kokemuksia?

      Nyt täytyy taas tsempata itseään, alkaa toi piikittäminenkin jo tökkiä aikalailla. Tsemppiä ja onnea kaikille! 🙂

    • #9311
      Joutsen83
      Osallistuja

      Olen pahoillani teidän puolesta Betty ja Almuska. Toivon teille oikein paljon voimia <3

      Onnea piinaan Hippu =D

      Itselläni tänään pp10 ja tännä otan viimesen lugen. Itselläni siis siirettiin 5 päivä alkio elikkä blastokystivaiheesssa oleva. Huomenna pitäisi olla virallinen testi päivä. Mutta pelkään pahinta ettei täälläkään onnistuttu. Itselläni on ollut kuumetta nyt viikon verran n.37-37,4 välillä. olo on kyllä ollut niin poikki. Mut se varmaan johtuu noista lugeseista. Menkkamaisia kipuja ei ole ollut, lähinnä vaan pientä nipistelyy oikealla puolella ja välillä tuntuu kun elohiiri olis vatsassa =D

      Tietenkään en ole malttanut olla testaamatta ja puhtaita negoja tullut. Kai se on valmistauduttava ensimmäiseen PAS =(

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 1 kuukausi sitten Joutsen83.
    • #9319
      Nimetön
      Ei-aktiivinen

      Täälläkin huonoja uutisia. Eilen alkoi runsaat ja kivuliaat menkat. Eli kai se lukema oli jotain pienen pientä kiinnittymisen yritystä? Verikokeeseen täytyy kuulemma kuitenkin mennä to.

      Nyt meillä on tosiaan pakkanen tyhjä ja alkaisi tauko eli jonotus toiseen hoitoon. 4-6kk. Tällä hetkellä tuntuu ihan kohtuuttoman vaikealta odottaa! Haluan heti ja nyt. Ahdistaa. Aika kuluu, muiden mahat ja lapset kasvaa ja me ollaan aina tässä. Syli tyhjänä ja kylmänä.
      Mies yrittää toppuutella, mutta kova on hinku yksityiselle. Tiedättekö, mitenhän onnistuisi, jos tässä välissä vaihtaisi yksityiselle? Meneekö tietomme tutkimuksista ja muista suoraan sinne? Kuinka kalliiksi hoidot tulevat? Ja jos emme onnistuisi yksityisellä, voiko palata julkiselle tauon päätyttyä? Mies uskoo, ettei onnistuisi niin. Että jos nyt vaihdamme, emme saisi enää palata julkiselle..

      Voimia Hanisteri, Betty, Almuska ja Joutsen. <3 Vielä mekin onnistutaan! Pakko.

    • #9321
      Pulu
      Osallistuja

      Pupuska, kulostaa minusta vähän samalta kuin mitä Hipulla. Huima määrä rakkuloita niin voi olla riski Hyperiin ja lääkäri ennakoi, ettei siirtoa ehkä sen takia. Muuta järkevää syytä en tiedä. Kyllähän ne hedelmöitetään jokatapauksessa ja sitten pakkaseen. Onhan annettu ohjeeksi juoda paljon vettä? Noilla määrillä kannattaa juoda.

      Plussatuulia Joutsen, toivotaan. Luget joo väsyttää aivan mielettömästi. Kuumeilu taas voi olla jopa oire ? jos ei nyt muuten sulle tyypillistä.

      Binkku, voit mennä yksityiselle, mutta julkisella asiasta ei voi puhua. Mulla nyt yksityisellä 3. hoito meneillään ja olen menossa julkiselle seuraavaksi. Lääkäri kielsi puhumasta, että ottavat hoitoon. Yksityisellä taas voi puhua mitä julkisella tehty ?

      Onnea meille taas jatkoon ??

    • #9322
      Pinpin
      Osallistuja

      Heissan ladies! Onpa täällä ollut vilkasta, hyvä niin. Vaikka harmillistahan se on että meitä hoitolaisia on paljon. Ja pahoittelut kaikille negan saaneille. Se on aina yhtä peestä.

      Itsellä edessä PAS, ens ma ultra ja sit tikutellaan ovulaatiota.Tukilääkkeenä kortisooni ja voi hyvä luoja mitä unia mä olen nähny. Ei niin mitään järkeä. Ja lisäksi nyt parina päivänä on tullut ihmeellistä veristä tuhnua. Tiedä sit mikä siinäkin taas on ettei kroppa voisi toimia siten kuin pitäis. Ja mä en tiiä miksi mä pelkään koko ajan et tähän PASiin tarvii käyttää kaikki 4 pakkasessa olevaa alkiota. Se nyt tästä puuttuiskin. Onneksi sentään oon saanu niskasta kii ja ollaan parannettu ruokavaliota miehen kanssa. Molemmilta lähtenyt kiloja ja mikä parasta, senttejä vyötäröltä. Ei tästä haittaakaan ole 🙂

    • #9324
      Joutsen83
      Osallistuja

      Blinkku Voin vastata vaan noista hinnoista sulle kun itse käyn yksityisellä. Meillä siis IVF ei hedelmöittänyt yhtäkään munasoluu tuli lasku vähän päälle 1000e mihelle alle 200e (tarkistavat ja pesevät siittiöt aina). Nytten ICSI hoito saatiin 16 munasoluu joista 11 hedelmöittyi ja 8 selvisi 5 päivän ikäiseksi. Siirto siis 5 päivänä. Kaiken kaikkiaan yli 3000e lasku käteen ja miehellä se sama alle 200e. Toivottavasti selven jotain =)

      Pulu Itselläni ei todellakaan normaali toi kuumeilu. Yleensä kärsin ali lämmöstä. Mut ainoastaan ihmetyttää että nyt yli viikon tuo 37-37,4 astetta =/

    • #9325
      Perlan
      Osallistuja

      Hei! Uusi täällä ilmoittautuu. Totesin jääneeni niin koukkuun foorumin seuraamiseen, että reilua olisi kai itsekin osallistua keskusteluun.

      Onnekkaasti kuulun tosin tuohon plussanneiden (ekaa kertaa ikinä) ryhmään, mutta kun varhaisultra on vasta ylihuomenna, en uskalla vielä mennä sinne…

      Ja halusin kommentoida nimenomaan tuota Binkun kysymystä julkisen ja yksityisen puolen välillä vaihtamisesta. Me yritettiin raskautta vain vajaan vuoden verran ennen kuin lähdettiin tutkimuksiin, koska ollaan sen verran vanhoja – minä nyt 37, mies 46. Sitten pitkällisen harkinnan jälkeen aloitettiin julkisella, vaikka pitkät jonot ahdistivat jo etukäteen. Siinä vaiheessa en osannut kuvitellakaan, että joka ikisen seuraavan vaiheen välissä olisi vähintään pari kuukautta…

      Kun viime keväänä lopulta hoitosuunnitelma oli tehtynä, klinikalla varoiteltiin, että todennäköisesti joudutaan odottamaan IVF-hoitoa syksyyn. Se oli järkytys, ja kysyin suoraan hoitajalta, miten suhtaudutaan siihen, että tässä odotellessa menisi yksityiselle hoitoon. Hän vähän epäröiden sanoi, että kahdessa paikassa ei voi olla yhtä aikaa hoidossa ja sanoi, että heille pitää ilmoittaa, jos siirtyy yksityiselle. No, enpä todellakaan ilmoittanut siinä vaiheessa kun päätimme tehdä yhden hoitokerran yksityisellä, sen verran olin kuullut varoitteluja, ettei julkiselle pääse takaisin – ainakaan kovin pian.

      Toisaalta ymmärrän, että julkisen puolen tarkasti aikataulutetut systeemit voivat mennä sekaisin, jos ihmiset eivät ilmoita esim. hoitojen keskeyttämisestä. Toisaalta käsittääkseni ei ole keneltäkään pois, jos kuukausien odotteluaikana menen omilla rahoillani hoitoon. Jos tulisin yksityisellä raskaaksi, olisin vieläpä pois julkisen puolen kuormituksesta.

      Toivoisin siis vain, että julkisen ja yksityisen puolen yhteistyö toimisi järkevästi. Meillä siis yksityisellä tehty ICSI, sen tuoresiirto ja yksi PAS eivät tuottaneet tulosta. Syksyllä odotusten mukaisesti jatkettiin julkisella, mutta edelleenkään en uskaltanut kertoa, että olen jo ollut hoidossa. Valehtelin siis suoraan, että olen tulossa ensimmäiseen hoitooni. Eihän siinä ollut mitään järkeä, koska jos olisin voinut kertoa edellisen hoidon kokemuksista, siitä olisi varmasti ollut hyötyä klinikalle. Toisaalta eka hoito meni aika ”normaalisti”, joten uskoin, että samalla peruskaavalla voitaisiin kokeilla toinenkin kerta.

      Anteeksi vuodatus, minua on vain aika paljon ihmetyttänyt tämä asia 🙂 Ai niin, sellainenkin jännitysmomentti tähän kuului, että yksityiselle klinikalle tuli paikallisen julkisen klinikan lääkäri tekemään pakastealkion siirtoja kesän ajaksi. Arvatkaapa pelkäsinkö, että kohtaan keväältä tutun lääkärin yksityisellä PASia tehdessä! Onneksi niin ei käynyt.

      Kovasti voimia kanssakulkijat, toivon tosissani, että kaikilla jossakin kohtaa tärppäisi!

    • #9328
      Hanisteri
      Osallistuja

      Onnea Perlan! Ihana kuulla vähän plussauutisiakin täällä ja kaikkea hyvää ekaan ultraan. Se on varmasti ikimuistoista 🙂

      Mekin kokeilimme aluksi julkista, mutta kaikki se epävarmuus ja suoraan sanottuna töykeys, mikä huokui jo ensimmäisillä käynneillä sai meidät heti vaihtamaan yksityiseen. Kalliimpaa yksityisellä tietysti on, mutta tätä luottamusta, varmuutta ja ymmärrystä mitä ollaan yksityisellä saatu, en vaihtaisi mistään hinnasta pois. Loput ei kenenkään rahakirstu tietenkään ole, julkiselle palaaminen vain tuntuu niin vastenmieliseltä tällä hetkellä..

      Eniten ärsyttää nyt myös omat läheiset, joille hoidoista ollaan kerrottu. Kommentit ”eikö kannattaisi nyt pitää vähän taukukoa ja elää muuta elämää” alkaa todellakin risoa hermoa. Meidän tilanteessa kun on ihan selvää, ettei sitä lasta odottelemalla saada. Saadanko koskaan avun kanssakaan, sekin on tietysti toinen juttu.

      Kohta on taas tämäkin viikko eletty puoliväliin! Kivaa keskiviikkoa kaikille ja paljon voimahaleja piinaajille ja niille joilla piina päättyi ikävissä merkeissä <3

      Ps. Tänään alkoi taas Orgalutran-pistokset, voisiko joku teroittaa ne neulat! 🙂

    • #9332
      Elyssa
      Osallistuja

      Joutsen83, mittailin lämpöä niillä kahdella PAS:lla ja molemmilla kerroilla lämmöt nousi jopa asteen verran normaalista. Veikkaisin itse, että johtui lugeista, koska kuumeista oloa ei tosiaan ollut.

    • #9336
      Salvia80
      Osallistuja

      Pupuska81, se irroituspiikki otetaan joka tapauksessa. Usein Pregnyl-merkkinen, voi olla muunkin niminen. Piikki saa munarakkulat puhkeamaan ja munasolut vapautuvat munasarjoissa olevaan nesteeseen, josta ne kertätään punktion yhteydessä hedelmöitettäväksi. Irrotuspiikki laitetaan noin puolitoista vuorokautta ennen punktiota. Korjatkaa joku jos olen väärässä, mutta tuonnepäin kuitenkin.

    • #9337
      Kipinä
      Osallistuja

      Lyhyt oli omakin ilo hedelmöittyneistä munasoluista… Tänään tuli soitto, että siirtoon ei päästä. Neljästä kolme oli lähtenyt jakaantumaan, mutta niin surkeasti, että on turha tehdä siirtoa. Olo on aivan hirveä. Tuntuu, että tässä nyt konkretisoituu se, että minä en pysty lapsia saamaan. Harmittaa niin paljon miehenkin puolesta! Vaikka tämä oli ensimmäinen ivf niin silti tuntuu, että kaikki toivo on mennyt. En tiedä, onko mitään järkeä jatkaa hoitoja, kun munasolut ovat niin huonolaatuisia. Onko mitään keinoa, jolla niiden laatua voitaisiin parantaa?? Vain onko se vain niin, että jos ovat surkeita niin sitten ovat ja piste.
      Toivon parempaa onnea teille muille!!

    • #9338
      Lumikko
      Osallistuja

      Voi kurjuuksien kurjuus, Binkku ja Kipinä. Ei oikein lohduttavia sanoja noihin paikkoihin löydy. Toivottavasti jatko sujuu teilläkin paremmin.

      Omaan napaan tehtiin eilen punktio ja olen ollut kahdesta edellisestä poiketen aika huonovointinen. Nyt olo on jo parempi, mutta onneksi sairaslomalla. Munasoluja saatiin kymmenestä kypsästä seitsemän, mikä edellisiin tuloksiin verrattuna on heikko. Niistä aina vain kolme on sitten hedelmöittymyt. Nyt pitkän mankumisen jälkeen nämä kaikki kuitenkin icsataan, joten toiveissa olisi nyt hyvä pakkaskavalkadi. Jos ei soittoja kuulu, niin huomenna hakemaan tuorekyytilöinen matkaan ja piinapäivien tuskaiseen maailmaan. Jännittää ja ahdistaa vähän edelleen, vaikka kuviot sinänsä tuskallisen tuttuja. Olisipa ihanaa jouluna kertoa läheisille positiivisia uutisia. Jos tuoresiirto ei natsaa, niin en tänäkään vuonna ole raskaana.
      Te muuten jotka olette yksityisellä puolella, kuinka kauan ohjataan käyttämään keltarauhashormonitukea (esim. Lugesteron tai Lutinus) vielä positiivisen raskaustestin jälkeen?

    • #9339
      Marine
      Osallistuja

      Onpa taas paljon huonoja uutisia. 🙁 Toivoisi jo, että joku kertoisi vaihteeksi positiivisia uutisia!

      Itsellä yritän saada ovulaatiota näkyviin, pitäisi tässä parin päivän sisään ilmestyä. Pelottaa vaan hurjasti, että jos ei ovista tulekaan. Se tietäisi taas lisää odottelua… Jos kuitenkin kaikki menee niinkuin pitää, niin ensi viikolla olisi sitten ensimmäinen PAS.

      Mutta nyt peukut pystyyn, että saataisiin pian kuulla hyviä uutisia! 🙂

    • #9340
      Ruusunen
      Osallistuja

      Lohdutuksen sanoja pettymyksiin ja suruun on tosiaan vaikeaa löytää 🙁
      Toivon kaikille pettymyksissä sureville paljon voimia ja toivoa tuleviin hoitoihin.

      Luget sai lopettaa yksityisellä positiiviseen testiin heti, ainakin jos hcg arvo on hyvä. Itse käytin pakkauksen loppuun niin että vähensin annosta 2+2:sta 1+1:n. Tuntui henkisellä puolella paremmalta näin.

      Joku myös kyseli joskus aikaisemmin sairaslomasta. Itse olin viimeisestä punktiosta siirtoon asti ja vielä siirron jälkeisen päivän, yhteensä viisi päivää. Pyysin itse, halusin olla kotona rauhassa levossa. Henkinen juttu varmaankin vain. Myös voimat oli aivan loppu. Yksityisellä ainakin sairaspoissaolotodistukseen tulee lukemaan vatsakipu, toimenpide tms. josta ei voi päätellä, että kyse on hedelmöityshoidosta.

      Tsemppiä Lumikko ja muut piinapäiviin. Pidän peukut pystyssä plussan puolesta <3
      Piti vastata Lumikolle, mutta tulikin tänne kaiken jatkoksi, ei varmaan haittaa.

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 1 kuukausi sitten Ruusunen.
    • #9346
      Nimetön
      Ei-aktiivinen

      Kiitos Pulu, Perlan ja Joutsen vastauksista! Ihanaa kun saa täältä vinkkejä 🙂 Nyt täytyy todella alkaa harkitsemaan (=suostuttelemaan miestä) vaihtoa yksityiselle ainakin yhdeksi hoitokerraksi tässä välissä.

      Hanisteri, ymmärrän tunteesi läheisistä. Itse olen nyt syksyn ollut oikeastaan kokonaan puhumatta asiasta kellekään. Mennyt paremmin näin. Niin monella asiasta tietämättömällä (=lapsellisella) on jokin neuvo tai mielipide, joita en halua kuulla. Onneksi on tämä foorumi<3.

      Voi ei Kipinä 🙁 Tuli paha mieli puolestasi. Toi olisi kyllä inhottavinta, ettei pääsisi edes siirtoon. (Tosin eipä siirtojen jälkeisillä negatiivisilla tuloksillakaan mitään tee.) Ei kannata kuitenkaan vielä luovuttaa, seuraavassa hoidossa saattaa tulokset olla toisenlaiset! Ainakin mitä olen muiden kokemuksia lukenut, niin monilla on saattanut ensimmäisessä hoidossa käydä noin ja toisessa sitten lykästänyt. Toivoa siis on, kunnes toisin todistetaan! Voimahali<3

      Tsemppiä kaikille upeille naisille! <3

    • #9347
      Maiku
      Osallistuja

      Kipinä, tuosta munasolujen laadun parantamisesta. Mulla käytettiin parissa viimeisimmässä icsissä Gonal-F:n lisäksi Pergoveris-nimistä lääkettä pistoksiin. Lääkäri sanoi, että joillakin tuo Pergoveris voi parantaa munasolujen laatua.

      Itse luin muutamaa kuukautta ennen viimeistä icsi-hoitoa Kaisa Jaakkolan Reipas, rakas raskaus kirjan ja sen innoittamana aloin syödä monivitamiinia, kalaöljykapseleita (omega-3), D-vitamiinia, magnesiumia jne ja muutenkin yritin vähän terveellisemmin elellä. En tiedä oliko noista hyötyä, mutta ekaa kertaa saatiin silloin ns. top-alkio, jonka seurauksena olen nyt raskaana. Ei se hoito meillä muuten mitenkään kauhean hyvin silti mennyt, kun muistaakseni 12 kypsästä munasolusta tais 6 hedelmöittyä. 2 siirrettiin ja yhtään ei sitten jäänyt pakastimeen. Olen silti ikionnellinen tuosta yhdestä top-alkiosta, joka suostui kiinnittymään viimein kohtuuni.

      Mä tuossa keväällä epätoivoissani yritin selvitellä tuota yksityiselle siirtymistä. Mulle jäi semmonen käsitys, että jos ja kun haluaa kelakorvauksia niistä yksityisen hoidoista, pitäis sinne yksityiselle lääkärille viedä kaikki tiedot edellisistä hoidoista. Niiden perusteella yksityislääkäri voi sitten kelalle tehdä edellisiin hoitoihin perustuvan hoitosuunnitelman ja perustellun hakemuksen kelalle korvausten saamiseksi. En sitten tiedä miten se asia käytännössä hoituu, mutta tämmöisiä tietoja itse netistä lueskelin asiaan liittyen.

      Tosiaan kuten Perlan sanoi, on aika typerää, ettei voi avoimesti puhua hoitokokemuksistaan muualla. Tiedoista voi kuitenkin olla paljonkin hyötyä uusia hoitoja suunniteltaessa.

    • #9357
      Pulu
      Osallistuja

      Tuo Kaisa Jaakkolan kirja täälläkin läpi luettu ja aiemmin myös vinkkasin luettavaksi. Hyviä vinkkejä joihin tulisi paneutua jo suunnitteluvaiheessa. Vaikka kirjan onkin kirjoittanut raskaana jo oleva niin ei siitä mitään masentavaa luettavaa saa, keskenmeno ollut mm. hänelläkin taustalla eli ihan oikeita juttuja, jotka voisi auttaa.

      Itse hieman myöhäisherännäinen mm. DHEA ja Ubikinon käyttäjä, että vasta 7.10. aloin näitä napsimaan. Ja munasoluihin jos haluaa vaikuttaa niin vähintään 3kk, mielellään oliko jopa, että 8 kk kestää munasolujen kehittyminen, eli jos haluaa tosissaan laatuun yrittää mitään tehdä niin mitään pikakuuria siihen ei ole olemassa. Itsellä lisänä myös ollut jo pidemmän aikaa se femibion 1, magnesium, d-vitamiini ja viimekuusta probiootit, sekä nyt otin vielä arginiinin, josta mainitaan, että voisi olla apu kiinnittymiseen. Omegat mukana myös. Koktaili on melkonen kun ne pillerit siihen aamu-iltapalalla riviin laittaa. Kortisoni myös nyt käytössä varmuden vuoksi.

      Maksan toiminnasta mm. kirjassa mainittiin olevan tärkeä kuonan ja liiallisten hormonien poistajana. (+suoliston hyvinvointi) eli hoidoissa hormonimäärät lantionseudulla on erityisen korkea, jopa epäsuotuisakin hoikilla niin tuo detox ajattelu tulisi olla kunnossa. Tähän yritän nyt vielä tsempata. Vihreää teetä, paljon veden juontia, probiootit ja mitä muuta… porkkanaa pitäisi napostella ?. Max 1 kuppi kahvia joskus, en edes jokapäivä. Voimaruoka 25 ollut nyt myös päivittäin lisänä, josta saa aika hyvän paukun vihreää ja marjoja jne kun ruokavalioon huonosti luontaisesti kuuluu. Paljon olisi, mutta myönnettäköön, että ruokavalio helposti einespitoista ja kiiressä varsinkin sortuu. Proteiinia joka aterialla… noh… aamupuuro… siihen se kananmuna ja raejuustoa… helppoja lisättäviä. Par aikaa vatta ammottaabtyhjyyttään eli se påivällinen taaaas jäänyt (menee töiden jälkeen), ja jostainhan se kroppa energian ottaa niin taas tietysti ne munasolut sitten kärsii. Plaah.

      Tottakai on ne isommat tekijät, jotka lapsen saamista vaikeutaa, mutta jos näin voi olosuhteita parantaa niin yritetään. Tähän lähtöön ehkä ei, mutta seuraavaan kierrokseen ollaan jo sitten ehditty käyttää näitä lisäjuttuja jo kauemmin.

      DHEAsta sen verran, että omalla kohdalla mm. hiuspohja ja kasvot rasvoittuvat aivan valtavasti. Toki kilpirauhaseen vaikuttaa moni muukin mitä tässä hoidon aikana käyttelee, hormoonit jne, mutta tuon vaikutuksen olen huomannut lisääntyvän eli kyllä ne aineet siellä kropassa jotain tekevät.

      Sperman parantamiseksi saatiin lekurilta ihan ohjeet ja seleeni, sinkki, E – vitamiinit nyt uppoaa miehellekin kiltisti. Tosin rakenne meillä mättää, johon taas ei voi vaikuttaa. Mutta jos laatuun muuten niin tehdään se. Hän ei niihin hömpötyksiin aluksi ollut valmis, mutta myöhäisherännäinnen tässä myös. Spermaan voi vaikuttaa 3 kk jaksolla mutta toki joka satsi saa uudet ainekset. Eli näytteen antoon kelpaava tuotos siis 3-7 vrk ikäisenä. Tässä täytyy meillä nyt viim.perjantaina hoitaa temput, että sitten puntiopäivänä on ajallisesti sopivan ikäiset veijarit liikenteessä.

      Kela korvaa siis 3 hoitoa eli jos/kun itse sitten 4.kerta ollaan julkisella niin Kela ei enään korvaakaan. Mitähän se kelan osuus mahtaa julkisella ollakkaan…. apua muistaako joku?

      Uksityisellä rahaa palaa. Pitkällä viljelyllä ja pakastukselle tuli rapiat 4400€ lasku + oman klinikan ultrat n. 500€, ja kun oli lyhyt viljely ilman pakastusta niin jäi n. 2000€ + oman klinikat ultrat n. 500€.

      Nyt tämä 3. hoitosuunnitelma, pitkä viljely ja pakkaseen sekä alkioliiman käytöt niin mennän reippaasti yli 4500€ + oman klinikan seurantaultrat n. 500€. Toki näistä summista kelan maksut vähennetty, mutta ei paljoa lohduta.
      Nyt siis rahnat käytetty eli yksityisen palelut loppuu tähän jollei josyain saa kehiteltyä lisää. Pankin juttusille sitten olisi taas… tähän asti kodin lainalyhennysvapaa on ollut iso apu. Varaudun mielessäni siihen, että julkisen jälkeen luovutetut munasolut… eli jokunen tonni pitäisinsaada yritettyä säästää vatmuuden vuoksi. (Tämähän sitten oli miehelle AIVAN kauhea ajatus… pakko vaan alkaa aivopesemään jos tässä vaiheessa).

      Ja hoknat jatkuu… tsemppiä ?. Jokainen ollaan eri yksilö… mutta kiva vähän vaihdella ajatuksia.

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 1 kuukausi sitten Pulu.
      • #9361
        yöutu
        Osallistuja

        Siis julkisellahan ei makseta muuta kun poliklinikkakäynneistä se vakiomaksu, onko se nykysin jotain 30e paikkeilla kerta, paitsi punktiokäynti on noin 3 kertaa kalliimpi. Itsellä se oli aikoinaan muistaakseni 83e. Ei siellä noista käynneistä kelakorvauksia haeta. Lääkkeet tietysti on molemmissa saman hintasia kun itse ostetaan.
        Mutta ainakin joskus on ollu se käytäntö että kun yksityisellä on tehty jo 3 hoitoa (jos nyt ymmärsin oikein), ei julkiselle oteta enää ollenkaan. Ehkäpä kaiken aiemman voi salata, ei kai ne niitä mistään selville sais (?), mutta voi olla melko turhauttavaa alkaa kaikki tutkimukset ym. alusta, tehdään ehkä samalla kaavalla mitä on jo kokeiltu, eikä helposti anneta mitään lisäapuja, kun oletetaan että kyseessä on vasta ensimmäinen hoito.
        Toki en tiedä josko käytännöt on muuttunu niiltä ajoilta kun ite oli julkisella.

        • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 1 kuukausi sitten yöutu.
        • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 1 kuukausi sitten yöutu.
        • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 1 kuukausi sitten yöutu.
    • #9358
      Pulu
      Osallistuja

      ? tuli kahteen kertaan.

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 1 kuukausi sitten Pulu.
    • #9365
      Hippu
      Osallistuja

      Täällä onkin ollut tosi vilkasta, päivittäin oon kyllä käynyt lukemassa, mut nyt jaksoin itsekin taas kirjoittaa.

      Pahoittelut Betty ja Binkku 🙁 , voimia kovasti pettymysten sulatteluun ja jatkoon, halit!

      Kipinä, tuli tosi myötätuntoinen ja surullinen olo sun puolesta 🙁 Yritä olla lannistumatta, täällä foorumillakin on ollut muita, joilla ekasta ei ole ollut siirrettävää, mutta jo toisessa hoidossa on voinut olla ihan eri tilanne!

      Pupuska81, tsemppiä tukalaan oloon! Sulla on vielä enemmän folleja kuin mulla (30) ja mullakin oli ennen punktiota jo tosi tukala olo ja vielä punktion jälkeen ainakin viikon maha oli tosi turvonnut. 1 ½ vk oli sellainen inhottava tukala, ”ähky”olo. Juuri sen hyperin riskin takia tuoresiirtoa ei välillä uskalleta tehdä, koska mahdollinen alkava raskaus pahentaisi hyperiä. Mulla punktiopäivänä lääkäri piti tuoresiirtoa epätodennäköisenä ja kävin sen jälkeen 2. päivänä väliultrassa ja 3. päivänä siirto kuitenkin sitten uskallettiin tehdä. Lepää ja juo reilusti vettä! Eipä varmaan tee mielikään liikkua, mikä mulle suht liikkuvaisena oli turhauttavaa. Ei tilanne vieläkään normaali ole, mutta sentään jo lähes…

      Kiitos Perlan, kun kävit kertomassa plussa-uutisia, kaikkea hyvää jatkoon 🙂

      Pakko ottaa vähän kantaa tähän julkisen ja yksityispuolen hoito-keskusteluun. Itse olen kiitollinen siitä, että olemme saaneet hoitoa julkisella puolella. En voi moittia isommin mitään. Kaikista lääkäreistä ja hoitajista sitä ei tietenkään pidä yhtä paljon kuin joistakin toisista, mutta kaikkien kanssa asiat ovat hoituneet. Tähän ikään mennessä sitä on verojakin jo kiitettävästi maksanut, joten koen, että edes tässä asiassa niitä saa vähän itsekin osakseen. Pkl-käynnit maksavat reilut 32 euroa ja punktiomaksu oli vähän yli 100 euroa. Arvostan sitäkin, että meidän ekassa ivf-hoidossa osa munasoluista hedelmöitettiin maljalla ja osa icsattiin ja tästäkin etukäteen keskusteltiin. Ehkä meidän iät ja pitkä taivalkin + 4 täysin tuloksetonta inssiä vaikuttivat, mutta ymmärsin, että niin tehdään yleisemminkin meidän hoitopaikassa, jotta juuri saadaan lisätietoa hedelmöittymisestä ja osataan suunnitella jatkohoitoja.

      Täällä menossa pp 7. Huh, viikko olisi vielä testiin (yritän olla testaamatta aiemmin, ettei testaamisesta tulisi vain lisästressiä yms). Tässäkin asiassa nämä käytännöt vaihtelevat. Mut ohjeistettiin tekemään testi pp 14 eli tasan 2 viikkoa siirrosta. Pelkään kyllä, että menkat ehtivät alkaa jo aiemmin, koska pp 11 tulee 2 viikkoa punktiosta. Tosin inssien jälkeen Luget taisivat parilla päivällä myöhästyttää menkkoja. Välillä olo on ollut aika ihmeen seesteinenkin (olisiko sitäkin, että on vaan helpottunut, kun tukalan olon jälkeen on vähän normaalimpi olo), mutta välillä sitten on toki sitä ajatusten ja tunteiden myllerrystä, pelon ja toivon vuorottelua. Sekin ärsyttää, kun olisi sit la 31.10. yhdet Halloween-bileet sinänsä mukavien ihmisten seurassa, mutta olen sanonut jotakin epämääräistä, etten ole vielä varma pääsenkö tulemaan. Veikkaan, että käy niin tai näin, niin haluan taas vaan työviikosta selvinneenä sulatella tilannetta kotona, ettei sitä ole seurustelutuulella kummankaan tuloksen kanssa 🙁

      Voimia ja jaksamista teille kaikille 🙂

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 1 kuukausi sitten Hippu.
    • #9369
      Joutsen83
      Osallistuja

      Heips

      Semmoinen tilanne täällä et luget loppuivat tiistaina. Eilen tein testin niinkuin piti negaahan se näytti. Kuukautisista ei tietokaan eikä edes oloja et ne alkais. Kuume senkun jatkuu yli 37 asteen. Kohta 2 viikkoo kestänyt toi kuume ja voimat alkaa olee ihan loppu =/

    • #9371
      yksin–
      Osallistuja

      kirjoittelin tänne jo alkuviikosta, mutta en tiedä mihin kirjoitus hävisi! Täälläkin piikitelty, huomenna toinen ultra. jännittää ihan hirveästi. Eniten pelkään sitä ettei ne munasolut sitten kuitenkaaan hedelmöity…. piikit menny suht kivuttomasti. eikä niin kauheaa kuin kuvittelin. Päätin sitten etten ainakaan vielä kerro työnantajalle tai työkavereille mitään vaan yritän sumplia niin että pääsen ultraan suht helposti ja vien vain sitten sairaslomalapun. en aio ressata kuka mun työt tekee, se on työnantajan hommia se ! 😀 voimia kaikille. Täällä tosiaan niiiiiin pelokkaissa ja jännittyneissä tunnelmissa. Lukenut nuita muiden epäonnistumisiakin niin sitä ajattelee et no mullehan käy kuitenkin samoin.. 🙁 huhhhuh….

    • #9373
      Lumikko
      Osallistuja

      Toivottavast monella huonoja uutisia saaneilla alkaa tsemppi- ja taistelumieli jo nostaa päätään. Halaukset kaikille!

      Nyt on omassa navassa kuulemma oikein kaunis alkiokyytiläinen matkassa. Eipä siis muuta kuin lugeja säännöllisest ja levollista mieletä, helppoa eikö totta! 🙂 Seitsemästä munasolusta neljä hedelmöittyi ja yksi nyt siirrettiin tuoreena. Loput kolme menivät jatkoviljelyyn ja niiden kohtalon saan kuulla sitten samalla kun saan vastauksen tämän siirron veritestistä. Hassua, puhelu voi siis olla tosi hyvä tai ihan kaamea tai jotain vaan siltä väliltä. Ei oikein tiedä miten päin olisi. Siirto itsessään oli jälleen todella kivulias ja vuosin verta aika paljonkin sen jälkeen. Ilmeisesti kohdunkaulaa piti aika väkivalloin saada auki. Ihmeellistä, jos joku solunen sinne nyt haluaa kiinnittyä. Muutoinkin tämän loputtomalta tuntuvan projektin vaiheissa alkaa tuntua siltä, että mun keho vain kokonaisuudessaan hylkii kaikenlaisia siittiöitä ja alkioita. Tämä kiinnittyminen siis ollut nimenomaan meillä se ongelma. Tai puute.

      Järkevänä ihmisenä ajattelen, että nyt pitää elää ihan normaalia elämää. Mutta on se aika vaikeaa! Alkoholin nyt tietysti jätän pois, mutta kovaa treenaaminen on esimerkiksi asia, joka on olennainen osa elämää. Kuitenkin takaraivossa jyskyttää, että jos kuitenkin siitä on jotain haittaa. Argh, ärsyttävää ahdistuneisuutta.

    • #9374
      Muistahymy
      Osallistuja

      Pulu mä olen kanssa syönyt nyt sitä DHEA lääkettä. Tukka täytyy pestä joka päivä ja naama kiltää. Finnejä ei ole juurikaan tullut. Pissa on alkanut haista ihan kamalalta. Hävettää oikein käydä yleisissä vessoissa. Tuon lääkkeen pitäisi virkistää, mutta itse olen ollut ihan poikki. Voi tietty johtua syksystäkin. Vielä pitäisi melkein kaksi kk jaksaa ottaa kolme nappia päivässä. Toivottavasti siitä on apua…

      Tämä hoitojen välinen odottelu on ihan hirveetä. Pinna ei tahdo pitää millään. Tammikuun loppuun on valtava aika. Itse jo aloin katsella Tallinnan klinikoita. Jos kävisi siellä kokeilemassa tässä välissä.

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 1 kuukausi sitten Muistahymy.
    • #9376
      Kipinä
      Osallistuja

      Kiitos tsemppaavista sanoistanne!! Eihän se auta kuin toivoa, että valoa alkaisi näkymään tunnelin päässä lopulta. Tämä taival on kyllä hirveän kivikkoinen. Kovin on viime päivät tuntuneet taas niin epäreiluilta. Todella surullista on lukea myös muiden huonosta onnesta :(.
      Joutsen83 sinulla vaikutti kaikki menneen hoidossa niin hyvin ja kuitenkin sitten lopputulos on nega. Myötäelän suruasi!
      Toivottavasti Lumikolla kaikki sujuu hyvin ja siirto päättyisi onnellisesti 9 kuukauden päästä! Paljon onnea ja tsemppiä!! 🙂
      Päätimme yrittää uutta ivf:ää niin pian kuin mahdollista, vaikka nyt on sitten kauhea pelko, että sekin tulee menemään pieleen. Aion pyytää kyllä kaikki mahdolliset lääkkeet, mitä vain voi saada, jos vain jollain ilveellä munasoluja saisi parannettua!!
      Ihmisen mieli on kyllä jännä, toivoo mutta samalla pelkää.. Pakko kuitenkin vielä yrittää ja surra sitten taas, jos niin on tarkoitettu. Onhan tämä psyykkisesti aivan hirveän raskasta ja kyllä sitä ihmettelee täälläkin teitä naisia, että kuinka vahvoja sitä oikeasti ollaan. Sitä aina vain kokoaa itsensä jollain ihmeen kaupalla jokaisen pettymyksen jälkeen. Kyllä tällainen vertaistuki on aivan mieletön voimavara!
      Positiivista mieltä kaikille viikonlopulle!!

    • #9387
      Pulu
      Osallistuja

      Lumikolle nyt tärppionnea ??? toivotaan, että The One olisi nyt kerrankin.

      Yksin, me taidetaankin mennä samaan tahtiin. Itsellå myös tänään oli toinen ultra ja punktiopäiväksi tuli keskiviikko. Milloin sulla punktio?

      Tilanne se, että rakkuloita 9 ja toisella puolella 10, joista n 6-7 on yhteensä hyvän kokoisia, yritetään vielä niitä pienempiä saada mukaan, joten alustavasta tiistaista nyt siten valikoitui keskiviikko keräyspäiväksi. Lääkärin mukaan ne myöhemmin mukaan saadut olisi laadultaan aina parempia, eli jos nyt joku ehtii ovuloitua jarruista huolimatta niin voi olla hyvin jopa huonolaatuinen kun nopeasti kasvatettu… tämmöinen tuli ekakerran kuultua. Toivitaan siis että ne pienet ehtisi nyt tulla matkaan mukaan ja olla kypsiä sitten keskiviikkona. Muuten jatkuu menopur 75, mutta puregon annos muutettiin 150 (tähän päivään asti ollut 200).

      Tähän mennessä ollut tilanne se, että noin 7 kypsästä solusta saatu 3 hedelmöittymään, joista 2 on ollut siirtokelpoisia. Ekassa oli tuoresiirto ja yksi pas ja tokassa siirrettiin tuoreena kaksi kerralla. Nyt siis toivon suuuuuresti, että olisi laatu parempaa ja tulisi hieman useampi alkioksi asti ?. Ja näin jälkeenpäin kyselleenä niin ekassa, jossa tehtiin pas ja se yksi aikokainen hedelmöittyi maljassa ilman apuja niin oli ollut hyvä alkio, eli morula vaiheessa… pööh… hyvä, mutta kun ei tarrannut niin ei. Noh, toivossa mennään. Tämä vaihe hoidossa on itselleni ainakin niiin toivorikas ja välillä ihan hykertelen ajatuksella, että voipi hyvinkin olla se oma nyytti kohta kainalossa… iiik! Ihania vaatteita ja voi että… se testipäivä tosiaan, sinne kun nyt selviäisi stressittömänä. Olen varaillut hierojan ennen punktiota ja kampaajalla käyn punktion jälkeen ennen siirtoa ja siirtoa edeltävälle joku hemmotteluhoito ja ja teatteria ennen testailua ja… onneksi luvassa vähän veronpalautuksia ?. Mutta jos on mukavaa ja stressitöntä ohjelmaa luvassa niin saa ajatukset vähän muualle. Itselle hyvä olo… siihen tähtään.

      Muistahymy, joo sama tosiaan täällä, kiiltomatona suurinpiirtein mennään. Sinuna vielä sen ubikonin ottaisin myös superkuurina, ehtisi vaikuttaa ennen tammikuuta. Toivotaan, että on apua. Dopingiksihan tuote määritellään eli energisoiva pitäisi olla ennemminkin, itsellä koen, että pääkoppa olisi vähän paremmalla tolalla, onko tuotteen vaikutusta niin sitä en osaa sanoa. Jostain lueskelin, että äkillinen lopetus voi viedä joiltakin niinkuin maton alta eli mielialan romahdus. Mutta tuotetta voi vaikka käyttää hautaan asti (kuten oma lääkärini kommentoi).

      Palaillaan???

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 1 kuukausi sitten Pulu.
    • #9397
      yksin–
      Osallistuja

      Mulla oli tosiaan tänään toinen ultra, ennen kukonlaulun aikaa jo ylös noustu ja olo on sen mukainen. ultran jälkeen töihin ja välillä päikkärit kotona, taas töihin. mutta sittempä se alkaa useamman päivän vapaa. eli punktio tuli maanantaille. Lauantaina irrotuspiikki. keskiviikkona siirto, jos siihen asti päästään. niiin toivon! 18 munasolua oli!! luulisi nyt että edes yksi hedelmöittyy… luulisi ja luulisi. plussaa ei ole koskaan tullut joten ehkä minäkin hyljin kaikkea ja kaikkia. 🙁 jännittää hirmusesti. Tsempppiä kaikille tulevaan! ja Pulu kerro kuin kävi 🙂

      • #9398
        Pulu
        Osallistuja

        Ollaanpas jopa melko samoilla saaliillakin liikenteessä ? Ja kyllä, kerron mitä tuleman pitää ja laittele myös infoa millaisen saldon satte. Ilot ja surut ? täällä ne on parhainta jakaa. Kahta lähipiiriläistä lukuunottamatta salaisuudenkanssa eleleminen on joskus haastavaa. Mutta kuten moni muukin, niin koen vähemmän stressaavammaksi vaijeta, kun tilittää lähipiirille mitä milloinkin on meneillään. Pettymystenkanssa pärjää jotenkin paremmin, kun ei ole voivottelijoita.

        Tsemppiä punktioon!

    • #9399
      yksin–
      Osallistuja

      empä malttanut olla vielä käymättä täällä. Olen joillekkin hoidoista kertonut, mutten ole saanut sen seurauksena kokea mitään hyvää. tuntuu kuin jokaiselle vastaantulijalle pitäisi olla kertomassa missä nyt mennään ja mikä sen hoidon tulos oli. parempi linnottautua kotiin ja olla hiljaa. noei. 😀 mut melkein siltä kyllä välillä tuntuu. Onko tää sulle pulu toinen ivf? hemmetti ku jännittää ja pelottaa. välillä ajattelen että noniin nyt se onnistuu ihan oikeasti. sitten taas vaivun epätoivoon etten toivois liikaa koska silti uskon että joudun pettymään.

      oikeastaan siksi vielä tänne tänään tulin, tietääkö kukaan mistä johtuu hartiapistos? vasemmalla??? tätä ollut jo vaikka kuinka kauan. ei siis vain nyt hoitojen aikana. tulee ihan yhtäkkiä kestää muutaman sekunnin ja sattuu ihan pirusti. voiko olla endometrioosiin liittyvää? kun minulla sitä epäiltiin, mutta ei tähystetty koska ultrassa ei näkynyt mitään. olen joskus lääkärille asiasta maininnut mutta en ole oikein saanut minkäänlaista vastausta kuin että ei kyllä näy että olisi nestettä… …..

      • #9403
        Pulu
        Osallistuja

        Juu, en just siksi puhu… turhaa vatvomista musta ja voivottelu ottaa päähän. Saan itseni psyykattua ja pidettyä positiivisena kun voi ajatella ja puhua ihan muita juttuja.

        Tää punktio on mulle kolmas ?. Jaksaa jaksaa. Mies on jo ns pehmennyt hoitoihin, alku oli jokseenkin takkuista. Yritän välillä vähän huumorilla keventää niin mulkaisuja tulee vastineeksi.

        Tänään mm sanoin, että ma ti ke ei sitten saa enää veijareita laskea ulos ja että vkloppuna vielä olis jopa hyväksi (3-4 vrk tulee olla pidättäytynyt). Niin kyllä jotain mutinaa kuului kun pään käänti pois. Mutta muuten on asenne muuttunut alkutaipaleelta.

        Tuohon hartijan kipuun en osaa vastata.

        Pettymyksiä tulee tällä tiellä se on selvä. Mutta etukäteen murehtiminen vain stressaa ja sitä kautta on jopa haitallistakin. Yritetään pysyä positiivisina vaikka välillä vaikeaa onkin. Koen, että magnesiumia illalla on auttanut vähän rentoutumisessa ja parantanut unen laatua.

        Kyllä näistä selvitään. Pitkä tie, mutta selvitään ?

    • #9400
      Hanisteri
      Osallistuja

      Noh nyt se vastaus tuli kahdesti… Pahoittelut 🙁

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 1 kuukausi sitten Hanisteri.
    • #9401
      Hanisteri
      Osallistuja

      Hei täällä ilmoittautuu myös keskiviikkona punktioon menijä, ainakin tämän päivän näkymän perusteella! 🙂 Onpa kunnollista vertaistukea ainakin, kun sattuu systeemit vielä samalle päivälle.

      Vähän kyllä jännittää, mulla ei oo yhtä hyvä saalis kyllä kun teillä. Tällä hetkellä taisi olla kymmenisen kaveria kasvamassa. Viime keruussa tilanne oli sama, ja loppujen lopuksi saalis oli vain 5 munasolua.

      Toivotaan meille hyvää onnea ja hyviä munasoluja! 🙂 Rentouttavaa viikonloppua kaikille!

    • #9404
      Pulu
      Osallistuja

      Jee, jännää ?? Tsemppiä meille ensiviikon munijoille ? Jännittää tottakai, mutta polvet tutisee vasta sitten kun astuu toimenpidehuoneeseen. Täytyypä muistaa hengitellä syvään. Tulen tänne paljon varmasti kirjoitelemaakin nyt kun taas tositoimissa.
      Helpottaa. Kumpa nyt saataisiin hyviä tuulia tälle foorumille ??

    • #9407
      Hippu
      Osallistuja

      Lumikolle tosi paljon nyt tsemppiä ja tärppionnea piinailuun 🙂

      Mites Joutsen83, joko menkat alkoi tai ootko testannut uudestaan? Joskus kai voi loppujen lopuksi olla plussakin, kun hcg nousee hitaammin. Ainakin mua ohjeistettiin, et jos pp 14 on negatiivinen ja menkat ei ala, niin sit 2 pv päästä uusi testi… Vieläkö kuumeilet? Voimia!

      Ensi viikolla onkin monella jännitettävää 🙂 Kovasti tsemppiä punktioon Pulu, yksin- ja Hanisteri! Pupuska81 lienee myös tässä ensi viikon punktioporukassa?! Toivotaan teille kaikille hyviä alkiouutisia 🙂

      Täällä pp 9. Selvisin ekasta piinaviikosta suht hyvin, mut huomaan, et nyt alkaa jo enemmän jännittää ja ihan pelottaa. Tietty kun testipv lähenee… Kuulostelen kroppaa ja mahdollisia merkkejä suuntaan ja toiseen. Ajattelin jo sitäkin, että lykkäisin testin tekemisen torstailta pe-iltaan tai la-aamuun, et ois saanu työviikon ohi. Samalla pelkään, et menkat kyllä jo aiemmin alkaa. Huoh, ei kai se auta nyt kun piinailla pv kerrallaan. Pelkäsin, et oisin pahempi Luge-hirviö, viime talvena kolmasosa-annoksella olin ärtsy ja alavireinen, nyt ihan ok sen suhteen mennyt. Rinnat on ollu koko ajan arat, mitä varmasti Luget tekee…

      Leppoisaa viikonloppua kaikille ja voimia koitoksiin ❤

    • #9419
      Pinpin
      Osallistuja

      Vihdoin. Vihdoin, näyttää sille että pääsee taas tekemään hoitoa. Eli PAS ja pe alkaa ovistikuttelu. Ens viikolla sit huuru-ukkoja ja eikä auta toivoo kuin parasta 🙂 Nyt on hyvä mieli!

    • #9437
      Marine
      Osallistuja

      Niinpä niin… Kävi juurikin niin kuin pelkäsin. ”Kunnollista” ovulaatiota ei sitten tullut. Ei antanut clear blue hymynaamaa, vaikka testailin kriittisimpiä päivinä kaksikin kertaa. Kyllä ketuttaa taas ihan huolella! Ei muuta kuin odottelemaan jälleen uutta kiertoa. Seuraava yritys hoidetaankin sitten lääkkeellisesti.

      Pinpin, toivottavasti sulla parempi onni oviksen bongauksessa! 🙂

    • #9440
      Kuunvalo
      Osallistuja

      Ensimmäistä kertaa kirjoitan tänne, vaikka palstaa olen jonkun aikaa seurannut. Koitan tiivistää tarinamme tähän lyhyesti. Minulla on todettu endometrioosi 23-vuotiaana laparoskopialla, jonne päädyin kovan hartiapistoksen johdosta, tämä tiedoksi sinulle Yksin.. eli hartiapistos voi johtua juuri tuosta endometrioosista. Nyt ikää minulla 34v ja miehelläni 40v. Miehelläni on edel. suhteesta yksi lapsi, hoidoilla saatu. Miehelläni on ollut kivessyöpä ja häneltä ei löydy enää siittiöitä, joten meidän ensimmäinen ICSI tehtiin vuosi sitten hänen pakastetuilla siittiöillään. Hoito tehtiin julkisella puolella ja munasoluja saatiin kerättyä 7, joista neljä hedelmöittyi. Yksi siirrettiin ja loput pakkaseen. Ekasta siirrosta varhainen keskenmeno/ kemiallinen raskaus. Helmikuussa tehtiin eka PAS, josta tuli kohdunulkoinen raskaus, toinen samassa ampullissa ollut alkio ei selvinnyt. Kevät meni verikokeissa juostessa ja syyskuussa olin menossa uuteen PASiin, mutta alkio ei selvinnyt sulatuksesta. Tämän jälkeen olisi ollut jälleen 4kk odotus uuteen ISCI hoitoon ja päätimme meidän huonon tilanteen takia (vain yksi ampulli pakkasessa siittiöitä) siirtyä yksityiselle, sillä odotus tässä vaiheessa tuntui niin ahdistavalta ja toisaalta meillä on yhteisiä yrityksiä edessä vain mahdollisesti seuraava, joten siihen nyt kaikki peliin. Tänään oli hoitojen suunnittelukäynti ja huonoja uutisia oli taas luvassa. Minun AMH (anti muller hormoni) oli laskenut vuodessa 2,9 -> 0, 4 luultavasti toisessa munasarjassa olevan endometriooman vuoksi. Muut arvot ovat kunnossa. Tuo tietysti vähän järkytti, mutta hoitoihin nyt mennään. Tänään aloitin Primolut -keltarauhaslääkityksen, vaikka kierto on aika säännöllinen.. Viimeksi hoitojen aikana sain kystan, joka kylläkin katosi, joten primolut myös kuulemma myös sen takia. Seuraavista menkoista sitten alkaa hoidot ensin pari päivää sumutuksilla ja sitten pistoksilla, lääkkeenä sekä Gonal-F ja Menopur alkuun ainakin isot annokset 150. Nyt koitan olla murehtimatta ja stressaamatta ja mennä hoitoihin vaihe kerrallaan, toisaalta jo yhden rundin kokeneena tiedän mitä edessä. Toisaalta ahdistus siitä mitä kaikkea voi mennä pieleen.. Betty, sinulle haluan toivottaa voimia sillä tuon kohdunulkoinen oli aika rankka kokemus. Toivottavasti tilanne selviää pian! Tsemppiä myös kaikille muillekkin. 🙂

    • #9447
      Pulu
      Osallistuja

      Punktio takana. 19 rakkulaa kerätty joissa 10:ssä oli munasolu. Huomenna sitten soittelen klinikalle miten siellä hedelmöittyminen on onnistunut. Toivotaan, että solut olleet nyt oikean kypsyisiä tällä kertaa. Aiemmissa hoitokerroissa ollut solujen määrä 7 ja viimeksi 6 eli 30-40% parempi saldo nyt, hyvä siis tähän asti. Toivotaan, että myös saataisi alkioitakin jokunen enemmän. Tähän asti ollut 3-4 hedelmöittynyttä. Kato tulee käymään, mutta yksikin enemmän niin mahdollisuuksiakin enemmän.

      Operaatio oli siedettävämpi, kuin edellisellä kerralla, mutta ei kuitenkaan kivuton. Hedelmöittyneiden määrästä riippuu, että siirretäänkö jo ylihuomenna (jos vähän) vai viljelläänkö pidempään ja siirto maanantaina (jos saadaan useampi). Hieman hyperiä varoitteli… nestettä näkyi ultratessa, joten sen mukaan tuoresiirtoa myös harkitaan. Vettä nyt sitten juotava reippaasti. Olo toistaiseksi oikein hyvä. Saikkua antoi maanantaille (tosin yksi työtehtävä huomenna hoidettava, mutta selviää tunnissa). Gonapeptyl pistos on suunnitelmissa mukana siis tulossa. Lääkäri mainitsi, että on toisinaan lisännyt hyperin riskiä, mutta pidetään suunnitelmissa toistaiseksi.

      Tervetuloa Kuunvalo joukkoon ? kyllähän tämä melkoista oravanpyörää on. Ensimmäinen ivf meni jotenkin panikoiden. Nyt ei tarvi enää jännittää kun useampi takana. Suuret luulot itsellä ainakin kitkeytynyt matkalla ja realistina nyt mennään jokseenkin rauhallisin mielin. Jotain tarrautumista teillä siis jo ollut niin tieto siitä ehkä tsemppaa jatkamaankin. Jotain plussaa kun näkisi itsekin niin tietäisi, että jotain mahdollusuuksia voisi edes olla. Toivotaan, että teillä nyt onnistuisi. Aina tieto, että on viimeinen mahdolisuus, tekee surulliseksi, toivon teille yritykseen kaikkea hyvää ?

      Novoi hitsi Marine, se on se ovukaatia sitten kiven takana kun sitä eniten odottaa. Lääkkelliseen siis… lisää odotusaikaa ei tosiaan näissä yrityksissä toivo kenellekään. Yhtä piinaa.

      Mitenkäs Hanisteri ja Yksin… ollaanko sitä punktiosta selvitty? ?

    • #9451
      Hippu
      Osallistuja

      Tervetuloa mukaan Kuunvalo ja tsemppiä hoitoihin 🙂

      Pululle toivon hyviä uutisia hedelmöittymisestä ja alkioista 🙂

      Täällä tällä hetkellä pp 13 ja suoraan sanottuna aika paska olo 🙁 Eilen alkoi ruskea pikkutuhru, joka tänään runsastunut, äsken jo punertavampaa ja päätin jo etten laita enää Lugeja. Kyllä tämä varmasti kunnon menkoiksi viimeistään huomenna kääntyy ja kai se huomisiltana on pakko tehdä se testikin. Vaikka yritinkin olla toivomatta liikoja, niin pahalta tuntuu. Vikat piinapäivät olleet kyllä hirveitä, sitä on pelännyt menkkojen alkamista ja yrittänyt pitää pientä toivoa yllä jokaisena päivänä, jolloin niistä ei merkkejä ole näkynyt. Sekin tuntuu pahalta, kun tällä kertaa mies oli toiveikas. Pari päivää pitäisi sinnitellä töissä, niin sit saisi viikonlopun sulatella asiaa ja hautautua kotiin. Koska oli pitkä hoitokaava, niin PAS sit välikierron jälkeen joulukuussa, jos sit onnistuu, kun ei sekään varmaa ole, kuten mm. Marine kirjoitteli. Se edes vähän lohduttaa, että pakkasessa on siirrettävää, ettei tämä koko rumba ole heti edessä.

      Parempaa onnea teille muille, toivotaan tänne välillä plussatuulia ❤

    • #9460
      Hanisteri
      Osallistuja

      Mennään Pulu samoilla linjoilla, toivottavasti olet saanut jo hyviä uutisia klinikalta ja pääsette siirtoon ?

      Mulla 16 munasolua, joista 10 hedelmöittyi. Meillä seuraava siirto aikaisintaan joulukuussa, nyt vaan jännätään montako alkioita jaksaa blastokystiksi saakka että saadaan materiaalia alkiodiagnostiikkaa varten. Eli jännitys jatkuu.

      Voimia Hippu ❤️ Tiedän että turhien toiveiden luominen on tylsää, mutta jospa se nyt vaan olisi jotain muuta vuotoa. Kerrankin niin, että saisi positiivisen yllätyksen ❤️

    • #9464
      Hippu
      Osallistuja

      Kiitos lohdutuksesta Hanisteri ja lämpimät onnittelut hienosta hedelmöittymisuutisesta, pidän peukkuja, että mahdollisimman moni alkio jaksaisi blastokystiksi 🙂

      Täällä on nyt sitten negan sulattelua 🙁 , tänään alkoi kunnolla menkat sen pienemmän vuodon jälkeen ja tein myös turhauttavan nega-raskaustestin nyt illalla, kun klinikalla kuitenkin sen edellyttävät. Soittelen sinne alkuviikosta, huomenna on niin tiivis päivä töissä ja eipä tässä nyt niin kiirus ole, kun taukoa tulee joka tapauksessa. Juuri nyt välikierto tuntuu huojentavaltakin, että saa vähän kasailla itteänsä ja keräillä sitten aikanaan taas tsemppiä PASiin… Tällä kertaa pyhäinpäivänä muistelupaikalle kynttilän sytyttämiseen liittyy tämä ajankohtainenkin suru. Se vähän piristää, että marraskuussa on tulossa mun ehdottoman lempibändin keikka, jospa sitä sitten olisi siinä jamassa, että siitä pystyisi nauttimaankin.

      Voimia ja onnea matkaan teille kaikille hoitojenne vaiheisiin <3

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 1 kuukausi sitten Hippu.
    • #9466
      Kerttu75
      Osallistuja

      Hei kaikille,
      ilmoittaudun uutena mukaan. Jo jonkin aikaa olen lueskellut teidän muiden kirjoituksia. Nyt oma tilanne on jotenkin sellainen, että tarvitsee jakamista, ja oma kokemus on, ettei näitä hoitoja läpikäymättömät pysty ymmärtämään minun tilannetta.

      Lyhyesti oma lapsettomuushistoria: menin parikymppisenä naimisiin ja pian alettiin toivoa vauvaa. No, sitä ei alkanut kuulua ja päädyttiin tutkimuksiin ja hoitoihin. Lääkestimulaatioiden ja parin tuloksettoman inssin jälkeen oltiin ivf-jonossa, kun mieheni yllättäen kuoli ja kaikki jäi siihen.

      Reilu 10 vuotta on mennyt toipuessa menetyksestä, ja vasta nyt minulla on mies, jonka kanssa päädyttiin yrittämään vielä. Hakeuduttiin mahdollisimman nopeasti hoitoihin, kun ikää on jo 40 kummallakin. Viime keväänä tehtiin eka ivf, josta tuloksena oli hyviä alkioita 5. Yksi siirrettiin tuoreeltaan ja lopulta 3 päätyi pakkaseen. Julkisella puolella on jouduttu paljon odottelemaan ja pitämään välikiertoja, joten hitaasti tämä on edennyt. Pakasteista ainoastaan yksi selviytyi siirtoon, mutta tuloksena oli nega.

      Nyt ollaan yksityispuolella uudella kierroksella, tänä aamuna alkoi sumuttelut. Jostain syystä minun toivo ja usko on ihan nollassa ja lääkityksen aloitus tuntuu kuin tikkua tunkisi kynnen alle. On vaikea kestää enää pettymyksiä ja tosiaan toivo on jossain piilossa 🙁

      Täytin kesällä 40 vuotta ja jouduin järkyttymään, kun siellä julkisen polilla sanottiin, ettei hoidot välttämättä jatku siellä. Meillle oli siihen asti sanottu, että kolme hoitoa tehdään. Kerkesin siinä jo käydä läpi luopumista koko asiasta, ja ihmeekseni koin suurta helpotusta. Mies kuitenkin halusi niin kovasti yrittää vielä, että niin päätettiin, yhdessähän tässä ollaan niin en voi hänelle sellaista pettymystä tuottaa.

    • #9467
      Pulu
      Osallistuja

      Tervetuloa Kerttu75 ? ja tsemppiä uuteen hoitoon. Tuo, että ehtinyt täyttää 40 ja sitten ei enää korvattaisikaan niin kuulostaa epäreilulta. Hoitoihin kuitenkin hakeuduitte hyvissä ajoin,joten toivoisi, että se riittää kriteeriksi. Rankkaa varmasti tuokin, että mielessään hyväksynyt, että hoitoja ei enään tehdä ja sitten kuitenkin uudelle yritykselle. Jos positiivista niin vaikuttaisi ainakin mieheltä tulevan 100% tuki ?. Tosin tämä taistelu oman mielen kanssa on välillä erittäinkin rankkaa ja jos tai kun se lopputuloksen hyväksyminen tulee vastaan niin toivoisi, että asia sitten jätetään siihen ja voi olla sinut sen kanssa. Varmasti ajatukset aika sekaisin. Voimia.

      Vai oli se Hippu sittenkin nega, koita pärjäillä. Onneksi pakkasessa odottaa mahdollisuus, luotetaan siihen ?.

      Hanisteri saikin kunnon saaliin, hienoa ja onnea ? vähän ehkä kade, mutta olen tyytyväinen, että meillä hedelmöittyi edes neljä.

      Neljä siis hedelmöittyi eli melkoinen kato kävi kymmenestä ja toivoin toki enemmän, mutta ei voi olla pettynyt. Tänään vielä soittelivat, että ei nyt tarvi vielä mennä siirtoon, kun kaikki neljä oli mennyt eteenpäin. Maanantaina sitten olisi tarkoitus hakea kyytiläinen matkaan. Toivotaan siis, että viikonlopun aikana jakautuminen jatkuu. Tosta saldosta ei paljon vara ole menettää. Jos edes yksi siirtoon ja kaksi pakkaseen (toivon niin). Jännittävää on, että taas ei muuta pysty ajattelemaan, huh. Yritetään… taitaa olla sukkaprojekti siis tiedossa piinailun vastapainoksi.

      Viikonloppuja kaikille! ?

    • #9468
      Kerttu75
      Osallistuja

      Kiitos, Pulu 🙂 Onhan tuo neljä hyvää kuitenkin ihan ok saalis. Itse olen yrittänyt pitää mielessä, että ollenkaan kaikki ei saa yhtäkään alkiota eikä pääse siirtoihin asti. Vähän tämmöisellä pessimisti ei pety-mentaliteetilla 😉

      Annoin kyllä omasta parisuhteesta liian ruusuista kuvaa. Me ei olosuhteiden pakosta asuta yhdessä, ja ollaan nähtykin aika vähän. Nyt koko viikolla ei olla tavattu ja eilen miehen piti tulla, no se soitti vasta vähän yli kymmenen illalla että olisi lähdössä kotoaan. Minä olin jo mennyt sänkyyn ja käymässä nukkumaan. Äsken laitoin sille viestin, että mieti haluatko tällaista suhdetta jatkaa, minä en. Koen nöyryyttävänä, että joudun pyytämään yhteistä aikaa, minkä pitäisi olla itsestäänselvyys.

      Sehän se tätä hoitohommaakin nyt kaivertaa. Tämä on kuitenkin minulle vihoviimeinen mahdollisuus edes yrittää saada vauvaa. Ilman hoitoja en usko onnistuvan, vaikka mitään varsinaista vikaa tai syytä ei ole löytynyt, mulla ei ole koskaan ollut yhden yhtä positiivista testitulosta tai alkuvaiheen keskenmenoa.

    • #9470
      yksin–
      Osallistuja

      Punktio takana, joka oli ihan kamala. 🙁 11 kerättiin. joista vain 3 hedelmöittyi, keskiviikkona yksi siirrettiin ja vain kaksi pakkaseen josta olen surullinen 🙁 täällä sis piiinaillaan. Jotenkin en vaan jaksa uskoa että tämä onnistui. Kamalat kivut heti siirron jälkeen menkkamaiset kivut, tissit kipeät olleet monta päivää. nyt kipua myös alaselässä. Lutinus käytössä.. en vaan jaksa uskoa että tämä onnistui. tuntuu vaan niin pahalta eikä ollenkaan toiveikas olo ole ollut ollenkaan. Huomaan miten mies toivoo niin kovasti. en jaksa enää tuottaa pettymystä.

    • #9472
      Nimetön
      Ei-aktiivinen

      Heippa kaikille,

      uutena minäkin ilmottaudun nyt mukaan kirjoittelua jo jonkin aikaa seuranneena. Nyt vaan alkaa tuntumaan siltä, että ajatukset kiertää kehää ja tukea tarvitaan ?

      Meillä on taustalla useamman vuoden yrittäminen luomuna ja hoitoihin olisi pitänyt hakeutua ehdottomasti jo aikaisemmin (tästäkin kovasti syyllisyytä ☹️☹️☹️). Jostain syystä vasta pari vuotta sitten hakeuduimme tutkimuksiin, syynä selittämätön lapsettomuus. Taustalla nyt yksi inseminaatio 2014 josta nega ja nyt ensimmäinen IVF hoito. Minä olen siis 39 (täytän pian 40), mies on 32.

      Hoitomme on Naistenklinikalla. Punktiossa saatiin saaliiksi 8 munasolua, joista 7 hedelmöittyi normaalisti. Tuoresiirto tehtiin kahden päivän päästä punktiosta (eli eilen) nelisoluisella ”hyväkuntoisella” (eivät selittäneet sen tarkemmin) alkiolla. Viisi alkiota jäi vielä viljelyyn, koska eivät täytä kriteerejä ainakaan vielä pakastuksen suhteen. Saan kuulla onko pakkaseen saatu mitään vasta sitten, kun hoitaja soittaa raskaustestin tuloksesta. Joudunko tosiaan odottamaan tietoa siihen saakka ?? Onko muilla kokemusta asiasta?

      Koko hoito on ollut sekä fyysisesti, että psyykkisesti todella rankka ja toivon kovasti, että pakkaseen saataisiin alkioita. Tämä piinailu taitaa olla se raskain vaihe hoidossa ?

      Kovasti masentaa tämä oma ikä ja jutut mitä olen lukenut onnistumisprosenteista näin ”vanhana”??. Jostain pitäisi nyt vaan saada uskoa tähän hommaan. Meillekin Naistenklinikalta lupailtiin, että kaksi IVF hoitoa voidaan tehdä, vaikka täytän 40. Toivottavasti eivät vedä sanojaan takaisin.

      Kovasti tsemppiä kaikille hoitojen suhteen ❤️❤️❤️! Ja tiettyy hirmuisesti onnea plussanneille ????!

    • #9475
      Maiku
      Osallistuja

      Yksin-, älä lannistu! Teillähän oli minun silmin katsottuna ihan hyvä saalis ensimmäisestä ivf:stä. Kaksi pakkaseen on jo paljon. Meille tehtiin yhteensä 4 icsi-hoitoa ja niistä vain yksi alkio saatiin pakastukseen kokonaisuudessaan. Eli kolmesta hoidosta ei yhtään, joten olisin kyllä kahdesta jo todella onnellinen! Tsemppiä nyt piinapäiviin!

      Itse huomasin olisko ollut kolmannen punktion jälkeen, että olin kans aika masiksessa ja aattelin, että ei tuu mitään ja en enää jaksa tätä jne.. Pelästytin miehenkin epätoivoisilla puheillani. Mä jotenkin yhdistin sen huonon mieleni siihen, että silloin en ottanut ollenkaan esilääkitystä toimenpiteen ajaksi ja se oli mulle henkisesti kaikista rankoin kerta muutenkin. Se kesti kaikista kauiten ja sattui eniten. Onneksi aika kuitenkin vie sen pahimman terän niiltä ikäviltä muistoilta. Ja viimisin eli neljäs icsi meillä meni parhaiten mitä ikinä siis, että ei jäänyt ollenkaan huono olo siitä punktiosta. Kerratkin voi olla niin erilaisia.

    • #9476
      Joutsen83
      Osallistuja

      Kuume kesti 2 viikkoa itelläni ja kuukautiset tuli tiistaina. Nyt sit lähetään PAS kierrokselle. UÄ perjantaina ja siitä sit jatketaan =)

    • #9478
      Kipinä
      Osallistuja

      Tervetuloa uusille minunkin puolesta! 🙂 Tsemppiä paljon nyt juuri hoidoissa oleville ja piinailjoille!! Toivotaan, että nyt on teidän vuoronne saada tärppi!!!!
      Päädyimme mekin siihen tulokseen siis, että lähdemme samantien uudelle kierrokselle ivf:ään. Odottelen kuukautisia ensi viikolle ja siitä se sitten taas lähtisi.. Nyt pelottaa huomattavasti enemmän kuin ensimmäisellä kerralla!! Lääkärini päätyi pitämään lääkityksen samana, kuin ensimmäisessä hoidossa, johon olin hieman pettynyt. Olisin halunnut uuteen hoitoon nyt mahdollisimman tehokkaat lääkkeet. Siksi, että lopputulos ensimmäisestä oli musertava :(. Kysyin myös dhea:sta, jota täällä jotkin ovat syöneet, ainakin minun lääkärini ei ollut koskaan kuullutkaan, että sitä käytettäisiin lapsettomuuden hoidossa! (Hän on toiminut alalla noin 40 vuotta).Tässä kuitenkin alkaa olla sen verran epätoivoinen olo, että haluaisin todella kokeilla tuonkin keinon, mutta lääkäri ei ilmeisesti minulle siitä reseptiä kirjoita :(. Olen jo miettinyt, että tilaan sitä ulkomailta. Onkohan se mahdollista? Tai miten turvallista? Tietääkö kukaan?? Tokihan se ei tähän uuteen hoitokiertoon edes ehdi, mutta olisi valmiina, jos tai kun tulee se kolmas yritys…

      • #9480
        Pulu
        Osallistuja

        Olen kuullut dhea ta tilattavan uk:sta mutta ompa ihme, ettei lääkärisi suostu sitä reseptiä antamaan? No, asenteensa kullakin. Dhean tuontanto (kuten ubikinonin tuotanto) kropassa hiipuu 25 ikävuoden jälkeen. Raskaus taas tuottaa dhea:ta, joten jos plussaa niin silloin sen käyttöä ei suositella. Parikymppisenä niitä lapsia saakin helpommin kuin yli 35, joten kyllä vahvasti uskon, että vaikka mitään tieteellistä näyttöä ei juurikaan ole niin kyllähän niistä jotain tukea saa. Ja kun ei ole haittaakaan todettu niin kaikki keinot on sallittu ? Sitten piipahdat yksityisellä lapsettomuuslääkärillä niin johan alkaa reseptiä tippumaan ?.

        Muualla maailmassa asiaa on tutkittu enemmän,mutta suomessahan kaikki tulee vähän jälkijunassa.

        Linkki mm. yhteen lähteeseen:

        https://www.centerforhumanreprod.com/services/infertility-treatments/dhea/whatis/:

        • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta sitten Pulu.
    • #9479
      Pulu
      Osallistuja

      Juu, olen kiitollinen, että edes 4 hedelmöittyi. Huomenna selviää onko siirrettävää ja jääkö yhtään pakkaseen. Muu tässä ei huoleta tuossa vähäisessä määrässä, kuin se, että iso kato tarkoittaa, että vikaa on. Tämä on 3. icsi ja vain se 3 siirtoa saatu aikaan, joista jokinen tyssännyt siihen. Olisin siksi toivonnut enemmän, koska omalla kohdallani uskon, että se PAS on se josta joskus tärppää ja niitä vasta yhden saanut yrittää (olen tosi hoikka ja tuoresiirrossa olosuhteet pitkästä stimuloinnista johtuen eivät alkiolle ole sopivimmat suurista hormonimäärien takia. Rahat loppu ja uusia keinoja ei enää ole. Kädet ristissä ollaan kyynärpäitä myöten, että kaikki 4 olisivat vielä huomenna elossa (epäilen, koska kato on käynyt tähänkin saakka). Mua ei lohduta yhtään, että joku saanut vain yhden ja se on riittänyt ja kateuden tunne hiipii mieleen, kun joku saa paljon enemmän. Toki sympatiat on kaikkia kohtaan, joka näitä hoitoja joutuu läpi käymään ja tiedän, että suurin osa luopuisi paljosta jos tämän kaiken voisi jättää väliin. Ja iloinen olen niiden puolesta, jotka onnistuvat tai menestyvät hoidoissa paremmin ?. Mutta jokaiselle se OMA onnistuminen on kuitenkin vain tärkein. Kuitenkaan kukaan muu, kuin hoitoa läpikäyvä eivoi kuvitellakaan miltä tämä kaikki tuntuu ja siksi olen erittäin kiitollinen teistä ? kaikista ? . Eiköhän tämä taas tästä… saisi vain jo sen alkion matkaan ?

      Tsemppiä taas hoitoihin! Posiitiivisia ajatuksia ja yritetään pitää mieli jokseenkin virkeänä ?.

      Yksin, kuulostat myös jotenkin niin lohduttomalle ? lopputulos kuulosta kuitenkin ihan hyvältä ja jokainen alkio on iso mahdollisuus vaikka aina sitä enemmän olisikin toivonut. Nyt kun vain osaisi puhaltaa stressin pois ja rentoutua. Stressihormoni tässävaiheessa on se kaikkein haitallisin. Tsemppiä piinailuun?

      Samalta kuulostaa Maiku meidän taival… perässä tullaan (toivottavasti joskus plussaan asti). Mikä oli mielestäsi ratkaisevin tekijä lopputulokseen nähden vai vaiko toistoja toistoja toistoja ?? Oliko tuore vai pas?

      Hienoa Joutsen, että pääsette heti jatkamaan. Kyllä se vaan se ajan menetys on se huonoin vaihtoehto.

    • #9482
      yksin–
      Osallistuja

      Kuunvalo kiiitos vastauksesta. ja Maiku! ja muutkin tsemppaajat 🙂 Kävin juuri lukemassa sieltä kanta.fistä nuo käyntien tiedot, enkä nyt ihan ymmärrä. Kokoajan on oltu sitä mieltä että vika on minussa, kun en ovuloi ja mahdollisesti myös sitä endoa. Niin nyt siellä yhtäkkiä lukeekin että miehestä johtuvaa?? toisekseen lukee että 7 hedelmöittyi ja jakaantui normaalisti, yksi sirrettiin kaksi pakkaseen. mihin ne muut katosivat? kun paikanpäällä sanoivat että kolme hedelmöittyi. en tajua nyt. muutenkin kyllä tuo julkisella oleminen on tympeää kun joka kerta eri lääkäri, ja jotenkin kaikilla tuntuu olevan aina niin kiire ettei saa kaikkia sanotuksi mitä on ajatellut. sitten kun kotiin pääsee niin kaikki vaan pyörii päässä. Onhan se tietysti hyvä että pakkasessa on edes jotain, ettei heti tarvitse aloittaa sitä piikkirumbaa uudestaan. vaikka onko julkisella sitten taas jos toiseen ivf.ään joudutaan niin taas se puolen vuoden jono? ihan uskomatonta.

      minulla siis aina ollut kovat kuukautiskivut, alkavat jo reilusti viikkoa ennen menkkoja, välillä katoavat ja alkavat sitten taas uudestaan kun vuotokin alkaa. Keskiviikkona oli siis siirto. torstaina pieniä kipuja, perjantaina ja lauantaina ihan älyttömän kovia kipuja munasarjojen kohdilla, tissit niin kipeät etten tiennyt miten olisin ollut. googlettelin jo hyperiä ymym. sunnuntai aamuna kun heräsin niin kipuja ei enää ollutkaan, päivän mittaan kuitenkin palasivat ja kokoajan pientä kipua juurikin tuolla munasarjojen kohdilla, ja tisseissä. onkohan normaalia?.. vai tarkoittaneeko että menkat ovat tuloillaan… toisaalta tuossa lutinus tukilääkkeessä lukee sivuoireina kohdun supistelu ja vatsavaivat.. ääh. en tiedä. kuukautiskipuja muutenkin munasarjojen kohdilla. En tiedä viitinkö sinne sairaalallekkaan soitella.. vaikka ajatuksia on ja paljon. mitään tuntemuksia ei kohdun kohdalla, taikka mistä tiedän pitäisikö siinä mitään tuntemuksia ollakkaan kun ei ole sitä plussaa mulla koskaan näkynyt…

      niin ja tupakka palaa. ei hemmetti että se on vaikeaa. olen aiemmin lopettanut hoitojen ajaksi, ja pettymyksen vallatessa taas aloittanut. nyt en vaan saa sitä pois. en vaikka miten yritän. liikaa ajatuksia niin se on vaan sellainen hermopaussi, mikä muka hetken helpottaa. tiedän on todella typerää kuvitella että se auttais asiaa. pahentaa tieten vaan.. mutta en tiedä..

      tulipas kirjotettua mutta on ihanaa kun on tällaien mihin voi kirjoittaa!! Onko kellään muulla siirron jälkeen tällaisia oireita?

    • #9483
      Pinpin
      Osallistuja

      Pinpin, toivottavasti sulla parempi onni oviksen bongauksessa! :)

      Eipä ole ollut ei 🙁 Onneksi yksityisellä ultrataan kyllä eli ei tarvitse heittää kiertoa vielä metsään. Katsotaan mitä iltapäivällä tulee tuomioksi.

      Tervetuloa uusille ja tsemppiä kaikille piinailijoille!

    • #9484
      Hanisteri
      Osallistuja

      Pulu alan itse kallistua siihen suuntaan, ettei se määrä kerro kyllä yhtikäs mitään. Meillä tosiaan hedelmöittyi 10 kpl ja tänään blastokystiksi on ehtinyt vasta yksi, sekin vähän niin ja näin. Odotellaan siis vielä huomiseen, josko ne hidastelijat sieltä vielä lähtisivät eteenpäin. Tänään on kuitenkin päätettävä lähdetäänkö uuteen keräykseen vai otetaanko näistä näyte alkiodiagnostiikkaa varten.. On kuulemma todella huonoa tuuria, jos huomenna ei yksikään ole blastokysti. No, huonoa tuuria kai tässä on vähän koko ajan matkassa 😀 Odottelu on raastavaa ja harmittaa sekin, ettei mitään siirtoja voida tehdä nyt kuukausiin.

      Toivottavasti Pulu teillä sujuu mallikkaammin ja saat nyt kyytiläisen 9 kuukaudeksi matkaan mukaan! <3

    • #9485
      Elyssa
      Osallistuja

      Heippa! Meillä ekan ivf:n saldo 8 kypsynyttä munasolua, 7 hedelmöittyi ja niistä 4 oli siirto/pakastuskelpoisia. Yksin-, ne muutamat siitä väliltä eivät vain ole jatkaneet kehittymistään niin, että labran mielestä olisi pakastuskelpoisia. Eli älä huolehdi. Eiköhän tuo eka kerta (julkisella) ole enempi sellaista kokeilua, että miten lääkkeet toimii ja mikä vaste. Nyt keskityt vain siihen, että sulla on se alkio matkassa ja kaksi pakkasessa.. siinä on jo kolme mahdollisuutta, että tärppää 🙂 ja ole kiltti, lopeta se tupakointi.

      Täällä siis meni tämä kohta loppuva kierto oli taukokierto, kun siirto olisi ajoittunut viikonlopulle. Mulla alkoi kp16 tiputteluvuoto ja jatkunut siitä asti. Nyt pari päivää vähän vähentymään päin. Veikkaan, että hiljenee ennen, kun ne menkat kunnolla alkaa. Nyt siis kp24. Sen verran outoa tuo tiputtelu, että olin yhteydessä klinikalle ja mulle määrättiin nyt estradot laastari ensi kiertoon. Onko kenelläkään kokemuksia?

      Aluksi harmitti, ettei siirtoa tullut, mutta nyt jälkikäteen ajateltuna ehkä ihan hyvä juttu, kun tämä loppukierto nyt on ollut mitä on. Toivottavasti tästä saadaan taas lisäinfoa, että saataisi kroppa jotenkin toimimaan ja että ensi kiertoon siirto nyt ainakin saadaan varmuudella, kun mennään lääkkeillä.

      Tsemppiä alkaneeseen viikkoon! Ja Pulu, kerro miten kävi.. toivotaan, että sieltä viikonlopun yli kaikki selvisivät.

    • #9507
      Pulu
      Osallistuja

      Tottahan se, että se laatu on kaikessa A ja O välillä sen vaan unohtaa. Vaan tuo perhanan punktio joka kerta uudelleen ja uudellee ärsyttää. Ei voi mitään, kärsittävä se on.

      Tänään nyt sitten kaksi blastoa siirretty, kolmas vielä sinnittelee ja seuraavat sitä huomiseen (hieman jäljessä) ja jos on ok niin se sitten pakkaseen. Yksi siis neljästä tippui joukosta viikonloppuna. Huomenna soittelen jälleen, että miten kävi, pelastuiko vai oliko tää taas tässä. Huomenna myös siirtoajankohtaan nähden samoihin aikoihin pistän gonapeptylin. Ja sitten piinaillaan taas urakalla. Huh. Vähän tuo kahden siirto aina tekee epävarmaksi, mutta jos biologi suosittelee niin sillä mennään ?. Eikös sen kiinnittymisenkin pitäisi tässä jo lähipäivinä tapahtua, noin 5-8 päivää hedelmöittymisestä? Yksin: meillä siis kriittiset päivät kiinkittymisessä alkaa ? Tarrasukkia nyt sinne ja tänne ja kaikille ja ja… olen ihan jotenkin nyt niin toiveikkaalla mielellä ?. Katsotaan miten käy, ensiviikolla testaillaan jo.

      Elyssa, mulla myös tiputteli pitkään ensimmäisen negan jälkeen, mutta tuo laastari on kyllä vieras. Tiputtelu silloin myös lisääntyi kun lomalla runsaammin drinksuja ja viiniä maistelin niin jotenkin liitin, että olsi siitäkin johtunut.

      Kiitos Hanisteri tsempistä, toivotaan ? Ja toivotaan, että teilläkin odotus palkitaan… raastavaa tosiaan tuo odottelu.

      Tsemppiä muillekin hoitoon!

      Muokkaan vielä senverran, että osa siis icksattu ja osa maljalla… jännää, pitää muistaa huomenna kysyä vielä, että mikä oli mikäkin… meni ihan ohi ?

      Vielä muokkaus, yksin: siis sullahan siis se punktio olikin 3vrk ennen mya eli kiinnittymisaika siis oli varmaan jo vkloppuna ?, toivotaan, että oireet olivat sitä ?, ja se rööki pois, hyi hyi.. ihan jo itteskin takia (tätä varmaat haluat nyt just kuulla ?).

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta sitten Pulu.
      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta sitten Pulu.
    • #9512
      Hippu
      Osallistuja

      Tervetuloa mukaan Kerttu75 ja Pakkaskukka 🙂 Samankaltaisia ajatuksia mullakin iästä. Se ei ainakaan auta näissä tilanteissa. Välillä ajattelen, ettei tässä ole mitään järkeä, että mekin (neli- ja viiskymppisinä) yritämme vielä hoidolla saada lasta, että tulemme todennäköisesti kuitenkin kuulumaan siihen ryhmään, joka jää tuloksettomiksi ja joista voi ajatella, että olisivat edes aiemmin hakeutuneet 🙁 Pieni osa jaksaa vielä toivoa, entä jos kuitenkin… ja yritän muistuttaa mieleen muita vanhemmalla iällä hoidolla tai ilman lapsen/lapsia saaneita. Ensi vuoden aikana hoidot joka tapauksessa meillä päättyvät, mikä on kyllä helpotuskin, että tämä raskas elämänvaihe päättyy, joko surullisella tai onnellisemmalla tavalla. Enemmän varaudun surulliseen, mut yritän jaksaa vielä pitää kiinni toivostakin. Yrittäkää tekin ❤

      Pululle nyt tsemppiä ja onnea piinailuun, sulla onkin peräti kaksi blastokystialkiota matkassa ❤

      Samoin Yksin- ja kaikki muutkin piinailijat, paljon tsemppiä ja onnea matkaan 🙂

      Itse olen pahimmasta pettymyksestä päässyt eteenpäin. Soittelin klinikalle tänään. Välikierto siis pitkän hoitokaavan vuoksi. Joulukuulle toivottavasti päästään tekemään PAS, joka tarkoitus tehdä luonnolliseen kiertoon.

      Voimahaleja teille kaikille näitä myllerryksiä kokeville ❤

    • #9513
      Nimetön
      Ei-aktiivinen

      Heipä hei kaikille 🙂 Uusi tulee mukaan jutusteluun.

      Hiukan taustaa. Lapsettomuus ollut tiedossa vuodesta 2002 jolloin tehtiin suuri leikkaus endometrioosin vuoksi. Vuodet on kuluneet, sama mies ollut vierellä koko ajan. 2006 vuodesta asti selvitetty oireita joihin löytyi syy 2008, Kilpirauhasen vajaatoiminta. Hoitotasapainoa on haettu useampi vuosi ja IVF-hoitoihin (yksityiselle) hakeuduimme 2011 vuoden lopulla. Hoitoja ei kuitenkaan aloitettu koska Kilpirauhas-arvot olivat edelleen huonot ja painoa liikaa IVF-hoitoon 🙁

      Lääkitystä, ruokavaliota ja liikuntaa on säädetty ja viimein 2014 keväällä paino alkoi pudota ja sitä lähtikin 25kg kunnes elämä heitti päin seinää viime syksynä. Olimme laittaneet IVF-hoito pyynnön julkiselle puolelle ja saimme kirjeen että lokakuussa on ensimmäinen käynti 🙂 Kuitenkin juuri ennen ekaa käyntiä pohja putosi elämältä ja avioliittomme kävi läpi pahimman kriisin mitä koskaan.

      IVF-hoidot kuitenkin aloitettiin koska paino ja kilpirauhas-arvot olivat hyvät. 1. IVF läpikäytiin viime keväänä. Munasoluja saatiin hedelmöittymään 6 niistä 3 selvisi siirtoon asti. Yksi siirrettiin tuoreena ja myöhemmin 2 yhtäaikaa PAS:na. Kaikista nega. Minulla on vain yksi munasarja joten tulos oli todella hyvä mutta näin jälkeen päin, en oikein muista tuosta ajasta mitään 🙁 En tiedä kuinka jaksoin läpikäydä koko hoidon ja suren kun koen että se meni ”hukkaan” koska kehoni on aivan varmasti ollut äärimmäisen stressaantunut.

      Olemme käsitelleet kriisiä nyt reilun vuoden, aika on ollut todella raskasta mutta samalla myös hyvin silmiä avaavaa. Valoa on tunnelin päässä. Se minkä kriisi + hormonit teki keholleni ei ole kivaa 🙁 Paino nousi 25kg ja nyt olen taas tilanteessa että paino pitää saada alas ennen 2. IVF-hoitoa.

      Jos teitä ei haittaa niin mielelläni kirjoittelen tänne vaikka IVF ei ole juuri nyt parhaillaan menossa. Kaipaan tukea, teiltä jotka tiedätte mitä läpikäyn lapsettomuuden vuoksi ja samalla saan tukea tähän suruun jonka kriisi aiheutti koska se on vielä jollain tavalla taustalla varmasti vielä pitkään.

      Huolena on ikäni (37), endometrioosi joka saattaa lisääntyä hormoonihoidosta huolimatta ja pelko ettei paino putoa vaikka teen mitä. Tavoite on saada painoa pois niin että hoidot voisi aloittaa ensi helmikuun lopulla. Tällöin saisimme lääkkeet tämän vuoden puolella, mutta tuo on todella tiukka aikataulu…

      Tunteet on hyvin sekavia, suru, pelko, ahdistus, ikävä, itsensä moittiminen… Lapsettomuus sinällään on jo ollut hyvin rankka asia ja kun siihen lisätään päälle kriisi (joka osittain aiheutui lapsettomuudesta sekä minun endometrioosista) on tämä todella raskasta hetkittäin. Väsymys on sanoinkuvaamaton kaiken tämän keskellä.

      Vahva tahto tulla joskus äidiksi vie eteenpäin, puskee anteeksiantamaan ja vaatii katsomaan eteenpäin, ei taaksepäin. Sillä voimalla menen.

      Tsemppaan teitä lisää kunhan luen rauhassa kirjoituksia <3 Onnea plussanneille ja älkää antanko periksi te joilla se nega tuli kaikesta huolimatta.

      -Tuikku-

    • #9514
      Tuikku
      Osallistuja

      No niin nyt sain nimenkin mukaan 🙂

      -Tuikku-

    • #9517
      yksin–
      Osallistuja

      Kiitos myös sulle pulu! <3 kyllä aika epätoivoinen olo on ollut kipujen vuoksi suurimmalta osin 🙁 mutta tupakka jäi! Kyllä. Ajattelen että joko tai. Käyn tänään ultrassa varmistamassa ettei mitään tulehdusta ole kehkeytynyt. Näkeeköhän ne siellä onko alkio vielä kyydissä? Pulu milloin ajattelit testata?:) ja tsemppiä!!! ♡

      Tervetuloa myös mun puolesta kaikki uudet tänne! En ole itsekkään paljon kirjotellut tänne, nyt kun piina aika meneilllään en malta pysyä poissa 🙂

      • #9518
        Pulu
        Osallistuja

        Ehkä hyvä varmistaakin, ettei ole mitään ylimääräistä. Mulle sanottiin, että gonapeptyl pistos voi joskus laukaista hyperiäkin, mutta siirrossa kun ultrattiin niin samalla katsoi, ettei ole jäänyt nestekertymiä tms niin ei olisi sitä vaaraa. Ei taida alkiota nähdä vielä ultralla, kyllä se niin pieni on, että hukkuu kohdun limakalvoihin. Itselle veritestipäivä ensiviikolla keskiviikkona tai lauantaina omatoimisesti, tähtään veritestiin.

        Hyvä kun lopetit ? Olen sanonut omalle tupakoivalle ystävälle, että jos jatkaa niin se on mua kohtaan, kuin isku vyön alle (hiljattain puheli kuinka tiukkaa tekee niin tuli itselle oikein kyynel silmään, kuka reagoi mitenkin, itse näin). Alat vaikka kutomaan villasukkaa tms niin saat tekemistä (youtubesta opettelin uudelleen sitten ala-asteen, sujuu jo ? tekee hyvää ja auttaa stressin siedossa).

        Tervetuloa uudet munkin puolesta! ? Muista itsekin pitkään vain seuranneeni muiden keskusteluja ja odotin kokoajan, että miksi ei kukaan kirjoita vähään aikaan mitään… odotin uusia tuloksia muilta ja jännäsin kellä meni mitenkin. Yksikin onnistuminen sai tunteen, että jos hän, niin miksi ei mekin. Tällä tiellä mennään. Nyt tavallaan se paras aika, mutta todellakin myös stressaavin ja pelottaa lopputulos jo valmiiksi. Ei auta, kun yrittää nyt vaan olla rauhassa ja katsoa loppuun asti. Ja mitä useammin kirjoittelee niin kyllä se ainakin omalla kohdalla tuo lievitystä piinaan ym. eli antaa palaa vaan. Ja vaikka tulee kirjoitteluun taantuminen niin silti seuraan kokoajan taustalla. Loppuun asti mennään yhdessä.

        Ja kiva kuulla Hippu, että pettymykset voitettu ja eteenpäin mennään. Kummia me naiset kun itse itsemme korjataan yhä uudelleen ja uudelleen ??? Siitä on sisukkaat naiset tehty!

        • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta sitten Pulu.
        • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta sitten Pulu.
    • #9529
      Marine
      Osallistuja

      Elyssa, mulle määrättiin myös Estradot-laastarit. Lääkkeellinen PAS siis tulossa. Olipa muuten huvittava lukea laastareiden pakkausselostetta, niitä kun käytetään vaihdevuosioireisiin 🙂 Ja mikä vielä huvittavampaa, äidilläni on juurikin tuon merkkiset laastarit käytössä 😀 Nyt vain odottelen menkkojen alkua, että pääsee laastareita liimailemaan!

      Pinpin, mikä sun tilanne? Mitä ultra näytti?

      Ja uusille tervetuloa sekä tsemppihalit kaikille!!

    • #9531
      Pulu
      Osallistuja

      Ei jäänyt pakkaseen taaskaan mitään ??. Kyydissä kuitenkin kaksi, joista toinen ivf ja toinen icksattu. Toivossa on hyvä elää, tosin sama kaava toistuu aina vaan. Nyt sitä ihmettä tarvittaisi jo. Mitään tuntemuksia ei ole ja tähän astiset oireet hiipuvat päivä päivältä. Tuumailin jo, että oliko virhe kahden siirtoon ja olisiko toinen ollut hyvä pakastaa ja siirtää sitten yksinään. Tiedä taas mikä kannattaa ja mikä ei. Tukeeko nuo kaksi toinen toisiaan vai onko yhdellä paremmat mahdollisuudet? *huoh*

    • #9532
      yksin–
      Osallistuja

      Pulu, kyllä se tupakointi vaan on vaikea lopettaa! Omasta mielestäni sen takia koska se on vaan niin tapa. Mutta olen osittain jo näiden hoitojen aikana irti päässyt niin ei itellä tunnu enää niin hirmu vaikealta. Kävin ultrassa ja helpottunut olo kun ei ollut mitään erikoista, vaan kipu johtunee vielä punktiosta. Seuraillaan kumminkin, ilmeisesti pientä hyperin vaaraa. Hymyillen lääkäri sanoi että kohdun limakalvolla näkyy selvä poikkeama, mutta odota rauhassa testiin vielä noin viikko. Varsinaista testipäivää mulle ei siis ole annettu! Jokohan isänpäivänä uskaltais testata? 🙂 sillon ois siirrosta 12 päivää..

    • #9533
      Pulu
      Osallistuja

      Hyvä, ettei mitään ihmeempää ollut, pidetään peukkuja, että poikkeama olisi The One ? kyllä sunnuntaina jo uskaltaisi ekan testinkin tehdä ? Itse odotan veritestiin, mutta jos jotain selkeitä oireita tässä olisi niin toki vähän varaslähtöä ottaisin.

    • #9534
      Joutsen83
      Osallistuja

      Kiinnostais tietää että mitä lääkityksiä teillä on ollut PAS:ssa. Itse jouduin nyt muutaman päivän syömään Letrozollia. Uskaaltaakohan pyytää 2 alkion siirtoa =/

    • #9535
      Nimetön
      Ei-aktiivinen

      Tervetuloa uusille! Tämä foorumi todella auttaa jaksamisessa hoitojen keskellä. <3

      Me päätimme nyt kuitenkin odottaa eli emme vaihda yksityiselle ainakaan vielä. Saatetaan päästä ”jo” tammi/helmikuussa hoitoihin, niin ehkä sen jaksaa odottaa juuri ja juuri. Huokaus. Nyt täytyy vain yrittää keskittyä kaikkeen muuhun. Töihin, sosiaaliseen elämään ja ennen kaikkea jouluun<3. (Ja tietysti yritämme luomusti, jos vaikka ihme sattuisi kohdallemme. Joopa joo.)

      Niiiin paljon tsemppiä ja voimia kaikille tälle tielle! Plussatuulia, tarrasukkia ja vauvaliimaa ja mitä kaikkea vaan tarvitaan onneen! <3

    • #9536
      Nimetön
      Ei-aktiivinen

      Yksin- voihh! Kuulostaapa hyvältä ?❤️??.
      Tervetuloa uusille myös täältä ?, vaikka en itse kovin aktiivisesti olekaan nyt kirjoitellut.
      Täällä piinaillaan viidettä päivää (vai neljättä, kun pe oli siirto?). Eikös alkion olisi nyt pitänyt jo kiinnittyä, jos on kiinnittyäkseen?
      Eipä kyllä mitään ihmeellisiä tuntemuksia ole. Tissit on turpeena ja vähän arat, mutta niin mulla on kyllä aina ennen menkkojakin. En taida uskaltaa testailla edes kotona vaan meen sitten ens ke verikokeeseen.
      Vai pitäiskö kuitenkin testata etukäteen?Kun verikokeiden tulosten yhteydessä saan tietää onko yhtään alkiota saatu pakkaseen. Jos tulee nega ja yhtään alkiota ei ole selvinnyt pakkaseen niin tulee tuplapettymys?

      Kaikille nyt kovasti taas tsemppiä omiin vaiheisiin ??

    • #9538
      yksin–
      Osallistuja

      Joutsen, mulla oli tuo lrtrozol kahdessa inssissä, hyvä vaste oli lääkkeellä, ne sivuoireet oli vaan ihan kammottavat:O

      Binkku, kyllä se aika loppujen lopuksi äkkiä menee. Mekin jonoteltiin huhtikuusta ivf.ään. 🙂

      Mulle ei puhuttu tuosta veritestistä mitään? Pitäiskö se ite varata? Kokoajan sellainen tunne että menkat alkaa, toivon vaaan että ei. Koskaan en oo sinne testiin asti edes päässyt. Nyt jokainen varvaskin ristissä! Jos uskaltaisin sunnuntaina testata 🙂 ♥♥ vielä muokkaan tätä,voikohan lutinus vaikuttaa sitten testin tulokseen? Kellään muulla ei täällä sitä käytössä?:O on siis progesteroni hormooonia

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta sitten yksin--.
    • #9540
      Hanisteri
      Osallistuja

      Pulu täällä pidetään peukkuja ja isovarpaita ristissä, että kaikki menee teillä hyvin. <3 Eihän noista itse voi tietää mikä kannattaa ja mikä ei, pakko vaan luottaa ammattilaisen näkemykseen. Teitte varmasti oikean päätöksen! 🙂

      Paljon tsemppiä piinailuun Pakkaskukka ja yksin-! Kunpa yksin- lääkärin näkemä ”poikkeama” olisi pienokainen <3

      Joutsen83 mulla on ollut molemmissa PASeissa Letrozolit. Sitten muutamina päivinä yksi naksautus Ovitrelleä ja taisin toisessa PASissa laittaa myös pari Orgalutrania, kun muuten siirto olisi osunu viikonlopulle. En koskaan huomannu mistään mitään sivuoireita, paitsi nyt kun kaikki en pistä/syö mitään välikierron takia. Tuntuu että tunteet heittelee ihan minne sattuu.

      Meillä oma piina päättyi eilen, viidestä balstokystista otettiin näytteet, jotka lähtee tänään lomalennolle Englantiin 🙂 Tuloksia odotellaan vasta ensi kuussa, nyt VOISI siis ottaa rennosti. En vaan ehkä muista miten se tapahtuikaan?

      Kaikesta tästä piinasta ja omien tunteiden vuoristoradasta johtuen käytiin eilen psykologilla. Ja mietin vaan miksei menty ennen! Ihan mahtavaa purkaa tunteita ulkopuoliselle, joka ohjasi meidän keskustelua järkevään suuntaan (eli ei alettu jankkaamaan mistään!) Suosittelen 🙂

      Tervetuloa vielä kaikille muillekin uusille! Toivotaaan, että kohta joku saisi jo siirtyä pois tästä keskusteluryhmästä plussanneiden puolelle 🙂

    • #9541
      Elyssa
      Osallistuja

      Hieno juttu yksin-, että sait lopettettua 🙂 onhan nuo piinapäivät ihan tuskaisia ja aika tuntuu matelevan. Mä en tiedä miten julkisella menee nuo veritestit? Mulla ainakin ohjeena tehdä raskaustesti tiettynä päivänä ja ilmoittaa sen tuloksesta klinikalle.

      Olen nyt kyllä aika varma, että onnistumisten vuoro olisi näiden pettymysten jälkeen <3 ja Pulu, ikävä ettei pakkaseen päätynyt mitään. Toivotaan, että nuo kaksi tai edes toinen selviytyisi matkassa loppuun asti 🙂

      Täällä alkoi vihdoin viimein kunnolla vuoto ja (vaihdevuosi-) laastari paikoillaan. Ensi viikolla ultraa ja siirtoa viikolla 47 mikäli kaikki menee hyvin. Suurin huoli tietysti, että alkio selviää sulatuksesta. Juttelin alustavasti lääkärille, että jos tarvetta on, niin toiseen IVF:ään lähdettäisiin mieluusti saman tien ja sain käsityksen, että ainoastaan oma jaksaminen olisi esteenä eli täällä meillä päin ei ilmeisesti jonot ole kauhean isot. Nähtäväksi jää ja nyt vain odottelua.

    • #9545
      Nimetön
      Ei-aktiivinen

      Nyt Hanisteri niin relax kuin vaan ikinä pystyy ?. Hienoa, että kävitte psykologilla puhumassa ??. Kyllä se tosiaan yleensä kummasti helpottaa, kun joku täysin ulkopuolinen ammattilainen kuuntelee ja auttaa jäsentämään omia ajatuksia. Suosittelen myös kaikille ❤️

      Elyssa mä olen julkisella hoidossa ja mun mielestä meille ei edes sanottu milloin vois testata kotona. Labrassa odottaa lähete 11.11. ja sillon pitää mennä veritestiin. Sitä nimenomaan painotettiin, että sinne on mentävä, vaikka menkat alkais.

      Pulu onko sulla mitään oireita/tuntemuksia? Mulla vaan edelleenkin tissit muhkeina ? ja arkoina. Mitään muuta ei tunnu. Paitsi päässä surraa sata asiaa tietysti ?

      Tsemppiä ja voimia kaikille. Plussa uutisia odotellessa ???

    • #9548
      Pulu
      Osallistuja

      Täällä ei ole tuntemuksia tullut. Nännit vielä hieman arat, mutta hiipuneet pikkuhiljaa eli ennen punktiota kun oli niiin arat, että suihkussakin teki kipeetä. Vähän väliä niitä tunnustelen ? hih… että jos olis lisääntynyt.

      Punktion jälkeen olleet melkoiset ruokahalut ja kokoajan tekisi mieli jotain syödä, lähinnä roskaruokaa… sama ilmiö edellisilläkin kerroilla. Googlettelen vähän väliä, että koskas se kiinnittyminen nyt pitikään olla jne ja aina unohdan ja taas katson, että koskas ja… viimeyönä oli kyllä levoton ja ajatukset pyöri päässä. Välillä teksisi mieli itkut tirauttaa ja surra kohtaloaan, mutta taas kohta kädet puuskassa, että minähän en luovuta ?.

      Kiitos peukuttajille, nyt sitä tarvitaan ? Tsemppihalit kakkille myös täältä!

    • #9549
      Nimetön
      Ei-aktiivinen

      Juu sama mulla Pulu, punktion jälkeen ei voinut juuri edes nännejä hipaista. Nyt ei enää nännit niinkään kipeet, koko rinnat arat ja isot ??. Mutta niin kun taisin tuolla aikasemminkin mainita, mulla aina ennen menkkoja rinnat arat ja turpeat. Vaikea sanoa eroaako tää nyt sitten siitä mitenkään ?. Koko ajan pelottaa, että kohta ne menkat kuitenkin alkaa.

      Millos se kiinnittyminen siis nyt olis pitänyt tapahtua tai tapahtuu?

      Oliko Pulu niin, ettet meinaa kotona testata? Mä meinaan kans odottaa veritestiin.

      Juuh, melkosta tunnemyllerrystä täälläkin. Mutta sit yritän miettiä, että ehkä pakkaseen on saatu kuitenkin alkioita, jos nyt käy niin, että nega tulee. Ja voihan sitä sitten miettiä vaikka luovutetulla munasolulla yrittämistä.

      Yritetään pitää positiivista mieltä yllä ??

      • #9550
        Pampula
        Osallistuja

        Testailen ensin, osaanko käyttää tätä. Ennen kuin alan enempiä jaarittelemaan…?

    • #9551
      Elyssa
      Osallistuja

      Pakkaskukka, ok, vaihtelisiko nuo käytännöt sitten alueittain, koska jokaisen siirron jälkeen minulle määrätty testipäiväksi yleensä se 2 viikkoa siirrosta ja sitten vain testitulosta pitää ilmoitella molemmille klinikoille. Ei ole kertaakaan veritesteistä ollut puhettakaan. No selkeitä negoja nuo kaikki olleetkin; en ole kertaakaan ilman vuotoja testipäivään asti päässyt. Ehkä vielä joskus 🙂

    • #9552
      Pampula
      Osallistuja

      Olen kyllä SIMPUKASTA tiennyt jo vuosia, mutta nyt vasta tänä syksynä tutustunut sivuihin ja löytänyt tämänkin foorumin. Tässä kun on ollut taas tarvetta jakaa ja lukea muiden ajatuksia ja kokemuksia.

      Me aloitettiin neljäs icsi-hoito syyskuussa, pitkän lähes kahden vuoden pohdinnan jälkeen! Kolmas hoito pettymyksineen kävi niin raskaaksi, että oli psykologit ja lääkityksetkin tarpeen… Nyt sitten uskaltauduttiin jälleen leikkiin pelokkaan toiveikkaina.

      Hoito tehtiin siis n. 2 kk sitten. Saalis oli hyvä (paras ikinä). 14 munasolua, joista 10 hedelmöittyi ja 8 lähti jakaantumaan! Kaikki kahdeksan meni pakkaseen, koska lääkäri arvioi hyperin riskin niin suureksi. Olin pettynyt. Olisin halunnut päästä tietenkin heti yrittämään, kun vihdoin oli siihen asti uskaltauduttu!

      Runsas vuoto alkoi jo viidentenä päivänä punktiosta! Onko kellään vastaavaa kokemusta? Aiemmissa hoidoissa on aina päästy tuoresiirtoon ja tukilääkitys ollut käytössä, joten vuoto on pysynyt poissa pidempään. Tosin alkanut aina tuotesiirroissa kymmenennen päivän tienoilla, lugeista huolimatta.

      No, kun pääsin alun pettymyksestä, olen osannut iloita pikkuruisten suuresta joukosta pakkasessa! Ohjeena oli odottaa seuraavat menkat ja nyt tässä kierrossa (joka alkoi 29.10.) oli tarkoitus aloittaa oviksen bongailu ja jännittäminen hoitoon pääsystä…

      Vaan kuinkas sitten kävikään… Viikko sitten loukkaannuin liikenneonnettomuudessa! Lannerankani murtui! Melkein ensimmäinen ajatus kovassa tuskassa oli, että ”miten käy meidän vauvahaaveiden?!?!”

      Jatkan tarinaa toiste, nyt jatkuu lepäily sairasvuoteella…

      Että näin.

    • #9554
      Pulu
      Osallistuja

      Juu ei ollut ajatuksena mulla testailla aikaisemmin… yksi clearbluu kaapissa odottelee kylläkin, mutta ajattelin toistaiseksi niin, että jos verikokeessa vaikka tulisikin ylläri + niin käytän sen siihen, että näen ns. omin silmin ja voin sitten säästää (nyyh… kuulostipa epätoivoiselta).

      Testipäivä 2 vk siirrosta, mutta verikoe näyttää jo n 3 vrk aiemmin ja haluan tietää onko yritystäkään ollut, että istukka olisi yrittänytkään muodostua (viimeksi samaisena päivänä ”satoi kaatamalla” eli en päässyt testailemaan).

      Blastosiirto tietty kun tehdään myöhemmin niin testipäivät eivät kuitenkaan siirry… sama päivä kun lasku tehdään hedelmöittymisestä. Siksi vähän hämää nämä koska kukakin testaa siirrosta, kun siirrot tehty eri päiväisille alkioille. Käytännössä mulla siis ensi ke verikoepäivä on 9vrk siirrosta, mutta 14 vrk punktiosta. Kotitesti taas olisi 3vrk myöhemmin. Pöh… menin jo itekin sekaisin ?.

      Kiinnittyminen ymmärtääkseni tapahtuu 5-8 vrk hedelmöittymisestä eli blastokystin pitäisi lähes heti alkaa hakea paikkaansa. Mulla siis maanantain siirrosta viimeistään huomenna torstaina pitäisi olla kyytiläisellä tiukka ote (turha toivo). Gonapeptylin tuikkasin eilen eikä edelleenkään mitään missään. Nuo lugejen aiheuttamat menkkatuntemukset jo on tuttua, eikä enää onneksi hämää, kuten ekalla kerralla. Magnesiiumia olen napsinut kokoajan, joka ehkäisee kramppeja eli siinä voi olla helpotusta jollekin jos niistä kokee kärsivänsä. Jostain googlailin, että kohdun voimakas supistelu voisi estää kiinnitymisenkin… tiedä sitten. Kenellä mitenkin.

      Voi Pampula mikä huono tuuri ? tsemppiä paranemiseen. Onneksi pakkas saalis on mahtava, wau. Kiinnostaisi kuulla millaisia saldoja oli aiemmin ja mikä mielestäsi vaikutti, että nyt oli mitä parhain? Tervetuloa jakamaan ajatuksia ?.

    • #9555
      Lumikko
      Osallistuja

      Eipä tullut vieläkään sitä kauan kaivattua toista viivaa ja vuotokin alkoi kunnolla eilen. Huomenna kuulen verikokeen tuloksen ja pakkassaldon. Saa nähdä onnistuisiko PAS vielä tämän vuoden puolella. Se olis sitten kahdeksas siirto, en tiedä miten siihen pystyisi optimistisesti enää suhtautumaan…
      Toivottavasti teillä muilla piinailijoilla olisi parempi onni matkassa!

    • #9557
      Pampula
      Osallistuja

      Pulu, aiemmat kolme hoitoa ovat tuottaneet siirtokelpoisia alkioita 4,6 ja 6. Sulatusvaiheessa kaikki luvut ovat kutistuneet yhdellä, joka ei kyllä ole huono ”menetysprosentti”. Meillä alkiot ovat lähes aina näyttäneet hienoilta, mutta ongelmaa vissiin kuitenkin alkioiden laadussa (miehen kromosomipoikkeavuuden vuoksi siittiöitä mitätön määrä). Kiinnittymisessäkin saattaa olla ongelmaa. Nyt onkin tarkoitus ottaa kaikki konstit käyttöön esim. alkioliima.

      Tässä hoidossa tein itse vain sen, että jätin ruokavaliosta lähes kaiken sokerin pois (olen normaalipainoinen). En tiedä oliko yhtään mitään merkitystä, mutta jotenkin ajattelin, ettei sokeri ylipäätään ole kropalle hyväksi…

      Hoito tehtiin lyhyen kaavan mukaan (kuten myös ed.). Elonva oli lääkkeenä + Bemfola ja Orgalutran jarruttelemassa. Se oli muutoksena aiempaan, että kypsyttelyä jouduttiin viikonlopun vuoksi jatkamaan yksi ylimääräinen päivä. Ehkä minun munasolut tarvitsivat sen, koska nyt hedelmöittymisprosentti oli parempi, kuin aiemmin. Mulla on aina saatu runsaasti munasoluja, Se ei ole ollut ongelma koskaan.

      Meillä tosiaan hoidon jatkuminen, eli siirtoihin pääsy siirtyy jonnekin ensi vuoden puolelle. En ole sitä osannut nyt vielä surra, kun päällimmäisenä on ollut kiitollisuus siitä, että ylipäätään selvisin hengissä! Ja siitä myös että kävelykykyni säilyi!

      Hassua, kun siirtoon ei ”hyperinpelossa” päästy syyskuulla, ajattelin että nyt ehdin hoitaa selkäni kuntoon ennen siirtoa. On nimittäin mietityttänyt miten oireileva selkäni kestäisi raskauden. Arvatkaa vaan, aloinko kuntouttamaan selkääni hyvistä aikeista huolimatta!? No, enpä tietenkään! Nyt olen siinä tilanteessa, että kuntoutus on välttämätön! ?

      Uskon Jumalaan ja luin onnettomuusaamuna raamatunpaikan, jossa luvataan, että ”kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat”. Luotan siihen, että tälläkin on tarkoitus!

      Kyllästytän teidän pitkillä jaaritteluilla heti alkuunsa! Mutta kun minulla on nyt tätä aikaa! ?

    • #9558
      Pampula
      Osallistuja

      Täällä on ollut paljon nyt suuria pettymyksiä, viimeisin Lumikolla! Pahoitteluni teille kaikille! Ne fiilikset on karmeita!?

    • #9559
      Joutsen83
      Osallistuja

      Olen todella pahoillani puolesta Lumikko =(

      Ja muille jota jaksoi vasta kysymykseeni niin suuri kiitokset =)

    • #9560
      yksin–
      Osallistuja

      Piinapäivät niin matelee. Kun hetkeksi edes voisi olla ajattelematta! Parin päivän ajann kuvitellut että saadaan kesävauva. Nyt taas aika alamaissa..:-( tissi kivut poissa. Ainoat tuntemukset menkkakivut. Mulla kierto yleensä 28-32 päivää, eli josko se sittenkin on ihan turhaa isänpäivänä vielä testailla kun olis vasta kp25…olis vaan ollut niin ihana yllätys miehelle.mutta tuntuu vaan ettei meille voi niin ihanasti tapahtua.. ääääääh!!!!!

    • #9561
      Kipinä
      Osallistuja

      Huomenta kaikille! Ja tervetuloa uudet!! Mukavaa saada uusia keskustelijoita 🙂
      Kiitos Pulu vastauksesta DHEA- kysymykseeni! Kysyin vielä uudestaan lääkäriltä reseptiä ja sainkin! Hän olikin toinen lääkäri. Nyt olen helpottunut, että saan nappailla niitä, vaikka niistä ei välttämättä ole mitään hyötyä. Henkistä helpotusta kuitenkin :D. Meillä lääkäri päätyi nyt kuitenkin siihen, että ivf- hoitoa ei kannata tehdä heti uudelleen koska munasarjat eivät olleet vielä palautuneet edellisestä hoidosta. Meille seuraava hoito tulee vasta tammikuussa. Tämä oli meille enemmänkin helpotus, koska edellinen hoito oli niin stressaava. Nyt sitten keskitymme muutaman kuukauden muihin asioihin ja jätämme hedelmöityshoidot vähän taka- alalle. Paljon tsemppausta muille, joilla hoidot ovat meneillään tai juuri alkamassa!!! Toivotaan, että saisitte niistä parhaan mahdollisen tuloksen!! <3 Lämmin halaus niille, joille hoito tuotti surua <3

    • #9562
      yksin–
      Osallistuja

      Tuikku, voimia teille! Ymmärrän täysin tuntemuksesi, täälläkin alettiin käydä kriisiä läpi noin vuosi sitten, tosi rankkaa on ollut varsinkin kun hoito hoidon perään eikä se plussa edes vilahda koskaan. Meillä vikaa minussa ja kylllä on ollut itsesyytöksiä, yms ja niin paljon itkua. Omilla sisaruksillani on lapsia, mieheni sisaruksilla ei. Ja niin kovin appivanhemmatkin sitä lapsen lasta on toivonut. Tunteet heittelee jatkuvasti. Välillä tietysti paremmin mennyt ja hoitoja jaksettu jatkaa. Jos tämä siirto nyt negan tuo, en tiedä miten taas eteen päin. Se valo on vaan löydettävä sieltä tunnelin päästä!♥♥

    • #9563
      Nimetön
      Ei-aktiivinen

      Huomenta ?

      Elyssa varmaankin nuo testauskäytännöt vaihtelee klinikoittain.

      Kipinä, ehkä tauko tekee ihan hyvää. Kroppa ja ennen kaikkea mieli saa hetken levähtää ??

      Lumikko halaus täältä ja voimia ❤️❤️

      Pulu kiitos noista tiedoista. Mulla nyt pp6 eli alkion olis pitänyt tarrata kiinni jos on tarratakseen. Onko Pulu tullut mitään uusia tuntemuksia ??

      Yksin- niin samoissa fiiliksissä mennään täällä! Aika ei kulu millään ja jostain syystä on vaan sellanen olo ollut eilisestä, että nega sieltä tulee. Oliskin niin ihanaa aviomiehelle ja omalle isälle kertoa isänpäivänä iloisia uutisia! Tosin mulla se veritesti on vasta ens ke ja siihen kyllä taidan odottaa edelleenkin.

      Harmittaa sekin, että jos yhtään alkioita ei saada pakkaseen ja aloitetaan uusi IVF hoito tammikuussa, niin taas pitää lääkkeistä maksaa se 612€ ennen kuin Kelan maksukatto täyttyy ??

      Noh, ehkä ei nyt pitäisi taas mennä asioiden edelle vaan yrittää jaksaa ensin katsoa tämän hoidon tulokset loppuun.

      Osaako joku kertoa kuinka paljon rahaa lääkkeisiin kuluu, kun tehdään PAS? Jos ei tehdä siis omaan kiertoon vaan lääkkeellisesti.

      Plussa tuulia piinailijoille ja kaikille voimia omissa koitoksissa ??

    • #9564
      Pinpin
      Osallistuja

      Tiiättekö.. Mä oon niin iloinen. 2 alkiota sulatettu, molemmat selvisivät. Toinen jakautunut ja toinen on ihan just jakautumassa. Jes. Tiedän että täältä tullaan vielä alas ja lujaa. Mut johan tässä 6 kk on tätä odotettukin!

    • #9575
      Nimetön
      Ei-aktiivinen

      Pinpin ihana uutinen ????!!

      Lueskelin äsken tuolta Omakanta järjestelmästä noita mun juttuja ja sielläpä sitten luki, että jos tämä hoito ei onnistu, niin uutta hoitoa ei meille julkisella tehdä. Nyt täytyy kyllä sanoa ihan suoraan, että vituttaa ?! Koska ensimmäisellä suunnittelukerralla puhuttiin kyllä kahdesta hoitokerrasta lääkärin kanssa.

      Noh, ei nyt auta kun vaan toivoa, että tämä hoito onnistuisi ja pakkaseen saataisiin alkioita.

    • #9580
      yksin–
      Osallistuja

      Pakkaskukka miksi siellä niin yhtäkkiä lukee!! Ikä? Pidän tosissaan peukkuja että teillä nyt onnistuu! En osannut kuvitellakkaan miten piinaavaaa tämä piina aika voi olla! Luulen että en pysty olemaan testaamatta kuitenkaan viikonloppuna. Tai sanokaa joku kannattaako se 😉 kaikenmoisia tuntemuksia taas ollu ja niin kiukkunen ja päätä särkeny pari päivää. Huhhuhhuh. Vai onko tää lutinuksen aiheuttamaa?!?! Vai kuvitelmaa kun sitä niin toivoo.. Lutinuksen yleisenä oireena on muuten tuo kohdun supistelu että toivottavasti se ei vaikuta alkion kiinnittymiseen… 🙁

    • #9582
      Nimetön
      Ei-aktiivinen

      Yksin- en mä todellakaan ymmärrä! Kai se sitten on toi ikä, ei lukenut mitään syytä. Kurjalta vaan tuntuu, että ensin luvattiin kahta hoitokertaa ??. Stressi vaan lisääntyi tästä ?

      Kiitos peukuista ja peukut myös sinne ??. Joo, tää on kyllä todellista kidutusta tämä piinailu (ei turhaan kutsuta oiinapäiviksi ?).

      Monethan kyllä testaa ennen veritestiä. Mulla kans kyllä käynyt nyt mielessä, että josko kuitenkin tekis testin kotona jo ennen sitä veritestiä. Äääääää, en mä tiedä ??.

      Mulla on käytössä Lugesteron niin en osaa kyllä sanoa tuosta Lutinuksesta. Mutta luulis ettei sitä käytettäis, jos siitä jotain merkittävää haittaa voisi olla.

      Koitetaan jaksella ?

    • #9584
      yksin–
      Osallistuja

      varmasti stressi lisäänty mut yritä siltikin olla stressaamatta niinku se olisikin jotenkin helppoa! ♥ saitteko pakkaseen mitään?

      Tuossa kun heräsin niin olo niinku olis pahimmankin luokan krapula! Ei sitten millään tää pääkipukaan mene pois 🙁 ja töihin piTäis.. mulla fyysisesti hirmu rankka työ niin pelkäään kokoajan miten se vaikuttaa… mulla ollu se prog. Hormoni liian alhainen niin siks lutinus. Tuota magnesiumia vois koittaa kyllä jos auttaa kouristeluun niinku pulu sanoi:-) tuskin siitä ainakaan haittaa olis! Nyt töihin…. ja piina jatkuu :O 😀

    • #9585
      Ilo2010
      Osallistuja

      Uusi piinailija ilmoittautuu joukkoon mukaan. Ensimmäinen ivf-hoito edessä, piikitys alkaa tänään puregon 100 yksikköä viidenpäivän ajan ja kp.7 eka ultra jossa annostusta tarkastellaan… hirmuisen jännät viikot edessä. Ja toiveissa siis esikoisellemme (nyt.5v) sisarus. Yritystä takana kakkosen kanssa 3 vuotta.
      Hoidot tehdään NKL- hormnipolilla. Hui, jännitää kyllä tuleva punktio ihan sairaasti !!

    • #9586
      Nimetön
      Ei-aktiivinen

      Tervetuloa mukaan uusille!

      Yksin- ei me edes tiedetä, jäikö pakkaseen mitään, koska Naistenklinikalla käytäntö, että kertovat asian sen puhelun yhteydessä kun soittavat veritestin tukoksen. Eli saattaa jopa tulla kaksi huonoa uutista sitten kerralla jos niiksen on ???

      Aiheuttaako se Lutinus sulla tota huonoa oloa vai voisko se olla jopa jotain hyviä uutisia ?? Ota vaan magnesiumia, ei siitä tosiaan haittaa ainakaan ole.

      Mulla alkaa olemaan jotenkin menkkainen olo ???. Tulis nyt se testi ja sais tietää onko pakkasessa mitään. Pää poksahtaa kohta!

      Näin tulevaisuutta ajatellen, osaako joku suositella Helsingistä noita yksityisiä klinikoita?

      Mun ankeutuksesta huolimatta plussa tuulia ja ihanaa viikonloppua kaikille ☀️☀️☀️

      • #9593
        Pampula
        Osallistuja

        Uskomatonta, että saatte tietää ”pakkassaldon” vasta tuossa vaiheessa!! Eihöhän tuon tiedon voisi kaivaa jo nopeemmin esiin. Löytyisikö KANNASTA tieto? Ihan ku peruspiinassa ei olisi riittämiin!

    • #9587
      yksin–
      Osallistuja

      Ai! Mulla tosiaan vaan se kotitesti. Ja muuten polttelee laatikossa :X
      Pääkipu meni ohi. Onneksi. Oon siis jo yli viikon tuota lutinusta käyttänyt, ja nyt vasta tällä viikolla ollut tuota huonoa oloa. Toivon niiiin että se olisi vain siitä plussasta johtuva.ää en tiedä. Välillä menkkamainen olo välillä ei. tosiaan pää kohta räjähtää ja google käy kun aika ei kulu millään 😀 pelottaa ihan hirmusesti että se on nega 🙁 miten siitä sitten eteenpäin taas. . . Minun ankeasta olosta huolimatta myös ihanaa viikonloppua kaikille 🙂

    • #9589
      Nimetön
      Ei-aktiivinen

      Nyt vaan toivotaan, että pääkipu ja huono olo johtuu raskaudesta yksin- ??

      Google on täälläkin ollut käytössä viimeisen kuukauden ajan ahkerasti. Oon yrittänyt nyt vähän hillitä itseäni, kun rupean vaan kuvittelemaan kaikenlaista ?

      Niin, sanopa se. Miten siitä sitten jos tulee nega ??. Olispa edes tieto, että pakkasessa olis alkioita!

      Pulu mitkä fiilikset siellä?

    • #9590
      vierailija
      Osallistuja

      Hei kaikki ja tsemppiä!
      Uutena täällä, hoitoja on pitkän kaavan mukaan takana ja edessä.
      Oon teidän juttuja lukenu ja mielessäni kommentoinu ja tsempannu, rohkenempa nyt itsekkin ottaa osaa keskusteluun.

      Ensimmäiset pitkän kaavan hoidot tehtiin 2010 huonoin tuloksin, munasoluja saatiin talteen 2 joista toinen tuoresiirtona ja nega, toinen ei selvinnyt pakastuksesta. 2011 uusinta yritys josta neljä munasolua, tuoresiirto plussasi ja meni kesken rv10. Samana vuonna Pas joka meni kesken heti alettuaan, niin huonosti oli sulatuksesta selvinnytkin.
      Pakkaseen jäi kaksi. Kaikkien vastoinkäymisten ja kamalien hoitojen jälkeen oli pakko pitää taukoa ja kerätä voimia.
      Taukoahan kertyi ja se teki hyvää tai niin luulin.
      2.11 kävin hakemassa ne kaksi pakkasukkoa kyytiin ja lääkkeelliseen kiertoon siirrettiin ja voi hyvänen aina kuinka olin unohtanut Kaikki sivuoireet/haittavaikutukset iskee päin näköä. Mulla jotenkin noi ikävät sivuvaikutukset tulee aina 200kertaisena ihan kaikista lääkkeistä. Ei tarvi edes avata sitä tuoteselostetta, viihdytään itseäni syömällä ensin lääkkeitä-kirjaan oireet ylös ja sitten vasta avaan tuoteselosteen ja huomaan löytäneeni 11/10 :/

      Siirrosta on nyt 4 päivää (5jos siirtopäivä lasketaan mukaan) hämmennystä herätti kun laitoin Lugea paikalleen niin sormeen jäi ruskeaa limaista vuotoa 🙁 Apua oliko se nyt sitten tässä? Joko ne kkt alkaa eikä päästy edes testaamaan?! Onko vielä toivoa?
      Itkettää ja harmittaa. Pakkanen on tyhjä ja koko rumba lähtee taas alusta.
      Ei varmaan harmittais niin paljon jos ei olis näin kipeä ja nyt tuntuu että ihan turhaan.
      Äh anteeks tää vuodatus nyt heti alkuun mutta kun ei ole ketään kenelle puhua niin johonkin tämä ahdistus nyt täytyy purkaa ettei se taas patoudu sisälle niinkuin edellis hoitokerralla.

    • #9591
      Pulu
      Osallistuja

      Tervetuloa uutena. Itsellä alkio olisi nyt 9vrk ikäinen ja olen viimeiset päivät odottanut niitä kiinnittymisen merkkejä. Mm tuota pientä vuotoa olisin jopa toivonut ja pitänyt merkkinä, mutta ei niin yhtikäs mitään. Kerran tuli pyyhittäessä, kuin pikkuinen rusehtava räkäpallo (en nyt sitten muuta kuivailevaa sanaa keksinyt) niin ajattelin, että kyytiläiset näyttäyty sitten siinä. Tuntuu myös jo siltä, että ne menkat sieltä kohta alkaa ? paskaa! Muuten olo on ollut kuitenkin ok eikä tässä oikein itkutkaan auta. Kai sitä alkaa vaan kohtalonsa pikkuhiljaa hyväksymään.

      Yritetään toki vielä julkisenpuolen kuviot… eli siinä mennään taas turhauttavasti monta askelta taaksepäin, kun yksityisen hoidoista ei voi hiiskuakaan, mutta katsotaan nekin kortit vielä. Odottaminen ei ole mun vahvin hyve vaikka kärsivällinen noin muuten olenkin… jos on kuukausien odottelua jne niin saa nähdä miten pää siinä kestää. Tähän asti on saanut niin hyvää palvelua ja hoitoa niin ahdistaa julkiselle siirtyminen jo senkin puoleen… toivottavasti en ala päätäni lääkäreille aukomaan, huh.

      Hieno uutinen Pinpin ?!! Onnea matkaan!!

      Pakkaskukka, eikö voi vaan soittaa sinne klinikalle ja kysyä miten siellä kävi? Tehtiinkö siis pitkä viljely vai kuinka? Toivotaan hyviä tuloksia niin pääsette jatkamaan jos nyr tämä kierto ei vielä tuo onnea.

      Hyvä yksin, jos alkaa olot helpottaa, pääkivut on karmeita.

      En tiedä mitä muut ootte mieltä, mutta usein kuuntele radio Novaa ja jo jonkun aikaa kun Vappu Pimiä pälättää ”esikoinen sitä ja nuorimmainen tätä ja lapsiperheen arjessa sitä ja kun sitten tätä” ai VITTU että oon niiin käyny kierroksilla, ei perkkele! Huh. No sainpa avautua siitäkin, kiitos ??

    • #9594
      Pampula
      Osallistuja

      Selkäni alkoi olla jo paremmassa kunnossa onnettomuuden jäljiltä… Tänään sitten selvisi, että joudunkin leikkauspöydälle ? Hoidot siirtyvät varmaan kauas hamaan tulevaan. Mutta jospa se selkä sitten kestäisi hyvin vaikka kaksosraskauden, kun on raudalla tuettu! Olen aina toivonut kaksosia, vaikka kätilönä tiedänkin riskit…

      Pakkohan nyt ainakin jonkun piinailijan on päästä plussan puolelle! Eikö se ole jo tilastollinen tosiasia! ? Tsemppiä!

    • #9595
      Salome11
      Osallistuja

      Heippa, täällä pidetään sormet ja varpaat ristissä että saadaan nyt niitä plussauutisia. En tiedä auttoiko minua se, että koitin parhaani mukaan unohtaa koko piinan (se on vaikeeta) ja silloin tällöin naukkailin lasin punaviiniä, jotta vähän rentoutuu. Ja se kyllä rentoutti + luin että parantaa kohdun verenkiertoa. Lisäksi pidin itseni positiivisessa mielessä kiireisenä, että ei tarvinut liikaa olla omissa oloissaan ja miettiä asiaa. Tsemppiä nyt kovasti. Plussanneiden puolella suurin osa on jo niin pitkällä, joten sinne kaivataan uusia alkutaipaleella olevia piinailijoita 🙂 Pulu, nauratti tuo Vappu-avautuminen. Just näin muakin ärsytti, kun hän kertoi jossain haastattelussa, että on jo niin kyllästynyt käyttämään imetysrintaliivejä. Voi kamalaa, kylläpä on raskasta!

    • #9596
      yksin–
      Osallistuja

      Täällä pysyy nova kiinni aina kun siellä on vappu pimiä!!! Oon kans niin raivonnu jo kolme ihanan mahtavaa päivää. VITTU!!!
      Ja aamu senkun valkenee niin hemmetin hienona taas. Taidan jäädä sängyn pohjalle koko päiväksi. Ootte silti kaikki mahtavan ihania! Ei tässä niin yksin taideta ollakkaan.:) Nyt pp 10. Pp11 jos siirtopäivä lasketaan? Testaanko huomenna? Testaanko . Testaanko . Testaanko . Jos ja kun uusi piina tulevaisuudessa edessä niin jotenkin muuten tämä piina aika on elettävä! Vaikka sitten sen punaviinin avulla jos voisi edes hetkeksi rentoutua. Eilen olin niiiiin kiukkunen. Tulee sellasia oikein kiukku puuskia. Ja kas, sitten illalla yksinkertasesti romahdin. Ei kyllä ole ketään kelle
      Puhua, kaikki samat ajatukset vaan jarraa päässä, mies on niin ihana, silti koen että ei voi täysin tajuta mitä sisälläni jatkuvasti jyllää. No mutta helpotti se kun sai ne kaikki itkut itketyksi.

      Melkein vois jo sanoa että tämän hoidon suhteen olen jo luovuttanut. Kaikki raskausoireet (mitä ne nyt sitten onkaan) niin on poissa. Pelkkiä menkkaoireita jälellä. Että josko sitä vuotoa nyt vaan odottelisi. Ja mun tuurilla pas menee sitten vasta tammikuullle :(:(

      Huoh. Kai tämä kiukku itku kiukku itku puuskat johtuu vaan ja ainoastaan kaikesta sisälle patoutuneesta surusta ja sisälle pumpatuista piikkeistä ja lääkkeistä .

      Parempaa päivää teille muille ♥♥

    • #9598
      vierailija
      Osallistuja

      Kiitos ja tsemppiä Pulu, ja kaikille muillekin!
      samanlaista räkää se täällä oli…

      Täällä kärvistellään menkkamaisten kipujen kanssa… Mieli tekis tehdä r-testejä mutta eihän siellä vielä pitäisi mitään näkyä, typerä minä. 😀 Tavallaan ei oikeesti tekis mieli tehdä koko testiä. Oli tulos kumpi vaan, negatiivinen tietenkin kerrasta poikki ja positiivisen testin jälkeen taas miettii ja miettii koska se menee kesken..
      Ompas nyt vaikeeta olla positiivinen tän piinailun kanssa!
      Vaikka taka-alalla vienosti hymyilen ja mietin ”raskaana kunnes toisin todistetaan”
      Kai tämä tunteiden vuoristorata on ihan normaalia näissä Piinailuissa.

      Yrittää pitää itsensä kiireisenä ja soittaa musiikkia niin kovalla ettei omia ajatuksia kuule.

      Huomenna isänpäivä muistuttaa taas siitä mitä meillä ei ole.

    • #9599
      Nimetön
      Ei-aktiivinen

      Tervetuloa mukaan uudelle piinailijalle ?

      Jep. Täälläkään ei raskausoireista tietoakaan, saatika kiinnitymisestä (pp8 meneillään). Ainoa oire on nuo rinnat, mutta en jotenkaan jaksa uskoa, että se olisi merkki raskaudesta vaan enneminkin tulevista menkoista, koska arkuus ja turvotus tuntuu vähenevän päivä päivältä. Täällä kans jotenkin luovuttanut olotila päällä ?

      Yksin- jos päädyt testaamaan huomenna niin tule kertomaan kuulumisia tänne. Jonkun on todellakin tilastollisestikin tässä jo plussatava kohta!

      Muakin nauratti toi Vappu juttu ?, mutta yhdyn kyllä tunteeseen täysin. En tiedä alkaako normi menkkaraivo nostaa täällä päätään vai onko vaan stressiä, mutta siltä tuntuu, että kaikki ärsyttää ?. Töissäkään ei jaksais kuunnella ketään eikä keskittyä mihinkään (hieno juttu sinänsä, koska olen psykiatrialla töissä ?. Varsinainen läsnäoleva ja ymmärtävä kuuntelija tällä hetkellä juu… ?)

      Pulu ymmärsin, että ne jäljelle jääneet haluttiin saada blastoiksi asti ennen pakastamista. Tai en kyllä tiedä. Se (todella) huono puoli Naistenklinikassa on, että aikaa ei ikinä jää kysymyksille, eikä lääkärit hirveesti selittele asioita oma-aloitteisesti, muuta kuin sen välttämättömän. Hoitajat kyllä sen sijaan ovat olleet todella upeita ja ymmärtäväisiä ??. Totta, kyllähän sinne voi soittaa ja kysyä, että jäikö pakkaseen mitään. Jotenkin vaan pelkään huonoja uutisia ja olen vältellyt asiaa. Ehkä mä soitan sinne kuitenkin maanantaina.

      Vituttaa tuo mieskin tällä hetkellä ?. Tuntuu, ettei se tavota näitä mun fiiliksiä ollenkaan ja kun olisin eilen halunnut puhua (yhdeltä yöllä tosi ??) siitä, mitä sitten tehdään jos nyt tulee nega ja pakkasessa ei ole mitään, niin se totesi, että katsotaan nyt ensin tämä hoito loppuun. No joo, oikeassahan se on, ettei tiedetä vielä miten käy. Mutta silti vituttaa ???.

      Sori nyt taas tämä avautuminen, mutta kun ei muuallakaan voi avautua ?. Onneksi on tämä paikka ja täällä ihmisiä, jotka tietävät miltä tää tuntuu ❤️. Tsemppiä ja jaksamista kaikille ??

    • #9604
      yksin–
      Osallistuja

      Sama täällä! Toisaalta tekee niin mieli testata. Toisaalta ei edes uskalla. Ääh. Olen jo näiden vuosien aikana oppinut vihaamaan äitien ja isien päiviä. Melkeimpä vaikeimmat päivät vuodessa 🙁

      Mitä oireita joskus plussanneilla on ollut? Mulla oli kans ne rinnat, huom oli. Päivä päivältä arkuus väheni, ja nyt ei ole enää ollenkaan aratt:( kuvittelin sen olevan raskausoire. Nyt taas joku pieni toivo muka hiipinyt takas, huhhuh. Millaisia menkkaoireita muilla? Mulla välillä vihloo munasarjojen kohilla, välillä keskellä alavatsaa, missä kohtu on?? Mietin vaan että jo tässä vaiheessa kp24 yleensä menkkakivut on jo tosi kovia. Nyt eim mutta ehkä tää kaikki on vaan sekoittanut koko kropan… lisäksi eilen ja tänään lutinusta laittaessa sillä asettimella, siihen on jäänyt vähän jotain rusehtavaaa… siis ihan vähän jota saa tarkkailla että onko se rusehtavaa vai ei. Lisäksi ne ällötys lutinukset saa tuntemaan että menkat alkoi ja kokoajan saa ravata vessassa. Plää. Siivottu leivottu neulottu..mitähän vielä ettei ehtisbm ajatella… luulen että tuhlaan sen testin kumminkin huomenna..:O

      Pakkaskukka ymmärrän todella vitutuksesi :-D:-D

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta sitten yksin--.
    • #9605
      vierailija
      Osallistuja

      _miehet_ täällä ei kans olla ihan samalla aaltopituudella ihan koko ajan. Tänään saatiin (tai siis minä sain) kauppareissulla järkyttävän riidan nakeista!! ? Siis nyt jo naurattaa mutta siinä hetkessä se oli vakava paikka ja Nälkä.

      Vuoto on tänään ollu voimakkaampaa ? Oikea rinta (nänni) ollut aika kipeä- sellaista vihlovaa kipua. Rinnat niin turvoksissa ja arat muutenkin… Lugen syyksi pistän nämä kivut ja turvotukset.

    • #9607
      Nimetön
      Ei-aktiivinen

      Saatanan nakit ??! Mutta ymmärrän sua NIIN hyvin. Just tollasia oloja täälläkin.
      Millasta vuotoa sulla on vierailija, veristä?

      Joo ei tuo huominen isänpäivä ainakaan piristä mieltä yhtään. En ainakaan meinaa avata Facebookia huomenna, nyt en vaan pysty kertakaikkiaan yhtymään muiden iloon tällä hetkellä. Katkeralta kuulostaa, mutta en vaan pysty.

      Muakin kiinnostaisi tietää plussaneiden oireista ennen sitä plussaa. Mulla ei normaalisti oo ennen menkkoja kuin rintojen aristus ja varsinaiset menkkakivut/krampit tulee vasta sitten kun vuoto alkaa. Nyt ei oo vatsassa mitään tuntemuksia vielä, mutta menkat pitäiskin alkaa vasta parin kolmen päivän päästä.

      Mäkin oon nyt vapaapäivänä siivonnut, pessyt pyykkiä, murehtinut ja itkenyt. Miettinyt miksi oon jo tällanen mummo ?? jonka munasolut ei enää toimi ???. Mitähän sitä sitten seuraavaksi tekis ??. Mielipuolista touhua tämä ??

      Jos mulla olis nyt testi kotona, niin saattaisin kanssa testata, kun tuntuu siltä ettei pysy nahoissaan tän epätietoisuuden kanssa.

    • #9608
      Nimetön
      Ei-aktiivinen

      Ja noi Luget tekis mieli heittää seinään, kun valuvat tuolla pitkin housuja ??????

    • #9610
      vierailija
      Osallistuja

      Periaatteessahan tässä nyt piinaillaan hyvään saumaan Joulusiivous saa ihan uudet mittasuhteet! Joulu itsessään todennäkösesti menee päin prsettä mutta sitä ei jaksa nyt miettiä kun on tässä jo säätäny sen aikaa että laatikot ym on jo saatu pakkaseen.

      Luget tekis todellakin mieli heittää hus hiton kuuseen!

      Vuoto on ollu enemmän rusehtavaa mönjää aamulla enemmän kirkasta, ei vielä yhtä paljon normaali menkkoissa.
      Menkkakivut mulla tuntuu särkynä alavatsalla ja alaselässä. Rinnoissa ei oo normaalisti tuntemuksia menkkojen aikaan.

      Mulla ei plussissa oo ollu mitään kipuja-särkyjä-tuntemuksia, ei vuotoja. Raskaudesta johtuen. Nää erilaiset lääkkeet ja niiden sivuoireet on ollu asia erikseen ja niistä johtuvat kivut alkanu jo ennen siirtoo. Pahoinvointi on alkanu melkein heti jo ennen testiä.

      Hei ihanaa kun saa purkaa tuntojaan ja purkautua muutenkin. Varsinkin kun kukaan ei vedä siitä hernettä nenään.
      Mies on ihan ihmeissään näistä mun sekoiluista ja kyselee miten vois auttaa.
      Äh! Ei mitenkään tai noh…

    • #9611
      Salome11
      Osallistuja

      Moi, mulla meni niin että heti siirron jälkeen rinnat tuli tooodella kipeiksi ja kosketusaroiksi. No sitten 8 päivää siirrosta ne palautuivat täysin normaaleiksi ja ”lurtsahtivat” niin sanotusti täysin. Ajattelin heti, että ei hyvältä näytä. No sitä ajatusta kannatteli sitten vuoto, joka alkoi heti seuraavana päivänä rintojen lössähtämisestä. Ruskeaa ja veristäkin vuotoa tuli paljon ja olin 100 % varma, että tämä oli nyt tässä. 10 päivää siirrosta piti mennä jo aikaisiin verikokeisiin, mutta en jaksanut koska olin täysin varma, että se oli siinä. Ei huvittanut mikään. Sen sijaan lensin Lappiin lomalle. No siellä se vuoto sitten hyytyikin kolmen päivän jälkeen. Ajattelin lähteä tunturiin rääkkäämään kropasta pois koko sotkun aiheuttamat lisäkilot. Sitä ennen päätin varmistaa asian ja hain Äkäslompolon apteekista ylihintaisen clearbluen digitaalisen testin. Testin tein 12 päivää siirrosta (kun lasketaan että siirtopäivä = 0). Ja silloin olin siis sen kolme päivää vuotanut. Testi näytti raskaana 2-3 eli onko se sitten +5 viikoilla. Tätä en tietenkään aluksi edes uskonut, mutta asia varmistui kun menin seuraavalla viikolla klinikalle verikokeisiin. Nyt rv 12 menossa ja kaksi kertaa olen käynyt ultrassa. Kaikki on ollut tähän mennessä oikeissa paikoissa ja kehitys viikkojen mukaista. Nyt jännitän ensimmäistä virallista ultraa kovasti. Ikää jo 39 ja saatiin vain tämä yksi alkio tässä toisessa IVF:ssä ICSI:nä. Onnea on siis ollut matkassa. Lähetän täältä teille kaikille tarralappuja ja voimahalauksia!!

    • #9613
      Nimetön
      Ei-aktiivinen

      Salome11 uskomaton tarina sulla, onnea ?❤️❤️❤️. Ja tietysti luo toivoa tähän piinaan, etenkin kun ollaan vielä saman ikäisiä. Eli meillä ”vanhuksillakin” voi olla toivoa ??

    • #9619
      vierailija
      Osallistuja

      Salome11 ihana kuulla! Onnea!

      Tuo vähän toivoa tähän omaan piinailuun.

      Mullahan on toi testi tuolla kaapissa mutta pysyn vielä kovana, siirrosta on liian vähän aikaa.

      Miks mä olen vapaapäivän aamuna hereillä jo ennen viittä?
      Kamaliin nivus ja alavatsa kipuihin heräsin ? Ei herätä kyllä yhtään toivoa.

    • #9622
      Ruusunen
      Osallistuja

      Hei kaikki! Olen seurannut tiiviisti taustalla teidän tuttujen ja uusien hoitoja ja piinaa. Haluan toivottaa kaikkiin vaiheisiin voimia ja onnea koko sydämestäni sillä mikään vaihe tässä matkassa ei meille ole helppo ? Täällä on monella nyt jännittävät päivät ja toivotaan nyt viimein niitä onnistumisia!

      Ite kirjoitin testipäivän aattona seuraavasti: ”Minulla on huomenna testipäivä, mutta kovin toiveikkain mielin en valitettavasti ole. Monta päivää ollut kovat menkkakivut, vaikka vuoto ei vielä olekaan alkanut. Luget varmaan pitää vuodon poissa.” Tällä haluan vain kertoa ettei kannata menettää toivoa. Toinen vaikea hetki oli kun jännitettiin yhden kerätyn munasolun hedelmöitystä. Sillä yhdelläkin voi onnistua ja onnistuminen voi tulla nyt tai seuraavalla kerralla. Tiedän ettei tämä paljon lohduta kun syli on tyhjä ja hoitoja yritetty vuosia. Mutta jos jollekin toisi toivoa että näinkin voi onnistua. Onneani en halua täällä hehkuttaa ja nämä 10 viikkoa ovat olleet myös yhtä piinaa, jokaisella vessakäynnillä pelkää vuodon alkaneen ja ultrassa käyty varmistelemassa.

      Mulla plussamerkkejä näin jälkikäteen ajateltuna oli turvotus, joka punktion jälkeen vain lisääntyi, kun negoista alkoi vähentyä. Ja rintojen ja nännien arkuus, mutta sekin on vaihdellut. Enkä olisi näitä osannut varmoiksi merkeiksi mitenkään tulkita.

      Lisäksi kirjoitin tänne ”kiinnittymiskivuista”:
      ”Hedelmöityksestä viidennen päivän iltana tuntui yksi niin voimakas nipistys, ettei se voinut olla vain mielikuvitukseni tuotetta, miehellekin siitä sanoin. Ja viime yönä (6pv) valvotti tasaisemmat vähän menkkojen alkuvaiheen tapaiset supistelut. Sovitaanhan että ovat merkki kiinnittymisestä.”

      Voimia teille kaikille ???

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta sitten Ruusunen.
    • #9624
      Nimetön
      Ei-aktiivinen

      Kiitos Ruusunen ?? ja toivottavasti sun alkuraskaus sujuu ongelmitta ❤️. Ja siis tietysti raskaus ylipäätään, mutta erityisesti tuo alun oma piina.

    • #9626
      yksin–
      Osallistuja

      Kiitos tsemppaajille. Testasin. Puhdas nega. Ja nyt vaan itkettää ja masentaa. 🙁

    • #9628
      Nimetön
      Ei-aktiivinen

      Voi ei yksin- :(. Oliko sulla siis virallinen testipäivä tänään? Oletko kuitenkin menossa vielä veritestiin? Halaus täältä <3

    • #9630
      yksin–
      Osallistuja

      Ei virallinen..vasta keskiviikkona. Ei mulla kai veritestiä ollenkaam, ainakaan ei ole mulle siitä mainittu mitään. Nyt ei mitään tuntemuksia enää. Ei edes menkkakipuja. Niinku koko maailma Ois taas romahtanu 🙁

    • #9631
      Nimetön
      Ei-aktiivinen

      Pitäiskö sun kuitenkin kysyä siitä veritestistä sun klinikalta tai testata viel ke uudelleen?
      Ymmärrän kyllä täysin sun tunteen ??❤️❤️

    • #9632
      yksin–
      Osallistuja

      Niiin, nyt google käy voiko nega muuttua plussaksi. Nyt siis kp25/28-32 ja pp11. Testasinko vaan liian aikasin? Kai testaan keskiviikkona uudestaan jos vuoto ei ole alkanut… ja sitten soittelen oyssiin … 🙁

    • #9633
      vierailija
      Osallistuja

      yksin- ei saa vielä luovuttaa! Uus testi virallisena testipäivän aamuna! Tsemppiä nyt loppu piinailuun!

      Täällä ollu ihan pska päivä! Menkkakivut vaan pahenee, rinnat ei oo enään arat ja turvotuskin alkaa vissiin laskea. ?
      Vuoto tänään vaan kirkasta punaista… Maha on niin turvoksissa- ihan kun olis syöny jalkapallon. Argh!

    • #9634
      Pinpin
      Osallistuja

      Mä sanoisin yksin- et oot ollu ajoissa liikkeellä. Malta vielä. Ja sehän kaiketi menee et veritestissä näkyy pari päivää ennenkuin pissitestissä.

      Mä tulin vinkumaan et jopas teki tiukkaa pistää gonapeptyl kun ei oo yli puoleen vuoteen pistäny. Tänään ollu muutenki ihme jomotuksia alavatsalla mut eipä muuta. Ja mä käytän kyl lugejen kaa tena ladyn lightseja. Vaikka luget laittais kuinka syvälle niin aina tulee vuotoa. Pikkuhousunsuojat on ihan turhia, tena ladyt tukee 😀

    • #9636
      Nimetön
      Ei-aktiivinen

      Hitto joo, ei noista pikkuhousunsuojista oo ollu kyllä mihinkään! Täytyy varmaan hakee noi Tenat huomenna ?

      Juu yksin- mullakin käsitys, että veritestissä näkyy raskaus aikaisemmin kuin pissatestissä eli älä vielä vaivu epätoivoon ❤️

    • #9638
      yksin–
      Osallistuja

      Joo äääää. Liian malttamaton. Raskaana siihen asti et vuoto alkaa, eikö niin?:P keskiviikkona testi, jos siinä ei näy mitään eikä vuoto ole alkanut niin loppuviikosta veritestiin. Edelleen silti jokseenkin toivon. Toisaalta mietin et oiskai se näkyny jo 🙁 vierailija, millon sulla testi päivä? Tsempit teille kaikille myös!♥♥ menkkakivut palannu, ei tosin niinkovia kun yleensä jo tässä vaiheessa. Ja maha kuralla niinku aina ennen menkkoja 🙁 plää. Ei jaksas piinata enää yhtää.

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta sitten yksin--.
    • #9666
      Hanisteri
      Osallistuja

      yksin- tsemppiä viimeisiin piinapäiviin! Kannattaa ehdottomasti kokeilla oikeana testipäivänä vielä uudelleen, täällä on kaikki mahdolliset peukalot pystyssä <3

      Aloin kirjoittelemaan omaa blogia muutama viikko sitten, kun omat ajatukset alkoivat käymään kamalan ahdistaviksi. En tiedä saako täällä mainostaa, mutta jos kiinnostaa niin ajatuksia kaikesta (lue: lapsettomuushoidoista) voi lukea täältä: http://www.lily.fi/blogit/taman-piti-olla-vauvablogi 🙂

      • #9676
        Ruusunen
        Osallistuja

        Heippa! Kävin lukemassa blogiasi ja samaistuin täysin. Minäkään en mihinkään poppakonsteihin usko, mutta viimeisimmässä hoidossa tuli kokeiltua vyöhyketerapiaa ja loppu on historiaa. Se jää kyllä ikuiseksi arvoitukseksi, miksi kypsiä munasoluja tuli tällä kerralla vain yksi, jotenkin olen päähäni saanut että tämä vyöhyketerapia häiriköi hoitoa kun se jäi vähän viime tippaan ja kävin vasta pari päivää ennen pistosten alkua. Mutta ehkä sitten se laatu… BLAAH, ikuista spekulointia mutta tulipa nyt tämäkin purettua pääni sisältä 🙂

    • #9668
      Hanisteri
      Osallistuja

      yksin- tsemppiä viimeisiin piinapäiviin! Kannattaa ehdottomasti kokeilla oikeana testipäivänä vielä uudelleen, täällä on kaikki mahdolliset peukalot pystyssä <3

      Aloin kirjoittelemaan omaa blogia muutama viikko sitten, kun omat ajatukset alkoivat käymään kamalan ahdistaviksi. En tiedä saako täällä mainostaa, mutta jos kiinnostaa niin ajatuksia kaikesta (lue: lapsettomuushoidoista) voi lukea täältä: Tämän piti olla vauvablogi 🙂

    • #9670
      Pulu
      Osallistuja

      Jaksa vielä piinailla yksin, kohta testaillaan. Joillain testeillä jotain haamuviivoja olen kuullut näkyvän, mutta siksi en lähde etukäteen testailemaan, kun ymmärrän kuitenkin jotain väärin. Negatiivinen tulos ei voi muuttua plussaksi, mutta positiiviseen kotitestiin kuitenkin hyvä suhtautua varauksella…joskus hormonilukemat voivat viitata raskauteen jos kiinnittymisyritystä vaikka onkin ollut, mutta veritesti näyttää oikeat hormonilukemat, josta voi päätellä oliko yritystäkään, joten siitä ei voi erehtyä.

      Keskiviikkona siis täällä verikoe… mutta jos vuoto ehtii alkaa niin sitten passaan sen. Jos pientä vuotoa niin testaan sitten lauantaina varmuudeksi kotona… näin suunnittelin. Vielä kevyesti nännit arat kun niitä hieraisee, mutta muutoin tuntuu siltä, että kohta tulee rännistä kaatamalla. Paskaa! Hitsi, kun en yhtäön muista enää millaiset tuntemuksen oli viimeksi ennen testiä (tai kun kk alkoi). Jotenkin nyt kuvittelen, että tää nännien pieni arkuus olisi uutta ja että viimeksi tuntemuksen niistä oli jo hyvissä ajoin poissa. En muista niin en muista ja nyt luulen liikoja. Mulle se ei nimittäin ole normaali oire olleenkaan kuukautisten alkamisesta, yleensä tuhruvuoto alkaa 3-4 vrk ennen varsinaista vuotoa (tosin hoitojen aikana tuhruttelut pääasiassa jääneet ja viimeksi vuoto alkoi kellolleen testipäivänä).

      Kaksi blastoa siis siirretty joista yksi ifv ja toinen icsi alkio, eli on se nyt sitten erittäin kurjaa jos ei nyt kumpikaan ole tarrautunut. Millä ilveellä sitä muka koskaan edes voisi raskautua. Tämä oli jo kolmas punktio ja kaikki menneet samalla kaavalla. Pakkanen tyhjä. Haluan niin uskoa, että torstaina saisin positiivisen testituloksen ?, mutta järki sanoo, että ei ole tärpännyt. Kuudes aisti ei myöskään kerro mitään vaan on vaiennut täysin ?, että kiitos siitäkin ”naisen vaistosta”. Tosin siitä syytön lugeja vain ja ainoastaan!

      • #9674
        Ruusunen
        Osallistuja

        Täällä peukut ja varpaat pystyssä, mutta mun mielestä kuulostaa kyllä ihan lupaavalta <3 Samoin myös yksin- toivon vielä toisenlaista tulosta veritestistä.

    • #9675
      vierailija
      Osallistuja

      Yksin- raskaana kunnes toisin todistetaan!!
      Mulla on virallinen testipäivä viikonpäästä ma 16.11 eli helvetin pitkä ja kivinen viikko edessä!
      Mä aijon mennä ens ti verikokeeseen mutta varmasti teen kotitestin jo maanataina!
      verivuoto on tauonnut kaikkee muuta limaa vuotaakin sen edestä ? Menkka kivut on jo sitä luokkaa että ihan just alkaa.
      Luget näköjään aiheuttaa pahoinvointia, ei okseta mutta ”kuvotusta” onko muilla Luge saanu voimaan pahoin?

      Mä niin tykkään lukea noita blogeja, kiitos kun jaksatte niitä kirjoittaa.

    • #9677
      Pulu
      Osallistuja

      Lugeista johtuvaa tai ei niin ruokahalut on lisääntyneet ja olen huomannut pientä huimausta olevan nyt enemmän. Aivastellessa vihloo alavatsaa… ei normaalia, ehkä munasarjojen kohdalta jos tarkemmin miettii. Aivasteluja tosiaan… mutta vilustunut en ole ? Kuvotusta tai pahoinvointia ei ole koskaan ollut.

      Vierailijan oireet kyllä jotenkin kuulostaa lupaavalta tuossakohden piinaa ??? No… aika se meille näyttää. Toisilla ei mitään ja yllärin saavat. Että se testi sitten meille kertoo oltiinko taas luuloraskautuneita, heh… on tää melkosta. Tsemppiä ja peukkuja ja kaikkea mahdollista.

      Ai niin, meillä oli myös käytössä nyt se alkioliima. Saas nähä. Ja vitsi, että mies sai muuten hepulit, kun kerroin, että biologi suositteli kahden siirtoa ja niin tehtiin. ”No saahan sen toisen sitten sieltä pois”. No juu-ei saa, mutta näillä soluilla niiin epäodennäköistä, että turha pelko ?

    • #9678
      vierailija
      Osallistuja

      Kiitos Pulu ❤️ Positiivisuutta todella tarvitaan!
      Tuhannesti tsemppiä loppu piinailuun!
      Meillä minä ehdotin että jos ne molemmat pakkasessa olevat sulatettaisiin kerralla, täysin varmana siitä ettei kumpikaan selviä sulatuksesta. Mies oli hyvin epäileväinen mutta tunnusti myös faktat huonosta mahdollisuudesta sulatuksesta selviämiseen ja todennäköisyys että edes toinen kiinnittyisi on niin pieni että otetaan ”riski”.
      Lääkärin mielestä se oli viisas päätös.
      Yllätys oli suuri kun kumpikin sittenkin selvisi sulatuksesta 100% siitä saakka mies on kuittaillut tuplista, karmasta, ”meidän tuurista” hän on täysin vakuuttunut että molemmat jää kiinni eikä niistä ”eroon päästä” enään koskaan. Ja voi kun toivon että kerran elämässään tuo mies olis oikeassa vaikka oma usko onnistumiseen ei todellakaan ole kovin vahva.

    • #9679
      ladybird
      Osallistuja

      Moro pitkästä aikaa. Olen viettäny hiljaiseloa pitkään osin siksi, että on helpompaa olla ajattelematta näitä asioita ja osin todella kiireisten viikkojen vuoksi. Viime viikolla kävin nappaamassa ensimmäisen pakastesulatetun kyytiläisen ja ens viikolla on testipäivä. Samana päivänä siirron jälkeen tuli pieni veripisara (vähän varmaan samanlainen, kun sulla Pulu), kun kävin vessassa, joten olen koko ajan elänyt uskossa, että kyytiläinen lähti heti pois.. Taas on eletty huonoja ja vielä huonompia päiviä ja vältetty facebookia. Jopa oman rakkaan siskon vauvanvaatehössötys on ollu ylivoimasta.

      Avaudun vielä sen verran, että itellä ei ole ollu minkäänlaisia oireita. Olen kyllä yrittäny kovasti kuulostella, mutten ole edes mielikuvituksen avulla onnistunu löytään yhtäkään. Normaalit lugeista johtuvat oireet kyllä on.

      Kiitos Hanisteri blogilinkistä!

      Ihanaa, että teilläkin Ruusunen on tärpännyt!! Onnea jatkoon 🙂

      Olis ihanaa olla toiveikas, mutta joku taas vetää ajatuksia toiseen suuntaan.. Toivotan kuitenkin onnea ja positiivista mieltä teille kaikille!! Vetäydyn taas peiton alle…

    • #9689
      yksin–
      Osallistuja

      On niin ihana aina kun tänne on kiejoiteltu! Ja nuo blogit on ihania! 🙂 täälläkin oli… oli kylmä, oli aivastelua, oli tissit kipeät, nyt ei niinmitään. Paitsi menkkakivut vaan pahenee ja pahenee, tosin selässä missä mulla harvemmin ne on! Ja eilen särki ihan jalkoihin asti, tiedä sitten liittyykö se tähän yhtään mitenkään. Joka tapauksessa huomenna olis sitten kai se virallinenntestipäivä, sanottiin siis että noin kahden viikon päästä testata, huomenna siirrosta kaksi viikkoa. Pelottaa. Ja todella tuntuu että kirves on jo heitetty kaivoon.. 🙁 mulla kun oli lutinusta laitettaessa vähän sitä ruskeaa vuotoa niin luulen että kyytiläinen tippui silloin pois… 🙁 :,(

    • #9690
      vierailija
      Osallistuja

      Argh pahinta on epävarmuus ja epäusko!
      Todistin itselleni että täydestä unesta voi herätä valkovuotoon ? Kesken parhaimpien unien ja onhan se sanomattakin selvää ettei uni enään tuu vaikka kuinka sängyssä pyörii!
      Kaikki turvotus on hävinnyt, aamuun mennessä vuoto oli poissa, enään luget vuotaa. Ei edes kuvotusta niinkuin eilen. Vain ne pahaa aavistavat menkkakivut on täällä.
      Mä olen menettänyt uskon tähän hommaan.
      Yksin- täällä ollaan hengessä mukana, toivon niin kovasti että tulla tärppäis!

    • #9691
      Kerttu75
      Osallistuja

      Tsemppiä ja pitkää pinnaa kaikille piinailijoille!! Niin on tuttua itsellekin tuo, että sitä vahtaa kaikenlaisia oireita tai niiden puutetta. Viime (tai siis ainoaksi jääneen) PAS:n jälkeen vuoto ei alkanut ja tosi toiveikkaana kävin verikokeessa. Tulos oli kuitenkin se <1, eli ei edes kiinnittymisen yritystä. Toivon tosissaan, että teillä käy parempi tuuri!!!

      Mulla on nyt Synarela mennyt puolitoista viikkoa. On paljon helpompi olla kuin viime hoidossa, jolloin olin tosi kiukkuinen ja itkuinen. Nyt on vaan sellaisia kylmiä aaltoja ja tuntuu, että hiki haisee eri lailla kuin tavallisesti.

      Mun on todella vaikeaa löytää itsestäni mitään toivoa tähän hoitoon. Oon ihan varma, ettei koskaan onnistu. Yksi tuttu kyseli tuntemuksia viime viikolla ja kertoi kaikenlaisia esimerkkejä, miten aina jollain oli just hoito päättynyt ja tulikin luomusti raskaaksi. Sanoin, että ei mua enää hetkauta nuo muiden tarinat, omia kokemuksia alkaa olla niin paljon. Ja siis tarkoitan että eri asia on lukea täältä ihmisten just sattuneita omakohtaisia kokemuksia ja tunteita, kuin noita niin meidänkin kummin serkun kaimalle kävi-tapauksia.

      Mutta mistä sitä toivoa saisi. Entä jos mä omalla huonolla asenteella vedän tän kierroksen negaksi. Eikös ihmisen psyykellä ole isokin merkitys kaikkeen. Toisaalta, on ollut niitä kiertoja, joissa oon ollut oikeasti toiveikas ja hyvällä mielellä, ja tulos on silti tasainen nolla. 🙁

    • #9693
      Pulu
      Osallistuja

      Ladybird, tervetuloa piinailemaan porukalla ?. Mullakin nuorenpi sisko jätti pillerit pois ja toivotaan, että tärppi käy. Täytyy myöntää, että hieman tuli sellainen jännä olo. Toisaalta kovasti olen neuvomassa ja kannustan toki, mutta samalla jos hautaudun omiin ajatuksiini niin tulee pieni pelko, että mitäs jos niillä tärppääkin heti ja sisko saa vauvan, muttä mä en :..( byhyy. Ei saisi, mutta eihän tunteille voi mitään. Sanoinkin, että hyvä, älkää aikailko. Aika ei tee projektille hyvää. Haluan onnistua ensin!

      Kerttu75, samaistun myös, että täällä kiva lukea tositarinoita, kun kuulla, että ”joo yksi tuttu myös onnistui kolmannen punktion jälkeen ja ne yhetkin jos onnistu niin miksi ette tekin ja ja ja” ihan kiva tietysti, että yrittää uskoa luoda, mutta kun se vaan menee niin, että tässä ei voi kun tuijottaa sitä omaa napaa. Ja tottakai eniten uskoa luo, että täällä pitkään yrittäneiden tie tulee onnelliseen päätökseen ?. Ei kuitenkaan kaikkien. Tähänkin ketjuun liittyneitä on todella monta, mutta murto-osa kirjoittelee ja osa seuraa taustalla… toivottavasti kukaan ei ole kuitenkaan luovuttanut. Toivon välillä menettää, mutta sieltä se aina jaksaa päätään nostaa ? Yritetään.

      Edelleen haluan uskoa positiiviseen tulokseen vaikka pelko on tällä hetkellä pahimmillaan. Lohtua ei tuo se, että kun kertoo miehelle, että piina tällä hetkellä on sietämätön ja saa vastaukseksi että ”olen myös tätä myöten täynnä tätä kaikkea”) ja nostaa kätensä pään yli. Kuulemma haittaa liikaa jo normaali arkea. ?? Kerran käy klinikalla näytteen antamassa, NIIN ON SE PERKELE, ETTÄ SE ON NIIN VAIKEETA!! Tulos ei kuulemma jännitä… ihan sama, kunhan vois jo tulla päätökseen. Että kiitti tuesta! Olen todella hissukseen ollut koko hoidon aikana enkä kysele, enkä valita. Musta mennyt todella huomaamattomasti… ainut, että se peiton heiluttelu on ollut viho viimeinen mielessäni niin SIITÄKÖ hän nyt sitten kärsii?! Voi apua!

      Humenna verikoe! Pysykääkin kuukautiset pois! Lähes kaikki oireet, mitä lugesteronin tuoteselostuksessa lukee on menossa… nyt tarvisi kyllät jo tähän sen sairausloman. Töissä ajatukset harhailee pahemman kerran. Plussanneiden tarinota lueskelen netistä ja kuvittelen, että kohta pääsen kertoa omaa plussa tarinaani.

      Tsemppiä jälleen piinapäiviin sinnekin!

    • #9694
      Kerttu75
      Osallistuja

      Onhan tämä miehille niin erilaista, vaikka kuinka nekin lasta toivoisivat. Keväällä mä koin jääväni ihan yksin hoitojen kanssa, kun mies ei edes lääkäripäivänä kysynyt, miten meni. Kyllä se nyt on tajunnut miten koville ottaa ja sanoikin, että lähtee mukaan jokaiselle kontrollikäynnillekin, jos vaan töistä saa järjestettyä. (huom. munhan on pakko saada järjestettyä, ottaa sitten vaikka palkaton päivä jotta pääsee naapurikaupunkiin ultraan). Mieskin suree ja on surrut omalla tavallaan noita pettymyksiä.

      Seksielämä on aika latistunutta. Aikaisemmin mä olen ollut se aktiivisempi osapuoli, nyt ei jotenkin jaksa kiinnostaa. Ajat sitten kävi selväksi, että raskaus ei ala omassa sängyssä ja toisaalta se on ollut ehkä hyväkin ajatus. Seksi on vaan leikkimistä ja yhteistä mukavaa, raskauspaineet ei pilaa sitä.

      Pululla on sitten huomenna jännä päivä. Pidän peukkuja! 🙂

    • #9695
      Kerttu75
      Osallistuja

      Jatkan tätä yksinpuhelua. Tuli äsken niin paha mieli työpaikan kahvipöydässä, kun toiset alkoivat puhella siitä, millaista oli aikanaan lähteä vauvan kanssa sairaalasta kotiin. Totesivat, että niin sitä nuorena jaksaa ja pärjää jne. Meinasin alkaa itkeä. Näistä kommentoijista yksi tietää, että oon 40 v ja hoidot käynnissä. Eihän sitä tietysti voi odottaa, että kaikki osaisi ja muistaisi aina varoa, mutta jotenkin vaan… ehkä nuo lääkehoidot herkistää. Ehkä en tavallisesti ottaisi niin itseeni.

      Toinen (tai yksi monista) mieltä painava asia on pitkäaikainen ystäväni, joka sai juuri toisen vauvansa. Ollaan tunnettu vuosien ajan ja jaettu monenlaista. Tämä vauva-asia vaan on sellainen, joka erottaa. En koe ystäväni lainkaan ymmärtävän minun tilannetta ja toisaalta olen itse niin kateellinen hänelle, joka sai vauvat ihan tuosta vaan. Miten se voi olla joillekin niin helppoa. Kaveri mieti silloin ekaa odottaessaan, että kauheata jos siitä vauvasta tulee ruma. Ja että hän teettäisi mieluummin abortin, kuin joutuisi luopumaan lemmikeistä vauvan takia. Viimeksi kun puhuttiin puhelimessa, kaveri kysyi onko mulla jotain ongelmia tai huolia, kun en ole ptänyt yhteyttä. Kerroin rehellisesti että hoidot ottaa koville ja siihen kaveri totesi että ”eikö muuta, hän tosiaan luuli, että sulla on jotain”.
      Nyt ei olle pidetty yhteyttä ja mulla on sitten siitä syyllisyyden tunne. Taidankin laittaa hänelle tekstarin.

    • #9696
      Muistahymy
      Osallistuja

      Jaan Kerttu75 niin kokemuksesi. Meillä töissä menee kokonainen ruokatunti siihen, kun porukka miettii kummat kengät lapsille pitäisi pukea: lenkkarit vai goretexit. Olen yleensä todella puhelias ihminen, mutta tuohon keskusteluun ei ole mitään annettavaa. Toinen paha tilanne on yhden parhaan ystäväni kanssa, joka purkaa minulle raskasta vauva-arki aikaansa ja haukkuu, kun mies ei osallistu. Nätisti olen yrittänyt sanoa, että minä en ehkä ole paras henkilö kuuntelemaan noita murheita, koska itsellä hoidot menossa. Kaverini toteaa minulle, että ei ole kohden koskaan. Kun on sinkku, haluaa parisuhteen ja toisin päin. Kun lapsi, haluaa olla lapseton. Silloin suutuin ihan tosissaan. Lapsettomuus on olotila, jolle ei välttämättä voi mitään. Jos sinkku, voi aina yrittää etsiä kumppania ja erota, jos on huonossa suhteessa. Lapsettomuuden edessä on melko aseeton. Toinen kaverini synnyttää ihan näinä päivinä. Kolmas lapsi, joka sai alkunsa ekalla yrittämällä, kuten perheen muutkin lapset. Ei oo reilua!

    • #9699
      Nimetön
      Ei-aktiivinen

      Kerttu75 on kyllä tosi ikävää, että ihmiset on noin tökeröitä puhuessaan noita ”nuorena jaksaa jne.”. Itse täytän kanssa 40 ens kuussa ja kyllä tuntuisi tosi pahalta kuunnella tollasta.

      Onko kellään vielä plussa uutisia ?? Mulla huomenna veritesti ja to soittavat sitten tuloksen ???

      Mitään oireita ei ole. Ei enää edes rintojen arkuutta tai turvotusta. No, torstaina sitten tiedetään miten kävi ja tiedetään myös jäikö pakkaseen mitään.

      Voimia kaikille ja plussa tuulia ??

    • #9701
      vierailija
      Osallistuja

      Mahtavaa yksin puhelua!

      Meillä myös töissä kahvipöytäkeskustelut aiheuttaa ahdistusta, mummot hehkuttaa ihania lapsen lapsiaan ja helvetti niitä syntyy tiuhaan tahtiin! Jotenkin oon oppinu olemaan kuulematta mutta näin hoitojen aikaan ne kyllä osuu ja syvälle! Varsinkin kyselyt ja vihjailut siitä kuinka minun olisi jo korkea aika hankkia lapsia ? En oo töissä kertonu miksi siellä lääkärissä ravaan.
      Ystävälle joka kertoi tarinoita hoidot lopettaneiden onnistumisista kuittasin että meidän kohdalla se kyllä tarkottaisi eroa! (En lisännyt että meillä syyt hoitoihin on miehessä)

      Mies kulkee mukana kaikissa lääkäri käynneissä hoidon joka vaiheessa. Alkuun se ihmetteli mihin sitä tarvitaan mutta totesin että varmaan se haluais olla paikalla jos lasta tehtäisiin luomuna niin miks ei sitten nytkin?!

      Ei heilu peitto ei, kyllä välillä itsestäkin tuntuu kun käy viikon välein avaamassa jalkansa jollekkin vieraalle lääkärille ettei tonne värkkiin nyt työnnetä Lugen lisäksi enään mitään muuta. Eikä niitä ehdotuksia kyllä ole tullut toiseltakaan.

      Tänään nukahdin töissä kun kuunneltiin huomista koulutusta varten tunnin verran jotain täysinturhaa nettiluentoa… Toivon että ensi yönä sais nukuttua ettei huominen 5tunnin koulutus ala liiaksi unettaa!

    • #9704
      Pinpin
      Osallistuja

      Oi ihanan aktiivista keskustelua ollut. Ja jesta kuinka monella on lähiaikoina jännät päivät, itselläkin. Nää on ne pahimmat, siis kun vaan odottaa.

      Ladybird, tuo veri mistä puhut on varmasti instrumenteista. Mua lääkäri pelotteli vuodosta kun huomasi nirhanneen mua vaan eipä tullut. Sinällään onneksi, viime keväiset vuodot riittää mulle.

      Mullahan on tukilääkkeenä ollut kortisooni. Ja voin sanoa et jesta minkä helevetin se on nyt heittäny. Unet olleet sekavia ja nyt viime päivät nukkunu max. 6 h eikä se todellakaan riitä. Lisäksi ilmavaivat, sydämentykytykset ja hikoilu. Toivotaan että ne sitten auttavat, jos niin poistan valitukseni 😛 Tänään ollut jänniä tuntemuksia alavatsalla. Ihan kuin ois perhosparvi lennellyt sisällä, muutenkin jomotellut toisin kuin kertaakaan aiemmin. Silti yritän pitää pään selvänä (sen mitä nyt unettomuudelta pystyn) etten sit tuu ens viikolla lujaa alas.

      Nyt sit krampataan peukkumme kipeäksi jokainen meille itsellemme ja toisillemme. Olis aika plussapuhurille!!

    • #9705
      Nimetön
      Ei-aktiivinen

      PinPin mulla kanssa oli tuo perhosparvi tuntemus muutamana päivänä. Ihmettelin sitä, kun en ollut aikasemmin lukenut mistään tuollaisista tuntemuksista. No, mene ja tiedä, muakin pierettää kyllä koko ajan ja mietin johtuuko ne tuntemukset ehkä siitä ??

      Ja todellakin, peukut krampissa plussamyrskylle ????????????

    • #9708
      Pulu
      Osallistuja

      Siis mitä, kortisooniko se pierettää? No hitto, jo oon ollutkin ihmeissäni, että mistä tätä ilmaa löytyy, koirakin kiertää kaukaa ?, sen verran on tujua ??. Mullakin siis kortisoni otettiin testiin tähän hoitokertaan.

      Taitaa olla nimim. yksin tekemässä testiä ensin, mulla kans torstaina veritestin tieto. Mikähän tekee sen, että vasta seur päivänä tulee tieto? Mielenkiintoista. Himpun nännit aristaa, maha turvottaa, pierettää, nippailee ja juimii niin pirusti, että ei oo kuukautiset kaukana… huoh… pakko tänne näitä tuntemuksia laitella niin on sitten ”arkistossa” seuraavaa hoitokertaa varten. Kun en muista olotiloja edellisiltä piinailuilta, sen verran sumussa sitä on menty.

      Vierailija, siis mikä mahtava toteamus: ”Mies kulkee mukana kaikissa lääkäri käynneissä hoidon joka vaiheessa. Alkuun se ihmetteli mihin sitä tarvitaan mutta totesin että varmaan se haluais olla paikalla jos lasta tehtäisiin luomuna niin miks ei sitten nytkin!” Oikeesti, tää oli ihan parasta ???. Kotona luin ääneen omalle miehelle. ”Joo joo” -oli kommentti, mutta ai kun teki hyvää ottaa tääkin versio esille, miten voisi olla toisinkin, kiitos kun jaoit ?? ihana mies sulla. Oma muru on vähän tommonen jörmy, kaikesta saa aina taistella, mutta 9 vuotta jo jaksanut niin loppuun mennään, syteen tai saveen. Ehkä sekin vaikuttaa asenteeseen, kun hänellä tosiaan aikunen lapsi nuoruusvuosilta.

      Omalla työpaikalla miehiä pääasiassa niin onneksi noilta vauvajutuilta vältyn. Siitä niin kiitollinen tällä hetkellä. Saa olla kyllä ihan rauhassa. Miehen puolelta kukaan ei kyselekään… ainostaan oma äiti, mutta vähentynyt on jo ja hyväksynyt oikeastaan tilanteen. Naapurin lapset muistaa kyllä kysellä, että eikös teille koskaan tule lapsia, miksi ei ole jne?

      Tsemppiä H-hetkiin nyt! Ootte ihania, kävi miten kävi ?

    • #9709
      Pinpin
      Osallistuja

      Mä ainakin saan samana päivänä tiedon verikokeesta suoraan itselle. Se ei ees mee hoitopaikkaan laisin. Kyseessä ns. kunnallinen labra. Ennen se piti soittaa, nykyään tulee viestillä 🙂

      Meillä mies kävis varmaan useammin mukana noissa hoidoissa mut jos kyse on ultrasta (mitä nyt on ollut paljon hematoomien kanssa) niin hittoako se siellä mukana on. Kuten lääkäri totesi, ei siinä mitään uutta miehelle ole xD Ihan vaan vähän repesin tuolle. Yhteen PAS-siirtoon ei päässy, muuten kyllä noissa isoissa ollut mukana.

    • #9712
      yksin–
      Osallistuja

      Pulu mä niiiiin tajuan. Miehet! Meilläkin mies tulee mukaan jos töistä pääsee. Niii ja yhen ainoan kerran on päässyt sitten ultrakäynnille. Että joo.o. kuulemma pitäis jo antaa olla ei ne hoidot meitä mitään auta. Haluais elää vaan normaalia elämää. Juuuuh. Huoh!!! Masennus. Ja yhen vanhan ystävän kanssa viestittelin ja kerroin sitten hoidoista ja oli niin ihana ja tuli niin ihana olo kun sai puhua jollekkin. Ei kuulemma ollut heille ajankohtaista lapset ollenkaan. Ja haluaisi adoptoida. Ja kysyi miksei meki. No meni pari päivää niin jo oli facebookissa vauvamahansa kanSSA . Että kiitos vaan. 🙁 testipäivä tänään. En vaan jaksanut aamulla testata. Niin kovat menkkakivut 🙁 ja uutena oireena joo nuo hikoilu kohtaukset! Joka aamu sais lakanat vaihtaa ku niin hikoilee, ja kylmä ja hiki ja kylmä ja hiki. Johtunee lääkkeistä…. tsemppiä te kaikki!♥♡ jos täällä vaan odottelis vuotoa.. vituttaa ku julkisella se joulusulku. Ei tasan päästä pas.siin ennen tammikuuta. Helvetti! On tämä hommaa. Todellakin.

    • #9714
      Kerttu75
      Osallistuja

      On kyllä hienoa, miten täällä ymmärretään toisten kokemuksia! Kaikki on niin samassa veneessä. Kirjoittelin aiemmin toisentyyppisellä foorumilla, mutta en oikein saanut sieltä tukea kun moni yrittäjä oli huomattavasti nuorempi ja ilman mitään ”ongelmia” ja tuskailivat jo toisella yrityskierrolla että voi voi, en jaksa odottaa. Ja sitten kolmannella tulivatkin jo raskaaksi. Näin kärjistetysti.

      Synarelaa on mennyt nyt 13 päivää ja tänä aamuna heräsin pää kipeänä ja tuntuu, että voisi vaan itkeä. Voiko haittaoireet alkaa näin yhtäkkisesti? Lääkityksen alusta asti on ollut kylmiä aaltoja ja välillä hikoilua, ei mielialaoireita. En muista enää keväästä niin tarkasti, sen vaan muistan että oli kuin järkyttävät PMS-oireet päiväkausia. Viikon päästä olisi nollaultra.

      Kevään hoidoissa sain käydä kontrolliultrat omalla paikkakunnalla, ja kun työpaikkani on terveyskeskuksessa niin siellä oli tosi nopea pistäytyä. Tuntui, ettei ole järkeä tai tarpeen pyytääkään mietsä mukaan, mutta olisi se voinut kysyä miten meni. Nyt kun me ollaan yksityisellä, joudun käymään eri kaupungissa kaikissa kontrolleissa ja senkin vuoksi haluaisin miehen mukaan. Tämä on varmaan jonkun mielestä ihan tyhmää, mutta klinikka on suuren kaupungin keskustassa ja olen arka ajamaan, en löydä parkkipaikkaa ja stressaan jo siitä. Riittäisi, että stressaan itse lääkäristä ja asiasta.

      Eilen muuten laitoin tekstarin sille ystävälleni, josta täällä kerroin. Hän oli parhaillaan synnärillä. Tsempit vaan hänelle, mutta ei voi estää sitä kateuden pistosta kun sillä sekunnilla ajattelee, että mä en ehkä koskaan pääse kokemaan tuota vaikka kuinka haluaisin.

    • #9719
      Salome11
      Osallistuja

      Meillä on myös mies loistanut poissaolollaan. Varmaan klinikalla ihmettelevät, että onko minulla edes mitään miestä. Kävin kahdessa IVF:ssä kaikki ultrat, punktiot, ja lääkärikäynnit yksin ja kiikutin miehen osuudenkin klinikalle itse. Mies on ainoastaan käynyt klinikalla kerran, viemässä valtakirjan ja todistamassa henkilöllisyytensä. Tässä viimeisimmässä IVF:ssä hänen piti lentää työmatkalle ulkomaille juuri punktiopäivänä. Sitten jouduttiin pakastamaan ja sulattamaan siemennestettä, jotta ylipäätään päästiin hedelmöittämään munasoloja. Siinä vaiheessa kyllä otti päähän. Toisaalta, tämä on ollut minun projektini ja menee helpommin kun olen saanut hoitaa yksin tämän. Ei tarvitse ottaa ketään muuta huomioon. Lähtökohtaisesti mies on vastustanut koko hoitoja enkä ole jaksanut niistä hänelle puhua muuta kuin pakolliset asiat. Tuntuu, että menee aina vain riitelyksi. Mutta nyt on miestäkin alkanut tämä asia kiinnostamaan, kun tärppäsi. Hän ei voinut sitä uskoa ja suhtautunut hyvin negatiivisesti tähän koko prosessiin.

      Täältä olen saanut tukea, mitä kotoa ei saa. Lisäksi myös ystäväni käy tätä samaa läpi, niin hänen kanssa on voinut jakaa kokemuksia. Onneksi.

      Pulu, minulla oli myös kovat hikoilut öisin. Piti vaihtaa lakanat usein. Ja usein öisin heräsin siihen, että olin aivan hiestä märkä. Ajattelin myös, että se johtuu varmaan noista mömmöistä.

      Plussatuulia kaikille!

    • #9734
      Nimetön
      Ei-aktiivinen

      Kerttu75 mulla myös erityisesti Synarelasta kovat yöhikoilut. Mulla ei myöskään ollut päivittäin mieliala oireita, mutta tuli kyllä yksittäisiä päiviä kun oli pinna tiukalla kuin viulunkieli tai sitten vaan itketti.

      Meillä kanssa mies ei oikein tuntunut alkuun ymmärtävän miksi nyt näihin hoitoihin pitää ryhtyä ylipäätään ja olisi vaan halunnut jatkaa luomusti yrittämistä. Naistenklinikan ensikäyntikin meni vähän hukkaan meidän kohdalla (missä käydään hoidon syitä ja itse hoitoa läpi) siinä mielessä, koska mun mies puhuu englantia ja nehän tietysti suomeksi solkottivat asiat ?. Noooh, mä oon sitten itse sille yrittänyt selittää niin hyvin kun oon pystynyt mitä tää koko homma pitää sisällään.

      Täytyy sanoa, että on se sitten halunnut olla kyllä tukena punktiossa ja alkion siirrossa. Ja yrittänyt tsempata mua, kun oon ollut erityisen maissa. Mutta on todellakin ollut myös niitä hetkiä, kun tuntuu, ettei se tajua yhtään miltä musta tuntuu näiden kaikkien lääkkeiden, tuntemusten, tutkimuksien ja pelkojen kanssa ?.

      Tänään verikoe puoli yheltä. Oon aivan hermorauniona täällä ?. Mietin, että pitäiskö tehdä kotitesti myös. Huomenna saan nimittäin vasta veritestin tulokset ja myös tiedon siitä, jäikö pakkaseen mitään.

      Jotenkin tuntuu siltä, että ei tää voi mitenkään onnistua ekalla yrittämällä, etenkin tän ikäsenä ???

    • #9735
      Kerttu75
      Osallistuja

      Onpas Salomen mieskin ollut aikamoinen :/ Onneksi kuitenkin nyt alkanut kiinnostaa. Itsellä käy välillä mielessä pelko, että entä jos raskaus alkaa ja vauva syntyy ja mies vaan menee menojaan. Tavallaan lohduttavaa lukea, ettei oma mies ole ainoa jotenkin ulkopuoliseksi jättäytyvä.

      On kyllä hankala olo. Voisin vaan itkeä. Onneksi on tänään rauhallinen päivä töissä ja pääasiassa paperitöitä, saa olla yksin. Soitin miehelle ja pyysin sitä tulemaan illalla minun luo, no ei se ehdi ja siitäkin jo meinasi itku tulla. Minulle nousee välillä semmonen ihme reaktio, että tekee mieli sanoa sille että mä kuule pärjään yksinkin ja tee mitä haluat, vaikka oikeastihan sitä haluaisi lohdutusta ja kainaloon. Hankalaa oloa toki helpottaa tieto siitä, että tää on tilapäistä ja lääkityksen aiheuttamaa.

      Niin ja se ystäväni laitoi just tekstarilla valokuvan vastasyntyneestään. Onnittelin.

    • #9742
      Surenkorento
      Osallistuja

      Hei vaan kaikille!

      Harmikseni jouduin palaamaan foorumille ja osallistumaan tähän syksyn ketjuun. Kevät/kesä-IVF tuoresiirtoalkioni ei kiinnittynyt ja ainokainen pakastealkioni, jonka siirto oli kaavailtu elokuulle, ei selvinnyt sulatuksesta.

      Pohjamudista on taas kömmitty pinnalle ja nyt on vuorossa toinen IVF. Pistelen tänä iltana jo irrotuspiikin ja perjantaina on punktio, siirto todennäköisesti maanantaina. Lääkitystä on vaihdettu hieman, mutta mikä tämänkertaiseen hoitovasteeseen sitten todella vaikutti, paha sanoa.

      Käytännössä olen jo luovuttanut, enkä usko, että näistä hoidoista on mitään hyötyä. Ehkä se on laskenut stressitasoani. Ilman muistutusta en olisi muistanut edes näitä jokailtaisia pistoksia. Ilmeisesti siis päässäni liikkuu nyt jotain muutakin, kuin hoitostressiä.

      Ensimmäisessä IVF:ssä minulta kerättiin kolme munasolua, joista kaksi hedelmöittyi. Tämän viikon ultrassa lääkäri totesi follikkeleita olevan jopa neljätoista. Siis lähes viisinkertainen määrä viime kertaan verrattuna! Eipä niiden hedelmöittymiskyvystä taas tiedä, vaikka hedelmöittymisprosentti ensimmäisellä kerralla olikin hyvä, mutta ainakin periaatteessa nyt on tiedossa enemmän mahdollisuuksia.

      Katsotaan, kuinka tällä kertaa käy.

      Tsemppiä kaikille <3

      1st IUI Feb '15, 2nd IUI Mar '15, 3rd IUI on April Fools' Day '15. 1st IVF May/June '15, 1st PAS Aug '15 (didn't happen). 2nd IVF Nov '15 and two stripes in the morning of the 30th Nov.

    • #9767
      Pulu
      Osallistuja

      Tervetuloa takaisin, vaikka olisit ansainnut jo palkintosi saada. Jotenkin vihdoin alan itse ymmärtämään tuon stressin merkityksen hoitoihin. Stressihän kuluttaa kroppaa ja imee jotkin määrätyt vitamiinit mm kropasta kuiviin jotka tärkeitä hedelmällisyyteen. Itsellä nyt oli sama, että muistutus oli oltava, että tuli pistokset hoidettua. Ja ihana kun hoito sujui sen puoleen huolettomammin. Myös jonkinverran parempi munasolusaldokin oli, että kyllä vaan jokin vaikutti. Stressin hoito ja hallinta pitäisikin olla ne ensiaskeleet. Dhea myös hyvä kuulemma stressaantuneeseen kroppaan. On auttanut mm korvien väliikin.

      Mies hiippaili ostoskeskukseen punktion ajaksi ja palasi kun tiesi koska operaatio ohi… sellasia ne toisinaan on nuo miehet ?

      En sitten mennytkään tänään sinne verikokeeseen. Olikin henkilökunta varattu toimenpiteen takia niin yrittelen huomenna uudelleen. Tosin aloin miettimään, että josko nyt kuitenkin malttaisinkin testata vasta lauantaina kotona. Höh… pitikin alkaa nyt tätäkin miettimään. Ärsyttää kun joutuu sitä testitulosta sitten odottaa seur päivään. Säästänkö muutaman kympin ja teen kotona. No tunnustelen päätöstä huomiseen.

    • #9771
      Surenkorento
      Osallistuja

      Oma mieheni istui punktion ajan siellä, missä minut oli valmisteltu toimenpidettä varten, ja oli mukana ilman muuta myös tuoresiirrossa (samoin insseissä ja välillä muutenkin). Nyt toisella kerralla ei töiden vuoksi voi jäädä pitämään seuraa, mutta päässee piipahtamaan jopa siirrossa.

      Ei minuun mieheni rentous ole tarttunut, vaan luulen ennemmin kyse olevan realiteeteistä. Ja kun tässä on nyt muutakin (innostavaa) juttua meneillään elämässä, se varmasti auttaa. Punttitreeni on jatkunut yhtä säännöllisenä koko ajan, ja on sillä varmasti oma terapeuttinen vaikutuksensa. Salilla ei tartte ajatella muuta.

      Foorumilla en ole käynyt moneen kuukauteen edes lukemassa mitään, kun en halunnut kertakaikkiaan miettiä näitä hoitoja yhtään ylimääräistä. Nyt ajattelin taas aktivoitua, ja yritän tätä ketjua lueskella paremmalla ajalla vähän läpi.

      Kaikki vaan sikiää ympärillä vahingossakin, mutta jostain syystä edes sillä ei ole minuun enää samanlaista vaikutusta kuin aiemmin tänä vuonna. Ehkä todellakin osaan nyt ottaa tämän kevyemmin. Ei se kyllä minkään aktiivisen harjoittelun tulosta ole, vaan ajan kanssa muodostunut rentous. Tai siis, osittainen luovutus.

      1st IUI Feb '15, 2nd IUI Mar '15, 3rd IUI on April Fools' Day '15. 1st IVF May/June '15, 1st PAS Aug '15 (didn't happen). 2nd IVF Nov '15 and two stripes in the morning of the 30th Nov.

    • #9774
      vierailija
      Osallistuja

      Tervetuloa takaisin!

      Te joilla piina loppuu, miten kävi? Jännitän teidän puolesta yhtä paljon kun omaa lopputulosta..

      Minä typerä masensin itseni lopullisesti eilen aamulla. Tiedän, ei olis pitäny. Eihän se siellä viellä voinut näkyäkkään mutta testasimpa silti kun nyt oli se testi tuolla odottamassa ja tulos oli negatiivinen, tietenkin oli pp9 vasta menossa, silti se negatiivinen tulos tuntui pahalta. Mies kysyi tuoko apteekin hyllyt tyhjiksi testeistä jos nyt vaikka tekis mieli testata joka kerta kun vessassa käy. Haistatin pitkät! Ei Tarvi tulla vittuilemaan. Eikä yhtään testiä ennen maanantaita!

      Alan olla vakuuttunut että tämä uudelleen alkanut kuvotus ja yökkiminen on täysin psygologista tai Lugejen aikaan saamaa. Kun kaikki muut oireet on poissa.

      Ystävien vauvat on pahinta! Vaikka ystävä olisi kuinka läheinen ja tärkeä niin kyllä se ystävyys kärsii minulla ainakin kun en vaan pysty samalla tavalla iloitsemaan ystävän lapsesta kuin hän itse odottaa. Vuosi takaperin kun hyvä ystäväni sai lapsen ensi yrittämällä, kaikki meni hyvin ja helposti otin hieman etäisyyttä heihin. Ystävä valitti ja valitti kun vauva vie kaiken hänen ajan eikä hänellä ole omaa elämää (juman kekka että teki mieli sanoa) mutta ehdotin että jättää lapsen isänsä hoiviin ja lähtee kanssani kahville, puhutaan aikuisten asioita ja unohtaa vauvan hetkeksi. No sehän suuttui ja pahemman kerran, miksi minä en halua nähdä hänen kaunista ja lähes täydellistä vauvaa ? No ei olla sitten nähty…

    • #9776
      Nimetön
      Ei-aktiivinen

      Juuri tuli soitto Naistenklinikalta, ei alkanut raskaus täällä ja pakkaseen selvisi yksi ainoa alkio.

      Ei oikein nyt löydy edes sanoja kuvaamaan tätä oloa. Muille parempaa onnea ?

      • #9830
        Pampula
        Osallistuja

        Pahoittelut Pakkaskukka!! Tiedän, ettei se YKSI kuulosta kovin lupaavalta. Mutta se on kuitenkin YKSI mahdollisuus!

        Voimia toipumiseen!

    • #9777
      vierailija
      Osallistuja

      Pakkaskukalle voimia! Itku ettei tärpänny mutta hei se yks siellä pakkasessa! Onnea! Meillä siellä pakkasessa ei oo mitään joten jos nyt ei tärppää niin ☹️

    • #9779
      Almuska
      Osallistuja

      Hei kaikille pitkästä aikaa! Mukavaa, että kirjoittelu täällä on ollut ahkeraa sekä uusiakin tullut mukaan. Itse pitänyt nyt vähän matalaa profiilia, mutta kuitenkin lueskellut teidän kirjoituksia.
      Viime hoidon päätyttyä negaan, tyhjeni takki ihan totaalisesti ja päälle iski 2vkoa kestänyt flunssa, niin nyt on koitettu keräillä rippeitä romahduksesta kasaan sekä paranneltu flunssaa. Flunssa itsessään meni ohi, mutta eilen sitten hain antibioottikuurin korvatulehdukseen (elämäni enismmäinen), eli kovin vahvasti ei ole tämä syksy mennyt. Ahdistusta lisää vielä lähestyvä joulu, jota yleensä innolla odotan, mutta nyt luulen, että meille ei joulua tule. Ei vaan jaksa tehdä mitään sen eteen, kummilasten lahjat jos sais hankittua, niin siinä tärkeimmät.

      Meillä siis takana kaksi IVF-hoitoa, joista molemmista siirtoon saatu aina vain yksi alkio, eli pakkaseen ei olla vielä saatu mitään. Oma usko on jo ihan lopussa ja henkinen jaksaminen raskasta. Sen verran sain voimia kerättyä, että maanantaille on varattu lääkäriaika, jossa käydään läpi lisätutkimuksia, joita täytyy tehdä ennen kolmatta ja viimeistä hoitoa. Jos tuo viimeinen hoito ei onnistu, niin taisi meidän toiveet lapsesta mennä siinä. Itse olen adioptiota ehdotellut, mutta mies ei ole sille lämmennyt. Parisuhde muutenkin aika kovilla, kun mies ei ymmärrä et miksi reagoin näin voimakkaasti, kun onhan meillä vielä yksi kerta, et sen jälkeen voi sitten murehtia jos on tarvetta. Kovin yksin sitä tuntee olevan tämän kanssa, kun ei kotona asiasta pahemmin puhuta, eikä kyllä puhuta paljoa muustakaan. Mutta onneksi on tämä palsta ♥ Ystävillä, jotka tästä ovat tietoisia, on pieniä lapsia, niin ei heillekkään tätä asiaa viitsi kaataa. Kai sitä on kohta etsittävä ammattiapua jos meinaa kasassa pysyä.

      Tsemppiä ja voimia kaikille oli tilanne mikä tahansa ♥

    • #9780
      Kerttu75
      Osallistuja

      Pakkaskukalle voimia! Jospa pakkasalkio jaksaisi tarttua.

      Minunkin toivo ja usko laahaa maata, vaikka kevään hoidossa saatiin kohtalainen määrä alkioita, ei siirtoon selvinnyt kuin tuore ja pakastetuista kolmesta vain yksi siirrettiin tuloksetta. Me käytiin eilen pitkä keskustelu miehen kanssa monesta parisuhteen asiasta ja myös hoidoista. Jäi hyvä mieli ja se tunne, että yhteistä ymmärrystä löytyi. Mies sanoi uskovansa, että meille vielä vauva saadaan. Olin aika yllättynyt, jotenkin oma epätoivo on niin suurta että kuvittelin sen olevan vallitseva tunne.

    • #9786
      yksin–
      Osallistuja

      Nega. Ja vuoto. Masennus. Itku ei lopu. Pas seuraavaan kiertoon. Toivottavasti kun joulusulku. Mies ei aio enää klinikalle. Se siitä. Eka hoito kumminkin. Mutta jos toinen ei jaksa niin ei jaksa. Niin hukassa ajatusten kanssa. Ei tippaakaan voimia mihinkään. Saiskohan saikkua….

      • #9831
        Pampula
        Osallistuja

        Pahoittelut NIIN VÄÄRÄSTÄ tuloksesta! Kysy ihmeessä saikkua, että saat vähän huoahtaa ja itkeä rauhassa! Voimia vaikeisiin päiviin!

    • #9788
      Pulu
      Osallistuja

      Voi itku ?, nyt halauksia ja kovasti voimia pettymykseen. Voi kun nuo miehet vielä noin negatiivisesti suhtautuu, ihan kun tämä nyt ei jo tarpeeksi koettelisi muutenkin. Samassa veneessä ollaan ja tää vertaistuki on kyllä niin iso asia jota alussa ei osannut ajatellakaan. Kyllä varmaan sairasloman saisit. Voisi ehkä pieni lepo tehdä hyvääkin. Mulla helpottaa aina se, että jatkoa on luvassa, mutta sekin tilanne tulee, kun ne jatkot on vaan jätettävä etsittävä muuta sisältöä. Voi kun saisit vielä miehen nyt ymmärtämään, että kun ensimmäinen kierros vasta läkäreille kertoo mitä seuraavissa on paranneltavaa… toivotaan vielä ?

      Täällä kävin verikokeen antamassa tänään ja huomenna tuomio. Valmistaudun myös pahimpaan niin työpäivän saan jotenkin edes hoidettua *huoh*.

      Tsemppiä täältä kaikille!

    • #9789
      Pinpin
      Osallistuja

      Voi ei yksin_ ja pakkaskukka, olen niin pahoillani! *halaus*

      Pulu, peukut pystyssä! Mä en ymmärrä miten sä vaikutat noinkin rauhalliselta. Itse olisin ollut jo ihan vauhkona enkä olis pystynyt odottamaan yhtään ylimääräistä. Ja juu, oma verikoeaika varattuna klo 8.35. Ei siis huomenna kuitenkaan.

      Mieli tekee tepposiaan täälläkin. On muka huono olo. Lounas tosin meinas tulla sieltä mistä se menikin. Ei niin kivaa kun olen töissä ns. muiden armoilla taukojeni suhteen niin selittele siinä miksi tauko venyy. Mut en usko että tää on oikeasti mitään muuta kuin päänsisäistä.

    • #9790
      yksin–
      Osallistuja

      Kiitos pulu. Pahinta on nimenomaan negan jälkeen se työpäivä. Tänään kun töissä vessassa kävin ja huomasin vuodon alkaneen, sen jälkeen niin omissa ajatuksissa. Ihan sama mitä työkaveri yritti juttujaan kertoa niin kohta huomasin et voi ei taas meni ohi korvien. Hän ei siis tiedä mitään hoidoista. Nyt oon vaan jotenkin niin syvällä etten tiedä miten nousen. Ja huomenna se työpäivä. En usko että tämä enää tästä muuttuu. Mies ei lähde niin ei lähde. Pas joulukuussa (jos on). En jaksa uskoa että se vois onnistua. Hitto tätä elämää. Ei kenenkään pitäis joutua kokemaan tällaista tuskaa. Toivottavasti sulla paremmin! Ja pakkaskukka toivon todella että teillä se Pas tuo toivotun tuloksen. ♥♥♥

    • #9791
      Salome11
      Osallistuja

      Voimia Yksin, Pakkaskukka ja kaikki muutkin piinailijat. Ei kannata luovuttaa ja onneksi teillä on vielä PAS edessä. Ekasta IVF:stä kun ei meillä yksikään alkio hedelmöittynyt ja ne olivat kaikki jotenkin heikkolaatuisia, niin olin aivan raivona, pettynyt itseeni, vihainen miehelle, itkin ja tunsin itseni kelvottomaksi naiseksi, joka ei edes lääketieteen avulla saa mitään aikaiseksi. Päätettiin silloin 0-tuloksen jälkeen suutuspäissämme, että nyt tämä leikki saa loppua. Ehkä se oli siinä kohtaa ihan hyvä defenssimekanismi ja oltiin ”samalla puolella”. Onneksi 4 kk:n päästä olin eri mieltä, kun lääkäri sanoi että ekasta IVF:stä saatiin valtavasti tietoa ja varsinkaan nyt ei kannata lopettaa. Ison pettymyksen jälkeen ajatukset kirkastuivat. Minullakin oli raskasta olla töissä, mutta onneksi siellä ei kukaan tiennyt niin elämä ikään kuin jatkui samaa rataa. Jotenkin tuntui, että töihin pääsi pakoon tuota mörköä ja se oli jopa helpottavaa puhua normaaleista työasioista ja kuulumisista. Mutta summa summaarum, aina on toivoa, kun jaksaa vielä yrittää. Halauksia täältä teille! Voimia!

    • #9792
      ladybird
      Osallistuja

      Piinailu jatkuu täällä… Tilanne ei ole muuttunu mihinkään, menkkoja edeltäviä oireita on ajoittain, mutta tosi tosi pieniä häivähdyksiä. Ei vielä vuodot alkanu, mutta voi tosiaan olla ettei ala ollenkaan :/
      Harmi kun aikaa ei ole käydä täällä lukemassa kaikkien tekstejä useammin.. On niin ahkeraa kirjoittelua, että ei pysy perässä kaikkien käänteistä! Toivotan kaikille kanssapiinailijoille tsemppiä ja onnea ja surullisia uutisia kuulleille voimia. Täällä ainakin on paljon ihmisiä, jotka tietää tasan tarkkaan miltä muista tuntuu. Olette tärkeitä minulle, vaikka en ehdi täällä useasti käydä lukemassa tekstejä ja kirjoittamassa <3

    • #9807
      Pulu
      Osallistuja

      Viimeyönä nousin kahteen kertaan vessaan (tähän asti mennyt kertakäynnillä) ja aina sitä paperia vaan kauhulla katsoen. Koko aamupäivä mennyt tuskaillessa, että koska se soitto sieltä klinikalta tulee. Nännit edelleen hieraistaessa arat ja vatsaa turvottaa ja vähän tuntuu, että johonkin painaisi. Ruokahalut ollut kovat ja olen ajatellut vatsan pingottumisen johtuvan syömisestä.

      Nyt se soitto vihdoin sitten tuli ja nyt kävi tällä kolmannella kierroksella niin, että testitulos on yllättäen positiivinen!! Huh huh! Raskanaana ollaan ja toivottavasti kaikki niinkuin pitää. Luonnollisestikin pelko heti perseessä, ettei ole mikään kohdun ulkoinen tms. Ohjeeksi oli, että jatkan lääkkeitä varhaisultraan asti (jotkut jatkavat tästäkin). Sitten lopetellaan hissukseeen.

      Vaikka aina sanotaan, ettei poppakolmosista ole apua niin jostain nyt kuitenkin oli selkeesti apua ja hyvä niin. Miehelle soitin ja ensimmäiseksi pelko, ettei siellä vaan ole kahta… no sitähän ei vielä tiedä. Jännitetään siis sitäkin edelleen.

      Mutta täällä kolmas punktio ja kaikinpuolin kehnoin saldoin nyt päästiin tähän vaiheeseen. Tie on pitkä ja riskillä eletään ennenkuin toisin todistetaan.

      Kiitos tuesta ja tsempeistä, olette olleet iso tuki!?? Täältä nyt rohkaisevat halit kaikille jatkoon eli sitkeästi siis vaan! Toivottavasti oma tarinani luo toivoa niille niinkuin täältä olen saanut toivoa omaan hoitoon.

      Palaan vielä ja seuraan hoitojanne ??

      13.perjantai ????

      • #9822
        yöutu
        Osallistuja

        Taustalta tulin onnitteleen Pulua <3 on aina erityisen hienoa lukee muidenkin jo pidempään hoidoissa käyneiden plussista. Ja tosiaan, perjantai 13. voi olla joskus näin valtava onnenpäiväkin! Mulla oli jo pari viikkoa sitten sellanen tunne että tää tulee nyt olemaan se teidän The Hoito…;)

    • #9815
      Kerttu75
      Osallistuja

      Lämmin halaus neganneille! <3

      Ja isot onnittelut Pululle, toivotaan, että kaikki on kuten pitääkin!!

      Kyllä nuo toisten onnistumiset ajoittain nostavat omaakin toivoa, joskus taas huonolla mielellä tuntuu, että ”kaikki muut onnistuu paitsi minun rupuset solut”.

    • #9816
      ladybird
      Osallistuja

      Ihanaa Pulu onnea matkaan!Sinäkin olet aina jaksanut tsempata ja sympata ja onnitella muita, joten todellakin ansaitset onnellisen lopputuloksen!! Mikäs olikaan maaginen lääke- ja vitamiiniyhdistelmä, jolla tämän tuloksen sait aikaan?

      Itsellä vielä tuomio on edessä, joten on enemmän voimia iloita toisten onnistumisista. Toisten tarinoita lukiessa toivoo, että itselle kävisi joskus yhtä iloisesti kaikkien vaikeuksien jälkeen. Kuitenkin tunnistan tuon tunteen Kerttu75, että kyllähän ne muut onnistuu, mutta itse kuulun varmasti niihin, joita hoidot ei auta.. Vielä kun se oma kierto puuttuu ja lääkkeellisen kierron kohdalla hoidon onnistumisprosentti on alhaisempi 🙁

      Jokainen vessassakäynti on ahdistava kokemus. Eipä arvannut, että voi pelkkää vessassa käyntiä jännittää aina näin paljon! On nämä hoidot jänniä…

    • #9817
      Elyssa
      Osallistuja

      Oi miten mahtavaa saada tänne hyviä uutisia!! Onnea Pulu ? Toivon todella paljon onnea matkaan. Tästä tuli todella hyvä mieli ja omat toiveet myös nousi.

      Pahoittelut negoista ja tsemppiä ? Ei kannata jäädä rypemään vaan ajatukset tulevaan. Helpottanut ainakin itsellä paljon ja samassa veneessä ollaan.

      Täällä ultra takana. Meni jännäksi, kun noiden estradotien olisi pitänyt estää ovulaatio ja mulla löytyikin selkeä johtofollikkeli. No onneksi klinikalta vihreää valoa ja pregnyl huomenna sekä luget myös 2+2 päiväannoksella (ihanaa!!). Ensi viikolla siirto mikäli kaikki menee hyvin.

      Rentoa viikonloppua ihanat naiset ?

    • #9818
      Pinpin
      Osallistuja

      Pulu, ihanaa <3 Oikein paljon onnea!

      Mä vaan kysyn kuinka väsynyt ihminen voi olla? Nytkin olo et nukahdan istualteen ihan just. Voi morjes.

    • #9819
      vierailija
      Osallistuja

      Ihanaa Pulu ❤️ Paljon onnea! Olet sen ansainnut, nyt kädet ristissä toivotaan että kaikki menee hyvin loppun asti!

      Täällä on toivo mennyt, ei tainnu plussa tulla meille tälläkään kierroksella ? Mitenköhän tästä taas noustaan…

    • #9820
      Nimetön
      Ei-aktiivinen

      Onnea Pulu ❤️?!

    • #9828
      Pulu
      Osallistuja

      Voi kiitos ihanat onnitteluista ? ootte kultaisia. The Hoito ? joka eteni aika löysin rantein ja levollisin mielin.

      Oli munisten kasvatteluun ja toiveena laadun parantamiseksi ennen piikittelyn aloittamista lisäksi mukana dhea, ubikinon, femibion, d-vitamini, magnesium, probiootti, sinkki ja seleeni, omegat 3-6-7-9. Kortisoni myös tukena. Paljon veden juontia. Voima 25 viherjauhe (25 eri superfoodia). Lopetin kokonaan kahvin ja coca-colan joka ollut pahe ja korvasin juomaksi vihreää teetä (nokkonen upposi mulle). Unohdin roskaruuan ja e-koodiset einekset siksiaikaa ? Pähkinöitä meni naposteluun karkin ja sipsin sijaan. Joka ruokailun yhteydessä proteiinipitoista mukana (höttöeväillä niin helposti tuli mentyä).

      Punktion jälkeen edelleen runsaasti vettä ja arginiini antioksidanttia muiden nappien lisäksi. Hain voimakkaasti ajatusta, että detox vaikutusta tulee lisätä, suoliston hyvinvointiin ja maksan toimintaa ajatellen, että kropasta poistuisi liika estrogeeni ja haitalliset kuonat ja alkiolle olisi olosuhteet paremmat. Arginiini mm laajentaa verisuonia niin kiinnittymiseen ehkä?saattoi olla apua.

      Ihan basic classista hierontaa, jolla sain kaikki jumit pois ja stressi ja kireys helpotti.

      Munasoluja saatiin sen verran enempi, että osa ivf ja osa icsi niin molemmilla saatiin yhdet blastot aikaan.

      Mies lopetti nuuskan jo edellisen epäonnistumisen jälkeen ja alkoi ottamaan omat vitaminit, vahva sinkki, vahva seleeni ja vahva E sekä magnesium.

      Mies on sitä mieltä että saahan sitä uskotella mitä haluaa, mutta joko vaikutti tai ei niin lopputulos nyt näin. Edelleen se Kaisa Jaakkolan kirja mielessä jossa oli hyviä ajatuksia.

      Lääkemielessä niin oli kortisoni ja alkioliima sekä gonapeptyl (gonapeptyl oli ainut mitä oli edellisenäkin kertana tuoresiirrossa). Nyt siis oli pitkä kaava sekä pitkä viljely.

      Eli melkoinen soppa ? jos alkaa kaikkea erittelemään, mutta tulipahan kokeiltua.

      Tsemppiä hoitoihin… monella vielä matkaa ja ehkä tauko toisinaan tekeekin hyvää ja uutta yritystä vaan. Niin se oli itselläkin jo seuraavaa suunnittelu aika valmiiksi varattuna. Miesten kanssa asiat menee niinkuin menee ja itse itseään joutuu psyykkaamaan eli moni painii yhden kortin varassa. Meillä mies suostui hoitoihin vasta 5 vuoden jälkeen… ja nyt tossa coolina kun mitään ihmeellistä ei olisi tapahtunut.

      Ja jos tässä jokin pieleen menee niin edelleen halut jatkaa hoitoja. Ken tietää. Jatkan siis edelleen ketjun lukemista päivittäin.

      Voimia negan saaneille ? ja parempaa onnea seuraavaan kierrokseen!

    • #9832
      Pampula
      Osallistuja

      Mahtavaa PULU, ONNITTELUT! Tällä kertaa se olit sinä, joka nappasit voiton kotiin! ? Tsemppiä toisenlaiseen piinaan!!

      Itse toivun lähes viikon takaisesta selkäleikkauksesta, sairaalassa edelleen.. Kun pää tötterössä nousin ensimmäisen kerran leikkauksen jälkeen seisomaan, totesin ihan ääneen, että pöksyyn lorahti jotain. Muistinpa sitten hetimiten, että on ovulaatioaika meikäläisellä (ja se tarkoittaa runsasta valkovuotoa). Siitäpä muistuikin heti mieleeni, että nyt on juuri se ajankohta, jolloin ensimmäinen PAS punktion jälkeen olisi ollut mahdollinen…

      Täytyy varmaan pian soitella klinikalle, että suunnitelmiin on tullut hieman muutoksia. Saikku jatkuu helmikuulle, joten aikaisintaan joskus keväällä päästään käsiksi ”pakkaspirpanoihin”! Ja sekin voi olla liian optimistista ajattelua. Ehkä kuntoutumiseen menee aikaa enemmänkin…

      En ole edelleenkään ehtinyt surra asiaa, kun voimat on menny omaan toipumiseen. Ja se ihmeesti rauhoittaa, kun tietää että siellä pakkasessa on pirpanat odottamassa. Ennen tätä viimeistä hoitoa olin koko ajan niin paniikissa ajan kulumisesta ja omasta ikääntymisestä = munasolujen ”rapistumisesta”. Nyt se jotenkin lohduttaa, kun ajattelee, että alkiot on 38-vuotiaan munasoluista, vaikka sitten siirtoon mennessä ehtisin jo 39-vuotiaaksi!?

      Täällä ”runoilen” aikaisen aamun tunteina, kun uni loppuu aina 2-3 aikaan yöllä…

    • #9834
      Hippu
      Osallistuja

      Ihania uutisia Pulu! ❤❤❤ Tosi lämpimät onnittelut myös minulta ja pidän peukkuja, että kaikki menisi hyvin! Onnea matkaan 🙂

      Syvät pahoittelut negasta yksin- ja Pakkaskukka 🙁 Kyllä nämä hoidot on niin fyysisesti kuin psyykkisesti ja koko muuta elämää ajatellen tosi raskaita. Onneksi PAS teilläkin tulossa, voimien keräilyä siihen…

      Tervehdys Surenkorento! Muistan sinut sieltä viime talven IUI-ketjusta. Täällä sitä vielä hoitojen myllerryksiä kumpikin siis eletään, vaikka silloin keväällä toivoinkin, ettei tavallaan täällä törmättäisi, että olisi jo tärpännyt. Tsemppiä ja onnea sulle meneillään olevaan hoitoon ❤

      Mulla siis pari viikkoa negasta ja pitkän hoidon jälkeinen välikierto, toivottavasti PAS sit joulukuussa saataisiin tehtyä. Oon kyllä ollut aika väsyksissä. Työt, pimeys ym. muukin uuvuttaa, mut koen kyllä olleeni toipilas rankasta hoidosta. Hormonilääkkeitäkin kun oli sen 1,5 kk ja iso follimäärä teki olon pitkäksi aikaa tukalaksi jne.

      Täällä on ollut monenlaista aktiivista keskustelua, johon voin yhtyä. Tunnistan v-käyrän Vappu Pimiän puheista, kiusaantuneen ja epämukavan olon työpaikan kahvipöydässä muiden välillä intoutuessa puhumaan lapsistaan, lapsenlapsistaan, raskauksista ? Meillä mies on ollut vain alussa lääkärin vastaanotolla, enkä punktioon ym. olisi halunnutkaan miestä mukaan. Usein olen klinikalla käynytkin yksin, mutta tarvittaessa mies on kyydinnyt. Koska miehellä on siittiöissä niitä vasta-aineita, niin näyte on annettava klinikalla, jotta siihen saa heti laitettua sellaisen litkun. Mies on onneksi tästä selviytynyt. Viittasin jo aiemmin siihen, et meillä oli hirveät riitavaiheet näistä asioista ennen tutkimuksiin ja hoitoihin lähtemistä. Välillä jaksan ajatella, et nyt kuitenkin tulee yritettyä hoitoja, kun joskus ajattelin, ettei me edes päästä yhdessä koskaan tähän vaiheeseen. Nyt ollaan yhteisymmärryksessä yrittämässä. Hetkittäin mieheltä saa tukea. Vain muutama ystävä tietää tilanteen. Kiva oli nyt isänpäivänäkin olla isän seurassa, et eipä tässä ihmeempiä, töitä ja sillee… Tosi tärkeä tuki olette te toiset samoja vaiheita kokevat, ei näitä muut voi kunnolla ymmärtää. Kiitos kaikille foorumista 🙂

      Tsemppiä kaikille piinailijoille ja voimia kaikille hoitojenne vaiheisiin ❤

    • #9835
      Ruusunen
      Osallistuja

      Voi kuinka onnellinen uutinen Pulu ? täällä ihan sydän pakahtumaisillaan onnesta sun puolesta! Aina tsemppasit minua ja meitä muita täydestä sydämestä ? eteenpäin, jaksamaan, positiivisesti, uskoit onnistumisiin. Kiitos sinulle niistä viesteistäsi alkusyksystä. Täällä myös toivotaan että kaikki jatkuu nyt hyvin. Jatketaanhan kirjoittelua?

      Suuret pahoittelut kaikille ikäviä uutisia saaneille ja voimaa jaksaa eteenpäin ?

      Pampula luin sinun kirjoituksen jo aikaisemmin ja täytyy sanoa että itku tuli pitkäksi aikaa. Myötätunnosta että tämän kaiken keskellä joudut vielä toiseen voimia koettelevaan tilanteeseen. Itse jouduin myös alkuvuodesta onnettomuuteen ja leikkaukseen pian toisen PAS negan jälkeen. Sairaslomalla olin kaksi kuukautta ja samalla sai haudata ajatukset hoidoista määrittämättömäksi ajaksi. Leikkaukseni ei ollut varmaan yhtä suuri kuin sinulla, mutta nukutettiin, sairaan kovat kivut n. 1,5kk eteenpäin, vahvat kipulääkkeet, liikkumattomuus, kuntoutus. Jotenkin sisulla siitä selvisi ja kesäkuussa lääkäri antoi luvan yrittää viimeistä PASia siltä hoitokierrokselta (päättyi negaan juhannuksena). Uuteen hoitoon ei olisi vielä ollut voimia lähteä, mutta PAS oli fyysisesti kevyempi. Onneksi myös teillä vielä se mahdollisuus. Itselleni se nega oli henkisesti raskain, kuin toivo oli viimeisessä alkiossa, raskas kevät takana ja tiesi että uuteen hoitoon lähdettävä. Kesälomalla sain surtua negaa, kerättyä voimia uuteen hoitoon ja itseäni fyysisesti parempaan kuntoon. Toivon sinulle tsemppiä leikkauksesta toipumiseen ja kuntoutukseen – ja tietenkin sitten plussaa pakkaspirpanasta!

    • #9836
      Kipinä
      Osallistuja

      Paljon Onnea Pulu!! Mahtava uutinen!!! 🙂 <3 Ihanaa, että tällä foorumilla joskus saadaan valon pilkahduksia ja ilon hetkiäkin. Paljon tsemppiä niille, jotka ovat saaneet huonoja uutisia 🙁 . Taas kerran voi todeta, että tämä vertaistuki täällä on meille monelle korvaamaton.
      Itse jatkan tammikuulle asti vitskujen nappailua mm. dhea ja ubikinon ja koitan vähän terveellisemmin syödä ym. Niistä ei välttämättä ole mitään muuta hyötyä kuin se, että oma pää kestää paremmin tämän myllerryksen. Mutta se riittää mulle tällä hetkellä. Tammikuussa sitten seuraava hoito, ivf. Seuraan kyllä aktiivisesti tänne kirjoittelua sillä välin :).

    • #9838
      Kerttu75
      Osallistuja

      Minä taas oon aika lailla menettänyt uskoni kaikenlaisiin ”apuihin”. Oon kokeillut vaikka mitä, alkoholittomuutta ja lasia punkkua iltaisin, erilaisia lisäravinteita, terveellistä perusruokaa ja rasvaisia maitotuotteita, vyöhyketerapiaa ja lii
      kkumista ja liikkumattomuutta ja kahvin jättämistä ja mitä kaikkea. Koska mikään ei oo mua auttanut, ajattelin tällä kertaa elellä ilman mitään sen kummempaa. Monivitamiinit kyllä syön päivittäin mutta ne söisin joka tapauksessa. Pulu on jaksanut panostaa ihan kovasti!

      On kyllä kiva, kun on aktiivista keskustelua palstalla. Näistä on niin vaikeaa puhua kenellekään. Tänään se mun kaveri, joka sai just vauvan, soitti mutta mä en saanut vastattua.. Kirvelee niin kauheasti, vaikka eihän heidän vauva tietenkään multa mitään ota pois. Tuntuu vaan että ollaan niin eeri tilanteissa. Ihan eri galakseilla.

    • #9840
      Nimetön
      Ei-aktiivinen

      Pohjamudissa vedellään täällä ?. Erehdyin menemään duunin pikkujouluihin eilen ja siellä yksi työkaveri kertoi (ovat siis nais pariskunta), että heille tulee vauva Rupesin itkemään ??. Yritin paikkailla tilannetta sanomalla, että olen niin onnellinen heidän puolesta, vaikka tosi asiassa ajattelin, että miksi mä en kykene saamaan lasta. On niin jotenkin epäonnistunut olo naisena ja puolisona ??

    • #9841
      Nimetön
      Ei-aktiivinen

      Pohjamudissa vedellään täällä ?. Erehdyin menemään duunin pikkujouluihin eilen ja siellä yksi työkaveri kertoi, että heille tulee vauva. Rupesin itkemään ??. Yritin paikkailla tilannetta sanomalla, että olen niin onnellinen heidän puolesta, vaikka tosi asiassa ajattelin, että miksi mä en kykene saamaan lasta. On niin jotenkin epäonnistunut olo naisena ja puolisona ??

    • #9843
      vierailija
      Osallistuja

      Empäs osan osannut olla testaamatta, huomenna virallinen testipäivä mutta tuskin muuttuu tämän aamun nega huomiseksi plussaksi. ? Voi itku!
      Täällä mietitään pää savuten seuraavaa siirtoa, mies teki hyvin selväksi ettei halua painostaa hoitoihin vaikka haluaisi vielä yrittää. Mietittiin myös kotimaan adoptio tai sijaisperhe toimintaa. Adoptio pitkistä odotus ajoista huolimatta tuntuu nyt parhaalta vaihtoehdolta mutta tämä täytyy nyt rauhassa miettiä, sitten kun hormoonit on poistunut elimistöstä.

      Tuli mieleen tuosta ystäville ja sukulaisille kertomisesta, itse en ole kertonut kenellekkään että käydään hoidoissa. Jotkut sukulaiset ja läheisimmät ystävät tietää ettei lapsen saanti ole meille itsestään selvää ja että lääkäriä tarvitaan mutta itse hoidoista en ole puhunut mitään. Välillä tekisi mieli mutta sitten taas ei missään tapauksessa! Syitä on niin paljon mutta päälimmäisenä on se jatkuva utelu johon en halua olla vastaamassa. Toisaalta taas ei halua alkaa selittää kaikkia näitä tunteita ihmisille jotka eivät parhaalla tahdollakaan voi ymmärtää miltä tämä tuntuu.
      Sitten taas kun ei tässä ihan oikeasti ole mitään hävettävää tai salattavaa niin tuntuu ihan naurettavalta etteikö läheisille voisi kertoa, säästyisi ainakin vihjailuista ym pahan mielen aiheuttajilta kun ihmiset tietäisi.
      Mitä muut ajattelette kertomisesta?

    • #9844
      Pulu
      Osallistuja

      Juu, panostin kyllä jos mihinkin vitamiineihin ym. mutta faktahan on, että jos kaikki kotikonstit auttaisi niin silloinhan näihin hoitoihin ei olisi ollut tarvetta lähteäkään, että toki kyseenalaistan kaiken, mutta kaikki konstit vaan oli käytettävä. Lääkeethän on alunperin kehitelty kasveista ja eliöstä/eläimistä ym joista tehty sittemmin synteettiset versiot. Ja ruoka mitä syödään vaikuttaa suoraan elimiin ja näin ollen hormonitoimintaan… Jännää näitä miettiä ja paljon mitä ei tiedä. Menopur taisi olla vaihdevuosia elävän naisen virtsasta (ennen muinoin hevosen virtsasta) että melkosia aineita nekin ?

      Vaikka maaliin asti päästäisikin niin voipi olla, että hoidoista ei edelleenkään mainita mitään. Aika näyttää.

      Jatkan toki kirjoittelua, mutta ehkä tässäkohden pidän pienen tarkkailutilan ja katson mihin suuntaan asiat etenevät. Plussapalstalle on vielä matkaa eli enpä uskalla vielä asiaa liiemmin todeksi myöntää.

      Tsemppiä kaikille… kyllä kaikki järjestyy. Sen kun saisi itsensä uskomaan niin helpottaa mieltä. Sisulla eteenpäin ja sitähän teiltä kaikilta löytyy!

    • #9845
      Salome11
      Osallistuja

      Mahtavaa Pulu, onneksi olkoon! Ja tervetuloa sitten tuonne plussanneiden piinaryhmään 🙂 Ja oikein paljon tsemppiä muille yritykseen ja seuraaviin kierroksiin.

    • #9846
      Pinpin
      Osallistuja

      Aamulla kun kävin töissä vessassa oli tullut hieman verta siteeseen. Olin jo aivan varma et tässä sitä ollaan. Vaan eipä se ollutkaan. Paperiin tuli hailu veriviiva ja mietinkin et olisinko raapaissut itseäni lugea laittaessa?! On kuitenkin vielä matkaa testaamiseen.

    • #9847
      Pampula
      Osallistuja

      ?RUUSUNEN, kiitos! Tiedän että tulen vielä monet itkut itkemään hoidon siirtymisen vuoksi, kunhan fyysinen vointini kohenee! Sitä kuitenkin ehti jo niin haaveilla kesävauvasta… Onnea odotukseen sinulle!!

      VIERAILIJA, pahoittelut tämän päivän tuloksesta! Viimeiseen saakka on lupa toivoa onnen vielä kääntyvän (tiedän erittäin hyvin, ettei se helppoa ole!) … Kysyit mielipidettä kertomisesta. Me ollaan tietysti kaikki niin kovin erilaisia, mutta minulle avoimuus on ollut itsestäänselvyys. Se on helpottanut kovasti, kun ei tarvitse aina keksiä jotain tekaistuja tarinoita. Olen sitä paitsi älyttömän huono valehtelemaan! Yllättävän fiksuja ja hienotunteisia ihmiset mielestäni ovat -ainakin meidän tuttavapiirissä! ? Mutta kuten todettu, toinen tyyli sopii toiselle, toinen toiselle.

      PINPIN, ? peukkuja sulle vielä!!

    • #9849
      vierailija
      Osallistuja

      Tulos oli negatiivinen ?
      Kirjaimellisesti v-tuttaa! Mutta minkäs teet, nyt miettimään seuraavaa askelta.

    • #9851
      Hanisteri
      Osallistuja

      Onnea Pulu! <3 ihana lukea täältä iloisia uutisia, olette onnenne kyllä ansainneet <3

      Melkoisen vitamiinicocktailin oot kyllä vedellyt, täällä vähän samansuuntaisia ruokavaliovirityksiä. Toivotaan että niistä on apua! 🙂

      Voimahaleja kaikille neganneille, se on suuri suru ja tuntuu niin ylitsepääsemättömältä. Kunpa löydätte pian sen toivon ja voiman taas jatkaa eteenpäin <3

      Meillä alkiot viihtyvät edelleen ulkomailla odottamassa testaustaan. Eilen aloitin valmistelut jo seuraavaa kiertoa varten. Nyt 10 päivän Terolut-kuuri niin saadaan kierto tasoitettua, josko ehdittäisiin seuraavaan kiertoon pakastesiirto ennen kuin joululomat kolkuttelee.

    • #9853
      Ilo2010
      Osallistuja

      Heippa, no nyt ollaanki jo jännän äärellä. Nyt on kierronpv.11 ja 2 ultraa takana, tänään viimeisin ja keskiviikoksi tuleekin sitten jo punktio! hui, ja heti on vatsa täynnä perhosia kun niin jännittää !!!!

      Samalla ehdin harmistua kun näillä lääkkeillä joutuu pelaamaan ,niin hain lauantaina 600iu puregonin ja orgalutran piikkejä ja nyt ne jääkin sitten käyttämättä 🙁
      Puregonista on otettu 125iu ja orgalutraneita on jäljellä 4 piikkiä…. olisko kellään sellanen tilanne että olis tarvetta?? ja tiedän ettei omia lääkkeitään saa eteenpäin jaella mutta nää on oikeesti niin arvokkaita että suru on tosi iso jos joutuu roskiin heittämään….

    • #9859
      Pinpin
      Osallistuja

      Plääh. Hieman taas verituhrua tullut viime yönä, muuten ei mitään. Tekisi mieli jo luovuttaa mut voihan se olla muutenkin. Tänään kuitenkin kp31/28 ja ke olis testaus…

    • #9863
      yksin–
      Osallistuja

      Oon nyt tässä yrittäny selvitä siitä negasta. Olo on sanoinkuaamattoman tyhjä. Tuntuu ettei sitä parempaa päivää taas tuu. Että jaksais olla ja tehdä asioita normaalisti. Lääkärille soittoaika loppuviikosta. Valmistaudutaan tulevaan pas.iin. ajattelin nyt kumminkin kokeilla niitä kaikenmaailman kotikonsteja. Joten kertokaa niitä??!!!! Syön ainoastaan monivitamiinia ja foolihappoa.mitä kannattais lisätä? Millon sitä punaviiniä sitten kannatttaa maistella ja kuinka paljon ja miten se greippimehu yms mitä näitä nyt on. 😀 Pulu hirmusesti onnea! Toivon että kaikki menee hyvin!!♥

    • #9869
      Kerttu75
      Osallistuja

      Meillä oli sunnuntai-tiltana niin jättävä riita, että yhteen miehen kommenttiin en saanut edes vastattua vaan pyysin sitä vain lähtemään. (oltiin siis minun luona). En halua edes tänne anonyymisti tuota kommenttia toistaa, mutta nyt on mietinnät ihan sellaset että pääsenkö yli ja haluankokaan päästä ja entäs tämä hoito. Ikää kun on näin paljon, niin tämä on mulle viimeinen mahdollisuus yrittää saada biologisesti omaa lasta. Kaipa sitä yh:na pärjäisi, ehkä jopa paremmin kuin toimimattoman suhteen kanssa.

      Noita vinkkejä tulee ekana mieleen, että punaviiniä piti ottaa lasillinen iltaisin. Kahvin juonti lopettaa ja sokeri. Rasvaisia maitotuotteita suosia kevyttuotteiden sijaan. (Mulla oli kausi, jolloin joka ilta laitoin kaakaon punaiseen maitoon ja söin sen kanssa pähkinäsuklaata, ei hullumpi kuuri :)) Greippimehua erityisesti alkukierrosta, parantaa limakalvoa. Sitten niitä jotain mehiläisen kapseleita, en muista nimeä kun sain siskoltani kun se kauppaa niitä Forever-tuotteita. Niistä join myös aloe-mehua liki vuoden ajan ja arginiinia.

      Vyöhyketerapia ja akupunktio voi joidenkin mielestä hyödyttää, kokeilin niitäkin. Olen myös panostanut kovasti ja suunnannut ajatuksia vauvoihin, toisella kaudella relannut ja miettinyt ihan muita juttuja ja unohtanut kaikki nuo ”konstit”. Niin, ja painonhan sanotaan myös vaikuttavan. Ylipainoisilla kai pienkikin pudotus voi auttaa. Itse olen aina ollut hoikka, jopa laiha, ja olen lihottanut tarkoituksella itseäni pari-kolme kiloa. Tuo suklaakuuri oli siinä apuna 😀 Liikuntaa kohtuudella.

    • #9872
      yksin–
      Osallistuja

      Meillä kans vaan riidelty:( tää on niiin. Niin sanoinkuvaamattoman vaikeaa. Mikään ei mikään tunnu onnistuvan. Töissä tekis mieli heittää hanskat tiskiin. Hitto !! En tiedä kuin jatketaan, ennhaluais jättää pakkasukkoja hakematta. Mutta jaksanko yksin kunntuo mies on sitä mieltä että pitäis antaa jo olla. Hitto!! En osaa luovuttaa vieläkun mielestäni kaikkea ei ole vielä tehty. Itsekkin laiha. Hoikka. 53kg itseasiassa. Paino ei sais yhtään tippua. Vaan kun ei se hitto nousekkaan!!!! Ja olen ihan hullu kahvin juoja. Oon saanu vähennettyä vaan kuin siitä eroon pääsis ..

    • #9876
      Surenkorento
      Osallistuja

      Voi Hippu, sinäkin täällä! Ja Pulu, onnittelut plussasta, jos nyt en vielä ole onnitellut. Tsemppiä jatkopiinailuun <3

      Kaikille neganneille, voimia. BTDT.

      Meillä on nyt siis toinen IVF käynnissä. Perjantaina punktion saldo oli huimat kaksitoista munasolua. Niistä kypsiä oli yksitoista ja seitsemän kehittyi alkioiksi asti. Tänään siirrettiin yksi nelipäiväinen, 20-soluinen hyväluokkainen alkio. Kuutta muuta palloa viljellään huomiseen asti, ja saan tietää vasta ensi viikolla, montako pakkaspalloa saatiin tällä kierroksella.

      Kevätkesän ensimmäisessä IVF:ssä kerättiin kolme, hedelmöittyi kaksi, siirrettiin yksi ja pakastepallo ei syksyllä selvinnyt sulatuksesta. Ensimmäiseen IVF:ään verrattuna tulos on siis todella paljon parempi.

      Ajattelinpa silti jatkaa tätä suht välinpitämätöntä linjaa, etten stressaisi alkiota kuoliaaksi. Jospa vähempi yrittäminen saisi myös alkion olemaan rennompi ja kiinnittymään. Oikeasti mitään en uskalla tai edes jaksa enää toivoa, katsotaan miten tässä käy.

      Game on.

      1st IUI Feb '15, 2nd IUI Mar '15, 3rd IUI on April Fools' Day '15. 1st IVF May/June '15, 1st PAS Aug '15 (didn't happen). 2nd IVF Nov '15 and two stripes in the morning of the 30th Nov.

    • #9880
      ladybird
      Osallistuja

      No on sulla ollu melkoset tropit ja oheisekstrat Pulu! Tota voi sanoo jo taisteluvoitoks 🙂

      Mutta samoja ajatuksia on mulla Kerttu75. Jotenkin ei jaksa uskoa, että vitamiineilla olis iso vaikutus. Yritän kyllä elää mahdollisimman terveellisesti muutenkin… No katotaan, ehkä seittemännellä kerralla otan jo kaikki mahdolliset ja mahdottomat keinot käyttöön. Ja kurja kuulla, että teillä on ollu parisuhteessakin ongelmia. Tän kaiken paskan vuoksi toivoo kyllä miehen täyttä tukea.

      Kurja uutinen vierailija. Meillä sama. Tein negan tänään. Jotenkin suhtaudun tähän yllättävän rauhallisesti. Ehkä sekoan vasta perjantaina, kunhan selviydyn työviikosta… Tai sitten en enää tunne mitään, oon välillä epäilly sitäkin, kun ei mikään tunnu enää missään.

      Tsemppiä ja voimia teille kaikille vahvoille naisille!

    • #9881
      Pinpin
      Osallistuja

      Peruin huomisen testiajan. Edelleen tihkuilee (kolmas päivä) et eiköhän ne hanat huomenna aukea. Voi vihne.

    • #9891
      Nimetön
      Ei-aktiivinen

      Miten teillä on menkat ”sujunu” tuoresiirrosta tulleen negan jälkeen? Veritestissä siis nega 11.11. Mulla ei oikein edes kunnon vuotoa ole tullut sen jälkeen. Kolme päivää pikkasen jotain rusehtavaa ja siihen loppui. Nyt taas tänä aamuna (tuo edellinen ”vuoto” loppui s