Etusivu Keskustelu HEDELMÖITYSHOIDOT Plussanneet vol 5

Luet parhaimillaan 42 vastausketjuja
  • Julkaisija
    Artikkelit
    • #37744
      Sabrina
      Osallistuja

      Sabrina
      29v, 3.icsin 3pas, pakkanen tyhjä.
      4.lapsi (kaksi luomua edellisestä suhteesta), miehen toinen.
      La 3.7.2021

      Kisu
      3. icsin tuoresiirto tärppäsi, pakkasessa yksi alkio. Aiempi raskaus päättyi keskeytyneeseen keskenmenoon 2018.
      La 5.7.2021

      Amelia
      30 v, 2. icsin 2. pas. Pakkasessa vielä 3 alkiota. Ensimmäinen ja laskettu aika (omien laskujen mukaan) 29.7.
      Taustalla kaksi keskenmenoa.

      Lumi
      1.IVF:n tuoresiirto, 6 pakkasessa. 2.lapsi, molemmat yhteisiä. Laskettu aika 27.7.2021

      Minsqu
      29 v. Ensimmäisen icsin 1.tuoresiirto.
      Pakkasesssa kaksi alkiota.
      La 20.7.21
      Ensimmäinen lapsemme olisi.

      Taika
      30v, 1. ivf:n 1. Pas. Pakkasessa 2 alkiota.
      Laskettu aika 29.7. Ensimmäinen yhteinen lapsi olisi.
      Taustalla yksi luomusti alkanut kohdun ulkoinen raskaus, toinen munajohdin mulla on tukossa mikä selittää osittain lapsettomuutta ja kohdun ulkoista.

      Viivi
      2.IVF, 1.PAS
      ei mitään pakkasessa
      Ikä 38 vee ja takana monta vuotta hoitoja
      Viime vuonna IVF jonossa yksi spontaani raskaus, joka diagnosoitiin tuulimunaksi viikolla 7. Nyt tämä viimeisin plussa 5+4 rv ja varhaisultra varattu 7.1.

      Heinä
      2. IVF:n 2.PAS, yritystä ja hoitoja takana useita vuosia, viimeisimmät yksityisellä. Ensimmäinen lapsi olisi, laskettu aika 11.7.

      Melli
      34v. Tärppäsi luomuna juuri ennen hoitojen alkua
      Ensimmäinen lapsi, 4,5 vuotta yritystä takana
      La 1.8.2021

      Ronya
      32v, 1.ivf 1.pas tärppäsi, pakkanen tyhjä. Endometrioosin takia suoraan ivf ilman muita hoitoja, yritystä takana vajaa pari vuotta. Ensimmäinen lapsemme ja la 5.9.

      Aamu
      34 vuotta. 4. IVF:n viimeinen siirto tärppäsi. Kaksi keskenmenoa aiemmista kierroksista. Yritystä takana reilut 6 vuotta. LA 23.8.

      Piipii
      1. Icsi tuoresiirto tärppäsi. Ikä 30 ja laskettuaika 10.9

      Manna
      1. Icsi, tuoresiirto nega, pas tärppäsi. Ikä 35 ja esikoinen -09 luomuna aikaisemmasta suhteesta. Hoidot aloitettu 2016. La 23.10 ja kaksoset tulossa.

      • Tätä aihetta muokkasi 3 viikkoa, 4 päivää sitten Sabrina.
    • #37749
      Sabrina
      Osallistuja

      Noniin nyt muistin aikana tein uuden🤭 ei taida ainakaan tässä alussa toimia tuo vastaa toiminto, jos muita (toivittavasti) tänne tulee niin vois siihen sillain lisätä niin seuraavaan ketjuun taas helpompi kopioida.

      • #38291
        Sinivuokko
        Osallistuja

        Heippa kaikki, liityn uutena mukaan!

        Lasta yritetty tasan kaksi vuotta, taustalla selittämätön lapsettomuus. Puolisen vuotta sitten aloitettiin hoidot inseminaatioilla, niitä kaksi alla. Edellisen hoitokierron jälkeinen pettymys ja toivottomuus oli niin valtaisa, että päätimme pitää taukokierron ennen IVF:ää. Puolitoista viikkoa sitten olen ollut tekemässä IVF hoitosuunnitelmaa TAYS:illa, kun sitten yhtäkkiä PAM, ensimmäinen plussa ikinä tästä tauko/luomukierrosta. En siis tältä kierrolta edes odottanut raskautumista, testinkin tein päivän testipäivää myöhemmin, kun olin unohtanut koko jutun. Aika äimänkäkenä ollaan. Nyt siis 4+3, joten hyvin epävarmana vielä siitä, että kantaako tämä. Olo on kuitenkin tyyni ja rauhallinen.

        Tämä keskustelualue on ollut tärkeä vertaistukipaikka, vaikken itse olekaan osallistunut keskusteluun <3 Kiitos teille kaikille avoimuudestanne!

        38v. Hoitojen keskellä luomuna tärppäsi. 2 vuotta yritystä alla. Ensimmäinen lapsi kummallekin. La 15.12.

      • #38292
        Sabrina
        Osallistuja

        Onnea hirmuisesti ❤ ihana kuulla näistä ”ylläreistäkin” välillä hoitojen välissä😍
        Mitataanko sulta hcg? Joko oot varhaisultraan kerenny ajan varaamaan? 🤗

        • #38295
          Sinivuokko
          Osallistuja

          Kiitos onnitteluista! Ehdin varata ajan varhaisultraan rv7:ään. Hcg:n mittaamisesta ei ole ollut puhetta, olisiko sitä syytä pyytää?

          Toisaalta itsellä nyt sellainen olo näiden lapsettomuushoitojen jäljiltä, että puistattaa ajatus mistään mitatuksi joutumisesta, niin paljon on saanut itseään piikittää ja päiviä laskea ja labroissa käydä. Haluaa vain rauhoittua tähän uuteen tilanteeseen. Mutta tämä varmaan menee ohi pian, kun toisaalta on kova halu saada varmuus siitä, että kaikki on hyvin 🙂

      • #38296
        Sabrina
        Osallistuja

        Ei mulla oo mitattu hcgtä kahdesta luomusta, mutta tullu automaattisesti nyt hoitojen kautta. Jotkut haluaa mittauttaa,toiset ei.
        Se ehkä aiheuttaa enemmän harmaita hiuksia jos mittaa, että onko liian korkea tai liian matala, sitä stressaa ja spekuloi vaikka kaikki olisi hyvin😍
        Jokaisella kuitenkin nousee hcg omaan tahtiin ja helposti alkaa vertaamaan muihin ja 🤷‍♀️🙈

    • #37751
      Manna
      Osallistuja

      Enpäs ehtinyt huikata, että minäkin puutun tuolta 😊

      1. Icsi, tuoresiirto nega, pas tärppäsi. Ikä 35 ja esikoinen -09 luomuna aikaisemmasta suhteesta. Hoidot aloitettu 2016. La 23.10 ja kaksoset tulossa.

      • #37755
        Sabrina
        Osallistuja

        Kerkesinpäs muokata, sekään ei pitkään ole käytössä🤣 mites oot jaksellu, onko erilaista odottaa kaksosia?🥰

      • #38293
        Sinivuokko
        Osallistuja

        Onneksi olkoon kaksosista, mahtavaa!

        • Tätä vastausta muokkasi 1 viikko, 4 päivää sitten Sinivuokko.
    • #37759
      taika
      Osallistuja

      Kiitos taas uudesta aloituksesta sabrina ❤️ Ihanaa viikonloppua kaikille!

    • #37766
      Manna
      Osallistuja

      Niin kiitos Sabrina aloituksesta! 🌻

      No se tuplamäärä hormonia näistä tuntui kyllä ekat viikot ja kaikki oireet, niinkuin pahoinvointi, väsymys ja mielialanheittelyt tuntui olevan vähintäänkin tuplavoimakkaita. Maha on myös pullahtanut jo nyt selvästi ulos ja kohtu tuntuu aika hurjan kokoiselta, viikkoihin nähden. Nyt on rv 10+0, mutta aika hankala peitellä vatsaa 😂

      Mutta nyt siis alkanut huonovointisuus hellittää, niin odotan vaan että nää mielialatkin tasaantuis. Oon ollu tosi alavireinen ja pelkään että raskausmasennus puhkeaa, kun ajatukset välillä tosi synkkiä, mutta oli lievempänä jo ekan lapsen kanssa tätä, niin en ihmettele, kun muutenkin reagoin hormooneihin tosi voimakkaasti ja on mm. pahat pms:t ja nyt näitä hormooneja tuplamäärä normaaliin raskauteen 🙈😅 mutta päivä kerrallaan ja alussa tässä vielä ollaan 😊

      Onko sulla yhtään kivut helpottaneet? Löytynyt mitään keinoa, mikä auttais?

    • #37771
      kisu
      Osallistuja

      Kiitos Sabrina uudesta ketjusta!

      Ihana lukea kaikkien hiljasempienkin kuulumisia aina välillä 🙂 Mustakin tuntuu että tokan kolmanneksen alettua on koko raskaus alkanut tasaantua niin ettei oo yhtä paljon kaikkea meneillään, mutta kiva kuulla välillä myös että mitään erityistä ei oo meneillään vaan kaikki menee hyvin!

      Manna, tsemppiä hormonihuuruihin! Mulla oli tässä välissä varmaan pari kuukautta kun en itkenyt jokaista söpöä koiraa tai pientä lasta tai oikeestaan kaikkea mitä näin telkkarissa. Eilen katottiin Wonder Woman 1984 ja vollotin sitten senkin edestä. Mutta toivottavasti sullekin tulee kohta pieni lepotauko pahimmille mielialanheittelyille, se on kyllä rankkaa.

      Mulla on nyt vk 25+5 ja omasta mielestäni näytän vieläkin samalta kun ennen raskautta. Juttelin tästä työlaverinkin kanssa ja se sanoi, että itse oli havahtunut siihen mahaan vasta kun ei enää saanut poimittua lattialta mitään 😅 tiedostan kyllä että raskautta edeltävät housut ei menis päälle enää ja että maha kyllä tulee ensimmäisenä kulman takaa, mutta ilmeisesti tähän tottuu kun se kasvaa kuitenkin vähän kerrallaan. Ja tietysti sekin vaikuttaa että mulla on pitkä selkä ja beibillä tilaa kasvaa ylöspäin, niin ei ehkä oo kasvanut ihan niin paljon eteen päin 😅

      Meillä on ens viikolla ylimääräinen ultra. Nyt kun pieni liikkuu paljon ja oon saanut kaks hyvää ultrakokemusta, ei ois ollut niin välttämätöntä tarvetta, mutta halusin kuitenkin kokeilla sitä 4D-ultraa. Heinä joskus aikoja sitten sanoi että lääkäri oli suositellut ylimääräistä ultraa viikon 28 tienoille, että voi katsoa sit istukan toimintaa, ja tää muistui mieleen nyt ja tuntuu myös hyvältä ajatukselta (sillon muistan ajatelleeni että ketä joku istukka kiinnostaa kun siellä on myös vauva 😅). Lisäks tän radin takia ois kiva saada vielä kokoarvio, kun ilman hälyttäviä ulkoisia merkkejä sitä ei täällä tehdä edes radin takia. Haluun varmistua että bebe ei oo syönyt pelkästään niitä ekstraherkkuja mitä oon tällä(kin) viikolla nauttinut vaan kasvaa vielä suunnilleen käyrällä, niin sitten on ehkä turvallisempi olo luottaa niihin neuvolan mittauksiin ja arvioihin.

      Onko kukaan muuten huomannut, että jos on juonut vähän heikommin, vauva liikkuis myös vähemmän? Mulla ehti tällä viikolla tulla jo pieni hätä, kun tuntui että tyyppi ei oo liikkunut moneen päivään, ja sit eilen tajusin että oon muuten juonut aika huonosti kun töissä on ollut hektistä. Nyt tyyppi sit on taas vilkkaampi. Oon tosin syönyt myös heikommin tällä viikolla, hektisen työviikon lisäks meillä on ollut pesukoneongelmia ja syöminen on jäänyt vähän kakkossijalle ja oon sit lähinnä syönyt nälän pitimiksi enkä tarkkaillut esim. kasvisten ja kuitujen kulutusta (sen kyllä myös huomaa vatsan toiminnasta). Tai sit meidän tyyppi ei vaan oo niin innostunut arjesta ja riehaantuu heti kun viikonloppu alkaa 🧐😄

    • #37925
      kisu
      Osallistuja

      Heippa, mitäs tänne kuuluu? Me ollaan miehen kanssa lomalla, tuli kyllä ihan tarpeeseen vaikkei mihinkään päästäkään kotoa. Naperolla on ollut viikonlopusta lähtien salikausi ja jos en ehdi nukahtaa ajoissa, tyyppi pitää mut hereillä voimistelullaan. Vähän jännittää jo onko nappula pysynyt käyrällä vai ottanut jonkun spurtin, koska ainakin kantapäät ja nyrkit tuntuu jo melko isoilta.

      Oon vähän huolissani mun rauta-arvoista, koska ennen rautakuuria olin tosi väsynyt ja oli tosi vaikee olla syömättä joka päivä suklaata tai muita herkkuja, ja nyt on ihan sama tilanne. Onneks ens viikolla on neuvola niin siellä sitten selviää riittääkö tää rauta-annos vai pitääkö vaihtaa toiseen.

      Hankintarintamalla menee melko loistavasti, mun äiti bongas tänään kirpparilta BabyBjörnin sitterin ja kaikenlaisia söpöjä pieniä vaatteita on tullut hankittua. Mun lempparivaatteita tähän mennessä on miehen valitsemat, kun se on niin suloinen aina kirpparilla kun kaikki näyttää siitä niin pieneltä ja se aina hämmästelee niitä. Eilen se bongas Pikku Kakkos -bodyn, joka jätettiin ostamatta kun oli lyhythihainen ja se jäi vähän kaivelemaan (lähetin äidin hakemaan sen sietä kirpparilta ja sinne tuli just myyntiin se sitteri sillon, eli hyvä että jäi eilen kauppaan). Tosin vieläkin ihmetyttää ettei neuvolassa oo annettu jotain selkeetä hankintalistaa vaatteista, mitä eri aikoina syntyneet vauvat tarvitsee 😳 onneks lähipiirissä on heinäkuun lapsi, niin sieltä voi ehkä saada jotain apua muiden kun pitkähihaisten bodyjen ja housujen hankintaan.

      • #37930
        Manna
        Osallistuja

        Ihana, kun ootte saaneet lomaa ☀️ meillä on myös pääsiäisenä pitkät vapaat, mutta koronan takia ei varmaan uskalleta lähteä mihinkään. Plaah. Ärsyttääjo aika huolella tää kotona möllöttäminen. (Oon siis tehnyt töitä jo etänäkin vuoden ajan ja kun kaikki joogat ja kuntosalit on nyt pois laskuista ollu koko koronan ajan, niin en käy käytännössä muualla, kuin ruokakaupassa)

        Mä oon miettinyt myös noita vaateasioita, vaikka vielä en juurikaan hankintoja tee, mutta juuri se, että kuinka paljon mitäkin laatuaan vaatteita olisi hyvä olla. Ekan kohdalla varmaan ostelin ihan summamutikassa ja tyttö syntyi heinäkuussa superhelteiden aikaan, niin ei juurikaan silloin heti ihmeempää vaatetta tarvinnut 🤔 nyt oon kyllä ihan hukassa ja kun vielä kaksi tulossa, niin mietin, että miten jumalattomasti sitä tavaraakin pitää alkaa hamstrata 😂 mies on vaihtamassa jo meidän molempien autoja ja tänään just sanoi, että ei riitä normifarkku lomareissuille, kun koira vie melkein koko takakontin tilan ja sit lapset takapenkin, niin rattaat ja kassit olis vedettävä peräkärryssä 😂😂 ihana kuitenkin ajatella, että kesätulee ja ehkä (toivottavasti) sillon jo pääsis edes vähän johonkin reissuun! 🤩

    • #37996
      Sabrina
      Osallistuja

      Täällä mennään samalla tavalla kun aikaisemmin, nyt oon jotenki pärjänny pienemmällä määrällä särkylääkettä.

      Meillä juniori joko tekee hampaita,näkee painajaisia tai jotain, tuntuu että valvottaa vähän väliä. Sit kun nukkuis koko yön heräämättä,kuten viime yön, niin mä valvoin kivun sekä närästyksen kanssa🙄🤦‍♀️

      Oon kieltämättä kans miettiny miten kesävauva puetaan, kun aikaisemmat on alkutalven lapsia. Miehen siskon tyttö synty viime vuonna kesäkuussa ja oli pitkälti pelkällä vaipalla helteiden aikaan. Täytyy kysyä neuvolasta🙈

      • #38021
        kisu
        Osallistuja

        Jotenkin talvivauvan hankinnat tuntuis musta niin paljon loogisemmalta 😄 voihan se olla että oisin yhtä pihalla sillonkin, mutta ainakin ois selkeetä että lapsi tarttee toppahaalarin ja villakerrosta ja muutenkin kerrostettavaa vaatetta, ja että lyhythihaisilla bodyilla tai shortseilla ei tee mitään. Toivottavasti perhevalmennuksesta saa tähän jotain apuja 🤔

      • #38038
        taika
        Osallistuja

        Mä ajattelin ostaa varalle muutamat lyhythihaiset bodyt mutta muuten varmaan pärjää ohuilla trikoobodeilla ja housuilla plus kotona voi olla vaippasiltaan. Ja sit pyydän tarvittaessa muita tuomaan tai käyn ite tuossa lähistöllä olevista kaupoista hakemassa jos tarttee lisää jotain vaatetta. 😊 luulen että mulla ongelmana on pikimminkin se, että miten saan nuo kaikki vaatteet käyttöön 😅

        Sabrinalle tsempit sinne, enää ei oo kun noin 3kk jäljellä, huh, mihin tää aika lentää??

    • #38005
      PupuTupuna
      Osallistuja

      Heippahei kaikille taas, itse täällä hieman taka-alalla pysytellyt, kun tämä alkuraskaus on niin kovin epävarmaa aikaa ja aikalailla koko ajan ahdistaa. Tänään menossa siis 8+1.
      Eilen alkuillasta mulla alkoi taas verinen vuoto, nyt sitä tuli enemmän kuin aiemmin. Mulla oli myös aivan älyttömän kipeä alavatsa, kuukautiskipumaista tunnetta, mutta tosi paljon kovempaa kuin perus menkkakivut. Pelkäsin taas tietysti, vuoto loppui illalla ja sain nukuttuakin, kivutkin hävisivät. Onneksi sain aamulle ultran. Pienellä on kaikki hyvin ja kasvanut tasaiseen tahtiin, mutta sikiöpussin alapuolella on hematooma, joka nyt sitten varjostaa tätä onnea ja iloa. Täytyy toivoa, että se tuolta rauhoittuu. Eka raskaus oli vaan niin helppo, että nyt tuntuu että kaikki on kauhean vaikeata 🙄

      Onko kellään muulla kokemusta hematoomasta ja sen kanssa elämisestä?

      • Tätä vastausta muokkasi 3 viikkoa sitten PupuTupuna.
      • #38020
        kisu
        Osallistuja

        Voi, kuulostaa kyllä tosi pelottavalta. Onneksi pienellä kuitenkin kaikki hyvin! Seurataanko sitä hematoomaa nyt normikäyntejä enemmän? Toivottavasti se rauhoittuu, eikä aiheuta enää niin paljon huolta!

      • #38037
        taika
        Osallistuja

        Voi ei, oot varmasti pelästynyt kauheasti! Onneksi ultrassa oli kaikki kuitenkin hyvin, kunpa tilanne nyt hematooman kanssa rauhoittuisi, siitä ei ole omaa kokemusta. Tsemppiä kovasti sinne ❤️

        • #38068
          PupuTupuna
          Osallistuja

          Sitä ei seurailla sen kummemmin, lääkäri oli sitä mieltä, että kuitenkin pieni huoli sinänsä. Tosin itselle iso huoli…
          Mulla on aika varattuna perinatologille kolmen viikon päästä, lekuri sanoi että siihen asti voi odottaa. Ja voi olla, että nt-ultra ehtii jo sitä ennen sen katsoa myös. Toisaalta tuo tieto helpotti, ettei tarvitse koko ajan pienestä vuodosta stressata ja maksaa yksityiselle kalliita maksuja 😱
          Mutta täysin urheilukiellossa olen, mulla alkaa jomottamaan heti alavatsaa (voi toki johtua muustakin kuin hematoomasta) kun kävelen pidempiä matkoja. Mutta toivottavasti tämä helpottaa pian ja se hematooma kutistuu itsestään sieltä pian pois! 💕

    • #38008
      Margarita
      Osallistuja

      Moikka.
      Kiitos aikasemmista vinkeistä närästykseen liittyen. Se vaiva ei sitten tullutkaan jäädäkseen. Kesti vain muutaman päivän ja tipotiessään, niinkuin muutkin mun raskausvaivat. Toisinaan mun olo niin normaali, että epäilen koko raskautta.

      Tänään kävin kuitenkin varhaisraskauden ultrassa ja ihanasti siellä pikkusydän pampatti menemään. Viikoilla 7+0 mennään ja kai se täytyy nyt uskoa todeksi ja yrittää rentoutua nauttimaan. ❤

      • #38019
        kisu
        Osallistuja

        Kiva että närästys häipyi, se oli kyllä aika ikävää. Mulla oli myös päiviä kun ei tosiaan tuntunut siltä että ois raskaana ja se kyllä epäilytti aina. Nyt viikolla 27 (kai?) ei voi enää erehtyä, kun vauva painaa jo kylkikaaria ja välillä potkii niin paljon, mutta etenkin sen pahoinvoinnin loputtua oli tosi vaikee aina uskoa että ihan oikeesti siellä on joku.

        Ja se pienen sydämen läpätys on kyllä niin ihanaa, en voi ymmärtää miten niin pieni sydän voi lyödä niin kovaa. Tai miten sen voi edes nähdä 🥰

      • #38036
        taika
        Osallistuja

        Ihana juttu että ultrassa oli kaikki kunnossa 😍😍 kovasti helpottaa mieltä kun näkee pienellä olevan kaikki kunnossa.

    • #38022
      kisu
      Osallistuja

      Oon taas shoppaillut kauheesti vauvalle Torissa ja parilla kirppiksellä. Tänään kirppiksellä niitä ihania pieniä asioita hypistellessä tuli kyllä ajateltua, että pitäisköhän se äitiysavustus ottaa kuitenkin rahana. On nimittäin tullut ostettua jo ihan hirveesti 62-68cm vaatteita ja niitä tulee pakkauksessakin eniten, ja tuntuu että kirppareillakin on näitä eniten myynnissä. Eikä siinä mitään jos ne ei ois niin ihania, mutta kun on kauhee sääli jättää kauppaan jotain tosi söpöä.

      Huomenna meillä on ultra, jännittää vähän onko mun herkuttelut lähtenyt lapasesta. Ainakin musta tuntuu siltä että kohtu painaa jo keuhkoja ja yltää kylkikaariin, vaikka ilmeisedti sen pitäs olla vielä jossain puolimatkassa navan ja kylkiluiden välissä. Sokerit tosin on ollut tänäänkin ihan kurissa, oikeestaan tosi hyvät, joten toivottavasti bebe ei oo ottanut mitään kauheeta kasvuspurttia. Nukkumisesta on tullut myös haastavaa ihan yhtäkkiä, asennon löytäminen on mahdotonta ja tyynyjä pitää varmaan hankkia lisää että saan tuettua koko kropan jotenkin. Mutta enää 3 kuukautta jäljellä, aika hurjaa! (Jos ois löydetty uus asunto, tää tuntuis tosi pitkältä ajalta, mutta kieltämättä lähestyvä eräpäivä alkaa vähän jo kauhistuttaa.)

      • #38035
        Margarita
        Osallistuja

        Oi ihanaa, sitä jo odottaa että pääsee ostelemaan vauvalle kaikkia söpöjä pieniä juttuja. Pari kuukautta pitää nyt ainakin itse malttaa odottaa.
        Tsemppiä Kisu ultraan, toivottavasti pikkusella siellä kaikki mallillaan. ❤

      • #38039
        Sabrina
        Osallistuja

        68cm on yleensä semmonen mikä menee pidemmän aikaa, 56 ja 62 kasvaa hujauksessa ohi.

        Onko sulla vartalotyynyä? Ostin suosiolla sen aika alussa, on kyllä pelastus,eikä tarvii sataa tyynyä tukemaan joka paikkaan. Mulla on semmonen perus pötkylä, mutta olikohan esim. Rustassa semmonen U-mallinen.
        Mikä nyt kellekkin sopii parhaiten 🤷‍♀️

        Kolme yötä valvoneena, tuntuu että voisin nukahtaa mihin vaan millon vaan, toissa aamuna nukahdinkin pienimmän kans aamu unille sekä eilen päikkäreille, meinaa olla voimat aika loppu😴😴

      • #38043
        kisu
        Osallistuja

        Ostin vartalotyynyn joskus viikolla 7 😅 eilen auttoi kun tein pyyhkeestä pienen tuen mahalle ja jos käännän kylkeä, rullaan yleensä peiton myös jalkojen väliin ja mahan alle tueksi. Raskaana ollessa on nimittäin ollut aika kuuma ja nyt kun tulee kevät, peitto on alkanut tuntua liiottelulta 🥵

        Tsemppiä Sabrina, oot varmasti tosi väsynyt! Ihanaa että sait nukuttua kuitenkin pienen kanssa päikkärit, toivottavasti yöt helpottaa ja saat nukuttua lisääkin päikkäreitä.

      • #38047
        Sabrina
        Osallistuja

        Keskimmäinen rupes yskimään ja pärskimään aamulla, nuorimmainen päätti oksentaa aamupalat kun oli niin hirvee tohina aamupalan jälkeen 🤦‍♀️ mies lähti aamusta hommiin joten voin sanoa että tässä on ollu aika hulabaloo aamu taas vaihteeksi. Nyt mietin nukkuisko vai touhuaisko rauhassa kun nuorin nukkuu🤷‍♀️ yöt helpottaa toivottavasti vuoden päästä kun vauva on syntynyt ja lopettanut yöheräilyt🤣 toki siis monet nukkuu pitkiäkin pätkiä jo vauvasta asti, mutta meillä herättiin varmaan joka yö ekat 9kk kun imetin, alkuun piti herättää syömään 3h välein kun syntyi keskoskena ja painoa piti saada ja varmistaa ettei sokerit laske.

        Mites, oliko teillä tänään ultra?🤔 yksityisellä ilmeisesti?
        Mulla on perus neuvola ensiviikolla ja puolentoista vkon päästä äp käynti. Ihanaa kun meilä on ensiviikolla ”vanha” neuvolantäti, joka oli kahdella ekalla. On jo eläkkeellä mutta tuuraa nyt. Mulle on jääny niin hyvä fiilis hänestä, otti niin ihanasti mut sillon vastaan kun nuorena rupesin ekaa oottaa, ei syyllistäny tai ollu mitenkään naama nyrpeenä, kohteli kuin muitakin🥰

      • #38062
        kisu
        Osallistuja

        Käytiin taas Perhe-Artella ja meillä oli sama kätilö kun viimeksikin 🙂 oli tosi kiva saada jutella vähän radiin liittyvistä huolista ja saada rauhassa katella pientä. Painoa oli tällä hetkellä 1156g ja pikkasen ois voinut saada vähemmän suklaata (mhan ympärys oli kuitenkin vielä vähän yläkäyrän alapuolella). Muutenkin ollaan siirrytty keskikäyrältä vähän ylöspäin ja beibi vaikuttaa myös perineen isältään pituusgeenin, nimittäin reisiluun mitasta päätellen tyyppi olis jo kaks viikkoa pidemmällä 😳 ei kuitenkaan oo radin suhteen huolta ja istukka ja napanuora näytti toimivan normaalisti, joten pieni helpotuksen huokaus pääs kyllä etenkin radin suhteen. Toki tää käynti laukas mussa mielialajuttuja, mutta ne tais olla tuloillaan muutenkin joten ihan hyvä että saan asiat ens viikolla neuvolassa käsittelyyn.

        Kiva, että sulla on tuttu neuvolantäti ens viikolla 🙂 oon tosi ilonen että sulle osuu nyt tämmönen kiva yllätys, kun oot joutunut kestämään kaikenlaista. Tädistäkin on varmaan kiva nähdä tuttujen lasten sisaruksia kasvamassa 🙂 mä tykkään kanssa mun neuvolantädistä, sillä on sellanen no bullshit -meininki ja viimeks piti varmistaa, että saadaan jatkaa samalla tädillä myös vauvan kanssa vaikka muutettais jonkin toisen neuvolan alueelle.

    • #38060
      kisu
      Osallistuja

      Varoitus: viesti koskee masennusta ja synkkiä ajatuksia

      Onko kellään ollut raskaudenaikaisia masennusoireita? Mulla on masennustausta ja syksyllä olin jo menossa pyytämään lääkitystä mutta tilanne helpotti kun tulin raskaaksi. Oon voinut ihan hyvin koko talven, mutta nyt tuntuu mieli olevan tosi synkkänä usein, ja tällä hetkellä se tuntuu pahenevan.

      Tää tän hetkinen tosi syvä synkkyys alkoi eilen, kun käytiin ultrassa. Vauvasta ei saanut kauheen hyvää kuvaa kun on istukka edessä ja nappula piti käsiä melkein koko ajan kasvojen edessä, mutta muutamissa hetkissä huulessa näytti olevan jotain outoa. Todennäköisesti se johtui kuitenkin vaan teknisistä syistä ja siitä että vauva imeskeli huulta tai jotain, mutta se laukas ihan hirveen pelon että mitä jos vauva ei ookaan mun mielestä söpö, joka taas eskaloitui siihen että jos sillä onkin joku vamma tai kehityshäiriö, niin mitä jos en sitten rakastakaan sitä. Puhuin siis miehen kanssa illalla tosta mun ekasta pelosta ja mies sanoi ettei sitä huoleta niinkään se kun se että mitä jos vauvalla onkin joku vamma, ja tajusin ite että en oo oikeestaan rakenneultran jälkeen miettinyt ollenkaan että jotain voi olla pielessä vaikka ultrissa kaikki onkin ollut hyvin. Ja nyt on sitten niin synkkä mieli etten tunnu saavan mielihyvää yhtään mistään, eikä tää enää kohdistu mihinkään tiettyyn pelkoon vaan on vaan jäänyt pohjavireeksi. Kyse ei oo edes siitä, että en haluais lasta, jolla on jokin sairaus/vamma/epämuodostuma, mutta jostain järjettömästä syystä pelottaa nyt että joku tämmönen asia vaikuttais muhun niin, etten rakastaisikaan lasta. Järjellä tiedän, että näin ei oo, etenkin jos mahdollinen synnytyksen jälkeinen masennus huomataan heti, mutta se ei helpota. Toki pelottaa myös että lapsella ilmenee jotain ongelmia, mikä varmasti on normaalia, ja ehkä jopa parempi kun tuudittautua siihen että kaikki olis hyvin. Pelottaa nyt (taas) myös kohtukuolema tai kätkytkuolema, ja koska mieli pn niin surullinen ja synkkä, oon myös kauheen huolissani vauvasta ja siitä että se joutuu tuntemaan tän mun pelon ja huolen ja synkkyyden. Ja nyt on tietenkin taas semmone päivä ettei vauva kauheesti liiku, niin siitäkin nousee aika ajoin huoli. Onneks mulla on neuvola ens viikolla, niin pääsen puhumaan tästä ja pääsen ehkä terapeuttiselle hoitajalle, mistä onkin ollut puhetta synnytyksen jälkeisen masennuksen pelon takia jo alusta asti.

      Tuntuu myös niin hölmöltä että tätä on tosiaan kestänyt vasta päivän ajan, mutta tää on niin erilaista kun mikään raskauden aikasista aiemmista huolista, peloista tai synkkyydestä että musta tosiaan tuntuu että jotain on vialla. Ja tosiaan mieli on ollut viime aikoina normaalia enemmän synkkä ja herkkä, mikä myös viittais siihen että masennus on ollut tuloillaan. Lisäks ruokahalu ja vireystila on ottanut selkeesti hittiä, ja ne on yleensä mun ensimmäiset oireet masennuksen pahenemisesta.

      Tänään päätin syödä välittämättä niin paljon ohjeista ja täysjyväpastan sijaan syön ihan tavallista spagettia. Pyysin miestä myös tuomaan jäätelön kaupasta, koska yks päivä ei voi pilata mitään mutta se voi helpottaa mun oloa, mikä ois tärkeetä nyt myös siks ettei vauvan tarttis tuntea tätä ahdistusta. Kiitos kun sain purkaa ajatuksia ja että ootte olemassa ❤

      • #38061
        Sabrina
        Osallistuja

        Nopeasti otan kantaa, oliko puhetta onko mahdollista että olisi huulihalkio? Toki mahdollista että siellä ei mitään oikeasti ole. Onko teillä kontrollia?

        Juttele neuvolassa olostasi, saat apua ajoissa jos niikseen on🥰💜

        Parempi saada ajoissa masennus hoitoon raskausaikana, että jaksat lapsen synnyttyä.

      • #38063
        kisu
        Osallistuja

        Rakenneultrassa suljettiin huulihalkio pois jo ja uskon että se ois kyllä tullut puheeksi jos sitä olis ollut syytä epäillä. Todennäköisesti tässä oli vaan kyse jostain ilmeestä tai ”roskasta kuvassa”, mutta se tosiaan laukas nää tunteet (toisaalta hyvä, koska muuten niitä ei tulis käsiteltyä ajoissa). Käytiin yksityisellä ns. tutustumisultrassa eli voidaan mennä uudestaan jos halutaan, mutta tässä ei siis tarkotuksena oo kuitenkaan seuloa mitään poikkeavuuksia, ja koska se mun istukka tosiaan on edessä niin näkyvyys ei tästä varmaan kauheesti parane. Täytyy varmaan laittaa neuvolantädille jo vkl aikana viesti, koska jos neuvolapäivänä sattuu olemaan hyvä päivä, en välttämättä sitten ottais puheeks tätä huolta masennuksesta (oon jotenkin sellanen ”no ehkä mä kuitenkin pärjään” -tyyppi, mikä on tosi tyhmää, kun kuitenkin tiedän että tääkin asia on hoidettavissa ja esim. terapiasta on ollut mulle ihan merkittävää apua 🤦🏽‍♀️).

    • #38100
      Sabrina
      Osallistuja

      Huh mitkä pääsiäishulinat ihan perheen kesken, käytiin isovanhemmilla touhuamassa parina päivänä. Eivät asu siis kaukana ja kaikki olemme terveenä. Teki kyllä hyvää poiketa arjen pyörteistä ja viettää perheen kesken aikaa🥰 kivut toki valvottanu sen mukaisestikin yöllä että on touhunnut ja istunut autossa, mutta sen arvoistakin.
      Toissa päivänä olin varma että nyt rupes lapsivettä valumaan, mutta (anteeks yök!) olikin juoksevaa valkovuotoa, onneks.
      Nimittäin nyt aletaan olemaan niillä päivillä, kun jouduin ekasta raskaudesta 5vkon vuodelepoon sairaalaan ja sen pelko on varjostanut jokaista raskautta.
      Onneks puolentoista viikon päästä on se äp käynti, jossa katsovat kohdunsuun tilanteen.

      Ymmärrän Kisu huolesi ja pelko poikkeavuuksista saa mielen mylläämään. Oob huomannut että jollain vauvoilla ei tarvii olla kun vaikka iso mansikkaluomi kasvoissa, niin sitä peitellään ym. Meillä keskimmäisellä korjattu pehmeänsuulaenhalkio,ei siis näkyvää. Mutta sen jälkeen olen molemmissa raskauksissa pyytänyt katsomaan tarkkaan suun alueen että näkyykö mitään.

      Masennuksesta ollaankin jossain vaiheessa keskusteltu, mulla on diagnosoitu toistuva masennus mikä nyt ei ole oireillut 4 vuoteen. Raskausaikana ja varsinki synnytyksen jälkeen hormonihöyryissä tunteet tuntuu voimakkaammilta ja mielestäni herkästi kannattaa tarttua niihin ja jutella, ettei jää sisälle myllertää ja paisu sitten, oli taipumusta masennukseen tai ei.

      Olisko viime vai toissa kerralla neuvolassa pitänyt täyttää isompi voimavarakysely, jossa on siis mielialat, tukiverkot ym ym. Sanoin suoraan että siinä kohti en ala mitään täyttämään kipujen ja valvottujen öiden jälkeen että ei tuu kun sanomista🤣 lähtökohtaisesti kaikki hyvin, vaikka välillä väsyttää ja vi*uttaa ihan urakallakin, mutta ei oo huolta että tässä mitään romahdusta tulis. Tarjottiin myös perhetyöntekijää,tokasin että siivoojaa tarviin ennemmin🙈
      luulen että varsinkin nyt korona aikaan, kun kontaktit on minimissä, on paljon perheitä jotka tarvii enemmän apuja. Kun teen joka päivä jotain pientä niin ei kaikki oo ihan räjähdys. Jos on joku päivä että joudun esim ajamaan enemmän niin se on vaan pidettävä lepopäivä🤷‍♀️

      Tää on hirveen hankalaa kun Kisun tavoin, aattelen että kyllä mä pärjään, on pärjättävä ja pystyttävä ja apua kun huomaa että nyt tarviiki vähän jelppiä jossain 🤦‍♀️

      • #38109
        kisu
        Osallistuja

        Ihanalta kuulostaa teidän pääsiäinen 🥰 tää on ihan kauheen rankkaa kun pitää pysytellä niin omissa oloissa, ja huomaan itekin että ois ihana päästä juhliin tai mihin vaan vaikka oonkin aika kotihiiri normaalisti.

        Mulla on vähän olo helpottanut, ajatusten purkaminen ja itkeminen vei pahimman terän ja oon päässyt sesellaselle normaalin pelon tasolle. Oon päässyt jo yli siitä huolesta että en rakastais lasta jos se ei olis täydellinen, mikä näin jälkikäteen tuntuu myös aivan järjettömältä ajatukselta (täytyy vaan pitää huoli siitä ettei masennus pääse liian pahaksi huomaamatta). Vielä kyllä taustavire on kuitenkin surullinen ja uupunut, eikä se tästä varmaan ihan helposti lähdekään. Nyt on paha kun väsyttää ihan hirveesti, mutta en voi nukkua päikkäreitä että pääsen huomenna ajoissa töihin.

        Tää on alkanut käydä myös fyysisesti ihan eri tavalla raskaaksi kun aiemmin, kohtu painaa jo keuhkoja ja lattialle jääneet asiat saa myös jäädä sinne odottamaan että mies poimii ne pois 😅 bebe painaa myös jatkuvasti lantiossa niin että toosa on jatkuvasti kipee (epäilen myös että oon saanut ekan suonikohjunkin sinne) ja pitkään istuminen ja seisominen on ihan kauheeta. Näitä vaivoja googletellessa luin että joku oli joutunut jäämään saikulle rv 30 tienoilla kun ei pystynyt enää istumaan turvotuksen takia 😳 mun työ on käytännössä istumista, seisomista, kumartelua/kyykkimistä ja nostamista, joista kaks viimeistä oon jättänyt jo aiemmin suosiolla muille, ja tosiaan kaks ekaakaan ei enää houkuttele 😂

        Pienen kamun liikkeet on muuttunut myös astetta jännemmiksi. Viime yönä beibi potki jo niin kovaa, että jos oisin nukkunut jo, oisin herännyt siihen. Säikähdin niin paljon että kirosin ääneen ja pelästytin miehenkin 😂 välillä myös tuntuu kun tyyppi yrittäis kynsiä itteään ulos tai kaivaa jotain mukavaa koloa itelleen. Ja vielä ois kolme kuukautta aikaa kasvaa ja muuttua vielä hurjemmaksi 😬

      • #38115
        Sabrina
        Osallistuja

        Oon myös hyvin kotona olevaa tyyppiä, mutta nyt kun ei oo ollu minkäänlaista vaihtelevuutta arkeen niin oli kyllä luksusta. Nuorinkin on ollu viimeks syksyllä mummulassa yökylässä niin ei oo oikein tässä ollu mitään huokasun hetkeä.
        Älkääkä kivittäkö, rakastan lapsiani ja ei niitä ”tehdä” sitä varten että mummut tai papat hoitaa. Lapsista huolimatta jokainen tarvii joskus omaa aikaa ja jokainen hoitaa asian tavallaan, toiset laittaa yöksi hoitoon aikaisemmin ja toiset muutamien vuosien ikäisenä. Toisille riittää pari tuntia, toisille päivä.

        Toivottavasti Kisu mielesi tasaantuu pian ja huomaat että kaikki onkin hyvin❤
        Kyllä paljon jäädään sairaslomalle hyvinkin aikaisin, oman jaksamisen ja voinnin mukaan. Täytyy suosiolla vaan keventää työtaakkaa mahdollisuuksien mukaan, sitten kun ei pysty enää niin onhan se jäätävä kotiin sitten😊

      • #38121
        kisu
        Osallistuja

        Joo, kyllä se sairausloma on varmasti harkittu päätös jokaisen kohdalla ja todennäköisesti mulla tulee jossain vaiheessa raja vastaan kun en pysty valitsemaan pelkästään kevyitä työtehtäviä. Mutta tää kyseinen vaiva ei tullut ensimmäisenä mieleen kun mietin syitä miks saattaisin joutua jäämään kotiin jo ennen äippistä 😅

        Ihanaa, että pienin viihtyy yökylässä. Uskon vakaasti että se on myös lapselle tärkeetä että pääsee näkemään isovanhempia, toivottavasti pieni pääsee yökyläilemään taas pian! Toivon että myös meidän napero suostuu jäämään hoitoon ja yöksikin isovanhemmille, tosin kaikki asuu melko ahtaasti kerrostalossa 🤔

    • #38158
      kisu
      Osallistuja

      Mitenkäs muilla menee? Mulla oli tänään eka työpäivä loman jälkeen ja olipas rankkaa. Oli aika kiireistä, joten siinä työpäivän aikana ei huomannut niin paljon kuinka paljon se vei mehuja, mutta kun pääsin kotiin ja lähdettiin asuntonäyttöön, alkoi tuntua lonkissa ja häntäluussa ja jaloissa ja alaselässä, että on tullut istuttua 🥴 haluisin niin paljon päästä uimaan, mutta meillä on uimahallit ollut kiinni marraskuusta lähtien eikä muutosta näy. Onneks nyt kotona vähän helpottaa, aion kokeilla myös lämpötyynyä kunhan jaksan nousta ylös lämmittämään sen. Mies on ollut myös tosi ihana viime aikoina aina kun se huomaa, että joku on raskasta tai sattuu tai huolettaa. Se on myös alkanut enemmän hipsutella mun mahaa ja se antaa beibille aina pienen fistbumpin kun tuun kotiin tai meen nukkumaan (luulen että nyt kun pieni tyyppi on jo niin iso että heilumiset näkyy ja tuntuu selkeesti ulospäin, tai koska ollaan ostettu niin paljon pieniä vaatteita yhdessä, tästä on tullut todellisempaa myös miehelle).

      • #38159
        kisu
        Osallistuja

        Ps. Nää tänpäiväset kivut ei oo varmasti mitään verrattuna Sabrinan tilanteeseen, mutta ymmärrän todella hyvin että ne varmaan väsyttää. Tsemppiä siis sinne ja kaikille muillekin, joilla on kipuja, isoja tai pieniä ❤

    • #38160
      Manna
      Osallistuja

      En oo oikein jaksanut kirjotella. Väsymys ja pahoinvointi vie kaikki voimat tällä hetkellä. Lisäks alkaa tuntua, että tää kotona oleminen ja koronan aiheuttamat karanteenit+etätyöt alkaa käydä mielenterveyden päälle, enkä jaksa innostua enää mistään. Haluaisin urheilemaan, mutta kuntosalille en koronan pelossa uskalla mennä ja uimahallit täälläkin kiinni. Eli joo: pientä masennusta havaittavissa täällä myös (ja masennustaustaa löytyy ennestäänkin). Palasin myös tänään töihin 2 viikon sairausloman jälkeen ja saa nähdä kuinka monta päivää jaksan ennenkuin on haettava uudelleen saikkua, kun mun työnteosta taitaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä 🙈

      Ens viikolla olis nt-ultra, mikä jännittää aika tavalla, kun en oo dopplerilla löytänyt pariin päivään, kuin yhden sykkeen. Tokihan molemmat voi siellä vielä olla ja toinen vaan aina väärin päin, mutta eipä näitä tiedä (ja en erottanut sykkeitä, niin en tiedä edes kumman syke siellä aina kuunnellessa kuuluu) 🤷🏻‍♀️

      Anteeks kauhea valivali – kirjoitus! Ehkä palailen tänne, kun saan mielen vähän paremmaks! ☺️

    • #38162
      Sabrina
      Osallistuja

      Höps Kisu, jokaisella oma kipukynnyksensä ja tuntemuksensa, ei voi vertailla🤭
      Ja omalla touhuamisella pystyn jotenkin vaikuttaa kipuiluun, olipa järkevä tänään raivosiivota päivällä, ajaa, käydä kaupassa ja neuvolassa, kantaa raskaita ja siivota vähän lisää. Oma vika 🤷‍♀️

      Voi Manna jaksamisia!❤ ymmärrän kyllä että kaikki tuo alkaa kuormittamaan. Saatko parannettua mieltä luonnossa, musiikilla tms? Onko ystäviä kenelle jutella? Tänne vaan purkamaan tuntemuksia jaksamisen mukaan, jos helpottaa yhtään.
      Nuo sydänäänet on varmasti haastavat ja voi aiheuttaa päänvaivaa, mutta taitaa kotona olla vähän hankalempaa ne alkuun erottaa ja löytää.

      Mulla oli neuvola, kaikki kunnossa mutta mulla on niin iso olo, paino (ylläri) nousussa, hb laskussa, oli 105. Koitan nyt popsia sitä rautaa🙄
      Mutta melko pullukka olo, nyt tullu 11-12kg lisää.

      • #38171
        kisu
        Osallistuja

        Ah, toki vertailu on yleensä turhaa, mutta mä saan sentään vielä nukuttua ja en oo tarvinnut särkkäriä (eikä tää oo kestänyt vielä ikuisesti, onneks), eli helpompi tilanne täällä vielä. Mutta sen verran ikävää on jo nyt että sympatiat kaikille kipuilijoille tasapuolisesti 🐧

        Mulla on huomenna neuvola, jännittää vähän missä mennään sf-käyrällä. Ja isolta on alkanut tuntua täälläkin, vaikka omasta mielestäni näytän välillä vieläkin samalta kun ennen raskautta 🙈 mutta ei kai se oo ihmekään jos masu on jo vähän iso, kun meidänkin tyypit on yli 30 senttisiä ja painoakin pitäis olla jo kilon molemmin puolin, kyllähän sellanen pötkylä tarvii tilaakin 😅

      • #38174
        Sabrina
        Osallistuja

        Täällä mennään yläkäyrällä, enkä totisesti näytä lähellekkään siltä miltä ennen raskautta 🤣🤣 olikohan 26cm sf mitta, pari kolme senttiä tullu kolmessa viikossa 😳 oon muutenki tosi lyhyt niin oon semmonen kävelevä pallo.
        Neuvolantäti lohdutti, että enkös oo aina saanu kilot pois raskauden jälkeen, niin kyllä onnistuu nytkin🙈🙈 enkä oo siis mikään urheilullinen, vaunujen kans toki tuli päivittäin käveltyä.
        Lisäks viime syksynä hurahdin marjastukseen! Siinä tuli vahingossa liikuntaa. Käytiin monen monta kertaa naapurim kanssa, meinas itku tulla kun mustikoita ja puolukoita jäi metsään, mutta kun pakkaset oli ihan täynnä🤦‍♀️
        Ootan ihan hulluna taas että pääsee syksyllä ja toivon hyvää marja vuotta 🤗 äitille myös keräsin varmaan 20L puolukoita.
        Lisäks ootan kun kuuta nousevaa, että saan nauttia lasin jos toisenkin viiniä, siihen on tosin pitkän pitkä aika vielä😅😅

    • #38182
      Heinä
      Osallistuja

      Varasin ylimääräisen ultran sinne noin 28 viikolle. Rakenneultrasta alkaa olla jo sen verran aikaa, että pitää päästä tässä välilläkin näkemään, onko kaikki hyvin. Liikkeitä onneksi tuntuu tasaiseen tahtiin, joten luottavaisin mielin olen kuitenkin pystynyt olemaan.
      Sokerirasituskoe oli viime viikolla ja siinä arvot oli onneksi hyvät. Muutenkin vointi on edelleen hyvä, pystyn liikkumaan edelleen aktiivisesti ja nukkumaankin pystyn hyvin lyhyitä aamuyön valvomisia lukuunottamatta.

      Hankintojen tekeminen on jatkunut tasaiseen tahtiin ja suurin osa hankinnoista alkaa jo olla tehtynä. Toki kaikkea pientä vielä puuttuu, mutta niitä hankin sitten lähempänä. Vaatteita olen ostanut käytettynä jo ihan liikaa, koska en vain pysty vastustamaan vastaan tulevia söpöjä vaatteita😊

      • #38197
        Sabrina
        Osallistuja

        Mullakin sattuu rv 28+ tuo ultra, tosin siinä ei katsota kun pakolliset tarkistukset. Tai riippuu lääkäristä, toiset kattoon just ne mitä pitää, viimw raskaudessa lääkäri näytti kaikki läpi ja katsottiin vielä 3D (?) Ja sain sitten kuviakin,mitä käsittääkseni yksityisellä saa ja katsotaan. Kiva kuulla että vointisi on hyvä🥰
        Mulla on vielä vauvan vaatteet laatikossa odottamassa pläräämistä ja pesemistä🙈

    • #38210
      kisu
      Osallistuja

      Tultiin just neuvolasta. Sain purettua huolia ja masennusoireilun takia pääsen joko terapeuttisen vauvaperhetyön piiriin tai neuvolapsykologille. Hemoglobiini oli tiukasta rautakuurista huolimatta laskenut 104:ään ja joudun nyt vielä labraan sen kanssa huomenna tai ens viikolla. Ei ihme että väsyttää 😴😴 myös sairausloma otettiin puheeksi (koska tän lantionseudun kipuilun kanssa alkaa olla haasteita ja istuminen ja seisominen pahentaa tilannetta) ja nyt täytyis vaan olla yhteydessä työterkkariin kun neuvolalääkärin aika ois mennyt vasta kuun loppuun. Nyt alkoi tulla vähän paniikki, että miten saan ohjeistettua sijaiselle kaiken mitä teen. Onneks alotin jo tammikuussa tekemään listaa vastuista ja tehtävistä joita hoidan, niin on edes jotain jo valmiina.

      Nyt en enää näytä siltä kun ennen raskautta, vaan ainakin tänään maha on ollut ihan jo vauvamahan näköinen. Katoin jossain vaiheessa tänään kävellessäni alaspäin ja sillon huomasin, että kappas vaan, nyt se on kasvanut 😅 mulla tosiaan oli lähtötilanteessa jo ihan tukeva vyötärönympärys ja koska radin takia oma paino on tippunut, bebe yksiöineen on vaan täyttänyt sen tilan pikku hiljaa (maha siis on toki ollut koko ajan, mutta nyt se on pullistunut lähtötilanteesta vähän yli ja pyöristynyt). Painoa oli tullut neuvolantädin mukaan 300g edelliseen verrattuna, mikä on ihan hyvä kun ennen raskautta oli kuitenkin 10 sellaista kiloa, joista vois luopua ihan huoletta.

      Vähän huolettaa kun sekä viime viikolla ultrassa että nyt neuvolassa vauvan sydänäänten kuuntelu tuntui niin vaikeelta ja kumpikaan ei ollut tyytyväinen tulokseen ekalla yrittämällä. Syke kyllä kuului ja lopulta molemmat tädit oli niihin tyytyväisiä, mutta kun tosiaan ne äänet kuitenkin löytyi heti niin tulee pieni paniikki että niissä on jotain vialla. Uskon kyllä että jos ois syytä huolestua, siitä ois sanottu ja oisin varmaan saanut lähetteen äitiyspolille, eli yritän tässä nyt vaan olla rauhassa sen suhteen. Onneks väsyttää niin paljon että unohdan kaiken hetkessä, niin tääkään ei jää vaivaamaan kovin pitkäks aikaa 😅

      Heinä, mulla on ihan sama ongelma, ettei niitä söpöjä pieniä vaatteita voi jättää sinne kirpparille. Meillä on varmaan jo 10 bodya koossa 62 (housuja sen sijaan ei oo ollut niin kiva ostaa ja niitä onkin ehkä vaan viidet) 🙈 sitterin lisäksi ei oo vielä tehty mitään tarvikehankintoja, vaikka toki vaunut on valittu ja pinniksiäkin aina välillä katellaan Torista. Asunnon suhteen ollaan jo siinä pisteessä että etsitään myös vuokrakämppiä ja tänään tuli myös puheeksi että pitää alkaa valmistautua myös siihen että jäädäänkin tähän ja miten tässä selvitään (vauvalle ja pinnikselle on kyllä tilaa, mutta pääsenkö mä enää kuukauden päästä noita portaita ylös on myös hyvä kysymys (😂), ja sitten on tosiaan se ongelma niiden vaunujen raahaamisessa 🤔).

      • #38226
        Sabrina
        Osallistuja

        Mitä rautaa syöt? Mulla om vaan äippävitamiini ja semmonen purutabletti, mun maha ei vaan kestä mitään esim ferrodania. Nyt oli sen 105, koitan nyt vaan muistaa ottaa nuo🙄 neuvolantäti sanoki hyvin, että muistanko antaa lapselle d vitamiinin. Sanoin että joka ikinen aamu sen annan, tokas siihen että huolehdippas omat varastot kuntoon siinä samalla🤣 miks on niin vaikee muistaa.

        Oman voinnin mukaan tottakai sitten sairaslomalle,voihan sitä mennä sitten takaisin jos olo helpottuu🥰

        Kyllä ne herkeästi ottaantuvat jos on pientäkään huolta äidin tai vauvan voinnista!🤗

        Täällä on alkanu vaivaamaan joka päivänen hikka vauvalla, maha hytkyy hirveesti 🤣 vielä tuosta mahasta, mä en nää enää omia varpaita kun katson alaspäin 😳😳

      • #38229
        kisu
        Osallistuja

        Mulla on sellanen rauta kun Sideral, se imeytyy maksasta niin sopii ilmeisesti hyvin myös niille joille tavalliset rautatabletit aiheuttaa vatsaoireita. Mä jouduin lopettamaan sen äippävitskunkin siks kun maha ei kestänyt sitä pientä määrää rautaa siinä, mutta tää on sopinut ihan hyvin. Huomasin eron alle viikossa sillon kun alotin ja nytkin tuntuu jo kahden ekstra-annoksen jälkeen vähemmän kuolemanväsyneeltä, mutta nyt tietty jännittää että mihin se kaikki rauta menee jos ei kerta nouse hb. 🤔 meen ens viikolla labraan, katotaan verenkuvan lisäks ferritiini ja tulehdusarvot, toivottavasti siellä ei tuu mitään yllätyksiä. Hinta on kyllä aika suolanen, 30 annospussia maksaa päälle 25e ja nyt kun otan niitä kaks, se tekee 50e kuussa.

    • #38225
      Lumi
      Osallistuja

      Vissiin oon ollu liian pitkään kirjoittelematta omia kuulumisia, kun en enää meinannut päästä kirjautumaan sisään🙈 Puhelimen päivitys oli näköjään poistanut tallennetut tunnukset. Mukavaa se on aina silti lueskella toisten kuulumisia🙂
      Minulla hyperi vihdoin 13 viikon kulmilla hellitti ja pystyin aloittaa liikkumisen kunnolla. Minulle liikkuminen on puoli elämää, joten oli mahtavaa saada aloittaa hiihtäminen ja lenkkeily parin kuukauden varomisen jälkeen. Liikkumisen iloa jatkuikin useampi viikko, kun muutoinkin voin tosi hyvin.
      Vähän ennen 20 viikkoa alkoikin sitten supistukset ihan rytinällä, ja siitä saakka oon joutunut himmaamaan kovasti. Pari viikkoa meni ensin ihan levossa, välissä pari viikkoa töissä (jonka jälkeen aina illat pötköllään) ja nyt sitten oon käytännössä kesälomaan saakka sairaslomalla.
      Ei tullut kauhean yllätyksenä aikainen supistusten alkaminen, kun esikoiseltakin alkoi puolivälin jälkeen, mutta kauheesti olin toivonut että nyt ei menisi samaa rataa.
      Vauvalla kuitenkin edelleen kaikki hyvin, kasvaa ja on mahdottoman aktiivinen tyyppi.
      Lippu on onneksi pysynyt enimmäkseen korkealla😀 Ihan joitakin monttupäiviä on ollut, kun on ollut epätietoisuutta et minkä verran uskaltaa liikkua ja pelkoa, et synnytys alkaa aivan kesken kaiken, ja varsinkin et ite aiheuttaa sen. Olen kuitenkin yllättänyt itsenikin, kuinka hyvin oon sopeutunut tilanteeseen ja osannut nauttia siitä, että vauva voi hyvin. Mieheni on ollut uskomaton tuki, tsemppaaja ja huolehtija.
      Me on oltu kauheen varovaisia hankintojen suhteen. Viime viikolla sentään laitoin äitiyapakkaushakemuksen ja paljon on tietysti katseltu ja vertailtu rattaita, kantokoppia ym. Yhtään vaatteita en ole vielä ostellut, vaikka joka päivä niitä kattelenkin🙊

      • #38227
        Sabrina
        Osallistuja

        Ymmärrän pelkosi, mulla ensimäinem meinasi lähteä syntymään rv 27+ ja olinkin sairaalassa 5vkoa vuodelevossa. Nyt ollaan samoilla ajoilla, mutta toivottavasti tässä pysytään kaks kuukautta vielä yhdessä kasassa. La siis 3.7, mutta tervetuloa kun kesäkuu vaihtuu🤣
        Seurataanko sulla kohdunsuun tilannetta? Mullaki supistelee aikalailla päivittäin, välillä vähemmän ja enemmän kipeästi. Jos niitä selkeesti tulee useampi niim suosiolla juon litran jos toistakin nestettä ja otan särkylääkkeen..
        Ihanaa että sulla on mies siinä tukena, helpottaa omaa pelkoa varmasti paljon🥰

      • #38228
        Lumi
        Osallistuja

        Toivottavasti sullakin Sabina pysyy vielä piiitkään vauva turvassa!
        Mä ainakin niin toivoisin, että vauva pysyis ainakin 36 viikolle saakka masussa turvassa ja sais sitten syntymän jälkeen heti syliin. Hänestä on tullu meille jo niin äärettömän rakas, että ois kamalaa laittaa johonkin keskoskaappiin viikkokausiksi. Vaikka toki sekin hyvä, että näilläkin viikoilla nykyään vauvat usein selviävät.
        Oon onneksi päässyt hyvin polille seurantaan, mut silti ehtii aina pelätä, että jos nyt onkin ihan liikaa edennyt. Tällä viikolla kun oli kontrolli, niin kohdunkaula oli sentin lyhentynyt ja vähän pehmentynyt edellisestä tarkistukseta.
        Tällasellaan kun pysyis, että saa kotona silti olla, niin eipä tässä hätää🙂

    • #38233
      ananas
      Osallistuja

      Onko kenelläkään kokemusta mistä johtuu alkuraskauden matala verenpaine ja korkea syke. Sydämen tykytys. Ilmeisesti on yleistäkin, mutta mietin, voiko olla vakavaa? Onko kenelläkään ollut vastaavaa ja ollut lääkäriin yhteydessä?

      Lisäyksenä vielä, että hemoglobiini ja ferritiini pitäisi olla hyvät, enkä usko, että olisi vielä laskenut radikaalisti.

      • Tätä vastausta muokkasi 1 viikko, 5 päivää sitten ananas.
      • #38241
        Lumi
        Osallistuja

        Mulla on, Ananas, ollut tän raskauden aikana juuri nuo matala verenpaine, korkea syke ja paljon rytmihäiriöitä. Raskauden alkaessa kun hyper oli pahimmillaan, verenpaine huiteli todella korkealla, normaalistikin mulla on korkea verenpaine ja oon joutunut sitä vuosikausia seuraileen.
        Mut sitten kun hyperin pahimmat oireet hellitti, verenpaine putosi alemmaksi kuin mulla ikinä ja pysytteli yli raskauden puolivälin hyvin alhaalla. Ja syke about 15 korkeampi kuin normaalisti.
        Oon tietysti lääkärissä ja neuvolassa vähän kysellyt, et onko normaalia, et verenpaine putoaa näin alas ja syke jatkuvasti korkee, niin kuulemma on ihan tavallista alkuraskaudessa. Vissiin jos raskauden puolivälin jälkeen verenpaine kauheen alhainen, niin sillä sit jotain tekemistä vauvan kasvamisen kanssa ja sen takia enemmän kiinnitetään huomiota. Mä oon nyt huojentuneena huomannut parin viikon ajan, että verenpaine pysytellyt vähän lähempänä sitä mun normaalia (rv nyt 24+3).
        Rytmihäiriöistä tulin sivumennen maininneeksi neuvolassa, että ovat lisääntyneet hurjasti raskauden alettua. Mulla on ollut jonkun verran ennen raskauttakin. Nooh, neuvolan terkkari huolestui asiasta ja passitti äitipolille, jossa arveltiin, että todennäköisesti ovat hyvänlaatuisia lisälyöntejä. Laittoivat kuitenkin varalta konsultaatiopyynnön kardiologille ja juuri viime viikolla kävin kunnon tutkimuksissa. Sydämestä ei löytynyt mitään vikaa, joten myös kardiologi piti hyvälaatuisina lisälyönteinä. Hän selitti, että joskus joillakin raskausaika vaan lisää voimakkaasti rytmihäiriöitä, vaikka ei olisi mitään vikaa sydämessä. Syytä ei oikein tiedetä.
        Paljon sulla, Ananas, raskausviikkoja?

    • #38239
      Sabrina
      Osallistuja

      Täytyypäs Kisu tutustua tuohon, olisko parempi. Nyt käytössä olevassa on 14mg rautaa+ äippävitamiini oliko 20mg.

      Lumi, mullakin katotaan ensiviikoööa kasvukontrollin yhteydessä, just kun eka meinas syntyä sillon pienillä viikoilla ja nuorin syntyi 36+3. Mulla oli semmonen kuva että salista suoraan viedään pois ja kaappiin ja ja ja.. alkuviikosta painoarvio oli 2,9kg, salissa veikkasivat 2,5kg. Syntyi sitten loppuviikosta ja painoa olikin 3kg100g ja pituutta 48cm. Normaalisti sain rinnalle eikä lastenlääkärin tarvinnu käydä kun kaikki meni hyvin.

      Paljon sulla on Ananas ollu rr? Ne voi melko matalatkin olla alkuraskauden aikana,onko huonoa oloa, pyörryttääkö tms? Mulla on tykytyksiä, ollu vuoden verran jotka todettiin hyvälaatuisiksi rytmihäiriöiksi holterilla. Niitä tulee jos oon superväsy tai jännitän ihan hulluna. En kuitenkaan laskisi paniikkikohtaukseksi, kun ei mua ahista tai mitään kun niitä tulee.

    • #38240
      kisu
      Osallistuja

      Mulla nous syke kanssa heti alussa, normaalisti leposyke alle 60 ja raskausaikana ollut jotain 70+. Luulisin että liittyy lisääntyvään veren määrään, mutta en osaa kyllä sanoa varmaksi. Mulla on myös normaalisti melko matalat paineet, joten sekin on tuttua, mutta se on raskausaikana ollut oikeestaan vaan hyvä niin ei oo vaaraa että nousis liian korkeaksi. En siis osaa auttaa tai kertoa pitääkö huolestua, mutta jos helpottaa yhtään niin mulla oli tosiaan aika sama tilanne 🙂

    • #38244
      ananas
      Osallistuja

      Viikkoja n.6+. Verenpaine oli siis ihan ”normaali”, mutta mulle tosi matala 110/65. Pulssi oli 100. On tosiaan rytmihäiriöitäkin. Nuita on tullut ns. kohtauksittain. Hieman hömelö olo ja noustessa helposti pyörryttää. Minulla muuten taipumusta korkeaan paineeseen, joten todella outoa!

      • #38250
        Sabrina
        Osallistuja

        https://www.duodecimlehti.fi/duo98924 en olisi huolissaan, mutta tuntuuhan se ikävältä,mulla normaalistikin syke 90-100, mutta sitä ei aleta lääkitsee koska yöllä on normaali, niin laskisi sitten sitäkin. Tarvittaessa oon ottanu propral nimistä lääkettä.
        Jos kovin huoli herää niin ehdottamasti neuvolaan yhteys 🥰

      • #38251
        ananas
        Osallistuja

        Vielä en varsinaisesti ole ollut huolissani vaikka ikävältä todellakin tuntuu, mutta on kuitenkin mennyt ohi. Googlauksen perustellaakin sai sen käsityksen, että varsin yleistä.

        Mutta tiedättehän te kun ajatukset lähtevät laukalle tässä muutoinkin herkässä tilanteessa 😂 esimerkiksi sisäinen verenvuoto tai muuta dramaattisesta. Joo tiedän, ihan älytöntä. 😂

        Ensi viikolla on tapaaminen lääkärin kanssa, otan siellä puheeksi ellei tilanne tavalla tai toisella pahene selvästi ennen sitä.

      • #38255
        Sabrina
        Osallistuja

        Google ja keskustelupalstat on kyllä vihoviimeisiä mistä alkaa ”diagnoosia” etsimään kun löytyy vaikka mitä potenssiin sata kun vielä mielikuvitus laukkaa🙈
        Mielelläni otan kantaa asioihin ja kertoa oman kokemuksen mukaan ym, mutta ei missään nimessä oo niihinkään luottamista täällä netin ihmeellisessä maailmassa.
        Jos se tykyttely ei vaan lopu, niin sehän on akuutti juttu sitten. Mulla esim lyö muutaman lisälyönnin eikä jää päälle.

    • #38256
      kisu
      Osallistuja

      Vauvan hikka! Miltä se tuntuu? Mulla on ollut jonkin aikaa sellasta että vauva melkein tärisee, tulee tosi nopeita nykäyksiä/potkuja muutama putkeen, mutta eilen oli ihan alavatsalla sellanen vähän rauhallisempi, ehkä aikuisen sykkeentahtinen naputus. Unohdin kysyä asiaa neuvolassa, mutta googlettelun perusteella vauvan tärinä on yleistä ja saattais liittyä esimerkiksi siihen että pieni pissii ja nojaa just sillon kohdun seinään. Musta se tuntuu siltä kun joskus oikein syvään hengittäessä tai haukotellessa tulee vähän sellanen nykivä tunne. Toisaalta vauvelin hikkaa kuvattiin jossain vasaran naputukseksi, joka on mun mielestä nopeampi kun se eilinen 🤔

      Tänään on sitten taas supistellut, just kun sanoin neuvolassa ettei sitä oo enää tapahtunut pitkään aikaan. Onneks on pääasiassa kivuttomia tai suhteellisen lempeitä, vaan yks vähän ikävämmän tuntunen on ollut. Tänään oli muilta oloilta ihan hyvä vointi, niin menin ehkä reuhtomaan vähän liikaa 🤦🏽‍♀️

      Eilen illalla myös huomasin että on alkanut tihkua maitoa. Söin iltapalajäätelöä ja ensin luulin että oon vaan kuolannut vahingossa kun paita oli vähän märkä, mutta sit huomattiin että paita on märkä myös toisen rinnan kohdalla 😅 viimeistään siinä vaiheessa, kun nukkumaan mennessä piti laittaa pyyhe rintojen alle kun toinen rinnanpää oli ihan märkä, jouduin toteamaan että ilmeisesti meijerituotanto on käynnistynyt. Viikonlopun agendalla on jonkunlaisten liivinsuojien valmistelu 😂

      • #38258
        Sabrina
        Osallistuja

        Semmosia tasasia nytkähdykyksiä tulee hetken aikaa,kyllä ne sit tunnistaa😊 tai oppii tuntemaan kun useammin semmosia hetkiä on ollut🤗

        Mulla on alkanu tulee semmosia viiltäviä alavatsakipuja, jotka kestää hetken mutta ei supistele samalla. Siellä varmaan venyy ja paukkuu paikat😳
        Onneks on äp käyntejä niin osaa olla jotenki rauhallisin mielin näissä kivuissa ja oloissa, kun siellä kontrolloidaan tarkasti kuitenki.

    • #38261
      minsqu
      Osallistuja

      Minäkin kirjoittelen jälleen. 😀 Kolmatta viikkoa erityisäitiysvapaalla. Rentoa meininkiä ja käsitöitä. Olen tehnyt silikonihelmistä tuttinauhan ja imetyskorun, ja ommellut vanhoista kankaista ja vaatteista pieniä vaatteita. Nukuttua tulee hirveästi. :’D

      Liekö käsitöistä tai puhelimen käytöstä johtuvaa, kun käsiä tulee pidettyä koholla, tai jostain vatsanahan venymisestä, mutta oikeanpuoleinen kylki on tässä välillä ollut kipeä heti rinnan alapuolelta. Lihaskipua ilmeisesti, vähän kuin olisi lihaspistos jäänyt päälle. Panadol ei oikein ole auttanut. Onneksi ei ole jokapäiväistä. Suonenvetoja tulee magnesiumista huolimatta.

      Vauva touhuilee mahassa omiaan. Välillä täälläkin tuntuu, että maha tärisee tietystä kohtaa. 😀 Joskus tuntuu, että siellä yritetääm kaivautua jonnekin. Välillä tuntuu kuin siellä pyrähtelisi pieni lintu. 😀 Hän tekee jonkin verran äkkinäisiä ”sähähdyksiä.” Silloin kyllä ollaan ihan hiljaa paikallaan kun mieheni tai äitini yrittää kokeilla mahan päältä potkuja.

      • #38262
        Sabrina
        Osallistuja

        Ihana kuulla sustakin!🥰❤
        Olisipa itsellä yhtään kädentaitoja, tulisi varmaan jotain tehtyä myös.
        Tuttua oli jossain vaiheessa tuo, että kun joku perheestä koittaa liikkeitä niin stoppia samantien🙈

      • #38268
        kisu
        Osallistuja

        Haha, myös täällä yritetään välillä kaivautua johonkin 😄 ja välillä tuntuu kun pieni käsi yrittäis taputtaa tai silittää mua sisältä päin. Meillä oli pitkään myös niin, että heti kun mies laitto käden mahan päälle missä oli just ollut hirvee möyrinä, tyyppi pysähtyi totaalisesti. Harmillista vaan se ei enää toimi ainakaan nukkumaanmenoaikaan, kun pitäis saada riekkuja rauhottumaan että mä saan nukuttua 😴

    • #38302
      minsqu
      Osallistuja

      Nyt kyselisin teiltä yhdistelmävaunusuosituksia 😀 D: Ollaan aivan pihalla merkkien ja mallien valikoimassa. Mies ei halua maksaa kallista hintaa vaunuista, kun hänen mielestään 300 e vaunut ajaa saman asian kuin tonninkin vaunut.
      Vähän meidän kriteereitä:
      -isohkot renkaat, ei pieniä eturenkaita
      – renkaat pyörii, mutta saa myös lukittua
      – kulkee hyvin vaihtelevassa maastossa ja lumisohjossa
      – ei mielettömän raskaat, muttei ihan pienet rimpulatkaan
      -yksinkertaiset taittaa kokoon ja kasata
      – (ratasistuinosan saa käänettyä myös naama menosuuntaan kun lapsi on isompi)

      Jos teillä olisi jotain vaunujen nimiä heittää, niin pystyn helpopsti googlaamaan. 😀

      • #38303
        taika
        Osallistuja

        Me päädyttiin ihan samoilla kriteereillä Britax smile 3:n. Maksoivat sen tonnin kaikkien härpäkkeiden kanssa, mutta itse koen olevan sen arvoista, vaunut kuitenkin menee sen 3-4v ja ovat luultavasti tärkein varuste arjessa vauvan kanssa.

        Nuo on tosi helppo koota ja kasata ja turvakaukalo menee suoraan vaunuihin kiinni 🙂

      • #38304
        kisu
        Osallistuja

        Meillä sama, Britax Smilet on 95% todennäköisyydellä meidän valinta. Vaihtoehtona olis Cybexin Priamit, mutta ne maksaa 1400e ja mies on sitä mieltä että se on jo liikaa (vaikka vaunut onkin tulossa lahjaksi eikä itse siis makseta). Eniten mua harmittaa ettei Smileissa oo yhtä kivoja värejä 😅

        Ora-merkkisiä vaunuja jotkut kanssa kehui paljon kun tein tutkimustyötä, mutta en kyllä tiedä niiden hintaa. Stokken jotkut vaunut täytti mun mielestä myös kriteerit, mutta ne tuntui jotenkin rimpulalta kun käytiin koeajolla vaunukaupassa. Bugaboot taas tuntui kun työntäis tankkia, mutta ne on taas kalliimmasta päästä (suositut ja tykätyt tosin).

        • #38307
          taika
          Osallistuja

          Mulla on se onni, etten tykkää noista missä on tosi iso ja korkea se koppaosa kuten bugiksissa ja ora-vaunuissa niin helpotti valintaa kun ei tehnyt niitä mieli edes testata 😂

    • #38305
      minsqu
      Osallistuja

      Mä mietin noissa britax smile 3:ssa, että onko niissä ne pienet eturenkaat jotenkin kulkua haittaavia? Jotakin moitetta niistä luin.

      Toi Ora vaikuttaisi todella kivalta, harmi, ettei niitä oikein taideta myydä käytettynä.

    • #38306
      taika
      Osallistuja

      Mun siskolla noi on kyllä rullannut ihan hyvin, en oo kuullut valitusta 🙂 etupyörät saa lukittua niin kulkee sohjossakin, ei ne eturenkaat musta kuitenkaan niiin pienet ole 🙂

    • #38308
      Lumi
      Osallistuja

      Meillä on myös Smile 3 ollut vahvoilla, mut juuri tuon maastokelpoisuuden vuoksi mietitty kovasti NXT 90:ä. Smile 3 on niin kivan kokoinen ja kevyt, mut me kun liikutaan tosi paljon metsäpoluilla, niin vähän kuitenkin mietityttää. Hartanin Topline S kiinnostaisi myös kovasti, mutta niissä taas mietityttää se kun joutuisi ”sian säkissä” tilaamaan suoraan Saksasta pääsemättä kokeilemaan.

      • #38309
        taika
        Osallistuja

        Joo meillä noi nxt90 oli toinen vaihtoehto! Ne oli ihanan jämäkät ja tukevat😍

    • #38336
      kisu
      Osallistuja

      Täällä rv 28+0 ja jäin nyt saikulle ainakin viikoksi, ehkä kahdeksi tai jopa loppuajaksi, katsotaan vähän miten tää kipuilu jatkuu. Oon koko viikonlopun lepäillyt ja tänään olin aamusta noin 3 tuntia pystyssä (lähinnä lääkörikäynnin ajan) ja sen jälkeen on ollut vaikee päästä sängystä ylös ja vaihtaa kylkeä, jopa kävely on tehnyt pahaa. Lääkäristä jäi aika ikävä fiilis, meillä ei ollut neuvolalääkärille aikoja moneen viikkoon niin piti mennä terveyskeskukseen ja siellä oli vastassa mieslääkäri, joka ei kuunnellut mitä yritin kertoa, tarttui aivan eri asioihin kun miksi tulin sinne, neuvoi täysin vastoin neuvolasta saatuja ohjeita esim. syömistä ja sai vielä huolestumaan veritulpasta ja raskausmyrkytyksestä. Ihmetteli miks on niin kauheen korkea syke (alhainen hb, pakko käyttää maskia vaikka vaikea hengittää muutenkin kun napero majaili aamulla keuhkojen päällä ja raskaus nostaa sykettä muutenkin) mutta ei edes sanonut mikä se syke oli. Käski varata neuvolasta ajan ekg:hen, koska ei kokenut sitä terveyskeskuksen tehtäväksi vaikka aivan varmasti meen samaan paikkaan neuvolankin lähetteellä (oisin voinut hoitaa nyt yhdellä käynnillä sen sijaan että tän lisäksi käyn neuvolalääkärillä ja sitten meen uudestaan sinne terveyskeskukseen missä tänään olin). Huoh. Kannassa kuitenkin lukee että oon hyvävointinen pientä kipuilua ja hengenahdistusta lukuunottamatta ja että happisaturaatio hyvä. Kaiken huippu oli se että se sanoi vielä suoraan ettei osaa ottaa kantaa häpyliitoksen kipuihin tai siihen alapään turvotukseen, että ei oikein tiedä niistä mitään. Tuli kyllä just sellanen olo että jos tää lääkäri on vastassa synnärillä, mä ilmotan bebelle että ei saa tulla vielä ja me lähdetään nyt hetkeks kotiin (onneks olin siis terveyskeskuksessa enkä äippäpolilla).

      Nyt oon sit nukkunut päikkärit, kattonut vähän Netflixiä ja pohtinut hankintoja. Etsiskelen tällä hetkellä kantoliinaa ja -reppua, vaatteiden selailu on ollut nyt vähän tauolla kun en oo saanut kuvattua mitä meillä jo on (ollaan osteltu kaikkea niin sokkona että meillä ei oo varmaan yhtään yhteensopivaa settiä). Pinnistä ollaan myös tutkailtu ja vaunut pitäis jossain vaiheessa laittaa tilaukseen. Tällä viikolla ajattelin myös tehdä listan sellaisista vaatteista ja tarvikkeista jotka pitää hankkia jos ei oteta äitiyspakkausta ja tutkia millaisilla hinnoilla niitä sais kirpparilta (vielä vähän kahden vaiheilla, mutta mun äiti oli taas viikonloppuna ostanut ”pari yöpukua” eli neljä tai viis vaatetta, jotka on kaikki sitä kokoa jota on muutenkin jo 3000 🤦🏽‍♀️).

      Nyt on ihan hyvä mieli aamun ikävästä reissusta huolimatta (ja onneks labrassa oli tosi ihana työntekijä, joka kysyi multa kesken näytteenoton onko kaikki hyvin kun olin ehkä vähän huonovointisen näköinen ja hiljainen) 🙂

      Mites muilla on mennyt viikonloppu?

      • #38351
        kisu
        Osallistuja

        Jahas, neuvolan puhelinpalvelusta soiteltiin ja selvisi että ferritiini on 5 😳 hb sentään jo 117, mutta tollasilla varastoraudoilla sillä ei kyllä oo varaa tippua. Nyt odottelen th:n soittoa, että miten tästä jatketaan, riittääkö rautalisä vai tarvitaanko tiputusta. Herää vaan kysymys että kuinka reipas olisin jos rauta-arvot ois kunnossa, kun nytkin tuntuu ihan normaalilta 😂

    • #38381
      Sabrina
      Osallistuja

      Moikka! Tänne ei mitään uutta ja ihmeellistä. Kipuilu jatkuu🙄
      Vkl iski joku kärpänen ja pesin vaatteeita 56cm-68cm ja laitoin paikoilleen 😅

      Kontrolliki oli,kaveri painaa jo 1,4kg😳😳 kyllä, hän on vielä pieni, mutta silti iso 😂
      Oli kyllä täälläkin niin v*ttupää lääkäri että meni hermo. Nyt oli niin lääke-sekä käynnistysvastainen tapaus että sivuutti kyllä kaiken mitä sanoin tai kysyin.
      Kk päästä taas kontrolliin, jospa olisi toinen lääkäri vastassa.

      Vaikka on supistellu paljon, niin onneks ei oo tehny mitään kohdunsuun seudulle🙏

    • #38382
      minsqu
      Osallistuja

      Se on kyllä inhottavaa jos tulee tympeän oloisia lääkäreitä tai hoitajia vastaanottokäynneillä.
      Olin tänään neuvolassa, menossa on vko 26+2. Neuvolan hoitaja suositteli minulle kanssa sokerirasituksessa käyntiä. Ajattelin, ettei sinne tarvitsisi mennä. :’D No, suhtaudun siihen uteliaasti, kun ei ole omakohtaista kokemusta asiasta. Mulle on tullut painoa tähän hetkeen mennessä jo kohta 8 kg. Yritin vähän kysellä syytä tähän sokerirasitukseen, mutta hän sanoi, että suosittelee sitä melkein kaikille.

    • #38383
      kisu
      Osallistuja

      Mä oon ymmärtänyt, että sokerirasitus tehdään kaikille yli 25-vuotiaille (ja myös alle, jos ei oo normaalipainoinen) automaattisesti, ainakin ensisynnyttäjille. Siihen varhaiseen rasitukseen joutuu jos on sukurasite tai edellisessä raskaudessa todettu radi. Nyt 3kk myöhemmin voin sanoa että se ei ollut niin paha kun luulin (meillä on kaveripiirissä ”hätäpatukka”-konsepti, koska en kestä nälkää yhtään, ja ajatus 12 tunnista syömättä oli tietysto kamala). Pahinta oli kuitenkin se väsymys mikä siitä tuli, mutta sekin johtui siitä radista. Siitä itse asiassa tiesinkin, että diagnoosi tulee. Oon myös ohan ilonen että kävin siellä jo sillon alkuvaiheessa kun ei ollut vielä tottunut isoon ruokahaluun, oli nimittäin tosi paljon helpompaa sopeutua siihen ruokavalioon ja -rytmiin kun ei ollut valmiiks koko ajan nälkä. Siellä valmennuksessa kaikki muut valitteli että ei pysy nälkä kurissa ja mulla taas oli ongelmana etten saa syötyä tarpeeksi ja paino tippuu.

      Mulle iski eilen ompelukärpänen. En oo missään vaiheessa kuvitellut että ompelisin itse vauvalle vaatteita, mutta eilen sain päähäni että teenpä pienet sisävaipat kokeeksi ja nyt oon aivan ompelusuunnitelmien syövereissä. Mietin millasia ihania housuja tekisin (näitä onneks ei oo tullut hamstrattua niin paljon kun bodyja, on siis varaa tehdäkin) ja tekisinkö bebelle tilkkutäkin (tein kummitytölle 10 vuotta sitten ja ilmeisesti aika kultaa muistot koska oisin siihen valmis uudestaan 😬). Ja siis mitään en oo vielä ommellut, koska matskut piti käyttää kutistuspesussa ja kuivattaa 😅 saa nähdä loppuuko mun into ennen kun saan kaiken materiaalin ja kaavat valmiiks.

      Sabrina, musta on kanssa ihan käsittämätöntä miten joku niin pieni voi olla niin iso. Meillä on painoa varmaan suunnilleen saman verran, vaikka jossain raskausviikkoseurannassa sanottiin että painoa ois 1100g. Nyt on menossa rv 28+2, ja beben reisiluu vastasi jo rv 26+5 ensi viikon lukemia 🧐 tää on mulle tosi hämmentävää, koska oon ensinnäkin ite aivan persjalkanen (ja miehen äiti myös) enkä mitenkään erityisen pitkä, mutta ilmeisesti mulla on kuitenkin keskipitkänä myös pitkä geeni ja vauva on nyt saanut sen geenin meiltä molemmilta ja lapsi syntyy kirahvina. Onneks masun ympärys ei olut hälyttävästi yli viikkojen, mutta päänympärys viittas kyllä siihen että siihenkin on peritty geenit mun suvusta ja saa nähdä mahtuuko tyyppi ulos 😬

      Nyt lähden kangaskauppaan hakemaan kuminauhaa ja neppareita vaippatehdasta varten, toivottavasti en tuu sieltä kovin monen uuden kankaan kanssa takaisin 🙈

      • #38384
        Sabrina
        Osallistuja

        Eikä apua mä en voi lopettaa nauramista tolle kirahville🤣🤣

        Vielä tuosta sokerirasituksesta, oon saanu ite päättää meenkö vai enkö, ei katsottu pakolliseksi tai suosittellut että olisi parempi käydä.
        Olen siis alle 30v ja 4.raskaus, eikä ylipainoa ollut ennen raskautta. Oonki sanonu monesti että oon kotona mittaillu ja ne on ollu hyvät, joku aamu sain paaston katsottua nikn sekin 4.5.

        Lääkäri sanoi, että painoa on mitä kuuluukin, jotenkin että vähän keskimääräistä isompi. Mutta, jokainen vauva on yksilö,lääkärit pääsääntöisesti tietenki mittaa samalla tavalla, mutta jos toinen olisi tullut mittaamaan niin olis voinu heittää 200g alaspäin🤷‍♀️
        Tämän nyt siis huomannu kun on tuolla rampannut, että ei nyt sokeesti luota että hän painaa sen 1,4kg vaan ihan hyvin voi olla vaikka 1,2kg🤣

        Edellisestä raskaudesta oli 35+4 painoarvio 2,9kg. 36+3 synnytyssalissa kätilö arvio ilman ultraa tuon painoarvion ja jonkun perusteella että 2,5kg sieltä tulossa,että normaalisti menee yläkanttiin ja varsinkin näillä viikoilla. Punnituksessa 3,1kg 😆

        Kivahan se on suuntaa antavaa saada ja mulla nyt siis seurataan tuota kasvua että pysyy normaalina, kyllä he selkeesti sitten huomaa jos kasvussa jotain hidastumista on. Tosiaan kk päästä uudestaan, mutta tällä välillä käyn kerran neuvolassa ja siellä mitataan sf mitta, siitä huomaa kans että onko vauva kasvanu.

      • #38391
        minsqu
        Osallistuja

        Mä oon innostunut kanssa ompelusta. Ompelukone on ollut hollilla useamman vuoden, ja aina silloin tällöin olen jotain ommellut. Sain synttärilahjaksi kaavakirjan lapsille, ja ystävältä muutamat pienet vauvanvaatekaavat. Olen nyt tässä yhden paidan ommellut (vanhasta aikuisen t-paidasta) ja toista ompelemassa vanhasta kankaasta. 🙂

      • #38397
        kisu
        Osallistuja

        Arvioitahan noi koot onneks on, ja sekin vaikuttaa onko toisella ollut just kasvupyrähdys ja mittauksen aikaan sit menossa tankkausvaihe. Mutta kyllä mua silti vähän jännittää millanen taapero sieltä tulee, kun en oo varma muutenkaan saanko sitä puserrettua ulos 😬

        Mä teen tässä just vaateinvemtaariota, että osaan arvioida minkä kokosia housuja tekisin noista kankaista (eli mihin settiin ne sopis). Siinä sivussa selvis että meillä on kymmenen koon 62 yökkäriä (tai siis potkupukua/haalaria, joita kyllä käytetään myös päivällä). Se nyt oli tiedossakin että näitä 62:sia on varmasti jo ihan tarpeeks, mutta tää oli kyllä yllätys. Mun äidillä on nyt vaatteidenostokielto, koska se ei kysele tarvitaanko jotain vaan ostaa vaan ja sit se tulee yhdeltä kirpparireissulta kotiin neljän samankokoisen yökkärin kanssa. Meillä on myös muita isovanhempia, tätejä ja setiä (plus tietty kaverit ja kummit) jotka varmaan haluis myös ostaa vaatteita, mutta eihän me ehditä edes käyttää niitä 😅 alkaa pikkuhiljaa varmistua että äitiyspakkaukselle ei tässä taloudessa oo tarvetta, ainakaan noiden perusvaatteiden osalta.

    • #38398
      kisu
      Osallistuja

      Hei te jo lapselliset: mulla nyt menossa siis rv 28+3 (kai?) ja tuntuu että bebe ei enää potki vaan enemmänkin möyrii, onko tää normaalia? Tai voi olla että tyyppi ojenetelee itseään hitaasti, mutta ei tosiaan tuu enää sellasia nopeita potkuja tai nyrkillä mojautusta kun vielä esim. viikko sitten. Nimim. Pitääkö olla huolissaan?

      Kävim tänään kaupungilla kangaskaupassa ja se parin tunnin reissu vei musta ihan kaikki mehut. Meinasin kääntyä jo bussipysäkiltä takasin kotiin, kun hengästytti jo siinä vaiheessa niin paljon. Kotona kävi sitten ilmi että muutama tunti jaloilla riittää myös siihen ettei enää meinaa päästä ylös tuolilta tai sängystä, ja pienikin asennonvaihto päikkäreillä teki tosi kipeetä. Yritän nyt päästä osteopaatille, mutta vähän näyttäis siltä että ei oo enää töihinpaluun mahdollisuus kovin suuri 🙁 toivottavasti mun osteopaatti pystyis mahduttamaan mut johonkin väliin viikonloppuna 🤞🏼🤞🏼

      • #38406
        Sabrina
        Osallistuja

        Kyllä mullakin on enemmän möyrintää ja venyttelyä kun potkuja. Suurimman osan päivästä liikkuu kyllä.
        Eipäs siellä taida olla enää tilaa antaa hirveitä jytkypotkuja😉
        En siis olisi huolissaan. Jos nyt selkeesti kaikki liikkeet on vähenemään päin,niin oo sitten neuvolaan yhteydessä.
        Pystyy kuitenkin mittanauhan kanssa vähän ihmettelemään miten pieni onkin niin iso tuonne mahaan ja minkälaisessa mykkyrässä siellä ollaan😁
        Pari päivää sitten on viimeks potkutellu sillain että sattu, kun istuin pidemmän aikaa.
        Että semmosta pientä monottelua, pyörimistä ja esim jalkaa työntää kylkiluuhun suurimman osan päivästä.

        Oon huomannu nyt kans että hengästyn ihan tyhjästä😆 kai se kuuluu tähän.

    • #38401
      Margarita
      Osallistuja

      Moikka.
      Tänne kuuluu surullisia uutisia.. itkettää jo alkaa kirjoittamaan. 😭
      Käytiin eilen miehen kanssa ylimääräisessä ultrassa (viikot 9+0) ja siellä todettiin alkion lakanneen kehittymästä 7+ viikoilla ja sykettä ei siis enää ollut. Oltiin uutisesta aivan shokissa!
      Minulla ei ole ollut mitään vuotoja tai kipuja eli keskeytynyt keskenmeno. Nyt odotan aikaa naistenklinikalle ja päätöstä, että miten jatketaan tästä eteenpäin, että kohtu alkaisi tyhjentymään. Onko kellään kokemuksia tälläisestä? Ensinnäkin miten tästä pettymyksestä pääsee yli? Ja onko parempi odottaa että kroppa itse tajuaa keskenmenon vai aloittaa se lääkkeellisesti?
      Olo on todella lohduton ja epätodellinen. 😫

      • Tätä vastausta muokkasi 5 päivää, 20 tuntia sitten Margarita.
      • #38404
        kisu
        Osallistuja

        Voi Margarita, oon niin pahoillani teidän puolesta. ❤ Mun edellinen raskaus päättyi keskeytyneeseen keskenmenoon, joka havaittiin viikolla 12+, pienen kehitys oli lakannut noin kuukautta aiemmin. Muistan siitä päivästä vaan sen, kuinka shokissa olin, ja että satoi vähän vettä. Mä sain lääkkeet klinikalta kotiin ja pari päivää myöhemmin otin ne (miehellä oli työporukan virkistyspäivä siinä välissä ja hän oli sitä järjestämässä, joten päätettiin odottaa sen yli). Mun kohtu ei tyhjentynyt kunnolla, joten viikkoa myöhemmin todettiin lievä kohtutulehdus.

        Mua auttoi tosi paljon puhuminen. En ollut kertonut kun parille kaverille raskaudesta, koska pelkäsin että joutuisin kertomaan sitten myös keskenmenosta, mutta huomasinkin sen keskenmenon sattuessa kohdalle, että mun tarvitsi puhua siitä ja halusinkin. Kerroin sitten sellaisille kavereille, joille olisin kertounut raskaudesta sen ultran jälkeen, ja töissä myös kaikille lähimmille työkavereille. Ja kun kerroin keskenmenosta, sain kuulla monelta että myös he on kokeneet joskus saman.

        Muistan ajatelleeni silloin klinikalta pois kävellessä, etten tiedä enää kuka mä oon, kuka on se ihminen joka vielä hetki sitten oli raskaana ja nyt ei enää oo. Muistan, etten uskonut että voisin enää koskaan olla sama ihminen kun ennen sitä uutista, mutta nyt kaks ja puol vuotta myöhemmin tiedän, että oon päässyt siitä yli ja oon kuin oonkin vielä (tai taas) sama. Ennen keskenmenoa pelkäsin sitä niin paljon, olin ihan varma että se olisi mulle maailmanloppu, mutta ei se ollutkaan. Oon myös siitä alusta asti ollut koko ajan myös kiitollinen siitä, että sain olla raskaana ja kokea sen kaiken.

        Ja siihen suruun ei auta kun aika. Joillain se kestää viikon, toisilla pidempään. Eikä se myöskään koskaan poistu kokonaan, mutta se ei enää oo niin lamaannuttavaa, vaan enemmän haikeutta.

        Suosittelen pyytämään matalalla kynnyksellä apua, jos yhtään koet että keskustelusta tai mielialalääkityksestä vois olla apua. Mä selviydyin tuolloin ilman, mutta se tuli sitten rytinällä stressaavan elämäntilanteen myötä myöhemmin taas pinnalle.

        Lähetän teille lämpimiä ajatuksia ja voimia jaksaa. ❤

        • Tätä vastausta muokkasi 5 päivää, 19 tuntia sitten kisu.
      • #38407
        Sabrina
        Osallistuja

        En osaa muuta sanoa, että olen hurjan pahoillani teidän puolesta!😔❤ voimia ja jaksamisia tulevaan ❤

      • #38410
        ananas
        Osallistuja

        ❤❤❤❤❤ Voimia. 😭

      • #38414
        Margarita
        Osallistuja

        Kiitos myötäelämisestä ja Kisulle oman tarinan jakamisesta, tunnistan täysin sun läpikäymät fiilikset.🙏
        Pääsin heti tänään jo käymään lääkärissä ja lääkkeet otan nyt viikonlopun aikana.
        Tämä on niin surullista, mutta totta!
        Hyviä uutisia on että ylipäätänsä raskauduin ekaa kertaa ikinä ja että meille jäi neljä hyvää alkiota pakkaseen. Toivotaan että pääsen vielä tänä vuonna palamaan tälle puolen keskustelua. ❤

        • #38415
          taika
          Osallistuja

          Oon niin pahoillani❤️ Tsemppiä viikonloppuun ja muutenkin tulevaan. Toivottavasti törmätään tällä puolella pian uudestaan❤️

      • #38421
        Heinä
        Osallistuja

        Voimia ja tsemppiä Margarita❤️

    • #38409
      ananas
      Osallistuja

      Miten on, saanko syödä lämminsavukirjolohi-valmissalaattia raskaana? Siis niitä mitä saa valmiiksi pakattuina, en tarkoita niitä itse kasattavia salaatteja. En halua ottaa tässä vaiheessa mitään pienintäkään riskiä.

      Ps. Roikun vielä molempien ketjujen välillä siihen asti, että pääsen käymään varhaisultrassa, joka on ensi viikolla.

      • Tätä vastausta muokkasi 5 päivää, 17 tuntia sitten ananas.
      • #38412
        Sabrina
        Osallistuja

        Söisin. En kylmäsavulohta, mutta lämminsavulohta. Valmissalaatit mielestäni myös ok🙂 ääntäkohden vaan 😁 söisin itsekin mutta jostain syystä lohi on alkanut närästämään😫

      • #38413
        ananas
        Osallistuja

        Kiitos Sabrina.❤

    • #38422
      Lumo
      Osallistuja

      Heippa kaikille! Olen lueskellut pääasiassa ivf/icsi-palstaa ja välillä uskaltanut kurkkia tänne plussanneidenkin puolelle. Mutta nyt alkaa stressitasot ja huolet nousta, niin pakko kirjoitella tänne itsekin vertaistuen toivossa. Meillä siis nyt ihka ensimmäinen pas ensimmäisestä icsi-hoidosta. Kävin nappaamassa alkion kyytiin viime kuun lopulla ja viime viikonloppuna tein onnellisesti positiivisen raskaustestin. Tein myöskin sen viikkonäkymällä olevan, jossa oli viikot 2-3. Nyt kun tänä aamuna tein samanlaisen testin, mielenrauhan ylläpitämiseksi kun varhaisultraan on vielä aikaa, niin viikot olivatkin laskeneet 1-2 viikoille. No sanomattakin on selvää että mielenrauhaa en nyt kyllä tuosta testistä saanut, koska oletin että viikot olisivat samat tai jopa viikkonäytössä 3+. Onko teillä kokemuksia vastaavasta? Mennäkö asenteella, raskaana kunnes toisin todistetaan, vai onko tämä nyt validi merkki tulevasta keskenmenosta? Tämä on ihan ensimmäinen kerta ikinä kun edes sain positiivisen raskaustestin, joten ei kokemuksia aikaisemmasta. Voikohan noihin viikkonäyttöihin luottaa? Mitä tekisitte? Uutta testiä muutaman päivän päästä vai soittaisitteko polille? En ole kauhea stressaavaa sorttia, mutta tämän asian äärellä tuntuu kyllä että en tiedä kuinka päin olisin.

      Tämän vuodatuksen jälkeen pakko lähettää Margaritalle tsempit. Ei pysty sanoin tähän kirjoittamaan kuinka pahoillaan voi olla toisen puolesta.

      • #38423
        Sabrina
        Osallistuja

        Nyt ota huomioon että tässä vastaa testihirmu hermoraunio.

        Mä varmaan varaisin kontrollin hcgn kattomiseen ja siitä parin päivän päästä eteenpäin uudestaan, että näkyy tuplaantuuko.
        Lisäksi varmaan kävisin jo ultrassa, meillä pienellä paikkakunnalla pääsee aina, ei oo kaikissa paikoissa mahdollista.
        Edellisessä syke näkyi 5+4, tässä ei näkyny ja romahdus siinä iski. Näkyi kuitenki 6+3.
        Varmaan sitten ostaisin kotiin testejä, saman merkkisiä useita (esim pc) ja testaisin samaan aikaan päivästä niin näkisin mihin suuntaan viivat tummuu tai ei.
        Toisilla aamupissa näyttää vahvempaa viivaa ja toisilla vaikka iltapäivästä,eli niissäkin eroja.

        Tosiaan,ihmisissä eroja ja kaikki toimii eri tavalla, toiset jaksaisi odottaa varhaisultraan kun toiset varaa ajan yksityiselle samalla sekunnilla. Tee niin kuin itse nyt parhaaksi näet asian suhteen🙂❤

        Toivottavasti sielä on kaikki hyvin❤

        • #38425
          taika
          Osallistuja

          Hahhahahah yllättävää että testihirmut on täällä heti neuvomassa mitä testeihin tulee 😂 mitä enempi sen parempi!

      • #38424
        taika
        Osallistuja

        Onnea positiivisesta testistä! Mulla ei oo kokemusta että viikkonäkymä olisi ”laskenut”, mutta toki testeissä voi aina olla joku pielessä eli en liikaa tosta stressaisi. Pyytäisin itse lähetettä verikokeeseen joko polilta ja jos sieltä eivät tee niin terveysasemalta niin toisi ehkä mielenrauhaa?

        Toivotaan että kaikki on siellä kunnossa ❤️

      • #38426
        Lumo
        Osallistuja

        Ihanaa kun vastaatte näin nopeasti. Ja kiitos 🙂 Jo se että voi ylipäänsä tulla raskaaksi on hieno kokoemus, samoin kuin tuo ensimmäinen plussatesti!
        En ole ollut mikään testihirmu, ja mieluummin aina selkeä plus tai ihan tekstinä koska stressaannun niiden viivojen tulkinnasta. Sama oli jo ovistestien aikana. 😀 Tarvitsen idioottivarmoja ratkaisuja. Ja sittenkin on semmoinen olo että voiko testiin luottaa. Tunteet ja järki riitelee.
        Tässä kun ensimmäinen järkytys on laantunut niin ajattelin, että voisin tehdä ensi viikolla uuden samanlaisen testin ja katsoa sitten mitä se näyttää. Näihin asioihin kun ei voi itse vaikuttaa vaikka kuinka toivoisi, niin ehkä nautin nyt vielä tästä raskaudestä kun voin. Eli osittain varmaan vähän kieltäminenkin päällä että tämä voisi mennä kesken. Tahdon kovasti toivoa että kaikki menisi vain hyvin!!
        Toisaalta jos viikonlopun jälkeen vielä kovasti mietityttää niin voisin soittaa infpolille ja kysyä onko heillä kokemusta tällaisesta. Äitiysneuvolaan en ole vielä edes ilmoittanut, kun ajattelin että haluan käydä varhaisultrassa ensin.

      • #38428
        kisu
        Osallistuja

        Mä varaisin myös ajan veritestiin, jos kovasti mietityttää, mutta oon myös sitä mieltä että jos oot juonut eri tavalla edellisenä päivänä tai tehnyt testit eri aikaan, niin voi johtua myös siitä. Kauheen raastavaa kyllä on varhaisultran ja kaiken odottelu, mutta toivotaan että kaikki on siellä hyvin 🙂

        Neuvolaan kyllä soittaisin jo nyt, etenkin jos asut isossa kaupungissa, nimittäin ekat vapaat ajat voi olla pitkän ajan päästä ja sitten voi mennä eka käynti melko myöhäiseksi. Mulla ainakin tais tulla aika 5 viikon päähän, ja nytkin on th varannut aikoja monta kuukautta etukäteen että varmasti aaa sopivaan aikaan. Toki asun Helsingissä ja täällä myös neuvoloista on siirrytty koronajäljitykseen tai sairaaloihin avuksi, joten siksikin voi olla vaikea saada aikoja.

        Onnea vielä plussasta ja tervetuloa tännekin ❤

      • #38430
        Lumo
        Osallistuja

        Kiitos kiitos! 🙂 Se minua tuossa mietityttääkin että ensimmäisellä kerralla kun tein viikkonäytöllisen testin, oli ilta ja nyt tällä toisella kerralla tein testin aamuvirtsasta. Olen ymmärtänyt että yleensä kuitenkin se aamuvirtsa olisi se luotettavampi mittari. Sillä vaikka tuntuu että juon koko ajan (mun varmaan ainoa raskausoire on jano), niin kyllä yön aikana sitä hormonia olisi kertynyt. En tiedä. Ensimmäisen testin aikaan söin vielä terolutia, mutta tuskin se noihin testeihin vaikuttaa?

        Täällä tunteet vaihtelevat itkusta toiveikkuuteen. Yritän olla kiitollinen ja nauttia tästä raskaudesta, kestää se sitten kuinka kauan tahansa. Ymmärrän hyvin että jos kyse on hormonin laskusta, ei varmaankaan kaikki ole hyvin. Mutta juurikin kun testit on tehty eri ajankohtina niin pieni toiveikkuus pysyy silti yllä. Ja toiveikkuus siis tietty siitä että edelleen ruudussa luki: raskaana. Ajattelin tehdä nyt vielä aamuvirtsasta toisen testin muutaman päivän kuluttua. Jos trendi on laskeva, niin luulisi että sieltä sitten pian tuleekin negatiivinen testi. Varmasti olette kaikki oikeassa että veritestillä se selviäisi. Tuntuu jotenkin että onko tämä turhaa panikointia, niin siksi on tuntunut hullulta pyytää verikokeita. Mutta se on hyvä kun tänne kirjoittaa niin alkaa ajatus itselläkin kirkastua. Joten ehkä soitan heti huomenna infpolille ja kysyn heidän mielipidettään asiasta. Sillähän se selviää, eikä tarvitse itse murehtia.

        Asustelen onneksi aika pienellä paikkakunnalla ja neuvolaan pitäisi päästä nopeastikin. Nyt varsinkin kun on vähän epäselvä tämä tilanne niin jätän äitiysneuvolan vielä pois kuvioista.

        P.S. Kun luin tekstiä vielä uudestaan, en yhtään tunnista itseäni tästä hermoheikistä. Selvästi suojelen itseäni tältä tiedolta ja venytän verikokeeseen menoa. Kauhean ristiriitaisia ja monimutkaisia tunteita herää. Mutta luulen ja toivon että juuri täällä palstalla ihmiset ymmärtävät kaiken pelon ja stressin ja ilon mitä näihin hoitoihin linkittyy.

      • #38449
        ananas
        Osallistuja

        Onko Lumon tilanteessa muutoksia?

    • #38429
      kisu
      Osallistuja

      Onko kellekään muulle käynyt niin että ostaa esimerkiksi kolme vauvakirjaa koska ei osaa päättää minkä haluaisi? Tai että kun yrittää selailla niitä vauvakirjoja kaupassa, alkaa heti itkettää liikutuksesta? Tai onko jotain muita omituisia sivuvaikutuksia tullut raskaudesta? 😅

      Kävin osteopaatilla liitoskipujen ja muiden vaivojen kanssa ja liitoskivut on taas tiessään. Istuminen ja käveleminen tekee kyllä taas kipeetä, näköjään riittää ihan parin tunninkin pystyssä olo ja oon ihan kyvytön taas. Mutta sain myös pari tosi hyvää jumppavinkkiä, joten oli ihan superhyvä että kävin siellä! Ostin myös samalla reissulla beibille ensimmäisen lelun ja tutkin niitä vauvakirjoja (sen siis mitä kyyneliltäni pystyin 😅). Haettiin kotimatkalla kiinalaista ruoaks ja se osoittautui myös pieneksi virheeksi, nimittäin olin unohtanut kuinka valkosipulista mun lempiannos on ja nyt kärsin ilmeisesti närästyksestä 🤦🏽‍♀️ oli kyllä hyvää, joten ehkä se närästys on pieni hinta siitä.

      Vähän on taas mieleen alkanut tulla enemmän synkempiäkin ajatuksia, mutta neuvolan täti soitti yhtenä iltana että pääsisin jo nyt terapeuttiseen vauvaperhetyöhön. Kyllä se siis vielä tästä, kunhan muistaisin varata sinne ajan. Nyt aion vähän katella beibin ultraäänikuvia ja yrittää jutustella vauvan kanssa, ja ehkä aloittaa vauvakirjan täyttämisen (ainakin muistilapuille). Ihanaa viikonloppua kaikille!

    • #38453
      kisu
      Osallistuja

      Täällä alkoi rv 30 (29+0) tänään 😳 enää 10 viikkoa laskettuun aikaan, melko hurjaa! Välillä iskee pieni paniikki kaikesta mikä on vielä hankkimatta (asunto, lipasto beben tavaroille, vaunut), mutta muuten ei kyllä tunnu siltä että aika alkais loppua. Sen sijaan tuntuu että oon ollut raskaana jo vuoden ja toinen samanlainen ois vielä edessä 🙄

      Kirjasin hieman muistiinpanoja vauvakirjaa varten (kysymyksiin ”ennen kuin sinulla oli oma nimi, sinua kutsuttiin…” ja ”ensimmäiset merkit sinusta”). Kirjottelin oireita ja fiiliksiä alussa aika tiheesti muistiin, myös ennen testiä, ja onneks tein niin, koska en olis kyllä muistanut että mun ihan ekat ”oireet” on ollut unia! Oon nähnyt 5 päivää siirron jälkeen unta, että mun ystävä on haistanut musta että oon raskaana (ja että oon vastannut sille etten saa tehdä vielä testiä). Ootteko muut kirjannut ylös tuntemuksia piinapäiviltä tai alkuraskaudesta?

      • Tätä vastausta muokkasi 2 päivää, 15 tuntia sitten kisu.
      • #38455
        ananas
        Osallistuja

        Sitä jotenkin kuvittelee muistavansa oireet, tuntemukset ja kaiken muunkin myöhemmin raskaana tai synnytyksen jälkeen, mutta kyllä ne asiat vaan unohtaa tosi nopeaa.

    • #38471
      Pioni
      Osallistuja

      Heippa kaikille! Varovaisesti kurkin tänne puolelle, plussasin sunnuntaina 2. Passista. Eilen oli virallinen testipäivä ja verikokeen tulos tuli tänään, arvo oli 324. Eilen oli pp11/dpo 16. Edellinen siirto päättyi kemialliseen, sillon en käynyt ollenkaan verikokeessa. Meillä lapsettomuuden ”syynä” miehen siittiöt, takana 2v yritystä joista 1v hoidoissa. Yritän mennä päivä kerrallaan pelkojen kanssa.. 🙂

      1. Ivf 12/2020 - 3 blastoa pakkaseen
      1. Pas 2/2021 Plussa, km
      2. Pas 4/2021 Plussa

      • #38474
        taika
        Osallistuja

        Onnea paljon plussasta 😍😍 oliko teillä esikoinen tulossa? Mun korvaan toi arvo kuulostaa ihan normaalilta 🙂 onko seuranta verikoetta sovittuna että näkee hcgn kasvun?

      • #38478
        Sabrina
        Osallistuja

        Onnea kovasti plussasta ❤

      • #38490
        kisu
        Osallistuja

        Onnea Pioni ja tervetuloa! ❤

      • #38492
        minsqu
        Osallistuja

        Onnea plussasta! 🙂 <3

    • #38475
      Pioni
      Osallistuja

      Taika, Kiitos❤ Ei oo sovittuna, polilta onniteltiin vain ja varattiin ultra. Jos tulee jotain poikkeavaa ennen sitä niin soittoa sinne. Ja kyllä, esikoinen olisi tulossa. 🙂

      • Tätä vastausta muokkasi 1 päivä, 4 tuntia sitten Pioni.

      1. Ivf 12/2020 - 3 blastoa pakkaseen
      1. Pas 2/2021 Plussa, km
      2. Pas 4/2021 Plussa

    • #38497
      Pioni
      Osallistuja

      Varmaan tosi yksilöllistä, mutta osaatteko sanoa onko normaalia jos heti ei ole mitenkään ihmeellisiä oloja😂 ainut on välillä aaltomaiset mahan/muniksien vihlonta ja arat tissit. Pelottaa tää oireettomuus

      1. Ivf 12/2020 - 3 blastoa pakkaseen
      1. Pas 2/2021 Plussa, km
      2. Pas 4/2021 Plussa

      • #38498
        kisu
        Osallistuja

        Mä oon ainakin kirjotellut kalenteriin että oireet on loppu ja olin tosi huolissani, kun yhtenä päivänä hammastahna maistu pahalta mutta sen jälkeen kaikki maistui pitkään normaalilta. Etenkin se, ettei jauheliha maistunut maksalta, oli musta varma merkki etten oo raskaana enää. Ja voi hyvää päivää kun yhtenä päivä tissit ei ollutkaan kipeet. Vertasin oloja ekaan raskauteen, ja kaikki mikä meni eri tavalla huoletti, vaikka toisaalta eka raskaus päättyi keskenmenoon. Eli sanoisin että on normaalia, että oireita ei välttämättä oo. Ja on myös ihan normaalia että yrittää kuulostella oisko jotain oireita ja huolestuu kun ei oo. Lähetän sulle kärsivällisyyttä ja rauhallista mieltä (vaikka se onkin varmasti helpommin sanottu kun tehty) ❤

    • #38500
      Pioni
      Osallistuja

      Kiitos kisu! 😍 Yritän lohduttautua sillä että on niin varhaiset päivät, että ehkä pahimmat oireet tulee sitten myöhemmin. Tuntuu että kemiallisessä oli heti plussattua etovaa oloa yms, mutta nyt ei ole vielä mitään sellasta. Pitkät on viikot varhaisultraan jos sinne asti päästään😂

      1. Ivf 12/2020 - 3 blastoa pakkaseen
      1. Pas 2/2021 Plussa, km
      2. Pas 4/2021 Plussa

      • #38506
        ananas
        Osallistuja

        Piinaviikot vasta todellisuudessa alkaa ❤

        Oireita tulee ja menee, välillä voimakkaana ja välillä häviää. On tosiaan aikaista, joten pahimmat oireet voi olla vielä tulossa 😁

Luet parhaimillaan 42 vastausketjuja
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.