Etusivu Keskustelu HEDELMÖITYSHOIDOT Kesä- ja syysplussat 2014

Luet parhaimillaan 14 vastausketjuja
  • Julkaisija
    Artikkelit
    • #4511
      Auringonkukka2
      Osallistuja

      Hei!

      Mielessä olen pyöritellyt,mutta en ole aiemmin tohtinut ryhmää perustaa. Nytpä kuitenkin! Muita kesällä plussanneita? Itsellä menossa nyt 13+6, laskettuaika 17.2.2015.

      • Tätä aihetta muokkasi 6 vuotta, 3 kuukautta sitten Auringonkukka2.
    • #4721
      minä
      Osallistuja

      16+6 kolmas kerta toden sanoo!

      • #4754
        Auringonkukka2
        Osallistuja

        Moi minä!

        Mehän ollaan sit melkein samassa tahdissa 🙂 meillä kävi sellainen tuuri, että ensimmäisestä hoidosta tärppäsi. Meille hoidot tehty luovutetuilla siittiöillä. Tänään uskalsin pomolle kertoa, minä kun en ole ainut piakkoin mammalomalle meillä jäävä 😉 vähän jännitti, mutta hyvin meni.

        Miten sinulla on raskaus mennyt? Itsellä nyt jo parempi fyysinen vointi, väsymystä ja ajoittaista pahaa oloa lukuun ottamatta. Pitkä työmatka autossa istuen ei ole se herkullisin vaihtoehto. Täällä siis menossa 16+1.

        • #4805
          minä
          Osallistuja

          Moi! Mulla mene hyvin. Joko tunnet lapsen liikeita? Minä en, tai en ole varma.

    • #4831
      Freesia
      Osallistuja

      Hei!

      Kirjoittelin aiemmin auringonkukka2n tapaan tuonne inseminaatio ryhmään, mutta kiva kun perustit tämän 🙂

      Meillä hoitoja takana vuoden verran ja kesällä tärppäsi toisesta inseminaatiosta. Nyt menossa 12+5. Pahin väsymys alkaa helpottaa, mutta pahoinvointi vaivaa edelleen.

      • #4893
        Auringonkukka2
        Osallistuja

        Moikka Freesia ja minä!

        Kiva kuulla sinusta Freesia! Tsemppiä oireiden voittamiseen! Itsellä pahoinvointi kesti plussaamisesta seuraavat kaksi kuukautta eteen päin. En oksentanut kuin muutaman kerran iltaisin, mutta sitäkin voimakkaammin. Päivät meni sohvalla, koko ajan tuntui, että pitää syödä tai tulee paha olo, mutta mikään ei maistunut pahan olon vuoksi. Yölläkin söin porkkanoita js hedelmäpilttiä, mitä varasin yöpöydälle. Erilaiset hajut laittoivat oksentamaan ja mahan polttelu myös. Nyt menossa 18+1 ja olo parempi 🙂 todella väsynyt töiden jälkeen ja työmatkat ottaa koville.

        Liikkeitä tuntuu jonkin verran. Usein silloin, kun istahdan alas, niin alkaa mukellus 🙂 ei todellakaan joka päivä, mutta viikko viikolta useammin. Itse olen sitä mieltä, että ensimmäiset ”kuplat” tunsin jo 16 viikon aikana. Neuvolassa tämän tyrmäsi, kun on ensimmäinen lapsi tulossa. Suivaannuin kyllä siitä! Olen sen verran monta vuotta jo suolistoni kanssa elänyt, että en siihen sekoita! Tuntemus oli ihan erilainen, ihan kuin pieniä kuplia tai hivellyksiä olisi tykyttänyt vasemmalla alhaalla. 🙂 itse sitä oman kropan parhaiten tuntee. Minulla on myös istukka kohdunsuun päällä, joten sekään ei ole tuossa mahan ja vauvan välissä estämässä liikkeiden tuntemista.

        Joko olette tehneet hankintoja? Me ollaan saatu sänky ym. sukulaisilta valmiiksi. Itse ollaan ostettu vasta lipasto vauvan huoneeseen. Jotenkin se vieläkin jännittää, enkä esim.vaatteita ole uskaltanut ostaa. Tosin vauvanpeittoa virkkaan 🙂

        Tsemppiä ja iloa odotukseen! <3

    • #4902
      Freesia
      Osallistuja

      Oi, kuulostaa ihanalle nuo potkut ja muut. Joko tuntuu myös mahan päältä? Olisi rauhoittavaa istua illalla työpäivän jälkeen sohvalle ja tunnustella pienen liikkeitä. Sitä odotellessa 🙂

      Pahoinvoinnin kanssa olen oppinut elämään. Se on pahinta onneksi iltaisin, ettei töissä tarvitse käydä kakomassa. Iltapäivällä pitää syödä säännöllisesti ja nykyään syön myös lämpimän ruuan illalla. Se pitää parhaiten oksennuksen poissa. Kiireisen päivän jälkeen kaikki kostautuu viimeistään nukkumaan käydessä ja pönttöä saa halailla useamman kerran. Yön aikana olo helpottaa ja aamulla taas herätessä hurja nälkä 🙂

      Me saadaan myös sukulaisilta joitakin vauvatarvikkeita. Mitään en ole vielä uskaltanut hankkia, paitsi kirpparilta muutaman suloisen unisex vauvanvaatteen. Huonetta olen kyllä suunnitellut ja ostoslistaa päässäni kaavaillut. Mutta niiden aika on sitten joskus talvella. Auton turvakaukalo on sellainen, jonka haluan turvallisuuden vuoksi ostaa uutena. Mutta paljon muuta meinattiin hankkia käytettynä sukulaisilta ja kavereilta.

      Olemme mieheni kanssa miettineet, että jos raskaaksi tuleminen olisi ollut helpompaa, niin ehkä sitä uskaltaisi hankkia jotain jo aiemmin. Mutta näin useamman vuoden yrittämisen jälkeen sitä on todella varovainen kaiken suhteen. Kaverit puhuvat jo raskausaikana, että ”sitten kun saamme toisen vauvan…” Meistä tuntuu että nyt on elettävä niin tässä hetkessä ja toivottava, että edes tämä yksi pienokainen saadaan onnellisesti maailmaan.

      Mutta niinhän se menee että vain lapsettomuuden kokenut voi tietää milta lapsettomuus tuntuu. Tsemppiä ja hyviä vointeja meille onnellisille raskaana oleville 🙂

      • #4905
        Auringonkukka2
        Osallistuja

        Moi Freesia!

        Ei tunnu vielä mahan päältä, joten valitettavasti mies saapi vielä niitä tuntemuksia odotella. Tosin tänä aamuna, kun köllittiin rauhassa sängyssä ja alkoi mukellus, niin nopeasti nappasin miehen käden mahan päälle. Tuntui tosi voimakkaana, mutta ei hän vielä mitään erottanut. Onneksi kohta on rakenneultra, niin päästään molemmat ihmettelemään 🙂

        Me ollaan saatu vähän vaatteita myös sukulaisilta. Ihana, että on saanut kaikenlaista, mutta jotenkin myös haikea olo, kun olisi niin kiva kierrellä kaupoissa ja valita sitä ja tätä. Tosin taloudellisesti tosi hyvä asia, että saatiin vaunutkin minun veljeltä. Me kanssa halutaan ostaa turvakaukalo uutena. Meillä on pehmeäkoppaiset vaunut, joihin ei saa turvakaukaloa kiinnitettyä. Ajateltiin siksi ostaa sellaiset matkarattaat mihin saa kaukalon kiinni. Helppo pitää autossa esim. lyhyitä kauppareissua varten 🙂

        Ei mekään olla uskallettu toisesta lapsesta vielä edes haaveilla. Onnellinen jo tästä pienestä 🙂 oletteko muuten ajatelleet ottaa selvää sukupuolesta? Me halutaan tietää etukäteen, vaikka lähiperheessäkin on käynyt niin, että lähdettiin tyttöä synnyttämään ja tultiin pojan kanssa kotiin 😉

        • #4922
          mipsu
          Osallistuja

          Heippa!

          Olen pitkän aikaa sitten kirjoitellut tuonne IVF-osioon, nyt siellä onkin ihmiset aika paljon vaihtuneet, toivottavasti useimmat onnellisten asioiden takia 🙂

          Meillä useamman vuoden lapsettomuus takana mun endometrioosin takia, endo leikattu 3 kertaa, joista kaikista tullut pahoja komplikaatioita. Enempään leikkauksiin en suostunut. AMH mittaamattoman alhainen eli 0,2, munasoluja ei siis juurikaan tule. Hoitojen alettua heti sanottiin, että omilla soluilla tuskin tulen lasta saamaan, luomusti lähes mahdotonta. 4 IVF tehtiin eri kahdella eri yksityisellä klinikalla, 1 julkisella (enempään eivät suostuneet). Hoidoista ei yhtään alkanutta raskautta. Vaikka kuulemma mahdotonta, niin silti takana 3 luomusti alkanutta keskenmenoa hoitojen välillä! 2 hyvin varhaista, 1 keskeytynyt keskenmeno 10. viikolla, josta myös lopulta komplikaatiot.

          Hoidot oli lopetettu kaikkialla ja olimme lahjamunasolujonossa. Sitä odotellessa teimme itse kaikkemme (hurjat määrät vitamiineja, lisäravinteita, tarkka ajoitus yritykseen jne.) ja lopulta tapahtui suuren suuri ihme, kun tulinkin raskaaksi ja se on jopa jatkunut! Kunnon vuoto ja kivut tuli 8. viikolla juuri ennen ekaa varhaisultraa ja olimmekin varmoja taas keskenmenosta. Syke sieltä kuitenkin löytyi! Lääkäri epäili, että olisi jopa saattanut olla toinen pieni, joka meni kesken. Tämä mahassa oleva toukka on kuitenkin jaksanut kasvaa ihan oikeaan tahtiin ja nyt ollaan viikolla 12+5, nt-ultrakin positiivisin tuloksin käytynä 🙂 Ei tätä voi uskoa todeksi ja pelko on ihan suunnaton, mitä vaan vielä voi tapahtua, mutta ainakin nyt olen raskaana 🙂

          Tosi vahvat raskausoireet on olleet alusta asti, mutta jopa kaikesta pahoinvoinnista olen kuitenkin nauttinut 😀 Maha pullahti turvonneena ulos jo ekoilla viikoilla, joten nyt on näkynyt tosi selvästi jo useamman viikon.

          Tulipas pitkä sepustus…

          Hirmuisesti onnea täällä kaikille, olettekin jo aika pitkällä! Toivottavasti saadaan tänne pian lisää onnekkaita 🙂

          • #4923
            Auringonkukka2
            Osallistuja

            Hei mipsu!

            Paljon onnea raskaudesta ja tervetuloa mukaan! 🙂 johan se on teilläkin kriittisimmät viikot takana. Itsellä olo ollut alusta asti myös turvonnut. Kesä, kun oli lämmin, niin mahtui hyvin onneksi mekkoihin. Viime viikolla kävin ensimmäiset äitiysfarkut, kun normifarkkuja piti pitää puoliksi auki ja silti puristi 😀 harmi, ettei täällä äitiysvaatteita kauheasti mistään saa.

            Itse sain kokea säikäytyksen eilen töissä, kun tipuin takapuolellani portaat alas. Onni onnettomuudessa, että tulin ne tosiaan pehvallani alas enkä lentänyt nenälleen ja mahalleen. Liukastuin heti ekalla portaalla ja kaaduin takapuolelleni, liukumäkeä lopu reilu kymmenen porrasta alas 🙁 alamaha alkoi kipristelemään ja, kun tokesin jaloilleni ja penkille istumaan, niin alkoi mahassa kauhea mylläys. Varmaan säikähti vauvakin. Pääsin onneksi neuvolalääkäriin, joka ultrasi ja totesi kaiken olevan kunnossa. Sydän siellä tykytteli ja vauva oli ihan kaksinkerroin, kun alkaa vissiin olla jo vähän ahdasta 😉 olkaa siis varovaisia näin liukkaalla ja märällä syyskelillä!

    • #4978
      Freesia
      Osallistuja

      Paljon onnea mipsu! Ihmeitä voi tapahtua. Kiva saada sinutkin mukaan keskusteluun.

      Huh, onneksi ei sattunut pahemmin sinulle Auringonkukka2. Ja mikä onni että neuvola otti vastaan. Käsittääkseni täällä neuvolalääkärin ajat on niin kortilla ettei sinne akuutti asioissa pääse, vaan on mentävä sairaalan ensiapuun.
      Mieheni osti minulle viime talvena sellaiset ”mummo-piikit” kenkien pohjaan lähinnä avuksi liukkaille keleille koirien kanssa. Hän sanoikin että tänä talvena ei ole asiaa ulos ilman niitä 🙂

      Kyselit tuossa aiemmin että halutaanko selvittää sukupuoli etukäteen. Kyllä 🙂 onhan se kiva hankkia muutakin kuin unisex vaatteita etukäteen valmiiksi ja myös vauvan huonetta laittaa vähän sukupuolen mukaan.

      • #4988
        Auringonkukka2
        Osallistuja

        Moi Freesia!

        Soittelin sillon neuvolaan ja sanovat, että suoraan lääkärille käymään. Varasivat minulle samalla ajan, onneksi oli juuri yksi vapaana sille päivälle. Muuten olisi varmaan mennyt ensiavun kautta.

        Meillä rakenneultra ensi maanantaina, vähän jo jännittää 🙂 kaatumisen jälkeen olen ollut jotenkin ihan vainoharhainen ja nyt jännitän, koska en ole liikkeitä oikein tuntenut muutamaan päivään. Minulla on istukka kohdunsuun päällä ja alamaha ollut myös aika kipuileva. Liekkö johtuu siitä, pitää kysyä maanantaina.

        Itsellekin pitää jotkut icebugit talveksi hankkia 😉 tuo pyllähdys sattui itsellä ihan sisällä, joten silloin ei niistä olisi ollu apua.

        • #5023
          Auringonkukka2
          Osallistuja

          Hei!

          Täällä rakkaudesta pakahtuva tuleva poikavauvan äiti <3 rakenneultra oli tänään, kaikki näytti hyvältä ja poika siellä ihan selvästi on tulossa. Kehitys ja kasvu ollut normaalia, kolme päivää isompi on vauveli, mitä mennään raskausviikoissa. Tämä kuulemma ihan normaalia heittoa suuntaan tahikka toiseen. Voiko sydän enempää pakahtua, ei meinannut tulla työnteosta mitään, kun mietin koko ajan sitä pientä ihmettä, joka kasvaa ja potkii masussa 🙂 pituutta arviolta reilu 20cm ja painoa reilu 400g.

          Lämpimiä halauksia kaikille syysviimoihin!

    • #5024
      Freesia
      Osallistuja

      Oi ihanaa, paljon onnea pikkupojasta <3
      Uskon, että noiden mahtavien uutisten jälkeen on vaikea keskittyä muuhun. Teillä taitaa nyt olla takanapäin ne raskauden etapit, joita eniten joutuu jännittämään. Paitsi tietysti synnytys 🙂

      Mukavia syysiltoja kaikille!

      • #5025
        mipsu
        Osallistuja

        Ihania poikauutisia Aurinkokukka2! Varmasti säikäytti tuo kaatuminen, ihana kuulla, että kaikki hyvin ja nyt jo rakenneultrakin takana!

        Freesia, mites sulla menee? Taisit olla vähän pidemmällä kuin minä? Nyt täällä 14+3 ja pahimmat oireet (etenkin pahoinvointi) hieman helpottaneet, mutta väsymys ja etenkin mahan vihlomiset (vissiin liitoskipuja, ollut melko alusta asti) jatkuvat koko ajan. Kuinka sitä voikaan nauttia kaikista kurjistakin oireista ja kasvavasta masusta 😀

        Hyviä vointeja ja mukavaa lokakuuta kaikille!

    • #5048
      Freesia
      Osallistuja

      Moi mipsu!

      Kiitos kysymästä, minullakin olo alkaa helpottaa. Oksentelua ei ole ollut pariin viikkoon, mutta erilaisia vatsakipuja tulee päivittäin. Eilen luulin tuntevani ensimmäiset supistukset. Oli poikkeuksellisen vauhdikas työpäivä ja kun illalla istuin autonrattiin niin vatsa kramppasi kovaksi ja kipua tuntui keskellä vatsaa navan alla. Säikäytti, mutta onneksi meni noin tunnissa ohi. Täytyy ensi viikolla neuvolassa kysyä asiasta.
      Joko sinulla maha alkaa näkyä? Oma on vielä aika pieni, vain iltaturvotuksen myötä nousee kumpu näkyviin. Nyt menossa 16+0.

    • #5077
      mipsu
      Osallistuja

      Hienoa Freesia, et sullakin olo ala helpottamaan! Jonkinlaiset vatsakivut varmaan kuuluvatkin asiaan…mutta tuo supistus varmasti säikäytti! Toivottavasti niitä ei tule heti lisää! Hyvä varmasti kysyä neuvolassa. Milloin sulla on rakenneultra?

      Mulla maha pullahti ulos tosi aikaisin, oikeastaan jo 6. viikolla! Saattoi vaikuttaa asiaan, kun siellä oli ilmeisesti aluksi kehittymässä 2 pienokaista. Toki aluksi kaikki oli vaan turvotusta, mutta mulla se turvotus ei hävinnyt välillä vaan muuttui vauvavatsaksi. Nyt on jo muutaman viikon ollut oikeasti iso vatsa, minkä kyllä kaikki ovat (valitettavasti) huomanneet isojenkin vaatteiden alta. Hirmuinen pelko jatkuu vaan, niin en olisi vieläkään halunnut kaikkien, etenkään asiakkaiden tietävän. Monet ovatkin ihmetelleet, miten mulla on näin aikaisin näin iso masu 🙂 Olen kyllä aika hoikka, mutta myös pitkä, ja ainakin jotkut ovat sanoneet, että pitkillä tulisi näkymiin myöhemmin…mutta eipä kai mikään mene aina sääntöjen mukaan 😀 Toki itse nautin tästä mahasta koko sydämestäni, tästähän olen aina haaveillut <3

      Miten Auringonkukalla ja Minällä menee? Meitä ei valitettavasti kovin montaa täällä olekaan… Hyviä vointeja ja odotusta kaikille!

      • #5132
        Auringonkukka2
        Osallistuja

        Hei!

        Minun kyllä täytyy myöntää, että välillä se raskaudesta nauttiminen kesän aikana unohtui, kun olin niin huonovointinen. Onneksi en ainakaan vaikuta tulleeni sukuni naisiin, heillä pahoinvointi on melkein aina kestänyt siihen saakka, kun vauva saapuu maailmaan 😉 itsellä alkaa maha varmaan sen verran painaa, että selkä reistailee ja välillä on todella tukala olo. Mitä se sitten onkaan viimeisellä kuulla! 😀 olen itsekin hoikka, niin kuulemma voi liittyä myös siihen? Että maha alkaa painamaan jo hieman aiemmin.

        Muuten vointi on ollut hyvä. Käytiin ostamassa myös turvakaukalo ja kasattiin pinnasänky! Ollaan siis hyvinkin ajoissa, mutta jotenkin luottamus on alkanut näiden kuukausien aikana kasvaa. Turvakaukalokin kyllä hommattiin siksi, että oli niin hyvässä tarjouksessa. Myönnän myös sen, että työmotivaatio alkaa olla täysi nolla! Pesänrakennusvietti on tällä hetkellä niin suuri, että valitettavasti työ tulee toisena.

        Mites oletteko muut jo tehneet hankintoja?

        Terv. Auringonkukka2, 22+3.

    • #5138
      Freesia
      Osallistuja

      Heippa!

      Kävin lääkärissä sekä labrassa antamassa muutaman näytteen. Selvisi, että supistukset ovat luultavasti johtuneet tulehduksesta. Sain tänään lääkkeet ja toivon että ne puikot alkavat auttaa eikä supistukset enää jatku.

      Rakenneultra on 22. viikolla, eli vielä nelisen viikkoa pitää odottaa jännityksessä. Pelottaa tosi kovin, jos jokin onkin vialla.

      Isompia hankintoja uskalletaan varmaan tehdä vasta ultran jälkeen. Kirpparilta olen muutamia söpöjä unisex vaatteita ostanut ja yhdeltä kaverilta sain kolme ikea-kassillista vauvan vaatteita. Niitä on ihana hypistellä 🙂

      Allekirjoitan täysin tuon työmotivaation puutoksen. Vaikka kuukausia on vielä monta jaljellä, niin silti lasken viikkoja. Onneksi ennen äippälomaa on vielä joulut ja muut pyhät sekä talviloma, niin täysiä työviikkoja ei ole niin montaa.

      Hyvää viikonloppua!

      Freesia

      • #5236
        Auringonkukka2
        Osallistuja

        Moikka!

        Miten Freesia voit? Onko supistukset helpottaneet?
        Oliko sinulla oireet miten voimakkaita? Itsellä siis ollut joitakin alamahakipuja ja välillä sellaisia menkkamaisia vihlaisuja. Sanoin niistä sekä ultrassa että neuvolassa, molemmissa kehotettiin seuraamaan tilannetta. Juuri mahdollisen virtsatietulehduksen tai muun tulehduksen varalta. Eivät kuitenkaan ottaneet näytettä ja olen miettinyt, että millaisia oireiden pitää olla, että ovat niin voimakkaita, että näyte tarvitaan.

        Itse kävelin tänään pysäkiltä kotiin kaksin kerroin, kun otti niin kovasti mahasta. Piti pysähtyäkin useaan otteeseen, vaikka kyseessä oli vain noin kilometrin matka. En oikein tiedä supistiko vai oliko joku lihasjumi?! Tuntui siltä kuin olisi lähtenyt liian täydellä mahalla juoksulenkille ja rupeaisi pistämään palleaan. Tosin kipu tuntui koko alamahasta ylös päin ja kävelin rauhallisesti.

        Olen myös huomannut, että isot ruoka-annokset saa aikaan tosi tukalan olon. Pitäisi opetella syömään normaalia pienempiä annoksia, vaikka eivät minun normaalit annoksetkaan mitään kovin isoja ole. Ruoka jumahtaa moneksi tunniksi keskelle mahaa. Ja hitto vie, jos meinaa köllähtää pitkälleen heti ruoan jälkeen!

    • #5237
      Auringonkukka2
      Osallistuja

      Tämä jätti viestini kesken. Se vielä puuttui, että myös ruoansulatus on hidastunut huomattavasti. Se osaltaan tekee myös tukalaa oloa.

      Ajatus kuitenkin palkinnossa <3 ei ole lopultakaan kovin pitkä aika enää 🙂

    • #5318
      Freesia
      Osallistuja

      Moi!

      Supistukset onneksi loppuivat lääkekuurin aikana. Minulla kesti yhtenä iltana kivuliaat supistukset reilun tunnin. Neuvolalääkäri oli sitä mieltä, ettei vielä tässä vaiheessa supistukset saisi koskea. Kivuttomia supistuksia saa tulla. Joten siksi teki lähetteen labraan ja hyvä niin, että tulehdus löydettiin ja on hoidettu pois. Jos sinulla jatkuu nuo kivut niin kannattaa ottaa uudestaan puheeksi neuvolassa. Viiltävää kipua minullakin on tullut välillä eri kohtiin vatsaa, mutta supistuksen aikaan maha meni ihan kovaksi ja koski navan alle. Se tuntui erilaiselta.

      Hyvä että muillakin on ruuansulatusongelmia. Varsinkin iltaisin kun syö, niin tuntuu että se jämähtää paikoilleen ja nukkumaan käydessä on tosi tukala olla. Miten muuten olet nukkunut kasvavan mahan kanssa? Olen aina parhaiten saanut unta mahallaan ja nyt on vaikeeta yrittää muuttaa nukkuma-asentoa. Vaikka minulla ei ole maha vielä paljoa kasvanut, tuntuu ikävälle kun yöllä herää mahallaan. Olen koittanut tyynyjä viritellä niin ettei unissaan pääsisi kääntymään 🙂

      Freesia

      • #5323
        Auringonkukka2
        Osallistuja

        Moikka Feesia!

        Hyvä, että lääkkeet auttoivat 🙂 nyt minulla ei ole ollut niin voimakkaita kipuja, mutta supistuksia melkein joka päivä. Suurin osa onneksi kivuttomia, tajuan vain, että maha on ihan kova. Yleensä minulla lähtee ne aina tuolta oikealta. Eilen illalla maha oli ihan epämuodostunut, kun supistus lähti oikealta ja kovettui vain sieltä. Vähän nuokin kyllä jännittävät, että ovatko normaaleja. Minulla oli perjantaina sokerirasitustesti, jonka tuloksia en ole vielä saanut. Soitan maanantaina neuvolaan, niin kysyn samalla vielä noista supistuksistakin. Sokerirasitustesti tehtiin minulle jo toista kertaa, koska ensimmäisellä kerralla oksensin. Nyt onneksi älysin ottaa vapaapäivän siihen ja sain potea heikotusta loppupäivän rauhassa. Olen itse herkkä pahoinvoinnille, niin ei ollut ihan helppo juttu. Onneksi nyt selvisin oksentamatta ja testi saatiin tehtyä 🙂

        Nukkuminen on minullekin välillä hankalaa, koska selkään koskee. Ja kai mahani painaa jo sen verran, että välillä kyljelläänkin nukkuminen tuntuu tukalalta, kun maha valahtaa alas. Pitää aina jotain peittoa tai tyynyä mytistää mahan alle tueksi. Imetystyynyä kuulemma monet käyttää nukkuessa mahan tukena. En itse ole sitä vielä hommannut, mutta pitäisi varmaan kokeilla. Selällään nukkuminen tuntuu myös pahalta, varsinkin, jos ei pidä jalkoja koukussa. Eli hankalaa on ollut, mutta suurimmaksi osaksi selän takia. Selkääni sattuu myös siksi, että istun työmatkojen takia kaksi tuntia vuorokaudessa autossa. Olen miettinyt jumppapallon hankkimista kotiin. Voisi istua sen päällä esim.televisiota katsoessa. En tiedä, jos se auttaisi, kun pitää olla ryhdikkäämmin. Onko joku kokeillut?

        • #5361
          Auringonkukka2
          Osallistuja

          Hei!

          Täällä ollaan parin päivän leposaikulla vatsakipujen vuoksi. Päivystyksessä kävin, luultavasti ihan liitoskipuja. Pissassa kuitenkin valkuaiset plus yksi ja sokerit vähän koholla. Pieni määrä myös verta. Sokerin takia huomenna vietävä neuvolaan aamunäyte. Tosin sokerirasitus oli minulla puhdas ja normaali, epäilen, että pissassa oleva sokeri johtui juuri syödystä suklaasta ja appelsiinimehusts minkä join. Enemmän jännittää tuo valkuainen, kun eikös se liity raskausmyrkytykseen?! Tosin kai sitä pitäisi muitakin oireita olla siihen liittyen..

    • #5385
      Freesia
      Osallistuja

      Moikka!

      Auringonkukka, oletko saanut lisätietoa? Ei kai ollut raskausmyrkytys?
      Toivottavasti lepo auttaa ja vatsakivut helpottavat.

      Saitko muuten neuvolasta tietoa noihin jatkuviin supistuksiin? Minullakin on alkanut tulemaan useamman kerran päivässä (eniten illalla töiden jälkeen) kivuttomia supistuksia. Neuvolassa edellis kerralla sanottiin, että harjoitussupistukset kuuluvat asiaan, mutta aloin nyt miettimään että kuinka usein niitä saisi tulla. Ensi viikolla on kauan odotettu rakenneultra, niin täytyy silloin kysyä lisää asiasta. Jos vaan hurjalta jännitykseltä muistan.

      • #5444
        Auringonkukka2
        Osallistuja

        Hei!

        bakteeriviljely oli onneksi negatiivinen, eli ei ainakaan mitään tulehdusta. Ei kai raskausmyrkytystäkään, kun eivät neuvolassa oikeastaan edes kommentoineet tuota leukosyyttiasiaa.. Minusta vähän kummallista kyllä. Vein silloin toisen pissanöytteen ja siinä sokerit oli kunnossa. Johtui siis suklaasta se 😉 eli, jos sokerirasitustesti on tiedossa, tai vain pissanäyte, niin ei kannata edellisenä päivänä herkutella!

        Lepo teki hyvää, mutta ei vatsakivut ole kadonneet. Kävely on hidasta, eikä puhettakaan reippaasta lenkkeilystä. Olen ollut töissä tosi väsynyt, mikä kyllä harmittaa kovasti. Neuvolasta en ole saanut supistuksista oikeastaan ollenkaan tietoa! Sen verran, että kivuttomina kuuluvat asiaan. Mutta ei kai niitäkään tässä vaiheessa saa liikaa olla?!

        Tsemppiä Freesia rakenneultraan! 🙂

    • #5510
      Freesia
      Osallistuja

      Hei,

      pahoittelut etten ole aiemmin ehtinyt kertomaan kuulumisia. Pitkiä päiviä töissä ja illalla olen niin sippi. Iltapalaa ja saunan kautta peiton alle. Vielä 3kk kun jaksaisi ja sitten äippälomalle 🙂

      Rakenneultraa jännitin aivan hurjasti. Edellisyön unet jäi muutamaan tuntiin. Kaikki oli kuitenkin hyvin eikä mitään poikkeavaa löytynyt. Olin onneni kukkuroilla. Tuntuu että sen jälkeen nukuin ensimmäiset täysin levolliset yöunet koko raskausaikana. Olen kärsinyt unettomuudesta. On ollut vaikeaa olla stressaamatta kun kaikki tuntuu niin epävarmalle. Eihän nytkään varmaa ole, että saamme ensi keväänä terveen vauvan syliimme, mutta olen oppinut pikku hiljaa antamaan onnellisille ajatuksille enemmän tilaa ja huoli saa väistyä. Vauva vastasi kokonsa puolesta täysin viikkoja ja painoarvio oli 385.

      Ultran päätteeksi kysyimme vielä josko sukupuolesta olisi saanut jotakin tietoa. Kätilö antoi meille poika lupauksen <3 Sanoi kylläkin että eihän näistä koskaan varma voi olla, mutta pitihän meidän muutama ihana poikavaate käydä ostamassa hyvien uutisten kunniaksi 🙂

      Auringonkukka, luin uudestaan kirjoituksesi rakenneultran jälkeen ja tiedän mitä tarkoitit pakahtumisen tunteella. On tämä niin ihanaa <3 Mitä teille kuuluu ja mikä on vointi?

      • #5679
        Auringonkukka2
        Osallistuja

        Moikka!

        Onnea Freesia hyvin menneestä ultrasta ja pienestä pojasta! <3
        Minulla oli viikko sitten ensimmäinen neuvolalääkäri. Supisteluistakin kysyin ja katsottiin kohdunsuun tilanne. Sanoi, että jos supistukset on kivuttomia niin kaikki ok. Ja kohdunsuu oli vielä visusti kiinni. Supistuksia ja kovetteluja on edelleenkin useamman kerran päivässä, myös istuessa, mutta koitan jaksaa töissä olla. Neuvolan täti kyllä sanoi, että pitää muistaa levätä ja tarvittaessa hidastaa tahtia.

        Uutena yllätyksenä eilen aamulla huomasin koko mahani olevan ihottuman peitossa?! Kutisee ja on punaisella näpyllä. Soitin neuvolaan, niin voi olla raskausihottumaa tai jotain hormonaalista. Kortisonia voi kuulemma laittaa lievittämään kutinaa. Jos ei mee ohi, niin sitten lääkäriin. Ja jos jalkoja ja käsiä alkaa kutisemaan, niin sitten on otettava maksa-arvot. Kaikkea sitä onkin!

        Poika liikkuu yhä vain aktiivisemmin ja kovemmin. Maha hölskyy suuntaan ja toiseen ja välillä tuntuu peppu tuossa navan vieressä 🙂 siellä se köllötteli lääkärin mukaan pää alaspäin, mutta kuitenkin vielä ylhäällä. Eli ei näyttäisi ainakaan ihan heti olevan tulossa 😉 minulla, kun on ollut alusta asti sellainen tunne, että vauva tulee etuajassa.

        Joulukuisin terveisin,
        Auringonkukka2 28+6

        • #5968
          Auringonkukka2
          Osallistuja

          Hei!

          Näin se vaan vuosi on vierähtänyt ja nyt jo joulua vietetään. Olen itse lomalla ja loman jälkeen on enää neljä työpäivää! Jännittävää ja pelottavaa..on alkanut jo synnytyskin pyöriä mielessä.

          Supisteluja tulee välillä jopa 5min välein ja ovat vihlovia. Kävin nyt ylimääräisellä neuvolalääkärikäynnillä, jossa selvisi onneksi, että paikat on kiinni vielä 🙂 eli minun kohdalla ne näyttäisivät olevan ns.normaaleja vaikka hurjilta kuulostavat. Mitenkäs muilla vointi?

          Rauhallista Joulua, levätkää ja nauttikaa <3

          Auringonkukka2 32+1

          • #6195
            Auringonkukka2
            Osallistuja

            Hei!

            Täällähän on kovin hiljaista..olen itse ollut kohta kolme viikkoa äitiyslomalla. Aika on mennyt hirmuisella vauhdilla ja synnytys pyörii joka päivä yhä enemmän mielessä. Huomaa myös, että jokaista supistusta ja tuntemusta jää kuuntelemaan entistä tarkemmin. Mieskin on kysynyt monta kertaa, että joko tuli lähtö 😀 ollaan käyty tässä välissä myös perhe- ja synnytysvalmennuksissa. Osaltaan ihan hyödyllisiä. Miehen mielestä ainakin hänelle tuli ihan hyvää ja uutta tietoa 🙂

            Nyt lomalla on koitettu kovasti tehdä myös asioita, joita ei kohta enää olekaan niin helppo tehdä. Siis esimerkiksi käyty elokuvissa, ulkona syömässä ja nähty mahdollisimman paljon kavereita. Ulkona liikkuessa mummot kyllä jyrää meikäläisestä jo ohi! Muuten fyysinen olo on ihan hyvä, paitsi nukkuminen on hankalaa, kun lonkat ja pakarat ovat niin kipeät öisin. Pikkuinen on sen verran hyvin jo asemissaan, että aiheuttaa kipua.
            Mitenkäs muilla on raskaus sujunut?

            Auringonkukka2 37+6

            • #6713
              Auringonkukka2
              Osallistuja

              HEi!

              Onpa täällä hiljaista..Meille syntyi terve, 9 pisteen poika viikolla 40+4. Ollaan nyt tutustuttu toisiimme puolisentoista viikkoa ja hän on hurmaava! 🙂 synnytys oli kokemuksena pelottava ja raskas, itku tulee vieläki miettiessä. Me jouduttiin siis lopulta kiireelliseen sektioon. Kuitenkin loppu hyvin kaikki hyvin. Onnea ja iloa teidänkin loppuodotukseen! <3

            • #6738
              mipsu
              Osallistuja

              Voi miten ihanaa, valtavasti onnea teille!!!! Ikävää, että synnytys oli kurja kokemus, mutta varmasti tuo hurmaava palkinto vie sen ikävän muiston unohduksiin 🙂 Nauttikaa uudesta vauva-arjesta <3

              Täällä rv 36+0, vauva oikein päin, myllää edelleen niin että koko maha heiluu 🙂 Pieniä viitteitä on, että voisi tulla aiemmin, mutta sittenhän sen näkee. Nyt siis odotellaan 🙂 En käytännössä ole ollut tänä vuonna töissä kuin muutaman päivän. Aluksi lomailin ja sitten sairaslomalla jatkuvien supistusten ja kipujen takia.

              Ihanaa odotusta muillekin! Ilmoitelkaahan, kun uutisia kerrottavana 🙂

            • #6925
              mipsu
              Osallistuja

              Täälläpä ei näköjään kukaan kirjoittele, mutta kerron nyt omat kuulumisemme kuitenkin 🙂 Meille syntyi ihastuttava prinsessa tiistaina, jolloin rv 37+3. Lapsivesi meni yllättäen su-ma välisenä yönä, aamulla sairaalassa tarkistuksessa ja kotiin odottelemaan. Päivä kipeiden, mutta siedettävien supistusten kanssa ja illalla takaisin sairaalaan. Vieläkään ei päästy synnytyssaliin, joten päätimme lähteä kotiin. Vajaa 2h myöhemmin taas takaisin, jolloin vihdoin synnytys kunnolla käynnissä ja etenikin yhtäkkiä hurjan nopeasti. Lopulta 29h lapsivesien menosta saimme 3520g ja 50cm tytön syliimme <3

              Nyt kaikkien surun ja epätoivon vuosien jälkeen olemme onnesta soikeina ja kiitollisina rakastuneina tähän uuteen perheenjäseneemme <3

    • #8342
      Ruiskaunokki
      Osallistuja

      Kuukausien jälkeen tulin tänne lukemaan ja löysin mipsu sinut täältä 🙂
      Paljon onnea nyt jo reilusta nelikuisesta prinsessasta! <3 <3 Toivoin niin sydämestä, että sinun raskaus päättyisi onnellisesti ja ihana lukea nyt täältä, että niin kävi 🙂 <3 Miten vauva-arki sujuu? Voi miten mukava olisi vaihtaa kuulumisia enempikin! Täällä kasvatellaan uutta luomuplussaa, nyt rv 18+3 🙂 Niin se elämä voi kaiken kauheuden jälkeen antaa kauneintaan. Ja tosiaan tuo potra-poika nyt reilun 10kk 🙂 <3

    • #9277
      Auringonkukka2
      Osallistuja

      Hei!

      Eipä ole tullut kirjoiteltua tai täällä käytyä moneen kuukauteen. Hankala synnytys pyörinyt viime aikoina mielessä, joten eksyin tänne lukemaan omia vanhoja ajatuksia ja muidenkin kirjoituksia.

      Onnea paljon Mipsu ja Ruiskaunokki! 🙂

      • #9278
        katras
        Osallistuja

        Heippa!

        Ajattelin minäkin kirjoittaa tälle puolen piiiitkästä aikaa. Onnittelut lämpöiset Ruiskaunokki, elämä todella yllättää!! Nauti raskaudesta, toivottavasti siellä kaikki edelleen hyvin, sulla on raskaus jo pitkällä!
        Luomuplussa ei meillä ole mahdollista, tai no teoriassa ehkä suuren ihmeen kautta, vikana miehen simpat. Alkioita vielä pakkasessa muutama ja malttamattomana odotan kierron palautumista. Luulin jo viikko takaperin, että menkat alkaa ja olin muka oviksenkin bongaavinani, mutta eipä noita kuulu. No lapsella ikää vasta reilu 3kk ja täysimetän, niin voipi olla, että saa hetken vielä odotella.

        Onnea kaikille synnyttäneille ja nauttikaa vauvoista! Itse olen kyllä hullaantunut täysin pikku aarteeseemme ja joka päivä useamman kerta sitä hämmästelee, että miten me tommonen murunen saatiin, ja ihan omaksi!!

Luet parhaimillaan 14 vastausketjuja
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.