Etusivu Keskustelu HEDELMÖITYSHOIDOT Plussanneet vol 4

Luet parhaimillaan 52 vastausketjuja
  • Julkaisija
    Artikkelit
    • #36093
      Sabrina
      Osallistuja

      Sabrina
      29v, 3.icsin 3pas, pakkanen tyhjä.
      4.lapsi (kaksi luomua edellisestä suhteesta), miehen toinen.
      La 3.7.2021

      Kisu
      3. icsin tuoresiirto tärppäsi, pakkasessa yksi alkio. Aiempi raskaus päättyi keskeytyneeseen keskenmenoon 2018.
      La 5.7.2021

      Amelia
      30 v, 2. icsin 2. pas. Pakkasessa vielä 3 alkiota. Ensimmäinen ja laskettu aika (omien laskujen mukaan) 29.7.
      Taustalla kaksi keskenmenoa.

      Lumi
      1.IVF:n tuoresiirto, 6 pakkasessa. 2.lapsi, molemmat yhteisiä. Laskettu aika 27.7.2021

      Minsqu
      29 v. Ensimmäisen icsin 1.tuoresiirto.
      Pakkasesssa kaksi alkiota.
      La 20.7.21
      Ensimmäinen lapsemme olisi.

      Taika
      30v, 1. ivf:n 1. Pas. Pakkasessa 2 alkiota.
      Laskettu aika 29.7. Ensimmäinen yhteinen lapsi olisi.
      Taustalla yksi luomusti alkanut kohdun ulkoinen raskaus, toinen munajohdin mulla on tukossa mikä selittää osittain lapsettomuutta ja kohdun ulkoista.

      Viivi
      2.IVF, 1.PAS
      ei mitään pakkasessa
      Ikä 38 vee ja takana monta vuotta hoitoja
      Viime vuonna IVF jonossa yksi spontaani raskaus, joka diagnosoitiin tuulimunaksi viikolla 7. Nyt tämä viimeisin plussa 5+4 rv ja varhaisultra varattu 7.1.

      Oodi
      31v tilkassa hoidoissa.
      1. Icsi 1. Pas tärppäsi.
      2 pakkasessa. Uä 1.7
      La 22.8(?)

      Heinä
      2. IVF:n 2.PAS, yritystä ja hoitoja takana useita vuosia, viimeisimmät yksityisellä. Ensimmäinen lapsi olisi, laskettu aika 11.7.

      Melli
      34v. Tärppäsi luomuna juuri ennen hoitojen alkua
      Ensimmäinen lapsi, 4,5 vuotta yritystä takana
      La 1.8.2021

      Ronya
      32v, 1.ivf 1.pas tärppäsi, pakkanen tyhjä. Endometrioosin takia suoraan ivf ilman muita hoitoja, yritystä takana vajaa pari vuotta. Ensimmäinen lapsemme ja la 5.9.

      Aamu
      34 vuotta. 4. IVF:n viimeinen siirto tärppäsi. Kaksi keskenmenoa aiemmista kierroksista. Yritystä takana reilut 6 vuotta. LA 23.8.

    • #36099
      kisu
      Osallistuja

      Täällä on nyt mittailtu sokereita muutama päivä ja toistaseks on näyttänyt ihan hyvältä. Nyt iski kuitenkin se epätoivoinen herkkuhimo ja jouduin kävelemään nälkäisenä kauppareissulla vielä leipomon laskiaispullatiskin ohi, mutta toisaalta on helppo jättää pullat hyllyyn kun ei voi syödä. Onneks arvot ei kuitenkaan oo noussut hurjiksi edes pastasta tai maustetuista jugurteista. Nyt odottelen vaan että tähän pikku hiljaa alkais tottua.

      Bebe ei oo tänään antanut kuulua itestään ja väsyneeä tietenkin huoli meinaa pyrkiä pintaan, mutta yritän vielä pysyä rauhallisena kun eihän se vielä niin kovaa potki muutenkaan. Jos meinaa lähteä lapasesta niin sitten otetaan doppleri esiin, mutta koitan ehkä selvitä kuitenkin huomiseen jos hyvin nukuttu yö vaikka rauhottais hermoja. On vaan niin turhauttavaa kun järjellä tietää, että tässä ei oo mitään epänormaalia ja voi mennä vielä pitkäänkin ennen kun niitä potkuja kunnolla tuntee kun istukka on edessä, mutta silti täysin epärationaalinen huoli ottaa vallan. Onneks kohta pääsee nukkumaan niin ei tartte huolehtia niin paljon.

      • #36100
        Sabrina
        Osallistuja

        Pystytkö korvaamaan sokeriövereitä jollain missä käytetty karppisokeria tms, vai nostaako se sokereita samanlailla? On hirveesti herkkuja mitä makeutetaan mm banaanilla ym, oon facessa noissa keto ja vähähiilariryhmissä, en tiiä kyllä ees miks kun ikinä en saa otettua itteäni niskasta kii 🤣

        En oo ite pitkään aikaan kuunnellu doplerilla kun liikkeet tuntuu niin selkeesti, mutta jos ois yhtään epävarma hetki niin kaivasin heti esiin 🙈 mennään kuukausi,kaks jos kolmaski niin toivot ettei kaveri runnois kylkiluita tai venyttelis jalkoja niin että tuntuu tulevan vatsasta läpi😁 toivottavasti sait nukuttua!

        Kävin eilen lääkärissä ja kohdunsuulla tilanne ok, ei tarvii olla suppareista huolissaan. Vajaa 3vkoa rakenneultraan 🙈

        Joko täällä kenelläkään muulla pyörii ajatus synnytyksestä? Pelkoja, toiveita? Eihän sitä voi etukäteen tietenkään suunnitella, mutta ainahan sitä voi miettiä mitä haluaisi😊

      • #36102
        kisu
        Osallistuja

        Banaani on myös sillä listalla, mitä pitäis käyttää rajatusti (en tosin oo tästä kovin suruissani koska en oo mikään banaanin ylin ystävä). Uskon myös että tätä sokerihimoa pitää sietää enää viikko tai vähän päälle niin alkaa jo elimistö tottua. Appelsiinit autto viime viikolla pahimpaan, mutta nyt uudet ei oo ollut enää niin hyviä ja en oo sit syönytkään hedelmiä tällä viikolla yhtään. En voi syödä omenaa tai päärynää, oon allerginen kiiville ja viinirypäleitä sais syödä 6 päivässä kun niissä on niin paljon sokeria. Nyt ostin kyllä verigreipin ja sweetien kauppareissulla kun ne näytti niin hyviltä. Onneks pystyn myös nyt ton mittarin kanssa testaamaan miten sokerit nousee herkuista, niin voin jatkossa ehkä jotain syödä. Ja kunhan painonnousu pysyy kurissa niin voi ottaa myös vähän rennommin, kunhan oppii eri ruokien vaikutukset.

        Nukkuminen on kyllä ihmelääke myös tähän syömiseen, nyt ei tee enää mieli syödä kokonaista suklaalevyä kerralla kuten eilen. En kuitenkaan päässyt nukkumaan eilen ennen kun oli pakko kokeilla dopplerilla kuuluuko mitään, mutta valitettavasti syke oli normaalia matalampi (varmaan tyyppi oli vaan nukkumassa) joten nyt on sit uus huoli mielessä. Mulla oli myös maanantaina aika kovia kipuja kohdun oikeella puolella, suunnilleen istukan tienoilla, niin siks varmaan huolettaa nyt niin herkästi. Se meni kuitenkin yön aikana sit ohi ja mitään vuotoja ei oo ollut, niin luulen että tää on nyt vaan sitä yleishuolta että käy huonosti taas. Ja joka ikinen kerta kun juttelen bebelle ja sanon että se vois vähän potkasta että tiedän että se on siellä, ajattelen myös että kannattaakohan tätä nyt opettaa sellasena kivana juttuna kun kohta ne potkut alkaa varmaan tuntua jo ikävämmiltä 😅 mutta kyllä se vaan rauhottais mieltä.

        Mulla on neuvolalääkäri parin viikon päästä ja rakenneultraan on vielä kolme ja puol viikkoa. Sitten kyllä vähän tuntuu hurjalta että loppuaika on vaan neuvolakäyntejä ilman mitään ultria (olettaen että kaikki menee hyvin eikä tarvii jotain erikoisseurantaa). Synnytys ei vieläkään ihme kyllä pelota, vaikka luulin ennen raskautta että se pelko ois mulla lamaannuttava. On vaan ollut niin paljon kaikkea muuta ajateltavaa että ei oo ehtinyt alkaa pelkäämään synnytystä.

      • #36103
        Sabrina
        Osallistuja

        Aa no joo totta, miehellä diabetes ja jos on sokerit alhaalla niin pelkkä banaanikin auttaa. Ois pitäny tajuta😁
        🤦‍♀️

        Kyllähän ne sykkeet vauvallakin heittää,riippuu uneksiiko vai touhuaako,kai..🤨 en olisi huolissaan 🤗

        Ultrasta, ei meilläkää oo rakenneultran jälkeen ultraa, ellei oo just jotain seurattavaa. Viime raskaudessa kävin kontrolleissa, viimeisimmän 35+ ja katsoi sillä 3Dllä ja antoi kuvia mukaan😳 siis julkisella, luulen että halus piristää kun olin niin itkunen ja väsyny selkäkivusta. Ei tietenkään ole normaalikäytäntö. Oli hassua kun olisko se ollut maanantai kun kävin, vauva synty sit saman vkon pe-la välisenä yönä, oli samaa näköä🤣🤣

      • #36104
        kisu
        Osallistuja

        Kätilökin sanoi viime lauantaina että normaali sykeväli on 110-180 ja oli kyllä ihan reilusti tuolla 130 yli. Aiemmin on vaan aina ollut 145-160 välillä, niin mieli alkoi heti kehitellä ties mitä skenaarioita. Kokeilin nyt vielä ennen iltavuoroon lähtöä ja tyypillä oli vauhti niin päällä että syke kuului ehkä kaks sekuntia ja sit se olikin jo toisella puolella. Nyt oli päälle 160 eli taas normaalista osumasta poikkeava, mutta ei ihme kun tosiaan tuntu juoksentelevam ympyrää 😅 ja rauhottaa tietää että se tosiaan eilen varmaan nukkui ja siksi oli pikkasen matalampi.

    • #36106
      PiiPii
      Osallistuja

      En ilmeisesti edelliseen osannut tarpeeksi selvästi omia tietoja täyttämään. Tosiaan 1 icsi tärppäsi ja laskettu 10.9 ja ikää 30. Kolmas lapsi tulossa.

      Minä olen jo synnytystä pohtinut. Haluaisin mahdollisesti veteen synnyttämistä kokeilla, jos se vaan onnistuu. Mutta senhän näkee sitten. En tunne ketään, joka veteen olisi synnyttänyt.

      • #36107
        Sabrina
        Osallistuja

        Voi ei anteeks, saatto jäädä mulla huomaamatta. Tuota ei pysty muokkaamaan enkä tiedä jos siihen vastaa niin pomppaako tänne alas niinku edellisissä. Seuraavaan ketjuun sitten 🤗

        Onko teidän sairaalassa mahdollista altaassa oloon? 😊

    • #36109
      Heinä
      Osallistuja

      Täällä ei ole tuntunut vielä mitään liikkeitä, saati sitten potkuja ja nyt on 16+4 menossa. Yllättävän rauhallisilla mielin silti, vaikkei viime aikoina ole ollut myöskään mitään käyntejä, joissa olisi nähnyt/kuullut, että kaikki on ok. Ensi viikolla on neuvolalääkäri ja varhaisultraan vielä lähes kuukausi.

      Kysyin tammikuussa ylimääräisessä ultrassa, mikä voisi olla hyvä hetki seuraavalle ylimääräiselle käynnille. Lääkäri suositteli noin viikkoa 28, jolloin voisi katsoa tarkemmin istukan toimintaa.

      Synnytys tuntuu vielä niin kaukaiselta, että en ole miettinyt sitä yhtään😊

      • #36111
        Sabrina
        Osallistuja

        En olisi huolissaan liikkeistä, kun teillä ensimmäinen on niin ei välttämättä edes ekoja liikkeitä huomaa. Ja missä istukka sijaitsee, onko kohtu kallistunut tms 😊 🤗

    • #36112
      Sabrina
      Osallistuja

      Synnytyksen ajatuksista sen verran, että toivon kovasti ensinnäkin että keretääm ajoissa sairaalaan 🤭
      Mulla on kolme alatiesynnytystä takana,jokaisesta olen ottanut epiduraalin joka on auttanut valtavasti. Lisäksi viime synnttyksessä oli ennen sitä tens-laite.
      Toiveena olisi nyt myös mahdollisuuksien mukaan alateitse synnyttää, kahden viimeisimmän jälkeen olen kotiin tultua ollut niin hyvä vointinen, että oon alkanu pesemään pyykkiä ym pientä heti kotiin tultua, kun olo on ollut niin loistava🤣
      Ekasta jouduttiin tekemään episiotomia, imukupilla jouduttiin ottaa,voi hyvää päivää miten kipeä olin ekan kk🤭
      Lisäksi haluaisin tällä kertaa puudutuksen, joka vissiin laitetaan ennen tai just ponnistusvaiheessa,kun lapsi on syntymässä. En muista nyt sen nimeä, kaveri vaan kehu ettei tuntenu mitään kun lapsi tuli pihalle🤭 viimeks piti kans saada se, mutta ilmeisesti kätilöltä unohtu kun niillä oli aika kiirus kun vauvoja synty enemmänkin, meilläki vaihtu yön aikana useesti kätilö. Siitä ei jääny mitenkään huonoa fiilistä. 😊

    • #36113
      PiiPii
      Osallistuja

      Kyllä pitäisi olla mahdollisuus altaaseen synnyttäkkin. Aiemmin ei ollut ja silloin muutenkin olen ottanut ekasta epin ja toisesta mini spinaalin. Ne jos ottaa niin sitten ei altaaseen synnytetä. Että fiiliksen ja tilanteen mukaan sitten joskus. Minä en muutenkaan ole sellainen., että tekisin tarkat listat ka sitten vaan Petyn jos ei menekään kuten halusin

    • #36114
      Sabrina
      Osallistuja

      No, tarkoitus olikin että jos jollain on ajatuksia, odotuksia, mietteitä jo nyt mielellään niitä vaihtaisin.
      Taisin kirjoittaa jotenkin epäselvästi, ”toiveena” ja ”mahdolisuuksien mukaan”=jos vain suinkin onnistuu, ymmärtäen tietenkin sen ettei asiat ja odotukset mene niinkun toivoo.

    • #36116
      kisu
      Osallistuja

      Mä oon ennen raskautta pelännyt synnytystä aika paljon ja luulin että oisin nyt jo ihan helisemässä asian suhteen. Myös keskenmeno vahvisti pelkoa, koska sillon musta tuntui etten selviä edes siitä ja miten voisin selvitä vielä kovemmista kivuista. En oo kuitenkaan nyt vielä miettinyt synnytystä ihan kauheesti, mutta sen sijaan synnytyksestä palautuminen pelottaa jo tosi paljon. Pelkään repeämiä/episiotomiaa ja sektiohaavaa ja erityisesti jälkisuppareita. Ja imetystä 😀 Luulen että mieli yrittää taas suojella mua eikä siks oo synnytys ollut paljon mielessä, mutta kyllähän tässä pikku hiljaa pitäis asiaa alkaa pohdiskella. Seuraaalla neuvolakäynnillä kun pitäis kuitenkin jo puhua asiasta ja kartottaa sitä synnytyspelkoa. Ois kyllä kiva kuulla muiden ajatuksia, että pystyis itsekin ehkä tähän vähän jo asennoitumaan. Ainiin pelkään myös epiduraalia ja spinaalia, koska kun jaloista alkaa tunto hävitä, mulle meinaa iskeä paniikki. Jouduin joskus nuorempana käyttämään lihasrelaksantteja ja en pystynyt nukahtamaan jos ne ehti alkaa vaikuttaa kun oon hereillä. Muuten varmaan pyytäisin helposti sektiota, mutta mut pitäis varmaan nukuttaa ja en sitäkään haluis 😀

      Toivoisin kuitenkin, että synnytystä ei tarttis käynnistää, koska käsittääkseni kivut on sillon helposti kovemmat. Toivoisin myös että mies pääsee mukaan, mikä ei nyt tän hetkisessä tilanteessa oo ihan itsestään selvyys. Ja kuten Sabrinakin, toivoisin myös että ehdin sairaalaan hyvissä ajoin kaikkia lääkkeitä varten. Sabrinan mainitsema puudutus myös kiinnostaa. Tens-laite on myös haaveissa, kaikki mahdollinen kipua lievittävä ja synnytykseen valmistava apu on siis tervetullutta. Edellisessä raskaudessa kyllä aloin jo vähän haaveilla alatiesynnytyksestäkin, mikä oli aika yllätys itsellenikin, mutta en toisaalta tiedä onko mulla tarpeeks tilaa lantiossa (meillä kulkee suvussa ahdas lantio). En ehkä haaveile siitä, että voisin alkaa pyykille heti kotiin tultua (vaikka se onkin mun lempparikotityö), mutta ois kyllä kiva jos ois niin hyvässä kunnossa että normaali eläminen sujuis.

      Onko kellään vinkata jotain synnytykseen liittyvää kirjallisuutta tai vaikka jotain nettisivuja tms. mistä ois helppo lähteä tutkimaan eri vaihtoehtoja? En ees tiedä muita mahdollisuuksia kun lääkkeetön/lääkkeellinen perusalatiesynnytys ja sektio (tai siis en tiedä mitä ne muut vaihtoehdot käytännössä tarkottais).

      • #36117
        Sabrina
        Osallistuja

        Lääkitys on kyllä niin hyvä, että sillä saa aisoihin pahimmat jälkikivut, luota siihen 🥰
        Mikä imetyksessä jännittää? Mulla 1.hyvin noussut maito,2. Oli paidat märkänä maidosta ennen kun mentiin synnytyssaliin, 3. Nousi maito kotona,sairaalassa jouduttiin antaa lisämaitoa imetyksen päälle. Tämä todettiin painokontrollissa, kun synty ennenaikaisesti niin katottii aina paljonko saanut maitoa. Viime imetyksestä muistan että teki välillä vähän kipeetä, oli ajatuksessa ostaa rintakumi mutta jäi vissiin ajatuksen tasolle ja pärjättiin ilman.

        Mulle ei jäänyt 2. käynnistyksestä mitenkään kipeämpää fiilistä,toki pari päivää kun supisteli lääkkeiden kanssa niin sillain oli kipeämpää kun kesti supparit kauemmin.

        Onkin tullut puheeksi mun jäätävä piikkikammo, oon ollu ihan paniikista sekaisin kun epiduraali on laitettu mutta sen jälkeen on kun taivaassa, normaalisti pystynyt liikkumaan eikä puutumista oo tullu. Semmosta lämmintä tuntunut reisissä mutta ei sen kummempaa.

        Varmasti neuvolassa ottavat kantaa sun pelkoon ja tekee tarvittaessa synnytystapa-arvion (?) Jos sua pelottaa mahtuuko sieltä kaveri tulemaan normaalisti. Näin siihenkin päästään puuttumaan ajoissa 😊🥰

        Meillä ainakin sairaalan sivuilla näkyy esim. Mahdolliset kivunlievitykset,synnytyksen jälkeen mitä tapahtuu, kannattaa tutkailla ekana vaikka sieltä. Jyväskylässä ei saanut ilokaasua (ainakaan 2009-2019) mutta nyt uudessa sairaalassa ilmeisesti saa.

        Nyt sitten sanon suoraan ettei kukaan vaan käsitä väärin, nämä on vain mun kokemuksia. Se että joku synnyttää alateitse tai sektiolla, luomuna tai lääkkeiden varassa, imettää tai ei, niin kaikki on aivan saman arvoisia, eikä mikään ole ”hyvän äidin merkki” jos on tehnyt toisin kun toinen. Pää asia että äidillä ja vauvalla on hyvä olla 😍🥰

        • #36118
          kisu
          Osallistuja

          Oon vaan lukenut että imetys saattaa olla kivuliasta ja mulla on jo valmiiks aika isot tissit niin maidonnousu jänskättää myös. Lähinnä pelkään kaikessa kipua, imetyksessä tosin toki vielä sitä että mitä jos se ei onnistukaan (siis niin että vauva ei saa imuotetta tai on muuta hässäkkää), mutta siihen on onneks helppoja ratkaisuja muun muassa korvikkeen muodossa, jos imetys ei kerta kaikkiaan onnistu. Jännittää vaan aina kauheesti etukäteen kaikki tuntematon, ja etenkin jos on mennyt lukemaan internetistä pelkästään niitä kauhujuttuja 😀

          Mulla on seuraavalla neuvolakäynnillä (lääkärin jälkeen) tarkotus käsitellä synnytystä ja siihen liittyviä pelkoja ja luulen kanssa että melko helposti pääsen synnytystapa-arvioon kun on toi radikin tässä riskinä. Siitä oon kuitenkin ihan varma että en halua synnyttää ilman kivunlievitystä, jos vaan ite voin siihen vaikuttaa, oli tapa mikä hyvänsä. Ihana kuulla sun kokemuksista (ja ihanaa että sulla on niin monta!), meillä ei ystäväpiirissä oo vielä kovin montaa lasta eikä kummankaan sisaruksillakaan oo mukuloita, niin ainoo vertaistuki tän ryhmän lisäks on äiti, joka vieläkin hössöttää eikä puhu enää mistään muusta. Onneks mulla on myös tosi hyvä neuvolantäti, se on ottanut pelot keskenmenosta ja synnytyksen jälkeisestä masennuksesta heti työn alle ja on muutenkin kannustava ja kertoo aina etukäteen mitä seuraavalla kerralla ois luvassa ja mihin pitäis valmistautua. Varmasti suhtautuu myös hyvin ymmärtävästi tähän synnytysasiaan.

    • #36119
      PiiPii
      Osallistuja

      Voi kääk mun viimeisin viesti on kyllä kunnon töks töks. Ymmmärsin siis Sabrina hyvinkin tuon mitä tällä keskustelulla hait ja kaikki varmasti vain omasta näkökulmasta kirjoittelee.

      Iso suositus myös yksityisille pelkopalveluille, jos tuntuu ettei julkiselta saa. En saanut kunnan kautta silloin ensimmäisessä raskaudessa oikein tukea enkä päässyt tutustumaan ennakolta sairaalaan tai mitään plus ekaa kertaa kaikki uutena niin olin ihan paniikissa. Taitaa korona aikaan olla myös, ettei etukäteen synnäriin pääse oikein missään tutustumaan? Yksityiseltä löytyi ihana kurssi, jossa käytiin pelkoa ja kivunlievitystä ja imetystä ja ihan kaikkea mielessä pyörivää läpi. Tosin tämän jälkeen olisin luomuna halunnut synnyttää, kun sitä tuolla kehuttiin ja sitten en mitenkään olisi siihen pystynyt. Kiitos siis lääkkeet, jotka sairaalasta on saatavissa ❤️ En tosin ollut yhtään pettynyt siihen kokemukseen, vaikkei mennyt miten ehkä ensin ajattelin.

      Äitiydessä ja äidiksi tulemisessa olen kohdannut jyrkkiä suhtautumisia ihan hirveästi ja sitä varmaan olisin jo aiemmassa halunnut sanoa, että minusta on ihan ok, että toivoo jotain, mutta ettei olisi aivan ehdoton. On ok imettää tai olla täysin imettämättä ym ym. Sitä vaan toivoo, että kaikki saisi olla hyviä äitejä juuri sellaisena kun on ❤️

      Menipä vähän ohi synnytysaiheen. Käynnistyksestä sanoisin, että jos mahdollista niin itse toivon luonnollista käynnistymistä. Käynnistäminen oli rankempaa elimistölle.

      Tänään on ollut aika hyvä päivä enkä töidenkään jälkeen ole aivan puhki! Jee☺️

      • #36121
        kisu
        Osallistuja

        Kiitos vinkistä! Täytyykin kattoa josko ois jotain synnytyspelkokursseja tarjolla.

        Naistenklinikan sivuilta ei selvinnyt mitä kivunlievitysvaihtoehtoja on, mutta toisaalta se on varmaan turvallisin paikka synnyttää täällä kun hoitavat muutenkin koko alueen riskisynnytykset ym. Lohjan sairaala tosin vaikutti myös kivalta vaihtoehdolta, mutta meiltä on Naistenklinikalle vartin ajomatka niin eiköhän me sinne kuitenkin mennä 😄 autoa ei tosin oo mutta mitäpä pienistä…

    • #36125
      Oodi
      Osallistuja

      Hei onks teillä ollu minkälaiset HCGBv ja S-PAPPa arvot? Menin analysoimaan omia ja vastaan tuli samoja keskenmenotapauksilla 😭 iski aikas kova paniikki.
      Testi tehty n. 9+4 ja hCGBv on 18.9 ja Pappa 309.
      Ja joo tiedän ettei ennen ultraa pitäisi analysoida yhtikäs mitään mutta kun sitäkin saa odottaa helvetti yli viikon vielä 😓 pitäisikö vaan varata aika ylimääräiseen ultraan.

      • #36130
        Heinä
        Osallistuja

        Mulla nuo luvut oli 40 ja 231 ja molemmat riskiluvut oli siis alhaiset. Yritin noita kanssa netistä katsella ennen ultraa, mutta en pelkästään noiden perusteella osannut päätellä mitään.
        Tsemppiä!

      • #36133
        kisu
        Osallistuja

        Mulla oli sPAPPA 500 ja HCGBv 70. Analysoin ite myös näistä keskustelupalstojen avustuksella keskenmenon tai vähintään hirvittävän kromosomipoikkeavuusriskin, mutta kaikki oli hyvin. Tärkeintä kai kuitenkin on että toinen näistä on matala ja toinen korkea ja mitä kauempana toisistaan sitä parempi, eli se suhdeluku on tärkein. Lisäks luulisin että näissä vaikuttaa tosi paljon myös raskauden kesto verikokeen ottoaikana ja äidin yksilöllisyys.

        Nyt Kantaan oli tullut näköjään myös ne riskisuhteet ja se oli 1/7200 (oon 35v eli ikäriski painaa myös paljon ja tähän lasketaan myös se niskaturvotuksen määrä). Muistaakseni kuitenkin mikä tahansa suhde joka ei oo alle 1:250 tarkottaa että ei oo suurentunutta riskiä, eli tälläkään luvulla ei oo paljon merkitystä. Kätilö sanoi että jos riskiluku on 1:251, tulos on normaali.

        • Tätä vastausta muokkasi 3 viikkoa, 6 päivää sitten kisu.
    • #36128
      Sabrina
      Osallistuja

      Kisu,imetyksestä. Meidän sairaala on ainakin ollut super imetystouhottajia,tekevät kyllä kaikkensa että ote löytyy, auttaa ja opastaa. Viime kerralla kun ote oli hukassa, tai nukahti heti kun haisto ees tissin niin piti vähän autella. Tämä paljolti siksi, kun on oli tosiaan vähän ennenaikainen, niin pieniä haasteita oli verrattuna kahteen edelliseen. Toki täysaikaisen kanssa voi olla samat ongelmat, en sitä sano, vaan omia kokemuksia jaan.
      Kun maito ei kunnolla ollut noussut niin oli sekin tosiaan vähän haastavaa, jos olisin ollut ensisynnyttäjä niin varmaan oisin itku kurkussa ollut hätää kärsimässä että nyt on mussa jotain vikaa😁 ja nyt en missään nimessä vähättele ensisynnyttäjiä, mutta kun kaikki on uutta ja ihmeellistä niin sitä on ihan hukassa ja hormonihöyryissä. Monilla,niinku mullaki kävi niin että kun kotiin pääsi sairaalasta niin maito rupes tulemaan suihkuten, eikä tarvinnu lisämaitoa antaa enää.
      Korvike on aivan yhtä hyvä vaihtoehto kun imetys, jos ei jostain syysyä onnistu tai halua imettää, jokaisen oma asia🤗
      Varaudu ostamaan vielä pari kuppikokoa isommat imetysliivit varalta, nimittän ne tulee vielä kasvamaan🤣

      Oodi, en löydä omasta kannasta noita labroja😳 varmasti otettu jos kuuluu peruslabroihin raskausaikana, jos suinkin muistan, voin tiistaina neuvolakäynnillä niitä kysyä jos haluat🤗 koita ottaa rauhassa, jos on mahdollista käydä ultrassa ja tiedät sen helpottavan oloasi niin käy ihmeessä 🤗❤

      • #36129
        Oodi
        Osallistuja

        Kiitos rintikkavinkistä. Mä just eilen mietin et tarviin uudet rintaliivit kun kuppi kasvanut pari kokoa ja aattelin et ostan sit samalla imetysliivit ki ei tarvii kymmeniä ostaa. Mut en sit tiiä kuinka isot ne kannattaa olla 🙈

        Ja pitkään selailtuani löysin normaaleja raskauksia myös alhasilla arvoilla et ei oo toivo kokonaan menetetty. Tää odottaminen on vaan tuskaa 😭
        Mut noi siis oli ne riskiseula arvot joita verrataan aikaisempiin raskaana olevien mediaanituloksiin joista syntynyt terve lapsi. Ja että tuo suhdeluku on ehkä tärkeämpi kuin suurus, en tiedä.

      • #36131
        kisu
        Osallistuja

        Oon ostanut jo nyt yhdet imetysliivit kun kaikki rintsikat jäänyt pieneks. Tosin tiedän että ne ei tuu riittämään sitten kun maito nousee, ellei täm radin takia massaa lähde myös tisseistä. Kehottaisin ostamaan yhdet imetysliivit vasta lähellä synnytystä, jotta pärjää siellä sairaalassa ja pari viikkoa kotona joten kuten ja sitten vasta kun maito on noussut kannattaa mennä ostamaan täydennystä, että saa oikeen koon. Oon ollut alusvaateliikkeessä töissä ja nähnyt tosi monta kertaa kun joku tulee ihan alussa ostamaan imetysliivejä ja sitten vielä pari kertaa ennen synnytystä ja vielä synnytyksen jälkeenkin. Toki tääkin on yksilöllistä, mutta etenkin jos löytyy vielä tavalliset rintsikat uudessa koossa ja paremmalla hintalapulla kun imetysliivit, suosittelen niitä tässä vaiheessa. Mulla on tosiaan sen verran iso kuppikoko, mutta pieni ympärys, etten saa alle viiden kympin mitään rintsikoita ja satuin ton toppimaisen imetysliivin löytämään yhdestä äitiysliikkeestä, johon menin alennusten perässä (en vaan sitten löytänytkään alesta mitään). Näiden lisäks täytyy siirtyä urheiluliiveihin, koska omista rintsikoista jäi tässä yks päivä ihan kauheen syvät painaumat ja totesin että enää ei kannata ees yrittää 😅

        Sabrina, kuinka paljon etuajassa teidän kolmonen syntyi?

        • Tätä vastausta muokkasi 3 viikkoa, 6 päivää sitten kisu.
      • #36135
        Sabrina
        Osallistuja

        1. Rv 39+3 48cm ja 3.395kg käynnistyi vesien menolla 2. Rv 38+5 49cm ja 3.104kg käynnistettiin oman jaksamisen takia 3. Rv36+3 48cm 3.100kg käynnistyi supistuksilla, olin jo sairaalassa toisen toimenpiteen takia mikä piti helpottaa selkäkipuja mutta ilmeisesti toimenpide käynnisti sen.
        Laitoin nyt mittoineen kaikkineen vaikkei kysytty, oisin varmaan ollu monena kappaleena jos olisi loppuun asti menty, meinaan oli ”oikean kokoinen” kuitenkin vaikka aikaisilla viikoilla synty. Mutta keskosen kaavoilla menty neuvolassa, kasvaa siis normaalisti kuitenkin. Sairaalassa ollessa kerran laski sokerit vauvalla, piti antaa jotakn sokerigeeli tyyppistä. Päästiin kuitenkin normaalisti 2vrk iässä kotiin, jouduin tosin joka päivä 4pvän ajan käymään labrassa ottaa vauvalta bilirubiini arvot kun lähti Ma päästiin kotiin ja pe lähti sitten laskuun 🙏

      • #36139
        kisu
        Osallistuja

        Ivf-hoitojen avulla alkunsa saaneet lapset syntyy kai keskimäärin luomuna tulleita aiemmin, siks kiinnosti erityisesti tää 🙂 mutta epäilen kyllä ite (ja meidän hoitajat sano kanssa sillon aikoinaan) että siihen lukuun voi vaikuttaa se, että etenkin ennen siirrettiin kaks alkiota kerralla ja hoidoisaa käyneille syntyi enemmän kaksosia, jotka varmaan ihan muutenkin syntyis aiemmin kun tulee ahdasta. Hauskaa että teillä tyyppi on ollut kuitenkin saman kokonen kun sisaruksensa vaikka tullutkin aiemmin 😄

        Mua vähän jännittää millanen taapero meille on tulossa. Oon ite aika lyhyt, mutta mies taas on aika pitkä ja mittojen mukaan tyyppi on ollut vähän keskikäyrän yläpuolella. Jos tää radi ois todettu vasta vikallla kolmanneksella, pikkunen ei ois välttämättä ollut enää siinä vaiheessa kovin pikkunen 😳😅

        On muuten kiva alkaa jutella näistä synnytysjutuista jo, vaikka matkaa on vielä jäljellä. En oo osannut ite vielä oikein valmistautua mihinkään, en oo tehnyt hankintoja (osittain kyllä siis että tulee vaan pysyteltyä kotona koronan takia) tai kauheesti edes miettinyt mitä edes pitäis hankkia, mutta nyt oon sentään tutkinut neuvolan ja sairaalan sivuilta synnytysjuttuja. Ehkä tässä pääsee vielä vaunukaupoillekin ajoissa 😄

      • #36140
        Sabrina
        Osallistuja

        Mulla tosiaan todennäköisimmin toimenpide käynnisti supistelut,onneks olin jo sairaalassa niin ei tarvinnu miettiä kummemmin kun lääkäri ei antanut lähteä kotiin🤭 mutta muistelen myös että hoidolla saaneet alkunsa voi syntyä aikaisemmin.

        Meillä on aika paljon edelliseltä jäljellä, toki jos tyttö tulee niin ehkäpä annan itseni jotain pinkkiä vähän pojan vaatteiden sekaan ostaa😊 tuli muuten vastaan tämmöinen https://www.vau.fi/?p=35754
        En tietenkään luota tähän niinkuin rakenneultraan, mutta mielenkiinnosta piti kaivaa kuvat ja kattoa, pyytää parilta kaverilta mielipidettä, kaikki ollaan sitä mieltä että tyttöä meinaisi, mutta en nyt vielä lähde vaateostoksille🤭

        Mä oon vähän edellä ajattelemässa synnytys juttuja jo, varmaan kun tietää miten tää odotus aika jotenkin menee niin sitä vaan sitten odottaa🙈

    • #36152
      kisu
      Osallistuja

      Pieni muistutteli viimein taas sunnuntaina (vai olikohan se lauantai) olemassaolostaan pienillä potkuilla. Musta on jännää, että tunsin näitä potkuja aiemmin melkein päivittäin, mutta sitten ne tosiaan yhtäkkiä loppui. Sen jälkeen ei ookaan tuntunut mitään liikkeitä, mutta tunnen kyllä välillä kohdun päältä missä bebe seikkailee, jos sattuu olemaan lähellä seinää ja selkeesti toisella puolella.

      Radin kanssa taas on tullut vaikeempi vaihe, eilen ei meinannut paastoarvot pysyä aisoissa vaikka tunti syömisen jälkeen oli tosi hyvät. Eilen unohdin myös puolet eväistä kotiin ja syömisen kanssa oli muutenkin vaikeeta kun ei tehnyt mieli syödä muuta kun suklaata. Oon tosi huono syömään väkisin jos ei huvita, joten varmaan pilaan multa useita ruokalajeja pitkäks aikaa tän takia. Tänään myös mietitytti että mistä tähän löytää motivaatiota vielä mahdollisesti 24 viikkoa, kun sokerit ei tunnu mistään nousevan yli rajojen (ois helpompi jättää herkut syömättä jos ne nostais arvoja). Kamppailen myös sen kanssa että jos syön ”tarpeeks” kasviksia eli lautasesta aina puolet, en meinaa saada tarpeeks energiaa kasaan päivän aikana. Hyvä uutinen kuitenkin on se että hedelmät ei oo nostanut mulla sokereita, niin voin niillä kompensoida sekä mahdollisia herkkuhimoja että kasvisten määrää 🙂 torstaina on onneks myös opastus tähän liittyen niin voin sitten kysellä vielä tarkemmin neuvoja. Ihmettelinkin jo kun alkuun oli niin helppoa, mutta onneks tässä on aikaa opetella ja neuvoja on saatavilla 🙂

      Viikonloppuna kattelin myös netistä vaunuja ja oon nyt löytänyt yhdet jotka miellyttää silmää ja täyttää tärkeimmät kriteerit (pienet, kevyet, helpot kasata, hyvät renkaat). Nyt tarttis enää käydä kaupoilla testaamassa, koska lopulta oon valmis ostamaan rumatkin vaunut jos ne vaan tuntuu hyvältä ja täyttää muuten kriteerit. Haasteita tähän tuo se että ollaan miehen kanssa pään verran eri mittaset ja molempien pitäis saada hyvä työntöasento 😅 Mitäs tarvikkeita (vaatteiden lisäks) te muut ootte ajatellut hankkia (tai mitä teillä on entuudestaan ja jä käyttöön seuraavallekin)? Oon selaillut erilaisia listoja netistä ja kattonut Youtubesta (enimmäkseen amerikkalaisvanhempien) must have baby products -videoita ja pikku hiljaa pitäis alkaa itekin kokoamaan näistä tarpeista omaa listaa. Sen tiedän että haluun sitterin ja hyvän pinniksen mutta muuten kaikki on vielä auki.

    • #36153
      Sabrina
      Osallistuja

      Täälläkin tuntuu päivittäin liikkeet hyvin, mieskin tunti ekaa kertaa kun kaveri potki.

      Voin vaan kisu kuvitella,minkälaista on koittaa saada kaikki ruotuun. Hyvän asian takia, mutta silti iso muutos.
      Kaikkeahan sitä pitää hommata, tuosta pinnasängystä että jos et halua olla uusimassa sitä hetken päästä, niin osta semmonen korkea laitainen, meillä oli semmonen ”perus” pinnis, olisko ollu 8kk kun seiso tukea vasten, jotenkin ponnisti käsillä ja oli tulossa pää eellä lattialle, sain kopattua kun vieressä olin omassa sängyssä.

      Oli tänään neuvola, 3vkossa noussut kilon taas paino, sanoin suoraan että syön paljon ja liikun käytännössä en mitään. Ei sanonut kuitenkaan sen kummemmim mitään,hymyili vaan et hyvä että ruoka maistuu. Nyt jo mitattii sf mitta ja yläkäyrältä alotellaa 🤦‍♀️🤦‍♀️ hb oli 111, aiheellista olis saada nousemaan. Kun vaan muistais ottaa 🙈

      • #36154
        kisu
        Osallistuja

        Hui, kiitos vinkistä! Pienelle saattaa nimittäin tulla verenperintönä pientä hurjapäisyyttä, mies ainakin oli pienenä melkoinen vauhtihirmu ja kokeilija. 😅

        Mulla on viikon päästä neuvolalääkäri, toivottavasti siellä mittaillaan myös sf ja hb (ja ehkä kurkattais vähän ultrallakin) 😊

      • #36155
        Sabrina
        Osallistuja

        En nyt muista senttejä,mut oli kyllä matalimmalla tasolla sillon mut ei riittäny🙈 https://www.vaunula.fi/fi/tuote/pinnasnky-lilia-3in1-120x60cm-valkoinen muistaakseni tommonen tilattiin sit lisälaidalla, niin saa vaihdettua vielä junior malliin.
        voin jossain kohti listata tarvikkeita mitä oon itse kokenut tarpeelliseks. 😊

        • Tätä vastausta muokkasi 3 viikkoa, 3 päivää sitten Sabrina.
      • #36157
        Oodi
        Osallistuja

        Mikä on sf mitta? Mua mietityttää kans toi paino, 2vk takaisesta neuvolasta ei juuri noussut mutta raskauden alusta sen 3kg 😅 kunhan nyt sais vaan pidettyä aisoissa =)

        Oon vieläkin niin epätodellisessa olossa että ostokset jäänee kesämmälle. Toki niitä vähän selailen ja tutustun etukäteen.

      • #36158
        Sabrina
        Osallistuja
    • #36160
      minsqu
      Osallistuja

      Moikka taas täältäkin! Mä en ole miettinyt vielä yhtään synnytysjuttuja, muuta kuin että odottelu/avautumisvaiheesta sairaalassa, olisin mielelläni lämpimässä vedessä. 😀 Haluan, että mun tuntemukset otetaan vakavasti, eikä mun tarvitse olla pitkään yksinään missään ilman hoitajaa, jos koen, että mulla on joku hätä. Kun ei tiedä mitkä synnytyksen tuntemuksista on normaaleja ja mitkä ei.

      Olen tutkinut lastenvaunuja netistä, ja haluaisin mennä katsomaan niitä jo miehen kanssa, mutta hän remppaa meille kodinhoitohuonetta, ja sanoo, että vasta kun se on valmis. 😀 Mutta nyt uudessa kodinhoitohuoneessa on paljon hyvää kaappitilaa, ja lavuaari on suoraan työtason vieressä.

      Olin miettinyt vauvan/taaperon tuoliksi Stokken Trip trappia newborn-setteineen ym. Mutta anoppi pyytää tuttavaltaan takaisin appini tekemän syöttötuolin, jossa mieheni istui lapsena. Onhan sillä toki siis tunnearvoa. Täytyy vaan ostaa silti joku muukin tuoli, missä vauva voi kellotella syödessään niin kauan kun ei vielä istu.
      Anoppilasta löytyy myös mieheni vanha pinnasänky – ei tarvitse sitäkään siis hankkia. Pinnaväli on kuulema vähän suositusta isompi, mutta ei sen kanssa kuulema pitäisi olla huolta. En sänkyä ole vielä nähnyt. Löytyy anoppilasta myös mieheni vanha potta. Anoppi sanoi, että lastenvaunuja ei enää ole, että ne täytyy meidän ostaa. Olisihan se ollut aika retroa kuljettaa vauvaa vuoden -87 vaunuissa, mietin. xD

      Äitini neuloo vauvalle innoissaan kaikenlaista. Tekee myös pieniä lakanoita sänkyyn. Jokainen laittaa kortensa kekoon siis. 😀

      Sain vaihdettua itseni päiväkodissa töihin rauhallisempaan lapsiryhmään. Omassa eskariryhmässäni oli liikaa väkivallan uhkaa.

      Oletteko muut olleet ihan terveitä? Itselläni on tällä hetkellä flunssa ilman kuumetta. Koronaa ei ollut onneksi. Vähän sitä miettii onko varmasti normiflunssa, ettei ole mitään vauvalle haitallista. Tulipahan aiheesta toiseen hyppivä viesti. Neuvolalääkäri on mulla ensi viikolla.

      • #36162
        Sabrina
        Osallistuja

        Ihanaa kun on säilytetty vanhoja juttuja!🥰

        Itse oon ainakin pysyny terveenä, vaikka joulun alla mies ja poika kuumeili, ei ollut heilläkään koronaa 😊

    • #36163
      Sabrina
      Osallistuja

      Kisu, minkälaisia sokeri arvoja sulla on ollu?

      • #36164
        kisu
        Osallistuja

        Nyt omassa mittauksessa kotona aamun paastoarvot on ollut yleensä 5-5,3 (pitää olla alle 5,5) ja 1h ruoan jälkeen yleensä noin kuuden kieppeillä, joskus oikein pastaisen annoksen jälkeen saattaa olla lähempänä seittemää (pitää olla alle 7,8). Ennen ateriaa otettavat paastoarvot on yleensä suunnilleen samoissa kun aamun luvut, mutta maanantaina ne oli järjestään yli rajan (5,6-5,7). Tulkitsin tän tosin niin, että oon syönyt varmaan liian vähän hiilareita, kun tuolloin kuitenkin ruoan jälkeen arvot oli alle 6, tais olla 5,1-5,5 (ainakin aamupaastoarvo alkaa nousta jos syömisestä on liian pitkä aika, niin tulkitsin niin että nyt elimistö ehti jo alkaa kompensoida vähäisiä hiilareita). Yhden kerran on ruoan jälkeen sokerit ylittänyt rajan ja se johtui siitä kun söin pakastepitsaa enkä ees yrittänyt höystää sitä proteiinilla tai kasviksilla. Kaikkea muuta oon saanut syödä ihan rauhassa (leipää, ruispastaa, perunaa, riisiä, kauramuroja, hedelmiä) eikä suklaastakaan oo rajat ylittynyt. Oon syönyt nyt koko aikana yhteensä kaks tuplaa neljänä eri päivänä ja syön toki sen herkun jonkin aterian yhteydessä, niin ruoka ja kasvikset sitten tasottaa.

        Siellä sokerirasituksessa oli aamupaasto ja ehkä 1 tunnin arvo liian korkeet, mutta se vika jo ihan normaali. Yhdestäkin ylittävästä arvosta tosin ois tullut jo tää diagnoosi ja on tässä nyt sen jälkeen toki tullut syötyä vähemmän herkkuja ja mehu on jäänyt kokonaan pois, millä ehkä on vaikutusta myös siihen että arvot on ihan hyvät koko ajan.

      • #36165
        kisu
        Osallistuja

        Tänään vähän itketti tää kun oon niin turhautunut ja tuntui etten saanut siitä radiopastuksesta oikein mitään vastauksia. Mutta sit piti tulla töihin ja siks piti rauhottua. Oon kyllä niin turhautunut vieläkin että kun pääsen kotiin luulen että itku tulee uudestaan. Ehkä tää kuitenkin muistuu sitten mieleen kun lapsi huutaa jotain näennäisesti olematonta asiaa eikä itkusta meinaa tulla loppua, koska musta tosiaan tuntuu siltä että oon kun pikkulapsi tän turhautumisen kanssa nyt 😫

      • #36166
        Sabrina
        Osallistuja

        Kiitos noista arvoista 😊 aattelin varalta mittailla,ei siitä haittaakaa oo. Oli puhetta neuvolassa,niin ei oo haittaakaan varalta välillä mittailla.

        Voi kuule, ei sun itkut tuu loppumaan vielä pitkään aikaan, itkette vauvan kanssa vielä yhessä monet kerrat🤭 niin pienistä kun isommista asioista. Hyvä päästää höyryjä pihalle🥰

      • #36167
        Oodi
        Osallistuja

        Kiitos kisu kun kerrot tarinasi niin kiin osaan jo itsekin vähän varautua =) Mulla on kova sukurasite niin varaudun jo radiin vaikka sokerit onki aina pystyny kurissa.
        Rasitus olis 3 vk päästä mut nyt mä vaan oon niin hermorauniona ens viikon nt ultran kans et en uskalla oikeen edes ajatella raskautta. Jotenkin sellainen olo ettei tuolla kasva enää mikään ja odotan vaan tiistaita että saan kuulla tuomion 😓

      • #36168
        kisu
        Osallistuja

        Sabrina, kyllä! Varmasti on vielä itkut jos toisetkin edessä, oon muutenkin herkkä nyyhkyttämään mutta tänään kyllä tunsin sellasta sielunsisaruutta uhmaikäiseen kaupan lattialla. Välillä mulla on sellainen olokin että kunnon itkut tekis nyt hyvää, mutta tää oli kyllä erilaista. Eikä itkemisessä tai turhautumisessa oo mitään väärää, olis aika ihme jos ei tässä tilanteessa välillä ois voimat vähän lopussa. Ja uskon että välillä on tosiaan oham hyödyllistä kattoa onko sokerit normaalit, kun ei mullakaan esim. oo mitään diabetekseen usein liittyviä oireita ja silti etenkin se tunnin arvo siellä rasituksesss oli ihan älytön (sillon tosin alko melkein heti väsyttää armottomasti).

        Oodi, oon itekin saanut niin paljon vertaistukea että ihan mielellään kerron. Ja tää radi ei kyllä oikeesti oo mitään mitä tarttis pelätä, kyllä tästä varmasti selviää mutta vaatiihan se totuttelua. Ja tänään varsinkin kun tuntuu etten saanut tarvitsemiani vastauksia niin ei ihme että turhauttaa ja vähän pelottaakin. Mun silmään nää energiamäärät on kauheen pienet ja koska tie tähän asti ei oo ollut helppo niin pelottaa että tekee jotain haitallista vauvalle tahtomattaan. Ja sit kun tuntuu että terveydenhuollossa ainoo lähestymistapa ravintoon on se lautasmalli, vaikka ihmiset on oikeesti erilaisia ja mä ainakin tarttisin sen suhteen vähän sovellutusta. Mutta oon ihan varma että vaikka sullekin osuis lyhyt tikku, niin me selvitään kyllä yhdestä raskausdiabeteksesta (vaikka välillä vähän vituttaiskin). Tsemppiä ultran odotteluun, lähetän sinne lämpimiä ajatuksia ❤

      • #36171
        Oodi
        Osallistuja

        Mä kattelin noita ruokavalio ehdotuksia niin ne on melkein kun mun dieetti ruokavalio vuoden takaa. Söin sillä tavalla puolisen vuotta ja ihastuin jopa siihen kun preppasi ruoat ja kaikki oli valmiina monta päivää =) toki hetki meni että tottui kun ei saanutkaan makeita välipaloja, mutta kaikkeen tottuu! Ja kun tottuu niin se energiataso oli ihan omaa luokkaansa. Tietty raskaus tuo omat haasteensa aina mukana!

    • #36169
      taika
      Osallistuja

      Hei kauheeta että oon taas ihan täysin unohtanut tulla tänne kattomaan teidän kuulumisia kun ei oo tullut ilmoituksia viesteistä 😅

      Kisulle tsemppiä taisteluun radin kanssa❤️ Mulla yllätykseksi oli sokerirasituksen arvot tosi hyvät vaikka olin valmistautunut henkisesti radiin.

      Oon kans tehnyt vaunupohdintoja, pitää odottaa rakenneultraan kuitenkin vielä ennen hankintoja.

      Joko teillä pidemmällä olevilla on rakenneultrat takana? Miltäs siellä näytti? Meillä sinne aikaa vielä 5 viikkoa 😬 neuvolassa pitäis ilmeisesti lääkärin parin viikon päästä ultrata. Täällä ei tunnu vielä liikkeet niin toisi mielenrauhaa vaikka sykkeet kuuluukin dopplerilla.

      Piti neuvolassa ottaa ite puheeksi lähete pelkopolille kun eivät vieläkään kyselleet peloista raskauteen liittyen. Ens kerralla saan vissiin lähetteen, haluun sinne lähinnä tarkemman seurannan ja tutkimusten takia kun kuitenkin on epäuskoinen olo että näinkö tää vauva on oikeesti tulossa 😬

      Ja hei, mua on vaivannut, tiedättekö sen runon tms jossa kerrotaan raskaudesta (ainakin mun mielestä?), ja siinä on viittaus myös lapsettomuushoitoihin ja pakkaseen? Kuinka jotkut saavat alkunsa hetken huumassa ja joitain saa odottaa tms? 😂 en löydä sitä nyt mistään. Olis vaan kiva löytää kun jää muuten vaivaamaan.

      • Tätä vastausta muokkasi 3 viikkoa sitten taika.
      • #36172
        Sabrina
        Osallistuja

        Rakeneultraan vielä kaks viikkoa.

        NIIN KAUAN ODOTETTU

        Niin kauan odotettu
        niin hartaasti toivottu
        niin suuresti rakastettu
        jo kauan ennen syntymääsi.

        Miten pitkältä tieltä
        miten syvältä kivusta
        viimeiseltä rajalta
        äitisi sinut nouti.

        Ja nyt vain hymyä
        valoa viattomuutta
        kuin säteilevä heinäkuun päivä.
        Varjoton.
        Kuin ei koskaan syksyä.
        Talvea. Pakkasöitä.

        Elämä
        pitele hellin lujin käsin aarrettasi.
        Varo pudottamasta sylistäsi
        tomuiselle kiviselle tielle
        ennen kuin nämä
        nauravat ruusuvarpaat
        valmiit vahvat
        hyppimään kiipeilemään kivien yli.
        Innolla. Ilolla.

        (Maaria Leinonen)

        Tääkö?

        • Tätä vastausta muokkasi 3 viikkoa sitten Sabrina.
        • #36178
          minsqu
          Osallistuja

          Ompa kaunis runo kyllä. <3 Herkistyin.

        • #36181
          taika
          Osallistuja

          Nätti runo ❤️

          Mutta ei ollut se mitä hain, löysin lopulta tänä aamuna pitkän etsinnän päätteeksi 😂:

          ”Joku vauva saa alkunsa tulen ensimmäisestä kipinästä. Toisen tuo mukanaan kaukainen tuuli.

          Yhdet saavat alkunsa vain tähtien ollessa oikeassa asennossa.

          Toiset saapuvat lahjana haikaran tuomana.

          Lasihelmestäkin voi vauva putkahtaa. Jotkut vielä pakkaskiteessä odottaa.

          Kaikki samanlaisia, rakkaita, juuri oikeanlaisia.” 😍

          Ai teilläkin on vielä muutama viikko odottelua jäljellä rakenneultraan 🤔 aika voisi kyllä kulua vähän nopeammin 😅

    • #36182
      kisu
      Osallistuja

      Ihania runoja molemmat, täytyy kirjoittaa ylös!

      Kävin hammaskiven poistosaa tänään ja täytyy sanoa että oisin voinut jättää väliinkin 😥 oli kyllä jo aikakin käydä mutta ois voinut toisaalta tehdä tän jo ennen raskautta, nimittäin epäilen että ois ollut vähemmän kivuliasta sillon. Nyt yritän ajatella että se on sentään ohi ja kunhan uskallan syödä jotain pureskeltavaa, aion syödä juhlan kunniaksi Runebergin tortun (tai puolikkaan tai ehkä vaan pienen palan, koska en oo varma tykkäänkö edes niistä 😅). Mutta välipala taitaa olla vaan jugurttia, koska purukalustoa jomottaa aika lailla.

      Meillä on myös rakenneultraan vielä reilu kaks viikkoa. Kätilö neuvoi valitsemaan mahdollisista ajoista noin puolesta välistä (tais olla kolme viikkoa tarjolla) ja piti valita vika maanantai ettei tartte olla töistä pois. Ens viikolla on kuitenkin onneks neuvolalääkäri niin voi ensin odottaa sitä ja sit on vaan puiltoista viikkoa odotettavaa ultraan. Mites muuten te jotka ootte jo joskus käynyt neuvolaläkärillä, pitääkö siellä muistaa pyytää jotain tutkimuksia tai toimenpiteitä (jos lääkäri ei siis automaattisesti tee)? Entä onko teillä ollut puolisot mukana? Mun aika on miehen töiden kannalta vähän huonoon aikaan, mutta ajateltiin ettei se haittais, nyt vaan on tullut mieleen että oisko kuitenkin miehestäkin kiva tulla.

      • #36188
        Heinä
        Osallistuja

        Mulla oli eilen neuvolalääkäri ja sen anti oli lähinnä sydänäänien kuuntelu. Muuten tuo oli yleistä jutustelua, onko kaikki mennyt hyvin. Kysyttiin edellisellä neuvolakäynnillä, kannattaako miehen tulla tuonne mukaan ja neuvolatäti oli sitä mieltä, että ei ole erityistä tarvetta, joten olin siellä yksin.

        Rakenneultraan on vielä noin 3 viikkoa aikaa. Sitä odotan kovasti, niin jospa sen jälkeen uskaltaisi alkaa tehdä ensimmäisiä hankintoja. Kaikenlaista olen jo netistä katsellut ja miettinyt vauvan huoneen sisustamista, mutta yritän vielä malttaa😊

    • #36190
      Sabrina
      Osallistuja

      Itse koen tärkeäksi että mies on mukana nt uässä, rakenne uässä ja jossain kohti tekemässö isyydentunnunstus tienenkin, tämäkin siirtynyt vähän aikaa sitten neuvolaan. Oli toki varhaisultrassa Jyväskylässä, joka siis tehtiin hoidoista johtuen. ntssä ei ollut kun tuli kipeäksi. Neuvolassakin ymmärtävät että on pienimmän kanssa sen aikaa, ettei koko komppania olla pienessä tilassa. Enkä nää tarpeelliseksi miehen olla mukana kun mitataan hb,rr ja paino ym. Jossa menee vartti jos ei isompia murheita oo. En ees tiiä millon olis neuvolalääkäri ja mitä siellä tehtäis, mutta yksin menisin😁

      Toki sitten taas ymmärrän että halutaan käydä yhdessä, taidettiin esikoisen isän kanssa käydä yhdessä alkuun, ennen kun jouduin vuodelepoon kauemmas.

      Mutta nyt tuokin on niin, että kukin tyylillään, ei oo oikeaa tai väärää.

      • #36193
        kisu
        Osallistuja

        Musta on myös kiva että mies pääsee mukaan ultriin ja sellaisiin käynteihin mistä on myös sille iloa, mutta ehkä ei sit neuvolalääkärille kuitenkaan tarvii järjestää aikaa 😅 me ollaan myös naimisissa niin tota isyyden tunnustamistakaan ei oo edessä, mutta vois kyllä olla kiva että on mukana sillon kun puhutaan synnytyksestä. Toki jos ei tarttis töiden kanssa sumplia niin mikäs siinä vaikka tulis joka kerta. Mulla on siitä hyvä näiden käyntien kanssa kun teen vuorotyötä ja pystyn aina järjestämään itteni vapaalle aamuks tai iltapäiväks, mutta mies tekee työkseen lähinnä kokouksia (etenkin nyt etäaikana) niin vois olla vaikee irrota kesken aamun näin lyhyellä varotusajalla.

        Luin jostain blogista että lääkärikäynnillä pitäis tehdä aina sisätutkimus ja sitä pitää pyytää jos lääkäri ei sitä tee, mutta mun terkkari kyllä sanoi että tehdään ehkä. Mulla on tosin ollut ehkä supistuksia nyt niin voihan se olla että niiden takia katsotaan kuitenkin.

        Heinä, ihanaa että mietitte vauban huoneen sisustusta. Meillä on työn alla parhaillaan huoneen ostaminen vauvalle, ollaan menossa just asuntonäyttöön. Ongelma vaan on että tykätään meidän nykyisestä kodista niin paljon että mikään muu ei tunnu kivalta 😂 jonkin aikaa tosin pärjättäis tässä kolmisinkin, mutta meillä ei oo hissiä eikä vaunuvarastoa joten vaunuja pitäis sit roudata jatkuvasti portaita pitkin, joten siks ollaan mietitty vaihtoa.

    • #36198
      Sabrina
      Osallistuja

      Mulle tehtiin viime viikolla sisätutkimus supistusten takia,oli siis ylimääräinen neuvolalääkäri aika, ei ohjelmaan kuuluva. En oo muutenkaan saanu tässä raskaudessa ”ohjelmaa” mitä on missäkin vaiheessa, en mitään lappuja täytettäväks. Neuvlolassa päivitin molempien osalta audit testin vaikka mies ei ollut mukana 😁 enkä muutenkaan saanut ohjeistusta käytännössä mihinkään, syömisiin tms että google on ollu kova sana. Ajattelee varmaan että muistan kaiken kun viime raskaudesta niin vähän aikaa😁 tosin enpä oo ite kummemmin kysellykkää.

      Mites Kisu meni asuntonäyttö? Me oltiin ekan kanssa kolmistaan kerrostalo kaksiossa, säilytettiin vaunuja portaiden alla, suojattuna tietenkin ettei tipu likaa päälle.

      Meillä isommilla on omat huoneet, nuorimmainen nukkuu samassa huoneessa meidän kanssa ja vauva tulee nukkumaan myös. Katsotaan miten kaikki lähtee rullaamaan, vielä koen hyvänä pitää samassa huoneessa. Ajan kanssa nuorimmat saa jakaa yhteisen huoneen, kun mennään aikaa eteenpäin😊

      • #36199
        kisu
        Osallistuja

        Mun neuvolalapussa lukee että neuvolalääkäri ois tässä vaiheessa vaan ensisynnyttäjille. Sen pitäs myös olla vähän aiemmin, mutta neuvolantäti oli varannut mulle ekan ajan joka sieltä löytyi ja sanoi että toivottavasti sopii 😀

        Asunto oli kiva, mutta siitä on niin kova kilpailu että ei varmaan edes lähdetä mukaan. Täällä asunnot on ylipäätään aika kalliita ja oltais ite tarjottu vähän vähemmän kun on pyydetty, mutta siitä on kuulemma jo yli pyydetynkin tarjottu. Vähän jää harmittamaan se valon määrä mikä siellä ois ollut, mutta oon kyllä niin kiintynyt meidän omaankin kotiin että tästä on kyllä vaikee lähteä.

        Me asutaan 20-luvun talossa, niin rappukäytävätkin on kapeet ja portaiden alla menee lisää portaita ja kellarikomerot. Lähitaloissa on porrastasanteilla voinut pitää vaunuja, mutta meillä ei sekään onnistu. En silti haluis muuttaa tästä koska tää on meidän eka oma koti ja rakastan tätä niin paljon.

    • #36202
      minsqu
      Osallistuja

      Onkohan kellään muulla tällaista vastaavaa?

      Koko raskauden ajan, aina silloin tällöin, kun olen nukahtamassa, mulle on tullut nopea lihassykäys vatsalle. Kaikillehan tulee joskus sellainen vavahdus kun on vaipumassa uneen, mutta mulle tulee nyt sellaisia pelkästään mahan kohdalle.
      Nyt kahden viime yön aikana ne on olleet sellaisia voimakkaampia, että ihan säikähtää kun ei ole varautunut. 1-3 kertaa yössä. Sellainen sähköiskumainen sykäys, ihan sekkunin kestävä vaan. En mä niistä huolissani ole, mutta olisi kiva tietää jos jollain on ollut jotain vastaavaa.

      Asuntoasiasta: me asutaan omakotitalossa, tilan puutetta ei ole. Mutta meidän taloon tullaan suoraan yläkertaan, kallioon rakennettuja puisia portaita pitkin. Mietiyttää miten ketkuttelen vaunut portaita pitkin tänne ylös terassille. Yksi vaihtoehto on kiertää autokatoksen takaa, nurmikkoa pitkin ja välttää näin suurin osa portaista. Muutama porras täytyy silti nousta terassille. Eipä siinä mitään, mutta nurmikolle tulee kyllä aika iloinen polku.
      Yksi mahdollisuus on, että meillä olisi huonommat ”nukkumavaunut” terassilla, eikä niitä kuljetettaisi koskaan mihinkään. Ja alakerrasta lähdettäisiin liikenteeseen kunnon vaunujen kanssa. Sitten täytyy yläkerrasta kyllä lähtiessä muistaa ottaa kaikki mahdollinen alas mukaan. 😀 No, ehtii näitä miettiä.

      • #36214
        Sabrina
        Osallistuja

        Joillain on elohiiri tyyppistä nykimistä vatsan seudulla raskausaikana🤔 oisko jotain semmosta?

        Kyllä ratkaisut aina löytyy näihin pulmiin, ajatellaan joskus liian monimutkaisesti🙈 meilläkin terassille mennään keittiöstä, joten vaunuja säilytetään keittiössä koska ulkona ei ole lämmintä tilaa. Noh, eipä olla muuten vaunuiltu nytten koska terassi on tietty ihan täynnä lunta 😁 muru tykkää onneks istua pulkassa,suorastaan nauttii siitä. Vaunuissa ei oo alkusyksyn jälkeen nukkunu, muuten aikaisemmin kyllä.

        Menipäs asiasta toiseen😁

    • #36237
      kisu
      Osallistuja

      Aika hurjaa, että viikon päästä oon jo puolivälissä raskautta. Tuntuu kyllä myöskin että oon ollut raskaana jo muutaman ikuisuuden eikä missään nimessä oo sellanen olo että aika loppuis tän kanssa kesken, mutta kylläpä tää tuntui alkuun kaukaiselta.

      Mä oon ollut kerran tai kaks pienessä nuhassa raskausaikana. Koronatestissäkin oon käynyt ainakin kaks kertaa tänä aikana. Mutta toisaalta joudun käymään töissä ja kohtaamaan ihmisiä sekä siellä että matkalla, joten pienen pöpön saaminen ei oo niin kaukaa haettua kun jos voisin tehdä etätöitä.

      Vieläkin iskee välillä kauhee pelko että raskaus on mennyt kesken. Mun kohtu on ilmeisesti noussut taas ylöspäin eikä se tunnu enää samalla tavalla kun aiemmin, joten luonnollisesti ajattelen vaan että jotain on pielessä. Vertailin eilen myös omaa mahaa instagramissa muisen heinäkuisten kuviin ja kauhistuin miten iso maha joillain jo on (toki tiedän että pienellä ja hoikalla raskauskin näkyy eri tavalla ja tavallaan tiedostan myös että mulla on tosi pitkä selkö ja tilaa kasvaa myös ylöspäin eli ei voi verrata mitenkään). Pelkään myös sitä että kun nukun oikeella kyljellä tai vähän selällään estän verenkierron kohtuun (luin kuitenkin että tää ois enemmän viian kolmanneksen juttu ja oon ymmärtänyt että lapsia syntyy siitäkin huolimatta että äiti välillä kääntää kylkeä, mutta kun tulee pelko ja epätoivo niin siinä ei järkipuhe kyllä auta). Meneeköhän tää ohi koko raskausaikana? Onneks pääsääntöisesti oon kuitenkin hyvillä mielin ja näitä hetkiä tulee vaan satunnaisesti ja nekin onneks helpottaa yleensä jos pieni päättää potkaista tai kuunnellaan hetki dopplerilla.

      Tasan kaks viikkoa rakenneultraan, alkaa jo jännittää saadaanko tietää kumpi on tulossa (ja tietty onko kaikki ihan hyvin).

      • #36238
        Sabrina
        Osallistuja

        Täällä kans lauantaina ollaan puolessa välissä, reilu viikon päästä rakenneultra🙈

        Todennäkösesti pelko ei häviä missään vaiheessa, lievenee ja saattaa unohtua kunnes tulee joku uus juttu. Ihan normaalia. En oo yhessäkään raskaudessa kiinnittänyt huomiota miten pitäisi nukkua, selällään ei mitään mahdollisuuksia, vasemmalla kylellä tuettuna jotenkin puoliksi vatsallaan kun on niin kipeä. Niin tässäkin odotuksessa. Joten pääsääntöisesti kai nukun oikealla kyljellä, halaillen vartalotyynyä 😁

      • #36239
        kisu
        Osallistuja

        Mulla on toisella puolella vartalotyyny ja toisella puolella paksuin tyyny mitä meiltä löytyy, että voin vaihtaa kylkeä lennossa ja tukea myös selkää sillä toisella tyynyllä 😄 en oo punktion jälkeen pystynyt nukkumaan mahan päällä (alkuun mun piti itse asiassa tukea vatsaa sillä tyynyllä, kun oli niin kauhee turvotus punktiosta), joten on pitänyt opetella nukkumaan eri tavalla kun normaalisti. Ja oon ihan varma että väsymys on yks suurimmista syistä näihin huoliin tai ainakin siihen että ne muuttuu niin kovaksi paniikiksi aina välillä. Nyt vaan pitäis siis saada nukuttua paremmin 😅

      • #36241
        Sabrina
        Osallistuja

        Ne pelot ja kaikki on ihan ymmärrettäviä ja asiaan kuuluvia🤗

        Mä tipahdin eilen tuolilta,kurottelin ylähyllylle yhden jalan varassa,olin toista laskemassa nii ei ollutkaan tuolia alla,astuin tyhjään ja siinähän sitä oltiin 🙈 kuulostelin vähän aikaa, selkään tietenkin sattu aivan älyttömästi mutta ei kipuja vatsan alueella eikä vuotoja niin oon ollu nyt sit rauhallisin mielin. Ekaa odottaessa oisin varmaan lähteny käymään päivystyksessä, mikä ei ois ollut eilenkään huono juttu. Mutta nytkin kaveri on hurjan vilkas, mahan päälläkin tuikkiminen välillä näkyy kun makoilee😁
        Soitin neuvolaan tänään reseptin uusimisesta ja mainitsin sit asiasta niin ei ollu sielläkään huolissaan kun ei muuten kipuja tai mitään poikkeavaa🙈

    • #36258
      Oodi
      Osallistuja

      Heips.
      Mulla alkoi lauantaina alavatsakipu joka koveni eikä hellittänyt hetkeksikään. Su-ma yönä sit käymään sairaalassa tsekissä ja siellä näkyi 8 viikkoinen alkio vailla sykettä 😔 aavistukseni pitivät siis paikkansa eikä pieni jaksanut pidemmälle.

      Kovasti onnea teille loppuraskauksiin ja ehkäpä nähdään täällä vielä ennen kun teillä pienet sylissä 💕

      • #36259
        kisu
        Osallistuja

        Voi Oodi, oon niin pahoillani! Ihan kauheesti voimia ❤

      • #36260
        Sabrina
        Osallistuja

        Voi Oodi eikä,oon niin pahoillani teidän puolesta😔💜 voimia ja jaksamisia tulevaan❤

      • #36262
        taika
        Osallistuja

        Voi Oodi, oon niin pahoillani. Paljon voimia, jaksamista ja haluaisia sulle❤️ Toivottavasti nähdään taas pian❤️

      • #36264
        Aamu
        Osallistuja

        Oodi, otan osaa suruusi. 🙁 Voimia tähän hetkeen ja tulevaisuuteen! <3 Olin ajatellut, että mennään samaan tahtiin eteenpäin ja oot hyvin samassa vaiheessa aina mun kans, mutta ei… Näihin tilanteisiin ei kyllä löydä sanoja.

      • #36268
        Ronya
        Osallistuja

        Oodi, oon tosi pahoillani! Paljon halauksia ja voimia sinulle.💕

      • #36269
        Heinä
        Osallistuja

        Voi Oodi, olen tosi pahoillani!🙁 Kovasti voimia teille❤️

      • #36284
        Viivi
        Osallistuja

        Oodi mä tiedän, että ei oo mitään mitä voi sanoa lohdutukseksi… Mutta mä lähetän koko sydämestä sulle voimia ja jaksamista ❤️❤️

    • #36275
      minsqu
      Osallistuja

      Voimia ja jaksamista Oodi😔 ❤️ Lämpöinen halaus ❤️

    • #36283
      PiiPii
      Osallistuja

      Voi oodi olen niin pahoillani ❤️ Voimia

    • #36285
      Oodi
      Osallistuja

      Kiitos kaikille, ootte ihania ♥️ Eilen oli raskain päivä ikinä. Kivut oli todella kovat ja henkisesti myös ihan hajalla. Tänään ei kipuja ja mielikin parempi. Kyllä tämä tästä – eihän sitä koskaan tiedä mitä tulevaisuus tuo, näin oli vain tarkoitettu.
      Toivottavasti teillä sujuu kaikki hyvin 🥰

    • #36300
      Sabrina
      Osallistuja

      Moikka, mitäs tänne kuuluu?

      Mä oon jotenkin ihan tuhottoman väsyny, toki kolmeen yöhön en oo kunnolla nukkunu taas kipujen takia, jotka paheni kun oon koittanu kotona touhuta kotiaskareita.
      Välillä tosissaan tulee niin mitätön olo kun tuntuu, ettei musta oo mihinkään 🤦‍♀️
      Noh, 4 kuukauttakin riittäis niin sitten helpottais ja olo on taas parempi, toivottavasti ainakin fyysisesti.
      Väsynyttä sitä ollaan kyllä silloinkin😂
      Mutta jospa mies ois sitten vähän aikaa kotona, näkee nyt vaan kotona vilaukselta tai nukkumassa kun on niin tuhottamasti töitä, eikä osaa olla sit tekemättä🤦‍♀️

    • #36304
      PiiPii
      Osallistuja

      Aika on pysähtynyt! Ainakin siltä tuntuu.. ens viikolla seulojen verikokeet ja pari viikkoa niin NT ultra. Otin mielummin vähän myöhemmät viikot kuin liian aikaiset. Miten te kävitte noissa ketkä olette käyneet? Voisin kans vain nukkua.

      • #36306
        Sabrina
        Osallistuja

        Meillä oli käynti muistaakseni rv 12+4 😊 miehen piti lähteä mukaan, mutta tuli kipeäksi niin kävin yksin.. Sain sitten luvalla ottaa pientä videopätkää virallisen tutkimuksen jälkeen, sekä varmaan 10kpl kuvia mukaan😂

    • #36305
      Aurinko
      Osallistuja

      Heippa kaikille, ajattelin varovaisesti liittyä teidän puolelle.. tosin tänään sain hcg tuloksen, joka oli 98. Varhaisultra on 2.3.. nyt jännitetään, että pysyykö pikkuinen mukana. Miten tämä voikaan olla niin jännittävää aikaa. En ole koskaan aikaisemmin saanut edes haamuviiva testiin ja nyt se tapahtui ensimmäistä kertaa.. jotenkin ei voi uskoa tätä todeksi ei millään.

      Oodille tosi paljon haleja ja tukea, erittäin raskaita keskenmeno asiat <3 tässä on niin paljon ajatuksia ja tunteita, ettei tarvitsisi kenenkään kokea enää keskenmenoa. :/

      • #36307
        Sabrina
        Osallistuja

        Onnea 🥰🥰🥰
        Mitkä pp sulla on menossa, minkä ikäinen alkio siirrettiin?
        https://www.vau.fi/raskaus/hcg-hormonin-pitoisuudet-raskauden-aikana/ mukaan arvot ovat normaalit ja muutenkin on kovin yksilöllistä hcgn nousu. Jos huolettaa niin käy ensi viikolla uudestaan niin näkee nouseeko oikein😊
        Toi hcg lukema antaa itselle ainakin semmosen stressin tunteen, onko liian vähän vai paljon, tuplaantuuko oikein jne 🤦‍♀️

      • #36335
        kisu
        Osallistuja

        Tervetuloa ja onnea, Aurinko! ❤

    • #36308
      Aurinko
      Osallistuja

      Kiitos ❣️ Ainakin hoitaja sanoi arvon olevan viitealueissa. Minulle siirettiin 2pvän ikäinen alkio. Itseänikin vähän jäi huolestuttamaaan ko. arvo, mutta täytyy nyt seurata miten tämä etenee. Nyt on siis vasta pp14 menossa, eli tasan kaksi viikkoa siirrosta.

    • #36309
      PiiPii
      Osallistuja

      Onnea Aurinko ja tervetuloa mukaan ❤️ Toivottavasti pysyt matkassa.

      Toivoisin kans et mies pääsee ultraan mukaan, mutta katsotaan. Tänään on taas ollut pahaolo. Eikös näiden pahojen olojen pitänyt viikon 12 jälkeen helpottaa? Ei olis siihen enää kauaaa

    • #36310
      Sabrina
      Osallistuja

      Aurinko, toihan kuullostaa hyvältä luvulta siirron aikaan ja alkion ikää huomioon ottaen. Ymmärrän kyllä huolesi. Oot kotona testiä tehny? Kun teet saman merkkisellä testillä niin näät kun lähtee vahvistumaan, aina joka toinen päivä pitäis olla selkeesti vahvistunu. Koita olla rauhallisin mielin, vaikka vaikealta tuntuiski.

      PiiPii, suurimalla osalla varmaan niillä main, joillain loppuu aikaisemmin ja joillain kestää loppuun asti🤭 kyllä se siitä pian helpottaa, tsemppiä!

    • #36313
      Ronya
      Osallistuja

      Moikka! Edellinen viesti katosi jonnekin niin yritänpä nyt uusiksi. Täälläkin tuntuu, että aika matelee. Tiistaina kävin seulonnan labroissa ja 23.päivä olisi ultraan aika. Jännittää kauheasti! Muutama viikko mennyt jo ilman pahoinvointia, tosin oon kyllä oppinut syömään tasaiseen tahtiin niin ei pääse etova olo yllättämään. Tammikuussa tuntui kyllä siltä, että antaisin mitä vaan jos voisin sen jatkuvan etovan olon vaihtaa pelkkään aamupahoinvointiin ja oksentamiseen. 😀 Hei miten tää vatsan turvotus?! Musta tuntuu, että ihan alkuviikoista lähtien oon ollut kauhee pallomaha. Ja napakin on ihan hassu. Paino on ehkä 1,5 kiloa enempi mitä ennen raskautta että ei sinänsä kai aihetta huoleen. Ei olla vieläkään kerrottu raskaudesta muille. 🙂

      Onnea Aurinko! <3

      • Tätä vastausta muokkasi 2 viikkoa sitten Ronya.
    • #36324
      kisu
      Osallistuja

      Mulla oli keskiviikkona neuvolalääkäri. Siellä mitattiin verenpaine ja tarkastettiin kohdun koko ja kuunneltiin sydänäänet ja muuten vaan lääkäri kirjas voinnin ja oireet ylös. Kipeiden supistusten takia tehtiin myös sisätutkimus mutta kaikki näytti normaalilta ja sain vaan käskyn olla yhteydessä jos ne jatkuu. En vaan tiedä missä vaiheessa pitäis olla kun niitä on siis satunnaisesti ja lääkäri epäili liittyvän endometrioosiin, mutta jos ne nyt lisääntyis niin sit ainakin pitäis heti laittaa viestiä. Sain myös lähetteen labraan, koska seuraavaan neuvolaan on vielä vajaa kuukaus ja mulla ei oo tietoakaan siitä keskiraskauden energiabuustista mistä lehdissä puhutaan. Oon niin uuvuksissa, että normaali työviikko tuntuu ihan kauheelta eikä voi edes ajatella että jotain jaksais tehdä töiden jälkeenkin. Tietysti tää Helsingin tilanne on ollut tosi raskas jo pitkään ja vaikuttaa mielialan kautta myös jaksamiseen, mutta epäilen kyllä että mulla on hemoglobiini lähtenyt reippaaseen laskuun (tai sitten verensokerit viilettää jossain pilvissä kun ei oo taas pitänyt mittailla kun aamuarvoja). Muuten menee ilmeisesti ihan kuten pitääkin, kohtu vastasi viikkoja ja syke oli reipas (eikä nappula karannut anturin alta kuten aina aiemmin).

      Piipii, mulla pahoinvointi/oksentelu jatkui johonkin noin viikolle 15 asti, mutta jatkuva etova olo helpotti onneksi ennen sitä. Tosin tällä viikolla on ollut jo useempi päivä jollon on ollut ihan kauhee olo ja aamulla meinasin taas oksentaa. Nyt on siis vk 19+ menossa. Toisaalta oksentelu alkoi vasta vk 9 tienoilla. Tää on tosi yksilöllistä ja tiedän että oon itekin päässyt helpolla. Mutta vaikka ei oliskaan rajut pahoinvoinnit tai muut oireet niin kyllä se jatkuva pienikin etova olo on raskasta ja mun mielestä saa myös valittaa välillä vaikka oireet oiskin vähäisiä. Mua ainakin auttaa se että välillä saa purkaa sitä väsymystä niihin oloihin. Tsemppiä ja toivotaan että alkaa helpottaa!

      Ronya, mulla oli kanssa ihan alusta asti etenkin alavatsalla turvotusta. Osittain johtui tosin punktion jälkimainingeistakin, mutta omat sukkahousut ja vaatteiden vyötäröt kiristi heti alusta asti. Nyt puolivälin tienoilla (apua, mitä tää on!?) mulla vaihtelee päivittäin turvotus ja jonain päivänä maha on valtava ja toisena päivänä saattaa näyttää siltä etten ois raskaana. Usein on myös niin että illalla maha on reilusti isompi ja ihan eri muotonen kun aamulla. 😄🤰

    • #36329
      Ronya
      Osallistuja

      Kiitos Kisu kokemuksista! 🙂 Mä yritin jo ekalla neuvolakäynnillä kysyä että mitä tää turvotus oikein on, kun eihän tässä vaiheessa vielä kuuluis mahan kasvaa. Aamulla mulla myös on yleensä suht ok, toki alavatsassa näkyy silloinkin, mutta iltaa kohti näytän siltä kun olisin jo hyvinkin monennella kuulla. 😀 Onneks on löysiä vaatteita, mihin piiloutua. 😀

      • #36330
        kisu
        Osallistuja

        Nääkin on niitä yksilöllisiä juttuja raskaudessa 🙂 mulla myös paino nous noin pari kiloa heti alussa, mutta sitten se onkin pysynyt siellä melkein tänne asti. Nyt ei voi enää verrata kun oon tosiaan rajoitetulla ruokavaliolla, mutta vielä vk 14 neuvolassa paino oli noussut 50g/viikko raskautta edeltäneeseen aikaan eli vajaa 3kg.

        Oon myös onneks tottunut siihen että illalla housut voi kiristää, kun endometrioosin takia mahapallo on tullut tutuksi jo ennen raskautta. Nyt mulla maha alkaa syömisen jälkeen usein ylempää kun aamulla tai ennen ruokailua kun siellä on babyn lisäksi foodbaby 😄

    • #36331
      Sabrina
      Osallistuja

      Kisu, voin sanoa että tunnistat sitten kun supistelee niin että täytyy lähtee näytille. Jokaisessa raskaudessa olen käynyt hutikäynnillä, viime raskaudessa jo rv 22. Oli hirveet helteet ja supisteli tunnin verran säännöllisesti ja kipeesti. Koitin kotona tankata ja ottaa särkylääkettä mutta ei auttanut. Lähin sitten synnärille ja supistukset piirty käyrälle ja olin ihan huolesta sekasin että nytkö vuodelepoon ja kaikki kauhukuvat mielessä. Sain suonensisäisesti nesteytystä eikä edistystä ollut kohdunsuulla tapahtunut.
      Nytkin suppareita ollu enemmän ja vähemmän, mutta levolla ja nesteellä menny ohi sitten.

      Vatsan turvotuksesta, mullaki alusta asti iltasin oli kiva pallomaha, kun olis pidemmälläki ollu.
      Eilen illalla rasvasin mahaa kun kutisee kasvaessa, mies tokas että jos on nyt jo noin iso niin miten iso se on kesällä😳🤣 kyllä itekki tiedän kasvua tapahtuneen mutta ehkä pienen huumorin kanssa olin että kiitti vaan🙈

      Mulla on noussu paino JO 7kg, alkuun ei pahoinvoinnista huolimatta laskenut niinku monella tekee. Ei varmaan vaikuta mun yölliset mm.donitsin syömiset asiaan 🤣 ei oo ollu neuvolassa huolissaan kun normaali lähtöpaino kuitenkin on. Ja suoraan oon sanonu että syön ihan hirveesti ja liikun käytännössä en yhtään. Kotona toki tulee ravattua ympäriinsä touhottamassa ja postilaatikolla käyn kävelee (400m suuntaansa jos sitäkän) kun kipu on niin kova selän ja lonkan alueella että ei vaan kykene.
      Epiduraalia odotellessa, sitten saa tän kivun pois 🙈

    • #36342
      Heinä
      Osallistuja

      Mullakin on ollut turvotusta alusta asti aika paljon. Alussa oli just noin, että aamulla vatsa oli litteä, mutta illalla kunnon pallo. Edelleenkin vatsa kasvaa iltaa kohden, mutta ei enää niin pahasti. Jossain vaiheessa aloin laskea, paljonko juon vettä päivän aikana ja huomasin, että join liian vähän. Kun olen alkanut juomaan enemmän, se on vähäsen auttanut turvotukseen.
      Mulla on paino noussut 5-6 kiloa, mutta ei siitä ole mitään kommenttia tullut neuvolassa. Liikun edelleen ajallisesti saman verran kuin ennen raskautta, mutta kevyemmin. Lisäksi mulla on ollut alusta asti jatkuva nälkä, joten syön kyllä enemmän kuin aiemmin.

      • #36357
        Sabrina
        Osallistuja

        Joo tää pohjaton nälkä on ihan hirveetä! Eilenki oli semmonen päivä, että vaikka söi tukevasti ja ”terveellisesti”, niin syömisestä tunti, niim vatsa murisi niin että oli pakko syödä.
        Eilen söin miehen vanhempien luona kun hevonen, perunaa,porkkanaa, kalaa ja salaattia, santsasin, sitten vielä 3 jälkiruokakipollista marjoja vanilija kastikkeen kanssa, kyllä siellä vähän huvittuneita ilmeitä oli🙈 pari tuntia siitä kun päästiin kotiin niin aivan hirvee nälkä ja ei auta kun alkaa tekemään jotain evästä 🤣

      • #36360
        kisu
        Osallistuja

        Me tilattiin yks päivä hampparit ja siinä missä mies tilas pelkän hampparin, mä otin lisäks bataattiranskalaiset, dipin ja ekstrasalaatin (hampparin kylläkin salaatinlehtiin käärittynä kun en voi valkosta vehnää syödä, mutta se oli siitäkin huolimatta valtava) 😋 naureskelin että pöytä näyttää muuten siltä että oon raskaana 😅 mutta yleisesti ottaen mulla ei oo viime aikoina ollut kovin usein nälkä, kun joudun syömään niin usein ja kauheesti leipää. Välillä kyllä tuntuu että maha murisee tyhjänä vartin päästä syömisestä, mutta se on aika harvinaista jos oon syönyt ”oikein”. Mutta ootteko huomannut, että toi sudennälkä ois jotenkin syklistä? Mulla on ollut selkeitä jaksoja jollon tarttee syödä enemmän ja sit muutama päivä vähempikin riittää, kunnes tulee taas tarve mättää kaikki mitä kaapeista löytyy.

        Oon huomannut turvotuksen kanssa saman, että sillon kun oon juonut vähemmän jostsun syystä, että tuntuu että keho ei päästä tipastakaan irti ja kerää kaiken varastoon. Ja painon suhteen taas uskon että keho on aika viisas ja painoa kertyy todennäköisesti tarpeen mukaan. Kyllähän veren määrä lisääntyy äidin kehossa jo alussa ja myöhemmin lisää, ja vauva yksiöineen alkaa myös painaa ihan reippaasti. Muutama viikko sitten luin että istukka painais jo 300g ja jos bebe painaa saman verran niin onhan siinäkin jo painoa, ja kohtu ja lapsivesikin painaa. Toki erilaiset hormonaaliset ja muut jutut voi sit aiheuttaa myös ongelmia, mutta sitä varten painoa seurataan neuvolassa ja siihen varmasti puututaan jos on tarpeen.

        Meillä on tänään vika päivä ekaa puolikasta raskaudesta, jännää. En voi uskoa että tätä on kestänyt jo 20 viikkoa, enkä myöskään että on kulunut vasta puolet. 9 kuukautta on kyllä tosi pitkä aika (jossain vaiheessa varmaan toivon että aikaa ois vielä enemmän jäljellä kun kaikki on kesken, mutta toistaseks tuntuu että voisin olla jo melkein valmis).

    • #36361
      Sabrina
      Osallistuja

      Joo Kisu selkeitä tankkaus päiviä tuntuu olevan, en ihan joka päivä oo syömässä kun hevonen🤭 ja nimenomaan, oon syöny ihan oikean ja täyttävän ruuan lautasmallin-tyyppisesti, mutta kohta on vaan nälkä ja pakko syödä 🙈

      Niinpä, aika menny ihan hurjan nopeasti😳 täälläkin rv 20+2, ylihuomenma rakenneultra 🙈 olin vielä vähän aikaa sitten että en odota mitenkään jännityksellä tai kun kuuta nousevaa, onhan tää jo kolmas kerta (ekan kans ei ollu vielä rakenneultraa alle 30v automaattisesti),mutta kyllä kieltämättä alkaa kutkuttaa🤭 ollaan puhuttu että jos sukupuoli näkyy niin saa kertoa, vaikka mulle ei niin väliä, poika se on🤣

      Väsymys on ihan hurjaa, nukun välillä 4h yössä ja senki pätkittäin. Heräilen selkäkipuihin ja yleensä 2 aikaan viimeistään nousen käymään vessassa ja kipu pahenee siitä ja sit saaki pyöriä tovin ja toivoa että uni tulee. Tänäänkin pienin päätti että ei väsytä enää klo 3.45, olin jo valmiiks hereillä niin ei tehny pahaa nousta🙈
      Mua vaan niin harmittaa kun väsymys näkyy sitten muuten arjessa kotona, oon äkäsempi ja itkusempi, mut koitan skarppaa etten pura sitä isompiin lapsiin. Vanhimman kanssa käydään nyt läpi semmosta esimurkku 💩 että tässä välillä mennään ihan pääpunasena hermoromahduksen vallassa. Mutta se kuuluu tähän jutun juoneen🤦‍♀️
      Pienimmäinen on muuten vaan itepäinen ja omaa tahtoa löytyy vähän liikaa.
      Keskimmäinen onneks on VIELÄ suht rauhallinen🙈

      Ihanaa viikkoa kaikille🤗🥰

      • #36378
        kisu
        Osallistuja

        Tsemppiä, Sabrina! Mullakin on nukkumisen kanssa ongelmia, mutta voin vaan kuvitella miten väsynyt sä oot. Toivottavasti saat välillä nukuttua päikkäreitä tai levättyä edea muuten ❤

        Mulla on tänään ollut ohan valtava olo. Maha tuntuu kasvaneen yön aikana (huomenna se todennäköisesti on taas kadonnut) ja olo on niin nuutunut etten jaksa muuta kun makoilla sohvalla 😅 onneks kohta pääsee nukkumaan 😴😴 mutta tässä makoillessa on kyllä ollut hyvin aikaa tunnustella pienen potkuja, kuunneltiin yhdessä vähän musiikkia ja jutusteltiin ja nyt mä ootan että on iltapala-aika ja pääsen nukkumaan. Tänään tosiaan on vk 20+0 ja viikko vielä rakenneultraan. En kyllä tiedä miten päin oon jos tyyppi pitää sielläkin tiukasti kiinni yksityisyydestään koska haluisin kauheesti jo tietää kumpi siellä asustaa. 😅

      • #36383
        Heinä
        Osallistuja

        Mä pystyn edelleen nukkumaan melko normaalisti ja siltikin olen varsinkin iltaisin tosi väsynyt, joten voin vain kuvitella, minkälaista väsymys on, jos nukkumisen kanssa on ongelmia. Tsemppiä teille!

        Ensi viikon rakenneultraa odotan itsekin kovasti ja vähän jännityksellä. Vaikka meillä katsottiin rakenteita tarkemmin ylimääräisessä ultrassa, niin siitä on kuitenkin niin pitkä aika, että silloin ei vielä kaikkea nähnyt. Sukupuoli näytti tuossa ultrassa niin vahvasti pojalta, että olen jo suunnitellut kaikkea sen pohjalta, vaikka tiedänkin, että noin varhainen arvio voi hyvin mennä pieleenkin😊

    • #36384
      Aamu
      Osallistuja

      Meillä oli eilen 13+0 kauan odotettu np-ultra ja kaikki näytti hyvältä! Dopplerilla oltiin sydänäänistä varmistuttu vielä edellisenä päivänä, niin luotin, että elossa siellä ollaan, mutta helpotti saada ammattilaisenkin arvio ja tarkempaa tietoa kaikesta. Yllättävän paljon yksityiskohtia pystyi jo näkemään, nelilokeroinen sydän, 10 sormea, virtsarakko, mahalaukku jne. Mainitsi ehjän palleakaaren ja vatsanpeitteen. Ja mikä erikoisinta, hän antoi meille arvion sukupuolesta, kun kysyin, että onko mitään mahdollisuuksia sitä vielä arvioida! Tyyppi käänty sopivasti sellaiseen asentoon, että se ”uloke” näkyi ja sen kulmasta päätteli, että näillä näkymin tyttö olisi tulossa. Mentiin ihan hiljasiks siitä, kun oltiin ajateltu, että ei ne suostu sanomaan mitään. Mutta kiva, että sattui tällainen kätilö meille. Toki tiedetään, että ei ole varmaa, mutta mukava kuitenkin saada ajattelemisen aihetta.

      Melkein enemmän kuin tuota ultraa, olin jännittänyt (ja valvonut parina yönä), kun oltiin ultran jälkeen päätetty kertoa asiasta molempien vanhemmille. Tai mun isälle ja hänen vaimolleen, kun oma äitini on kuollut ja miehen vanhemmille. Isälle kerroin asian soittamalla, kun asutaan eri paikkakunnilla, mutta miehen vanhempien luona käytiin kasvotusten kertomassa. Turhaan olin jännittänyt, kaikki meni oikein hyvin ja saatiin ihanat ihastelut. Jotenkin lapsettomuuden ja kaikkien vastoinkäymisten jälkeen on tosi herkkänä kaikille mahdollisille kommenteille, joita ihmisiltä vois tulla. Ja sit miettii etukäteen kaiken mahdollisen mikä voi mennä pieleen, vaikka lopulta kaikki menee yleensä hyvin. Järkevää murehtia… Mut joku itsesuojelumekanismi menee päälle näin tärkeissä jutuissa.

      Sabrinalle jaksamista univaikeuksien kans! Sain niihin vähän tuntumaa tässä viikonlopun aikaan jännittäessä ja voi kyllä todeta, että parikin huonoa yötä tekee ainakin mulle tosi huonoa. Se on yks mitä eniten mietin vauvan syntymän jälkeisestä elämästä, että pysynkö järjissäni, jos vauva on hyvin itkuinen ja nukkuu huonosti. Mutta ehkä sillon saa hormoneista jotain apua. 🙂 Ja pitää sitten vaan miettiä konsteja, miten saa levättyä. Varmaan yritän nukkua päivällä silloin, kun vauvakin nukkuu, jos on yöt huonompia.

    • #36391
      kisu
      Osallistuja

      Mua jännittää myös unet sitten kun vauva on syntynyt. Siedän väsymystä tosi huonosti ylipäätään ja koska mulla on taustalla myös masennusta ja oon herkkä itkemään ja uupumaan, joten synnytyksen jälkeinen masennus pelottaa tosissaan (ja siihen päälle väsymys ja unien vähäisyys lisää jännitystä tosi paljon). Tiedän toki että synnytyksen jälkeinen masennus ei välttämättä liity mielenterveyshistoriaan vaan on kaiketi hormonaalinen juttu, mutta koska oon kokenut pahojakin masennusjaksoja, pelkään just sitä että joutuisin siihen kaivoon uudestaan. Mun neuvolantäti suositteli heti ekalla käynnillä jotain terapeuttista vauvaperhetyötä just siks että pelottaa jo valmiiks, joten yritän suhtautua siihen niin että apua tähänkin on tarjolla. Ja en oo onneks kovin nirso uniaikojen suhteen, pystyn nukkumaan päivälläkin ihan mihin aikaan vaan jos yöt menee kovin rikkonaisiks.

      Täällä on taas nukuttu vähän turhan pinnallisesti, mutta onneks edessä on pari iltavuoroa niin saa nukkua aamulla pidempään. Hermo meinaa mennä syömiseen kun koko ajan pitää miettiä mitä syö ja millon ja taasko pitää syödä (onneks nyt on ollut taas parina päivänä ihan hyvä ruokahalu ja nälkä) vaikka syön suunnilleen samoja juttuja kun aiemminkin. Tällä hetkellä erityisesti kaipaan mehuja ja jod mies ei ois näyttänyt aamulla niin surkeelta oisin käskenyt mehunsa kanssa pihalle koska olin niin epätoivoisessa mehuhimossa että oisin syönyt purkkiananasta pelkästään sen mehun takia (ei ollut purkkiananasta kotona, ja ilmeisesti oon sitten heräillyt niin kovasti viime yönä että oon valvottanut myös miestä).

      Napero on nyt parina päivänä potkinut aika reippaasti ja se on kyllä söpöä 🥰 Yritän aina vastailla sille potkuihin, joko vähän painamalla vastaan tai sitten vaan juttelemalla jotain.

      • #36392
        Sabrina
        Osallistuja

        Mulla myös taustaa vaikeasta masennuksesta, joka ei ei oo ollu päällä yli kolmeen vuoteen, vaikka rankat hoidot käyty läpi, olin varma että ne laukasis jotain.
        Myös pelko masennuksesta synnytyksen jälkeen hiipi omassa päässä, mutta ei mitään merkkejä onneksi tullut siitäkään.

        Toi on luksusta, että osaa nukkua millon vaan! Mun täytyy olla super väsy että nukahan päivällä, niinkun viime viikkoina on käynyt.
        Reilusti sitten vaan miestä kaveriks öisin ja mahdollisia tukiverkostoja otat auttelee jos vähääkään tuntuu siltä!❤🤗 parempi kaikkien kannalta sitten.

        Mä oon aina ollu minä ite, nyt luulen että alan antaa periksi olojen takia ja otan jo nyt apuja vastaan.
        Keskimmäinenkin eilen sanoi että äiti, huomenna mä autan sua ihan koko päivän mitä pitää tehä🙈🥰 neiti 8v. Harmitus iski kun muistutin että sillä on menoja koulun jälkeen ja ollaan vasta illalla kotona. Tokas että seuraavana päivänä sitten🤭
        Rajansa isompien kanssa kuitenkin, en tietenkään teetätä niillä hommia tappiin asti, heräävät kuitenkin aikasin kouluun ja koulu käy lapsille ihan työstä. Isompi hakee puita ja nuorempi tyhjentää astianpesukonetta tms pientä.

      • #36393
        kisu
        Osallistuja

        Ihana mussukka ❤ isojen pienten kanssa on kyllä kiva sit kun se auttaminen on jo oikeesti auttamista, kun voi pyytää tekemään pieniä hommia. Mun 9v kummityttö vastaa perheen jälkkäreistä ja pienempänä haki aina vauvalle uuden vaipan tai vaatteita kun piti jotain vaihtaa.

        Mulla on onneks sisaruksia vaikka muille jakaa ja molempien vanhemmat on jo ens syksynä eläkkeellä, joten apua on toivottavasti saatavilla. Oon jo ajatellut että sit kun mies palaa töihin, pyydän tarvittaessa jonkun meille pariks tunniks tai viemään beben vaunulenkille siks aikaa että saan ottaa torkut. Tosin suunnitelma vaatii tyytyväisen ja pullon hyväksyvän vauvelin 😄

        Tosi kiva kuulla että sulle ei oo tullut synnytyksen jälkeistä masennusta. Jotenkin se on vaan niin pelottava ajatus että sitä jotenkin odottaa. Pelottaa tietysti että tällä pelkäämisellä ja valmistautumisella vielä aiheutan sen itelleni 😅 mutta voihan se olla ihanaakin kun vauva syntyy ja saa touhottaa vaunulenkeillä ja syödä jäätelöä 🥰 täytyy vaan yrittää valmistautua mieluummin tähän skenaarioon 🤞🏼🤞🏼

      • #36394
        Sabrina
        Osallistuja

        Täällä onneks kaikki huolinu tarvittaessa pullon niin on päässy käymään kaupassa tms rauhassa. Ehkä sitä kannattaa kokeilla pian kotiin päästyä, pumpata tai korvikkeella. Toki jos on ajatus imettää niin ei varmaan kannata taas turhan usein, ettei totu siihen että pullosta saa helpommin🤭

        Ehkä onkin parempi vähän varautua, tuntien itsensä että siinä hormonimyräkässä voi olotila rajustikkin muuttua. Näin se ei iske ihan puun takaa ja voi pyytää heti apuja. Kuullostaa siltä että sulla on hoitajia varmasti tukena tarvittaessa 🥰

      • #36396
        minsqu
        Osallistuja

        Muakin mietityttää se, että jos vauva valvottaa paljon yöllä. Mutta yleensä pystyn kanssa nukkumaan mihin aikaan päivästä vaan päiväunia. Ja luotan, että saadaan kyllä apua, jos tilanne olisi hankala.
        Itselläni on ahdistuneisuustaustaa, ja joudun käyttämään koko ajan mielialalääkettä. Neuvola psykologin tuella käyn vähitellen pudottamaan annosta.
        Olen aina miettinyt, vaikuttaako lääke jotenkin vauvaan, mutta huonompi vaihtoehto olisi olla ilman, kun tällä tavalla menee tyytyväisesti ja mukavasti.

        • #36407
          Aamu
          Osallistuja

          Mulla on taustalla yksi pitkä vaikea masennusjakso pitkän terapian kera. Tällä hetkellä en oo masentunut, mutta käytössä on lieviin paniikkioireisiin beetasalpaajaa. Sen pitäis olla ok raskauden aikana. Terapia oli mun elämälle ihan lottovoitto, sitä ennen oli paljon selittämätöntä ahdistusta. Terapian myötä syitä alkoi löytyä ja itsetuntemus lisääntyi valtavasti. Nykyään osaan pitää huolta itsestäni ja siinä suuressa roolissa on kyllä ollut riittävä uni, lepo ja palautuminen. Siksi kai sitä miettiikin vauvan tuloa, että mistä sen ajan levolle ottaa. Paljon tietenkin riippuu siitä, kuinka rauhallinen/vaativa tyyppi sieltä on tulossa. Oman herkkyyden vuoksi tarvitsen myös omaa tilaa ja aikaa melko paljon, mutta uskon, että oma lapsi sujahtaa osaksi perhettä niin, ettei siitä kuormitu samalla tavalla kuin kuormitun vieraista ja kyläilyistä.

    • #36426
      Aamu
      Osallistuja

      Hei onko kellään ollut päänsärkyä alku- ja keskiraskauden vaihtumiskohdassa? Mulla on nyt pari päivää päätä särkenyt ja välillä humisee korvissa. 🙁 Kipu ei oo älyttömän kova ja oon toistaiseksi sinnitellyt ilman särkylääkkeitä. Mulla on ollut aina aika matalat verenpaineet, en tiiä voiko liittyä siihen. Kun korvissa humisee, niin samalla siitä korvasta kuulee oman sykkeensä. Pitkällään humina helpottaa, mutta päänsärky ei. Muuten en ois huolissaan, kun vaan tietäis, että tästä ei oo haittaa vauvalle.

      • #36427
        kisu
        Osallistuja

        Mulla osui just siihen viikolle 14 sellanen mukava 5 päivän päänsärkyputki, alkoi kun palasin lomalta töihin ja jouduin pitämään maskia monta tuntia. Särky itessään ei ollut ihan kauheen kova, mutta se oli jatkuvaa joten tosi väsyttävää. Panadol ei auttanut yhtään. Neuvolassa sitten sanottiin että Buranaakin voi ottaa tarvittaessa ja mieluummin ajoissa, että se särky loppuu. Tätä ennen oli myös muutamia päänsärkyjä, mutta tää on erityisesti jäänyt mieleen. Lisäks mulla on myös myöhemmik ollut enemmän päänsärkyä kun ekalla kolmanneksella, usein liittyy judt maskin käyttöön (varmaan osittain siihen että maski naamalla tulee juotua vähemmän). Huminaa en muista, eikä mua huimannut myöskään, niistä oisin kyllä yhteydessä neuvolaan tai terveysasemalle. Mun työpaikan yläkerrassa on terkkari niin oon käynyt siellä välillä mittaamassa verenpaineita kun on tuntunut epäilyttävältä, mutta jos sitä ei olis niin oisin varmaan hankkinut jo oman mittarin (mulla myös normaalisti melko matalat paineet, nyt alapaine on kyllä jo mulle aika korkee mutta yläpaine pysyttelee normaalissa).

        • #36430
          Aamu
          Osallistuja

          Huojentavaa kuulla, että näitä päänsärkyjä voi olla ja että kaikki on silti mennyt hyvin. Itekin tuota huminaa vähän säikähdin. Ei se koko ajan kuulu, mutta päivien mittaan silloin tällöin. Kahden viikon päästä on neuvola, niin mietin, odotanko sinne asti ja katson tilannetta vai pitääkö olla yhteydessä aiemmin. Ainakin jos oireet pahenee, niin ehkä sitten otan yhteyttä. Mulla sama kuin sulla, että kipu ei ole kova, mutta melko jatkuva ja siksi vie voimia.

    • #36438
      kisu
      Osallistuja

      Tänään on ollut ihan hyvä päivä. Nukuin viime yönä parhaiten tällä viikolla ja sen kyllä huomaa. Iltavuorossa tosin huomasi että pitkä viikko on takana, mutta huomenna onneks päästään pienelle minilomalle (eli vuokrattiin mökki että päästään vähän pois kotoa).

      Vauveliini potkii ja törmäilee nyt ihan joka päivä ja se on vielä aika söpöä. Tosin eilen se potki yhdessä vaiheessa pelkästään virtsarakkoon päin ja sain vähän esimakua siitä mitä voi olla tulossa 😬 Tein myös eilen excel-taulukon vaatteille ja listasin siihen kaikki äitiyspakkauksen kappaleet jo vaikka en ookaan pakkausta vielä hakenut. Ajattelin että sen taulukon kanssa on sitten hyvä käydä kirppareilla niin ei tuu vahingossa hankittua kymmeniä housuja yhdessä koossa ja toisessa ei yksiäkään. Ja tänään oon myös selaillut vähän Torista pieniä vaatteita (joita ei kyllä äitiyspakkauksen lisäks kauheesti eses tarvii, eikä meidän tapauksessa varmaan ollenkaan kun mun äiti on kuulemma säästänyt mun ja sisarusten vauvanvaatteet ja aikoo pakkasten hellitettyä mennä etsimään ne vintiltä) 😄

      Mites muilla menee? Onko sulla Aamu päänsärky/humina helpottanut?

      • #36457
        Aamu
        Osallistuja

        Täällä menee ihan hyvin. Päänsärky on helpottanut jonkun verran. Pikkuisen päivittäin vaihtelee, välillä ei oo kipua ja välillä jonkun verran. Huminaa on hieman silloin tällöin, mutta ei huolestuttavasti. Kiva, kun kysyit!

        Me on laajennettu asiasta ”tiedottamista” tän viikon aikana laajemmalle lähipiiriin. Kyllä sekin vie voimia, kun jotenkin sitä kertomista jännittää, vaikka näin ihana asia kerrottavana. Kai siihen itsellä kulminoituu nämä kaikki menneet vuodet ja menetykset mitä niihin sisältyy. Siksi tuntuu tyhmältä vain arkisesti ilmoittaa, että me odotetaan vauvaa. Tuntuu jotenkin tosi lattealta eikä sen arvon mukaiselta. Sitä myös miettii, että ymmärtääkö ne muut, miten iso ja uskomaton asia tämä meille on. Mut pitää ymmärtää, että oikeasti hyvin läheiset osaa eläytyä meidän tilanteeseen ja ne, jotka eivät ole aiemminkaan olleet niin läheisiä, eivät välttämättä samalla tasolla ymmärrä. Onneksi on pari hyvin läheistä sydänystävää, jotka ovat yhtä sydän syrjällään tämän asian kanssa kuin mekin.

        Käytännön tasolla kuuluu sellaista, että energiaa riittää hyvin ja päivät on suht touhukkaita verrattuna ihan alkuraskauteen. Aika kuluu jotenkin paremmin kuin silloin, kun odotteli ekaa ultraa ja vain pelkäsi pahinta. Nyt on jonkinlainen luotto, että vielä huomennakin meidän babyllä voi olla kaikki hyvin. Nt-ultrassa meidän mitta oli 1,0mm. Lopullista riskisuhdetta en vielä tiedä, mutta sieltä olisi viimeistään eilen tullut puhelu, jos olisi jotain hälyttävää seulassa.

        Mahallaan nukkuminen ei varmaan enää pitkään onnistu. Tykkään nukahtaa mahaltaan, mutta nyt parina iltana on se asento tuntunut epämiellyttävänä paineena alavatsassa. Täytyy yrittää opetella nukahtamaan jotenkin muuten.

        Alkuraskaudesta tänne viikolle 14 tullessa on myös ”korjaantunut” makuaisti. Kun alussa monet asiat maistui oudoille, niin nyt kaikki ruuat (ehkä kahvia lukuunottamatta) maistuu normaalille eikä ole erityisiä inhokkeja. Kaikki ruoka maistuu erittäin hyvin ja kyllä välillä himoitsen korvapuusteja ja munkkeja sekä suolaisista, mm. sipsejä ja suolaista munakasta. En tiiä tuleeko tuo suolanhimo matalasta verenpaineesta vai tarviiko kroppa nyt suolaa tavallista enemmän. Ei sitäkään kannattaisi kai ihan suoraan purkista syödä 🙂

        Kirjotelkaa muutkin kuulumisia, jos ehditte! Mukava ois lukea.

    • #36440
      minsqu
      Osallistuja

      Mistä näkee miten monia eri vaatekappalaleita äitiyspakkaus sisältää? Mäkin voisin tehdä sellaisen taulukon. 😊 Kun näkeekö netistä vaan edellisvuosien pakkaukset vielä?
      Mä olin viime viikolla neuvolalääkärille ja tällä viikolla Influenssarokotusta hakemassa. Molemmilla kerroilla kuunneltiin sydänäänet. Vauvalla käy sen perusteella meno ja melske mahassa, väistelee sydänäänilaitetta, mutta en vielä tunne mitään liikkeitä. 😀 Eilen kuulema potki laitetta että pois, pois! 😀

      • #36441
        kisu
        Osallistuja

        Me saadaan todennäköisesti vielä viime vuoden pakkaus, kun niitä jaetaan aina niin kauan että ne loppuu. Tää pakkaus julkistettiin vasta kai toukokuussa ja sitä alettiin jakaa vasta sitäkin myöhemmin ja oon ymmärtänyt että sitä pakkausta riittää aina vähän yli vuodeksi. Meidän pitää hakea pakkausta viimeistään toukokuun alussa, niin listasin vaan ne vaatteet mitä kelan sivuilla nyt on. Ja sit jos vaihtuiskin pakkaus niin todennäköisesti iso osa on kuitenkin samoja kokoja, sit vaan vaihdan listasta sellaset mitkä vaihtuu 😊

        Mulla nää liikkeet on alkanut nyt vasta tuntua niin että vauvan huomaa liikkuvan monta kertaa päivässä. Ekat liikkeet oon varmaan tuntenut viikolla 15, mutta pitkään ne on ollut ihan yksittäisiä tai enintään niin että pari peräkkäistä pientä töytäystä. Nyt tunnen välillä jo istuenkin ja myös yöllä, aiemmin piti aina olla makuulla ja oikein kuulostella 😅 musta liikkeet tuntuu vieläkin siltä kun saippuakupla tai purkkakupla puhkeais, tunnen tavallaan sen kun se jalka tai käsi tai pieni pylly lähtee taas pois siitä kohdun seinältä.

        • #36458
          Aamu
          Osallistuja

          Millä viikolla on ”oikeus” hakea äitiysavustuspakkausta tai onko se jonkun tietyn neuvolakerran jälkeen?

    • #36462
      kisu
      Osallistuja

      Äitiysavustusta voi hakea kun raskaus on kestänyt 154 päivää eli 22 viikkoa. Mulla lukee jossain että oikeus äitiyslomaan/avustukseen alkaa 1.3. eli viikolla 22+0. Eli viikon päästä 😬😳😄

    • #36492
      kisu
      Osallistuja

      Voi Sabrina, kuulostaa kyllä nyt vähän turhan rankalta noi sun kivut. 🙁 toivottavasti lääkärissä käynnistä on jotain apua! Lähetän lämpimiä ajatuksia sinne päin ❤ kiva että pienellä oli muuten hyvin kaikki siellä ultrassa, eikä mitään sen vakavampaa rakennevikaa löytynyt.

      Meillä oli tänään rakenneultra ja siellä kaikki näytti hyvältä (kunhan unikeko suostui kääntymään sen verran että löydettiin aortta, sitä piti ettiä useemmassa asennossa). Painoa olis 414g ja kaikki mitat vastas viikkoja. Sitten kun kaikki rakenteet oli tarkastettu, pienikin päätti herätä ja ryhtyä kieppumaan. Yritti kovasti myös piilottaa kasvoja käsillä ja jaloilla, mutta nähtiin vilaukselta kyllä molemmat huulet ja nenäkin. Paras juttu oli ehkä kun tällä kertaa pieni haukotteli oikein mielenosoituksellisesti kun yritettiin vähän töniä vaihtamaan asentoa 😅 tyttöä kätilö veikkas ja nyt se tuntuu jo ihan luontevalta, vaikka vielä pari kuukautta sitten olikin vahvat poikafiilikset. Kaikki intuitio oli kuitenkin lieventynyt niin paljon että en ois osannut yhtään sanoa kumpaa veikkaisin.

      Mulla oli taas viikonloppuna päänsärkyä ja silmät on ollut tosi arat valolle varmaan siitä johtuen. Pidin eilen sisällä aurinkolaseja, kun ikkunoista näki vaan lunta ja se sattui silmiin. Onneks ens viikolla on taas neuvola niin tulee samalla tsekattua onko riskiä pre-eklampsiasta. Turvotusta ei onneks oo nyt ollut, mutta verenpaine on ollut koko ajan mulle poikkeuksellisen korkea, niin on ihan kiva että asia voidaan tarkastaa pian.

      • #36493
        Sabrina
        Osallistuja

        Missä näät mun tekstin? En nää ite sitä ollenkaan🤣

      • #36496
        kisu
        Osallistuja

        Tuli sähköpostiin preview’na, en löytänyt sitä myöskään täältä. Ajattelin vaan että oot vastannut johonkin vastauksen vastauksen vastaukseen ja se on karannut puhelimella saavuttamattomiin 😄

    • #36522
      Sabrina
      Osallistuja

      Tää nyt temppuilee jotenki, ei tuu ilmotuksia sähköpostiin ja en nää omia tekstejä täältä.. teen varmaan uuden ketjun kohta🤣 oliko joku, joka puuttui tuosta alku infosta?

      Ja ihanaa Kisu että ultrassa oli kaikki hyvin🥰

    • #36525
      PiiPii
      Osallistuja

      Piipii 30v, 1 icsi onnistui ja laskettu 10.9

    • #36534
      minsqu
      Osallistuja

      Sain viikonloppuna ystävältäni, kummityttöni äidiltä 6-7 kassillista vauvan vaatteita, useassa eri koossa + äitiysvaatteita. Olen pessyt ja viikaillut niitä, järjestellyt koon mukaan kaappeihin. 🙂

      En muista oliko täällä jo puhetta, että aikooko teistä kukaan ottaa vauvavakuutusta? Kummitytön äiti sitä suositteli.

      • #36535
        Sabrina
        Osallistuja

        Meillä ei ole ollut yhdelläkään, en ole kokenut tarpeelliseksi. En ole kummemmin kyllä tutustunut,mutta asutaan pienellä paikkakunnalla ja esim lääkärikäynnit hoituu soittamalla tkn päivystykseen, isommassa kaupungissa toki pääsee sit yksityiselle heti. Meillä joka tapauksessa joutuu lähtemään illalla/yöllä kaupunkiin päivystykseen,matkaa 80km.
        Sitten taas jos olisi joku sairaus tm niin korvaishan se sitten paljon kuluja. Jokainen tekee niinkuin parhaaksi näkee🤗

      • #36541
        ananas
        Osallistuja

        Kuokin tuolta ”yrittäjien” puolelta vinkkaamaan, että minulla vauvan vakuutus kattoi synnytyskulut+sairaalaoloajan, koska synnytys jouduttiin käynnistämään minun loppuraskaudessa tulleiden terveysongelmien takia. Sekä yhden yön sairaalassa ennen synnytystä. (Muoks.) Korvasi myös lääkkeet minulle samaan terveysongelmaan.

        Toki ilman vakuutustakin pärjää, mutta olen kokenut sen myös vauvan kanssa tarpeelliseksi vaikkakaan ei paljoa ole tarvinnut käyttää. Kattoi esimerkiksi vauvan iho-ongelmien (yksityisen)lääkärikäynnin ja lääkevoiteet.

        Meillä OP/pohjola ja ainakin heillä on sellainen puhelinsovellus, jonka kautta voi laittaa viestiä jos jokin terveysasia mietityttää ja he ohjaavat/varaavat ajan sinne minne tarvitsee.

        • Tätä vastausta muokkasi 2 päivää, 7 tuntia sitten ananas.
    • #36547
      Sabrina
      Osallistuja

      Ollaanko ananas piinailtu jossain vaiheess yhtäaikaa, tuttu nimimerkki sulla🙈

      Tänään oli neuvola,paino nousee näköjään 2kg/3vko🤦‍♀️🤦‍♀️ No ei pitäis noita herkkuja ottaa mennen tullen palatessa. Nälkäki ihan koko ajan 🙄
      Lääkäri laitto lähetteen fysiatrialle, luultavasti tulee bumerangina takas kun alla ei oo 100 käyntiä fysioterapiassa. Mut sit kun on kontrolli rv28 jonka lääkäri tekee niin sitten viimeistään joku ottaa kantaa tähän kipuiluun.

      Rv 21+4

      • #36548
        ananas
        Osallistuja

        On joo! Minä kans heti bongasin sinut 😀 Pari vuotta sitten viimeksi mestoilla. Nyt odotellaan pääsyä toiseen passiin. Ensimmäinen ei tärpännyt. 😔

      • #36549
        Sabrina
        Osallistuja

        Meillä jäi sillon 2019 2 alkiota pakkaseen, eka ei tuottanu tulosta, toinen nyt sitten matkassa. Pakkanen tyhjä ja julkisen ”palvelut” käytetty. Nuorin on nyt 1v3kk, ei kovin isoa ikäeroa tule 🙈

    • #36566
      kisu
      Osallistuja

      Mä oon maanantain jälkeen ollut sairaana, pieni mutta sitkeä nuha tuntuu tulleen jäädäkseen. Eilen oli vielä ihan koko päivän päänsärkyä, johon lääke auttoi pari tuntia mutta sit piti taas odotella että sai ottaa lisää. Ei onneks mikään ihan kauhee särky, mutta sen tukkoisen ja tukalan olon lisäksi sitä en ois kyllä kaivannut. Nyt koitan tässä kuulostella oisinkohan huomenna työkunnossa.

      Sain alkuviikosta äidiltä kassillisen mun ja mun sisarusten vauva-aikaisia vaatteita ja kun niitä sitten pyykättiin, piti kyllä välillä ihmetellä miten pieniä ne uudet ihmiset voi olla. Muutama hattu etenkin oli ihan mahdottoman pieniä 🥺 kovin käytännöllisiä ne 80- ja 90-luvun vaatteet ei kyllä oo, melkein kaikissa on kiinnitykset takana ja ihmeellisiä nepparivirityksiä joita en hahmottanut yhtään. Mutta oli siellä yhdet potkuhousut ja pari potkupukua, jotka sai auki edestä, ja muutama mahdottoman söpö paita. Suurin osa vaatteista oli vaaleenpunaisia (sukulaiset ei tiedä ainakaan vielä kuitenkaan kumpi on tulossa), mutta eniten mua miellyttäneet vaatteet oli yllättäen vaaleensinisiä (en oo silleen väriorientoitunut että pinkkiä tytölle ja sinistä pojalle, vaan laitan kyllä mitä vaan kivaa väriä kummalle tahansa, mutta vaaleensininen ei kuulu suosikkiväreihin ja siks oon erityisen hämmästynyt).

      Ens viikolla on seuraava neuvola, jossa olis tarkoitus puhua synnytyksestä. Oon lueskellut neuvolan ja sairaalan sivuilta synnytysosiot, mutta muuten en oo uhrannut asialle kauheesti ajatuksia. Jos rupeen oikein ajattelemaan synnytystä, tulee sellanen pieni pakokauhu että miyä oon mennyt tekemään ja en oo kyllä ajatellut tätä asiaa loppuun saakka 😄 luulen että se on taas niin iso ja pelottavakin juttu että en pysty käsittelemään sitä, mutta sen sijaan kyllä pelottaa synnytyksen jälkeiset päivät ja etenkin maidon nousu 😬 vaikee vaan orientoitua miettimään synnytyspelkoa (tai synnytystä) kun ei tiedä mistä sitä edes alottais.

      Me ei olla vielä ainakaan otettu vakuutusta, mutta sitä on kyllä mietitty. Joku vakuutus vauvalle varmasti otetaan, mutta en tiedä otetaanko se vasta syntymän jälkeen. Lueskelin näistä vakuutuksista just jostain lehdestä ja siinä kävi ilmi että ennen syntymää otettu vakuutus voi maksaa satoja euroja vuodessa, kun taas syntymän jälkeen otettu on yleensä alle satasen. Toisaalta jos vakuutus kattais myös synnytyksen (joissain tilanteissa), se melkein kuittais kyllä ekan vuoden maksut. Mutta tässäkin asiassa ollaan sillä samalla radalla kuin muissa hankinnoissa, eli eipä oo paljon asian eteen tehty 😄

      Millasia vaunuja ootte ajatellut? Mä oon nettiselailun perusteella päätymässä Britax Smileen, mutta haluisin käydä koeajamassa vaunuja miehen kanssa kun ollaan niin eri pituiset. Ja jos ei löydetä kohta asuntoa, johon niitä vankkureita ei tarttis kantaa useita kerroksia portaita, pitää myös testata käytännössä miten niiden kasaaminen onnistuu. Toisaalta sähkövankkurit kiinnostais myös, mutta en oo ihan varma miten paljon anoppi on valmis maksamaan kärryistä (miehen vanhemmat haluaa ostaa meille vaunut ja ei kuulemma haittaa jos maksaa yli tonnin, mutta luulen että melkein kaks ois jo liikaa).

      Mulla ois nyt noin 3 kuukautta äitiysloman alkuun, jos kaikki menee suunnitellusti. Ajattelin siis jäädä vasta 30pv ennen laskettua, että saan sit olla mahdollisimman pitkään vauvan kanssa kotona. Maanantaista alkaen voin sitä äippistä hakea, mutta ei taida siihen vielä ehtiä pohdinnat perhevapaiden jakamisesta. Mutta kolme kuukautta tuntuu kyllä vielä tosi pitkältä ajalta ja luulen että tässä käy niin että jossain vaiheessa huomaan että kaikki on vielä tekemättä 😅 pari pientä vaatetta oon ostanut torista ja tehnyt äidille tilauksen leikkialustasta/tilkkutäkistä, mutta siinä ne hankinnat onkin 🙄😄

    • #36581
      Heinä
      Osallistuja

      Tänään rakenneultrassa kaikki näytti siltä kuin tässä kohtaa kuuluukin, joten ainakin hetkeksi taas tuli helpottunut olo🙂 Samalla vahvistui, että poika olisi tulossa. Kuvissa hän ei tällä kertaa halunnut juurikaan poseerata, vaan oli vauhti päällä koko ajan.

      Meillä vauvavakuutuksen pohtiminen on listalla, mutta en ole vielä tutustunut niihin yhtään.

      Vaunuja olen katsellut aika paljon netistä ja nyt tuon rakenneultran jälkeen voisi uskaltautua joku päivä kokeilemaan niitä liikkeeseen. Itseäni kiinnostaa tällä hetkellä eniten Cybex Priamit. Niiden pitäisi olla kevyet, toimia erilaisilla alustoilla ja olla helppo laittaa kasaan. Nuo saisi myös sähköavusteisina, mutta en usko, että meille tulee sellaisia.

    • #36586
      Sabrina
      Osallistuja

      Ootko Kisu joutunut käymään testissä?
      Hienoa että uskallat puhua peloista ja ottaa ne esille. Älä missään nimessä mee lukemaan muiden kokemuksia, niitä on niin laidasta laitaan, etkä voi lopulta siihen oikein vaikuttaa miten kaikki tulee menemään. Jotkut uudelleen synnyttäjät ainakin saa pelkosektion, mutta en osaa sitten toipumisesta sanoa minkälainen on kun on alatiesynnytykset vaan takana.
      Ensimmäinen oli vähän pidempi toipuminen, mutta aika kuultaa muistot 🤭
      Tyttö tuossa pari päivää sitten kysyikin että eikö synnytys satu, sanoin suoraan että kyllä se vähän sattuu,mutta jos oon valmis siihen uudestaan niin ei se niin hirveetä oo ja lääkitys 🤗 epiduraalikin ainakin itsellä vei tuntoa alapäästä hiukan pois, sen huomas siinä kun kätilö kokeili kohdunsuuta ennen laittoa ja joku aika laiton jälkeen. Kirjottele ihmeessä jos tuntuu että helpottais tai osaisin jotenkin tukea❤ varaudu jättisiteisiin jälkivuodon vuoksi.

      Maidonnousu on jokaisella kans aika yksilöllistä, siitäki höpisin jossain vaiheessa. Koita olla ottamatta ressiä siitä sitten kun se on ajankohtaista, varaudu rintapumppuun. Jos se ryminällä nousee niin saa sitten ylimääräisen nopeasti pois, mutta muista että mitä enemmän pumppaat, sitä enemmän sitä tavallaan tulee. Maidon tulo on vähän että sitä tulee sillain miten menee ja pumppaus lisää menekkiä. Alkumaito onkin rasvasempaa, kannattaa pakastaa niin siitä tarvittaessa sitten voi sulattaa, jos et halua korviketta antaa.
      Mä pumppasin ennen kaupalle lähtöä, jos tuntu ”muhkuroita” mutta jos olin just vaikka syöttänyt eikä rinnat tuntunu täydeltä, niin korviketta sitten oli varalle.

      Ihanaa Heinä että kaikki oli kunnossa,teillekin poika tulossa!🥰

      Meille ei oo niin justiinsa vaunujen kanssa,jotkut emmat meillä on mutta en sen kummemmin tiedä 😂 hyvin kulkee eteen ja taakse,sekö lapsen on ollu hyvä niissä olla.

      • #36590
        kisu
        Osallistuja

        Joo, meillä taitaa joutua pienestäkin oireesta suoraan testiin. Nyt tein omaolon kautta arvion ja varasin ajan julkiselle, kun se on lähempänä ja jalankulkijaystävällisempi vaihtoehto kuin työterveyden kautta, mutta meillä on periaatteessa töissä ohjeistus että vaikka saa olla omalla ilmoituksella pois, pitää kaikista mahdollisesti koronaan liittyvistä oireista olla yhteydessä työterveyteen ja mennä testiin.

        Musta on vähän outoa miten vähän pystyn ajattelemaan synnytystä, tai siis sitä pelottaakohan se normaalin verran vai enemmän, kun ennen raskautta oon pelännyt sitä tosi paljon valmiiks. Siks ehkä pelkään sitä synnytyksen jälkeistä aikaa, kun se tuntuu pienemmältä ja käsiteltävämmältä kohteelta. Maidonnousua ja imetyksen aiheuttamaa kipua pelkään lähinnä siks, että mulla on jo valmiiks isot rinnat ja ne on ollut melkein koko raskauden tosi kipeet, ja lisäks mun äiti joskus kertoi että kun sillä nousi maito synnärillä, sen piti viritellä lakanasta ”liivit” että niitä sais edes jotenkin tuettua. Ja ajatuskin että joku yrittäis imeä nänniä saa säpsähtämään, koska ne jos jotkut on nyt arat.

        Muistan kyllä että ekassa raskaudessa aloin jo hieman lämmetä ajatukselle alatiesynnytyksestä, vaikka aina aiemmin olin ajatellut että mut pitää varmaan nukuttaa sektion ajaksi. Tässä raskaudessa ei oo vielä tullut sellaista tunnetta, että se alatiesynnytys vois olla vaihtoehto, tosin ei myöskään tunnu siltä että haluisin sektion. Siedän kipua tosi huonosti ja pelottaa juurikin se, että kipu menee mahdottomaksi. Kun edellinen raskaus meni kesken ja jouduin ite käynnistämään sen kohdun tyhjennyksen lääkkeillä, olin jo siinä rajalla että en kestä sitä kipua. Jossain vaiheessa mulla menikin jalat alta ja oksensin kivusta, ja muistan sanoneeni yhdelle kaverille joka toi lisää megasiteitä ja yritti lohdutella että uutta yritystä sitten vaan, että en enää ikinä lähde tähän koska en haluu koskaan kokea sitä kipua (no tässä sitä silti ollaan, vaan vähän pakokauhuisena synnytyksen suhteen :D). Lisäks pelkään repeämiä/episiotomiaa, ja tietysti vielä sitä että puudutukset vie jaloista tunnon (tää liittyy kontrollin menettämisen pelkoon). Toiveena kuitenkin olis että synnytyksestä jäis silleen positiivinen fiilis että ei tunne tulleensa kohdelluksi ikävästi ja että palautuisin mahdollisimman nopeesti. Ja tietysti että ehditään antaa kivunlievitystä. Ja onneks tosiaan on tulossa se keskustelu neuvolassa asiasta ja synnytysvalmennuskin vielä toivottavasti ennen synnytystä.

        Me mennään tänään vähän koeajelemaan ja -kasaamaan vaunuja, nyt vaan pitäis sitä ennen ehtiä kasata lista ominaisuuksista mitä vaunuilta toivotaan 😀

    • #36594
      taika
      Osallistuja

      Kiva lueskella teidän kuulumisia 😊 mielessä ootte, vaikken niin aktiivisesti oo nyt jaksanut kirjoitella.

      Me käytiin yksityisellä ultrassa alkuviikosta, siellä oli kaikki hyvin ja poikaa lupailtiin 😊 rakenneultraan vielä pari viikkoa, liikkeitä ei tunnu vielä kun istukka edessä. Kunpa alkaisi pian jo tuntumaan. Uskalsin ostaa tällä viikolla enempi jo vauvalle vaatteita ja käytiin kokeilemassa liikkeessä vaunuja ja löydettiin meille sopivat, mitkä käydään ostamassa sit ultran jälkeen.

      Mä otin viimeksi jo neuvolassa pelot puheeksi ite, kun niistä ei ole kysytty ja pyysin lähetettä pelkopolille, ensi kerralla jatketaan aiheesta ja terveydenhoitaja tekee silloin sen lähetteen. Itse synnytys ei ehkä sinällään pelota vaan kivut ja hallinnan tunteen menetys plus menettämisen pelko, jos joku meneekin pieleen. Oon suunnitellut muuttavani naikkarin aulaan loppuviikoilla jotta ois turvallisempi fiilis itellä 😂 tahdon myös kaikki mahdolliset kokoarviot ja lisätutkimukset miksi pelkopolin lähete tulee varmaan tarpeeseen.

      Me on mietitty myös vauvavakuutusta ja varmaan opltä se otetaan vaikka törkeän kallis onkin, reilu 600€ vuodessa 😅

      • Tätä vastausta muokkasi 1 tunti, 51 minuuttia sitten taika.
    • #36596
      Sabrina
      Osallistuja

      Synnytyspelko on varmaan enemmän kun normaalia ja kuullostaa ihanalta,jos näin voi sanoa, että uskallatte tosiaan puhua siitä ja hakeutua tarvittaessa eteenpäin.
      Mua jännittää ainostaan kerkeekö sairaalaan ja kerkeänkö saamaan epiduraalin, se on ihan ehoton. Tosin kova oletus on,että tää tullaan käynnistämään, koska edellinen olisi käynnistetty rv 38 sietämättömien kipujen takia. Nyt nää on pahempia mitä viime raskaudessa. Aijon ottaa puheeksi sen sitten kasvukontrollissa.
      Kipua ei voi luvata pois, mutta hyvät lääkkeet siellä saa, varmasti enemmän ja paremmat kun keskeytyksessä, tai siis jos on jouduttu lääkkeellisesti tyhjentää.
      Kannattaa sanoa kaikki mitkä painaa ja mitä toivoo ja kirjottaa vaikka lapun lähtökassiin ja antaa sen kätilöille että varmasti tulee kaikki ylös.

      Ootko Kisu ajatellu sitten että haluatko ollenkaan imettää? Käsittääkseni on mahdollista jollain lääkityksellä estää maidonnousu. Enkä aijo valehdella, kyllä se imetys jossain vaiheessa kirpasee, varsinki jos on yhtään huono ote tai asento. Jemmaa rintakumi varalta, mun piti viimeks hommata kun sattu välillä ihan hirveesti mutta se sitten jäi🙈

      • #36597
        kisu
        Osallistuja

        Kyllä mä haluisin imettää, jos vaan mahdollista. Luulen että se synnytys on vaan niin iso asia että kohdistan pelkoja tämmösiin pienempiin juttuihin joita on helpompi käsitellä. Onneks tosiaan on rintakumit ja muita apuvälineitä!

        Toisaalta synnytys tuntuu vielä niin kaukaiselta asialta, että senkin takia siihen on ehkä vaikee orientoitua. Mulla ei myöskään oo mitään tarkkoja toiveita ja odotuksia, joten niistä luopuminen ei tuu olemaan ongelma 😄 mullekin kyllä yks tärkeimmistä asioista ois kuitenkin ehtiä sairaalaan ajoissa ja että lapsi ois turvassa. Me toisaalta asutaan vartin taksimatkan päässä naistenklinikalta, joten se ei varmaan tuu olemaan ongelma. Ellei sitten Husin ennusteet käy toteen ja heinäkuussa tuu oikein vauva-aalto ja joudutaan lähtemään johonkin Lohjalle tai Hyvinkäälle.

        Mulla on muutama kaveri, joilla on lapsia, ja kaikki on synnyttänyt alateitse. Yhdellä oli vähän ikävämpi eka synnytys, mutta kaks muuta kaveria on sanonut ettei se ollut oikeestaan mitään, vähän ku ois ollut vaan astetta enemmän ummetusta. Se ei kauheesti lohduta jos yhtään pelottaa 😅 tulevan muksun kummitäti on myöskin puskenut tokan ja kolmannen maailmaan sellasella vauhdilla, että hyvä kun huomas synnyttävänsä. Se on muutenkin semmonen käytännön ihminen ettei se ymmärrä yhtään tällasta kaiķkea eri kulmista pohtivaa jännittäjää (nimim. vaunuexcel tekeillä vaikka vaihtoehtoja on vaan kaks). On siis kyllä ihanaa että täällä saa askä vertaistukea ekaan synnytykseen ja mahdollisiin pelkoihin että asiantuntemusta synnytyskokemuksista.

        Me käytiin myös koeajamassa vaunuja tänään ja neljistä vaunuista löytyi kaks molempien suosikkia, joista nyt pitäis valita: Britax Smile 3 ja Cybex Priam oli selkeesti parhaat vaihtoehdot meille, ja nyt tosiaan on luvassa ankaraa excelöintiä plussista, miinuksista ja ominaisuuksista. Tultiin siihen tulokseen, että bebe käyttää vaunuja ehkä 6-9kk ja rattaita jopa 3 vuotta, joten rattaiden ominaisuuksista ei tingitä. Tällä hetkellä meinaan kallistua ite Priameihin, että saisin valita ihania värejä, joten taulukko on nyt välttämätön. Oon lukenut niin monet arviot, että silmissä alkaa jo suhista ja oon alkanut miettiä kannattaako sitä edes valita kumpiakaan jos meille tuliskin vielä toinen kärryiän aikana. Vaikeaa on tämä 😅

Luet parhaimillaan 52 vastausketjuja
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.