Etusivu Keskustelu HEDELMÖITYSHOIDOT Plussanneet vol 5

Luet parhaimillaan 95 vastausketjuja
  • Julkaisija
    Artikkelit
    • #37744
      Sabrina
      Osallistuja

      Sabrina
      29v, 3.icsin 3pas, pakkanen tyhjä.
      4.lapsi (kaksi luomua edellisestä suhteesta), miehen toinen.
      La 3.7.2021

      Kisu
      3. icsin tuoresiirto tärppäsi, pakkasessa yksi alkio. Aiempi raskaus päättyi keskeytyneeseen keskenmenoon 2018.
      La 5.7.2021

      Amelia
      30 v, 2. icsin 2. pas. Pakkasessa vielä 3 alkiota. Ensimmäinen ja laskettu aika (omien laskujen mukaan) 29.7.
      Taustalla kaksi keskenmenoa.

      Lumi
      1.IVF:n tuoresiirto, 6 pakkasessa. 2.lapsi, molemmat yhteisiä. Laskettu aika 27.7.2021

      Minsqu
      29 v. Ensimmäisen icsin 1.tuoresiirto.
      Pakkasesssa kaksi alkiota.
      La 20.7.21
      Ensimmäinen lapsemme olisi.

      Taika
      30v, 1. ivf:n 1. Pas. Pakkasessa 2 alkiota.
      Laskettu aika 29.7. Ensimmäinen yhteinen lapsi olisi.
      Taustalla yksi luomusti alkanut kohdun ulkoinen raskaus, toinen munajohdin mulla on tukossa mikä selittää osittain lapsettomuutta ja kohdun ulkoista.

      Viivi
      2.IVF, 1.PAS
      ei mitään pakkasessa
      Ikä 38 vee ja takana monta vuotta hoitoja
      Viime vuonna IVF jonossa yksi spontaani raskaus, joka diagnosoitiin tuulimunaksi viikolla 7. Nyt tämä viimeisin plussa 5+4 rv ja varhaisultra varattu 7.1.

      Heinä
      2. IVF:n 2.PAS, yritystä ja hoitoja takana useita vuosia, viimeisimmät yksityisellä. Ensimmäinen lapsi olisi, laskettu aika 11.7.

      Melli
      34v. Tärppäsi luomuna juuri ennen hoitojen alkua
      Ensimmäinen lapsi, 4,5 vuotta yritystä takana
      La 1.8.2021

      Ronya
      32v, 1.ivf 1.pas tärppäsi, pakkanen tyhjä. Endometrioosin takia suoraan ivf ilman muita hoitoja, yritystä takana vajaa pari vuotta. Ensimmäinen lapsemme ja la 5.9.

      Aamu
      34 vuotta. 4. IVF:n viimeinen siirto tärppäsi. Kaksi keskenmenoa aiemmista kierroksista. Yritystä takana reilut 6 vuotta. LA 23.8.

      Piipii
      1. Icsi tuoresiirto tärppäsi. Ikä 30 ja laskettuaika 10.9

      Manna
      1. Icsi, tuoresiirto nega, pas tärppäsi. Ikä 35 ja esikoinen -09 luomuna aikaisemmasta suhteesta. Hoidot aloitettu 2016. La 23.10 ja kaksoset tulossa.

      • Tätä aihetta muokkasi 5 kuukautta, 3 viikkoa sitten Sabrina.
    • #37749
      Sabrina
      Osallistuja

      Noniin nyt muistin aikana tein uuden🤭 ei taida ainakaan tässä alussa toimia tuo vastaa toiminto, jos muita (toivittavasti) tänne tulee niin vois siihen sillain lisätä niin seuraavaan ketjuun taas helpompi kopioida.

      • #38291
        Sinivuokko
        Osallistuja

        Heippa kaikki, liityn uutena mukaan!

        Lasta yritetty tasan kaksi vuotta, taustalla selittämätön lapsettomuus. Puolisen vuotta sitten aloitettiin hoidot inseminaatioilla, niitä kaksi alla. Edellisen hoitokierron jälkeinen pettymys ja toivottomuus oli niin valtaisa, että päätimme pitää taukokierron ennen IVF:ää. Puolitoista viikkoa sitten olen ollut tekemässä IVF hoitosuunnitelmaa TAYS:illa, kun sitten yhtäkkiä PAM, ensimmäinen plussa ikinä tästä tauko/luomukierrosta. En siis tältä kierrolta edes odottanut raskautumista, testinkin tein päivän testipäivää myöhemmin, kun olin unohtanut koko jutun. Aika äimänkäkenä ollaan. Nyt siis 4+3, joten hyvin epävarmana vielä siitä, että kantaako tämä. Olo on kuitenkin tyyni ja rauhallinen.

        Tämä keskustelualue on ollut tärkeä vertaistukipaikka, vaikken itse olekaan osallistunut keskusteluun <3 Kiitos teille kaikille avoimuudestanne!

        38v. Hoitojen keskellä luomuna tärppäsi. 2 vuotta yritystä alla. Ensimmäinen lapsi kummallekin. La 15.12.

      • #38292
        Sabrina
        Osallistuja

        Onnea hirmuisesti ❤ ihana kuulla näistä ”ylläreistäkin” välillä hoitojen välissä😍
        Mitataanko sulta hcg? Joko oot varhaisultraan kerenny ajan varaamaan? 🤗

        • #38295
          Sinivuokko
          Osallistuja

          Kiitos onnitteluista! Ehdin varata ajan varhaisultraan rv7:ään. Hcg:n mittaamisesta ei ole ollut puhetta, olisiko sitä syytä pyytää?

          Toisaalta itsellä nyt sellainen olo näiden lapsettomuushoitojen jäljiltä, että puistattaa ajatus mistään mitatuksi joutumisesta, niin paljon on saanut itseään piikittää ja päiviä laskea ja labroissa käydä. Haluaa vain rauhoittua tähän uuteen tilanteeseen. Mutta tämä varmaan menee ohi pian, kun toisaalta on kova halu saada varmuus siitä, että kaikki on hyvin 🙂

      • #38296
        Sabrina
        Osallistuja

        Ei mulla oo mitattu hcgtä kahdesta luomusta, mutta tullu automaattisesti nyt hoitojen kautta. Jotkut haluaa mittauttaa,toiset ei.
        Se ehkä aiheuttaa enemmän harmaita hiuksia jos mittaa, että onko liian korkea tai liian matala, sitä stressaa ja spekuloi vaikka kaikki olisi hyvin😍
        Jokaisella kuitenkin nousee hcg omaan tahtiin ja helposti alkaa vertaamaan muihin ja 🤷‍♀️🙈

    • #37751
      Manna
      Osallistuja

      Enpäs ehtinyt huikata, että minäkin puutun tuolta 😊

      1. Icsi, tuoresiirto nega, pas tärppäsi. Ikä 35 ja esikoinen -09 luomuna aikaisemmasta suhteesta. Hoidot aloitettu 2016. La 23.10 ja kaksoset tulossa.

      • #37755
        Sabrina
        Osallistuja

        Kerkesinpäs muokata, sekään ei pitkään ole käytössä🤣 mites oot jaksellu, onko erilaista odottaa kaksosia?🥰

      • #38293
        Sinivuokko
        Osallistuja

        Onneksi olkoon kaksosista, mahtavaa!

        • Tätä vastausta muokkasi 5 kuukautta, 1 viikko sitten Sinivuokko.
    • #37759
      taika
      Osallistuja

      Kiitos taas uudesta aloituksesta sabrina ❤️ Ihanaa viikonloppua kaikille!

    • #37766
      Manna
      Osallistuja

      Niin kiitos Sabrina aloituksesta! 🌻

      No se tuplamäärä hormonia näistä tuntui kyllä ekat viikot ja kaikki oireet, niinkuin pahoinvointi, väsymys ja mielialanheittelyt tuntui olevan vähintäänkin tuplavoimakkaita. Maha on myös pullahtanut jo nyt selvästi ulos ja kohtu tuntuu aika hurjan kokoiselta, viikkoihin nähden. Nyt on rv 10+0, mutta aika hankala peitellä vatsaa 😂

      Mutta nyt siis alkanut huonovointisuus hellittää, niin odotan vaan että nää mielialatkin tasaantuis. Oon ollu tosi alavireinen ja pelkään että raskausmasennus puhkeaa, kun ajatukset välillä tosi synkkiä, mutta oli lievempänä jo ekan lapsen kanssa tätä, niin en ihmettele, kun muutenkin reagoin hormooneihin tosi voimakkaasti ja on mm. pahat pms:t ja nyt näitä hormooneja tuplamäärä normaaliin raskauteen 🙈😅 mutta päivä kerrallaan ja alussa tässä vielä ollaan 😊

      Onko sulla yhtään kivut helpottaneet? Löytynyt mitään keinoa, mikä auttais?

    • #37771
      kisu
      Osallistuja

      Kiitos Sabrina uudesta ketjusta!

      Ihana lukea kaikkien hiljasempienkin kuulumisia aina välillä 🙂 Mustakin tuntuu että tokan kolmanneksen alettua on koko raskaus alkanut tasaantua niin ettei oo yhtä paljon kaikkea meneillään, mutta kiva kuulla välillä myös että mitään erityistä ei oo meneillään vaan kaikki menee hyvin!

      Manna, tsemppiä hormonihuuruihin! Mulla oli tässä välissä varmaan pari kuukautta kun en itkenyt jokaista söpöä koiraa tai pientä lasta tai oikeestaan kaikkea mitä näin telkkarissa. Eilen katottiin Wonder Woman 1984 ja vollotin sitten senkin edestä. Mutta toivottavasti sullekin tulee kohta pieni lepotauko pahimmille mielialanheittelyille, se on kyllä rankkaa.

      Mulla on nyt vk 25+5 ja omasta mielestäni näytän vieläkin samalta kun ennen raskautta. Juttelin tästä työlaverinkin kanssa ja se sanoi, että itse oli havahtunut siihen mahaan vasta kun ei enää saanut poimittua lattialta mitään 😅 tiedostan kyllä että raskautta edeltävät housut ei menis päälle enää ja että maha kyllä tulee ensimmäisenä kulman takaa, mutta ilmeisesti tähän tottuu kun se kasvaa kuitenkin vähän kerrallaan. Ja tietysti sekin vaikuttaa että mulla on pitkä selkä ja beibillä tilaa kasvaa ylöspäin, niin ei ehkä oo kasvanut ihan niin paljon eteen päin 😅

      Meillä on ens viikolla ylimääräinen ultra. Nyt kun pieni liikkuu paljon ja oon saanut kaks hyvää ultrakokemusta, ei ois ollut niin välttämätöntä tarvetta, mutta halusin kuitenkin kokeilla sitä 4D-ultraa. Heinä joskus aikoja sitten sanoi että lääkäri oli suositellut ylimääräistä ultraa viikon 28 tienoille, että voi katsoa sit istukan toimintaa, ja tää muistui mieleen nyt ja tuntuu myös hyvältä ajatukselta (sillon muistan ajatelleeni että ketä joku istukka kiinnostaa kun siellä on myös vauva 😅). Lisäks tän radin takia ois kiva saada vielä kokoarvio, kun ilman hälyttäviä ulkoisia merkkejä sitä ei täällä tehdä edes radin takia. Haluun varmistua että bebe ei oo syönyt pelkästään niitä ekstraherkkuja mitä oon tällä(kin) viikolla nauttinut vaan kasvaa vielä suunnilleen käyrällä, niin sitten on ehkä turvallisempi olo luottaa niihin neuvolan mittauksiin ja arvioihin.

      Onko kukaan muuten huomannut, että jos on juonut vähän heikommin, vauva liikkuis myös vähemmän? Mulla ehti tällä viikolla tulla jo pieni hätä, kun tuntui että tyyppi ei oo liikkunut moneen päivään, ja sit eilen tajusin että oon muuten juonut aika huonosti kun töissä on ollut hektistä. Nyt tyyppi sit on taas vilkkaampi. Oon tosin syönyt myös heikommin tällä viikolla, hektisen työviikon lisäks meillä on ollut pesukoneongelmia ja syöminen on jäänyt vähän kakkossijalle ja oon sit lähinnä syönyt nälän pitimiksi enkä tarkkaillut esim. kasvisten ja kuitujen kulutusta (sen kyllä myös huomaa vatsan toiminnasta). Tai sit meidän tyyppi ei vaan oo niin innostunut arjesta ja riehaantuu heti kun viikonloppu alkaa 🧐😄

    • #37925
      kisu
      Osallistuja

      Heippa, mitäs tänne kuuluu? Me ollaan miehen kanssa lomalla, tuli kyllä ihan tarpeeseen vaikkei mihinkään päästäkään kotoa. Naperolla on ollut viikonlopusta lähtien salikausi ja jos en ehdi nukahtaa ajoissa, tyyppi pitää mut hereillä voimistelullaan. Vähän jännittää jo onko nappula pysynyt käyrällä vai ottanut jonkun spurtin, koska ainakin kantapäät ja nyrkit tuntuu jo melko isoilta.

      Oon vähän huolissani mun rauta-arvoista, koska ennen rautakuuria olin tosi väsynyt ja oli tosi vaikee olla syömättä joka päivä suklaata tai muita herkkuja, ja nyt on ihan sama tilanne. Onneks ens viikolla on neuvola niin siellä sitten selviää riittääkö tää rauta-annos vai pitääkö vaihtaa toiseen.

      Hankintarintamalla menee melko loistavasti, mun äiti bongas tänään kirpparilta BabyBjörnin sitterin ja kaikenlaisia söpöjä pieniä vaatteita on tullut hankittua. Mun lempparivaatteita tähän mennessä on miehen valitsemat, kun se on niin suloinen aina kirpparilla kun kaikki näyttää siitä niin pieneltä ja se aina hämmästelee niitä. Eilen se bongas Pikku Kakkos -bodyn, joka jätettiin ostamatta kun oli lyhythihainen ja se jäi vähän kaivelemaan (lähetin äidin hakemaan sen sietä kirpparilta ja sinne tuli just myyntiin se sitteri sillon, eli hyvä että jäi eilen kauppaan). Tosin vieläkin ihmetyttää ettei neuvolassa oo annettu jotain selkeetä hankintalistaa vaatteista, mitä eri aikoina syntyneet vauvat tarvitsee 😳 onneks lähipiirissä on heinäkuun lapsi, niin sieltä voi ehkä saada jotain apua muiden kun pitkähihaisten bodyjen ja housujen hankintaan.

      • #37930
        Manna
        Osallistuja

        Ihana, kun ootte saaneet lomaa ☀️ meillä on myös pääsiäisenä pitkät vapaat, mutta koronan takia ei varmaan uskalleta lähteä mihinkään. Plaah. Ärsyttääjo aika huolella tää kotona möllöttäminen. (Oon siis tehnyt töitä jo etänäkin vuoden ajan ja kun kaikki joogat ja kuntosalit on nyt pois laskuista ollu koko koronan ajan, niin en käy käytännössä muualla, kuin ruokakaupassa)

        Mä oon miettinyt myös noita vaateasioita, vaikka vielä en juurikaan hankintoja tee, mutta juuri se, että kuinka paljon mitäkin laatuaan vaatteita olisi hyvä olla. Ekan kohdalla varmaan ostelin ihan summamutikassa ja tyttö syntyi heinäkuussa superhelteiden aikaan, niin ei juurikaan silloin heti ihmeempää vaatetta tarvinnut 🤔 nyt oon kyllä ihan hukassa ja kun vielä kaksi tulossa, niin mietin, että miten jumalattomasti sitä tavaraakin pitää alkaa hamstrata 😂 mies on vaihtamassa jo meidän molempien autoja ja tänään just sanoi, että ei riitä normifarkku lomareissuille, kun koira vie melkein koko takakontin tilan ja sit lapset takapenkin, niin rattaat ja kassit olis vedettävä peräkärryssä 😂😂 ihana kuitenkin ajatella, että kesätulee ja ehkä (toivottavasti) sillon jo pääsis edes vähän johonkin reissuun! 🤩

    • #37996
      Sabrina
      Osallistuja

      Täällä mennään samalla tavalla kun aikaisemmin, nyt oon jotenki pärjänny pienemmällä määrällä särkylääkettä.

      Meillä juniori joko tekee hampaita,näkee painajaisia tai jotain, tuntuu että valvottaa vähän väliä. Sit kun nukkuis koko yön heräämättä,kuten viime yön, niin mä valvoin kivun sekä närästyksen kanssa🙄🤦‍♀️

      Oon kieltämättä kans miettiny miten kesävauva puetaan, kun aikaisemmat on alkutalven lapsia. Miehen siskon tyttö synty viime vuonna kesäkuussa ja oli pitkälti pelkällä vaipalla helteiden aikaan. Täytyy kysyä neuvolasta🙈

      • #38021
        kisu
        Osallistuja

        Jotenkin talvivauvan hankinnat tuntuis musta niin paljon loogisemmalta 😄 voihan se olla että oisin yhtä pihalla sillonkin, mutta ainakin ois selkeetä että lapsi tarttee toppahaalarin ja villakerrosta ja muutenkin kerrostettavaa vaatetta, ja että lyhythihaisilla bodyilla tai shortseilla ei tee mitään. Toivottavasti perhevalmennuksesta saa tähän jotain apuja 🤔

      • #38038
        taika
        Osallistuja

        Mä ajattelin ostaa varalle muutamat lyhythihaiset bodyt mutta muuten varmaan pärjää ohuilla trikoobodeilla ja housuilla plus kotona voi olla vaippasiltaan. Ja sit pyydän tarvittaessa muita tuomaan tai käyn ite tuossa lähistöllä olevista kaupoista hakemassa jos tarttee lisää jotain vaatetta. 😊 luulen että mulla ongelmana on pikimminkin se, että miten saan nuo kaikki vaatteet käyttöön 😅

        Sabrinalle tsempit sinne, enää ei oo kun noin 3kk jäljellä, huh, mihin tää aika lentää??

    • #38005
      PupuTupuna
      Osallistuja

      Heippahei kaikille taas, itse täällä hieman taka-alalla pysytellyt, kun tämä alkuraskaus on niin kovin epävarmaa aikaa ja aikalailla koko ajan ahdistaa. Tänään menossa siis 8+1.
      Eilen alkuillasta mulla alkoi taas verinen vuoto, nyt sitä tuli enemmän kuin aiemmin. Mulla oli myös aivan älyttömän kipeä alavatsa, kuukautiskipumaista tunnetta, mutta tosi paljon kovempaa kuin perus menkkakivut. Pelkäsin taas tietysti, vuoto loppui illalla ja sain nukuttuakin, kivutkin hävisivät. Onneksi sain aamulle ultran. Pienellä on kaikki hyvin ja kasvanut tasaiseen tahtiin, mutta sikiöpussin alapuolella on hematooma, joka nyt sitten varjostaa tätä onnea ja iloa. Täytyy toivoa, että se tuolta rauhoittuu. Eka raskaus oli vaan niin helppo, että nyt tuntuu että kaikki on kauhean vaikeata 🙄

      Onko kellään muulla kokemusta hematoomasta ja sen kanssa elämisestä?

      • Tätä vastausta muokkasi 5 kuukautta, 2 viikkoa sitten PupuTupuna.
      • #38020
        kisu
        Osallistuja

        Voi, kuulostaa kyllä tosi pelottavalta. Onneksi pienellä kuitenkin kaikki hyvin! Seurataanko sitä hematoomaa nyt normikäyntejä enemmän? Toivottavasti se rauhoittuu, eikä aiheuta enää niin paljon huolta!

      • #38037
        taika
        Osallistuja

        Voi ei, oot varmasti pelästynyt kauheasti! Onneksi ultrassa oli kaikki kuitenkin hyvin, kunpa tilanne nyt hematooman kanssa rauhoittuisi, siitä ei ole omaa kokemusta. Tsemppiä kovasti sinne ❤️

        • #38068
          PupuTupuna
          Osallistuja

          Sitä ei seurailla sen kummemmin, lääkäri oli sitä mieltä, että kuitenkin pieni huoli sinänsä. Tosin itselle iso huoli…
          Mulla on aika varattuna perinatologille kolmen viikon päästä, lekuri sanoi että siihen asti voi odottaa. Ja voi olla, että nt-ultra ehtii jo sitä ennen sen katsoa myös. Toisaalta tuo tieto helpotti, ettei tarvitse koko ajan pienestä vuodosta stressata ja maksaa yksityiselle kalliita maksuja 😱
          Mutta täysin urheilukiellossa olen, mulla alkaa jomottamaan heti alavatsaa (voi toki johtua muustakin kuin hematoomasta) kun kävelen pidempiä matkoja. Mutta toivottavasti tämä helpottaa pian ja se hematooma kutistuu itsestään sieltä pian pois! 💕

    • #38008
      Margarita
      Osallistuja

      Moikka.
      Kiitos aikasemmista vinkeistä närästykseen liittyen. Se vaiva ei sitten tullutkaan jäädäkseen. Kesti vain muutaman päivän ja tipotiessään, niinkuin muutkin mun raskausvaivat. Toisinaan mun olo niin normaali, että epäilen koko raskautta.

      Tänään kävin kuitenkin varhaisraskauden ultrassa ja ihanasti siellä pikkusydän pampatti menemään. Viikoilla 7+0 mennään ja kai se täytyy nyt uskoa todeksi ja yrittää rentoutua nauttimaan. ❤

      06/20 inseminaatio -> neg.
      10-11/20 1. Ivf -> 1 hedelmöittynyt munasolu -> neg.
      02/21 2. Ivf -> 5 blastoa, tuoresiirto plussa, 4 blastoa pakkaseen
      04/21 kkm (todettiin viikolla 9+1) 😭
      09/21 ensimmäinen pas

      • #38019
        kisu
        Osallistuja

        Kiva että närästys häipyi, se oli kyllä aika ikävää. Mulla oli myös päiviä kun ei tosiaan tuntunut siltä että ois raskaana ja se kyllä epäilytti aina. Nyt viikolla 27 (kai?) ei voi enää erehtyä, kun vauva painaa jo kylkikaaria ja välillä potkii niin paljon, mutta etenkin sen pahoinvoinnin loputtua oli tosi vaikee aina uskoa että ihan oikeesti siellä on joku.

        Ja se pienen sydämen läpätys on kyllä niin ihanaa, en voi ymmärtää miten niin pieni sydän voi lyödä niin kovaa. Tai miten sen voi edes nähdä 🥰

      • #38036
        taika
        Osallistuja

        Ihana juttu että ultrassa oli kaikki kunnossa 😍😍 kovasti helpottaa mieltä kun näkee pienellä olevan kaikki kunnossa.

    • #38022
      kisu
      Osallistuja

      Oon taas shoppaillut kauheesti vauvalle Torissa ja parilla kirppiksellä. Tänään kirppiksellä niitä ihania pieniä asioita hypistellessä tuli kyllä ajateltua, että pitäisköhän se äitiysavustus ottaa kuitenkin rahana. On nimittäin tullut ostettua jo ihan hirveesti 62-68cm vaatteita ja niitä tulee pakkauksessakin eniten, ja tuntuu että kirppareillakin on näitä eniten myynnissä. Eikä siinä mitään jos ne ei ois niin ihania, mutta kun on kauhee sääli jättää kauppaan jotain tosi söpöä.

      Huomenna meillä on ultra, jännittää vähän onko mun herkuttelut lähtenyt lapasesta. Ainakin musta tuntuu siltä että kohtu painaa jo keuhkoja ja yltää kylkikaariin, vaikka ilmeisedti sen pitäs olla vielä jossain puolimatkassa navan ja kylkiluiden välissä. Sokerit tosin on ollut tänäänkin ihan kurissa, oikeestaan tosi hyvät, joten toivottavasti bebe ei oo ottanut mitään kauheeta kasvuspurttia. Nukkumisesta on tullut myös haastavaa ihan yhtäkkiä, asennon löytäminen on mahdotonta ja tyynyjä pitää varmaan hankkia lisää että saan tuettua koko kropan jotenkin. Mutta enää 3 kuukautta jäljellä, aika hurjaa! (Jos ois löydetty uus asunto, tää tuntuis tosi pitkältä ajalta, mutta kieltämättä lähestyvä eräpäivä alkaa vähän jo kauhistuttaa.)

      • #38035
        Margarita
        Osallistuja

        Oi ihanaa, sitä jo odottaa että pääsee ostelemaan vauvalle kaikkia söpöjä pieniä juttuja. Pari kuukautta pitää nyt ainakin itse malttaa odottaa.
        Tsemppiä Kisu ultraan, toivottavasti pikkusella siellä kaikki mallillaan. ❤

        06/20 inseminaatio -> neg.
        10-11/20 1. Ivf -> 1 hedelmöittynyt munasolu -> neg.
        02/21 2. Ivf -> 5 blastoa, tuoresiirto plussa, 4 blastoa pakkaseen
        04/21 kkm (todettiin viikolla 9+1) 😭
        09/21 ensimmäinen pas

      • #38039
        Sabrina
        Osallistuja

        68cm on yleensä semmonen mikä menee pidemmän aikaa, 56 ja 62 kasvaa hujauksessa ohi.

        Onko sulla vartalotyynyä? Ostin suosiolla sen aika alussa, on kyllä pelastus,eikä tarvii sataa tyynyä tukemaan joka paikkaan. Mulla on semmonen perus pötkylä, mutta olikohan esim. Rustassa semmonen U-mallinen.
        Mikä nyt kellekkin sopii parhaiten 🤷‍♀️

        Kolme yötä valvoneena, tuntuu että voisin nukahtaa mihin vaan millon vaan, toissa aamuna nukahdinkin pienimmän kans aamu unille sekä eilen päikkäreille, meinaa olla voimat aika loppu😴😴

      • #38043
        kisu
        Osallistuja

        Ostin vartalotyynyn joskus viikolla 7 😅 eilen auttoi kun tein pyyhkeestä pienen tuen mahalle ja jos käännän kylkeä, rullaan yleensä peiton myös jalkojen väliin ja mahan alle tueksi. Raskaana ollessa on nimittäin ollut aika kuuma ja nyt kun tulee kevät, peitto on alkanut tuntua liiottelulta 🥵

        Tsemppiä Sabrina, oot varmasti tosi väsynyt! Ihanaa että sait nukuttua kuitenkin pienen kanssa päikkärit, toivottavasti yöt helpottaa ja saat nukuttua lisääkin päikkäreitä.

      • #38047
        Sabrina
        Osallistuja

        Keskimmäinen rupes yskimään ja pärskimään aamulla, nuorimmainen päätti oksentaa aamupalat kun oli niin hirvee tohina aamupalan jälkeen 🤦‍♀️ mies lähti aamusta hommiin joten voin sanoa että tässä on ollu aika hulabaloo aamu taas vaihteeksi. Nyt mietin nukkuisko vai touhuaisko rauhassa kun nuorin nukkuu🤷‍♀️ yöt helpottaa toivottavasti vuoden päästä kun vauva on syntynyt ja lopettanut yöheräilyt🤣 toki siis monet nukkuu pitkiäkin pätkiä jo vauvasta asti, mutta meillä herättiin varmaan joka yö ekat 9kk kun imetin, alkuun piti herättää syömään 3h välein kun syntyi keskoskena ja painoa piti saada ja varmistaa ettei sokerit laske.

        Mites, oliko teillä tänään ultra?🤔 yksityisellä ilmeisesti?
        Mulla on perus neuvola ensiviikolla ja puolentoista vkon päästä äp käynti. Ihanaa kun meilä on ensiviikolla ”vanha” neuvolantäti, joka oli kahdella ekalla. On jo eläkkeellä mutta tuuraa nyt. Mulle on jääny niin hyvä fiilis hänestä, otti niin ihanasti mut sillon vastaan kun nuorena rupesin ekaa oottaa, ei syyllistäny tai ollu mitenkään naama nyrpeenä, kohteli kuin muitakin🥰

      • #38062
        kisu
        Osallistuja

        Käytiin taas Perhe-Artella ja meillä oli sama kätilö kun viimeksikin 🙂 oli tosi kiva saada jutella vähän radiin liittyvistä huolista ja saada rauhassa katella pientä. Painoa oli tällä hetkellä 1156g ja pikkasen ois voinut saada vähemmän suklaata (mhan ympärys oli kuitenkin vielä vähän yläkäyrän alapuolella). Muutenkin ollaan siirrytty keskikäyrältä vähän ylöspäin ja beibi vaikuttaa myös perineen isältään pituusgeenin, nimittäin reisiluun mitasta päätellen tyyppi olis jo kaks viikkoa pidemmällä 😳 ei kuitenkaan oo radin suhteen huolta ja istukka ja napanuora näytti toimivan normaalisti, joten pieni helpotuksen huokaus pääs kyllä etenkin radin suhteen. Toki tää käynti laukas mussa mielialajuttuja, mutta ne tais olla tuloillaan muutenkin joten ihan hyvä että saan asiat ens viikolla neuvolassa käsittelyyn.

        Kiva, että sulla on tuttu neuvolantäti ens viikolla 🙂 oon tosi ilonen että sulle osuu nyt tämmönen kiva yllätys, kun oot joutunut kestämään kaikenlaista. Tädistäkin on varmaan kiva nähdä tuttujen lasten sisaruksia kasvamassa 🙂 mä tykkään kanssa mun neuvolantädistä, sillä on sellanen no bullshit -meininki ja viimeks piti varmistaa, että saadaan jatkaa samalla tädillä myös vauvan kanssa vaikka muutettais jonkin toisen neuvolan alueelle.

    • #38060
      kisu
      Osallistuja

      Varoitus: viesti koskee masennusta ja synkkiä ajatuksia

      Onko kellään ollut raskaudenaikaisia masennusoireita? Mulla on masennustausta ja syksyllä olin jo menossa pyytämään lääkitystä mutta tilanne helpotti kun tulin raskaaksi. Oon voinut ihan hyvin koko talven, mutta nyt tuntuu mieli olevan tosi synkkänä usein, ja tällä hetkellä se tuntuu pahenevan.

      Tää tän hetkinen tosi syvä synkkyys alkoi eilen, kun käytiin ultrassa. Vauvasta ei saanut kauheen hyvää kuvaa kun on istukka edessä ja nappula piti käsiä melkein koko ajan kasvojen edessä, mutta muutamissa hetkissä huulessa näytti olevan jotain outoa. Todennäköisesti se johtui kuitenkin vaan teknisistä syistä ja siitä että vauva imeskeli huulta tai jotain, mutta se laukas ihan hirveen pelon että mitä jos vauva ei ookaan mun mielestä söpö, joka taas eskaloitui siihen että jos sillä onkin joku vamma tai kehityshäiriö, niin mitä jos en sitten rakastakaan sitä. Puhuin siis miehen kanssa illalla tosta mun ekasta pelosta ja mies sanoi ettei sitä huoleta niinkään se kun se että mitä jos vauvalla onkin joku vamma, ja tajusin ite että en oo oikeestaan rakenneultran jälkeen miettinyt ollenkaan että jotain voi olla pielessä vaikka ultrissa kaikki onkin ollut hyvin. Ja nyt on sitten niin synkkä mieli etten tunnu saavan mielihyvää yhtään mistään, eikä tää enää kohdistu mihinkään tiettyyn pelkoon vaan on vaan jäänyt pohjavireeksi. Kyse ei oo edes siitä, että en haluais lasta, jolla on jokin sairaus/vamma/epämuodostuma, mutta jostain järjettömästä syystä pelottaa nyt että joku tämmönen asia vaikuttais muhun niin, etten rakastaisikaan lasta. Järjellä tiedän, että näin ei oo, etenkin jos mahdollinen synnytyksen jälkeinen masennus huomataan heti, mutta se ei helpota. Toki pelottaa myös että lapsella ilmenee jotain ongelmia, mikä varmasti on normaalia, ja ehkä jopa parempi kun tuudittautua siihen että kaikki olis hyvin. Pelottaa nyt (taas) myös kohtukuolema tai kätkytkuolema, ja koska mieli pn niin surullinen ja synkkä, oon myös kauheen huolissani vauvasta ja siitä että se joutuu tuntemaan tän mun pelon ja huolen ja synkkyyden. Ja nyt on tietenkin taas semmone päivä ettei vauva kauheesti liiku, niin siitäkin nousee aika ajoin huoli. Onneks mulla on neuvola ens viikolla, niin pääsen puhumaan tästä ja pääsen ehkä terapeuttiselle hoitajalle, mistä onkin ollut puhetta synnytyksen jälkeisen masennuksen pelon takia jo alusta asti.

      Tuntuu myös niin hölmöltä että tätä on tosiaan kestänyt vasta päivän ajan, mutta tää on niin erilaista kun mikään raskauden aikasista aiemmista huolista, peloista tai synkkyydestä että musta tosiaan tuntuu että jotain on vialla. Ja tosiaan mieli on ollut viime aikoina normaalia enemmän synkkä ja herkkä, mikä myös viittais siihen että masennus on ollut tuloillaan. Lisäks ruokahalu ja vireystila on ottanut selkeesti hittiä, ja ne on yleensä mun ensimmäiset oireet masennuksen pahenemisesta.

      Tänään päätin syödä välittämättä niin paljon ohjeista ja täysjyväpastan sijaan syön ihan tavallista spagettia. Pyysin miestä myös tuomaan jäätelön kaupasta, koska yks päivä ei voi pilata mitään mutta se voi helpottaa mun oloa, mikä ois tärkeetä nyt myös siks ettei vauvan tarttis tuntea tätä ahdistusta. Kiitos kun sain purkaa ajatuksia ja että ootte olemassa ❤

      • #38061
        Sabrina
        Osallistuja

        Nopeasti otan kantaa, oliko puhetta onko mahdollista että olisi huulihalkio? Toki mahdollista että siellä ei mitään oikeasti ole. Onko teillä kontrollia?

        Juttele neuvolassa olostasi, saat apua ajoissa jos niikseen on🥰💜

        Parempi saada ajoissa masennus hoitoon raskausaikana, että jaksat lapsen synnyttyä.

      • #38063
        kisu
        Osallistuja

        Rakenneultrassa suljettiin huulihalkio pois jo ja uskon että se ois kyllä tullut puheeksi jos sitä olis ollut syytä epäillä. Todennäköisesti tässä oli vaan kyse jostain ilmeestä tai ”roskasta kuvassa”, mutta se tosiaan laukas nää tunteet (toisaalta hyvä, koska muuten niitä ei tulis käsiteltyä ajoissa). Käytiin yksityisellä ns. tutustumisultrassa eli voidaan mennä uudestaan jos halutaan, mutta tässä ei siis tarkotuksena oo kuitenkaan seuloa mitään poikkeavuuksia, ja koska se mun istukka tosiaan on edessä niin näkyvyys ei tästä varmaan kauheesti parane. Täytyy varmaan laittaa neuvolantädille jo vkl aikana viesti, koska jos neuvolapäivänä sattuu olemaan hyvä päivä, en välttämättä sitten ottais puheeks tätä huolta masennuksesta (oon jotenkin sellanen ”no ehkä mä kuitenkin pärjään” -tyyppi, mikä on tosi tyhmää, kun kuitenkin tiedän että tääkin asia on hoidettavissa ja esim. terapiasta on ollut mulle ihan merkittävää apua 🤦🏽‍♀️).

    • #38100
      Sabrina
      Osallistuja

      Huh mitkä pääsiäishulinat ihan perheen kesken, käytiin isovanhemmilla touhuamassa parina päivänä. Eivät asu siis kaukana ja kaikki olemme terveenä. Teki kyllä hyvää poiketa arjen pyörteistä ja viettää perheen kesken aikaa🥰 kivut toki valvottanu sen mukaisestikin yöllä että on touhunnut ja istunut autossa, mutta sen arvoistakin.
      Toissa päivänä olin varma että nyt rupes lapsivettä valumaan, mutta (anteeks yök!) olikin juoksevaa valkovuotoa, onneks.
      Nimittäin nyt aletaan olemaan niillä päivillä, kun jouduin ekasta raskaudesta 5vkon vuodelepoon sairaalaan ja sen pelko on varjostanut jokaista raskautta.
      Onneks puolentoista viikon päästä on se äp käynti, jossa katsovat kohdunsuun tilanteen.

      Ymmärrän Kisu huolesi ja pelko poikkeavuuksista saa mielen mylläämään. Oob huomannut että jollain vauvoilla ei tarvii olla kun vaikka iso mansikkaluomi kasvoissa, niin sitä peitellään ym. Meillä keskimmäisellä korjattu pehmeänsuulaenhalkio,ei siis näkyvää. Mutta sen jälkeen olen molemmissa raskauksissa pyytänyt katsomaan tarkkaan suun alueen että näkyykö mitään.

      Masennuksesta ollaankin jossain vaiheessa keskusteltu, mulla on diagnosoitu toistuva masennus mikä nyt ei ole oireillut 4 vuoteen. Raskausaikana ja varsinki synnytyksen jälkeen hormonihöyryissä tunteet tuntuu voimakkaammilta ja mielestäni herkästi kannattaa tarttua niihin ja jutella, ettei jää sisälle myllertää ja paisu sitten, oli taipumusta masennukseen tai ei.

      Olisko viime vai toissa kerralla neuvolassa pitänyt täyttää isompi voimavarakysely, jossa on siis mielialat, tukiverkot ym ym. Sanoin suoraan että siinä kohti en ala mitään täyttämään kipujen ja valvottujen öiden jälkeen että ei tuu kun sanomista🤣 lähtökohtaisesti kaikki hyvin, vaikka välillä väsyttää ja vi*uttaa ihan urakallakin, mutta ei oo huolta että tässä mitään romahdusta tulis. Tarjottiin myös perhetyöntekijää,tokasin että siivoojaa tarviin ennemmin🙈
      luulen että varsinkin nyt korona aikaan, kun kontaktit on minimissä, on paljon perheitä jotka tarvii enemmän apuja. Kun teen joka päivä jotain pientä niin ei kaikki oo ihan räjähdys. Jos on joku päivä että joudun esim ajamaan enemmän niin se on vaan pidettävä lepopäivä🤷‍♀️

      Tää on hirveen hankalaa kun Kisun tavoin, aattelen että kyllä mä pärjään, on pärjättävä ja pystyttävä ja apua kun huomaa että nyt tarviiki vähän jelppiä jossain 🤦‍♀️

      • #38109
        kisu
        Osallistuja

        Ihanalta kuulostaa teidän pääsiäinen 🥰 tää on ihan kauheen rankkaa kun pitää pysytellä niin omissa oloissa, ja huomaan itekin että ois ihana päästä juhliin tai mihin vaan vaikka oonkin aika kotihiiri normaalisti.

        Mulla on vähän olo helpottanut, ajatusten purkaminen ja itkeminen vei pahimman terän ja oon päässyt sesellaselle normaalin pelon tasolle. Oon päässyt jo yli siitä huolesta että en rakastais lasta jos se ei olis täydellinen, mikä näin jälkikäteen tuntuu myös aivan järjettömältä ajatukselta (täytyy vaan pitää huoli siitä ettei masennus pääse liian pahaksi huomaamatta). Vielä kyllä taustavire on kuitenkin surullinen ja uupunut, eikä se tästä varmaan ihan helposti lähdekään. Nyt on paha kun väsyttää ihan hirveesti, mutta en voi nukkua päikkäreitä että pääsen huomenna ajoissa töihin.

        Tää on alkanut käydä myös fyysisesti ihan eri tavalla raskaaksi kun aiemmin, kohtu painaa jo keuhkoja ja lattialle jääneet asiat saa myös jäädä sinne odottamaan että mies poimii ne pois 😅 bebe painaa myös jatkuvasti lantiossa niin että toosa on jatkuvasti kipee (epäilen myös että oon saanut ekan suonikohjunkin sinne) ja pitkään istuminen ja seisominen on ihan kauheeta. Näitä vaivoja googletellessa luin että joku oli joutunut jäämään saikulle rv 30 tienoilla kun ei pystynyt enää istumaan turvotuksen takia 😳 mun työ on käytännössä istumista, seisomista, kumartelua/kyykkimistä ja nostamista, joista kaks viimeistä oon jättänyt jo aiemmin suosiolla muille, ja tosiaan kaks ekaakaan ei enää houkuttele 😂

        Pienen kamun liikkeet on muuttunut myös astetta jännemmiksi. Viime yönä beibi potki jo niin kovaa, että jos oisin nukkunut jo, oisin herännyt siihen. Säikähdin niin paljon että kirosin ääneen ja pelästytin miehenkin 😂 välillä myös tuntuu kun tyyppi yrittäis kynsiä itteään ulos tai kaivaa jotain mukavaa koloa itelleen. Ja vielä ois kolme kuukautta aikaa kasvaa ja muuttua vielä hurjemmaksi 😬

      • #38115
        Sabrina
        Osallistuja

        Oon myös hyvin kotona olevaa tyyppiä, mutta nyt kun ei oo ollu minkäänlaista vaihtelevuutta arkeen niin oli kyllä luksusta. Nuorinkin on ollu viimeks syksyllä mummulassa yökylässä niin ei oo oikein tässä ollu mitään huokasun hetkeä.
        Älkääkä kivittäkö, rakastan lapsiani ja ei niitä ”tehdä” sitä varten että mummut tai papat hoitaa. Lapsista huolimatta jokainen tarvii joskus omaa aikaa ja jokainen hoitaa asian tavallaan, toiset laittaa yöksi hoitoon aikaisemmin ja toiset muutamien vuosien ikäisenä. Toisille riittää pari tuntia, toisille päivä.

        Toivottavasti Kisu mielesi tasaantuu pian ja huomaat että kaikki onkin hyvin❤
        Kyllä paljon jäädään sairaslomalle hyvinkin aikaisin, oman jaksamisen ja voinnin mukaan. Täytyy suosiolla vaan keventää työtaakkaa mahdollisuuksien mukaan, sitten kun ei pysty enää niin onhan se jäätävä kotiin sitten😊

      • #38121
        kisu
        Osallistuja

        Joo, kyllä se sairausloma on varmasti harkittu päätös jokaisen kohdalla ja todennäköisesti mulla tulee jossain vaiheessa raja vastaan kun en pysty valitsemaan pelkästään kevyitä työtehtäviä. Mutta tää kyseinen vaiva ei tullut ensimmäisenä mieleen kun mietin syitä miks saattaisin joutua jäämään kotiin jo ennen äippistä 😅

        Ihanaa, että pienin viihtyy yökylässä. Uskon vakaasti että se on myös lapselle tärkeetä että pääsee näkemään isovanhempia, toivottavasti pieni pääsee yökyläilemään taas pian! Toivon että myös meidän napero suostuu jäämään hoitoon ja yöksikin isovanhemmille, tosin kaikki asuu melko ahtaasti kerrostalossa 🤔

    • #38158
      kisu
      Osallistuja

      Mitenkäs muilla menee? Mulla oli tänään eka työpäivä loman jälkeen ja olipas rankkaa. Oli aika kiireistä, joten siinä työpäivän aikana ei huomannut niin paljon kuinka paljon se vei mehuja, mutta kun pääsin kotiin ja lähdettiin asuntonäyttöön, alkoi tuntua lonkissa ja häntäluussa ja jaloissa ja alaselässä, että on tullut istuttua 🥴 haluisin niin paljon päästä uimaan, mutta meillä on uimahallit ollut kiinni marraskuusta lähtien eikä muutosta näy. Onneks nyt kotona vähän helpottaa, aion kokeilla myös lämpötyynyä kunhan jaksan nousta ylös lämmittämään sen. Mies on ollut myös tosi ihana viime aikoina aina kun se huomaa, että joku on raskasta tai sattuu tai huolettaa. Se on myös alkanut enemmän hipsutella mun mahaa ja se antaa beibille aina pienen fistbumpin kun tuun kotiin tai meen nukkumaan (luulen että nyt kun pieni tyyppi on jo niin iso että heilumiset näkyy ja tuntuu selkeesti ulospäin, tai koska ollaan ostettu niin paljon pieniä vaatteita yhdessä, tästä on tullut todellisempaa myös miehelle).

      • #38159
        kisu
        Osallistuja

        Ps. Nää tänpäiväset kivut ei oo varmasti mitään verrattuna Sabrinan tilanteeseen, mutta ymmärrän todella hyvin että ne varmaan väsyttää. Tsemppiä siis sinne ja kaikille muillekin, joilla on kipuja, isoja tai pieniä ❤

    • #38160
      Manna
      Osallistuja

      En oo oikein jaksanut kirjotella. Väsymys ja pahoinvointi vie kaikki voimat tällä hetkellä. Lisäks alkaa tuntua, että tää kotona oleminen ja koronan aiheuttamat karanteenit+etätyöt alkaa käydä mielenterveyden päälle, enkä jaksa innostua enää mistään. Haluaisin urheilemaan, mutta kuntosalille en koronan pelossa uskalla mennä ja uimahallit täälläkin kiinni. Eli joo: pientä masennusta havaittavissa täällä myös (ja masennustaustaa löytyy ennestäänkin). Palasin myös tänään töihin 2 viikon sairausloman jälkeen ja saa nähdä kuinka monta päivää jaksan ennenkuin on haettava uudelleen saikkua, kun mun työnteosta taitaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä 🙈

      Ens viikolla olis nt-ultra, mikä jännittää aika tavalla, kun en oo dopplerilla löytänyt pariin päivään, kuin yhden sykkeen. Tokihan molemmat voi siellä vielä olla ja toinen vaan aina väärin päin, mutta eipä näitä tiedä (ja en erottanut sykkeitä, niin en tiedä edes kumman syke siellä aina kuunnellessa kuuluu) 🤷🏻‍♀️

      Anteeks kauhea valivali – kirjoitus! Ehkä palailen tänne, kun saan mielen vähän paremmaks! ☺️

    • #38162
      Sabrina
      Osallistuja

      Höps Kisu, jokaisella oma kipukynnyksensä ja tuntemuksensa, ei voi vertailla🤭
      Ja omalla touhuamisella pystyn jotenkin vaikuttaa kipuiluun, olipa järkevä tänään raivosiivota päivällä, ajaa, käydä kaupassa ja neuvolassa, kantaa raskaita ja siivota vähän lisää. Oma vika 🤷‍♀️

      Voi Manna jaksamisia!❤ ymmärrän kyllä että kaikki tuo alkaa kuormittamaan. Saatko parannettua mieltä luonnossa, musiikilla tms? Onko ystäviä kenelle jutella? Tänne vaan purkamaan tuntemuksia jaksamisen mukaan, jos helpottaa yhtään.
      Nuo sydänäänet on varmasti haastavat ja voi aiheuttaa päänvaivaa, mutta taitaa kotona olla vähän hankalempaa ne alkuun erottaa ja löytää.

      Mulla oli neuvola, kaikki kunnossa mutta mulla on niin iso olo, paino (ylläri) nousussa, hb laskussa, oli 105. Koitan nyt popsia sitä rautaa🙄
      Mutta melko pullukka olo, nyt tullu 11-12kg lisää.

      • #38171
        kisu
        Osallistuja

        Ah, toki vertailu on yleensä turhaa, mutta mä saan sentään vielä nukuttua ja en oo tarvinnut särkkäriä (eikä tää oo kestänyt vielä ikuisesti, onneks), eli helpompi tilanne täällä vielä. Mutta sen verran ikävää on jo nyt että sympatiat kaikille kipuilijoille tasapuolisesti 🐧

        Mulla on huomenna neuvola, jännittää vähän missä mennään sf-käyrällä. Ja isolta on alkanut tuntua täälläkin, vaikka omasta mielestäni näytän välillä vieläkin samalta kun ennen raskautta 🙈 mutta ei kai se oo ihmekään jos masu on jo vähän iso, kun meidänkin tyypit on yli 30 senttisiä ja painoakin pitäis olla jo kilon molemmin puolin, kyllähän sellanen pötkylä tarvii tilaakin 😅

      • #38174
        Sabrina
        Osallistuja

        Täällä mennään yläkäyrällä, enkä totisesti näytä lähellekkään siltä miltä ennen raskautta 🤣🤣 olikohan 26cm sf mitta, pari kolme senttiä tullu kolmessa viikossa 😳 oon muutenki tosi lyhyt niin oon semmonen kävelevä pallo.
        Neuvolantäti lohdutti, että enkös oo aina saanu kilot pois raskauden jälkeen, niin kyllä onnistuu nytkin🙈🙈 enkä oo siis mikään urheilullinen, vaunujen kans toki tuli päivittäin käveltyä.
        Lisäks viime syksynä hurahdin marjastukseen! Siinä tuli vahingossa liikuntaa. Käytiin monen monta kertaa naapurim kanssa, meinas itku tulla kun mustikoita ja puolukoita jäi metsään, mutta kun pakkaset oli ihan täynnä🤦‍♀️
        Ootan ihan hulluna taas että pääsee syksyllä ja toivon hyvää marja vuotta 🤗 äitille myös keräsin varmaan 20L puolukoita.
        Lisäks ootan kun kuuta nousevaa, että saan nauttia lasin jos toisenkin viiniä, siihen on tosin pitkän pitkä aika vielä😅😅

    • #38182
      Heinä
      Osallistuja

      Varasin ylimääräisen ultran sinne noin 28 viikolle. Rakenneultrasta alkaa olla jo sen verran aikaa, että pitää päästä tässä välilläkin näkemään, onko kaikki hyvin. Liikkeitä onneksi tuntuu tasaiseen tahtiin, joten luottavaisin mielin olen kuitenkin pystynyt olemaan.
      Sokerirasituskoe oli viime viikolla ja siinä arvot oli onneksi hyvät. Muutenkin vointi on edelleen hyvä, pystyn liikkumaan edelleen aktiivisesti ja nukkumaankin pystyn hyvin lyhyitä aamuyön valvomisia lukuunottamatta.

      Hankintojen tekeminen on jatkunut tasaiseen tahtiin ja suurin osa hankinnoista alkaa jo olla tehtynä. Toki kaikkea pientä vielä puuttuu, mutta niitä hankin sitten lähempänä. Vaatteita olen ostanut käytettynä jo ihan liikaa, koska en vain pysty vastustamaan vastaan tulevia söpöjä vaatteita😊

      • #38197
        Sabrina
        Osallistuja

        Mullakin sattuu rv 28+ tuo ultra, tosin siinä ei katsota kun pakolliset tarkistukset. Tai riippuu lääkäristä, toiset kattoon just ne mitä pitää, viimw raskaudessa lääkäri näytti kaikki läpi ja katsottiin vielä 3D (?) Ja sain sitten kuviakin,mitä käsittääkseni yksityisellä saa ja katsotaan. Kiva kuulla että vointisi on hyvä🥰
        Mulla on vielä vauvan vaatteet laatikossa odottamassa pläräämistä ja pesemistä🙈

    • #38210
      kisu
      Osallistuja

      Tultiin just neuvolasta. Sain purettua huolia ja masennusoireilun takia pääsen joko terapeuttisen vauvaperhetyön piiriin tai neuvolapsykologille. Hemoglobiini oli tiukasta rautakuurista huolimatta laskenut 104:ään ja joudun nyt vielä labraan sen kanssa huomenna tai ens viikolla. Ei ihme että väsyttää 😴😴 myös sairausloma otettiin puheeksi (koska tän lantionseudun kipuilun kanssa alkaa olla haasteita ja istuminen ja seisominen pahentaa tilannetta) ja nyt täytyis vaan olla yhteydessä työterkkariin kun neuvolalääkärin aika ois mennyt vasta kuun loppuun. Nyt alkoi tulla vähän paniikki, että miten saan ohjeistettua sijaiselle kaiken mitä teen. Onneks alotin jo tammikuussa tekemään listaa vastuista ja tehtävistä joita hoidan, niin on edes jotain jo valmiina.

      Nyt en enää näytä siltä kun ennen raskautta, vaan ainakin tänään maha on ollut ihan jo vauvamahan näköinen. Katoin jossain vaiheessa tänään kävellessäni alaspäin ja sillon huomasin, että kappas vaan, nyt se on kasvanut 😅 mulla tosiaan oli lähtötilanteessa jo ihan tukeva vyötärönympärys ja koska radin takia oma paino on tippunut, bebe yksiöineen on vaan täyttänyt sen tilan pikku hiljaa (maha siis on toki ollut koko ajan, mutta nyt se on pullistunut lähtötilanteesta vähän yli ja pyöristynyt). Painoa oli tullut neuvolantädin mukaan 300g edelliseen verrattuna, mikä on ihan hyvä kun ennen raskautta oli kuitenkin 10 sellaista kiloa, joista vois luopua ihan huoletta.

      Vähän huolettaa kun sekä viime viikolla ultrassa että nyt neuvolassa vauvan sydänäänten kuuntelu tuntui niin vaikeelta ja kumpikaan ei ollut tyytyväinen tulokseen ekalla yrittämällä. Syke kyllä kuului ja lopulta molemmat tädit oli niihin tyytyväisiä, mutta kun tosiaan ne äänet kuitenkin löytyi heti niin tulee pieni paniikki että niissä on jotain vialla. Uskon kyllä että jos ois syytä huolestua, siitä ois sanottu ja oisin varmaan saanut lähetteen äitiyspolille, eli yritän tässä nyt vaan olla rauhassa sen suhteen. Onneks väsyttää niin paljon että unohdan kaiken hetkessä, niin tääkään ei jää vaivaamaan kovin pitkäks aikaa 😅

      Heinä, mulla on ihan sama ongelma, ettei niitä söpöjä pieniä vaatteita voi jättää sinne kirpparille. Meillä on varmaan jo 10 bodya koossa 62 (housuja sen sijaan ei oo ollut niin kiva ostaa ja niitä onkin ehkä vaan viidet) 🙈 sitterin lisäksi ei oo vielä tehty mitään tarvikehankintoja, vaikka toki vaunut on valittu ja pinniksiäkin aina välillä katellaan Torista. Asunnon suhteen ollaan jo siinä pisteessä että etsitään myös vuokrakämppiä ja tänään tuli myös puheeksi että pitää alkaa valmistautua myös siihen että jäädäänkin tähän ja miten tässä selvitään (vauvalle ja pinnikselle on kyllä tilaa, mutta pääsenkö mä enää kuukauden päästä noita portaita ylös on myös hyvä kysymys (😂), ja sitten on tosiaan se ongelma niiden vaunujen raahaamisessa 🤔).

      • #38226
        Sabrina
        Osallistuja

        Mitä rautaa syöt? Mulla om vaan äippävitamiini ja semmonen purutabletti, mun maha ei vaan kestä mitään esim ferrodania. Nyt oli sen 105, koitan nyt vaan muistaa ottaa nuo🙄 neuvolantäti sanoki hyvin, että muistanko antaa lapselle d vitamiinin. Sanoin että joka ikinen aamu sen annan, tokas siihen että huolehdippas omat varastot kuntoon siinä samalla🤣 miks on niin vaikee muistaa.

        Oman voinnin mukaan tottakai sitten sairaslomalle,voihan sitä mennä sitten takaisin jos olo helpottuu🥰

        Kyllä ne herkeästi ottaantuvat jos on pientäkään huolta äidin tai vauvan voinnista!🤗

        Täällä on alkanu vaivaamaan joka päivänen hikka vauvalla, maha hytkyy hirveesti 🤣 vielä tuosta mahasta, mä en nää enää omia varpaita kun katson alaspäin 😳😳

      • #38229
        kisu
        Osallistuja

        Mulla on sellanen rauta kun Sideral, se imeytyy maksasta niin sopii ilmeisesti hyvin myös niille joille tavalliset rautatabletit aiheuttaa vatsaoireita. Mä jouduin lopettamaan sen äippävitskunkin siks kun maha ei kestänyt sitä pientä määrää rautaa siinä, mutta tää on sopinut ihan hyvin. Huomasin eron alle viikossa sillon kun alotin ja nytkin tuntuu jo kahden ekstra-annoksen jälkeen vähemmän kuolemanväsyneeltä, mutta nyt tietty jännittää että mihin se kaikki rauta menee jos ei kerta nouse hb. 🤔 meen ens viikolla labraan, katotaan verenkuvan lisäks ferritiini ja tulehdusarvot, toivottavasti siellä ei tuu mitään yllätyksiä. Hinta on kyllä aika suolanen, 30 annospussia maksaa päälle 25e ja nyt kun otan niitä kaks, se tekee 50e kuussa.

    • #38225
      Lumi
      Osallistuja

      Vissiin oon ollu liian pitkään kirjoittelematta omia kuulumisia, kun en enää meinannut päästä kirjautumaan sisään🙈 Puhelimen päivitys oli näköjään poistanut tallennetut tunnukset. Mukavaa se on aina silti lueskella toisten kuulumisia🙂
      Minulla hyperi vihdoin 13 viikon kulmilla hellitti ja pystyin aloittaa liikkumisen kunnolla. Minulle liikkuminen on puoli elämää, joten oli mahtavaa saada aloittaa hiihtäminen ja lenkkeily parin kuukauden varomisen jälkeen. Liikkumisen iloa jatkuikin useampi viikko, kun muutoinkin voin tosi hyvin.
      Vähän ennen 20 viikkoa alkoikin sitten supistukset ihan rytinällä, ja siitä saakka oon joutunut himmaamaan kovasti. Pari viikkoa meni ensin ihan levossa, välissä pari viikkoa töissä (jonka jälkeen aina illat pötköllään) ja nyt sitten oon käytännössä kesälomaan saakka sairaslomalla.
      Ei tullut kauhean yllätyksenä aikainen supistusten alkaminen, kun esikoiseltakin alkoi puolivälin jälkeen, mutta kauheesti olin toivonut että nyt ei menisi samaa rataa.
      Vauvalla kuitenkin edelleen kaikki hyvin, kasvaa ja on mahdottoman aktiivinen tyyppi.
      Lippu on onneksi pysynyt enimmäkseen korkealla😀 Ihan joitakin monttupäiviä on ollut, kun on ollut epätietoisuutta et minkä verran uskaltaa liikkua ja pelkoa, et synnytys alkaa aivan kesken kaiken, ja varsinkin et ite aiheuttaa sen. Olen kuitenkin yllättänyt itsenikin, kuinka hyvin oon sopeutunut tilanteeseen ja osannut nauttia siitä, että vauva voi hyvin. Mieheni on ollut uskomaton tuki, tsemppaaja ja huolehtija.
      Me on oltu kauheen varovaisia hankintojen suhteen. Viime viikolla sentään laitoin äitiyapakkaushakemuksen ja paljon on tietysti katseltu ja vertailtu rattaita, kantokoppia ym. Yhtään vaatteita en ole vielä ostellut, vaikka joka päivä niitä kattelenkin🙊

      • #38227
        Sabrina
        Osallistuja

        Ymmärrän pelkosi, mulla ensimäinem meinasi lähteä syntymään rv 27+ ja olinkin sairaalassa 5vkoa vuodelevossa. Nyt ollaan samoilla ajoilla, mutta toivottavasti tässä pysytään kaks kuukautta vielä yhdessä kasassa. La siis 3.7, mutta tervetuloa kun kesäkuu vaihtuu🤣
        Seurataanko sulla kohdunsuun tilannetta? Mullaki supistelee aikalailla päivittäin, välillä vähemmän ja enemmän kipeästi. Jos niitä selkeesti tulee useampi niim suosiolla juon litran jos toistakin nestettä ja otan särkylääkkeen..
        Ihanaa että sulla on mies siinä tukena, helpottaa omaa pelkoa varmasti paljon🥰

      • #38228
        Lumi
        Osallistuja

        Toivottavasti sullakin Sabina pysyy vielä piiitkään vauva turvassa!
        Mä ainakin niin toivoisin, että vauva pysyis ainakin 36 viikolle saakka masussa turvassa ja sais sitten syntymän jälkeen heti syliin. Hänestä on tullu meille jo niin äärettömän rakas, että ois kamalaa laittaa johonkin keskoskaappiin viikkokausiksi. Vaikka toki sekin hyvä, että näilläkin viikoilla nykyään vauvat usein selviävät.
        Oon onneksi päässyt hyvin polille seurantaan, mut silti ehtii aina pelätä, että jos nyt onkin ihan liikaa edennyt. Tällä viikolla kun oli kontrolli, niin kohdunkaula oli sentin lyhentynyt ja vähän pehmentynyt edellisestä tarkistukseta.
        Tällasellaan kun pysyis, että saa kotona silti olla, niin eipä tässä hätää🙂

    • #38239
      Sabrina
      Osallistuja

      Täytyypäs Kisu tutustua tuohon, olisko parempi. Nyt käytössä olevassa on 14mg rautaa+ äippävitamiini oliko 20mg.

      Lumi, mullakin katotaan ensiviikoööa kasvukontrollin yhteydessä, just kun eka meinas syntyä sillon pienillä viikoilla ja nuorin syntyi 36+3. Mulla oli semmonen kuva että salista suoraan viedään pois ja kaappiin ja ja ja.. alkuviikosta painoarvio oli 2,9kg, salissa veikkasivat 2,5kg. Syntyi sitten loppuviikosta ja painoa olikin 3kg100g ja pituutta 48cm. Normaalisti sain rinnalle eikä lastenlääkärin tarvinnu käydä kun kaikki meni hyvin.

      Paljon sulla on Ananas ollu rr? Ne voi melko matalatkin olla alkuraskauden aikana,onko huonoa oloa, pyörryttääkö tms? Mulla on tykytyksiä, ollu vuoden verran jotka todettiin hyvälaatuisiksi rytmihäiriöiksi holterilla. Niitä tulee jos oon superväsy tai jännitän ihan hulluna. En kuitenkaan laskisi paniikkikohtaukseksi, kun ei mua ahista tai mitään kun niitä tulee.

    • #38240
      kisu
      Osallistuja

      Mulla nous syke kanssa heti alussa, normaalisti leposyke alle 60 ja raskausaikana ollut jotain 70+. Luulisin että liittyy lisääntyvään veren määrään, mutta en osaa kyllä sanoa varmaksi. Mulla on myös normaalisti melko matalat paineet, joten sekin on tuttua, mutta se on raskausaikana ollut oikeestaan vaan hyvä niin ei oo vaaraa että nousis liian korkeaksi. En siis osaa auttaa tai kertoa pitääkö huolestua, mutta jos helpottaa yhtään niin mulla oli tosiaan aika sama tilanne 🙂

    • #38256
      kisu
      Osallistuja

      Vauvan hikka! Miltä se tuntuu? Mulla on ollut jonkin aikaa sellasta että vauva melkein tärisee, tulee tosi nopeita nykäyksiä/potkuja muutama putkeen, mutta eilen oli ihan alavatsalla sellanen vähän rauhallisempi, ehkä aikuisen sykkeentahtinen naputus. Unohdin kysyä asiaa neuvolassa, mutta googlettelun perusteella vauvan tärinä on yleistä ja saattais liittyä esimerkiksi siihen että pieni pissii ja nojaa just sillon kohdun seinään. Musta se tuntuu siltä kun joskus oikein syvään hengittäessä tai haukotellessa tulee vähän sellanen nykivä tunne. Toisaalta vauvelin hikkaa kuvattiin jossain vasaran naputukseksi, joka on mun mielestä nopeampi kun se eilinen 🤔

      Tänään on sitten taas supistellut, just kun sanoin neuvolassa ettei sitä oo enää tapahtunut pitkään aikaan. Onneks on pääasiassa kivuttomia tai suhteellisen lempeitä, vaan yks vähän ikävämmän tuntunen on ollut. Tänään oli muilta oloilta ihan hyvä vointi, niin menin ehkä reuhtomaan vähän liikaa 🤦🏽‍♀️

      Eilen illalla myös huomasin että on alkanut tihkua maitoa. Söin iltapalajäätelöä ja ensin luulin että oon vaan kuolannut vahingossa kun paita oli vähän märkä, mutta sit huomattiin että paita on märkä myös toisen rinnan kohdalla 😅 viimeistään siinä vaiheessa, kun nukkumaan mennessä piti laittaa pyyhe rintojen alle kun toinen rinnanpää oli ihan märkä, jouduin toteamaan että ilmeisesti meijerituotanto on käynnistynyt. Viikonlopun agendalla on jonkunlaisten liivinsuojien valmistelu 😂

      • #38258
        Sabrina
        Osallistuja

        Semmosia tasasia nytkähdykyksiä tulee hetken aikaa,kyllä ne sit tunnistaa😊 tai oppii tuntemaan kun useammin semmosia hetkiä on ollut🤗

        Mulla on alkanu tulee semmosia viiltäviä alavatsakipuja, jotka kestää hetken mutta ei supistele samalla. Siellä varmaan venyy ja paukkuu paikat😳
        Onneks on äp käyntejä niin osaa olla jotenki rauhallisin mielin näissä kivuissa ja oloissa, kun siellä kontrolloidaan tarkasti kuitenki.

    • #38261
      minsqu
      Osallistuja

      Minäkin kirjoittelen jälleen. 😀 Kolmatta viikkoa erityisäitiysvapaalla. Rentoa meininkiä ja käsitöitä. Olen tehnyt silikonihelmistä tuttinauhan ja imetyskorun, ja ommellut vanhoista kankaista ja vaatteista pieniä vaatteita. Nukuttua tulee hirveästi. :’D

      Liekö käsitöistä tai puhelimen käytöstä johtuvaa, kun käsiä tulee pidettyä koholla, tai jostain vatsanahan venymisestä, mutta oikeanpuoleinen kylki on tässä välillä ollut kipeä heti rinnan alapuolelta. Lihaskipua ilmeisesti, vähän kuin olisi lihaspistos jäänyt päälle. Panadol ei oikein ole auttanut. Onneksi ei ole jokapäiväistä. Suonenvetoja tulee magnesiumista huolimatta.

      Vauva touhuilee mahassa omiaan. Välillä täälläkin tuntuu, että maha tärisee tietystä kohtaa. 😀 Joskus tuntuu, että siellä yritetääm kaivautua jonnekin. Välillä tuntuu kuin siellä pyrähtelisi pieni lintu. 😀 Hän tekee jonkin verran äkkinäisiä ”sähähdyksiä.” Silloin kyllä ollaan ihan hiljaa paikallaan kun mieheni tai äitini yrittää kokeilla mahan päältä potkuja.

      • #38262
        Sabrina
        Osallistuja

        Ihana kuulla sustakin!🥰❤
        Olisipa itsellä yhtään kädentaitoja, tulisi varmaan jotain tehtyä myös.
        Tuttua oli jossain vaiheessa tuo, että kun joku perheestä koittaa liikkeitä niin stoppia samantien🙈

      • #38268
        kisu
        Osallistuja

        Haha, myös täällä yritetään välillä kaivautua johonkin 😄 ja välillä tuntuu kun pieni käsi yrittäis taputtaa tai silittää mua sisältä päin. Meillä oli pitkään myös niin, että heti kun mies laitto käden mahan päälle missä oli just ollut hirvee möyrinä, tyyppi pysähtyi totaalisesti. Harmillista vaan se ei enää toimi ainakaan nukkumaanmenoaikaan, kun pitäis saada riekkuja rauhottumaan että mä saan nukuttua 😴

    • #38302
      minsqu
      Osallistuja

      Nyt kyselisin teiltä yhdistelmävaunusuosituksia 😀 D: Ollaan aivan pihalla merkkien ja mallien valikoimassa. Mies ei halua maksaa kallista hintaa vaunuista, kun hänen mielestään 300 e vaunut ajaa saman asian kuin tonninkin vaunut.
      Vähän meidän kriteereitä:
      -isohkot renkaat, ei pieniä eturenkaita
      – renkaat pyörii, mutta saa myös lukittua
      – kulkee hyvin vaihtelevassa maastossa ja lumisohjossa
      – ei mielettömän raskaat, muttei ihan pienet rimpulatkaan
      -yksinkertaiset taittaa kokoon ja kasata
      – (ratasistuinosan saa käänettyä myös naama menosuuntaan kun lapsi on isompi)

      Jos teillä olisi jotain vaunujen nimiä heittää, niin pystyn helpopsti googlaamaan. 😀

      • #38303
        taika
        Osallistuja

        Me päädyttiin ihan samoilla kriteereillä Britax smile 3:n. Maksoivat sen tonnin kaikkien härpäkkeiden kanssa, mutta itse koen olevan sen arvoista, vaunut kuitenkin menee sen 3-4v ja ovat luultavasti tärkein varuste arjessa vauvan kanssa.

        Nuo on tosi helppo koota ja kasata ja turvakaukalo menee suoraan vaunuihin kiinni 🙂

      • #38304
        kisu
        Osallistuja

        Meillä sama, Britax Smilet on 95% todennäköisyydellä meidän valinta. Vaihtoehtona olis Cybexin Priamit, mutta ne maksaa 1400e ja mies on sitä mieltä että se on jo liikaa (vaikka vaunut onkin tulossa lahjaksi eikä itse siis makseta). Eniten mua harmittaa ettei Smileissa oo yhtä kivoja värejä 😅

        Ora-merkkisiä vaunuja jotkut kanssa kehui paljon kun tein tutkimustyötä, mutta en kyllä tiedä niiden hintaa. Stokken jotkut vaunut täytti mun mielestä myös kriteerit, mutta ne tuntui jotenkin rimpulalta kun käytiin koeajolla vaunukaupassa. Bugaboot taas tuntui kun työntäis tankkia, mutta ne on taas kalliimmasta päästä (suositut ja tykätyt tosin).

        • #38307
          taika
          Osallistuja

          Mulla on se onni, etten tykkää noista missä on tosi iso ja korkea se koppaosa kuten bugiksissa ja ora-vaunuissa niin helpotti valintaa kun ei tehnyt niitä mieli edes testata 😂

    • #38305
      minsqu
      Osallistuja

      Mä mietin noissa britax smile 3:ssa, että onko niissä ne pienet eturenkaat jotenkin kulkua haittaavia? Jotakin moitetta niistä luin.

      Toi Ora vaikuttaisi todella kivalta, harmi, ettei niitä oikein taideta myydä käytettynä.

    • #38306
      taika
      Osallistuja

      Mun siskolla noi on kyllä rullannut ihan hyvin, en oo kuullut valitusta 🙂 etupyörät saa lukittua niin kulkee sohjossakin, ei ne eturenkaat musta kuitenkaan niiin pienet ole 🙂

    • #38308
      Lumi
      Osallistuja

      Meillä on myös Smile 3 ollut vahvoilla, mut juuri tuon maastokelpoisuuden vuoksi mietitty kovasti NXT 90:ä. Smile 3 on niin kivan kokoinen ja kevyt, mut me kun liikutaan tosi paljon metsäpoluilla, niin vähän kuitenkin mietityttää. Hartanin Topline S kiinnostaisi myös kovasti, mutta niissä taas mietityttää se kun joutuisi ”sian säkissä” tilaamaan suoraan Saksasta pääsemättä kokeilemaan.

      • #38309
        taika
        Osallistuja

        Joo meillä noi nxt90 oli toinen vaihtoehto! Ne oli ihanan jämäkät ja tukevat😍

    • #38336
      kisu
      Osallistuja

      Täällä rv 28+0 ja jäin nyt saikulle ainakin viikoksi, ehkä kahdeksi tai jopa loppuajaksi, katsotaan vähän miten tää kipuilu jatkuu. Oon koko viikonlopun lepäillyt ja tänään olin aamusta noin 3 tuntia pystyssä (lähinnä lääkörikäynnin ajan) ja sen jälkeen on ollut vaikee päästä sängystä ylös ja vaihtaa kylkeä, jopa kävely on tehnyt pahaa. Lääkäristä jäi aika ikävä fiilis, meillä ei ollut neuvolalääkärille aikoja moneen viikkoon niin piti mennä terveyskeskukseen ja siellä oli vastassa mieslääkäri, joka ei kuunnellut mitä yritin kertoa, tarttui aivan eri asioihin kun miksi tulin sinne, neuvoi täysin vastoin neuvolasta saatuja ohjeita esim. syömistä ja sai vielä huolestumaan veritulpasta ja raskausmyrkytyksestä. Ihmetteli miks on niin kauheen korkea syke (alhainen hb, pakko käyttää maskia vaikka vaikea hengittää muutenkin kun napero majaili aamulla keuhkojen päällä ja raskaus nostaa sykettä muutenkin) mutta ei edes sanonut mikä se syke oli. Käski varata neuvolasta ajan ekg:hen, koska ei kokenut sitä terveyskeskuksen tehtäväksi vaikka aivan varmasti meen samaan paikkaan neuvolankin lähetteellä (oisin voinut hoitaa nyt yhdellä käynnillä sen sijaan että tän lisäksi käyn neuvolalääkärillä ja sitten meen uudestaan sinne terveyskeskukseen missä tänään olin). Huoh. Kannassa kuitenkin lukee että oon hyvävointinen pientä kipuilua ja hengenahdistusta lukuunottamatta ja että happisaturaatio hyvä. Kaiken huippu oli se että se sanoi vielä suoraan ettei osaa ottaa kantaa häpyliitoksen kipuihin tai siihen alapään turvotukseen, että ei oikein tiedä niistä mitään. Tuli kyllä just sellanen olo että jos tää lääkäri on vastassa synnärillä, mä ilmotan bebelle että ei saa tulla vielä ja me lähdetään nyt hetkeks kotiin (onneks olin siis terveyskeskuksessa enkä äippäpolilla).

      Nyt oon sit nukkunut päikkärit, kattonut vähän Netflixiä ja pohtinut hankintoja. Etsiskelen tällä hetkellä kantoliinaa ja -reppua, vaatteiden selailu on ollut nyt vähän tauolla kun en oo saanut kuvattua mitä meillä jo on (ollaan osteltu kaikkea niin sokkona että meillä ei oo varmaan yhtään yhteensopivaa settiä). Pinnistä ollaan myös tutkailtu ja vaunut pitäis jossain vaiheessa laittaa tilaukseen. Tällä viikolla ajattelin myös tehdä listan sellaisista vaatteista ja tarvikkeista jotka pitää hankkia jos ei oteta äitiyspakkausta ja tutkia millaisilla hinnoilla niitä sais kirpparilta (vielä vähän kahden vaiheilla, mutta mun äiti oli taas viikonloppuna ostanut ”pari yöpukua” eli neljä tai viis vaatetta, jotka on kaikki sitä kokoa jota on muutenkin jo 3000 🤦🏽‍♀️).

      Nyt on ihan hyvä mieli aamun ikävästä reissusta huolimatta (ja onneks labrassa oli tosi ihana työntekijä, joka kysyi multa kesken näytteenoton onko kaikki hyvin kun olin ehkä vähän huonovointisen näköinen ja hiljainen) 🙂

      Mites muilla on mennyt viikonloppu?

      • #38351
        kisu
        Osallistuja

        Jahas, neuvolan puhelinpalvelusta soiteltiin ja selvisi että ferritiini on 5 😳 hb sentään jo 117, mutta tollasilla varastoraudoilla sillä ei kyllä oo varaa tippua. Nyt odottelen th:n soittoa, että miten tästä jatketaan, riittääkö rautalisä vai tarvitaanko tiputusta. Herää vaan kysymys että kuinka reipas olisin jos rauta-arvot ois kunnossa, kun nytkin tuntuu ihan normaalilta 😂

    • #38381
      Sabrina
      Osallistuja

      Moikka! Tänne ei mitään uutta ja ihmeellistä. Kipuilu jatkuu🙄
      Vkl iski joku kärpänen ja pesin vaatteeita 56cm-68cm ja laitoin paikoilleen 😅

      Kontrolliki oli,kaveri painaa jo 1,4kg😳😳 kyllä, hän on vielä pieni, mutta silti iso 😂
      Oli kyllä täälläkin niin v*ttupää lääkäri että meni hermo. Nyt oli niin lääke-sekä käynnistysvastainen tapaus että sivuutti kyllä kaiken mitä sanoin tai kysyin.
      Kk päästä taas kontrolliin, jospa olisi toinen lääkäri vastassa.

      Vaikka on supistellu paljon, niin onneks ei oo tehny mitään kohdunsuun seudulle🙏

    • #38382
      minsqu
      Osallistuja

      Se on kyllä inhottavaa jos tulee tympeän oloisia lääkäreitä tai hoitajia vastaanottokäynneillä.
      Olin tänään neuvolassa, menossa on vko 26+2. Neuvolan hoitaja suositteli minulle kanssa sokerirasituksessa käyntiä. Ajattelin, ettei sinne tarvitsisi mennä. :’D No, suhtaudun siihen uteliaasti, kun ei ole omakohtaista kokemusta asiasta. Mulle on tullut painoa tähän hetkeen mennessä jo kohta 8 kg. Yritin vähän kysellä syytä tähän sokerirasitukseen, mutta hän sanoi, että suosittelee sitä melkein kaikille.

    • #38383
      kisu
      Osallistuja

      Mä oon ymmärtänyt, että sokerirasitus tehdään kaikille yli 25-vuotiaille (ja myös alle, jos ei oo normaalipainoinen) automaattisesti, ainakin ensisynnyttäjille. Siihen varhaiseen rasitukseen joutuu jos on sukurasite tai edellisessä raskaudessa todettu radi. Nyt 3kk myöhemmin voin sanoa että se ei ollut niin paha kun luulin (meillä on kaveripiirissä ”hätäpatukka”-konsepti, koska en kestä nälkää yhtään, ja ajatus 12 tunnista syömättä oli tietysto kamala). Pahinta oli kuitenkin se väsymys mikä siitä tuli, mutta sekin johtui siitä radista. Siitä itse asiassa tiesinkin, että diagnoosi tulee. Oon myös ohan ilonen että kävin siellä jo sillon alkuvaiheessa kun ei ollut vielä tottunut isoon ruokahaluun, oli nimittäin tosi paljon helpompaa sopeutua siihen ruokavalioon ja -rytmiin kun ei ollut valmiiks koko ajan nälkä. Siellä valmennuksessa kaikki muut valitteli että ei pysy nälkä kurissa ja mulla taas oli ongelmana etten saa syötyä tarpeeksi ja paino tippuu.

      Mulle iski eilen ompelukärpänen. En oo missään vaiheessa kuvitellut että ompelisin itse vauvalle vaatteita, mutta eilen sain päähäni että teenpä pienet sisävaipat kokeeksi ja nyt oon aivan ompelusuunnitelmien syövereissä. Mietin millasia ihania housuja tekisin (näitä onneks ei oo tullut hamstrattua niin paljon kun bodyja, on siis varaa tehdäkin) ja tekisinkö bebelle tilkkutäkin (tein kummitytölle 10 vuotta sitten ja ilmeisesti aika kultaa muistot koska oisin siihen valmis uudestaan 😬). Ja siis mitään en oo vielä ommellut, koska matskut piti käyttää kutistuspesussa ja kuivattaa 😅 saa nähdä loppuuko mun into ennen kun saan kaiken materiaalin ja kaavat valmiiks.

      Sabrina, musta on kanssa ihan käsittämätöntä miten joku niin pieni voi olla niin iso. Meillä on painoa varmaan suunnilleen saman verran, vaikka jossain raskausviikkoseurannassa sanottiin että painoa ois 1100g. Nyt on menossa rv 28+2, ja beben reisiluu vastasi jo rv 26+5 ensi viikon lukemia 🧐 tää on mulle tosi hämmentävää, koska oon ensinnäkin ite aivan persjalkanen (ja miehen äiti myös) enkä mitenkään erityisen pitkä, mutta ilmeisesti mulla on kuitenkin keskipitkänä myös pitkä geeni ja vauva on nyt saanut sen geenin meiltä molemmilta ja lapsi syntyy kirahvina. Onneks masun ympärys ei olut hälyttävästi yli viikkojen, mutta päänympärys viittas kyllä siihen että siihenkin on peritty geenit mun suvusta ja saa nähdä mahtuuko tyyppi ulos 😬

      Nyt lähden kangaskauppaan hakemaan kuminauhaa ja neppareita vaippatehdasta varten, toivottavasti en tuu sieltä kovin monen uuden kankaan kanssa takaisin 🙈

      • #38384
        Sabrina
        Osallistuja

        Eikä apua mä en voi lopettaa nauramista tolle kirahville🤣🤣

        Vielä tuosta sokerirasituksesta, oon saanu ite päättää meenkö vai enkö, ei katsottu pakolliseksi tai suosittellut että olisi parempi käydä.
        Olen siis alle 30v ja 4.raskaus, eikä ylipainoa ollut ennen raskautta. Oonki sanonu monesti että oon kotona mittaillu ja ne on ollu hyvät, joku aamu sain paaston katsottua nikn sekin 4.5.

        Lääkäri sanoi, että painoa on mitä kuuluukin, jotenkin että vähän keskimääräistä isompi. Mutta, jokainen vauva on yksilö,lääkärit pääsääntöisesti tietenki mittaa samalla tavalla, mutta jos toinen olisi tullut mittaamaan niin olis voinu heittää 200g alaspäin🤷‍♀️
        Tämän nyt siis huomannu kun on tuolla rampannut, että ei nyt sokeesti luota että hän painaa sen 1,4kg vaan ihan hyvin voi olla vaikka 1,2kg🤣

        Edellisestä raskaudesta oli 35+4 painoarvio 2,9kg. 36+3 synnytyssalissa kätilö arvio ilman ultraa tuon painoarvion ja jonkun perusteella että 2,5kg sieltä tulossa,että normaalisti menee yläkanttiin ja varsinkin näillä viikoilla. Punnituksessa 3,1kg 😆

        Kivahan se on suuntaa antavaa saada ja mulla nyt siis seurataan tuota kasvua että pysyy normaalina, kyllä he selkeesti sitten huomaa jos kasvussa jotain hidastumista on. Tosiaan kk päästä uudestaan, mutta tällä välillä käyn kerran neuvolassa ja siellä mitataan sf mitta, siitä huomaa kans että onko vauva kasvanu.

      • #38391
        minsqu
        Osallistuja

        Mä oon innostunut kanssa ompelusta. Ompelukone on ollut hollilla useamman vuoden, ja aina silloin tällöin olen jotain ommellut. Sain synttärilahjaksi kaavakirjan lapsille, ja ystävältä muutamat pienet vauvanvaatekaavat. Olen nyt tässä yhden paidan ommellut (vanhasta aikuisen t-paidasta) ja toista ompelemassa vanhasta kankaasta. 🙂

      • #38397
        kisu
        Osallistuja

        Arvioitahan noi koot onneks on, ja sekin vaikuttaa onko toisella ollut just kasvupyrähdys ja mittauksen aikaan sit menossa tankkausvaihe. Mutta kyllä mua silti vähän jännittää millanen taapero sieltä tulee, kun en oo varma muutenkaan saanko sitä puserrettua ulos 😬

        Mä teen tässä just vaateinvemtaariota, että osaan arvioida minkä kokosia housuja tekisin noista kankaista (eli mihin settiin ne sopis). Siinä sivussa selvis että meillä on kymmenen koon 62 yökkäriä (tai siis potkupukua/haalaria, joita kyllä käytetään myös päivällä). Se nyt oli tiedossakin että näitä 62:sia on varmasti jo ihan tarpeeks, mutta tää oli kyllä yllätys. Mun äidillä on nyt vaatteidenostokielto, koska se ei kysele tarvitaanko jotain vaan ostaa vaan ja sit se tulee yhdeltä kirpparireissulta kotiin neljän samankokoisen yökkärin kanssa. Meillä on myös muita isovanhempia, tätejä ja setiä (plus tietty kaverit ja kummit) jotka varmaan haluis myös ostaa vaatteita, mutta eihän me ehditä edes käyttää niitä 😅 alkaa pikkuhiljaa varmistua että äitiyspakkaukselle ei tässä taloudessa oo tarvetta, ainakaan noiden perusvaatteiden osalta.

    • #38398
      kisu
      Osallistuja

      Hei te jo lapselliset: mulla nyt menossa siis rv 28+3 (kai?) ja tuntuu että bebe ei enää potki vaan enemmänkin möyrii, onko tää normaalia? Tai voi olla että tyyppi ojenetelee itseään hitaasti, mutta ei tosiaan tuu enää sellasia nopeita potkuja tai nyrkillä mojautusta kun vielä esim. viikko sitten. Nimim. Pitääkö olla huolissaan?

      Kävim tänään kaupungilla kangaskaupassa ja se parin tunnin reissu vei musta ihan kaikki mehut. Meinasin kääntyä jo bussipysäkiltä takasin kotiin, kun hengästytti jo siinä vaiheessa niin paljon. Kotona kävi sitten ilmi että muutama tunti jaloilla riittää myös siihen ettei enää meinaa päästä ylös tuolilta tai sängystä, ja pienikin asennonvaihto päikkäreillä teki tosi kipeetä. Yritän nyt päästä osteopaatille, mutta vähän näyttäis siltä että ei oo enää töihinpaluun mahdollisuus kovin suuri 🙁 toivottavasti mun osteopaatti pystyis mahduttamaan mut johonkin väliin viikonloppuna 🤞🏼🤞🏼

      • #38406
        Sabrina
        Osallistuja

        Kyllä mullakin on enemmän möyrintää ja venyttelyä kun potkuja. Suurimman osan päivästä liikkuu kyllä.
        Eipäs siellä taida olla enää tilaa antaa hirveitä jytkypotkuja😉
        En siis olisi huolissaan. Jos nyt selkeesti kaikki liikkeet on vähenemään päin,niin oo sitten neuvolaan yhteydessä.
        Pystyy kuitenkin mittanauhan kanssa vähän ihmettelemään miten pieni onkin niin iso tuonne mahaan ja minkälaisessa mykkyrässä siellä ollaan😁
        Pari päivää sitten on viimeks potkutellu sillain että sattu, kun istuin pidemmän aikaa.
        Että semmosta pientä monottelua, pyörimistä ja esim jalkaa työntää kylkiluuhun suurimman osan päivästä.

        Oon huomannu nyt kans että hengästyn ihan tyhjästä😆 kai se kuuluu tähän.

    • #38401
      Margarita
      Osallistuja

      Moikka.
      Tänne kuuluu surullisia uutisia.. itkettää jo alkaa kirjoittamaan. 😭
      Käytiin eilen miehen kanssa ylimääräisessä ultrassa (viikot 9+0) ja siellä todettiin alkion lakanneen kehittymästä 7+ viikoilla ja sykettä ei siis enää ollut. Oltiin uutisesta aivan shokissa!
      Minulla ei ole ollut mitään vuotoja tai kipuja eli keskeytynyt keskenmeno. Nyt odotan aikaa naistenklinikalle ja päätöstä, että miten jatketaan tästä eteenpäin, että kohtu alkaisi tyhjentymään. Onko kellään kokemuksia tälläisestä? Ensinnäkin miten tästä pettymyksestä pääsee yli? Ja onko parempi odottaa että kroppa itse tajuaa keskenmenon vai aloittaa se lääkkeellisesti?
      Olo on todella lohduton ja epätodellinen. 😫

      • Tätä vastausta muokkasi 5 kuukautta sitten Margarita.

      06/20 inseminaatio -> neg.
      10-11/20 1. Ivf -> 1 hedelmöittynyt munasolu -> neg.
      02/21 2. Ivf -> 5 blastoa, tuoresiirto plussa, 4 blastoa pakkaseen
      04/21 kkm (todettiin viikolla 9+1) 😭
      09/21 ensimmäinen pas

      • #38404
        kisu
        Osallistuja

        Voi Margarita, oon niin pahoillani teidän puolesta. ❤ Mun edellinen raskaus päättyi keskeytyneeseen keskenmenoon, joka havaittiin viikolla 12+, pienen kehitys oli lakannut noin kuukautta aiemmin. Muistan siitä päivästä vaan sen, kuinka shokissa olin, ja että satoi vähän vettä. Mä sain lääkkeet klinikalta kotiin ja pari päivää myöhemmin otin ne (miehellä oli työporukan virkistyspäivä siinä välissä ja hän oli sitä järjestämässä, joten päätettiin odottaa sen yli). Mun kohtu ei tyhjentynyt kunnolla, joten viikkoa myöhemmin todettiin lievä kohtutulehdus.

        Mua auttoi tosi paljon puhuminen. En ollut kertonut kun parille kaverille raskaudesta, koska pelkäsin että joutuisin kertomaan sitten myös keskenmenosta, mutta huomasinkin sen keskenmenon sattuessa kohdalle, että mun tarvitsi puhua siitä ja halusinkin. Kerroin sitten sellaisille kavereille, joille olisin kertounut raskaudesta sen ultran jälkeen, ja töissä myös kaikille lähimmille työkavereille. Ja kun kerroin keskenmenosta, sain kuulla monelta että myös he on kokeneet joskus saman.

        Muistan ajatelleeni silloin klinikalta pois kävellessä, etten tiedä enää kuka mä oon, kuka on se ihminen joka vielä hetki sitten oli raskaana ja nyt ei enää oo. Muistan, etten uskonut että voisin enää koskaan olla sama ihminen kun ennen sitä uutista, mutta nyt kaks ja puol vuotta myöhemmin tiedän, että oon päässyt siitä yli ja oon kuin oonkin vielä (tai taas) sama. Ennen keskenmenoa pelkäsin sitä niin paljon, olin ihan varma että se olisi mulle maailmanloppu, mutta ei se ollutkaan. Oon myös siitä alusta asti ollut koko ajan myös kiitollinen siitä, että sain olla raskaana ja kokea sen kaiken.

        Ja siihen suruun ei auta kun aika. Joillain se kestää viikon, toisilla pidempään. Eikä se myöskään koskaan poistu kokonaan, mutta se ei enää oo niin lamaannuttavaa, vaan enemmän haikeutta.

        Suosittelen pyytämään matalalla kynnyksellä apua, jos yhtään koet että keskustelusta tai mielialalääkityksestä vois olla apua. Mä selviydyin tuolloin ilman, mutta se tuli sitten rytinällä stressaavan elämäntilanteen myötä myöhemmin taas pinnalle.

        Lähetän teille lämpimiä ajatuksia ja voimia jaksaa. ❤

        • Tätä vastausta muokkasi 5 kuukautta sitten kisu.
      • #38407
        Sabrina
        Osallistuja

        En osaa muuta sanoa, että olen hurjan pahoillani teidän puolesta!😔❤ voimia ja jaksamisia tulevaan ❤

      • #38414
        Margarita
        Osallistuja

        Kiitos myötäelämisestä ja Kisulle oman tarinan jakamisesta, tunnistan täysin sun läpikäymät fiilikset.🙏
        Pääsin heti tänään jo käymään lääkärissä ja lääkkeet otan nyt viikonlopun aikana.
        Tämä on niin surullista, mutta totta!
        Hyviä uutisia on että ylipäätänsä raskauduin ekaa kertaa ikinä ja että meille jäi neljä hyvää alkiota pakkaseen. Toivotaan että pääsen vielä tänä vuonna palamaan tälle puolen keskustelua. ❤

        06/20 inseminaatio -> neg.
        10-11/20 1. Ivf -> 1 hedelmöittynyt munasolu -> neg.
        02/21 2. Ivf -> 5 blastoa, tuoresiirto plussa, 4 blastoa pakkaseen
        04/21 kkm (todettiin viikolla 9+1) 😭
        09/21 ensimmäinen pas

        • #38415
          taika
          Osallistuja

          Oon niin pahoillani❤️ Tsemppiä viikonloppuun ja muutenkin tulevaan. Toivottavasti törmätään tällä puolella pian uudestaan❤️

      • #38421
        Heinä
        Osallistuja

        Voimia ja tsemppiä Margarita❤️

    • #38422
      Lumo
      Osallistuja

      Heippa kaikille! Olen lueskellut pääasiassa ivf/icsi-palstaa ja välillä uskaltanut kurkkia tänne plussanneidenkin puolelle. Mutta nyt alkaa stressitasot ja huolet nousta, niin pakko kirjoitella tänne itsekin vertaistuen toivossa. Meillä siis nyt ihka ensimmäinen pas ensimmäisestä icsi-hoidosta. Kävin nappaamassa alkion kyytiin viime kuun lopulla ja viime viikonloppuna tein onnellisesti positiivisen raskaustestin. Tein myöskin sen viikkonäkymällä olevan, jossa oli viikot 2-3. Nyt kun tänä aamuna tein samanlaisen testin, mielenrauhan ylläpitämiseksi kun varhaisultraan on vielä aikaa, niin viikot olivatkin laskeneet 1-2 viikoille. No sanomattakin on selvää että mielenrauhaa en nyt kyllä tuosta testistä saanut, koska oletin että viikot olisivat samat tai jopa viikkonäytössä 3+. Onko teillä kokemuksia vastaavasta? Mennäkö asenteella, raskaana kunnes toisin todistetaan, vai onko tämä nyt validi merkki tulevasta keskenmenosta? Tämä on ihan ensimmäinen kerta ikinä kun edes sain positiivisen raskaustestin, joten ei kokemuksia aikaisemmasta. Voikohan noihin viikkonäyttöihin luottaa? Mitä tekisitte? Uutta testiä muutaman päivän päästä vai soittaisitteko polille? En ole kauhea stressaavaa sorttia, mutta tämän asian äärellä tuntuu kyllä että en tiedä kuinka päin olisin.

      Tämän vuodatuksen jälkeen pakko lähettää Margaritalle tsempit. Ei pysty sanoin tähän kirjoittamaan kuinka pahoillaan voi olla toisen puolesta.

      • #38423
        Sabrina
        Osallistuja

        Nyt ota huomioon että tässä vastaa testihirmu hermoraunio.

        Mä varmaan varaisin kontrollin hcgn kattomiseen ja siitä parin päivän päästä eteenpäin uudestaan, että näkyy tuplaantuuko.
        Lisäksi varmaan kävisin jo ultrassa, meillä pienellä paikkakunnalla pääsee aina, ei oo kaikissa paikoissa mahdollista.
        Edellisessä syke näkyi 5+4, tässä ei näkyny ja romahdus siinä iski. Näkyi kuitenki 6+3.
        Varmaan sitten ostaisin kotiin testejä, saman merkkisiä useita (esim pc) ja testaisin samaan aikaan päivästä niin näkisin mihin suuntaan viivat tummuu tai ei.
        Toisilla aamupissa näyttää vahvempaa viivaa ja toisilla vaikka iltapäivästä,eli niissäkin eroja.

        Tosiaan,ihmisissä eroja ja kaikki toimii eri tavalla, toiset jaksaisi odottaa varhaisultraan kun toiset varaa ajan yksityiselle samalla sekunnilla. Tee niin kuin itse nyt parhaaksi näet asian suhteen🙂❤

        Toivottavasti sielä on kaikki hyvin❤

        • #38425
          taika
          Osallistuja

          Hahhahahah yllättävää että testihirmut on täällä heti neuvomassa mitä testeihin tulee 😂 mitä enempi sen parempi!

      • #38424
        taika
        Osallistuja

        Onnea positiivisesta testistä! Mulla ei oo kokemusta että viikkonäkymä olisi ”laskenut”, mutta toki testeissä voi aina olla joku pielessä eli en liikaa tosta stressaisi. Pyytäisin itse lähetettä verikokeeseen joko polilta ja jos sieltä eivät tee niin terveysasemalta niin toisi ehkä mielenrauhaa?

        Toivotaan että kaikki on siellä kunnossa ❤️

      • #38426
        Lumo
        Osallistuja

        Ihanaa kun vastaatte näin nopeasti. Ja kiitos 🙂 Jo se että voi ylipäänsä tulla raskaaksi on hieno kokoemus, samoin kuin tuo ensimmäinen plussatesti!
        En ole ollut mikään testihirmu, ja mieluummin aina selkeä plus tai ihan tekstinä koska stressaannun niiden viivojen tulkinnasta. Sama oli jo ovistestien aikana. 😀 Tarvitsen idioottivarmoja ratkaisuja. Ja sittenkin on semmoinen olo että voiko testiin luottaa. Tunteet ja järki riitelee.
        Tässä kun ensimmäinen järkytys on laantunut niin ajattelin, että voisin tehdä ensi viikolla uuden samanlaisen testin ja katsoa sitten mitä se näyttää. Näihin asioihin kun ei voi itse vaikuttaa vaikka kuinka toivoisi, niin ehkä nautin nyt vielä tästä raskaudestä kun voin. Eli osittain varmaan vähän kieltäminenkin päällä että tämä voisi mennä kesken. Tahdon kovasti toivoa että kaikki menisi vain hyvin!!
        Toisaalta jos viikonlopun jälkeen vielä kovasti mietityttää niin voisin soittaa infpolille ja kysyä onko heillä kokemusta tällaisesta. Äitiysneuvolaan en ole vielä edes ilmoittanut, kun ajattelin että haluan käydä varhaisultrassa ensin.

      • #38428
        kisu
        Osallistuja

        Mä varaisin myös ajan veritestiin, jos kovasti mietityttää, mutta oon myös sitä mieltä että jos oot juonut eri tavalla edellisenä päivänä tai tehnyt testit eri aikaan, niin voi johtua myös siitä. Kauheen raastavaa kyllä on varhaisultran ja kaiken odottelu, mutta toivotaan että kaikki on siellä hyvin 🙂

        Neuvolaan kyllä soittaisin jo nyt, etenkin jos asut isossa kaupungissa, nimittäin ekat vapaat ajat voi olla pitkän ajan päästä ja sitten voi mennä eka käynti melko myöhäiseksi. Mulla ainakin tais tulla aika 5 viikon päähän, ja nytkin on th varannut aikoja monta kuukautta etukäteen että varmasti aaa sopivaan aikaan. Toki asun Helsingissä ja täällä myös neuvoloista on siirrytty koronajäljitykseen tai sairaaloihin avuksi, joten siksikin voi olla vaikea saada aikoja.

        Onnea vielä plussasta ja tervetuloa tännekin ❤

      • #38430
        Lumo
        Osallistuja

        Kiitos kiitos! 🙂 Se minua tuossa mietityttääkin että ensimmäisellä kerralla kun tein viikkonäytöllisen testin, oli ilta ja nyt tällä toisella kerralla tein testin aamuvirtsasta. Olen ymmärtänyt että yleensä kuitenkin se aamuvirtsa olisi se luotettavampi mittari. Sillä vaikka tuntuu että juon koko ajan (mun varmaan ainoa raskausoire on jano), niin kyllä yön aikana sitä hormonia olisi kertynyt. En tiedä. Ensimmäisen testin aikaan söin vielä terolutia, mutta tuskin se noihin testeihin vaikuttaa?

        Täällä tunteet vaihtelevat itkusta toiveikkuuteen. Yritän olla kiitollinen ja nauttia tästä raskaudesta, kestää se sitten kuinka kauan tahansa. Ymmärrän hyvin että jos kyse on hormonin laskusta, ei varmaankaan kaikki ole hyvin. Mutta juurikin kun testit on tehty eri ajankohtina niin pieni toiveikkuus pysyy silti yllä. Ja toiveikkuus siis tietty siitä että edelleen ruudussa luki: raskaana. Ajattelin tehdä nyt vielä aamuvirtsasta toisen testin muutaman päivän kuluttua. Jos trendi on laskeva, niin luulisi että sieltä sitten pian tuleekin negatiivinen testi. Varmasti olette kaikki oikeassa että veritestillä se selviäisi. Tuntuu jotenkin että onko tämä turhaa panikointia, niin siksi on tuntunut hullulta pyytää verikokeita. Mutta se on hyvä kun tänne kirjoittaa niin alkaa ajatus itselläkin kirkastua. Joten ehkä soitan heti huomenna infpolille ja kysyn heidän mielipidettään asiasta. Sillähän se selviää, eikä tarvitse itse murehtia.

        Asustelen onneksi aika pienellä paikkakunnalla ja neuvolaan pitäisi päästä nopeastikin. Nyt varsinkin kun on vähän epäselvä tämä tilanne niin jätän äitiysneuvolan vielä pois kuvioista.

        P.S. Kun luin tekstiä vielä uudestaan, en yhtään tunnista itseäni tästä hermoheikistä. Selvästi suojelen itseäni tältä tiedolta ja venytän verikokeeseen menoa. Kauhean ristiriitaisia ja monimutkaisia tunteita herää. Mutta luulen ja toivon että juuri täällä palstalla ihmiset ymmärtävät kaiken pelon ja stressin ja ilon mitä näihin hoitoihin linkittyy.

    • #38429
      kisu
      Osallistuja

      Onko kellekään muulle käynyt niin että ostaa esimerkiksi kolme vauvakirjaa koska ei osaa päättää minkä haluaisi? Tai että kun yrittää selailla niitä vauvakirjoja kaupassa, alkaa heti itkettää liikutuksesta? Tai onko jotain muita omituisia sivuvaikutuksia tullut raskaudesta? 😅

      Kävin osteopaatilla liitoskipujen ja muiden vaivojen kanssa ja liitoskivut on taas tiessään. Istuminen ja käveleminen tekee kyllä taas kipeetä, näköjään riittää ihan parin tunninkin pystyssä olo ja oon ihan kyvytön taas. Mutta sain myös pari tosi hyvää jumppavinkkiä, joten oli ihan superhyvä että kävin siellä! Ostin myös samalla reissulla beibille ensimmäisen lelun ja tutkin niitä vauvakirjoja (sen siis mitä kyyneliltäni pystyin 😅). Haettiin kotimatkalla kiinalaista ruoaks ja se osoittautui myös pieneksi virheeksi, nimittäin olin unohtanut kuinka valkosipulista mun lempiannos on ja nyt kärsin ilmeisesti närästyksestä 🤦🏽‍♀️ oli kyllä hyvää, joten ehkä se närästys on pieni hinta siitä.

      Vähän on taas mieleen alkanut tulla enemmän synkempiäkin ajatuksia, mutta neuvolan täti soitti yhtenä iltana että pääsisin jo nyt terapeuttiseen vauvaperhetyöhön. Kyllä se siis vielä tästä, kunhan muistaisin varata sinne ajan. Nyt aion vähän katella beibin ultraäänikuvia ja yrittää jutustella vauvan kanssa, ja ehkä aloittaa vauvakirjan täyttämisen (ainakin muistilapuille). Ihanaa viikonloppua kaikille!

    • #38453
      kisu
      Osallistuja

      Täällä alkoi rv 30 (29+0) tänään 😳 enää 10 viikkoa laskettuun aikaan, melko hurjaa! Välillä iskee pieni paniikki kaikesta mikä on vielä hankkimatta (asunto, lipasto beben tavaroille, vaunut), mutta muuten ei kyllä tunnu siltä että aika alkais loppua. Sen sijaan tuntuu että oon ollut raskaana jo vuoden ja toinen samanlainen ois vielä edessä 🙄

      Kirjasin hieman muistiinpanoja vauvakirjaa varten (kysymyksiin ”ennen kuin sinulla oli oma nimi, sinua kutsuttiin…” ja ”ensimmäiset merkit sinusta”). Kirjottelin oireita ja fiiliksiä alussa aika tiheesti muistiin, myös ennen testiä, ja onneks tein niin, koska en olis kyllä muistanut että mun ihan ekat ”oireet” on ollut unia! Oon nähnyt 5 päivää siirron jälkeen unta, että mun ystävä on haistanut musta että oon raskaana (ja että oon vastannut sille etten saa tehdä vielä testiä). Ootteko muut kirjannut ylös tuntemuksia piinapäiviltä tai alkuraskaudesta?

      • Tätä vastausta muokkasi 5 kuukautta sitten kisu.
    • #38471
      Pioni
      Osallistuja

      Heippa kaikille! Varovaisesti kurkin tänne puolelle, plussasin sunnuntaina 2. Passista. Eilen oli virallinen testipäivä ja verikokeen tulos tuli tänään, arvo oli 324. Eilen oli pp11/dpo 16. Edellinen siirto päättyi kemialliseen, sillon en käynyt ollenkaan verikokeessa. Meillä lapsettomuuden ”syynä” miehen siittiöt, takana 2v yritystä joista 1v hoidoissa. Yritän mennä päivä kerrallaan pelkojen kanssa.. 🙂

      1. Ivf 12/2020 - 3 blastoa pakkaseen
      1. Pas 2/2021 Plussa, kemiallinen
      2. Pas 4/2021 Plussa, km 6+2
      3. Pas 6/2021 Plussa

      • #38474
        taika
        Osallistuja

        Onnea paljon plussasta 😍😍 oliko teillä esikoinen tulossa? Mun korvaan toi arvo kuulostaa ihan normaalilta 🙂 onko seuranta verikoetta sovittuna että näkee hcgn kasvun?

      • #38478
        Sabrina
        Osallistuja

        Onnea kovasti plussasta ❤

      • #38490
        kisu
        Osallistuja

        Onnea Pioni ja tervetuloa! ❤

      • #38492
        minsqu
        Osallistuja

        Onnea plussasta! 🙂 <3

    • #38475
      Pioni
      Osallistuja

      Taika, Kiitos❤ Ei oo sovittuna, polilta onniteltiin vain ja varattiin ultra. Jos tulee jotain poikkeavaa ennen sitä niin soittoa sinne. Ja kyllä, esikoinen olisi tulossa. 🙂

      • Tätä vastausta muokkasi 5 kuukautta sitten Pioni.

      1. Ivf 12/2020 - 3 blastoa pakkaseen
      1. Pas 2/2021 Plussa, kemiallinen
      2. Pas 4/2021 Plussa, km 6+2
      3. Pas 6/2021 Plussa

    • #38497
      Pioni
      Osallistuja

      Varmaan tosi yksilöllistä, mutta osaatteko sanoa onko normaalia jos heti ei ole mitenkään ihmeellisiä oloja😂 ainut on välillä aaltomaiset mahan/muniksien vihlonta ja arat tissit. Pelottaa tää oireettomuus

      1. Ivf 12/2020 - 3 blastoa pakkaseen
      1. Pas 2/2021 Plussa, kemiallinen
      2. Pas 4/2021 Plussa, km 6+2
      3. Pas 6/2021 Plussa

      • #38498
        kisu
        Osallistuja

        Mä oon ainakin kirjotellut kalenteriin että oireet on loppu ja olin tosi huolissani, kun yhtenä päivänä hammastahna maistu pahalta mutta sen jälkeen kaikki maistui pitkään normaalilta. Etenkin se, ettei jauheliha maistunut maksalta, oli musta varma merkki etten oo raskaana enää. Ja voi hyvää päivää kun yhtenä päivä tissit ei ollutkaan kipeet. Vertasin oloja ekaan raskauteen, ja kaikki mikä meni eri tavalla huoletti, vaikka toisaalta eka raskaus päättyi keskenmenoon. Eli sanoisin että on normaalia, että oireita ei välttämättä oo. Ja on myös ihan normaalia että yrittää kuulostella oisko jotain oireita ja huolestuu kun ei oo. Lähetän sulle kärsivällisyyttä ja rauhallista mieltä (vaikka se onkin varmasti helpommin sanottu kun tehty) ❤

      • #38513
        Sabrina
        Osallistuja

        Oli oireita tai ei, niin ei taida koskaan olla kellään hyvä 😄 toiset potee pahoinvointia alusta loppuun asti, toiset taas hehkuu mokoman ajan. Ainoa missä vaiheessa olin huolissaan, oli menkkamaiset kivut alussa. Mutta kun muistelee niin taisi olla kahdessa edellisessäkin raskaudessa. Ekasta en muista.
        Nyt oli niitä päiviä kun tuntu ettei pääse huonon olon yli, tissit kipeet ja alavatsaa nipisteli, kun toisena päivänä ei taas mitään ja unohtu koko raskaus🤷‍♀️🤣

      • #38514
        kisu
        Osallistuja

        Näinhän se oli, jatkuva etova olo ja väsymys oli kauheeta ja hrti kun oli parempi päivä eikä etenkään sitä pahoinvointia, tuntu että nyt on jotain vialla. Ei ollut hyvä mitenkään päin. Nyt mietin välillä että onko naperolla joku hätänä kun potkii (ja tietty jos ei potki) 🤦🏽‍♀️😅

      • #38515
        Sabrina
        Osallistuja

        No näinpä se on ja mun mielestä ihan tervettä ja normaalia pelkoa. Toki jos on koko ajan ahistunu siitä että mikä tilanne niin sitten on asia erikseen.
        Se on sitten kun vauva syntyy, heti hätä onko kaikki hyvin, jos nukkuu 15min pidempään kun normaalisti niin hirvee hätä kattomaan että hengittääkö 🤦‍♀️ oon jokaiselta heräillyt vuoden verran aina yöllä tarkistamaan että hengittääkö, jos on nukkunut pidemmän pätkän🙈 että on niin tai näin, huoli on ja pysyy🤦‍♀️🥰

      • #38539
        minsqu
        Osallistuja

        Mulla ei ole koko raskaudessa (nyt menossa 27+3) ollut mitään ihmeellisiä oireita. Esimerkiksi pahoinvointia ei ollut ollenkaan. Kahvi maistui monesti alkuraskaudessa pahalta ja kerran, pari sen takia tuli yökättyä, mutta ei muuta. Väsymystä toki oli, sekin johtui osittain varmaan alkuraskauden aikaan olleesta pimeästä vuodenajasta ja rankasta työstä. Monesti mietin että olenko varmasti raskaana enää, ja olin vähän jopa että ”epäreilua, mäkin haluan pahoinvointia” kun muut kertoili netissä pahoinvoinnista. Äitini sanoi tuohon kyllä että: ”ei, et halua.” 😀 Mutta ihmettelin oireettomuuttani jonkin verran nt-ultraan asti. Sitten lopetin oireiden/oireettomuuden mietinnän kun nt-ultrassa morjesti hyvävointisen oloinen vauva. 😀

    • #38500
      Pioni
      Osallistuja

      Kiitos kisu! 😍 Yritän lohduttautua sillä että on niin varhaiset päivät, että ehkä pahimmat oireet tulee sitten myöhemmin. Tuntuu että kemiallisessä oli heti plussattua etovaa oloa yms, mutta nyt ei ole vielä mitään sellasta. Pitkät on viikot varhaisultraan jos sinne asti päästään😂

      1. Ivf 12/2020 - 3 blastoa pakkaseen
      1. Pas 2/2021 Plussa, kemiallinen
      2. Pas 4/2021 Plussa, km 6+2
      3. Pas 6/2021 Plussa

      • #38531
        Heinä
        Osallistuja

        Onnea Pioni plussasta❤️ Mulla ei ollut käytännössä mitään oireita alkuraskaudesta. Kävin netistä lukemassa kaikki mahdolliset oirelistat, mutta mikään ei täsmännyt😌 Tuntui kyllä pitkältä ajalta odottaa pääsyä varhaisultraan!

    • #38516
      kisu
      Osallistuja

      Mulle on tullut nyt tosi voimakas paniikki tulavasta muutoksesta. Tunteet on tosi herkässä muutenkin, joten itken koko ajan ja kaikelle. Huvittavinta tietysti on, että en keksi mikä muutos lapsen syntymässä olis mulle sellanen, mitä pelkäisin (en koe että mun täytyy luopua esim. matkustamisesta tai ulkona syömisestä lapsen takia, ja en oikeesti edes muista millon oon viimeks käynyt baarissa edes ennen koronaa). Oon ymmärtänyt että tää ois jossain määrin ainakin normaalia, mutta vaikeuttaa kyllä vauvan tuloon valmistautumista kun saan hepulin jos jotain huonekalua siirretään. Puhumattakaan että pitäis muuttaa ja luopua tästä asunnosta. Hankittiin siis eilen beben romuille lipasto, ja nyt vihaan sitä sydämeni kyllyydestä koska se on mun vanhan eteisen lipaston paikalla. 😭😂 saikulla olo ei yhtään auta tähän, koska mies on päivät kotona etätöissä ja en voi sillon tehdä mitään äänekästä, joten mulla on aikaa miettiä ja synkistellä. Täytyy varmaan alottaa kirjonta- tai ryijyharrastus, mitä voi tehdä vähän vähemmälläkin keskittymisellä ja ennen kaikkea hiljaa 😅

    • #38532
      Heinä
      Osallistuja

      Kävin yksityisellä ylimääräisessä ultrassa ja siellä oli onneksi jälleen kaikki hyvin😊 Tuo oli taas tosi perusteellinen tutkimus ja sai paljon lisää infoa. Vauva painoi nyt 1,5 kiloa, oli tosi aktiivinen ja teki kovasti hengitysharjoituksia😊

      Hankinnat alkaa olla suurelta osin tehtynä. Seuraavaksi odotan äitiyspakkausta ja sen jälkeen katson, mitä vielä puuttuu. Lisäksi Kisun mainitsema vauvakirja pitäisi ehdottomasti hankkia. Mulla on ollut itselläni tuollainen ja sitä on ollut kiva lueskella välillä.

      • #38544
        kisu
        Osallistuja

        Vauvakirjat oli kyllä ihania, ja nykyisin on valinnanvaraakin vaikka kuinka paljon! Aloitin ite kirjaamaan paperille muistiinpanoja ja herkistelin niillekin. Me valittiin lopulta Muumi Vauvakirja, se tuntui kaikkein parhaalta sitten kun päästiin yhdessä selailemaan. En oo ihan varma, mutta muistelen että siinä saattoi olla myös sukupuolineutraali ”vanhempasi”-termi käytössä, kuten myös ainakin Tatun ja Patun vauvakirjassa on. Mies tykkäsi erityisesti sitaateista, joita oli ripoteltu pitkin matkaa ja se ilahdutti mua kovasti. Tove Jansson on yksi mun lempikirjailijoista ja Näkymätön lapsi yksi lempikirjoista, joten siinä mielessä sopi myös tosi hyvin. Ja vauvan ensimmäinen kirja on myös muumiaiheinen, nimittäin Toven alkuperäiskuvituksilla varustettu Onnelliset aakkoset, jonka hankin jo joskus tammikuussa vähän vaikeana päivänä 😅 (piti vaan nopeesti sanoa että vauvakirja on ihana ja kunpa jaksaisin täytellä sitä aktiivisesti, mutta kävikin taas näin 😅)

      • #38545
        Heinä
        Osallistuja

        Kiitos hyvistä vinkeistä vauvakirjan suhteen!

    • #38567
      Pioni
      Osallistuja

      Mun oli pakko kuitenkin vielä perjantaina tehdä testi, maanantaina oli siis virallinen testipäivä ja alunperin aattelin että en enään sen jälkeen testaile. Kaksi yhtä vahvaa viivaa onneksi tuli. Viimeksi kemiallisessa tässä vaiheessa vuoto olis jo alkanut ja testit muuttunu negaksi.. Ainakin siis yksi etappi ohitettu🤞

      1. Ivf 12/2020 - 3 blastoa pakkaseen
      1. Pas 2/2021 Plussa, kemiallinen
      2. Pas 4/2021 Plussa, km 6+2
      3. Pas 6/2021 Plussa

      • #38569
        kisu
        Osallistuja

        Mä tein myös varmistustestin virallisen testipäivän jälkeen, vaikka ennen sitä tarvetta en uskonut olevani sellanen joka ei uskois ekaan rasksustestiin. Mutta aiempi km, oireettomuus ja edelliseen raskauteen vertaaminen oli niin stressaavaa, että oli kyllä tarpeen tehdä. Kun sitten näin siitä testistä että oon vielä raskaana (ja että viikot oli enemmän kun virallisena testipäivänä), se oli niin huojentavaa että pärjäsin varhaisultraan asti. Ihana kuulla että sullakin testi näytti tukevia viivoja ❤

    • #38570
      kisu
      Osallistuja

      Mitäs muiden viikonloppuun? Meillä mies lähti just vaunukauppaan vanhempiensa kanssa ja mä aloitin aamulla pienen villasukan 🤩 ostin eilen villasukkalangat omiin sukkiin ja päätin harjoitella näillä pikkuruisilla sukilla ja tehdä meille samanlaiset sukat. Saikkuprojekteja siis riittää, mutta sukkien sijaan ois kannattanut nyt viikonloppuna hyödyntää ompelumahdollisuus kun arkisin en saa ommella kun se häiritsee kuulemma etäpalaveeraamista 😒😅

      Tää kipuilu on kyllä rasittavaa. En saa välillä nostettua jalkaa niin että saisin sukat tai housut pois, ja kyljellä makaaminen aiheuttaa lonkkakipua. Kaipaan sitä aikaa kun selinmakuulla ei tullut tosi huono olo (puhumattakaan siitä kun pystyin nukkumaan vatsallani). Napero on kasvanut ihan hirveesti ja mulle on kasvanut ihan yhtäkkiä ihan älytön maha, ja sekin on kipeä kun ei oo tottunut siihen. Mutta sentään sille on vielä helppo nauraa, kun se tosiaan on ilmestynyt ihan yhtäkkiä 😅 Ja mies on joka kerta jotenkin niin aidosti ilahtunut ja ihmeissään kun se tuntee pienen sukeltelijan liikkeet, se on tosi suloista (vaikka liikkeet onkin siis tuntunut jo pari kuukautta myös ulkopuolelle) 🥰

    • #38582
      Tuulie
      Osallistuja

      Pitäiskö minunkin tulla tänne puolelle juttelemaan 😀 Nyt menossa siis 11. raskausviikko, ja plussa tuli 1. ivf:n kolmannesta ja viimeisestä siirrosta. Ollaan naispari, ja varmaksi muusta kuin ”sosiaalisesta” lapsettomuudesta ei tiedetty kärsivämme ennen kuin näihin hoitoihin lähdettiin. Esikoista siis odotellaan 🙂 Suhteellisen hyvin on raskaus tähän asti mennyt, mitä nyt aivan käsittämätön väsymys vaivannut heti alusta asti, ja huono olo, mutta oksentaa ei onneksi ole tarvinnut. Viikon päästä olisi nt-ultra, ja toivottavasti sen jälkeen alkaa ihan todella uskoa tähän asiaan 🙂

      Oon täällä taustalla lueskellut teidän juttuja, ja täällä vaikuttaa olevan todella hyvä ja positiivinen henki! Tosi rankkoja juttuja myös täältä lukenut, ja vaikka en olekaan kommentoinut, niin todellakin sympatiat vaikeuksia kohdanneiden puolella….

      Sitä olen miettinyt, että oletteko te pystyneet urheilemaan raskauden aikana? En ollut aikaisemminkaan mitenkään urheilullinen, mutta tämän väsymyksen kanssa tuntuu ihan mahdottomalta, että lähtisi jotain kävelystelyä rankempaa tekemään! Vai voisikohan se olla, että jos vaikka pienen jumpan tai hölkän tekisi, niin siitä piristyisi olokin?

      • #38594
        Sabrina
        Osallistuja

        Onnea❤
        Saanko udella,miten päädyitte siihen kumpi rupeaa odottamaan? Tarjotaanko julkisilla naispareille hoitoja samanlailla?
        Mä en oo koskaan ollu mikääm urjeilijatyyppi, kävelyllä toki oon käyny mutta esim salilla en käy. Hulavanne pyöri viimeksi kesällä🙈
        Nyt vähän omaa vointia ja jaksamista ajatellen liikkumiset, mitään raskasta en alottaisi. Raitis ilma tekee hyvää aina, menisin välittömästi metsään rämpimään mikäli selkä kestäisi🤣

      • #38596
        kisu
        Osallistuja

        Onnea ja tervetuloa! ❤

        Mä olin kanssa ihan superväsynyt alkuraskaudessa ja nyt näköjään vikalla kolmanneksellakin. Alussa ilmottauduin parille mammapilatestunnille (zoomissa) ja toisella kerralla otin päikkärit siihen aikaan, toisella taisin yrittää 😅 kävelyllä käyminenkin vaati vähän ylimäärästä motivaatiota marraskuun sakeudessa, mutta sentään sillon sain vielä palkita itteäni välillä jäätelöllä 😋 mä sanoisin kanssa että jokainen liikuntahetki on kotiin päin ja kannattaa ottaa kevyesti ja omaa jaksamista kuunnellen, kävelylenkit on ihan huippuvalintoja etenkin jos ei oo mikään himojumppaaja ollut ennen raskautta.

      • #38617
        Tuulie
        Osallistuja

        Kiitos onnitteluista ja tervetulotoivotuksista! 🙂 Taitaa aika yleistä tämä väsymys olla… Onneksi kohta alkaa kesä ja kauan odotettu energinen ja hehkuva toinen kolmannes, josko motivoisi vähän liikkumaankin enemmän! Marraskuussa tuskin pääsisin ulos!

        Ja saa toki kysyä hoidoista! Meille oli aika nopeasti selvä, että minä kantaisin lapsen. Minusta tuntui, että haluaisin kokea raskauden, ja toinen taas ei kokenut ajatusta raskaudesta luontevaksi itselleen. Julkisella naisparit ja itsenäiset naiset ovat saaneet lahjasoluhoitoja 2019 marraskuusta asti muistaakseni. En tiedä onko eroa heteropareihin, ei kai eriyisesti. Tietysti on riippuvainen siitä, että lahjasiittiöitä on tarjolla. Alkututkimuksissa selvisi, että minulla AMH oli matala, ja ilmeisesti vähän muutakin häikkää oli, joten päästiin suoraan IVF-hoitoihin. Lapsien saaminen on minulle aina ollut ”itsestään selvää”, ja tukahdutettua surua siihen on liittynyt, kun ajattelin, että se ei todellakaan ole itsestään selvää omassa tilantessa. En ollut oikein edes tajunnut, että miten se naisparina voisi olla mahdollista (eikä ollut sopivaa puolisoakaan aikaisemmin). Siinä mielessä jännästi lohduttavaa, että jos olisin ollut miehen kanssa suhteessa niin lapsen saanti luonnollisesti ei varmaan olisi siltikään onnistunut, vaan olisi päätynyt samoihin hoitoihin! Tietenkin se on surullista, että lapsi ei voi olla geneettisesti yhteinen, mutta koska kokemusta on ns. ”sijaislapsista”, niin tiedän että hyvin sitä voi lapseen kiintyä biologisuudesta riippumatta. Tosi kiitollisia ollaan siitä, että lapsen saaminen on meille ylipäätänsä mahdollista!

      • #38640
        Sabrina
        Osallistuja

        Muistelinkin että jossain vaiheessa naisparit sai hoitoja vain yksityisen kautta. Vaikka mulla ei oo ollu lapsettomuushoidoista käsitystä ennen vuotta 2017,kun alettiin asiaa touhuamaan.
        Mutta ihanaa että onnistuu myös julkisen kautta, onhan se hurjan epäreilua että joutuisi maksamaam 10x enemmän vain siksi, ettei ole heteropari. Tärkeintä kuitenkin lapselle on rakastavat ja hyvät vanhemmat/vanhempi, siis jos joku yksin on liikenteessä.

      • #38643
        Tuulie
        Osallistuja

        Kiitos Sabrina. Niin, onhan se tietyllä tavalla sama, kuin jos heteroparista toisella osapuolella ei omat sukusolut toimisi. Sosiaaliselta kannalta mietin tätä myös pitkään, koska lähipiirissä ei sateenkaariperheitä ollut. Mietin, että onko tästä perhemuodosta lapselle haittaa (tai itselle), mutta tutkimusten mukaan haittaa ei ole, eikä myöskään kenenkään tuttavan mielestä, jotka sateenkaariperheitä tuntevat. Ja toisaalta, antaahan tämä sille kyseiselle lapselle mahdollisuuden ylipäänsä syntyä ja olla olemassa! 😀 Olen aloittanut verkoistoitumisen muiden sateenkaariperheiden kanssa (toki hidasta korona-aikana), josko tämä perhemuoto tulisi itsellekin tutummaksi ja lapsikin sitten tuntisi myös muita samanlaisia perheitä! Useinhan sitä ihmiset arastelee etukäteen sellaista, mitä ei tunne. Joka tapauksessa pian nykyisen puolison tavattuani, ajatus on ollut selkeä, että kuinka hienoa meillä voisi lapsiperheenä olla.

        Niin totta tuo, että rakastavat ja huolehtivat vanhemmat (yksi tai useampi) lopulta lapselle tärkeintä! <3

    • #38586
      Pioni
      Osallistuja

      Täällä 5+2 ja hetkeks pystyin hengähtämään niin eiköhän pikkuhousuihin ollut tullut jotain tuhrua.. Tein testin ja oli vahvistunut perjantaista, nyt oli kontrolliviivaa vahvempi mutta eihän se mitään kerro. Mun oli pakko käydä klinikalla ultrassa, vaikka tiedän et tosi aikaset päivät mutta tää epätietosuus on kauheeta. Kohdunsisäinen raskaussäkki löytyi, ruskuaisrengas epävarma, täytyy vaan yrittää jaksaa ensi viikon ultraan.. Jos vuoto runsastuu/ tulee kipuja niin soittoa vaan klinikalle. Tää on niin raastavaa😭

      1. Ivf 12/2020 - 3 blastoa pakkaseen
      1. Pas 2/2021 Plussa, kemiallinen
      2. Pas 4/2021 Plussa, km 6+2
      3. Pas 6/2021 Plussa

      • #38592
        Tuulie
        Osallistuja

        Kuulostaa kyllä todella piinavalta! Toivottavasti kaikki kuitenkin olisi hyvin! Säikäyttäviä kyllä nuo vuodot. Minullakin tuli kerran, ja kyllä säikähdin, vaikka ei se siitä onneksi yltynyt.

      • #38595
        Sabrina
        Osallistuja

        Kuulostaa viikkoihin nähden normaalilta ”löydökseltä”. Viikon päästä tilanne on jo ihan eri, sykekin todennäköisesti näkyy jo.
        Koita olla rauhallisin mielin vaikka tosi vaikeeta onkin!❤
        Huolestu siinä vaiheessa jos on kovia kipuja, selkeää vuotoa tai hyytymiä. Toi tuhru voi olla mistä vaan ja vanhaakin mikä vuotelee pois.
        Menkkamaiset kivut on enemmän kun normaaleja alkuraskaudessa.
        Tsemppiä💞

      • #38598
        kisu
        Osallistuja

        Just niin kun Sabrina sanoi, alkuraskauteen kuuluu kaikenlaista ja toivotaan että ens viikolla näkyy syke ja kaikki jo. ❤

    • #38597
      Pioni
      Osallistuja

      Kiitos paljon Sabrina! Jotenkin lohdutti paljon😭❤ Muistelen et teilläkin Jyväskylässä oli hoidot?

      1. Ivf 12/2020 - 3 blastoa pakkaseen
      1. Pas 2/2021 Plussa, kemiallinen
      2. Pas 4/2021 Plussa, km 6+2
      3. Pas 6/2021 Plussa

      • #38599
        Sabrina
        Osallistuja

        Joo Jyväskylässä oltiin😊 meillähän ei oo pakkasessa enää mitään ja tämä on toinen yhteinen niin julkinenhan ei enää sit tarjoa hoitoja jos vauvakuume vielä tämän jälkeen heräisi🤷‍♀️

    • #38600
      Pioni
      Osallistuja

      Sabrina, me aloitettiin yksityisellä insseillä ja jatkettiin vielä tämä ivf siellä. Pakkasessa vielä 1 blasto tämän jälkeen.. Jos menee pipariksi niin pakko siirtyä julkiselle puolelle kun säästöt on käytetty. Sekin jotenkin ahdistaa, kun ollaan niin tykätty tosta yksityisestä puolesta😭

      1. Ivf 12/2020 - 3 blastoa pakkaseen
      1. Pas 2/2021 Plussa, kemiallinen
      2. Pas 4/2021 Plussa, km 6+2
      3. Pas 6/2021 Plussa

      • #38601
        Sabrina
        Osallistuja

        Me käytiin 2icsiä yksityisellä ja vika julkisilla. Nyt toivotaan toki ettei teidän tarvitse, mutta tiedoksi että yksityiseltä lääkäri kirjoittaa kyllä lähetteen julkiselle kun pyytää.
        Meillä meni pari kk että saatiin aika julkiselle ja aloitettiin hoidot heti.
        Ovumialla tehdään punktio ja alkionsiirrot joka tapauksessa,vaikka julkisella olisi hoidossa, siellä käydään vaan alkuun ja määrää ne lääkkeet ja folliultra. Toki hcgn sitten pyytävät ja varhaisultra siellä😊

    • #38602
      Pioni
      Osallistuja

      Sabrina, meillähän on sitten yllättävän samankaltainen tilanne😂 meilläkin ”syynä” siittiöt, eli icsillä ollaan menty. Kiva kuulla tällästä vertaistukea ns. läheltä! Hyvä tietää että lähetteen jälkeen ei ole mennyt mitään mahottomia aikoja että hoidot on alkanut rullaamaan.

      1. Ivf 12/2020 - 3 blastoa pakkaseen
      1. Pas 2/2021 Plussa, kemiallinen
      2. Pas 4/2021 Plussa, km 6+2
      3. Pas 6/2021 Plussa

      • #38604
        Sabrina
        Osallistuja

        Joo, miehellä puhutaan kymmenistä siittöistä mitä löyty näytteestä, eka icsi meni pilalle kun näytteessä ei ollutkaan yhtään ja munasolut pakastettiin liian myöhään 🤦‍♀️ tästä oppineena pakastettiin siittiöitä ennen punktiota sekä kivesbiopsia olisi ollut mahdollista. Hyvin näköjään onnistui näin🥰
        -19 täällä palstalla siirron aikaan oli myös toinen joka kävi jkl hoidoissa,olikohan nimimerkillä Moona, niin mentiin tosi samaan tahtiin, sitten tää koko palsta vissiin meni jumiin ja mua jäi harmittaa kun en tienny miten heillä hoidot jatku😔
        Että vaikka tää on ”vaan” keskustelupalsta, niin tää tuo hurjasti tukea sekä voimaa.
        Täytyy sanoa että en oo varmaan vieläkään saanu käsiteltyä hoitoja omassa mielessä, mulle oli jotenki tosi rankka kokemus. Ja siis kelle tahansa, en missään nimessä sillä tarkota, mutta..🤷‍♀️

    • #38605
      Pioni
      Osallistuja

      Joo tää antaa kyllä sellaista vertaistukea ja voimaa että ei tosikaan. Olen aiempia ketjuja selannut sivusta niin olet jäänyt mieleen samankaltaisen tilanteen vuoksi. Huh, on ollut teillä hurja toi eka icsi😞 meillä tehtiin osalle munasoluista ivf ja osalle icsi, oli jotenkin iso järkytys kun biologi soitti ja sanoi että ivf avulla vain yksi hedelmöittyi. Siittiöt eivät osaa omin avuin tunkeutua munasoluun, ja niiden määräkin vähäistä. Mä olen tosissaan harkinnut et menisin jonnekin juttelemaan näistä hoidoista, yksityiselle ei ole varaa mennä mutta en tiedä saisiko neuvolasta apua jos vaan rohkeasti pyytäisi..

      1. Ivf 12/2020 - 3 blastoa pakkaseen
      1. Pas 2/2021 Plussa, kemiallinen
      2. Pas 4/2021 Plussa, km 6+2
      3. Pas 6/2021 Plussa

      • #38606
        Sabrina
        Osallistuja

        Ehdottomasti jos vähääkään tuntuu siltä! Ja esim itse asun pienellä paikkakunnalla, soittamalla mielenterveystoimistoon niin saa ajan, ei tarvii lääkäriä.
        Toki sit työterveyden tai neuvolan kautta voi kysyä apuja.
        Mutta ehdottomasti. Tässä jokainen käy läpi niin isoja asioita ja jokainen taas käsittelee asiat omalla tyylillään.
        Ja vaikka meidän kehossa ja mielessä nää jutut tapahtuu ja ollaan valokeilassa, ei se varmasti puolisollekkaan helppoa ole seurata vierestä.

      • #38631
        Aamu
        Osallistuja

        Pioni, kannattaa hakea keskusteluapua hoitoihin liittyen, jos on tarvetta! Itse koin hoidot ja koko 7 vuoden lapsettomuuden äärimmäisen rankkana. Kävin jossain vaiheessa sairaalan lapsettomuuspolin kautta lapsettomuuteen erikoistuneen psykologin juttusilla, mutta jostain syystä hänen kanssaan en kokenut saavani mitä tarvitsin. Sitten ensimmäisen keskenmenon aikaan, kun olin sairaalassa ”tyhjennyksessä” meiltä kysyttiin, että halutaanko, että psykiatrinen sh käy meidän luona. Luvattiin, että saa tulla, vaikka sillä hetkellä olisin vaan halunnut sieltä pienten vauvojen ja juuri synnyttäneiden naisten keskeltä mahdollisimman pian pois, kotiin. Kannatti, sillä hänen kanssaan yhteistyö alkoi siitä ja sujui hyvin. Saatiin yhteystieto, että voitiin ottaa yhteyttä tarvittaessa suoraan häneen yleissairaalapsykiatrian polille. Jonkun ajan kuluessa varasin sinne ekan käyntiajan ja kävin siellä noin kerran kuussa pidemmän aikaa, johon aikaan sitten mahtui toinen keskenmeno ym. Joten oli tosi tarpeen, että siinä välissä oli saanut tuollaisen tuen itselleen. Tämän raskauden aikana lopetin siellä käynnit, mutta oli rankalle ajanjaksolle tärkeä tuki tuo. Lämpimästi suosittelen hakemaan apua, mistä sitä sitten missäkin tilanteessa saakaan. Neuvolasta ainakin voi kysyä.

    • #38618
      Manna
      Osallistuja

      Moi taas täältäkin kaikille ja onnea plussauutisista uusille! 🙂 Oon teidän kirjotuksia lukenut, vaikka en tänne mitään hetkeen oo kirjotellutkaan 🙂 Mulla oli ihan hirveä pahoinvointi ja väsymys rv 6-12, mikä vei käytännössä sängyn pohjalle ja olin sairauslomalla yli kk:n. Väsymys alkoi vaikuttaa jo mielialaan ja ajattelin jo olevani pahemman kerran masentunut, kun aloin olla olostani jo niin pahalla päälläkin, että suosiolla makasin aina päivät peiton alla ja en puhunut perheellekkään juuri mitään, etten vaan tiuskinut (tai ennemminkin raivonnut) mitään mitä olisin katunut (niitäkin kertoja oli). Olin siis ihan kamala ihmishirviö. Pahoinvointi ja väsymys, kun alkoi hellittää pari viikkoa sitten, niin alkoi elämäkin taas hymyillä ja nyt taas tuntee itsensä enemmän omaksi itsekseen vihdoin 🙂

      Mulla liikunta on ollut aina tärkeä henkireikä, minkä avulla pysyn järjissäni ja alkuraskaudesta, kun se ei tullut kuulonkaan, niin ihanaa, että nyt edes vähän päässyt ulkoilemaan! Juokseminen kiellettiin kokonaan ja kävelylenkit pitää mennä todella rauhallisesti, koska harkkasupistukset alkaa heti rasituksesta. Mä niin toivoin, että voisin urheilla läpi raskauden, koska se vaikuttaa niin paljon mun henkiseen hyvinvointiin, mutta yritettävä vaan keksiä jotain muuta nyt syksyyn asti 😀

      NT-ulta oli myös jo muutama viikkoa sitten ja siellä A ja B vauvat tyytyväisinä monottivat toisiiaan kilpaa ja kaikki vaikutti olevan hyvin <3 nyt vaan odottelen varhaisrakenteen ultaa, mikä 12.5 josko siellä vaikka sukupuolet jo selviäisi. Huomaa kyllä että, kun on riskiraskaus, niin itse stressaa paljon enemmän ja vaikea luottaa vaan siihen että kaikki menee hyvin.

      Jollain oli jotain tuhruvuotoa täällä, niin mulla oli myös, olisko ollut rv 6 tai 7 johonkin rv 10 asti. Välillä ei tullut mitään ja välillä ruskeaa tuhrua. Se sai mut itseni ihan paniikkiin, mutta kätilöt sanoi, että täysin normaalia, jos ei liity kipuja tai tule ihan kunnon vuotoa. Toivottavasti sielläkään ei mistään muusta kyse, kuin normaalista vuodosta!

    • #38629
      Aamu
      Osallistuja

      Onnea uusille plussanneille!

      Täällä mennään viikolla 24 ja kaikki on mennyt hyvin viime aikoina (sen viikon 17 säikähdyksen jälkeen). Neuvolan lääkäri oli sitä mieltä, että silloin ollut yöllinen kipukohtaus ja vähäinen rusehtava vuoto oli todennäköisesti kohdun kasvuun liittyvä pyrähdys, joka sai aikaan, että joku ”vanha juttu” vuoti pois.

      Eilen kävin sokerirasituksessa ja sain sieltä puhtaat paperit! Tosi tyytyväinen oon tulokseen, kun en ois halunnut alkaa miettiä ruokavaliota ja karsia herkkuja. Nyt tuntuu, että kaikki ruoka maistuu tosi hyvälle ja tekis mieli myös herkutella tavallista enemmän.

      Rakenneultra oli joitakin viikkoja sitten. Siellä kaikki kunnossa ja sukupuoliarvio pysyi samana mitä saatiin jo nt-ultrassa tietää.

      Varasin ajan jo synnytysvalmennukseenkin. Synnytys mietityttää ja se, pitäisikö varata aikaa pelkopolille vai pärjäänkö ilman. Minkälaisia kokemuksia teillä on synnytysvalmennuksesta, saako niistä henkilökohtaiseen työstämiseen eväitä vai onko kaikki hyvin yleisellä tasolla olevaa tietoa?

    • #38635
      Pioni
      Osallistuja

      Kiitos kaikille tsempistä! Tänään on tullut pyyhkiessä pari kertaa rusehtavaa jälleen, mutta ei kipuja tai verta. Pelottaa kauheasti että mihin tilanne tästä kehittyy, ei auta kuin odottaa. Soitin lopulta töistä lääkäriin, kun ei meinannut tulla työnteosta mitään. Sain huomiseksi ajan ja katsotaan silloin lisää, selitin koko lapsettomuustaipaleen ja kerroin hoidoista, hoitaja sanoi että ehdottomasti tulet paikan päälle ja katsotaan esim sairasloman tarve.

      1. Ivf 12/2020 - 3 blastoa pakkaseen
      1. Pas 2/2021 Plussa, kemiallinen
      2. Pas 4/2021 Plussa, km 6+2
      3. Pas 6/2021 Plussa

    • #38636
      Heinä
      Osallistuja

      Kiva, että tänne on tullut taas uusia mukaan!

      Mullekin liikunta on ollut aina tosi tärkeää. Ekalla kolmanneksella olleiden vuotojen takia lääkäri kielsi tuon kolmanneksen loppuun asti kaiken muun liikunnan paitsi kävelyn. Sen jälkeen olen onneksi voinut jatkaa liikkumista ja ohjeistus lääkäreiltä on ollut, että keho kyllä kertoo sitten, kun pitää alkaa himmaamaan.

      Täällä on uutena juttuna ainoastaan se, että viime päivinä on alkanut tuntua ekoja kertoja vauvan hikka😊

      • #38637
        kisu
        Osallistuja

        Mä alan olla jo huolissani kun hikkaa ei tunnu! Pari viikkoa sitten oli sellainen mahdollinen hikka, mutta en ollut siitä ihan varma, ja nyt sekin on poissa. Ja luonnollisesti oon ihan paniikin rajalla että mikä sillä on vikana (sehän ei voi johtua siitä että etuseinäistukan takia en tunne kaikkea liikettä muutenkaan tai että nukun valtaosan vuorokaudesta jolloin en myöskään tiedä mitä ipana puuhaa yksiössään). 😂😭

        Mä uskon kanssa että keho osaa kertoa kun menee liioitteluksi jumppailut. Kävin tänään hakemassa töistä kaikki eväsnaksut pois kaapeista ja kassi oli aika painava, ja ihan lyhyestä kävelystä sen kanssa alko supistella pikkasen. Se kyllä rauhottu heti kun laskin kassin alas, mutta portaita kiivetessä piti pitää ihan taukoja. Ja onhan se (alkuraskauden) väsymyskin merkki siitä että keho tarvitsee lepoa, ja sillon on ihan ok vaikka vaan kävellä.

        Mutta kyllä sitä huomaa että kaipaa välillä ihan kunnon jumppaa, etenkin nyt kun lähinnä vietän päiviäni puolimakuuasennoissa ja joka paikkaan sattuu jo sekin. Haaveilen jo siitä että otan pt:n puoleks vuodeks heti kun jaksan ja saan taas alkaa treenaamaan 💪🏻 (ja en tosiaan oo mikään himoliikkuja vaan lähinnä viime vuosina tuurijoogi)

    • #38638
      Sabrina
      Osallistuja

      Heippa! Pientä kuulumista täältäkin suunnalta.
      Paino nousee, vaikka oon liikkunut nyt huomattavasti enemmän kun on kelit parantunut. Mutta kaveri kasvaa myös sf mitan perusteella! Turvotusta tullu ainakin sormiin.
      Paineetkaan ei korkeat ole, 105/58 ja hb 106, ei ihme jos vähän väsyttää. Meillä otetaan aina neuvolassa pissanäytteestä tikulla valkuaisaineet ja sokerit, eilen sokerit pompsahti 3+ ja sokereita seuraan nyt kotona. Paasto oli 4.3 ja tunti aamupalanki jälkeen 5.3,en nyt ookkaan niin paiseessa kun eilen.
      Kivut pahenee ja arki pyörii miten pyörii sen mukaan. Isompia lahjon lisä peliajalla tekemään ylimääräisiä hommia jos omat voimat ei riitä, toimii😆
      Taaperohan tässä tuo suurinta touhua, mutta pärjätään.
      Kipeitä supistuksia tulee välillä, mutta ei säännöllisesti onneks vielä.

      Välillä iskee ihan hirvee itkukohtaus kun ei vaan jaksa, eilenki neuvolassa kun kysyi miten menee niin hammasta sai purra ettei itku tuu. Tunnen kuitenkin itseni, enkä nyt tässä tarvii mitään keskustelu apuja, pari on tarjoutunut tulemaan siivoamaan tms kun pyydän vaan. Että kylläpäs tää tästä.

      Manna voimia sinne!

      Aamu jos yhtään synnytys millään tavalla pelottaa tai ahdistaa, suosittelisin puhumaan neuvolassa ja hakeutua pelkopolille, niin asia ei pääse kasvamaan jäätäväksi möröksi. Kuitenkin niin iso asia kyseessä että kannattaa käsitellä. Täälläkin asioista voi keskustella,mutta kokemuspohjaista keskustelua vain tarjolla sekä hurjasti tsemppejä. Älä mee ainakaan lukemaan mitään katastrofi synnytyskertomuksia, jokaisella menee miten menee eikä siihen paljoa pysty sitten itse vaikuttaa. Kolme alatiesynnytystä kokeneena haluaisin myös tämän neljännen, mutta koskaan ei tiedä 🤷‍♀️

      Pioni, tuu kertoo heti mikä tilanne!❤

      Kisu, täällä on hikka monta kertaa päivässä, tunnistat varmasti sitten semmoset tasaiset nykäykset jotka tulee useampaan kertaan. Täällä ainakin hikan kanssa menee luultavasti hermo, kun hirvee jytke alkaa aina nikotusten välillä 🥵
      Koitan liikkua kivusta huolimatta, makaaminen ja istuminen vaan pahentaa kipua. Toisaalta seisaalta olo saa jäätävän paineen tunteen alas kun on hetken seisaaltaan ollut. Että niin tai näin niin hankalaa on😆

    • #38644
      Pioni
      Osallistuja

      Kävin lääkärissä ja ultrattiin samalla. Nyt vasta 5+4, mutta sikiöpussin lisäksi oli ilmestynyt selkeä ruskuaispussi. Tämä kuulemma sulkee pois esim tuulimunaraskauden. Ultrassa näkyi myös vuotokohta kohdussa, voi kuulemma johtua verisuonista mitä alkuraskaudessa tulee ja sitten kun ne puhkeaa. Tai kun on lääkkeellinen pas takana niin lääkkeet jotenkin edesauttaa sitä vuotelua. Viikon päästä sitten virallinen varhaisultra ja toivotaan että näkyy silloin mitä pitäisi 🙂 loppuviikon sain sairaslomaa ja koitan nyt ottaa iisisti. Lääkäri oli kyllä aivan ihana, ymmärti täysin tän huolen ja stressin ja otti tosissaan.

      1. Ivf 12/2020 - 3 blastoa pakkaseen
      1. Pas 2/2021 Plussa, kemiallinen
      2. Pas 4/2021 Plussa, km 6+2
      3. Pas 6/2021 Plussa

      • #38646
        Sabrina
        Osallistuja

        Ihania uutisia 🥰
        Mulla näky viime raskaudessa syke 5+4, kun tästä ei näkynyt samana aikana niin harmituksenpaniikki siinä iski. Olisko ollu sitten 6+3 kun syke näkyi😊
        Maltti on nyt valttia! Huilaat ja koitat rentoutua ❣

        • #38651
          Pioni
          Osallistuja

          Oho, teillä on aikasin näkynyt syke! Varmasti säikäyttänyt kun ei sit seuraavalla kerralla olekaan näkynyt samoilla päivillä. Mutta ilmeisesti sitten niin yksilöllistä millä päivillä näkyy? 🙂

          1. Ivf 12/2020 - 3 blastoa pakkaseen
          1. Pas 2/2021 Plussa, kemiallinen
          2. Pas 4/2021 Plussa, km 6+2
          3. Pas 6/2021 Plussa

      • #38652
        Sabrina
        Osallistuja

        Nimenomaan yksilöllistä,nää on kans semmosia että kun toisella näkyy niin kyllähän sitä miettii onko kaikki hyvin kun itsellä ei näykkään. Uskon vahvasti että ens viikolla näkyy myös sinulla ❤

      • #38664
        Sabrina
        Osallistuja

        Mites Pioni jakselet?❤

    • #38647
      minsqu
      Osallistuja

      Huh, meikäläinen meinasi pyörtyä äsken koiralenkillä, kun koiran kanssa metsässä taivallettiin yhtä ylämäkeä. Sydän alkoi hakata kurkussa, ja korvissa suhisi. Kaikki näytti auringonpaisteessa ihan valkoiselta. Kävin kivelle istumaan ja olo meni siinä ohi. Tunnen itseni tämän perusteella huonokuntoiseksi, koska olen aina ollut varsin väsymätön kävelijä. Meillä on tapana keväisin ja kesäisin mennä asuntovaunulla kansallispuistoihin, ja kierrellä päivät erilaisia metsäreittejä, mutta nyt pitää retkiä ajatellen kyllä tietää onko minkälaisia ylämäkiä tiedossa.

      • #38649
        Sabrina
        Osallistuja

        Nyt varmaan aiheellista hiukan keventää tahtia🙈 ja muistaa nesteytys! 😊
        Liikunnallisena ihmisenä varmaan syö vähäsen kun ei pysty liikkumaan kun ennen. Mutta ei mee kun hetki, niin pääset vaunujen kanssa kärräämään🤗

    • #38669
      Pioni
      Osallistuja

      Sabrina, Ihan hyvä olo, ei ole verta tullut vieläkään vaan välillä sitä rusehtavaa pyyhkiessä. Helpottaa tietää että on sitä vanhaa verta mikä nyt vuotelee. Rauhassa oon kotosalla ollut, yritän pitää hermot kasassa ja maltilla ensi viikkoon🥰

      1. Ivf 12/2020 - 3 blastoa pakkaseen
      1. Pas 2/2021 Plussa, kemiallinen
      2. Pas 4/2021 Plussa, km 6+2
      3. Pas 6/2021 Plussa

      • #38676
        Sabrina
        Osallistuja

        Kuullostaa hyvältä tilanteeseen nähden, vaikka ymmärrän täysin että huolettaa. Jaksamisia❣

    • #38677
      Pioni
      Osallistuja

      Kiitos❤

      1. Ivf 12/2020 - 3 blastoa pakkaseen
      1. Pas 2/2021 Plussa, kemiallinen
      2. Pas 4/2021 Plussa, km 6+2
      3. Pas 6/2021 Plussa

    • #38700
      Sabrina
      Osallistuja

      Hyvää vappua!😊 mites vappupallot voi?🤣

    • #38701
      minsqu
      Osallistuja

      Hyvää vappua!
      Mä olin eilen sokerirasituksessa. Se vadelmainen makea neste oli hyvää! Ensimmäinen odottelutunti meni hyvin, toisella tunnilla mua alkoi hieman pyörryttää. Kun se viimeinen verikoe oli otettu, sain ystävälliseltä verikokeen ottajalta jonkun sokeritabletin. 🙂 Kotona ”aamupalan” syötyäni nukuinkin sitten pari tuntia.

      Mieheni oli saanut meille kotiin kokeiluun bassokaiuttimet, 4 kpl, jotka oli laittanut eri puolille takkahuonetta kun kuunneltiin testinä mm. ukkosen jyrinää ja jytämusiikkia. Sekä koiramme että vauva eivät tainneet metelistä pitää. xD Vauva aloitti sätkinnän, ja koiralla viuhtoi korvat vuoroin joka suuntaan mistä vaan ääniä tuli.

    • #38705
      Pioni
      Osallistuja

      Viime yönä heräsin kipuihin ja runsaaseen vuotoon.. Juuri kun hetkeksi sain hengähtää niin matto vedetään jalkojen alta. Hyvää jatkoa teille kaikille ja toivottavasti pääsen vielä joskus tänne puolelle takaisin.. ❤

      1. Ivf 12/2020 - 3 blastoa pakkaseen
      1. Pas 2/2021 Plussa, kemiallinen
      2. Pas 4/2021 Plussa, km 6+2
      3. Pas 6/2021 Plussa

    • #38729
      Pioni
      Osallistuja

      Meen ultraan puolen päivän aikaan, kipuja ei oo mutta vuotaa.. Kiitos paljon myötäelämisestä❤❤

      1. Ivf 12/2020 - 3 blastoa pakkaseen
      1. Pas 2/2021 Plussa, kemiallinen
      2. Pas 4/2021 Plussa, km 6+2
      3. Pas 6/2021 Plussa

      • #38730
        Sabrina
        Osallistuja

        Jos jaksat, niin tuu kertoo mikä tilanne. Toivon että siellä olisi kaikki kunnossa ❤

    • #38734
      Pioni
      Osallistuja

      On mennyt kesken.. Nyt sairaslomaa ja huili taukoa. Pakkasessa vielä viimeinen alkio, se siirretään sitten luonnolliseen kiertoon kun on voimia. Kiitos kaikille tsempeistä❤

      1. Ivf 12/2020 - 3 blastoa pakkaseen
      1. Pas 2/2021 Plussa, kemiallinen
      2. Pas 4/2021 Plussa, km 6+2
      3. Pas 6/2021 Plussa

      • #38735
        Sabrina
        Osallistuja

        Voi ei oon niin pahoillani puolestasi!😫😫❤ voimia ja jaksamisia sinne tulevaan❤

      • #38748
        kisu
        Osallistuja

        Oon niin pahoillani, Pioni! Voimia teille molemmille ❤ ootte ajatuksissa.

      • #38756
        Heinä
        Osallistuja

        Eikä! Tsemppiä ja voimia!❤️

    • #38741
      Pioni
      Osallistuja

      Kiitos Sabrina❤

      1. Ivf 12/2020 - 3 blastoa pakkaseen
      1. Pas 2/2021 Plussa, kemiallinen
      2. Pas 4/2021 Plussa, km 6+2
      3. Pas 6/2021 Plussa

    • #38744
      Pioni
      Osallistuja

      Kiitos ananas😭❤

      1. Ivf 12/2020 - 3 blastoa pakkaseen
      1. Pas 2/2021 Plussa, kemiallinen
      2. Pas 4/2021 Plussa, km 6+2
      3. Pas 6/2021 Plussa

    • #38745
      taika
      Osallistuja

      Voi miten ikäviä uutisia Pioni! Oon tosi pahoillani ❤️ Voimia ja jaksamista voimahalien kera sinne ❤️

    • #38766
      minsqu
      Osallistuja

      Voimia ja jaksamista Pioni! Olet ajatuksissa. <3

    • #38767
      Tuulie
      Osallistuja

      Voi Pioni, miten surullista!!! Voimia <3

    • #38774
      kisu
      Osallistuja

      Mulla oli tänään käynti pelkopolilla. En oo oikein vieläkään osannut edes ajatella koko synnytystä kunnolla, joten jouduin aamulla vielä lukemaan yleisimmistä syistä synnytyspelkoon. Sain onneks sen avulla aika hyvin koottua ajatuksiksi omat pelot ja pystyin onneks puhumaan niistä siellä sype-kätilön luona. Käynti oli tosi hyvä ja vaikka musta tuntui jossain vaiheessa siltä että on ehkä liioittelua että meen juttelemaan kätilön kanssa (eli tuhlaan kätilön aikaa omiin ”pikkuhuoliini”), tää olikin varmasti just sitä mitä tarvitsin. Pääsin myös käymään synnytyssalissa ja nyt mulla on sellanen olo, että voin alkaa pohtia toiveita ja muita asioita synnytykseen liittyen.

      Nyt täytyis vielä opetella sanomaan, että sattuu tai että olo on ikävä tai mitä ikinä sit onkaan. Mulla on paha tapa yrittää näyttää että kaikki on kunnossa ja että pärjään ja että ei tässä nyt mitään, vaikka oikeesti oisinkin esim. tosi kipee. Tää juontaa juurensa lapsuuteen ja tunnistan kyllä itessäni tän, mutta on silti vaikee päästää irti siitä. Viime viikolla kun kävin töissä jankysyttiin, miten menee, vastasin että ihan hyvin, vaikka oon saikulla siks etten pysty istumaan tai seisomaan kun sattuu. Ja kaikki tietää sen, mutta silti en voinut sanoa että on ikävä olo. Toivoisin myös etten siirtäis/opettais tätä piirrettä bebelle, joten siinäkin mielessä ois tarpeen opetella irti kiltin tytön syndroomasta ja tunteiden piilottamisesta (tästä oli myös kyse kun mietin että vien vaan turhaan kätilön aikaa, vaikka onneks kätilökin sanoi että hyvä kun tulin käymään).

      Vappupallo voi tukevasti ja saatiin hankittua naperolle vakuutus ja muistin hakea äitiysavustusta ja -päivärahaa ja lapsilisää ajoissa. Vikan kolmanneksen nälkä on alkanut tulla tutuksi ja mun tekee ihan jatkuvasti mieli herkkuja. Erityisesti Nutella-muffinssit pyörii mielessä ja en pysty ohittamaan marjapiirakkaa tai donitseja tai muitakaam leivonnaisia kaupassa. Vielä oon pystynyt rajottamaan herkkujen määrää ja vaikka yhtenä päivänä päätin olla sen päivän rajottamatta, söin kuitenkin keksien lisäks vähän jugurttia ja mysliä ja pähkinöitä (ja hyvä niin koska en muista että ois koskaan tullut niin huono olo muutamasta keksistä 😆). Mitään erityistä himoa ei kuitenkaan oo vieläkään ilmaantunut, siis sellasta mitä ois pakko saada tai mitä ehdottomasti haluun saada synnärille sit kun pirpana on ulkona turvallisesti, paitsi ehkä ginger alea 😋. Onkos muilla ajatuksia, mitä herkkuja haluis synnärille mukaan?

    • #38775
      minsqu
      Osallistuja

      Sellaista päivittelen täältä meidän tilanteesta, että mulla todettiin nyt se radi. :0 En olisi ikinä uskonut, kun ei ole mitään riskitekijöitä. Sillein vähän harmittaa, että syömisiä joutuu tarkkailemaan. Pohdin, voinko kesän aikana syödä ollenkaan jäätelöä tai pizzaa, mutta kyllä nyt varmaan välillä. Mulla on huomenna vasta neuvolassa käynti asian tiimoilta, mutta olen jo vähän katsonut osviittaa netistä millainen olisi raskausdiabeetikon ruokavalio, ja yrittänyt jo syödä sen mukaan. Tuntuu nyt tietenkin sitten että on koko ajan nälkä. :’D
      Mutta sen verran on tässä elämässä ehtinyt tapahtua, (mm. lähiomaisten ja sukulaisten vaikeita sairastumisia) että ei tämä asia maailmanloppu ole.

      Jo noista herkuista synnärille: mä voisin ottaa sinne Burger Kingin aterian tai pizzaa. 😀 Ei olla nyt koronan takia käyty missään hampparipaikoissa tai pizzeriassa.

      • Tätä vastausta muokkasi 4 kuukautta, 2 viikkoa sitten minsqu.
      • #38777
        kisu
        Osallistuja

        Pahus! Mutta ei tää tosiaan mikään maailmanloppu oo ja voit syödä jäätelöä kesällä, ehkä et vaan niin paljon kun toivoisit. Tää tuntuu olevan vähän lottoarvontaa ainakin osittain, toki sukurasite ja esim. ylipaino altistaa enemmän, mutta myös normaalipainoiselle ja terveellisesti syövälle ja liikkuvalle voi puhjeta tää ilman mitään ennakkovaroitusta. Kyse on niinkin vakaasta ja ennakoivasta asiasta kun hormonit 😒

        Ite yllätyin eniten siitä kuinka paljon ohjeiden mukaan syödään leipää ja syödään ylipäätään. Ainakin siellä ihan alkuvaiheessa vielä just loppuneen pahoinvoinnin jälkeen todetun radin kanssa joutui tekemään töitä että saa syötyä tarpeeks. Nyt loppuvaiheessa voi alkuun tuntua siltä, että ei saa syödä tarpeeksi jos on tullut syötyä jo normaalia enemmän, mutta uskoisin että siihenkin löytyy nopeasti ratkaisuja jotka pitää paremmin nälkää. Ja sokerien mittaamiseen ja hiilarien ”laskemiseen” tottuu nopeasti. Vertaistukea on myös lähellä, ja jos vaan puhut asiasta ääneen jossakin niin todennäköiseti moni tuttu sanoo myös kärsineensä radista (mulle on käynyt näin tosi paljon).

        Mä oon ite syönyt nyt reippaasti vapaammin kun aiemmin, koska sokerit on pysynyt kurissa, ja toisaalta oon myös oppinut vähän tasapainottamaan hiilareita eri keinoin (kuitu ja hyvät rasvat on mulla avainsana, eli pähkinät ja mantelit ja mantelivoi on ollut hyvä pieni naksu ruoan/herkkujen kanssa ja oon tehnyt pakastemarjoista ja vedestä tehosekottimessa tarvittaessa ”mehua” eli marjoja ja vettä, joka on vähän kun jois marjamehua mutta siinä on ne kuidut mukana). Kokeilemalla ja mittaamalla selviää mikä nostaa sokereita ja mitä voi syödä vapaammin, ja mulla on onneks kaikki muu paitsi valkoinen vilja pysynyt aisoissa. Toki tasapainotan melkein kaikkia aterioita kasviksilla, etenkin sellasia missä on paljon hiilaria. Oon myös oppinut syömään marjoja ja kasviksia vähän enemmän, kun on ollut pakko, ja esim. mansikka-rahkasmoothiebowl on yks mun uusista lemppareista (tehosekottimeen pussillinen pakastemansikoita, purkki rahkaa, vähän kuumaa vettä marjojen päälle että ne sulaa, rkl kaurahiutaleita ja sekasin, sit kulhoon päälle mysliä/pähkinöitä, hedelmiä, kookoslastuja, marjoja tms., pitää vaan muistaa lisätä hiilareita eli mysliä tai leipä rinnalle kun muuten tässä ei oo paljon, niin ja tästä syön kahdesti ite jos mies ei syö toista annosta). Hyviäkin juttuja on siis ollut tästä tuomiosta, vaikka onhan se ärsyttävää että joutuu tarkkailemaan syömisiään ja pitämään huolta siitä että syö tarpeeks usein ja oikeita asioita.

        Mun ensimmäisiin ajatuksiin kuului myös että voinko syödä kesällä jäätelöä, ja uutuusjäätelöitä oon harmitellut eniten kun en oo ehtinyt vielä syödä kaikkia kiinnostavia makuja. Mutta kesä on onneks pitkä (ainakin kalenteripäivissä) ja jätskejä ehtii onneks syödä vielä syksylläkin, jos nyt ei saa tarpeeks 🙂

        Tsemppiä ruokavalion kanssa!

      • #38778
        kisu
        Osallistuja

        Ja vinkkinä muuten jos haluu kotiin tilata joskus ruokaa, että joistain hampparipaikoista saa hampparin salaatinlehteen käärittynä ja kun ottaa ranut kylkeen, saa parempia hiilareita kun sen höttösämpylän. Ulkona syöminen tai ravintolaruoka ylipäätään on ollut vähän haaste, mutta tää hampparioivallus on ollut ihan loistava. Kevyt ateria se ei kyllä oo, kiitos uppopaistettujen ranujen, mutta ehkei hamppariaterioita nyt muutenkaan tulis joka päivä syötyä 🍔🍟😋

    • #38779
      minsqu
      Osallistuja

      Kiitos vinkeistä! Meillä onkin smoothiekone (täytyy hakea varastosta). Tuo marjamehu menee kokeiluun, koska en millään jaksaisi juoda koko aikaa vaan vettä tai (kaura)maitoa. Ja erilaiset smoothiet muutenkin kiinnostaa. Ehkä tämä juttu on avain vähän terveellisempään ruokavalioon, koska mun pitäisi kyllä lisätä varsinkin kasvisten määrää ruokavaliossa.

      Ja pitää tuo hampparijuttu tutkia myös! 😀

      • #38782
        kisu
        Osallistuja

        Mulle on oikeesti ollut parasta tässä koko diagnoosissa se että oon keksinyt miten saisin syötyä marjoja enemmän. Oon tosi laiska syömään kasviksia ja hedelmiä koska niiden eteen pitää nähdä aina vähän vaivaa (kuoria, pilkkoa, muistaa), vaikka tykkäänkin tosi paljon esim. paprikasta ja kurkusta ja omenoista. Marjatkin alkoi maistua yksinään ihan makeelta parin päivän kuluttua, niiden kanssa on ollut aiemmin vähän haasteita etenkin pakastettuna, kun muuttuu siellä astetta kirpeemmäks. Nyt haaveilen iltapalaks ompuista ja mantelivoista (söin äsken vähän liikaa ja etenkin jälkkäriä ois voinut syödä vähemmän, kun nyt tekee mieli vaan omppuja) 😋

        • #38791
          minsqu
          Osallistuja

          Mullakin on kasvisten ja hedelmien kanssa sama, että kun niitä pitää pilkkoa ja kuoria! 😀 Marjoista ja hedelmistä tykkään kyllä, kun ovat makeita, mutta kun nuo kasvikset ei maistu oikein miltään. 😀 Paitsi porkkana, kun sekin on vähän makeaa. 😀

          Innostuin vihreistä Granny Smith-omenoista kun sellaisia kävin ostamassa lähikaupasta.

    • #38780
      Sabrina
      Osallistuja

      Hyvä Kisu,että oot saanu nyt keskustelu apuja🤗 tänne saa myös purkaa ja annan vertaistukea kokemuspohjalta.
      Sen sanon kaunistelematta, että sattuuhan se, mutta jos kipuherkkänä lähdin tähän neljättä kertaa niin se on niiiin hetki ja se palkinto minkä siitä saa, on ihan uskomaton. Se kipu unohtuu nopeesti.

      Mun ei oikein tee mieli ees kirjoitella tänne kun valitan vaan koko ajan. Tuntuu että ei oo oikeutettu,kun onhan tää tekemällä tehty.
      Mutta oon ihan saatanan kipeä koko ajan ja voimat ihan loppu. Pakko jaksaa ja itku herkässä kun on vaan niin väsy 🤦‍♀️😫
      Nyt uskaltaa jo ääneen myöntää, mulla kans tuo että viimeseen asti kyllä mä jaksan ja pystyn vaikka en enää pystyiskää.
      Tässä vaan tulee kipu ja supistukset vastaan.
      Nyt supparit on alkanu olemaan aika kipeitä. Jos niitä tulis tommosena säännöllisesti niin pitäis lähtee näytille. Pelottaa ens viikon kontrolli, onko supistukset tehny jotain muutoksia kohdunsuulle🤷‍♀️ onneks ollaan jo turvallisilla viikoilla, vaikka vielä ei oo aika syntyä🥰

      Mittailen sokereita nyt vähintään 3x viikossa, paastoja en aina saa otettua kun välillä herään yöllä hirveeseen nälkään. Ei nyt mitään erikoista oo tullu, kerran ollu korkeet ja toisen kerran rajalla.

      • #38783
        kisu
        Osallistuja

        Symppaan tosi paljon tota kipuilua, mulla on nää liitoskivut lähtenyt nyt viikon sisällä aivan lapasesta ja tänään iltapäivällä itkin kun yritin vaihtaa kylkeä. Jos oisinkin aiemman tukalan olon ja istumisen/seisomisen aiheuttaman rasituksen kanssa selvinnytkin töissä, oisin joutunut viimeistään nyt jäämään kyllä kotiin koska en pysty enää välttämättä kävelemään lähikauppaankaan näiltä kivuilta. Osteopatia on auttanut tosi paljon, mutta sekin on väliaikaista ja vähän turhan kallista ois käydä kerran viikossa. Se hyvä puoli tässä kuitenkin on että ajatus siitä synnytyksestä on myös helpottava kun sen jälkeen näiden kipujen pitäis alkaa mennä parempaan 😅

        Toivottavasti kontrollissa ei tulis vastaan mitään kovin suuria muutoksia! Mua jännittää ens viikkoinen neuvola, jännä nimittäin nähdä onko sf-mitta enää käyrällä kun tuntuu että tää pallo paisuu kun munkkitaikina 😬 tsemppiä olemiseen ja jaksamiseen, onneks ollaan jo loppusuoralla!

      • #38792
        Sabrina
        Osallistuja

        Onneks ei oo enää kauaa 🥵
        Kannattaa kuitenkin pysyä vähän liikkeessä kipujen sallimissa rajoissa, mulla ainakin paikallaan olo kipeyttää ihan tosi paljon lisää.

        Sähän voit jo mitata kotona😆 toki varmempi kun sama mittaa aina, niin tulee samasta kohti.
        Mullaki neuvola ens viikolla jo, samalla tehdään isyydentunnustaminen.
        Ensimmäisen ja toisen kohdalla ne tehtiin lastenvalvojalla, nykyään neuvolassa.
        Paitsi jos on naimisissa.

        Voihan surku,tais tulla sisäpäivä, lunta sataa ihan reippaasti🤦‍♀️

    • #38802
      Sabrina
      Osallistuja

      Voihan sentään,mun herkkuvarasto hupeni ja päätin etten osta kassikaupalla herkkuja nyt enää🙈
      Kinder buenot on esimerkiks ollu semmonen suurkulutus että hävettää 🤣
      Meillä on käytännössä ollu aina jotain pientä, karkkipussi vähintään ja se on säilyny avattuna viikon kun sillon tällön yhen kaks ottaa.

      Tuntuu että koko ajan tulee jotain kipuja lisää. Semmosta tuikkimista tuntuu välillä tuolla alhaalla ja välillä taas repivää. Ei kai siellä vielä laskeuduta😳 kaippa sen näkee kun maha valahtaa alas ja on helpompi hengittää 😁

      Pitäs varmaan pikkuhiljaa alkaa tekemään viimeisiä hankitoja, vaipat,tutit ym, niin ei jää sit ihan viime tippaan.

      Jännä miten sitä eka lukee hoidon kulusta, pp hcg arvoista ja sitä rataa eteenpäin. Nyt kun mua tosiaan on supistellu tosi paljon,eilenkin pari tuntia ja olin vähän kiikun kaakun että lähenkö näytille, niin ok tullu luettua näillä viikoilla syntyneistä. Hirveesti ei kyllä oo keskusteluja mutta sen verran että hyvät mahdollisuudet jo selvitä kohdun ulkopuolella, ei tietenkään vielä toivottavaa.
      Jännittäö kyllä painoarvio, kun viimeksi oli jo 1,4kg, voisin veikata kahta kiloa 😁 no sepäs selviää ensiviikolla sitten🤗

      Ilmat alkaa lämmetä, muistakaa juoda hirveesti päivän mittaan! Varsinkin jos supistelee niin sitä suuremmalla syyllä vähän enemmän😊

      Kivaa viikonloppua kaikille!💞

    • #38807
      kisu
      Osallistuja

      Mulla on kanssa alkanut tulla jännittäviä uusia kipuja ja oon myös miettinyt että alkaakohan pieni tyyppi valmistautua saapumiseensa. Nukkuminen on ilmeisesti myös mennyttä elämää, heräilen yöllä ihan muuten vaan ja en enää nukahda uudestaan, ja muutenkin nukun tosi pinnallisesti. Päikkäreillä sen sijaan nukun kun kivi, kun tipahdan niin sit tuhisen hievahtamatta pari tuntia ja herään ihan sumuisena.

      Kurkkasin raskauskiekosta vähän missä tällä viikolla mennään, ja pieni tyyppi on 39-43cm pitkä ja painoakin pitäis olla jo 2 kiloa tässä vaiheessa. Meidän tapauksessa napero on varmaan ainakin ton 43cm ja painoarviokin ois todennäköisesti kesiarvon yläpuolella. Arvioita ei vaan täällä tehdä, ellei neuvolaläkäri epäile että vauva ois iso. Siihenkin on vielä melkein 4 viikkoa.

      Mulla jatkuu sairausloma nyt äippikseen asti. Lääkäri halus tunnustella symfyysiä ja hyvä etten huutanut siellä kun se painoi pikkasen. Oisin voinut kyllä sanoa itekin että koko alue on kosketusarka ja on päiviä kun en pääse sängystä ylös ite tai saa housuja jalkaan kun en voi nostaa toista jalkaa 😅 samalla reissulla kävin myös labrassa ottamassa kontrolliarvot hemoglobiinista, toivottavasti ne ois nyt edes siedettävät.

      Hankinnat on ihan hyvällä mallilla, vaikka vielä puuttuukin mm. pinnis ja ihan pienet vaatteet missä bebe sais tulla kotiin. Nimiä ollaan mietitty ja meillä on etunimeksi ihan hyvä lista, mutta toisia nimiä ei olla edes mietitty vielä. Mennään tänään kattomaan yhtä vuokra-asuntoa, mutta en oo varma voinko muuttaa siihen kun mun isä on asunut samassa talossa, mahdollisesti jopa samassa asunnossa ja se tuntuis vähän oudolta 😅 vielä tosin pääsen noi portaat ihan hyvin (lue: hitaasti) ylös ja mies meinaa olla kesällä 2kk kotona, niin siinä mielessä ei oo kauhee kiirekään. Tuntuis kuitenkin fiksummalta odottaa ja ostaa uus asunto kun muuttaa vuokralle ja maksaa saman verran kun omasta, mutta jollekin toiselle.

      Nyt täytyy mennä torkuille, että ehdin herätä sieltä ennen asuntonäyttöä 😴

      • #38812
        Sabrina
        Osallistuja

        Hyvä että saat levättyä päivällä! Täälläkin normaalisti yöt katkonaisia ja valvon, mutta viime yön nukuin nousematta kertaakaan 😁 luksusta.
        Jossain kohti sain jotenkin päivällä torkahdettua, mutta nyt ei oo tullu uni. Touhuan sitten kotihommia rauhassa kun pienin nukkuu tai jos on kovin väsykipee niin lepään ja katon jotain sarjaa.
        Tavallaan tää yöllinen heräily on valmistelua tulevaan, kun vauva heräilee syömääm tai hengaa muuten vaan.
        Meilläkin mies on sit vauvan synnyttyä lomilla, jää tarvittaessa aikaisemmin jos oon ihan loppu. Mutta koitan jaksaa ja pärjätä niin pitkälle kun vaan pystyn🙈 tää nuorimmainen ei vaan oo mistään rauhallisesta päästä, vilkas ja tempperamenttinen, jonkinlaista uhmaa niin voin sanoa että on työmaa pelkästään juniorissa🤣🤣

    • #38813
      Heinä
      Osallistuja

      Tsemppiä teille, joilla on kipuja yms!
      Itse saan olla onnellinen, että vointi on edelleen hyvä, pystyn olemaan normaalisti töissä ja liikkumaan melko paljon. Öisin on pieniä valvomisia ja hemoglobiini on matala, mutta nuo on pieniä juttuja.

      Sain tällä viikolla äitiyspakkauksen ja siellä oli kyllä kivoja tuotteita😊 Nyt pitäisi käydä läpi, mitä kaikkea pientä vielä puuttuu. Kaikki isompi on hankittuna ja myös vauvan huone alkaa olla kutakuinkin valmis.

      Myös täällä on mietitty nimiä ja listattu vaihtoehtoja paperille. Vielä ei ole kuitenkaan selkeää suosikkia löytynyt.

      Joku kyseli, mitä herkkuja haluaisi synnärille mukaan. Mun listalla on ehdottomasti lakritsi😊

      • #38816
        minsqu
        Osallistuja

        Mäkin sain tällä viikolla äitiyspakkauksen, ja olen samaa mieltä, että siellä on kivoja tuotteita! Suosikkejani mm. talvihaalari kuvioineen ja villahaalari ja villamyssy. Kaikki vaatteet ovat laadukkaan oloisia! Hyvä, että pakkauksessa oli useampi yksivärinen vaate, koska olen hankkinut todella paljon kuviollisia ylä -ja alaosia, niin tasapainottaa vähän. 🙂

        Ja hyvänoloisia toki muutkin tuotteet siinä. 🙂

        • Tätä vastausta muokkasi 4 kuukautta, 1 viikko sitten minsqu.
    • #38814
      Tuulie
      Osallistuja

      Hei, ja tsemppiä kaikille! Täällä onkin monella kohta loppusuora edessä 😍

      Täällä on mennyt ihan hyvin, nyt viikkoja 13+1, ja nt-ultrassa viime viikolla oli kaikki hyvin. Väsymys edelleen ihan omissa sfääreissä, mutta onneksi on mahdollisuuksia levätä.

      Mitään hankintoja vauvalle ei olla vielä tehty. Onkohan niihin jotain listoja valmiina, että mitä pitää muistaa hankkia…. Odotellaan yhden remontoitavan huoneen valmistumista (odottamallahan se valmistuukin 😅😬) ja sen jälkeen olisi mukava alkaa pesiä rakentelemaan 😊

      • #38823
        kisu
        Osallistuja

        Valmiita listoja oli yllättävän hankala löytää! Mä tein lopulta niin että luin useita blogeja (mm. Juliaihminen, White trash disease, ym. mitä tuli vastaan hakusanoilla ”mitä vauva tarvitsee” tai ”hankinnat vauvalle”) ja sitten kokosin niistä itselleni listaa mitkä tuntui meille tarpeellisilta. Me ei esim. hankita turvakaukaloa, koska meillä ei oo autoa eikä varmaan kauheesti autolla liikuta, niin päätettiin että vuokrataan sit tarpeen mukaan. Tein myös excel-taulukon vaatehankintoja varten ja lisäsin siihen kaikki vaatteet kokoineen mitä äitiyspakkauksessa tulee, niin ollaan pysytty vähän kartalla siitä mitä tarvitaan ja mitä ei tarvita. Kokoja 62-68 tulee paljon pakkauksessa ja niitä on myös paljon kirppareilla ja todennäköisesti tulee lahjaksi myös, joten siinä vaiheessa kun huomattiin että meillä on kolmen vauvan tarpeisiin kokoa 62, päätettiin ettei ehkä tarvita sitä äitiyspakkausta. 🙈 samassa taulukossa oon pitänyt kirjaa paljon vaatteisiin ja muihin hankintoihin on mennyt rahaa ja miten ne on hankittu ja aion myös ainakin yrittää pitää kirjaa siitä tuleeko ne kierrätettyä eteenpäin ja paljon rahaa tulee takasin päin (ihan vaan mielenkiinnosta, ja voi olla että ihan ensimmäisenä listalla ei oo kirppistuottojen kirjaaminen vauvan kanssa, joten saa nähdä miten käy).

        Muista hankinnoista mulla on google keepissä miehellekin jaettu lista, josta ollaan ruksittu hankintoja sitä mukaa pois kun on saatu jotain käsiimme. Näistä meiltä puuttuu enää pinnis, saatiin tällä viikolla just torista hankittua kokoon taittuva amme (meidän kylppärissä on ehkä 2 neliötä kaikkineen, joten piti saada pieneen tilaan menevä kapistus). Lisäks siinä on myös erikseen tarkistuslista sitä varten, että lähtö sairaalaan tulee etuajassa ja kaikkea ei oo vielä hankittu, eli listassa on ne välttämättömät asiat jotka pitää käydä hankkimassa. Siihen oon lisännyt mm. kotiintulovaatteet vauvalle ohjeineen ja särkylääkkeet ja siteet mua varten, jos mies tai joku muu joutuu ne hankkimaan yllättäen.

        Joku (tai lähes kaikki muut) ehkä selviää myös vähemmällä vaivannäöllä ja kevyemmillä listoilla, mutta mä tykkään listoista ja etenkin vaate-excelistä on ollut apua kun tavoitteena on olla hankkimatta aivan liikaa vaatteita. Myös isovanhemmille, kummeille ja muille kavereille ja perheille menee lahjatoivelista, jossa toivotaan että ei ostettais niitä kon 62 vaatteita kauheesti ja siihen listataan mm. leluja ja muita tarvikkeita, joita tarvitaan ehkä vähän myöhemmin (listassa myös lukee että saa ostaa sen ulkopuoleltakin, mutta silti toivotaan erityisesti ton koon 62 kanssa malttia, koska niitä vaatteita on jo liikaa 😅).

        Alkuun musta tuntu tosi vaikeelta miettiä hankintoja ja oisin kaivannut neuvolasta jotain absoluuttista listaa asioista, mutta näköjään mitä pidemmälle raskaus etenee, sitä rennommaksi asenne on muuttunut. Kunhan on vaatteita kotiintuloa varten (ei kyllä vielä oo) ja vähän jotain lämmintä kylmän sään varalle (ajattelin jotain peittoa, ellei oo ilmeistä synnytyksen lähestyessä että tarvitaan villahaalaria/kevyttoppaa), kaiken muun saa kaupasta, etenkin kun lähellä asuu niin paljon kavereita ja perhettä. Niin ja sänky ois toki kiva, kun ei sitä äitiyspakkauksen pahvilaatikkoakaan nyt oo. Nyt on siis ihan rauhallinen fiilis hankintojen suhteen, katotaan onko tilanne sama vielä kuukauden päästä 😅

      • #38826
        kisu
        Osallistuja

        Todennäköisesti taksilla tai sitten pyydetään joko mun isää tai veljeä hakemaan. Turvakaukalo vuokrataan varmaan joka tapauksessa, vaikka takseillakin niitä on ja voi erikseen pyytää taksia turvakaukalolla. Me asutaan ehkä 10min matkan päässä Naistenklinikalta, eli matka ei oo pitkä, ellei jouduta sitten ruuhkan takia toiseen sairaalaan. Enemmän mua jännittää miten päästään sinne sairaalaan kun synnytys alkaa ja etenkin jos ei lähdetä heti ekasta supparista ja joudun taksissa selviämään supistuksista 😬

      • #38833
        Tuulie
        Osallistuja

        Hei Kisu, Kiitos vastauksesta! Pitää tosiaan alkaa jossain vaiheessa googletella. Löytyykö niistä listoista ihan lukumäärät, että montako kpl mitäkin vaatetta ja kokoa kannattaa hankkia? Teillä alkaakin olla aika hyvällä mallilla sitten hankinnat! Hyvä vinkki tuo kokooontaittuva amme, pitääpä itsekin katsoa kun sen aika tulee!

        Exceli on itellenikin oikein tuttu. Tänä aamuna tein laskurin sille, että miten tulot menee perhevapaiden aikana, kun suunnitellaan esimerkiksi vanhempainvapaan jakamista. Voisi olla ihan mielenkiintoista laskea vauvaankin menevät kulut…. Ehkä se rajoittaisi turhempia shoppailuja, jos sellainen into sattuisi tulemaan 🙂

    • #38818
      minsqu
      Osallistuja

      Olin torstaina neuvolassa kuulemassa ohjeita tähän radiin. Hän ei antanut mitään kalorisuositusta, ei tarvitse sellaista seurailla. Kaikki, mitä olen nyt siitä lähtien syönyt, on antanut mulle hyviä lukemia verensokerimittariin. Mitään ei ole toistaiseksi tarvinnutkaan ruokavaliossa muuttaa. No hyvä jos pääsin näin helpolla. 🙂

      Laitettiin Ora Untot tänään tilaukseen. 🙂 Mieskin innostui niistä kun olivat tukevan oloiset, ja ne saa pistettyä kasaan niin, ettei vaunukoppaa tarvitse poistaa.

      • #38822
        kisu
        Osallistuja

        Mullekin sanottiin siinä radiohjauksessa, ettei tarvitse laskea kaloreita jos ei paino nouse hälyttävästi ja arvot pysyy kohdillaan, mutta koska pääsin sinne vasta kolme viikkoa diagnoosin jälkeen niin sain alkuun ohjeeksi lukea terveyskylästä tms. ohjert ja siellä puhuttiin kalorimääristä. Alkuun seurasinkin, etenkin sen jälkeen kun huomasin että joudun oikeesti tekemään töitä sen eteen että saan edes sen 1600kcal päivässä kasaan (loistoyhdistelmä pystyä syömään refluksin takia vaan ihan superpieniä annoksia ja täyttää niistä puolet kalorittomilla kasviksilla), mutta nyt oon seurannut enää vaan sokeriarvoja ja vähän painoa ja syönyt nälän mukaan. Nyt kyllä pitäs varmaan taas pitää kirjaa kun on nälkä kasvanut ja oon alkanut lipsumaan säännöistä (krhm mikä kuitu ja ruokarytmi, puhumattakaan kakusta), mutta sokerit on kuitenkin ollut aisoissa ja painon nousukin kaiketi suht maltillista.

        Joa sokerit joskus pomppaakin niin sekään ei oo vielä merkki mistään vakavammasta, siihen vaan täytyy sit sopeutua. Mulla sokerit ei pysy hallinnassa valkosen jauhon kanssa, mutta muuten esim. maitotuotteet ja peruna ja hedelmät jotka on monelle ongelmallisia on sopinut mulle hyvin (onneks, koska riisi ei pidä nälkää ja en tykkää kauheesti tummasta pastasta).

        Vaunukopan tai ratasosan kanssa kasaan menevät vankkurit ois muuten ollut kätevät! Me hankittiin Britax Smilet, ja koska näyttää siltä että kärryjä roudataan portaita pitkin ainakin jonkun aikaa, koppa vauvoineen täytyy kyllä kantaa aina erikseen, mutta täytyypä tutustua saako ne rattaina kasaan irrottamatta itse istuinta 🤔

    • #38825
      kisu
      Osallistuja

      Mitenkäs täällä menee? Me on alettu miehen kanssa koota synnytystoivelistaa ja oon päättänyt ensimmäisen sairaalakassiin tulevan asian (Starbucksin jääteetumbleri joka pitää juoman jonkun aikaa kylmänä ja jossa on myös pilli). Se pelkopolikäynti oli kyllä ihan superhyvä juttu, pääsin nimittäin käymään synnytyssalissa ja sain muutenkin hyviä vinkkejä synnytyksestä selviämiseen. Eniten odotan sitä että pääsen roikkumaan siitä synnytysliinasta. Ja oli tosi kiva tietää että valoja saa säädettyä ja että ammetta saa toivoa myös kivunlievitystä ajatellen, vaikka ei aikoisikaan synnyttää veteen (oon lähes varma, että oon vaatimassa epiduraalia heti kun pääsen sairaalaan, joten vesisynnytys ei varmaan tuu kyseeseen, mutta amme ois kyllä kiva niiden kipujen kanssa).

      Onko kukaan pakannut vielä sairaalakassia tai alkanut suunnitella sitä? Mitä teillä on mielessä?

      Toinen ajankohtaiseksi kehkeytynyt juttu on vauvan kotiutumisvaatteet. Meillä on ehkä kaks ihan pientä potkupukua (ja ehkä yhdet tai kahdet ihan pienet housut), mutta kotiintuloa varten ei oo vielä hankittu mitään. Millasissa vaatteissa ajattelitte itse tuoda pienen kotiin? Onko teille tullut ko jotain suosikkivaatemerkkiä jonka vaatteet tuntuu sopivan pehmoisilta ja käytännöllisiltä pienelle tyypille? Haluisin jonkun kivan asun, mutta en oo oikein löytänyt mitään (enkä oo kuitenkaan ehkä valmis maksamaan viittäkymppiä vaatteesta, joka on päällä ehkä pari kertaa). Oon myös kova kiintymään tavaroihin, joten kotiintuloasu on varmaan sellainen, jota ei laiteta kiertoon. Toisaalta en tiedä mikä funktio sillä sitten myöhemmin olisi, joten tästä on kehittymässä pieni haaste 🧐 ehkä itse asu voiskin olla siis joku tavallisempi, pehmoinen ja mukava potkupuku tai body, mutta jos vauvalle hankkisi jotain muuta kotiintuloa varten jonka voisi sitten säästää muistona 🤔 ideoita otetaan vastaan 😁

      • #38848
        minsqu
        Osallistuja

        Mä mietin tuota vauvan kotiutumisvaatejuttua kanssa. Ajattelin, että jos on lämmintä, niin riittäisiköhän vauvalle pitkähihainen body ja potkuhousut plus myssy, jos nopeasti sujahdetaan kaukalon kanssa autolle. Jos on viileämpää, niin mietin jos pikkuisen sujauttaa noiden vaatteiden lisäksi vielä oloasuhaalariin, sellaiseen unihaalarin tyyppiseen. Ja jos on vielä viileämpää, niin siihen päälle vielä joku collegetakki hänelle. Mulla ei ole jumpsuitia vastasyntyneen koossa, enkä ostakaan sellaista kun on niin valtavasti vaatetta.

    • #38843
      Sabrina
      Osallistuja

      Apua, varmaan netistä löytyy hyviä listoja mitä olla valmiina,en oo ite kyllä nyt perehtynyt.

      Sairaalakassiin varmaan kotiintulovaatteet molemmille,hygieniatuotteet (shampoo,hoitsikka,sheiveri,hammasharja ym),imetysliivit sekä ”tissilaput”, laturi,tutti vauvalle.Kaijutin synnytyssaliin.
      Nämä nyt äkkiseltään, toivon mukaan siellä menee vaan pari päivää vaikka eihän sitä koskaan tiiä🙈

      • #38847
        minsqu
        Osallistuja

        Olen muuten miettinyt, että kuinka monet vaatteet vauvalla kannattaa olla sairaalassa? Onko vauva siellä useimmiten vaippasillaan vai puetaanko hänelle jotkut sairaalan vaatteet? Entä yöpyykö puolisokin usemmiten sairaalassa, vai meneekö yöksi kotiin, mikähän on yleisimmin käytäntö.

    • #38849
      Sabrina
      Osallistuja

      Riippuu sairaalasta. Yllätyin kun mmeillä oli Jyväskylässä käytäntö muuttunut;
      Vauvalle ei annettu vaatteita ollenkaan vaan pidettiin ihokontaktissa äidin kanssa. Toki isäkin piti. Tästä on tarkempi info sairaalan sivuilla,paljon hyötyä. Mutta pyysin vaatteet vauvalle jossain vaiheessa, kun halusin välillä nukkuakkin enkä uskaltanut pitää paidan sisällä ja nukkua🙈
      Tällä kertaa otan parit kolmet vaatteet, ihan koon puolesta, jos sotkeentuu ym. Tai sitten otan sairaala ajalle vauvalle yökkärin ja kotivaatteet, täytyy katsoa 😊
      Joissain sairaaloissa on perhehuoneita muutama,jos on vapaana niin sinne pääsee. Meillä viimeksi ei ollu, mutta isä sai jäädä yöksi kun ei ollut vieruskaveria, tästä ei tullut lisämaksua.
      Aijon kontrollissa kysyä hoitajalta, kun nyt uuden sairaalan myötä käsittääkseni kaikki on 1hlöm huoneita, niin saako sinne tavallaan automaattisesti puoliso jäädä😊

      • #38850
        minsqu
        Osallistuja

        Mäkään en kyllä varmaan uskaltaisi nukkua jos pikkuinen on paidan sisällä. 😀

      • #38851
        Sabrina
        Osallistuja

        Ensimmäisen kohdalla olis varmaan toiminutkin, kun en nukkunut ollenkaan sairaalassa, pidin vaan sylissä ja ihmettelin,silitin ja paijasin.
        Toisen kohdalla kun pääsin osastolle, kätilö tuli herättää meidät että oonko syöttäny vauvan🙈🙈 nukuttiin siis aika hyvin ja itekki sai levättyä kum vauva oli omassa kopassa. Toki pitelin sylissä myös.
        Kolmannen kohdalla tosiaan paidan sisällä aina kun mahdollista, mutta nukkumaan laitoin sitten koppaan pariin peittoon käärittynä silloin kun halusin torkahtaa. Ennen kun tajusin pyytää siis vaatteet🤣
        Nyt neljännen (!!!!) kohdalla ajattelisin että toimin samoin,pidän ihokontaktissa, mutta jos otan pari yökkäriä vauvalle jotka ois helppo pukea sitten kun lepään. Sairaalan sivuilta kopioitu;

        Sairaalassamme toimitaan vauvamyönteisten periaatteiden mukaisesti. Tuemme teitä vanhempia alusta saakka vauvan tarpeisiin vastaamisessa. Ihokontakti on tärkeää vauvalle ja vanhemmille. Kannustammekin vanhempia jatkamaan ihokontaktia vauvan kanssa ensimmäisinä päivinä synnytyksen jälkeen. Se tukee imetyksen käynnistymistä ja saa vauvan tuntemaan olonsa turvalliseksi. Lisäksi ihokontakti auttaa vauvaa sopeutumaan elämäänsä kohdun ulkopuolella, hänen ruumiinlämpönsä on vakaampi ja verensokeritasapaino säilyy paremmin. Ihokontaktista on hyötyä myös vanhemmille, se lievittää stressiä ja tukee tuoreen äidin hormonitoimintaa – maitoa heruu helpommin ja kohdun supistuessa jälkivuodon määrä vähenee. Ihokontaktissa vanhempien on luonnollista seurata vauvan varhaisia nälkäviestejä ja vauva löytää hyvän imuotteen helpommin. Voidaankin sanoa, että ihokontakti on tärkeä osa vauvantahtista imetystä.

        Yllätyksenä tuli myös ettei vauvaa kylvetetty enää sairaalassa kolmannen kohdalla.

    • #38853
      kisu
      Osallistuja

      Kävin just neuvolassa ja sf-mitta on itse asiassa tippunut keskikäyrän alapuolelle 😳 nyt rupes tietysti huolettamaan kasvaako napero tarpeeksi (tietysti vaata neuvolasta lähdön jälkeen ettei voinut enää kysyä). Tyyppi oli parkkeerannut itsensä jo pää alaspäin, eikä ensimmäistä kertaa koko raskauden aikana lähtenyt heti doppleria/ultralaitetta karkuun, joten varmaan sillä raukalla alkaa olla ahdasta. Mies nauroi että miten tää mun maha voi olla ”pieni” kun tää on niin valtava, ja musts kyllä tuntuu kanssa vähän samalta 😅

      Hemoglobiini oli 119, mikä olikin ihan kiva uutinen kun ottaa huomioon että oon myös unohdellut rautalisän useemmin kun aiemmin. Verenpaine sen sijaan oli melko matala, mikä selittää vetämätöntä oloa ja viime viikkoista huimausta. Pitäis hakea siskolta verenpainemittari lainaan, niin pystyis itekin vähän seuraamaan (matkaa on alle kilsa ja tää on ollut työn alla nyt viikon, tosin sisko on myös hankalasti tavoitettava välillä).

      Mä oon jotenkin tuudittautunut siihen uskoon että vauva saa olla sairaalassa sairaalan vaatteissa, sillon kun niitä tarvitsee. Ei käynyt mielessäkään että pitäis ottaa omia vaatteita vauvalle mukaan 🧐 en myöskään ite varmaan uskaltais nukkua vauva rinnalla, eli pakkohan sille jotain vaatetta on laittaa edes välillä. Silti ajattelin että otan vaan ne kotiutumisvaatteet (olin kuvitellut että otan yhden koon 50 asun ja sillä tullaan kotiin, mutta luin eilen vähän sairaalakassipostauksia ja kaikki oli ottamassa useampia asuja, vähintään kaksi eri kokoista). Olin myös ajatellut että heinäkuussa on tarpeeksi lämmin tulla kotiin bodyssa ja potkareissa tai potkupuvussa, ja tarvittaessa voi sitten laittaa peiton lisäksi, mutta ilmeisesti olisi syytä ottaa vielä varalta lisää kerroksia (ellei siis ole aivan ilmiselvää että on +30c ja kauhea paahde koko ajan). Pieniä pipoja on onneksi vaikka kuinka paljon, niistä täytyy kyllä ottaa useampi koko 🤔

      Me ei kyllä lähdetä sieltä sairaalasta kulumallakaan ennen kun on näytetty miten vaihdetaan vaippa, kylvetetään vauva, putsataan napa ja mitataan kuume. Mutta varmaankin ekan vauvan kohdalla oletetaankin että taidot on olemattomat kun taas kolmannen lapsen kohdalla saatetaan ajatella että kyllähän nämä vanhemmat jo osaa 🙂

      Sairaalan sivuilta voi muuten lukea tämän hetkisistä ohjeista vierailuille ja isän mukaan tulolle. Ainakin Naistenklinikalla (luultavasti koko HUSissa) isä saa olla sairaalassa jos perhehuoneita on vapaana, mutta jaetussa huoneessa saa vaan vierailla (tunnin ajan päivässä) ja vieraitakin saa olla enintään kaksi samaan aikaan. Muita vieraitahan ei sairaalaan tällä hetkellä myöskään pääse (ite oon tästä vaan ilonen, eipähän tarvii olla hätyyttämässä kaikenmaailman sukulaisia pois ja saa rauhassa tutustua uuteen henkilöön). Luulisin kuitenkin että perhehuoneita pyritään antamaan erityisesti ensisynnyttäjille, jotka sairaalassa on myös pidempään yleensä, ja toista tai kolmatta (tai neljättä 😁) hakevat saattavat päästä kotiin tai perhepesähotelliin jopa samana päivänä. Näin siis itse ainakin järkeilisin. Yritän kuitenkin varautua siihen että mies ei saa jäädä, koska heinäkuulle on povattu ruuhkaa synnytyksissä, ja on kivempi olla edes jotenkin valmistautunut siihen että saattaakin joutua jäämään yksin. Pitää siis pakata kassiin ekstraherkkuja ja jotain tekemistä millä harhauttaa ajatuksia jos en saa nukuttua, ja ehkä joku miehen t-paita 😅

      • #38854
        Sabrina
        Osallistuja

        Olisi varmaan sanonut jos täytyisi olla sf-mitan puolesta huolissaan 😊 onko teillä aina sama neuvolatäti?

        Kyllä itselle ainaki kaikki on ollu ihan uutta ja ihmeellistä myös kolmannen kohdalla, tietenkin sitä jotain tietää. Mutta esim tää kolmas oli miehen ensimäisen, kahden ekan kans lasten isä hoiti kylvetykset.
        Joten tän kolmannen kohdalla se oli molemmille uus juttu🤣 toki siis oon ollu vieressä mut en oo uskaltanu kylvettää.

      • #38856
        kisu
        Osallistuja

        On sama täti ollut aina ja siihen koitan tässä nyt luottaa että ois varmaan sanonut jos pitäs olla huolissaan. Oon vaan just sellanen huolehtija että stressaan kaikesta. Odotan innolla mitä kaikkea saankaan huolehtia vauvan kanssa, hätäännyn varmaan jokaisesta minuutista mitä vauva nukkuu eilistä pidempään tms 🤦🏽‍♀️

        Mietin kyllä kanssa sitä että vaikka teidän taapero oli sulle kolmas, oli se kuitenkin isälle ensimmäinen ja tän pitäs kyllä olla jo ihan normaalia eikä mikään harvinainen poikkeus, joten sairaalassakin pitäs ehkä tajuta ottaa se huomioon. Ja kaks vanhempaa lasta on aika paljon vanhempia, joten kaikki ei välttämättä oo muistissa tai ohjeet on voinut muuttua. Oishan sitä voinut myös vaikka kysyä että haluutteko että opastetaan vielä vai muistatteko kaiken.

        Mutta on kyllä aika ihanaa että te ootte menossa hakemaan jo neljättä (ja toista) vauvaa kotiin 🥰

      • #38861
        Sabrina
        Osallistuja

        Ymmärrettävästi oot huolissaan jos on vähänkin poikkeavaa!

        Joo siis siellä sairaalassa ei pestä ollenkaan enäö, tarjottiin opetusvideota katsottavaksi ja kätilöllä kesti kauan tajuta että haluaisin että vauva päästään pesemään jo sairaalassa ollessa🙈

        Tää neljäs ”määränä ” tuntuu niin hurjalta, kun en oo mikään perus äiti-ihminen koskaan ollut, vaikka toki siis rakastan lapsiani yli kaiken. Mutta ennemmin musta ehkä ajatellaan ikuista bilehile prinsessaa kun suurperheen äitiä 🤣

    • #38865
      Sabrina
      Osallistuja

      Pitihän se tässäkin raskaudessa käydä hutikäynti. Supistellu koko päivän ja käskivät tulla näytille varalta.
      Onneks ei oo muutoksia tapahtunu, vaikka säännölliset supistukset piirty käyrälle. Vaikka kotona join, niin tiputtivat vielä nestettä.
      Pääsin kotiin kuitenkin ja nyt tosissaan täytyy ottaa rauhaksiin.
      En tiiä mikä sotanorsu tästä on tulossa, painoarvio oli lähemmäs 2,4kg😳

      • #38866
        kisu
        Osallistuja

        Ihana kuulla että kaikki oli hyvin! Eikä se ollut turha käynti, koska eihän sitä kotona voi tietää mistä on kyse. Ja perinteitä on hyvä ylläpitää, ettei tuu sisaruskateutta 😉

        Mä soittelin kanssa tänään äippäpolille kun naperon liikkeet on ollut tosi hentoja ja mulla on ollut vähän heikko olo. Ei kuitenkaan tarvinnut lähteä käymään polilla, kuulemma oli ihan hyvät liikkeet liikelaskennassa näille viikoille (vaikka olikin alle 10 tunnissa), ja kätilö rauhotteli että tyyppi varmaan potkii mua selkään enkä siks tunne liikkeitä niin paljon. Nyt se onneks alkoikin potkia kunnolla, niin saan ehkä nukuttua.

        Musta tuntuu välillä vieläkin että koko vauva häviää mun mahasta sillon tällön. Välillä on siis aivan ilmiselvää missä tyyppi majailee, hyvä ettei erota päälle päin kasvonpiirteitäkin, mutta sit välillä ei tunne edes kunnolla painelemalla missä koko nappula on. Epäilen että se käy välillä Itä-Borneossa (jos ei oo tuttu kirja, niin Lauri Ahtisen Itä-Borneo on loistava iltasatu isosisaruksille) 🧐

      • #38869
        Sabrina
        Osallistuja

        Joo,oli helpottavaa tietää ettei kohdunsuulla tapahtunut edistystä. Seuraava kontrolli parin viikon päästä!
        Nyt löyty selitykset viiltäville alavatsakivuille ja muutenkin keilapallo jalkovälissä tunteelle, kaveri on jo laskeutunut.

        Mulla ei kun kerran tullu hätä vauvan liikkeistä, mutta kaivoin sitten doplerin ja sydänäänet kuulu. Mut kannattaa kyllä niistäkin herkästi soitella, eihän sitä voi koskaan tietää🤷‍♀️

        Oon kovasti pähkäilly, miten saisin otettua rauhallisemmin ilman että täällä on kohta kaikki ihan sippi. Koitan kerätä rohkeutta ja soittaa huomenna perhetyöntekijälle.
        Levätä pitäis, raskaat hommat jättää pois, mahdollisimman vähän nostella taaperoa.. ööh,miten?🤦‍♀️

      • #38870
        kisu
        Osallistuja

        Hölläät vaan kaikista kriteereistä (varmasti helpommin sanottu kuin tehty). Ruoka vaikka paperilautasilta, jos tiskaaminen on liikaa, ja ruoaks pakastepitsaa sillon kun mies on töissä. Ja taaperon kanssa vaan suosiolla sohvaperunointia 🤔 asuuko teillä isovanhemmat/muuta tukiverkostoa lähellä? Jos pyytäisit taaperolle hoitoapua/seuraa päivisin.

        Meidän tyyppi on kääntynyt kanssa pää alaspäin ja välillä poraa kallolla lantioon, mutta ei ilmeisesti oo vielä pysyvästi laskeutunut, ainakaan siitä päätellen että painoi eilen illalla niin paljon palleaan että oli taas vaikea hengittää 😬 mutta oon nyt tällä viikolla viimein saavuttanut sen pisteen kun ne pienet potkut on alkanut oikeesti sattua, ja kun tila alkaa olla vähissä, ne osuu usein samoihin kohtiin jotka tuntuu olevan valmiiks mustelmilla 😖 ja välillä tuntuu siltä kun joku yrittäis kaivautua pienillä käsillä kyljestä ulos. Ja välillä tuntuu siltä että kyse ei oo mistään tavallisesta ihmisestä vaan jostain alienista tai mustekalasta, kun raajoja tuntuu olevan joka paikassa. 🐙

      • #38871
        Sabrina
        Osallistuja

        Apua oot ihana!😫❤ mun on vaikee ostaa esim. edes valmis lihapullia,kaikki tykkään tehdä ite. Mutta nyt oon alkanu löysentää, kun pieni alkaa unille niin lepään itsekin enkä touhua pää kolmantena jalkana.
        Mieskin osallistuu huomattavasti enemmän töiden jälkeen kotihommiin ja lapset osittain lahjottavissa.

        Eilenkin niin ihana ilma,en malttanu millään olla pienen kans sisällä. Siinähän hujahti puoltoista tuntia ja se kyllä tuntu sitten olossakin koko päivän. Täytyy nyt miettiä miten saisin muutaman viikon jotenkin selvittyä🙈

        Joo oon samaa mieltä tuosta alien-tunteesta🤣 välillä ei tiiä kutittaako vai sattuuko johonki kun oikein möngertää.

    • #38875
      Sabrina
      Osallistuja

      Mites täällä muut jakselee? Aina vaan minä minä minä kipuineni🙈

      • #38879
        kisu
        Osallistuja

        Älä huoli, musta tuntuu että mä oon vähintään yhtä usein mutisemassa radista tai jostain kipuilusta 😅 on kyllä kiva kuulla kanssa miten muilla menee!

        Mulla on taas vaihteeks huono radipäivä, tuntuu että sokerit ei meinaa laskea ollenkaan (ei välttämättä nouse kauheesti, mutta ei myöskään tuu alas. Tässä vaiheessa ne arvot yleensä muuttuu villeiksi jos on muuttuakseen, joten jännittää taas vähän joutuuko tässä vielä lääkitykselle 😬 täytyy varmaan ottaa mittaukset uudestaan huomenna tai sunnuntaina ja toivoa että nyt on vaan ollut huonoa tsägää parina mittauspäivänä. Unirintamalla sentään hyviä uutisia, nukuin viime yönä 8 tuntia (vaikka toki valvoinkin keskellä yötä pariin otteeseen ja heräsin kuudelta, mutta nukahdin onneks hetken kuluttua uudestaan) 😴

      • #38884
        Sabrina
        Osallistuja

        Mulla oli tänään kans tai eilen, sokerit korkeella toista vai kolmatta kertaa tän mittailun aikana. Tunti syömisen jälkeen 9.2. Luulen että korjaantuu ruokavaliolla, pienikään määrä kaakaota ei vissiin oo ok nyt sitten. Siis se sekoitettuna muroihin tai juotuna, on kerrat siihen kun sokerit on noussu. Muuten ollu hyvät.

        Mulla alkaa huumori loppuu tän kipuilun kanssa, valvon osan yöstä eli unta ei tuu kun muutama tunti. Pari tuntia alku yöstä nukun, sitten herään kipuun ja vessaan ja ehkä syömään.. kipu on kuitenkin mikä herättää. Tässä menee aamu yölle ja pari tuntia unta ehkä kun juniori herää aika tarkkaa varttia vaille kuusi. Eilen oli jotenki rikki ja heräs varttia vaille seittemän 🤣🤣 en nappaa heti puhelinta käsiin, joskus saan kyllä nukuttua, mutta kun on toista tuntia pyöriny niin ei tässä muutkaan tekemistä oo🙈🙈

      • #38888
        kisu
        Osallistuja

        Mä toivon että mulla johtuu nyt valkoisesta jauhosta. Mies meni ostamaan tummaa pastaa täysjyvän sijaan ja eilen syötiin pitsaa illalla, näistä voin luopua kummastakin ja pullastakin, kunhan hedelmät ja suklaa pysyis sallituissa rajoissa.

        Nukuin toisen yön hyvin, vaikka toki jokaiseen kyljen kääntöön tai jalan liikutukseen heräänkin. Mutta en sentään herännyt kuudelta. Mulla on lukulaite ollut sängyn vieressä nyt sitä varten että ois sit yöllä herätessä tekemistä (siinä on taustavalo, joka ei häiritse vieressä nukkuvaa puolisoa mutta näkee lukea) eikä tarttis tarttua puhelimeen edes sen tunnin pyörimisen jälkeen. Kipuilut on kyllä ihan hanurista, tsemppiä niiden kanssa!

      • #38889
        Sabrina
        Osallistuja

        Viime yön saldona 3h,kun pienin päätti ennen viittä herätä itkusena, eipä siinä auttanut kun nousta🤷‍♀️
        Mies olis toki noussu kans, mutta olin muutenkin hereillä niin parempi toisen edes nukkua🤣

    • #38876
      PiiPii
      Osallistuja

      Täällä rauhallista. Vauva potkiskelee ja maha ja äiti kasvaa. Liitoskivut vaivaa, mutta muuten aika mukavasti. Nyt kun ollu lämpimiä säitä nii huomasin, että turpoon aika kivasti tuosta lämmöstä. Saapa nähdä millanen tästä kesästä tulee. Ihana ku jaksatte kirjoitella tänne nii on mulla ainakin luettavaa, vaikkei asiaa niin olekaan.

      Oletteko kaikki kysyneet sukupuolen ultrassa? Ja oliko ns selvä. Meillä jäi vielä epäselväksi ja se vähän harmittaa

      • #38877
        Sabrina
        Osallistuja

        Kysyttiin ja poikaa lupailivat. Oli kyllä niin selkeä että en epäile yhtään🤣 tytöstä kannattaa olla vähän varppeillaan,varsinkin jos ei toista uä ole luvassa. Muutamalle tutulle käyny niin että tyttö olis tulossa mutta hups.. ja kaikki tietenkin pinkkinä valmiina 🙈

      • #38878
        kisu
        Osallistuja

        Meille veikattiin tyttöä rakenneultrassa ja ylimääräisellä ultrakäynnillä samoin, mutta vaikka merkit oli aika selvät (tyyppi muun muassa pissas just), ultraaja sanoi että tulos ei kuitenkaan oo varma. Yleensä pojasta voi olla aika varma, mutta mulla on kyllä tuttu jolle oli ultrassa lupailtu poikaa mutta sitten synnytyksessä kävi ilmi että napanuora oli ollut todella otollisesti pienellä mutkalla sopivassa paikassa ja sieltä tulikin tyttö. 😄

        Meillä on aika vähän mitään vaaleenpunaista onneks, mutta nimiä on toki mietitty vaan tytölle ja oon saattanut ostaa jonkin verran vaatteita, joita ei välttämättä tuu kuitenkaan pojalle puettua 🙈 Suurin osa on kuitenkin sellaisia että käy molemmille.

    • #38882
      Manna
      Osallistuja

      Moi! Meillä varhaisultrassa tällä viikolla tuli TTTS-epäily ja tiistaina onkin sit jo aika Helsinkiin naistenklinikalle missä katsotaan leikataanko heti vai jäädäänkö vielä seuraamaan tilannetta. Istukka ei siis jaa tasapuolisesti molemmille, vaan toinen saa liikaa ja toinen liian vähän. Kokoeroa on nyt 19% ja lapsivesi on käytännössä kokonaan isomman vauvan puolella.

      Poikia meilläkin siis odotellaan. Olin jo sopinut noutavani sitterit ensi viikolla, mitkä ostin torin kautta ja vkl oli tarkoitus käydä testailemassa vaunuja, mutta nyt vähän sellainen olo, että hankinnat menee jäihin ennenkuin saa jonkinlaista arviota siitä selviääkö pojat tästä. Onneksi nyt vasta rv16+6, niin havaittiin ajoissa ja Naistenklinikalla hoito on ihan huippua! Ei vaan oo itsestäänselvää näköjään yhtään mikään.

      Ihana ollut lukea kuitenkin teidän kuulumisia, antaa itsellekkin voimia ja toivoa, vaikka en oo jaksanut itse tänne niin paljoa kirjoitella.

      • #38883
        Sabrina
        Osallistuja

        Hui,siellä on varmasti iso huoli nyt 😔❤
        Toivottavasti seuranta riittäisi ja vesi jakaantuisi. Saatko vertaistukea mistään? Tuuhan viimeistään sitten kertomaan uutisia, mikäli jaksat❤ voimia ❤

      • #38885
        Manna
        Osallistuja

        Kiitos Sabrina ❤️ joo tunteet on kyllä mennyt laidasta laitaan ja välillä aika synkissäkin vesissä tässä pyörinyt, mutta onneks on tuo 12 v tyttö, kenen takia pysyttävä vahvana! Mies myös on jopa raivostuttavan yltiöpositiivinen, mutta silti antanut mun käydä myös pahimmat skenaariot läpi, koska niihinkin vaan valitettavasti varauduttava. Riski on leikkauksessa 50/50, että molemmat tai toinen voidaan menettää.

        Ei oo näissä identtisten raskauksissa kuitenkaan harvinaista ja n. 10%:lla tää ilmenee, joten monikkovanhempien ryhmästä facesta saa kyllä vertaistukea ja siellä muita saman läpikäyneitä. Googlettelin tästä, kun sain tietää, niin täällä simpukassakin aikaisemmin on useampia ollut joilla samaa ilmennyt, kun löytyi vanhoja keskusteluita.

        Pitkä viikonloppu nyt vaan edessä, pitää yrittää touhuta tytön kanssa ja käydä ulkoilemassa mahdollisimman paljon, niin ei seinät kaadu päälle.

      • #38887
        kisu
        Osallistuja

        Kuulostaapa hurjalta! Onneksi havaittiin tosiaan ajoissa. Voimia Manna! ❤

      • #38890
        Sabrina
        Osallistuja

        Hyvä että mies pysyy vahvana, mutta antaa kuitenkin käydä tunteet ja kaikki ajatukset läpi jos tuntuu että auttaa. Iso asia kuitenkin, vaikea olla asiaa miettimättä ja pitää varmasti jotenkin purkaa.
        Kiva että sulla on kuitenkin jotain tekemistä niin saat vähäsen edes ajatuksia muualle vaikka vaikeaa varmasti on!
        Olet ajatuksissa❤

    • #38886
      PiiPii
      Osallistuja

      Tsemppiä manna!

    • #38891
      taika
      Osallistuja

      Voi Manna miten ikävä kuulla, oot ajatuksissa ❤️ Kovasti voimia alkuviikon odotteluun, toivotaan kovasti että kaikki kääntyy parhain päin ja molemmat pienet pysyvät mukana ja saavat ravintoa ja lapsivettä riittävästi.

      Kiva lukea teidän muiden kuulumisia, seurailen kyllä, vaikka en aina ehdi ja muista vastata. Töissä muutamat viikot jäljellä ennen kesäloman ja siitä sitten äitiysloman alkua ja tässä on vielä häät järjestettävänä ennen vauvaa 😂 lisäksi ollaan katseltu uusia asuntoja (kun hommaa ei olisi riittävästi), mutta katselutasolla ollaan toistaiseksi pysytty. Mahdutaan nykyiseen mutta hissitön kerrostalokämppä vaihtuisi mielellään rivariin tms.

      Kaiken kaikkiaan hommaa ja pientä stressiäkin riittää, eilen vatsa kipeyty muutaman tunnin kaupungilla olon jälkeen niin että loppupäivän sattuikin seistä ja liikkua, tänään välillä myös kipuilluit, mutta istuessa ja maatessa helpottaa eli pitää vaan hidastaa tahtia. Iso hatunnosto teille kellä enemmän kipuja ❤️ Onneksi tätä ei ole enää montaa kuukautta jäljellä, uskomatonta että nyt jo on rv30 ja teillä muutamalla siihen vielä muutamat viikot päälle.

      Vieläkään en täysin luottavaisin mielin ole että saataisiin poika elossa syliin saakka, pelkään kovasti että jotain kamalaa tapahtuu ja istukka lakkaa toimimasta tms tai herään vaan yhtenä päivänä enkä tunne liikkeitä. Sain lähetteen pyydettyäni pelkopolille ja siellä alkamassa joku ryhmä, toivottavasti siitä olisi apua ja saisin myös jonkun extra ultran sen kautta, jos helpottaisi mieltä. Myöskään tää vallitseva keskustelu hus:n alueen synnytyssairaaloiden kiireestä ei auta asiaa ja oon jo päättänyt yrittäväni ensisijaisesti Hyvinkäälle synnyttämään vaikka naikkarille olisi vain 10 min matka (jollei vauva syntyisi tosi ajoissa jolloin sinne olisi mentävä ja toki siellä varmasti parempi tehohoidon taso muihin verrattuna)

      • Tätä vastausta muokkasi 4 kuukautta sitten taika.
      • #38894
        Sabrina
        Osallistuja

        Musta tuntuu ihan hullulle pysähtyä ka tajuta miten äkkiä aika on menny! Täällä siis rv33+1 ja toivon mukaan reilu kk kun poitsu on täällä 😍
        Kerrankin lääkäri oli kirjannut siis tekstiin mahdollisesta käynnistyksestä rv38, ellei tietty käynnisty aikaisemmin, eipäs näistä tiiä🤷‍♀️ nytkin tän aamupäivän supisteli 3h ajan 5-15 min välein, täyty taas kellottaa ja miettiä että joutuuko lähtee näytille.
        Särkylääkettä, reippaasti vettä ja lepoa niin meni ohi. Nyt kun koitin siivoilla niin supistukset alko taas, levossa taas helpotti.

        Miten jaksat vielä töissä?🥵
        Toivottavasti pelkopoli toisi apua ajatuksiin🥰 onko sun mahdollista käydä yksityisellä tutkituttaa rakenneuän tyyppisesti? Jos ei julkiselle pääse. Siinä näkis kaikin puolin mm istukan virtaukset ym, jos vähän helpottais mieltä🥰

        • #38935
          taika
          Osallistuja

          Yllättävän ok:sti on mennyt kyllä töissä, eikä tosiaan oo enää kun kaksi viikkoa jäljellä, mutta toki jään aiemmin pois jos kivut lisääntyy. Kävin hankkimassa tänään tukivyön jos vähän helpottaisi vatsan kipuilua. Ja tutkinkin sun vinkistä noi ultrien hinnat ja taidan mennä yksityiselle jos en pääse kunnalliselle 😊 tsemppiä sinne kovasti kipujen kanssa ❤️

      • #38895
        kisu
        Osallistuja

        Taika, mä pääsin juttelemaan naistenklinikalle synnytyspelkokätilön kanssa ja se oli ihan mielettömän hyvä. Pääsin siis ensinnäkin käymään paikan päällä, vaikka sen piti olla alun perin joku videotapaaminen, ja pääsin samalla tutustumaan synnytyssaliin. Myös tää kiire-asia oli just ollut mediassa ja siitäkin sain puhuttua vähän, mutta sen suhteen mun ratkaisu on todennäköisesti ottaa doula mukaan synnytykseen, mikä ei varmasti oo kaikille edes mahdollista. Ylimääräisiä ultria ei ainakaan mulle oo tarjottu, mutta oon myös aika varma että mun pelko ja huolet ei oo niin pahoja kun sulla, joten toivottavasti saat ylimääräisen ultran ja apua huoliin! Ja jos ei muuten meinaa irrota niin sitkeesti vaan pitää ottaa puheeksi, mun neuvolantäti varmisti nyt viime käynnillä että onhan mulle varattu hyvä neuvolalääkäri kun oon puhunut takkimuusta lähtien että pelottaa että vauva on iso ja sitä ei huomata kun sf-mitta ja paino on pysynyt niin hyvin hallinnassa.

        Haluisin itse myös Nyytti-ryhmään, koska mua jännittää tosi paljon myös sen itse synnytyksen lieveilmiöt kuten vauvan hoito ja pitäminen hengissä, lapsivuodeaika ja mahdolliset masennukset ym. Täytyykin ehkä kysyä voisinko vielä päästä myös sinne.

        Ja Sabrina, oot oikeessa! Musta on tosi hassua miten nopeesti aika on kulunut kaikilla muilla (joku just mainitsi rakenneultrasta vaikka mun mielestä se plussa tuli testiin vasta pari kk sitten), mutta omalla kohdalla tuntuu että oon ollut raskaana ainakin 7 vuotta. 😅

        • #38936
          taika
          Osallistuja

          Mäki mietin tota doulaa jossain kohtaa, etenkin kun mies on herkästi panikoivaa sorttia plus pyörtyy jo verikokeissa niin voin vaan kuvitella mitä
          häneltä saatu tuki synnytyksessä on 🙈 no ehkä hän yllättää ja pysyy rauhallisena ja vielä tajuissaan 😂 vielä en oo ainakaan siis doulaan päätynyt mutta voipi olla että mieli tässä vielä ehtii muuttua. Ja kysäse ihmeessä jos pääsisit vielän ryhmään mukaan, mulla alkamassa ryhmä ens viikolla etänä.

      • #38897
        Sabrina
        Osallistuja

        Apua muistan kun ekan kans tulin kotiin, niin olin ihan että apua kun ei ollut kätilöä keltä kysyä että mitä nyt ja mitä nyt 🙈 siinä soi puhelin aika tiuhaan äitille. Niin soi toisenkin aikaan. Ja kolmannen aikaan. Varmaan soittelen tästäkin että mitäs nyt teen kun on tämmöstä🙈

    • #38900
      kisu
      Osallistuja

      Me löydettiin sittenkin isompi asunto 🙂 se on heti vapaa, talossa on hissi mutta takapihalta pääsee myös liuskaa pitkin suoraan kakkoseen, sinne pääsee vielä ratikalla (tää on joku henkinen raja ollut, josta pelkäsin joutuvani joustamaan) ja lähistöllä on hyvät vaunulenkkimaastot, puistoja ja paljon lapsiperheitä. Vähän hirvittää että mitä mentiinkään tekemään 😬😄 se on tästä meidän nykyisen kodin naapurikaupunginosasta, eli kauas ei tarvitse lähteä ja mun työmatkakin pysyy vielä hallinnassa.

      Tänään pyydettiin myös yksiä ystäviä naperolle (haltija)kummeiksi, eli nyt päästään suunnittelemaan kummilupauksia ja -todistuksia. Nimijuhlia ollaan vähän pohdittu, eniten nimiäisissä (vs. ristiäisissä) jännittää se, ettei niille ole virallista kaavaa ja se vähän stressaa, mutta oon löytänyt onneksi kivoja ideoita. Nyt vaan täytyy toivoa että bebe syntyy ajoissa, että ehditään pitää tyypille juhlat vielä puutarhajuhla-aikaan (ja että ylipäätään ketään voidaan kutsua, kun kyllähän kaikki haluu pitää pientä sylissä jne.)

      Ps. Oon nukkunut nyt kolmena yönä suht hyvin, toki heräilen yöllä pienimmästäkin liikahduksesta ja paremminkin vois nukkua, mutta alkuviikkoon verrattuna osaan nauttia tästä niin kauan kun voin. 😴

      • #38901
        Sabrina
        Osallistuja

        Kuullostaapa hyvältä 🥰 ootteko miettiny miten kerrotte nimen? Sillä voisi vähän rakentaa nimiäisten kulkua. Olen esim yksissä ollut, jossa juteltiin, kahviteltiin ja kummit tekivät palapelin mistä muodostui lapsen nimi. Ideoita varmasti on vaikka muille jakaa, löydät varmasti mieleisesi 😍

        Ei tarvii varmaan ees mainita miten täällä nukutaan, juniori päätti puol kolmelta että ei muuten väsytä enää, koitin maitopullon antaa joka kyllä maistu mut ei uni jatkunut 🤦‍♀️ kivultakaan en olisi saanut nukuttua ja onneks vauhdin saa minimiin parilla lastenohjelmalla jota todellakin käytän hyvökseni tämmöisinä aamuina, kun noustaan ihan liian aikaisin😴😴😴

      • #38902
        kisu
        Osallistuja

        Oon keräillyt ideoita just nimen kertomiseen, yks suosikeista on se että vieraille jaetaan scrabble-kirjaimia joista muodostuu nimi. Palapeli tosin kuulostaa kanssa kivalta idealta 🤔 ja sit kummit vois esitellä ja lukea sen kummilupauksen, syömisen lisäks ei sitten muuta varmaan tarviikaan.

        Nukkumiset meni täälläkin nyt sit päin mäntyä taas, oon ehkä vähän kierroksilla siitä asuntohommasta (tapahtui aika äkkiä vaikka onhan tässä etsiskelty jonkun aikaa), ja nyt on taas sellaset liitoskivut että oksat pois. Eilen jo päätin että tää muksu ei tuu musta ulos, kun sain yhden tosi kipeen vihlasun aikaan joka särki vielä pari tuntia jälkeen päinkin vaikka olinkin saanut jo paikat rentoutumaan 😖 nyt oon nukkunut huonosti ehkä 5 tuntia, käynyt sinä aikana kolmesti vessassa, olo on krapulainen ja joka paikkaa särkee. Piti mennä käymään töissä viemässä jotain läksiäispullaa ja sanomassa heipat, mutta enpä taida jaksaa tänään. Arvasin tän kyllä, kun menin sanomaan että oon nukkunut hyvin, mutta oli silti pakko kertoa että välillä menee myös ihan hyvin 😴

      • #38903
        Sabrina
        Osallistuja

        Miks ei vois mennä niinkin päin, että kun aikansa valittaa niin menis hyvinkin🙈😁

        Varmasti käy kierroksilla hyvistä uutisista, jännityksestä ja innostuksesta 🤗 milloin muutatte?

        Tuo palapeli on ehkä helpompi kun ne kirjaimet, joten aikaa saisi menemään kirjaimissa pidempään 🙂 on kyllä tosi hyvä idea. Meillä ei kahta ensimmäistä ole kastettu, mutta kolmas on miehen halusta ja kyllähän tämäkin. Itselle ei niin väliä, sanoinkin miehelle sillon että saa ite soitella papit ym🤣 no itse loppupelissä hoidin,mutta anoppi hoiti tarjoilut sitten.

        Koitahan lepäillä vaan niinä päivinä kun on huonot unet takana🥰 menin tuossa torkkumaan kun juniori katto lastenohjelmia, yleensä tuijottaa yhtä ohjelmaa niin pitkään kun vaan antaa,mutta nyt kävi tönimässä ja tökkimässä aina kun pistin silmät kii🤣 saadaan siis rajattua oleminen yhteen huoneeseen,eli ei mitään vaaraa olisi käynyt kun silmiä pidin kiinni. Oven kahvat ulko ovista lähtien on käännetty väärinpäin kun keksi ne aukaista ja portteja on siellä ja täällä, sekä tulossa lisää🤣 muuten ei tarviis, mutta esim makkariin pitää laittaa ettei mene sinne tökkii vauvaa, mutta kuitenkin ovi pitää olla auki että vauvan kuulee ja ilma vaihtuu.

        Muutenki pitää nyt ottaa paljon rauhallisemmin, tällä viikolla kahdet menot lasten kanssa ja omat tkssa joka tarkoittaa ajamista, juniorin kantamista ja nostamista paljon enemmän. Sen tietää että kivut ja supistukset voimistuu rasituksen määrästä. Voi kun menisi aika äkkiä.
        Oon kyllä kateellinen niille jotka hehkuu raskausaikana 😍
        Mulla ei oo IKINÄ ollu silmäpusseja, luulin että olin ripsarin pessy huonosti mutta pah, ihan mustat silmänaluset kera silmäpussien🤣🤣

      • #38919
        kisu
        Osallistuja

        No sanopa muuta, kyllä tässä ois ansainnut jo hyviä päiviä väliin!

        Muutetaan varmaan kesäkuun alkupuoliskolla, koitetaan hoitaa maalaukset ja muut remppailut heti kuun alussa pois alta ja muuttaa sitten valmiiseen kotiin. Rempan keskellä eläminen ei liiemmin kiinnosta tähän vielä lisäks 😅

        Kuulutko Sabrina ite kirkkoon? Mietin tässä sitä että kun mä kuulun ja käsittääkseni lapsi seuraa äitiä kirkkokuntaan, kuuluuko muksu sitten automaattisesti kirkkoon vaikka ei kastettais 🤔 eli jos kuulut kirkkoon, kuuluuko vanhemmat lapset myös? Tämänkin toki varmaan selvittäis jostain maistraatista tai jostain mutta eipä oo jaksanut vielä ottaa selvää 😅

      • #38921
        Sabrina
        Osallistuja

        Apua nyt oli vaikea kysymys. Siis itseasiassa liityin nyt ihan vähän aikaa sitten, älkää kivittäkö, mutta siitä syystä että meillä on ajatus mennä naimisiin kun vauva kastetaan, mutta ei kerrota siitä kellekkään🙈
        Yllätyksenä siinä ”sivussa” 🤣 se niistä isoista haaveista prinsessahäistä 😄

        Vanhemmat lapset ei kuulu, me ei siis kuuluttu silloin myöskään. Mutta mun mielestä taas vasta kastamisen jälkeen kuuluu kirkkoon. https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kirkkoon_liittyminen_Suomessa

      • #38923
        kisu
        Osallistuja

        Ihanaa! Meillä oli pienet häät ja oltiin nyt tosiaan pari viikkoa sit ystävien häissä, joissa oli pappi ja morsiuspari mukaan lukien 15 henkeä paikalla, ja ne on kyllä ollut molemmat kivoja tilaisuuksia. Ja ehkä vähän kompensoi prinsessahäähaaveita että saa vähän erilaisen kokemuksen siitä kuitenkin ja saa yllättää vieraat 🙂 onnea siis!

        Mä kuulun itse kirkkoon vielä enkä oo ajatellut erota ellei kirkon linja esim. seksuaalivähemmistöjä kohtaan jämähdä keskiajalle. Toivoisin kyllä että sekin olis paljon pidemmällä ja eräiden poliitikkojen julkilausumat tyrmättäis suoraan (ja erotettais kirkosta), mutta oon kokenut vielä toistaiseksi että esim. kirkon diakoniatyö on tärkeetä ja maksan mielelläni siksi kirkollisveroa. En varsinaisesti usko kristilliseen sanomaan, enkä oo ees tapakristitty, ja kai sitä vois sitä työtä tukea muutenkin, mutta tää on nyt ollut mulle helppo tapa.

    • #38932
      RG
      Osallistuja

      Heippa kaikille!

      Mulla on vähän orpo olo kun en oikein tiedä mihin keskusteluketjuun kuulun tilanteeni kanssa… Mutta eniten ehkä tällä hetkellä tänne kun plussa pärähti ruutuun viime keskiviikkona. Meillä siis tilanne, että ollaan hoitoihin jonossa miehestä johtuvasta lapsettomuudesta. Heinäkuussa olisi suunnitteluaika ja nyt olenkin raskaana :O Tai olenko vai en, sitähän ei tiedetä ennen 31.5. kun mennään varhaisultraan. Mielessä tällä hetkellä miljoona tunnetta ja kysymystä, kuinka yksi niistä seitsemästä siittiöstä pääsi läpi ja onko tämä nyt totta ja voiko kaikki olla lähtökohdista huolimatta hyvin 🙁 Ja kuinka tämän ajan kestää ennen kuin saa varmuuden… Tsemppiä meille kaikille <3

      • #38933
        taika
        Osallistuja

        Onneksi olkoon, mahtava juttu että tärppäsi ennen hoitoja😍 tsemppiä varhaisultraan odotteluun, on kyllä piinaavia nuo ensimmäisten viikkojen odottelut ennen ekaa ultraa.

        • #38934
          RG
          Osallistuja

          Juu tää on kyllä yhtä vuoristorataa. Äskenkin sain pakkomielteen lähteä apteekkiin hakemaan raskaustestiä kun en ole tehnyt viime to jälkeen… Mutta maltoin mieleni enkä pakottanut miestä lähtemään hakemaan 😀 Kaipa se samaa näyttäisi vieläkin.

      • #38937
        kisu
        Osallistuja

        Tervetuloa ja onnea, RG! Täällä tais olla joku muukin, joka oli tullut hoidon aloitusta odotellessa spontaanisti raskaaksi 🤔 Joka tapauksessa ihanaa että pääsit liittymään meidän joukkoon! Tsemppiä varhaisultran odotteluun ja tunteiden vuoristorataan! ❤

    • #38957
      Sabrina
      Osallistuja

      Onnea RG ja tervetuloa mukaan 😍
      Ihania nää luomu yllärit myös ennen hoitoja ja hoitojen välissä 🥰
      Kauan ootte yrittäny? Jos haluat avata taustoja niin kiinnostaa! Ihana uutinen joka tapauksessa❤

      Mulla oli neuvola tänään ja kaikki ok. Paino ei oo noussu paljoa mitään, mutta oonki jättänyt herkut suurimmaks osaks pois ja aika paljon oltu ulkona niin kulutus ihan eri.

      Taika fiksua ajatella myös miestä, ei kaikkia oo vaan tehty tukemaan tommosisssa oloissa eikä sille voi mitään. Mies ällöää verijuttuja,mutta pärjäsi hienosti viime synnytyksessä🤣 kerran taisin mainita että jos nyt tukisit niskaa kun ponnistin, mutta oli kyllä niin häkellyttävä tilanne miehellekki että en pää punaisena huutanu sille🤣 aina välillä muistutin että onko mitannu sokereita ja mikä sillä on olo 🤣🤣
      Tää nyt pitkälti johtu epiduraalista kun kaikki ne kivut katos missä olin monta kk sitkutellu,kätilöt sano jo jossain vaiheessa että kannattaa jo pysyä huoneessa kun h hetki on ihan millon vaan. Kävelin siis synnärin käytäviä pitkin kun ei kipua tuntunu missään 😁

      • #38960
        kisu
        Osallistuja

        Meillä kanssa mies on todennäköisesti aivan turha tukihenkilönä synnytyksessä, kestää kyllä verta ja muuta, mutta ei kestä yhtään jos mulla on vaikeeta. Viime yönä tuli mun perässä olkkariin kaks kertaa kysymään voiko tehdä jotain ja vaihdetaanko että mä meen takasin sänkyyn ja mies nukkuu sohvalla, vaikka menin sinne siks että saisin vähän mukavamman asennon nukahtamisen yrittämiseen. Mutta uskon että sit lopulta on tärkeetä että on ollut paikalla, vaikka ei muuten auttaiskaan kun tois vettä ja antais naksuja (kunhan ei itse syö niitä kaikkia). Jotenkin tuli tosi hyvä mieli siitä että sun mies on jännittänyt niin paljon siellä, on vaan niin ihanaa kun sitä ei välttämättä raskausaikana huomaa kuinka tärkee juttu se on tulevalle isällekin 🥰

      • #39002
        RG
        Osallistuja

        Meillä alkoi yrittäminen ovulaatio mittauksineen viime lokakuussa. Mulla oli alusta asti olo, että jokin on pielessä joten kävin yksityisellä mittaamassa AMH arvon, jonka tulos oli 1. Se oli musertava uutinen ja sen johdosta päästiin lisääntymispoliklinikalle ensikäynnille tammikuussa. Siellä tutkittiin meidät molemmat ja minun AMH arvo olikin noussut 1,5:seen. Ei sinänsä hyvä, mutta parempi kuin ennen. Miehellä sen sijaan todettiin vakava siittiö vaje ja tulos oli 7 kpl siittiöitä näytteessä. Lääkäri sanoi heti, että hoidot vievät suoraan IVF-hoitoon, sillä muulla ei kannata edes yrittää. Nyt ollaan kuitenkin tässä positiivisella testillä ja kovin ollaan ymmällään mitä on tapahtunut ja voiko tosiaan tolla siittiö määrällä olla onnistunut raskaus 🙁

      • #39005
        Sabrina
        Osallistuja

        Meillä myös miehellä super vähän siittiöitä näytteessä. Kymmeniä, ei satoja. Jossain näytteessä ei ole ollut ollenkaan🤷‍♀️ eka punktio menikin perseelleen, kun mies antoi näytteen kun mulla oli punktio, näytteessä ei lainkaan siittiöitä ja munasolut pakastettii liian myöhään, me meni pilalle.
        Seuraavalle kerralle pakastettiin siittiöitä, jos tuorenäytteessä ei olisi ollut mitään. Ei muuten ollutkaan ja onneks pakkasessa muutama jemmassa.
        Mutta, elämä on täynnä ihmeitä ja tämä on teille nyt yksi niistä❤
        Ei tarvitse kun yhden päästä määränpäähän🤗

    • #38958
      kisu
      Osallistuja

      Hohhoijaa, täällä alkaa vähän kypsyttää tää univaivaisuus. Tänään heräsin kolmelta (noin 2 tunnin yöunien jälkeen) ja lopulta siirryin puol viiden aikaan sohvalle missä pääsin edes vähän mukavampaan asentoon kun sängyssä (kaipaan selällä nukkumista niin paljon!). Siellä sitten valvoin vähän yli kahseksaan asti ja olin jo ihan varma että joudun tästä vielä sairaalaan kun syke oli kauhee ja oli ihan hirveen krapulainen olo ja ainoo mihin pystyin oli itkeminen. Miehelläkin on tänään suunnilleen ainoo päivä kuukaudessa kun pitää käydä toimistolla, mutta onneksi se lähtee vasta nyt iltapäivästä koska en ois kyllä pystynyt itse huolehtimaan siitä että syön. Sain onneksi tossa kasin jälkeen nukuttua pari tuntia lisää, nyt saatan jo selvitä iltapäivästä yksin.

      Pitäis alkaa valmistella vähän muuttoa (se ois siis ehkä kolmen viikon päästä), mutta en taida pystyä muuhun kun etsimään torista löytöjä 😁 uudessa asunnossa ois viimein paikka Muuton Mhy-valaisimelle (oonko muuten maininnut että Tove Jansson on mun sankari ja mymmelit lemppareita😅) ja myös Aarikan Reitti-valaisin sopis keittiöön kun nenä päähän. Siellä on myös 15 neliötä enemmän kun nykyisessä ja koska bebe ei tarvitse vielä omaa huonetta, mies saa työpisteensä nyt sinne ja olkkariin tulee kauheesti tilaa, jolle pitäisi keksiä käyttötarkoitus. Siellä on myös parveke, mihin vois suunnitella ja istutella jo valmiiksi vähän kukkia 🌺🌻🐞🐝🌱

      • #38963
        Sabrina
        Osallistuja

        Mulla tais valitus tehdä tehtävänsä,heräsin viime yönä vaan kaks kertaa ja molemmilla kerroilla sain nukahdettua ilman pidempiä valvomisia, juniori nukku melkein seitsemään😍 annoin särkylääkkeen yöks, kun tuntu että herää kipuihin yöllä, nyt nukku kun tukki.

        Aamulla olikin isompien menoja ja oma neuvola, sain onneks pienimmän perhetyöntekijälle siksi aikaa🥰

        Apua miten sä jaksat muuttorumbaa🥵🥵

      • #38964
        kisu
        Osallistuja

        Mitään todellistahan sen eteen en oo vielä tehnyt enkä varmaan kauheesti muuta teekään kun surkuttelen tästä asunnosta luopumista. Nyt yritän harhauttaa itteäni keinutuolilla ja muilla ihanilla sisustusjutuilla, mitä muuton myötä vois hankkia. Tulee kyllä kalliiks muuttaminen, kun pitää hankkia design-lamppuja ja kalliita keinutuoleja ja törkeenhintaisia tapetteja (näistä kyllä ehkä vielä vaan haaveilen) 😅

    • #38982
      Sabrina
      Osallistuja

      No,haaveilulla on hyvä aloittaa 🤗
      Keinutuoli on kyllä luksus vauvan kanssa, sekä jumppapallo! Jos itkunen on. Me pompoteltiin kolmannen kanssa pallolla, kun oli enemmän itkuja.

      Vois tehdä uutta ketjua, oliko täällä uusia jotka haluaa alku infoon? 🤗

      • #39001
        RG
        Osallistuja

        Jatkan mielellään ketjussa, mutta en vielä ehkä halua esittelyä 🙂

    • #39007
      kisu
      Osallistuja

      Ah mikä innovaatio: otin illalla särkylääkettä ennen nukkumaanmenoa, vaikka kivut olikin sellasta aika perustasoa mihin en normaalisti ottais. Huomasin kuitenkin jo puolen tunnin päästä kuinka paljon sitä kipua olin jo tottunut sietämään normaalina, ja nyt oon nukkunut 5 tuntia ja voisin jopa sanoa että ihan hyvin, enkä pyörinyt vessareissun jälkeen tuntia tai kahta odotellen nukahtamista. Nyt voisin jatkaa unia, jos ei syyhyttäis päästä pohtimaan keittiöremonttia ja etsimään torista kirjahyllyä. 😊 oon huomannut tätä samaa välillä endometrioosikipujen kanssa, kun oon töihin mennessä esim. saattanut ottaa särkylääkkeen lähinnä vitutukseen siitä että kaikki paikat tuntuu vähän kireeltä ja aralta ja sit hetken kuluttua ei enää väsytäkään ja mielialakin on vaihtunut hyväksi vaikka hetki sitten olin vielä noussut väärällä jalalla sängystä ja kaikki oli huonosti. Jos nyt sit kokeilis tätä parina iltana (myös vähän eilistä aiemmin, jos vaikka nukahtais pyörimättä paria tuntia ensin) siihen asti että pääsen tästä kauheesta kierteestä missä oon, jos ei joka ilta viitti ottaa.

      Sain eilen postissa kantorepun, joka on tosi ihana 🥰 piti heti kokeilla sitä, vaikka epäilinkin ettei vyö menis kiinni mahan yli. Menihän se, mutta en osannut säätää asetuksia meidän harjoitusvauvalle sopivaksi (mulla on sellainen just sopivan kokoinen jääkarhupehmolelu, jolla ollaan mallailtu sopivaa korkeutta mm. hoitopöydäksi ja testattu kestovaippojen asetuksia ja kantoliinan sitomista) 😅 en ois ikinä uskonut että tarviin kantorepulle käyttöohjetta, mutta näin vaan kävi. 😂

      Nyt ryhdyn pohtimaan keittiötä ja sen toimintatarpeita, sit otan pienet päikkärit. Meillä on jo aika hyvä pohja suunniteltuna, mutta koska keittiö on pieni ja kamaa on ihan sairaasti, täytyy miettiä miten ne sijoitetaan että kaikki saadaan mahtumaan. Ja sitten tietysti pitää päättää kaapin ovien väri 🥰

      • #39009
        Sabrina
        Osallistuja

        Kiva kuulla😍 mulla viime yön saldo 3h, kiitos kipujen ja järkyttävän parin tunnin ukkosen. Piti niin mekkalan ettei pystyny nukkuu.
        Parina päivänä joutunu ajamaan ja nostelee junioria autoon takasin,autoon jne. Täytyy tää päivä aikakin ottaa nyt ihan levon kannalta, minkä pystyy.

        Mulla on alkanu tosissaan liikkeet sattumaan alaselkään sekä vatsaan kun enemmän pyörii😳
        Lisäks hirvee paine tulee alas välillä.
        Eilen tunnustelin ihan alavatsaa niim tunsin pään selkeesti🤭 en ois muuten ,mutta neuvolassa tunnusteli ja sanoi että selkeesti tuntu ja yritin itse kans sillon mutta en hokassu. Nyt sitten😁
        Ei olis enää kauaa🙏🙏💞
        Reilu viikko niin saan alkaa käyttää tenssiä, ihanaa, siitä oli ainakin viime raskaudessa suuri apu.

        Kantoreppu pitää meidänkin hommata, liinaa kokeilin viimeks,mutta se oli yks hermoromahdus koko laitto😁

    • #39011
      Sabrina
      Osallistuja

      Hei Manna mikä siellä on tilanne? ❤

      • #39014
        Manna
        Osallistuja

        Tilanne olikin jo huonontunut viime viikosta aika radikaalisti, kun Helsinkiin tiistaina päästiin. Pienemmällä ei ollut lapsivettä enää ollenkaan, eikä virtsarakkoa löytynyt ja isommalla kaikki sydämen läpät vuoti liiasta veren määrästä. Istukka oli myös edessä, mikä toi haasteensa leikkaukseen, kun pääsy verisuoniin oli todella vaikea. TTTS luokiteltiin tasolle kolme, mikä on toiseksi huonoin. 4 tasoa ei enää hoideta ja saatiin 50/50 mahdollisuudet. Leikkaus oli sitten eilen ja se meni hyvin. Saivat poltettua istukan kaikki yhdyssuonet ja polttivat istukan kahteen osaan. Samalla poistivat isomman vesipussista liikaa lapsivettä litran verran.

        Tänä aamuna onneksi ultrassa löytyi molemmat kaksi sykettä ja pienemmältä kaveriltä löytyi jo myös virtsarakko. Iso riski on edelleenkin, että jaksaako molemmat taistella ja toimiiko istukka. Vielä ei myökään ollut varmuutta onko pienemmän lapsivesi sen omaa vai leikkauksessa tullut reikä, mikä vuotaa isomman puolelta. Tämä oli kuitenkin jo aivan uskomaton uutinen, että molemmat ovat hengissä, sillä pelko siitä, että molemmat tai toinen ei olisi jaksanut oli kuitenkin valtava. Nyt eletään vain päivä ja viikko kerrallaan ja iloitaan jokaisesta eteenpäin päästystä hetkestä.

        Nää viime päivät on olleet varmaan elämäni pisimpiä ja tää itku ja tuska on ollut jotain sanoinkuvaamatonta. Taistelua tää varmaan on koko raskaus loppuun asti, enkä tiedä osaako tästä raskaudesta nauttia enää ollenkaan, mutta ainakin laittoi myös asioita tärkeysjärjestykseen.

        Iso kiitos kaikille tsempeistä ja viesteistä ❤️

      • #39020
        Sabrina
        Osallistuja

        Voi sentään, en löydä edes sanoja😫❤❤❤
        Nyt toivotaan pienten puolesta parasta, että jaksavat ja teille sinne ihan älyttömästi jaksamisia,en voi edes kuvitella mitä käytte mielessä läpi❤
        Onneksi suomessa on hyvä keskoshoito, jos jotain tulee ja sinne asti pärjäilette💞
        Voimia, olet ajatuksissa ja toivon että kaikki menee hyvin❤❤

        • #39021
          Manna
          Osallistuja

          Kiitos Sabrina ❤️ hoito kyllä täällä Helsingissä varsinkin on ihan uskomattoman hyvää ja kaikki lääkärit, hoitajat ja kätilöt ketkä olleet tässä mukana on olleet todella ihania ja ammattitaitoisia 🙏🏻

      • #39022
        Sabrina
        Osallistuja

        Hyvä että oot saano asianmukaista sekä asiallista hoitoa, tuon päälle ei varmasti kaipaa elämään kyllästynyttä hoitajaa hoitamaan.
        Paljonko sulla oli nyt viikkoja?

      • #39023
        kisu
        Osallistuja

        Voi Manna, lähetän teille kaikille niin paljon lämpimiä ajatuksia ja voimia ❤ En osaa edes kuvitella mitä käytte nyt läpi enkä osaa sanoa muuta kun että ootte ajatuksissa. Upea uutinen kuitenkin että leikkaus näyttää tehneen tehtävänsä, toivotaan että tilanne tästä vaan paranee. ❤

    • #39035
      Sabrina
      Osallistuja
    • #38241
      Lumi
      Osallistuja

      Mulla on, Ananas, ollut tän raskauden aikana juuri nuo matala verenpaine, korkea syke ja paljon rytmihäiriöitä. Raskauden alkaessa kun hyper oli pahimmillaan, verenpaine huiteli todella korkealla, normaalistikin mulla on korkea verenpaine ja oon joutunut sitä vuosikausia seuraileen.
      Mut sitten kun hyperin pahimmat oireet hellitti, verenpaine putosi alemmaksi kuin mulla ikinä ja pysytteli yli raskauden puolivälin hyvin alhaalla. Ja syke about 15 korkeampi kuin normaalisti.
      Oon tietysti lääkärissä ja neuvolassa vähän kysellyt, et onko normaalia, et verenpaine putoaa näin alas ja syke jatkuvasti korkee, niin kuulemma on ihan tavallista alkuraskaudessa. Vissiin jos raskauden puolivälin jälkeen verenpaine kauheen alhainen, niin sillä sit jotain tekemistä vauvan kasvamisen kanssa ja sen takia enemmän kiinnitetään huomiota. Mä oon nyt huojentuneena huomannut parin viikon ajan, että verenpaine pysytellyt vähän lähempänä sitä mun normaalia (rv nyt 24+3).
      Rytmihäiriöistä tulin sivumennen maininneeksi neuvolassa, että ovat lisääntyneet hurjasti raskauden alettua. Mulla on ollut jonkun verran ennen raskauttakin. Nooh, neuvolan terkkari huolestui asiasta ja passitti äitipolille, jossa arveltiin, että todennäköisesti ovat hyvänlaatuisia lisälyöntejä. Laittoivat kuitenkin varalta konsultaatiopyynnön kardiologille ja juuri viime viikolla kävin kunnon tutkimuksissa. Sydämestä ei löytynyt mitään vikaa, joten myös kardiologi piti hyvälaatuisina lisälyönteinä. Hän selitti, että joskus joillakin raskausaika vaan lisää voimakkaasti rytmihäiriöitä, vaikka ei olisi mitään vikaa sydämessä. Syytä ei oikein tiedetä.
      Paljon sulla, Ananas, raskausviikkoja?

    • #38250
      Sabrina
      Osallistuja

      https://www.duodecimlehti.fi/duo98924 en olisi huolissaan, mutta tuntuuhan se ikävältä,mulla normaalistikin syke 90-100, mutta sitä ei aleta lääkitsee koska yöllä on normaali, niin laskisi sitten sitäkin. Tarvittaessa oon ottanu propral nimistä lääkettä.
      Jos kovin huoli herää niin ehdottamasti neuvolaan yhteys 🥰

    • #38255
      Sabrina
      Osallistuja

      Google ja keskustelupalstat on kyllä vihoviimeisiä mistä alkaa ”diagnoosia” etsimään kun löytyy vaikka mitä potenssiin sata kun vielä mielikuvitus laukkaa🙈
      Mielelläni otan kantaa asioihin ja kertoa oman kokemuksen mukaan ym, mutta ei missään nimessä oo niihinkään luottamista täällä netin ihmeellisessä maailmassa.
      Jos se tykyttely ei vaan lopu, niin sehän on akuutti juttu sitten. Mulla esim lyö muutaman lisälyönnin eikä jää päälle.

    • #38412
      Sabrina
      Osallistuja

      Söisin. En kylmäsavulohta, mutta lämminsavulohta. Valmissalaatit mielestäni myös ok🙂 ääntäkohden vaan 😁 söisin itsekin mutta jostain syystä lohi on alkanut närästämään😫

    • #38581
      Sabrina
      Osallistuja

      En ajatellut tuplia ostaa, alkuun kyllä mietin. Me ei olla vaunuiltu puoleen vuoteen ainakaan, jos ei lasketa matkarattaita tkn käynnillä. Vauvana nukkui kyllä hurjan paljon vaunuissa, mutta nukkuu yhtä hyvin ellei paremmin sisällä.
      Ulkoillaan siis muuten omassa pihassa,talvella oli pulkan kyydissä ym. Nyt juostaan pitkin pihaa ja lätäkköjä🤦‍♀️
      Ostin seisomalaudan vaunuihin mitkä oli juniorilla käytössä, jos tulis käyttöön.
      Asutaan siis syrjässä, vauvan kans vaunuilut onnistuu hienosti niin että taapero kävelee vieressä tai tarvittaessa on siinä seisomalaudalla. Tosin en usko että kovin pitkiä aikoja, on niin aktiivista sorttia että🥵🥵
      Jos asuisin lähempänä liikennettä/keskustassa niin sitten olisi tuplat ollu hankittava. Ikäero tulee olemaan 1v8kk/9kk.

    • #38831
      kisu
      Osallistuja

      Me asutaan tosiaan niin lähellä ja taksejakin on Helsingissä niin paljon, että tarvittaessa sitä odottais vaikka seuraavaa. Jos asuttais pienemmällä paikkakunnalla, asiaa mietittäis varmaan vähän eri tavalla (ja todennäköisesti meillä kyllä sillon olis autokin). Mutta toki se vähän huolettaa, että onko kaukalo tai turvaistuin turvallinen, ja nykyisen taksilain aikana en kyllä hyppäis minkä vaan auton kyytiin vaan tilaisin suoraan luotettavan vanhan taksiyhtiön auton.

      Takseja joutuu kyllä täällä vieläkin odottamaan, joten jos ois oikeesti kiire sairaalaan vauvan kanssa niin soittaisin varmaan ambulanssin. Mutta se on kyllä ohan hyvä kysymys että mitä jos on oikeesti kiire, ei omaa autoa eikä saa taksia jossa on kaukalo/turvaistuin (ja miten kauan sitten sellaisen asentaminen paikalleen vie).

      • Tätä vastausta muokkasi 4 kuukautta, 1 viikko sitten kisu.
Luet parhaimillaan 95 vastausketjuja
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.