Kiitos, Sabrina!

Tulin vaan kommentoimaan, että saan jatkossakin ilmoitukset sähköpostiin 🙂

Kiitos Sabrina uudesta ketjusta! ?

Ja kiitos vielä kaikille tuesta ja tsempeistä ❤️ Nyt mulla on siis rv 18 (17+5), eli ei olis pitkä matka puoleen väliin! Ja rv26, mikä rajana, että pojat selviäisi taitaa olla jo elokuun lopulla ??

Katsoin myös, että täällähän on hurjasti väkeä alkuesittelyn mukan, mutta onkohan kaikki enää matkassa mukana? Toivottavasti kaikilla kuitenkin kaikki hyvin, vaikka ei tänne ole ehkä jaksaneet kirjoitellakkaan ❤️

On aika hullunkurista, että toisaalta pelkään hankkia mitään vauvoille, kun pelkään, että menetän ne tai toisen niistä ja toinen puoli musta huutaa, että hankit sitten, kun ei oo enää riskejä niin paljoa, etten sit oo kaiken tavaran keskellä suremassa. Muutetaan meidän vierashuone poikien huoneeks ja sille en pysty tekemään esim mitään. Tapettien vaihtaminen jne tuntuu ihan hullulta tässä vaiheessa (meillä mä remppaan, mies inhoaa kaikkea remontoimista, kun mä taas rakastan) Toisaalta taas saan pidettyä jollain tapaa itselleni toivoa yllä sillä, että valmistaudun näiden tuloon. Tänään kun sain tiedon aamulla, että sykkeet löytyi, niin ajettiin suoraan sairaalasta hakemaan näille sitterit, mitkä olin torin kautta automatkalla Helsinkiin varannut. Enkä tiedä miten olis oikeasti järkevä toimia?

Heippa!

Mukana ollaan, ja aktiivisesti olen lukenut teidän kuulumisia, vaikka en itse ole aktiivisesti kirjoitellutkaan. ? Täällä on menossa rv 30, ja vatsa kasvaa hurjaa vauhtia! ❤️ Oma olo on muuten ihan hyvä, mutta huomaan väsyväni aika helposti ja toisinaan pitää nukkua useammatkin päiväunet. Olen nyt jäänyt jo pitämään lomia, joten lepo on mahdollista aina, kun siltä tuntuu. Isoimmat hankinnat alkaa olla jo tehtynä ja pitäisi pikkuhiljaa alkaa pesemään pieniä vaatteita.

Olen lukenut teidän matkaa täällä taustalla ja ollut hengessä mukana. Itselle tulee välillä huono omatunto jos lepäilee vain koko päivän, toisaalta taas olen samaan aikaan kiitollinen, että se on mahdollista. Ja antaa myös itselle perspektiiviä, kun lukee teidän muiden kokemuksia tästä matkasta ja siitä millainen raskaus voi myös olla. Etenkin Sabrinalle ja kisulle kovasti tsemppiä!

Oletteko te jo alkaneet miettiä lähestyvää synnytystä ja siihen liittyviä toiveita? Osalla toki on jo aiempaa kokemusta, mutta onhan toki jokainen synnytys omanlaisensa kokemus. Ja joku (en nyt valitettavasti muista kuka) olikin jo puhunut lähestyvästä synnytyksestä neuvolassa ja päässyt keskustelemaan peloista siihen liittyen. Itselle synnytys tuntuu vielä kaukaiselta ajatukselta, vaikka hiljalleen olenkin alkanut ottaa eri vaiheista selvää sekä kuunnella erilaisia podcasteja. Vähän myös mietityttää mikä tilanne täällä HUS:n alueella on, kun h-hetki tulee omalle kohdalle. Varsinkin viimeaikoina on kirjoiteltu paljon kätilöiden kiireestä, vaikka uskon vilpittömästi kätilöiden tekevän parhaansa, mutta jos henkilökuntaa on liian vähän, niin sille ei voi mitään. Ei auta, kun toivoa, että kun oma vuoro tulee, niin silloin ei olisi joka paikka ihan täynnä. ?

Tulipas pitkä kirjoitus, koetan nyt kirjoitella vähän useammin, ettei tule tällaisia megapitkiä päivityksiä ?

Minäkin täällä kirjoittelen kuulumisia taas. En muista enää, kerroinko että ostettiin keltaiset Ora Unto-vaunut viime viikolla. 🙂 Se taisi olla kisu joka Oran mainitsi silloin kun täällä aiemmin kyselin vaunuvinkkejä. Silloin Oraan tutustuin netissä. Mentiin liikkeeseen katsomaan ja onneksi mieskin tykkäsi. 🙂 Ovat jykevät, tukevat ja joustavat vaunut. Sopivat tänne meidän omakotitaloalueelle, jossa on vaihtelevia reittejä ja talvisin paljon lunta (jos sitä tulee).
Jos asuttaisiin jossain vilkkaassa kaupungissa, päiviin sisältyisi paljon sukkuloinia ahtailla kaduilla ja kauppakeskuksissa, olisi valintamme ollut joku toinen vaunu.

Radin kanssa sujuu ihan hyvin, muutama ylitys on tullut, mutta olen onnistunut jäljittämään mistä ylitys mahtoi johtua, ja olen voinut vältellä samaa ruokayhdistelmää toiste. Onneksi joka päivä ei tarvitse mitata!

Eilen oli neuvola, kaikki hyvin. Välillä on huolestuttanut kun vauvalla on ollut rauhallisempia päiviä, mutta kun olen syönyt tai juonut jotakin makeaa, on liikelaskennassa tullut kymmenen liikettä täyteen aika nopeasti. Nyt on taas vilkkaammat ajat. Vauva koittaa kovasti punkea ja vaihtaa asentoa, ja sen kyllä hyvin tuntee. 🙂 Nyt neuvola on uudestaan jo kahden viikon päästä. Se tuntuu turvalliselta. Joskus tuntuu, että kerran kuussa on liian harvoin. Sen jälkeen on neuvolalääkäri. En tiedä tarkalleen, missä asennossa vauva on, mutta uskoisin, että istuu vielä oikeinpäin. Viikkoja nyt 31+3.

Mun piti oikein äsken käydä katsomassa Preggersistä, mikä viikko mulla on menossa. En muista sitä kyllä enää, kun ajatukset täyttää nyt pelkkä keittiöremontti ? mulla on edellisestä neuvolakäynnistä jo pari viikkoa ja seuraava käynti on neuvolalääkärille 3.6. (tai jotain sellaista), mutta sit taitaa alkaa käynnit 2vk välein. Täällä on vaan niin paljon perheitä ja iso perhekeskus, että aikojen saaminen on aika haastavaa ja nyt on varattu jo rv 39 asti käynnit. Epäilen kyllä että tää remontti- ja muuttostressi käynnistää synnytyksen aiemmin, pitääkin yrittää nyt vähän keskittyä rentoutumiseen ja pelkkään olemiseen ja vauvalle höpöttelyyn enemmän.

Mulla on ollut nyt muutaman päivän vatsa vähän sekaisin/löysällä, ja mietin että supisteleekohan nyt niin etten sitä itse vaan tajua. Välillä juilii alavatsalla niin kun menkkojen aikaan ja tietysti koko maha on jo vähän kipeä ja arka jatkuvasti. Toinen selitys on toki se että oon nyt nukkunut niin huonosti ja käyn niin kierroksilla, mutta koska mulla liittyy menkkoihin samanlaista oireilua, mietin voisiko tässä olla kyse (harjoitus)suppareista. Nappula kyllä tuntuu vielä liikkuvan myös pystysuunnassa (nytkin painaa tuolla kylkiluissa), joten ehkä en vielä huolestu käynnistymisestä, mutta täytyy kyllä tarkkailla vähän tätä menoa. (Ja siis googletin toki heti asiaa ja tulokset tukivat teoriaa supistelusta, etenkin kun kyse ei oo mistään rajusta vatsataudin kaltaisesta vaan lähinnä viime viikkojen hitaaseen toimintaan verrattuna hieman hämmentävän tehokkaasta toiminnasta). Onko teillä jo aiemmin synnyttäneillä ollut vastaavaa?

Heräsin tänään uuden raskausvaivan kanssa: kipeät ja jäykät sormet ?? alavatsaa myös jomottelee kuin menkkojen aikaan ja liikkeellä tulee entistä enemmän sellasia kipuja kuin joku tökkisi sukkapuikolla kohdunkaulaa. Liitoskivut sen sijaan on joko helpottanut tai sit ne vaan on jäänyt huomiotta kun on ollut *vähän muuta*.

Käytiin viikonlopun aikana neljä kertaa Ikeassa, kun keittiörempassa tuli vastaan yllätyksiä jotka vaati suunnitelmien hiontaa. Se oli kauheeta, vaikka normaalisti en vihaa sitä. Onneks eilen oltiin sentään autolla, perjantaina ja lauantaina nimittäin oltiin liikkeellä julkisilla ja se vasta olikin kamalaa. Nyt on kuitenkin kaikki muuton kannalta välttämätön hankittu, eteisen kaappeja ja kirjahyllyjä ehtii miettiä myöhemminkin mutta keittiö ja kylppäri on sen verran oleellisia että ne on saatava pakettiin ennen kun siellä pitää asua. Päivän päätteeksi käytiin vielä hakemassa mulle keinutuoli, jonka bongasin Torista Bauhausin parkkiksella istuessani, ja se kuittas aika monta ikävämpää kokemusta viikonlopulta. Tällä viikolla aion vaan istua keinussa ja tilata puuttuvia juttuja ja pakata sairaalakassin, ja puhuttiin myös miehen kanssa että kun meidän babymoon meni nyt tähän remppaan ja muuttoon, mentäis ehkä tällä viikolla tai ens viikon alussa hotelliin yöksi. Todettiin kyllä että tää on just meidän tapaista, että kun on yhteistä aikaa ja olemista, keksitään joku älytön projekti ?

Kaipa mäkin nyt sitten siirryn tänne puolelle 🙂 Eli meillä yksi luomulapsi v. 2015 ja kolme vuotta hoitoja takana. Alkuvuodesta aloitettiin IVF-hoidot ja tämä tarraaja on nyt ekasta PAS-siirrosta (tuoresiirtoa ei tehty hyper-riskin vuoksi).

Raskauskiekon laskurin mukaan tänään olisi 6+4. Aikamoista jännäilyä ollut tämä alku. On ollut ruskeaa vuotoa, välillä punertavaakin, mutta se on nyt ainakin toistaiseksi loppunut. Eilen alkoi alavatsan vihlonta, tuli yksi tosi kovakin vihlaisu ja olin jo ihan varma, että tämä oli tässä. Mutta ei, tänään taas normaalit oireet, eli aika kova pahoinvointi ja rinnat ovat todella kipeät. Ensi viikon maanantaina on eka ultra.

Hei! Kaipa minäkin uskallan tänne jo siirtyä. Onnistunut 4. inseminaatio tuotti tulosta ja nyt ollaan viikolla 6+2. Oireitakin olen jo päässyt tunnustelemaan, menkkamaiset kivut ja varsinkin erityisen kipeät nännit piinaavat päivittäin. Untakin riittäisi vaikka koko korttelille jakaa. Vaikea uskoa olevansa raskaana ja oonkin tehnyt parin viikon aikana lukemattomia raskaustestejä. Toissapäivänä kahden testin viivat olivat haalentuneet, jolloin iski tietysti kauhea paniikki ja soitin neuvolaan. Sieltä rauhoiteltiin ja sanottiin joskus käyvän niin, mutta kun oireet eivät ole mihinkään hävinneet eikä ole vuotoa, niin ei kuulemma ole paniikinaihetta. Pitkän googlettelun jälkeen en löytänyt mitään raskaustestin haalenemisesta, joten sanokaa pliis, että jollekkin muullekkin on käynyt näin 😀 Puolisokin on yrittänyt rauhoitella, muttei uskalla enää puuttua mun panikointiin, kun oon ärähtänyt muutamaan kertaan 😀

Kiitos Sabrina ja kisu ♥️ …ja kiitos Sabrina himotestaajan vertaistuesta ?

Ens viikon tiistaina on onneks varhaisultra. En vaan malttais odottaa. Eilen kaupassa kävelin automaattisesti suoraan raskaustestien luokse ja puoliso tokas ettei päästä mua ennen ultraa yksin kauppaa, varmaan ihan hyvä idea ?

Täällä meneillään rv 34+ ja pientä jännitystä alkaa olla ilmassa. Nyt on alkanut tulla taas hieman turvotusta, jaloista huomaa erityisesti kun sandaaleistakin jää jäljet ? verenpaineet taas on laskussa, joten oon asettanut itseni salmiakkikuurille (en uskalla syödä montaa salmiakkia päivässä, mutta muutamakin on kyllä ihanaa pitkän salmiakkitauon jälkeen). Mulla on verenpaine ollut lähes koko raskauden 120/75, mikä on aika normaalilla tasolla mulle, mutta nyt on ollut parhaillaan 100/60, ja huimausta on ollut enemmän kun aiemmin, joten hankin oman mittarin että voin seurata kehitystä ja puuttua myös jos näyttää että lähteekin nousuun.

Hankintoja on taas tehty ja pieniä vaatteita pesty. Koska meillä on tosiaan muutto suunnitteilla hieman riskaabelisti 3 viikkoa ennen laskettua aikaa, oon pakkaillut naperolle pieniä vaatteita, lakanat ja muuta alkutaipaleen tavaraa omaan kassiin ettei kotiin tullessa tarvitse alkaa kaivella muuttolaatikoita ? myös vaunut on pakattu täyteen muutettavaa, mutta pinnis on paloissa ja jännittää vähän missä se kootaan ?? sairaalakassiinkin oon saanut jo puolet kosmetiikasta (shampoo ja hoitoaine puuttuu) ja pari ponnaria, kaikki muu on vielä ihan hakusessa. Vinkit kehiin, jos on tullut törmättyä loistoideoihin! Myös valmiit spotify-soittolistat synnytykseen ois kivoja, jos on löytynyt jotain kivoja, oon ite tosi laiska tekemään mitään mutta luulen että haluisin kuunnella musiikkia.

Ja ihan viimeiset hankinnat: mitä tarpeellista ootte hankkinut, mitä ei löydy eri blogien tarvikelistoilta? Tajusin pari päivää sitten että vaunuihinhan tarvitsee jonkunlaisen vaunuverhon ja sille kiinnitysvälineet (etenkin kun meinaa käyttää harsoa eikä taloudesta löydy ainuttakaan pyykkipoikaa). Ja tuteille vois ehkä olla joku säilytysrasia, hoitolaukusta puhumattakaan ? seuraavaksi pitääkin varmaan googletella hoitolaukkujen sisältöjä, että voin arvioida löytyykö omista nyssäköistä sopivaa vai pitääkö semmonenkin hankkia.

Onnea Taikatalvi ja Jenspa ja tervetuloa ?

Täällähän alkaa olla jännät paikat Sabrinalla ja Kisulla ?? ihan mahtavia noi teidän listat hankinnoista, aion kyllä hyödyntää itsekkin, kun jotenkin ihan ulalla mitä kaikkea tarvii oikeasti, kun turhaahan voi aina hankkia kaapit täyteen?

Mä tilasin ostin Torin kautta just stokken newborn setit molemmille syöttötuoleihin kiinnitettäviks ja tää nyt voi olla turha hankinta, mutta saahan ne sit taas eteenpäinkin. Yks pinnis myös jo ostettu. Vaunut ja turvakaukalot + peitot ja patjat pyrin ostamaan uusina, mutta muuten aika pitkälle käytettynä koitan löytää suht paljon.

Täällä myös vaivat seuraa toisiaan. Alkuraskauden kamala pahoinvointi ja väsymys kun helpotti, niin alkoi unettomuus ja nyt mulle on puhjennut joku hemmetin kutiseva ihottuma vatsaan, googlettelemalla parikin vaihtoehtoa löysin mitä tää on, mutta huomenna yritän saada aikaa ihotautilääkärille ?

Muuten täällä tilanne tasaantunut. Ti kävin Helsingissä kontrollissa ja lapsivesien määrä oli tasoittunut, pienempi oli kirinyt vähän painossa ja kumpikin poika vaikutti voivan hyvin ❤️ vielä kuitenkin löysivät punasolujen virtauksissa eroavaisuutta, mikä voi tarkoittaa sitä, että vielä joku yhdyssuoni istukasta jäänyt polttamatta. Jos arvot vielä tästä heikkenee, niin sit olis uus leikkaus edessä ja kontrollit jatkuukin sit naikkarilla nyt viikon välein, ettei toiselle kehity anemia ja toiselle joku päinvastainen tila. Joku taps-syndrooma oli muistaakseni nimeltään.

Ens viikolla pitäiskin sit palata töihin, kun oon ollu opintovapaalla ja opintoihin kuuluvassa harjottelussa. Sisäilmaoireiden takia mut vaan siirrettiin nyt toiselle paikkakunnalle, niin työmatkaa tuli joku 60km suunta ? vähän tympäsee, mutta äitiyslomaa meinasin hakea sen 50 päivää ennen la, eli se alkais jo elokuussa ja siyä nyt ei toki tiedä mitrn kauan siellä pydtyy käymään käymään, kun neuvolassa sanoivat, että kakdosraskauksissa sairauslomalle jäädään yleensä jo rv25-26, mikä tarkottas mulla heinäkuun alkua ? se oliskin kyllä ihan kiva, niin ei tarvitsis olla koko kesää töissä, kun lomaa ei juuri opintovapaalla oo kertynyt. ?

Nyt sit tää vkl onkin humalaisia miehiä ja remonttia, kun mun 3 veljeä on tulossa tekemään terassiremppaa miehen kaveriks ja nää on aina näillä vähän kosteampia projekteja. ? Mutta taaspa tuli romaanin verran asiaa, anteeks siitä! Ehkä yritettävä vielä saada unen päästä kiinni ? Kivaa viikonloppua kaikille?

Tervetuloa uusille tänne, ja tsemppiä ihan jokaiselle omiin tilanteisiin! <3

Mulla alkanut alavatsassa olla välillä jotain pientä nipistyksen kaltaista tuntemusta, kun tähän mennessä ei ole ollut mitään. Eilen yöllä heräsin johonkin nopeaan sykäykseen vatsalla, en tiedä sitten, olisiko se voinut olla harjoitussupistus.

Mulla olisi pohdittavaa selällään nukkumisesta: kun sitähän ei tässä vaiheessa kauheasti suositella. Mulle on kuitenkin käynyt niin, että viime yönä asetuin sängyssä hetkeksi selälleen ja nukahdin siihen saman tien. Heräsin jossain vaiheessa ja käännyin sitten kyljelleen. Useana yönä myös herään selältäni, olen kääntynyt niin unissaan. En ole tuntenut mitään oireita selällään nukkumisesta, eikä sitä etten kääntyisi niin unissaan voi kai mitenkään estää. Alkaisiko sitä tuntemaan huonoa oloa jos se asento olisi pahaksi mulle ja vauvalle? Vauva alkaa liikkumaan enemmän kun käännyn kyljelleni.

Hankinnoista: haluaisin kanssa meille stokken tripp trappin newborn setteineen, tai sitten hauckin vastaavantyyppisen version. Mutta mies vaan odottaa vanhempiensa tutuilta takaisin hänen omaa tavallista syöttötuolia, missä itse istui lapsena. Olen sanonut monta kertaa, että sillehän ei ole käyttöä ekaan puoleen vuoteen. Ja musta tuntuisi hölmöltä istua lattialla ja antaa vauvalle vaikka sosetta kun istuu sitterissä. Kätevämpi olisi jos vauvan saisi ruokapöydän korkeuteen meidän kanssa. Sitä haluaisi kaiken olevan mahdollisimaan ergonomista, kun sitä se ei muuten välttämättä vauva/lapsiperheessä ole. Saisi ainakin tuolla tavalla helpotettua asiaa.

Tervetuloa munkin puolesta uudet mukaan ja onnittelut plussista ❤️ Toivottavasti teillä on varhaisultrissa kaikki hyvin !

Ja ihana kuulla Manna että poikien vointi on tasoittunut, toivotaan että pääset kesän yli turvallisille viikoille.

Sabrinalle kovasti tsemppiä viimeisiin päiviin tai viikkoihin kipujen kanssa, ihan mieletöntä että sulla voi olla pieni sylissä jo milloin vaan ❤️

Kisulla on vähän samanlainen meininki kun itelle, vaikka työt vihdoin päätty eilen niin tekemistä kyllä riittää ??? toisaalta hyvä tehdä kun vielä jaksaa ja pystyy niin kuluu aikakin nopeammin.

Ja siis tensistä, eikö sen saa sairaalasta lainaan? Onko tosiaan tarvetta tai vuokrata ostaa oma? Naikkarin ja Espoon sairaaloiden tilanne huolestuttaa myös täällä, miksi oon päättänyt et Hyvinkää kutsuu jos vaan on tilaa ja päästään sellaisille viikoille että siellä voi synnyttää. Nyt eletään jo viikkoa 32 ????

Huh, mulla alkoi tänään virallisesti äitiysloma ? viikkoja siis 34+5 ja on alkanut kyllä mieleen hiipiä yhä useammin että meitä on kohta kolme ja miten tässä näin kävi ja kuka siitä lapsesta huolehtii kun me ei tiedetä vauvoista mitään ?

Puhuttiin eilen miehen kanssa tästä meidän kodista ja myynnistä ja muutosta. Oon pelännyt tosi paljon sitä kun tästä pitää lähteä, koska tää on ollut tosi rakas koti ja täällä on niin paljon sellaista mitä me ei uudessa kodissa edes voida saada (jugend-talon ikkunat ja ikkunalaudat, tunnelma, huonekorkeus, kaariovi, ja tietysti muistot), mutta onneks mies sanoi jossain vaiheessa että tää on meidän kahden koti ja uus koti on meidän kolmen. Vaikka se onkin tosi haikeeta, niin se helpotti tosi paljon. Me ei olla enää pitkään me kaks vaan ihan kohta me kolme, ja jos me asuttais täällä, tää ois silti meidän kahden koti johon vaan nyt tuotiin vauva. Uudessa kodissa taas naperolle on oma huone (sit kun sen sinne joskus raaskii laittaa), tilaa ryömiä ja kontata ja harjotella kävelemään, piha ja kavereita, ja sinne saadaan hankkia just niin iso jääkaappi kun tarvitaan. Täytyy vaan muistaa että se on myös kahden aikuisen ihmisen koti, ettei tehdä koko asunnosta yhtä lastenhuonetta (keittiö on jo lipsumassa siihen suuntaan ?).

Meillä on tänään treffipäivä. Lähdetään vähän hankkimaan sairaalakassiin tarvikkeita ja käydään syömässä ja aion vaatia itelleni jonkun pienen lahjan äippiksen alkamisen kunniaksi ? jossain välissä haluisin myös livahtaa mieheltä salaa ostamaan emaliset muumimukit isälle ja tyttärelle yhteisiä retkiä varten (mies tykkää käydä vaeltamassa ja toivon että opettaa sen myös lapselle, vaikka ite tykkäänkin metsästä lähinnä mustikka-aikaan ja tasaisten ja lyhyiden polkujen päästä).

Piti tulla vaan nopeesti huikkaamaan että äippis alkoi, mutta tulikin taas pieni novelli ? ihanaa viikonloppua kaikille siitä huolimatta! ❤

Tervetuloa uusille ja tsemppiä teille, joilla on kipuja tai muita haasteita!

Ei ole tullut aikoihin kirjoitettua tänne, koska ei ole oikein tapahtunut mitään? Kaikki on edelleen hyvin täällä, ei ole ollut kipuja, supistuksia tms. Viikkoja on kasassa 34 ja noin viikko on enää töitä jäljellä ennen äitiysvapaata.

Vauva on välillä kovin aktiivinen liikkumaan öisin, erityisesti aamuyöstä ja silloin tulee jonkin verran valvottua. Siihen kun tekee päälle työpäivän ja kävelylenkin, niin ei enää iltaisin jaksa tehdä mitään erityistä. Synnytysjuttuja, sairaalakassin sisältöä ja viimeisiä hankintoja ajattelin pohtia sitten, kun äitiysvapaa alkaa?

Tällä viikolla neuvolassa vauva vaikutti olevan edelleen poikittain. Reilun viikon päästä neuvolalääkärissä tilanne katsotaan ultralla ja saan lähetteen eteenpäin, jos ei ole vieläkään kääntynyt.

Meillä alkoi tänään keittiöremppa, ehdittiin purkaa vanhat kalusteet alta pois vielä alkuillasta. Itsehän lähinnä istuin lattialla ja mies kavereineen hoiti purkuhommat. Kotimatkalla tuli taas niitä pistäviä kohdunsuun kipuja, jotka on siis muutenkin tihentynyt viime aikoina ja nyt kesti vielä yllättävän pitkään. Nyt niitä on alkanut tulla kotona myös ihan lepoasennossa ja koko ajan vaan pitempiä, äsken beibellä oli vielä ihan kauhee möyrintä ja polkeminen samaan aikaan, eli tyyppi on varmaan nyt päättänyt alkaa asettua. Nyt on parhaillaan menossa jo kolmas tässä sohvalla ollessa, edellisen ja tän nykyisen välillä ehti olla aikaa ehkä 2-3min. Oisin voinut ottaa tän vaiheen vastaan vähän pehmeemmällä laskulla, ja ehkä sit kun se remppa on valmis ??

Tänään siis rv 35+0, viikko sitten alkoi kuin salamaniskusta sormien jäykkyys herätessä ja nyt sitten nää kivut yhtäkkiä tuhat kertaa tiheempinä. Mitäköhän ens viikolla ? onneks tens-laite tuli just tänään postissa ja torstaina on neuvolalääkäri, joka saa luvan tarkistaa ettei mistään oo tullut vielä pieniä käsiä tai jalkoja ulos (siltä ne kivut nimittäin on tuntunut tähän asti). Tosin jos tää jatkuu näin tiheänä, taitaa tulla lähtö polille tarkastamaan että kaikki on vielä aikataulussa eikä kukaan yritä kiriä. Vieläkään en nimittäin tiedä onko ollut supistuksia, maha tuntuu ihan betoniin valetulta ilmapallolta koko ajan pientä alavatsalle jäänyttä keksivarastoa lukuun ottamatta (jotenkin en usko, että pehmeä rasvakudos kivettyisi vaikka kuinka supistais, ja lihaksetkin on ollut jostain tammikuusta alkaen jännittyneenä, mutta näitten viiltojen sijainnista ei oo kyllä epäilystäkään kun tuntuu vaan tuhat kertaa kamalammalta kun papakoe).

Neuvolalääkärissä kaikki hyvin. Kohdunsuu on pehmennyt, mutta ei vielä lähtenyt avautumaan, ja kanavaakin on jäljellä vielä vajaa pari senttiä. Painoarvio oli 2786g ja tyyppi muhii tyytyväisenä pää alaspäin ja on alkanut laskeutua. Niistä viiltävistä kivuista ei kuulemma tarvii huolestua jos niihin ei liity vuotoa tai kovaa vatsakipua, ja nyt tuli myös varmistettua ettei kanavasta roiku joku käsi ulkopuolella, mitä oon välillä alkanut epäillä ? painoa oli vähemmän kuin viime neuvolakäynnillä, mutta taisin olla iltapäivällä viimeksi niin ei mikään ihme. Sf-mitta on palannut keskikäyrälle, tosin mittaaja oli eri kuin tähän asti.

Meillä on asunnon myynti käynnissä ja ihan kauheesti on ollut erilaista putsaamista ja kiillotusta ja tavaranpiilotusta. Vietiin uudelle asunnolle jo vähän kamoja tiistaina, ja tietysti sinne meni joka ainoa maljakko ja koriste-esine, mitä ois voinut laittaa esille, mutta istutettiin sitten rosmariinipuska kahvikuppiin ja laitettiin kukkien sijaan pöydälle hedelmiä ? jännä nähdä miten ammattikuvaaja näki tän meidän kodin ja mitä on korostettu ja mitä piilotettu.

Nyt voinkin mennä päiväunille, koska tuli nukuttua vähän huonosti viime yönä, jännitti sekä tää kuvaus että lääkärikäynti ? ja sitten taas voi jatkaa muuttohommia ja remppahommia ja muuta sellaista.

Moikka!

Tosi hyvä, että Sabrina saat pian apuja arjen pyörittämiseen! Kuinka olet jaksellut nyt? Tosi hyvä, että muistat pitää nesteytyksestä huolta! Onko alkanut olemaan turvotusta? Täällä nuo lämpimät kelit eivät ainakaan vielä ole vaikuttaneet, mutta juon normaalistikin aika paljon vettä päivän aikana. Myös vesimelonia tulee syötyä paljon, vaikka nyt olen oppinut ettei sitä kannata syödä iltaisin (muuten saa ravata yön vessassa).?

Kiva kuulla kisu tuosta lääkärillä käynnistä, täällä se on vasta edessä päin. Siellä varmasti hommaa riittää, mutta koeta muistaa ja malttaa levätä myös välillä! Hyvä, että sait myös varmistusta ettei kivuista tarvitse olla huolissaan, vaikka varmasti ovat inhottavia. Kovasti tsemppiä muuttoon!

Täällä voidaan ihan hyvin, mutta olen ollut aika väsynyt. Toisina päivinä on mennyt jopa kahdet päiväunet. Tällä viikolla oli neuvola, jossa kävi ilmi, että hemoglobiini oli laskenut aika paljon, joka selittänee tätä väsymystä. Jotenkin luulin, että väsymys kuuluu asiaan, mutta kokeillaan josko rautakuuri auttaisi. Muuten saan kyllä olla todella kiitollinen, että olen ainakin tähän saakka voinut todella hyvin. ☺️

Täällä jaksellaan hyvin kanssa, tämä lämpö ei häiritse. Mutta jos lähden aurinkoisella ja kuumalla ilmalla koiran kanssa kävelylle, on ylämäessä hengästyminen taattu. 😀 Tosin hengästyttää ja sydän käy hakkaamaan muutenkin herkemmin.

Mulla oli tänään neuvolakäynti. Hemoglobiini oli tippunut viime kerran 118:sta 108:aan. Alan nyt ottamaan joka toinen päivä rautaa 200 mg. Kyselin ferritiinin mittauksesta, kun siitä niin paljon joka paikassa puhutaan, ja mulle laitettiin lähete senkin mittaukseen.
Tunnusteltiin miten päim vauva on, ja hän on kääntynyt pää alaspäin. 🙂 Ajattelin, että hän istuisi siellä vielä oikein päin, mutta onneksi mäin! Sf-mitta huitelee yläkäyrillä, kaksi viikkoa sitten se oli vähän maltillisemmissa mitoissa. En tiedä johtuuko siitä, että silloin kun ei ole verensokerin mittauspäiviä, niin en ihan niin tarkasti mieti syömisiä. Täytyy kyllä vähän petrata.

Mitäs teidän viikonloppuun kuuluu? Meillä on ollut kiirettä remppahommissa, nyt viikonloppuna on maalailtu seiniä ja valmisteltu keittiötä huomista asennusta varten. Voimat on ihan lopussa tähän hommaan, mutta onneks huomenna saadaan keittiö paikalleen ja ollaan aikataulusta edellä (suunniteltiin maalaushommia vasta ens viikolle).

Nää lämpimät säät on saanut mulla aikaan ihan hirveet turvotukset, ostin perjantaina jo tukisukat koska mitkään kengät ei mahdu kohta jalkaan (oisin ostanut isommat kengätkin, mutta mulla turvotus tulee jalkapöydän päälle eikä isompi kokokaan helpottanut tilannetta). Eilen ja tänään on sormet alkanut turvota ihan kunnolla ja painoakin tuntuu tulleen vähän lisää. Verenpaine on kuitenkin ihan hyvä, vaikkakin vähän korkeampi kun mitä se on ollut, täytyy nyt seurailla pysyykö se ylhäällä vai johtuiko ehkä kuitenkin lakusta jota söin eilen ?

Vappupallo ei näytä tyhjenemisen merkkejä, vaan ennemminkin tuntuu kasvavan silmissä. Se on nyt myös kätevästi just sillä korkeudella että yltää kantamaan käsillä alta, jos joutuu pitkään olemaan jaloillaan ? nyt oon myös huomannut hetkiä, kun koko maha ei oo kivikova, mutta epäilen senkin johtuvan turvotuksesta ?(?) tuntuu että mikään neste ei poistu musta (paitsi öisin, herään 3-4 kertaa nykysin vessaan yössä), joten sinänsä ei kyllä oo ihme että oon vähän kuin pullataikinaa ?

Huh, meillä alkaa remppa olla myös voiton puolella. Keittiössä on kaapit (vaan ovet, hyllyt ja laatikot puuttuu) ja melkein koko kämppä on maalattu. Jäljellä on enää pikkuhommia, yks (toivottavasti) ikea-reissu ja siivoilua. Yllättäen tuli viime yönä nukuttua paremmin kun edellisenä ?

Havahduin eilen siihen, että ei olla puhuttu miehen kanssa oikeestaan yhtään työnjaosta vauvan kanssa. Haluisin ite että isä on yhtä lailla mukana lapsen kasvatuksessa ja hoidossa kun minäkin (ja poden kauheen huonoa omaatuntoa siitä että pidän ite kaikki yhteiset perhevapaat). Mua pelottaa tässä eniten se, että rupeen mikromanageeraamaan miestä vauvan hoidossa (ei siis se, että mies ei osallistuiskaan vaikka on puhuttu asiasta) ? no, otin tän asian illalla nopeesti puheeksi ja se olikin sellanen viiden minuutin keskustelu että ”mitä jos jaettais yösyötöt ja vaipanvaihdot tasan mahdollisuuksien mukaan” ja sit sovittiin, että miehen työpäivän ajan mun työ on vauvan hoito ja sitten työpäivien jälkeinen aika jaetaan tasan. Tai siis tähän pyritään, katsotaan sit mikä on todellisuus kun napero tulee ? tää on ollut yllättävän iso mörkö mun mielessä jo pitkään, vaikka en ookaan asiaa edes ajatellut sen enempää, joten yllätti kyllä miten helppo ja nopea keskustelu tää oli. Nyt kun vielä hankitaan robotti-imuri, niin voidaan käydä sama keskustelu muista kotitöistä ja kummallekaan ei siunaannu liikaa imurointia (90 neliötä on ihan hirveen iso pinta-ala). Miten teillä muilla on ajateltu hoitaa työnjakoa kodin ja vauvan kanssa?

Onko täällä kellään muulla tullut suonikohjuja alapäähän ja nivusiin? Mulla on tullut oikeaan nivuseen ja häpyhuuleen, ja näitä paikkoja vähän särkee, sekä se puoli näyttää turvonneemmalta kuin vasen puoli. En nyt oikein näihin mitään hoitoa keksi, talkkia laitoin ettei pääsisi hautumaan. 😀

Mulla oli eilen neuvola ja edelleen vauva on sitkeästi poikittain. Lääkäri kirjoitti lähetteen lisätutkimuksiin noin viikon päähän ja siellä sitten katsotaan, lähdetäänkö kääntämään. Elättelen edelleen toiveita, että innostuisi vielä tässä välissä itsekseen kääntymään?

Täälläkin on nyt äitiysvapaa alkanut ja aika rennosti on ekat päivät mennyt. Sairaalakassia olen vähäsen pakkaillut ja käynyt läpi kaikki hankitut tavarat ja käynyt ostamassa jotain pientä puuttuvaa.

Työnjaosta ei olla juurikaan keskusteltu. Ekat kuukaudet varmaan näyttää, miten on järkevämmin järjestettävissä, mutta toki tarkoitus on, että molemmat osallistuu.

Mites Sabrinalla menee? Mua alkaa aina jännittää jos ei oo puoleen päivään tullut jotain kommenttia tai viestiä, että nytkö on tullut aika lähteä sairaalaan ? varmaan on muutakin meneillään kun on mieskin kotona ja kivat kesäpäivät voi viettää myös perheen kanssa eikä foorumilla, mutta teillä on niin jännät paikat jo siellä ?

Oot sä aikamoinen supermama kun siellä supistusten keskellä päivittelet tänne ilman kipulääkkeitä, mutta se toki tiedettiin jo etukäteen ? tuu kertomaan kun pieni on täällä ?

Meillä alkaa olla keittiöremppa loppusuoralla. Oon aivan lopussa, mutta vielä ois muutto edessä ens viikolla ? fyysisesti jaksan kuitenkin paljon paremmin nyt kun vielä esim. kuukaus sitten, välillä vaan pitää pysähdellä kohdunsuun kipuilujen takia mutta jaksan kyllä viipottaa näköjään kaupungillakin vielä. Tosin ehkä tää väsymys johtuu siitä että viipotin just kaupungilla pari tuntia ?

Luulen että mulla oli yöllä supistus/supistuksia. En tosin oo vieläkään varma, mutta alavatsan jomotus oli erilaista kun aiemmin ja mun mielestä se helpotti jonkun ajan kuluttua. Missään muualla ei kuitenkaan tuntunut kun alavatsalla ja vähän alaselässä (joka on siis kyllä kuin tulessa jatkuvasti). Mitään muuta uutta ei sitten kuulukaan tänne ? nyt oon remppahommista vähän lepäilemässä beibin kanssa (koska virallisen valvojan tehtävät onkin niin rankkoja että pitää ottaa välinokoset) ja kohta meen vaatimaan ruokaa ja jäätelöä ?

Mites muilla? Onko Sabrina vielä yhtenä kappaleena? Onko Taikan juhlapäivä sujunut ihanasti?

Onnea Sabrina ja koko teidän perhe! ?

Ihania uutisia Sabrina! Hurjasti onnea koko perheelle ♥️?

Hurjasti onnea Sabrina! <3 <3 🙂 Tiedätlö vielä, kauanko olette sairaalassa?

Täällä voidaan hyvin. Yksi yö tässä pieni isäntä pisti parastaan melskaamisella. Puski vissiin päällään niin että tuonne alas vihloi, samalla kääntyili ja vääntyili ja tökki käsillään ja jaloillaan. 😀 Välillä on alapäässä ollut paineen tunnetta, kai hän sen verran lähtökuopissa on. Huomenna on neuvolalääkäri, kiinnostaa tietää mitä pieni isäntä painaa jo.

Täällähän on ihania uutisia! Paljon onnea Sabrina ja koko perhe❤️

Ja toivottavasti Oodilla on varhaisultrassa kaikki hyvin.

Täällä oli tänään vauvan kääntäminen. Kääntäminen meni lopulta tosi helposti ja lääkärin tarvitsi vain vähän avittaa nostamalla peppua ylöspäin. Helppo kääntäminen tarkoittaa kuitenkin samalla sitä, että vauvalla on hyvin tilaa kääntyä itsekseen takaisin. Sain uuden ajan 2 viikon päähän, niin silloin katsotaan, onko edelleen pää alaspäin ja onko yhtään laskeutunut. Nyt pää jäi kääntämisen jälkeen aika ylös. Kääntämisen jälkeen seurattiin sykkeitä aika pitkään ja nyt täytyy seurailla, että on riittävästi liikettä. Painoarvio oli tänään 3,2 kiloa.

Mielettömästi onnea Sabrina täältäkin ❤️❤️❤️ Piti käydä monta kertaa jo viikonlopun aikana onnittelemassa, mutta häähumussa tuli aina muuta ? joko pääsitte kotiin? Onko sisarukset ihan innoissaan ?

Tsemppiä kisulle nyt viimeiseen muuttorutistukseen, oot säkin aikamoinen kun tollasen ohjelman oot viimesille viikoille järjestänyt ???

Alkaa useammalla teillä olemaan lasketut ajat lähellä, jännittävää! Eikä omaankaan nyt enää kovin montaa viikkoa ole ?

Tänään oli neuvolalääkäri. Vauva on asettunut hyvinkin alhaalle lähtökuoppiin. Vähän huolestutti, kun siellä oli vaikeahko löytää sydänääniä alkuun, mutta sydänkin löytyi ultralla aika alhaalta oikealta puolelta, niin sitten saatiin äänet kuuluviin. ? Lääkäri arvioi, että painaisi n. 2,6-2,8 kg. Mulle ei ole tullut kahteen viikkoon yhtään painoa lisää, 100 g oli tippunut pois. Olen ehkä sitten niukemman puoleisesti syönyt radin takia. Kun mulla oli muutama päivä sitten koko vuorokausikäyrä mitattavana, jätin iltapalan syömättä kun sokerit ei antaneet myöten. Sanoivat, että söisin mieluummin kuin jättäisin aterioita väliin. Se oli tosin ainut kerta kun jätin aterioita väliin, sokerit oli tuona vuorokausikäyrä-mittauspäivänä vähän oudot.

Nyt ois taas kysymys kokemusasiantuntijoille: mun vappupallo on alkanut kipeytyä eri tavalla kun aiemmin, tuntuu vähän samalta kun ois liikaa ilmaa joka ei pääse pois, paitsi vielä ikävämmältä. En löydä tän kanssa mitään asentoa missä ei tekis mieli puhkasta kuplaa grillitikulla, ja aina kun napero liikkuu vähänkään, se vaan sattuu. Juon liian vähän, koska koko ajan on sellainen olo etten voi laittaa itteeni enää mitään sisään. Eilen otin illalla rennietä koska ajattelin että se vois auttaa, mutta en kyllä muista auttoko se. Onko tälle mitään muuta tehtävissä kun synnytys? Hyvä uutinen on se että nyt vatsa ei tunnu kivikovalta, eli jos joskus alkais vaikka supistamaan, saattaisin tunnistaa sen ??

Sain just neuvolasta lähetteen äippäpolille, koska sf-mitta on ottanut aimo harppauksen. Viis viikkoa sitten mitta huiteli alakäyrän tietämissä ja nyt oli yläkäyrällä ellei jopa yli, ja neuvolantäti epäili että käynnistys olisi edessä viimeistään laskettuna aikana radin takia. Nyt tuli pientä vipinää muuttohommiin ja täytyy varmistaa että sieltä sairaalakassista löytyy muutakin kun syötyjen herkkujen paketit ? voi toki olla että johtuu vaan vauvan asennosta (selittää muuten myös miks tää kupu on niin kipeä), mutta koska mulla on se radi niin tällaisista lähetteistä saa kuulemma yleensä sen käynnistysajan lasketulle ajalle. Eli meillä mitä todennäköisimmin on kahden ja puolen viikon päästä uusi henkilö matkassa ????

Tänään syön kyllä vielä jälkkärijäden, mutta nyt ehkä täytyy skarpata herkkujen kanssa ja selvitä vielä pari viikkoa ilman ylimääräisiä herkkupäiviä. Tai ainakin siihen asti että käyn siellä polilla tarkastuttamassa onko napero mallia dinosaurus vai vaan kirahvi. ?

Mulla oli tänään neuvola ja tutkimuksissa vaikutti siltä, että vauva on kääntynyt takaisin poikittain. Epäilin tuota jo eilen itse, koska liikkeet alkoi tuntua samassa paikassa kuin aiemmin. Lisäksi vauva möyri toissayönä poikkeuksellisen paljon ja voimakkaasti, joten ilmeisesti silloin sitten kääntyi takaisin.
Nyt odotellaan juhannuksen yli ja sitten katsotaan jatkot. Kisun tapaan olen itsekin ajatellut, ettei tässä mitään tapahdu ennen heinäkuun puoliväliä, mutta sektio olisi kai noin 39 viikon kohdalla, jos siihen pitää mennä.

Muutto on ohi ja uudessa kodissa tärkeimmät on paikallaan (sänky, sohva, telkkari ja pinniskin kasattiim viimein). Naperokin on ehkä alkanut osoittaa kypsymisem merkkejä, mutta saisi kyllä vielä tän viikon odotella että saadaan muuttolaatikot tyhjennettyä ja hankittua makkariin verhot, koska näin yöttömän yön aikaan siellä on näköjään aamukahdesta lähtien valoisaa sälekaihtimista huolimatta ? niin ja muutamia pikkujuttuja kyllä vielä puuttuu, kuten käsisuihku, suihkuverhot (ja niille kisko) ja mikro (ja hoitotaso/vaipanvaihtoalusta) ? jotenkin tuntuu että näille saattais olla tarvetta sitten kun bebe muuttaa tänne myös. Nyt täytyy kyllä yrittää saada laatikoita mahdollisimman tyhjäksi, koska aion myös pestä ainakin parvekelasit ja ehkä myös kaikkien muiden huoneiden paitsi miehen työhuoneen/vauvan huoneen ikkunat tällä viikolla ?

Käytiin just kontrollissa äippäpolilla ja kuten tähänkin asti, napero on pitkä, mutta kuulemma muuten ihan normaalilta näyttää. Painoarvio oli 3600 g (vähän keskikäyrän yläpuolella mutta normaaleissa rajoissa kuitenkin), eikä kuulemma sen puolesta syytä käynnistellä ennen kun rv 41+0. Oon kyllä ite sitä mieltä että jos sen muksun pitää tulla musta ulos, tyypin ois voinut häätää jo nyt ?

Kohdunkaulakanava oli pehmennyt (niin tosin oli jo kuun alussakin), mutta on vielä niin korkeella että ei kuulemma meinannut yltää tunnustelemaan. Neuvolalääkäriläyntiin ei kyllä mitään muutosta, eikä tosiaan niitä supistuksiakaan oo oikeen ollut, eli taidan kasvattaa tätä naperoa vielä vajaa kolme viikkoa. Tässähän ehtis siis vaikka pienelle lomamatkalle ? Olo on kyllä etenkin näillä helteillä ja iltaisin ja öisin niin tukala, että ei ois haitannut vaikka ois eräpäivä asetettu jo ens viikolle. Toisaalta matkalla äippikselle tirautin pienet paniikki-itkut kun en oo yhtään valmis vielä siihen että tyyppi syntyy (moneen moneen kuukauteen en ois malttanut odottaa enää ollenkaan, mutta nyt tuntuu että tää tapahtuu liian nopeesti) ?

Kuinkas muilla menee?

Mitenkäs on juhannus mennyt? Mä alan olla jo kypsä tähän ”lomailuun”, kun en voi jalkojen turvotuksen takia tehdä oikein mitään mutta en myöskään jaksais enää vaan kattoa telkkaria. Lisäks tänään on taas tosi raskasta elää radin kanssa, jotenkin tuntuu että mitä lähemmäks eräpäivää mennään, sen vaikeempaa on kestää sitä että pitää tarkkailla syömisiä.

Mulla on nyt muutamana yönä ollut kovaa jomotusta alavatsalla ja oon jo kerran ehtinyt käydä polilla tarkastamassa lapsivesitilanteen. Mitään viitteitä synnytyksestä ei kuitenkaan oo, eli tässä varmaan ootellaan vielä viikko tai pari. Muuten tässä ei olis ees kiire, mutta antaisin aika paljon siitä että saisin luopua tukisukista jotka näillä helteillä ei erityisemmin viilennä (en myöskään odota innolla sitä että lasketun ajan lähestyessä alkaa varmaan sadella hyviä vinkkejä synnytyksen käynnistymiseen, mutta puhelimen saa onneks pois päältä ?).

Tällä hetkellä koitan vaan nauttia pienistä asioista, kuten siitä että saan pyykit kuivumaan ulos, ja siitä että meidän uudessa kodissa on sadesuihku. Mies jää torstaina kaiketi lomalle, joten sit lähdetään ehkä pienelle roadtripille jos napero ei aio syntyä ennen sitä. Pitää vaan suunnitella reitti siten että jos tositoimet alkaa, pääsee nopeesti kotiin ottamaan vauhtia tai johonkin synnytyssairaalaan, jos homma eteneekin vauhdilla ? saa nähdä päästäänkö kuitenkaan edes lähikauppaa pidemmälle, tänäänkin piti mennä leffaan mutta eipä taideta enää jaksaa ?

Juhannus meni kyl kivasti. Kovasti turvottaa ja välillä tuntuu pitkältä ajatella että vielä 2kk, mut sit toisaalta enää 2kk enkä kerkeä mitään tekemään ? mut fiiliksen mukaan . Yöt on alkaneet mennä huonoiksi vaan välillä unohdan et jotain asiaa ei voi tehdä koska oon raskaana. Sit huomaan vasta tehdessä tai homman jälkeen kun selkä huutaa hoosiannaa.

Jännittääkö kisu toi koko, että miten mahtuu jos oikein kasvaa? Vaan kyllä ne vissii sitäkin etukäteen arvioi.

Uskaltauduttiin käydä viettämässä juhannusta parin tunnin ajomatkan päässä, koska synnytyksen lähestymisestä ei ole ollut merkkejä ja lähistöllä olisi ollut synnytyssairaala? Mukava ja rento juhannus oli.

Tänään käytiin katsomassa uudelleen vauvan tarjonta. 2 viikkoa sitten vauva tosiaan käännettiin pää alaspäin, mutta oli siitä muutaman päivän päästä neuvolassa jälleen poikittain ja oli nytkin edelleen poikittain, mutta eri päin kuin neuvolassa. Vaikuttaa siis kovin liikkuvaiselta tyypiltä? Lääkäri päätti yrittää kääntämistä uudelleen. Joutui jonkin verran tekemään töitä enemmän kuin viimeksi, mutta sai kuitenkin kääntymään.
Välillä näillä viikoilla kääntämisen jälkeen käynnistetään synnytys, mutta mulla kohdunsuun tilanne on kuulemma vielä niin epäkypsä, että ei kannata ihan vielä. Perjantaina neuvolassa seuraava tilannetsekkaus ja sitten taas lähetettä eteenpäin, jos ei ole enää pää alaspäin. Käynnistysajan sain joka tapauksessa 2 viikon päähän, jos sitä ennen ei mitään tapahdu.
Painoarvio oli tänään 3,9 kiloa. Paino on mennyt koko ajan yläkäyrällä ja kaikki lääkärit ovat todenneet, että se on ihan loogista pituusgeenien perusteella. En ole itsekään osannut huolestua/pelästyä tuosta synnytyksen kannalta ja onhan tuossa arviossa myös aika iso virhemarginaali.

Kisu voin vaan kyllä uskoa, että jännittää. Epistomia oli itsellekin kauhu ja kun se ensimmäisestä tehtiin niin kyllä olin pettynyt synnytykseen. Toki se tehtiin vauvan sydänäänten vuoksi, että sinänsä ei olisi pitänyt edes harmittaa. Mutta mutta. Hyvin siitä on palauduttu ja nyt sain ohjeet, että sitäkin arpea kannattaa ennen tätä synnytystä ja muutenkin hoitaa ja hieroa. Eipä ollut kukaan aiemmin kertonut. Aina silloin tällöin muistankin näin tehdä ja voi olla vaikutusta, että ei sitten repeäisi paikat sen arven kireyden takia. Ja sen jälkeen olen mennyt ajatuksella, että olisi kiva kokeilla synnytyksessä lempeitä asioita ja välttää rajuja keinoja, mutta jos hoitohenkilökunta jotain suosittelee ja tekee niin ammattilaisina he tietävät paremmin. Vähän psyykannyt itseä, että ei kannata liian tarkkaan suunnitella. Mun takaraivossa siintää kuva, että haluaisin mahdollisimman luomu synnytyksen, mutta eihän musta siihen taida koskaan olla. Punktiossakin piti lisätä lääkkeitä kun oli niin tuskaisaa muutaman munasolun ottaminen.

Pidän peukkuja, että synnytys nyt käynnistyisi itsestään sulla ja Heinällä 🙂 jänniä aikoja!

Täällä ei vieläkään sen kummempia merkkejä, että napero syntyis joskus. Yöllä on hetken aikaa melko ikävää kipuilua alavatsalla tai lantionseudulla, mutta ei mitään sellasta mikä yltyis tai pitäis pidempään hereillä. Musta ei tunnu siltä että napero ois vielä laskeutunut sen enempää, eikä nyt liikkuessakaan oo ollut enää niin paljon niitä pistäviä kiputuntemuksia joiden takia joutuu hetkeksi pysähtymään. Jalkojen turvotus on vieläkin ikävää, mutta se tuntuu nyt rajoittuvan nilkkoihin ja jalkapöytiin kun viime viikolla oli myös säärissä pahimpina päivinä. Uutuutena on tullut ihan älytön väsymys ja yleisesti voimaton olo, toivon että se edes on joku synnytystä ennakoiva juttu eikä merkki kesäflunssasta tms. Mieli tuntuu myös vähän synkältä, mutta se varmaan johtuu siitä kun on liian kuuma mihinkään ja mies on vielä töissä ja joudun kuluttamaan päiväni lähinnä telkkarin seurana (toivottavasti ainakin).

Huomenna on neuvola, toivottavasti siellä tulis hyviä uutisia vauvan asemoitumisesta (vaikka aika korkeella tää maha ainakin vielä on).

Epäilyksistä huolimatta tunnistin kyllä supistuksen kun se tuli ?? oon juossut koko yön tunnin välein vessassa ja alavatsaa ja selkää on jomottanut koko yön, ja jokin aika sitten tuli eka supistus. Seuraava tuli vartin päästä, vaikka tuntuikin siltä että välissä oli 3 minuuttia ? saa nähdä onko tässä nyt tosi kyseessä (tuntuu siltä koska en haluu edes kuvitella kovempaa kipua) vai onko nää vasta harjotuskierros, mutta sen voin kyllä sanoa että jos nää meinaa jatkua niin oon kyllä sairaalassa ennen kymmentä, sen verran epämukavaa tää on. ?

Kiitos tsempeistä! Kyllä tässä niitä tarvitaankin ?

Oon nyt tunnin yrittänyt lepäillä, supistukset on muuttunut kovasti kipeiksi ja kohta lähdetään päivystykseen katsomaan onko kyse lapsivedestä (pitää ilmeisesti testata vaikka on kuinka ilmeistä ja supistaa). Vähän pelottaa että ne toteaa ettei kyse ookaan lapsivedestä ja lähettää kotiin ? mies ei saa tulla mukaan eikä ehkä osastollekaan, ennen kun synnytys on käynnissä, mutta ei kuulemma ”aio päästää mua yksin liikenteeseen” ? oon aika ihmeissäni että oon vielä kotona, mutta aika on kyllä mennyt nopeesti. Vielä kun sais paperille niitä synnytystoiveita (eli kaikki kivunlievitys, kiitos), oisin valmis lähtemään. En tosin tiedä onko sairaalakassissa vieläkään mulle vaatteita ?

Tsemppiä kisu! Mitä uutisia täällä. Alkoi heti jännittämään. ?

Meidän piemi tyttö syntyi 1.7. klo 22.59. Ehdin saada puolikkaan pudendaalin ja kun toista puolta oltiin laittamassa, pitikin yhtäkkiä ponnistaa ja pää kävi niin näytillä, ettei toista puolikasta enää uskallettu laittaa ? tyyppi syntyi lopulta tosi lyhyen ponnistusvaiheen jälkeen enkä voi uskoa että tein sen ?

Sain pieniä repeämiä, mutta ei tarvinnut episiotomiaa ja voin suhteellisen hyvin. Häppäreissä oli todennäköisesti suonikohjuja, ne nimittäin alkoi vuotaa vähän liiankin kanssa, mutta silti repeämät jäi yhteen asteeseen. Meillä oli kaks aivan huippukätilöä, vuoro kun vaihtui just sopivasti, ja mulle jäi ainakin tän hetkisen fiiliksen mukaam tästä tosi hyvä kokemus.

Pienellä on ihan sairaasti tukkaa, enkä vielä oo ihan käsittänyt että hän on täällä ja hän on meidän. Meidät jätettiin heti kolmisin perhehuoneeseen ja mies ja bebe näköjään saa nukuttua, mä en uskalla sulkea silmiä kun pelkään että tää olikin vaan unta.

En muuten kuulemma kertaakaan sanonut ääneen kätilön kuullen, etten pysty tähän. Muistan kyllä monesti ajatelleeni niin ja sanoneenikin niin ainakin miehelle, mutta muistan myös jossain vaiheessa ajatelleeni että tää on se hetki mistä Sabrina puhui ? lisäks sillon kun olin varma etten pysty enää mitenkään päin, roikuin ilokaasussa kun viimeisissä oljenkorressa maailmanlopun kynnyksellä eikä sillon voinut sanoa mitään ??

Kiitos kaikille ❤ on vieläkin ihan epätodellinen olo, ensinnäkin siitä että meillä on vauva ja toiseks siitä että meille annettiin huone mihin meidät vaan jätettiin kolmistaan ?

Vauva painoi 3664g, pituudeksi merkittiin 48cm mutta kätilö sanoi että se varmaan muuttuu kun hän ei tykkää venytellä vauvoja. Mitään muuta en tiedäkään ?

Synnytys oli kyllä tosi hyvä kokemus. Meille osui kaks tosi hyvää kätilöä, ensimmäinen oli meidän kanssa kymmeneen eli avautumisvaiheen loppuun ja oli tosi rauhoittava ja just sitä mitä tarvittiin siinä, ja toinen taas tuli sittwn kymmeneltä yövuoroon ja otti ohjat käsiin ja sai mut puskemaan vauvan maailmaan alle tunnissa. Ekankin kätilön kanssa ois varmaan onnistuttu, mutta en tiedä oisinko ollut niin rohkea ja tottelevainen ponnistusvaiheessa. Muutenkin jokainen kätilö joka on osunut kohdalle on ollut tosi huomioonottava, kertonut mitä tapahtuu ja pyytänyt aina lupaa koskea jne. Eilen täällä syntyi 27 vauvaa, mutta kätilö ei poistunut huoneesta muuta kun hakemaan meille ruokaa tai vauvalle jotain ranneketta tms, ja olo oli tosi turvallinen koko synnytyksen ajan.

Vielä ei oo sitä ylitsevuotavaa rakkautta näkynyt eikä äidinvaistot oo heränneet, mutta jos saisin vaikka nukuttua jossain vaiheessa, niin ehkä se siitä. Miehestä on kuoriutunut joku ihmeellinen vauvakuiskaaja, ainoo missä se ei osaa auttaa on imetysotteen löytyminen, mutta jos vauva itkee tai mitä vaan, mä oon aivan avuton mutta mies osaa hoitaa (imetysote ei suju multa eikä vauvaltakaan, eli ei voida laskea tätä miinukseksi ?)

Vauvalle oli jo melkein nimi valittuna, mutta nyt hän ei näytä meistä yhtään sen nimiseltä, vaan yhdeltä aiemmalta suosikilta. Hän on kyllä myös muuttunut tän vuorokauden aikanakin jo niin paljon, että täytyy katsoa vielä muutama päivä tai viikko keneltä hän alkaa näyttää ja käyttäytyä. Todella jännää tämmönen! Ainiin, hiuksia on niin paljon että tyypin luulis kasvattaneen niitä jo vuoden!

Onnea kisu ja koko teidän perhe ❤️❤️❤️

Hirveästi Onnea Kisulle ja perheelle! ?❤️ Olen ihan liikuttuneena täällä. Ja jännittää oma vuoro sitten kun se tulee. ?

Me oltiin keskiviikkona käymässä sairaalassa, kun en ollut varma tuleeko multa pieninä tippoina lapsivettä. Kauheasti alkoi jännittää kun soitin sinne, kun sanottiin että ota varmuuden vuoksi sairaalakassi mukaan, jos on vettä niin joudutaan käynnistämään. ?
Ei onneksi ollut lapsivettä, mutta makoilin puoli tuntia sydän ja liikekäyrillä. Vauva häiriintyi moisesta tutkimuksesta ja mylläsi niin että anturit vipatti mahan kohoillessa. ? Mulle tuli siinä makoillessa vissiin ensimmäinen supistus (?), oli puristava tunne joka sitten hiipui. Kätilö kokeili sitten, ja olen kuulema sormelle auki, kohdunkaulakanavaa jäljellä 1,5 cm. En tullut siinä kysyneeksi, että miten kauan voi olla näin, että paikat on vähän auki ennen kuin vauva syntyy. Kalvot olivat ehjät.
Lähdettiin kesälomareissulle kuitenkin mökille. Täältä ajaa reilun tunnin sairaalalle. Miehen vanhemmat tulee hakemaan täältä koiran ja meidän tavarat, jos tulisi lähtö.
Mulla on ollut vissiin jotain hormonimylläkkää päässä. Siellä sairaalassa mua meinasi alkaa itkettää kun kuulin pienen vauvan itkua jostain. Välillä myös pienten vauvojen kuvat alkaa liikuttaa. Ja välillä mies ärsyttää, ollaan oltu jotenkin etäisempiä nyt toisillemme, molemmat aika paljon omissa oloissaan. Nyt täällä mökilläkin käyttää aikaa vaan rapsuttelemalla huussista vanhoja maaleja pois. ? Unissa näen koko ajan jotain synnytykseen liittyvää.

Toinen yö ei mennyt ihan nappiin, vauvan verensokerit jäi vähän alhaisiksi yli 24-tuntiselle ja on jouduttu antamaan lisämaitoa. Naperolla on myös imuote hukassa (tai vika voi olla mun tisseissäkin) ja neiti on hieman laiskanpuoleinen syömään muutenkin, joten nyt mennään pelkällä luovutetulla rintamaidolla, kunnes oppii syömään kunnolla ja rauhottumaan myös rinnalle. Syöntitahtia piti myös tiivistää, kun söi pullostakin vähän nihkeästi, mutta kun vaihdettiin toisenlaiseen tuttiin, alkoi sekin onneksi sujua. Mun täytyy nyt aina lypsää rintoja sitten samalla kun mies tai hoitsu syöttää vauvaa, että maidonnousu ei hidastu (radi saattaa hidastaa tätä touhua, joten tää on nyt mun tärkein tehtävä).

Sain nukuttua tossa taas vähän ja nyt on tunteet noussut pintaan. Haluisin palata siihen synnytykseen, se oli nimittäin helppoa tähän uuteen elämään verrattuna ? tällä hetkellä lähinnä itken ja pelkään että vauva lakkaa hengittämästä jos suljen silmät, mutta se taitaa olla nyt sitä kuuluisaa äidinrakkautta joka tekee tuloaan. Oon myös alkanut kaivata huomiota itselleni, mutta mies on onneks senkin kanssa ajan tasalla.

Synnytys sujui tosiaan hyvin ja koen että mua todella kuunneltiin, mutta kun oli kyse mun tai vauvan hyvinvoinnista, kätilö oli kuitenkin ammattilainen ja teki päätökset. Olin toivonut että vältettäis puoli-istuvaa ponnistusasentoa koska en uskonut että saisin siinä hyvin vauhtia, mutta lopulta vauva sitten kuitenkin syntyi siinä neljällä ponnistuksella, kun jouduttiin sykkeen heikkenemisen takia siirtymään siihen. Tilanne parani kuitenkin pian ja siitä olisi voitu vaihtaa vielä kyljelle, mutta kätilö epäili että siinä olisi voitu joutua käyttämään lopulta imukuppia ja en olisi säästynyt episiotomialta, joten ei vaihdettu. Eipä tosin haittaa, ponnistusvaihe kesti nimittäin 9 minuuttia ja asennon vaihto olisi todennäköisesti pitkittänyt hommaa kun voimat olisi mennyt siihen.

Oon nyt saanut kaksi onnistunutta lypsämiskokemusta täällä ja vauvakin suostui jo toistamiseen syömään pullosta ihan reippaasti. Sokerit oli paremmat (normaalit, mutta ennen kotiutumista ja seurannan lopettamista tarvitaan kaiketi kolme peräkkäistä hyvää arvoa, joista viimeiseen meillä viimeksi tyssäsi) ja oon kyllä tosi kiitollinen sekä luovutetun rintamaidon olemassaolosta että mun oman maidonnousun ja imetyksen tukemisesta tässä tilanteessa. Vaikka välillä tuntuu niin avuttomalta, nää pari pientä onnistumista luo toivoa.

Kysymyksiä teille jotka olette synnyttäneet ?:
– Jos teillä oli tens-laite kotona käytössä, niin minkä merkkisiä ne olivat? Mietin, onko tuo tens laite.fi:n Elle-tens hyvä.
-Miten puolisonne tukivat teitä synnytyksessä? Yritän tässä miettiä minkälaista tukea toivon mieheltäni synnytyksessä. Ja miten tän keskustelun aloittaminenkin synnytyksestä tuntuu niin haastavalta. ?

Täällä alkaa olla jännittävät ajat edessä? Sain neuvolasta tälle päivälle lähetteen äitiyspolille, koska oli epäilys, että vauva on kääntynyt taas poikittain. Eivät nähneet enää järkeväksi lähteä kääntämään, ellei samantien olisi voinut puhkaista kalvoja ja käynnistää synnytystä. Tuo ei kuitenkaan ollut mahdollista, koska kohdunsuun tilanne on edelleen epäkypsä. Jos olisin ehdottomasti halunnut jäädä vielä odottamaan tilanteen kehittymistä loppuviikon ajan, niin se olisi ollut mahdollista. Mulla ei ole ollut koko aikana erityisiä toiveita synnytystavan suhteen ja painoarviokin oli jo yli 4 kiloa, joten lääkärin ehdotus sektiosta kuulosti itsestäkin järkevältä. Sain ajan jo huomiselle? Tosin pitää varautua siihen, että jos tuota ennen tulee kiireellisiä päivystystapauksia, niin mä olen jonossa se, jonka aikaa siirretään. Keskiviikkoa pidemmälle ei kuitenkaan pitäisi siirtyä.
Illaksi onkin sitten riittänyt kaikenlaista valmistelupuuhaa ja sairaalakassin sisältöäkin on pitänyt vielä täydentää?

Jännittävää! Kovasti tsemppiä heinä ❤️

Voi Kisu, muistan esikoisen kohdalta tuon, että jäi olo, ettei mitään opasta ohjeineen sen pienen hoitamiseen annettu. Eikä kyllä annettukkaan, neuvoivat kyllä synnärillä sen mitä itse tajusi kysyä, mutta kun oli itse vielä ihan puulla päähän lyöty koko synnytyksestä, niin ei siinä aivot rekisteröineet yhtään mitään ? olin silloin vielä tytön kanssa täysin kahdestaan, eikä tukiverkkoa ollut, niin se oli vaan kaiken opettelemista, mutta hyvin selvittiin hengissä molemmat ? neuvolasta kannattaa kysellä kaikki mahdollinen, sen takia siellä ovat! Ja koita olla stressaamatta imetyksen kanssa ❤️kun itse panikoit ja jännität, niin vauva vaistoaa sen ja sitten ei onnistu senkään vertaa. Rauhassa vaan ja omalla painollaan ❤️

Mulla vaan väsymys jatkuu ja aivot on niin puolitehoilla, että laskujen maksun annoin miehen tehtäväks, kun itellä ei ymmärrys riitä, eikä muisti. Unohdin eilisen neuvola-ajankin ? nyt sit verikokeisiin, jos kilppariarvot selittäis tätä väsymystä!

Täällä tulee kaikilla niin paljon ihania vauva uutisia, että ei malttais enää yhtään odottaa omia tuhisioita kainaloon ❤️

Niin paljon kysymyksiä, että vastaan tänne jonon jatkoksi. Meillä oli neuvolasta kätilö käymässä aamulla ja sain uuden imetysasennon siitä palkaksi, lisäksi ohjeen pumpata omaa maitoa lisämaidoksi (sairaalassa annettiin korviketta eikä puhuttu mitään että pitäis itse pumpata lisämaito). Kätilö järkkäs myös imetysneuvonta-ajan itselleen tälle viikolle, kun sairaalaan ois päässyt vasta ens viikon puolivälissä. On niin eri olo kun sai oikeesti kunnon opastuksen ja huoli liiasta maidonnoususta pumppauksen avulla torpattiin. Tissit oli aamulla kun vesimelonit ja oli tosi vaikee saada vauvalle mitään haukattavaa, kun käsin lypsämällä pehmenemiseen menee ihan kauhean pitkään. Aiotaan vauvan kansss kirjoittaa kätilölle kiitoskortti opastuskäynnille, ollaan molemmat niin tyytyväisiä ja onnellisia ?
Sain myös käskyn hankkia rintakumi, jonka metsästäminen olikin sitten pieni operaatio, ja vaikka sairaalassa se oli puolet ajasta vaan rintaraivon aiheuttaja, se auttoi nyt heti, ja hetken päästä jätettiin se välistä pois ja silti meillä oli mukavaa. Pullohommat menee meillä nyt tissin jälkkärinä tarvittaessa, mutta ainakin nyt ja päivällä vauva nukahti jo kesken pääruoan ? niin ja meillä siis tosiaan ongelmana vauvan kapea imuote, vähäinen kiinnostus syömiseen ylipäätään, mun valtavat tissit ja hyvin arat rinnanpäät. Sekä tietty se ettei löydetä yhteistä asentoa kovin helposti. Mutta onneks tosiaan on neuvola, imetysohjaus ja Imetyksen tuki ry jne, ilman niitä ois varmaan jouduttu jo luovuttamaan. Mulla ei oo koskaan ollut mitään vahvaa imetysintohimoa enkä osaa esim sanoa miksi haluan (tai haluanko itse asiassa) imettää, mutta ois se varmaan tuntunut pahalta jos ois pitänyt luovuttaa. Kiva kuitenkin että sujuu jo paremmin, kyllä me vielä vauvan kanssa opitaan ?

Mieli on noin tuhat kertaa parempi kun eilen, väsymys kyllä pistää tiuskimaan miehelle vähän liikaa, mutta tänään tajuttiin mennä nukkumaan keskellä päivää. Kyllä sekin tästä, päivä kerrallaan. Käytiin myös vaunulenkillä tutussa kahvilassa ja kirjastossa ja se oli ihanaa. Illalla vois tehdä ehkä uuden retken jos jaksaa pukea vauvalle vaatteet ?

Fyysisesti olo on ihan ok, tikit on tänään ollut vähän kipeet kun on joutunut istumaan enemmän ja en oo kohdun takia enää muistanut ottaa särkylääkettä. Oon siis tähän asti ottanut lääkkeet säännöllisesti kun kohtu on ollut vielä vähän arka, joten en oo tota alakertaa joutunut edes miettimään. Kätilö paineli aamulla myös kohdun siinä samalla käynnillä ja syykin arkuuteen selvisi, oli ilmeisesti jäänyt jotain kalvonriekaleita vielä kytemään. Sen jälkeen kohtu ei oo ollut enää yhtään kipeä, edes imettäessä, joten toivottavasti se oli nyt siinä. Omaa nälkää ei kyllä vieläkään muista ja syöminen on tosi hankalaa kun mitään ei oikein tee mieli eikä jaksa edes leipää ottaa, mutta senkin suhteen menee jo paremmin kun eilen.

Nyt vois ottaa nokoset ?

Kiitos kaikille tsempeistä! Päästiin sektioon eilen iltapäivällä, mutta itselläni tulee leikkauksista aina sen verran huono olo, että eilen illalla en jaksanut kirjoittaa kuin pari tekstiviestiä.

Täällä kaikki hyvin. Poika on vielä lastenosastolla, koska kesti vähän normaalia kauemmin saada hänet kohdusta ulos (asento ja koko vaikuttivat), niin sykettä ja happisaturaatiota on seurattu yön yli. Luultavasti hän pääsee kuitenkin kohta tänne huoneeseen, kun tässä saadaan ensin kokeiltua myös se, että pystyn olemaan itse ylhäällä.
Poikaa käytettiin lyhyesti illalla täällä, jotta pääsin näkemään hänet muutenkin kuin kuvien ja videoiden välityksellä ja pitämään hetken sylissä?
Etukäteen tehty kokoarvio piti hyvin paikkansa eli hän on reilu 4 kiloinen ja pitkä (54 cm).

Onnea Heinä ❤️❤️

Meikäläiselle soitettiin tänään äitipolilta, että haluaisinko tulla tänään käynnille, jossa ultrataan ja arvioidaan vauvan kokoa. Tämä oli varmasti jonkun peruutusaika, kun näin ekstempore soitettiin. :’D Seuraavat vapaat ajat olisi olleet sitten lasketun ajan jälkeen. No, mehän ilomielin mentiin. Vauva painaa 3,4 kg, eikä ole tarvetta käynnistää, vaan saa mennä loppuun asti jos on mennäkseen.

Mimsqulla ei oo enää siellä myöskään kauaa aikaa jäljellä! ??

Meillä oli kans tänään kotrolliultra Helsingissä ja kaikki näytti olevan hyvin. Ei ollut mitään ylimääräisiä tai liian vähäisiä virtauksia missään ja molemmat kasvaa omilla käyrillään, vaikkakin alakäyrällä ja vähän sen alla ja superpieninä. ❤️?

Seuraavat 2 ultraa onkin nyt sikiötutkimusyksikön sijaan äitiyspolilla täällä Jyväskylässä ja vasta rv 30 kontrolli Helsingissä. Lisäks vielä ultrien välit pidennettiin 2 viikkoon. Ihan superihanaa, että vauvoilla kaikki niin mallillaan, että pystyttiin jo pidentämään seurantaväliä. Toisaalta taas meinannut alkaa iskeä paniikki, että täällä kun ei ole osaamista mitä Helsingissä on ja täällä jo kämmätty kerran, niin että nyt pitäisi sit vaan luottaa siihen, että 6 viikkoa oltaisiin tarpeeksi hyvässä hoidossa ?? Ja pakkohan se siis on luottaa, mutta ei oo kyllä nyt helppoa.

Mulla on tavotteena saada vkl:n aikana itsestäni sen verran irti, et saisin vauvojen huoneen tapetoitua ja maalattua ja siihen kuntoon, et voisin alkaa kasata pinnasänkyjä ja ostaa sinne mattoa, verhoa ym. Sisustustavaraa plus tietty vielä kaikki vauvojen tarvikkeet. Ihana päästä sisustamaan huonetta ? Tänään haettiin myös lastentarvikkeelta Helsingin reissulla tuplavaunut ja kaukalot, niin isoimmat hankinnat alkaa olla tehty! ? Oon tosi huono tilailemaan netistä mitään, niin pitäis varmaan tehdä vaan shoppailureissu Helsinkiin, kun siellä kauppoja vähän enemmän, niin sais kaiken lopunkin tarvittavan kerralla ?

Meillä piti olla tänään imetysohjaus, mutta se peruttiin just kun oltiin lähdössä. Saatiin onneks aika neuvolaan, koska meidän on pitänyt herätellä tyyppiä syömään 3 tunnin välein ja koko syömisoperaatio herättelyineen ja pumppauksineen vei aina vähintään tunnin, yleensä puoltoista, ja käytännössä meidän nukkumisikkuna oli maksimissaan ton 1,5h. Nyt saatiin lupa vähän löysätä, tosin 4 tunnin välein vähintään pitää herätä syömään. Toivotaan erityisesti, että herättelyoperaatiot jäis nyt historiaan, jos vauva sais alkaa syödä enemmän oman nälän mukaan.

Vauva on kyllä maailman ihanin, vaikka meillä onkin ollut tämä alku vähän turhan täynnä haasteita. Tänään nukuttiin koko perhe päivällä yhteiset nokoset ja nyt koitetaan keskittyä vaan meihin kolmeen.

Kiitos kaikille onnitteluista❤️

Täällä ollaan nyt 2 päivää harjoiteltu uusia juttuja ja tänään päästiin jo kotiin. Täällä siis asiat hyvin. Toki esim. imettämisen kanssa on vielä haasteita, mutta pienin askelin eteenpäin. Samoin yöunet on ollut aika lyhyitä pätkiä, kun välillä tuntuu, ettei uskalla nukahtaa, vaan pitää vahtia, että vauvalla on kaikki hyvin. Lisäksi vauva valvoo jonkin verran aamuyöstä samoihin aikoihin kuin valvotti mua yöllä viimeisinä viikkoina vatsassa. Päivällä olen saanut kuitenkin jonkin verran nukuttua.

Kun mun on pitänyt tosiaan nyt lypsää rintoja että maitoa alkaisi tulemaan, niin voinkohan käyttää siihen hommaan sähkökäyttöistä rintapumppua? En löydä netistä oikein tietoa rintapumpun käytöstä raskaana ollessa. Vielä en ole saanut mitään tulemaan. :’D
Ensi viikolla mulla on neuvola, mutta siellä on taas eri sijainen kun viimeksi, niin en tiedä onko heillä sillä tavalla tietoa.

Täällä kaikki ihan samalla mallillaan, ei ole tullut mitään pikkareihin enää koko päivänä. ?

Muistatteko, minkälaisia lisämaitomääriä teillä oli tässä vajaassa/noin viikon iässä? Täällä tuntuu, että nuo sairaalasta saadut määrät maitoa ei ihan riitä. Varmistin, että enemmänkin voidaan antaa ja käytännössä liikaa ei voida antaa, mutta mietin lähinnä, minkälaisia määriä muut ovat antaneet.

Mä en saanut neuvolasta etukäteen mitään ohjeistusta lypsämisestä, vaan vasta sairaalsssa ohjeistettiin. Ekoilla kerroilla sain vain ihan tosi pieniä määriä lusikan kautta ruiskuun ja ne sitten vietiin pojalle lastenosastolle.

Kiva lukea teidän kuulumisia, vaikka itsellä vähän kirjoittelut jäänyt, kun tuntuu, että päivät menee niin vauhdilla.
Vauvalla on lähtenyt paino hyvin nousuun sairaalasta kotiutumisen jälkeen ja imetyskin on alkanut nyt onnistua ok parin päivän ajan. Me mennään edelleen sillä ohjeella, että syötetään vähintään 3 tunnin välein. Maanantaina täytyy kysellä neuvolassa, miten sitten jatkossa. Unet jää vähän lyhyiksi pätkiksi näin, mutta onneksi saadaan hyvin unta myös päivällä.

Nyt on multakin lähtenyt ihan varmasti lapsivettä tulemaan. Nousin tuolilta, ja tuntui, että jotain holahti. Soitin siitä sitten hyvin äkkiä sairaalaan, ja sieltä kehotettiin seuraamaan tilannetta ja soittamaan 19-20 välillä uudestaan. Viimeistään huomisaamuna pitäisi vissiin mennä ihmettelemään tilanneta paikan päälle. Juuri kun lopetin puhelun, vettä alkoi tulemaan enemmän, ja mulla ei ole enää epäilystäkään etteikö olisi lapsivettä. Supistuksia tai muitakaan kipuja ei ole ilmaantunut, ja vauva liikkuu hyvin. Täällä istun ja ihmettelen että mitäs sitä nyt sitten kävisi tekemään. 😀 Yöllä on ollut pieniä supistuksia.

Joo päivittelen tilannetta. Mä olen itse syntynyt niin kanssa, että äidiltä meni ensin lapsivedet. He lähtivät kolmelta iltapäivällä silloin sairaalaan, ja mä synnyin klo 20.30 jälkeen. 😀

Tsemppiä Minsqu! Mä oon ollu naikkarilla käynnistyksessä nyt torstaista lähtien ? nyt alkaa ehkä vihdoin jotain tapahtuu, tai ollut joitain tunteja säännöllisiä supistuksia ja kalvot päästään tänään ehkä vihdoin puhkomaan. Sulla etenee varmasti nopeammin kun on vedet menny.

Vaadin ite siis käynnistyksen to kun olin tullut ke yöllä liikehälylle ja vauva ei kahdessa eri ultrauksessa liikkunut juuri lainkaan, vaikka syke yms oli ok ja oon kyllä edelleen tyytyväinen tähän päätökseen, vaikka tässä kestääkin ja oon kärsiny kaks kertaa ballonkin kanssa yms. En ois mitenkään voinu olla kotona rauhassa kun vauva liikkuu edelleen melko vaisusti aiempaan verrattuna.

Mutta tuun päivittelee viimeistään ku toinen syntyy, toiv ei menis enää montaa päivää ??

Täällähän on tapahtunut! Tsemppiä Minsqu ja Taika!??❤️

Olen nyt ollut täällä sairaalassa klo 14 asti. Mulle on kaksi kertaa annettu oisko ollut cyclotet(?) ja kohta tulee kolmas annos. Lähdettiin toisen annoksen jälkeen ulkosalle reippaasti kävelemään, ja nyt onneksi joitakin pieniä supistuksia tullut vähän useammin. Mutta maltillinen tilanne täällä päällä. ? Meillä on vaan aika tylsää täällä sairaalassa.

Huh mikä päivä. Vauva nukkui yöllä tosi pitkät unet (ekalle syötölle ilmeisesti heräteltiin, tokalle heräs kuitenkin jo itse) ja käytännössä saatiin nukkua yhdellä herätyksellä täydet unet. Olin vähän huolissani siksi että ehtiikö tyyppi syödä tänään sitä kahdeksaa kertaa, mutta herättyään joskus iltapäivällä hän ei muuta oo tehnytkään kun ollut kiinni telakassa ? Multa tulee sen verran hyvin maitoa, että tissit vähän suihkuaa ja vauvalle tulee ilmeisesti masukupruja aika paljon, joten huudoksi menee helposti ja jouduin tänään syöttämään myös puistonpenkillä, kun yhtäkkiä kesken vaunulenkin hän ei ollut koskaan saanut maitoa. Ja niihin masukipuihin pieni kaipaa tissiä avuksi, mutta sehän vaan pahentaa tilannetta ? ekaa kertaa olikin tänään huoli siitä, että vauvaa ei saa nukkumaan, kun tähän asti herättely on ollut haasteena. Onneks kuitenkin toinen rauhoittui lopulta (tissille, kuinkas muutenkaan) ja on nyt vetänyt sikeitä pari tuntia.

Mulla on vähän huolta masennuksesta, mies huomautti yks päivä että mulla täyttyy 8/10 oireesta ja tottahan se on. Tää havainto on onneks auttanut mua selviämään arjesta, kun tiedän että vika ei välttämättä ookaan mussa. Nyt siis eniten huolettaa se, että jos tää tosiaan on synnytyksen jälkeistä masennusta, miten se vaikuttaa mun ja vauvan kiintymyssuhteeseen ja sellaiseen. Ajattelin laittaa jo tänään neuvolaan viestin, jos pääsisin juttelemaan jonkun kanssa ja saisin tän homman hallintaan ennen kun se nielaisee mut kokonaisena.

Heinä, mitenkäs teillä menee syöttöaikataulujen kanssa (vai selviskö jatko vasta ens viikolla)? Me saatiin tosiaan nyt keskiviikkona lupa vauvantahtiseen ruokarytmiin ja sitä ennen jo saatiin pidentää syöttövälejä 4 tuntiin (mitä ei kyllä taidettu päästä koskaan kokeilemaan) ja kaikki on helpompaa kun ei tarvii kello kädessä olla syöttämässä. Toivottavasti tekin siis pääsette pian hölläämään ❤

Sabrina, miten uskallat nukkua vauva vieressä? Kysyn ihan vilpittömästi neuvoa, imetyksen tuen sivuilla muun muassa suositellaan perhepetiä ja saatiin neuvolasta imetyksen tukemiseksi vinkki kokeilla, mutta pelkään kääntyväni vauvan päälle jos nukutaan samassa sängyssä ja sitten mä en siis nuku. Pelottiko suakin alkuun? Joskus nuorempana ajattelin että sitten kun meillä on lapsia, nukutaan kyllä ehdottomasti perhepedissä, mutta nyt en uskalla ja koen välillä syyllisyyttä siitä että vauva pitää siirtää aina omaan sivuvaunuunsa että mä saisin nukkua. Kaikki vinkit pedin järjestämisestä ja mielen rauhoittamisesta ja nukkumisasennoista on siis tervetulleita! Huoh, raskasta tämä vanhemmuus.

Meidän tyyppi muuten painaa varmaan jo yli 4kg (neuvolassa torstaina 3880g), ainakin kun omalla vaa’alla punnailen ensin mut ja vauvan ja sitten itseni ilman vauvaa, niin lopputulema on ollut nyt 4,2kg (vaipassa tosin ja ehkä maha täynnä). Olkavarret on vähän koetuksella, mutta toisaalta saanpahan viimein hyvän käsitreenin ?

Meille syntyi hellyyttävä ja kovaäänisesti jutteleva poika tänään klo 2.12 ? Kaikki on hyvin, hän oli syntymän jälkeen hetken jossain huoneessa käymässä, missä avattiin keuhkoja, kun oli vähän räkäinen. Pienellä on imemisasiat vielä hukassa, höyryää niin paljon menemään joka paikkaan. ? Nyt hän on nukkunut hyvän tovin, ja tunnin päästä yritän taas imettää. ? Olen todella väsynyt, hengästynyt, mutta onnellinen ja helpottunut. ?

Ihanaa, onnea Minsqu ja koko perhe❤️

Täällä paino oli noussut 100 g yli syntymäpainon ja saatiin lupa alkaa syöttämään sen mukaan, kun vauva vaikuttaa nälkäiseltä. Mulla ei vieläkään tule maitoa ihan hurjasti, joten edelleen osa annetaan korvikkeena. Nyt kokeillaan muutama päivä teholypsämistä, jos se auttaisi. Pientä haastetta imettämisessä aiheuttaa myös se, että vauvan imeminen tahtoo vähän sattua. Imetysohjaukseen erikoistunut terkkari katsoi, että vauvalla on kielessä edelleen kireyttä, vaikka sairaalassa katkaistiin ekana päivänä kielijänne ja tuo luultavasti vaikuttaa asiaan. Varasin ajan yksityiselle lääkärille, niin käydään katsomassa, pitääkö sille tehdä vielä jotakin.

Meille syntyi myös poika samana syntymäpäivällä kun Minsqulle eli 19.7 aamuyöllä 4.30 maissa. Poika oli 3100g ja 50 cm pitkä. Synnytys eteni melko vauhdilla kalvojen puhkaisun jälkeen. Meillä oli ihana kätilö ja sain paljon erilaisia lääkkeitä, mihin oon tyytyväinen vaikkei kaikkea kipua vieneetkään.

Tänään päästään todnäk jo kotiin harjoittelemaan uutta arkea. Poitsu On löytänyt nyt tissin ilon ja viihtyy hyvin rinnalla ja haluaa nukkuakin lähellä. Kotona yritetään nukuttaa varmasti enemmän omaan sänkyyn. On oltu niin väsyneitä pitkän käynnistyksen jälkeen et ollaan miehen kanssa nukuttu kuin tukit vaikka vauva nukkunut välissä.

Tsemppiä erityisesti Kisulle Ja toki teille muillekin omiin arkiin❤️

Onnea kaikki uudet perheet ❤️❤️

Nyt ois taas kysymys kokeneemmille: Mulla on suihkutissit ja vauvalla siksi mahanpuruja. Oon saanut ohjeeksi tyhjentää tissejä vähän ennen syöttöä, että pahin suihkuaminen menee ohi ja maitoa tulis hieman maltillisemmin. Sain myös ohjeeksi tänään aloittaa samasta rinnasta peräkkäisillä syötöillä, ettei rinnat aina ehdi täyttyä. Mutta toinen rintahan tietysti pingottaa sitten ja nyt mietin että luuleeko rinta että maitoa tarvitaan lisää jos tyhjennän sitä käsin? Mulla on nimittäin jo ihan muhkuroita sillä puolella joka lepäili ja koko tissiä pakottaa, mutta en haluu enää yhtään lisää maitoa ennen kun saan jonkun avun tähän suihkuamiseen ? pumppaaminen oli vihonviimeistä ja nyt mietin oonko tehnyt vaan hallaa tälle tilanteelle kun oon tyhjentänyt molempia rintoja ennen syöttöä ja syöttänyt yleensä vaan toisesta. Help!

Lisäyksenä vielä se, että aion tiedustella kyllä asiaa huomenna neuvolasta ja/tai imetyksen tuen chatista, mutta siihen asti kaipaan vertaistukea ja mututietoa tätä vauvanruokaa aiemminkin tehneiltä äideiltä.

PS. Myös kaikki masukipua ja ilmavaivoja itkevän vauvan rauhoittelukeinot ois tervetulleita, mä saan lapsen rauhtoittumaan vaan tissille (mistä hän sitten syö liikaa kun ei erota ilmavaivoja nälästä ja sitten tulee uudestaan masukipuja) ja mies kävelemällä ympäri asuntoa vauva tietyssä asennossa sylissä, mutta ei varmasti oo kokeiltu kaikkea. (Oon yllättynyt siitä miten vähän mua häiritsee vauvan itku itsessään, mutta sitä en kestä kun toisella on paha olla ??)

Mä kävin eilen taas viikottaisessa ultrassa ja siellä näytti siltä, että toisella pojalla olis kasvu pysähtynyt kokonaan ja toisella tullut vain 50g/viikko painoa. Painavat nyt siis sellaiset 700-800g. Perjantaina on nyt sit kontrolli, että näkee onko minkäverran mittavirhettä ja että kasvaisivatko kuitenkin vielä. Ei tässä paljoa sitten ehtinyt huolesta luopumaan, mutta onneks tiheät seurannat jatkuu!

Lääkärin mukaan sektio voi tulla jo rv32, kun vesikalvo oli mennyt rikki, mutta jos kasvua ei tule lisää, niin jo aiemminkin ? toivon kyllä, että saisivat kasvaa vielä mahdollisimman isoiks, eika jouduttais kuukausikaupalla sairaalassa olemaan, vaikka tää raskaana olo alkaiskin jo riittää ? onneks isoimmat hankinnat on tehty, niin ei tarvii panikoida sit niitä, jos tilanne tästä muuttuu nopeasti!

Kesälomaakaan ei olis enää kuin ens viikko jäljellä. Olis kyllä kiva lähteä töihin, mutta saa nähdä miten tän voinnin kanssa menee, kun muuten on ihan hyvä olo, ei supistele juurikaan, eikä oo liitoskipuja, mutta väsymys on aika musertavaa, eikä ilman päiväunia päivistä tuu mitään. Jos töissä olis sänky, missä ottaa välillä päikkärit, niin sit ei olis mitään hätää ?

Hei kaikki! Olen jonkin aikaa sivusta seurannut tätä puolta ja on ollut ihana nähdä onnistumisia, onnea vielä kaikille pienille perheille! ❤

Täällä plussattu 26.6, oli viimeinen blasto pakkasessa ekasta ivf kierroksesta. Varhaisultrassa käyty viime viikolla, pieni toukka siellä oli ja sydän sykki❤ Silloin siirron mukaan viikkoja 6+3, mutta ultraaja sai 6+1 mitat. Kuitenkin muutaman päivän heitto ilmeisesti ihan normaalia, kun noin alussa voi tulla mittavirheitä. Onko muilla ollut varhaisultrassa pientä heittoa? Oireita on ollut, tissit arkana, pahoinvointia ja väsyttää. Pahin oksentelu oli pari viikkoa sitten, nyt vähän laantunut mikä tietty on säikäyttänyt että onko kaikki hyvin.. Etova olo kuitenkin jatkunut ja saanut käydä yökkimässä edelleen. Nyt menossa rv 7+5. Mun oli pakko tilata doppleri, jos sitä kokeilisi vähän myöhemmin. Jotenkin epäuskoinen olo ton varhaisultran jälkeen ja km pelko on läsnä.. Tosi paljon analysoin oireita ja niiden vahvuuksia, ja oon ihan paskat housussa jos joku päivä onkin ”helpompi” voinnin kannalta kuin edellinen?

Meillä on ollut pioni mun mielestä 2 päivää pienempi kaikissa ultrissa ja nyt mennään rv 34, joten en usko että on mitään syytä huoleen sen suhteen. Tervetuloa mukaan ja toivottavasti pysyt loppuun asti ❤️

Pioni, ihana uutinen ja täysin tuoreessa muistissa nuo samat pelot. Meille tehtiin siirto 7.5 ja nyt ollaan menossa viikolla 13+3. Varhaisultrassa oli sama, että lääkäri sai mitaksi 6+3 oikea olisi ollut 6+5.. Nyt kävin sitten niskaturvotusultrassa ja siellä koko oli juuri oikea eli 12+5/12+6. Joten huoli hetkeksi helpottui. Luulisin, että sinunkin tilanteessa käy samalla tavalla.:) Ne on pitkiä viikkoja odotella varhaisultran jälkeen seuraavaa.. On tämä raskauden alku erittäin jännittää ja raskasta aikaa. Minullakin väsymys helpotti noin 10 viikolla ja oikeastaan muutkin oireet, silti kaikki vaikutti olevan hyvin ultrassa.

Onnea täällä kaikille, jotka olette jo saaneet pienet vauvat syliin <3

Onnea Aurinko hyvistä ultra kuulumisista! ❤ On kyllä pitkä aika varhaisultran jälkeen odotella uutta ultraa, täytyy katsoa jos alkaa liikaa mietityttään että käviskö vielä yksityisellä ultrassa. Onneksi oireita on, aamuisin saa pönttöä halailla ja hyvin harvat ruuat maistuu. Normaalisti syön kun hevonen ja tyyliin mitä vaan?

Hohhoijaa, luulis että jossain menis raja näille pienillekin vastoinkäymisille ? mulla jälkivuoto oli jo lähes hiipunut ja nyt se runsastui uudestaan sen verran, että piti soitella jo päivystykseen että pitääkö huolestua. Tällä hetkellä saan vielä seurata tilannetta, mutta jos ei oo alkanut taas hiipua viimeistään maanantaina, pitää soitella uudestaan ja käydä varmistamassa ettei kohtuun oo jäänyt jotain kalvonriekaleita. Toistaiseksi ei kuitenkaan oo mitään kohtutulehduksen oireita, keskenmenon jälkeen olin tosi kipee heti ja uskon että tunnistaisin kyllä oireet sen kokemuksen perusteella, mutta pelkästään jo tarkastuksessa käynti olis tosi tylsää kun siihen menee sitten se päivä.

Imetyksen suhteen menee jo vähän paremmin, vaikka viimeks vahingossa suihkutin maitoa vauvan naamalle, omaan syliin ja myös miehen päälle. Bebeltä pyysin anteeks, mutta miehen ja mun osa on vaan kestää tää kohtalo (mies oli siis apuna, koska tarttin molemmat kädet vauvan ja tissin hallintaan, mutta jonkun piti painaa vapaan rinnan nännistä että heruminen vähän hidastuis). ?

Mitenkäs teillä muilla menee? Joko vauvalla on nimi? Meillä on etunimi tiedossa, mutta toinen ja mahdollinen kolmas nimi vielä mysteeri. Nimijuhlia on suunniteltu elokuun loppuun, mutta tätä menoa tyypillä ei oo kyllä vielä nimeä siinä vaiheessa ??

En ole hetkeen tänne kirjoitellutkaan, mutta meillä on kaikki tosi hyvin! ?? Kerron enemmän kun jaksan, arki on nyt hieman kiireistä. ?

Kiitos vielä kaikille onnitteluista? täällä arki on lähtenyt kivasti rullaamaan, on jaksettu ottaa vieraita vastaan ja vähän liikkua kodin ulkopuolellakin jo, käytiin jopa viikonloppuna ystävien häissä piipahtamassa ?? vauvan kanssa imetys on sujunut onneksi hyvin. Pienellä oli bilirubiini koholla viime viikolla ja käytiin yhteensä kolme kertaa seurantakäynneillä sairaalassa, nyt arvo laskussa ja syntymäpaino saavutettu niin ei tartte enää herättää syömään 3h välein vaan vauvantahtisesti syödään, viime yönä sain 5,5h unipätkän ?? Oma epparihaava on vielä kipeä, mutta kätilön mukaan paranemassa ja sain puudutusgeeliä siihen sairaalasta niin helpottaa!

Pienille paljon onnea plussasta ?? ja kiva lueskella teidän muidenkin kuulumisia täällä ? aikamoisia supermamoja täällä!

Meidän pieni on tänään 4 viikkoa vanha ja hän on kasvanut ihan hirmuisesti. Käytiin aamulla lääkärintarkastuksessa neuvolassa ja lääkäri sanoi että hän on oikein hieno tyttö ? painoa on tullut 700Og eli hän painaa nyt 4,3kg ja pituuttakin on jo melkein 54cm ? meidän oma terkkari on kanssa palannut lomalta ja se oli ihanaa, tuntuu että ei tartte selittää kaikkea alusta alkaen vaan hän ymmärtää meidän huolia vähemmästäkin ja osaa vastata myös niin ettei mikään jää epäselväksi.

Natiaisella oli tossa pari päivää joku massakausi, tyyppi söi 1,5-2,5 tunnin välein yötä myöten. Oltiin jo eilen ihan lopussa mutta viime yönä hän palasi onneks meille sopivampaan rytmiin ja söi neljän tunnin välein. Piti tosin herätä aamulla neuvolaan, joten unet jäi vähiin päikkäreistä huolimatta ? nyt oonkin menossa nukkumaan, jos nappula vaan nukkuis hetken vielä että ehtis vähän torkahtaa itekin ?

Mites muilla menee odottelu- tai vauva-arki?

Hei, ehkä uskallan nyt liittyä tälle puolelle. Kävin tänään ekassa viralllisessa ultrassa (12+5), missä kaikki oli hyvin. Kyydissä on oikein heiluva ja pomppiva kaveri 😀 Mulla on ollut tosi vähän oireita, mitä nyt kamala väsymys, joten oli ihana nähdä että kyytiläinen voi hyvin on yhä matkassa. Vielä ei ole tullut veritestin ja niskaturvotuksen yhteistulosta, mitä tässä vielä jännitetään.

Onnea Lumme!❤️

Olisi kyllä kiva lukea ja kirjoitella täällä kuulumisia jatkossakin. Viime viikkoina kirjoittelut on itsellä jäänyt, mutta kunhan tässä arki taas sujuu, niin tulee varmaan enemmän aktivoiduttua. Itsellä oli tuossa viikon ajan asentohuimausta ja hartiat jumissa, niin jäi ihan kaikki ylimääräinen pois ja päivät meni levätessä. Kun toivuin itse tuosta, niin oli vuorossa pojan kireän kielijänteen leikkaus. Tuon jälkeen ekoina öinä unet jäi vähän vähiin, kun poika pyöri aika paljon sängyssä, maiskutteli kieltään ja halusi syödä usein. Viime yö oli onneksi jo parempi? Nyt sitten yritetään hoitaa tuota kielijännettä ja lisäksi on varattuna aika imetysohjaajalle ja fysioterapeutille.

Muuten täällä menee hyvin. Poika kasvaa ja kehittyy vauhdilla. Nyt 4 viikon iässä paino oli 4,7 kg (syntyessä 4,1 kg).

En ole tähän mennessä uskaltanut edes ajatella, että meille tulee vauva. Niin kauan asiaa on toivonut ja niin monesti pettynyt, että yhä on vaikea uskoa, että kaikki menisi lopulta hyvin.

Eilen kuitenkin kävin katsomassa mitä vauvan tavaroita löytyy (miehen lapsen vanhoja) varastosta, mutta sulloin ne sen jälkeen vielä varaston perukoille. Ehkä sitten rakenneultran jälkeen.

Kellä muuten on seuraavana laskettuaika? Aamu?

Mä en oo vieläkään uskaltanut tänne mitään kirjoitella, mutta josko nyt Lummen kaveriksi! Mulla viikkoja nyt kasassa 16+3, laskettu aika on tammikuussa. Vasta nyt on alkanut olla sellainen olo että meille oikeasti olisi tulossa vauva. Mun raskaus on ollut tosi helppo ja se on omalta osaltaan myös lisännyt jännitystä, että onkohan kaikki kuitenkin kunnossa. Toistaiseksi kuitenkin pitäisi olla, mutta hämmentävä olotila kun toisinaan melkein unohtaa olevansa raskaana.

Kiva kun liityit seuraan sapelihammastiikeri 🙂 Itsekin olen monesti toivonut huonoa oloa, että tietäisi olevansa raskaana 😀 Vaikka pitäisi nauttia siitä, että on ollut niin hyvä olo. Väsynyt kyllä olen ollut. Meillä on aika lähellä lasketut ajat kun mulla on tänään 13+2. Ultrien välit tuntuu niin pitkiltä. En tiedä pystynkö odottaa 8 viikko rakenneultraan. Varsinkin kun tuntuu, että oireet vain vähenevät näin tokalla kolmanneksella.

Paljon onnea ja tervetuloa Lumme ja Sapelihammastiikeri ❤️ Muistan niin hyvin tuon epäuskon että oikeastiko meille muka vauva tulossa, ihan vasta vikalla kolmanneksella alko ehkä vahvistus ajatus että tämä pieni saattaa tulla syliin saakka, kai sitä vaan suojelee itteään mahdollisilta pettymyksiltä pitkän lapsettomuuden jälkeen.

Laitan tähänkin ketjuun synnytyskertomukseni. 🙂

Noniin, nyt minulla oli hyvin aikaa istahtaa kirjoittamaan meidän tarinaa. Ollaan mökillä, ja olen saanut sopivasti hyvin nukuttua päiväunet. Pieni mies tuhisee vaunuissa. ?

Eli tosiaan, multa meni lapsivedet la 17.8, jolloin kävimme sairaalassa sen toteamassa, ja otettiin myös streptokokkinäyte. Palasimme yöksi kotiin odottamaan, josko supistukset alkaisivat, ja meidän piti palata sairaalaan sunnuntaina 18.7. klo 14 mennessä, jos supistukset eivät ole alkaneet. Ne eivät alkaneet, ja palasimme siis sairaalaan sovitusti. Klo 16 sain ensimmäisen annoksen supistukset käynnistävää lääkettä. En huomannut sen tekevän minulle mitään. Klo 18 sain annoksen uudestaan, ja lähdimme mieheni kanssa sairaalan pihalle kävelemään, ja etsimme vielä geokätköjäkin. ? Kävelyreissulla huomasin, että maha alkaa pikku hiljaa ”kovettumaan” aika useasti. Palasimme sairaalaan kaikessa rauhassa, ja sain klo 20 taas sitä lääkettä. Meille puhuttiin, että viimeistään iltakymmeneltä mieheni voisi alkaa lähtemään kotiin, ja hänet soitetaan takaisin kun mun on aika mennä synnytyssaliin. Oli suunnitelmissa, että saisin lääkeannoksen vielä klo 22 ja 24, ja mulla olisi mahdollisuus myös nukkua yöllä jos synnytys ei vielä käynnisty. Rauhallisia suunnitelmia. ?

No, klo 21 alkoi tapahtumaan. Onneksi mieheni ei ollut ehtinyt lähteä kotiin! Multa lähti heti tulemaan kovia supistuksia ihan alle viiden minuutin välein. Sain alkuun kuumavesipullon kivunlievitykseksi, ja pompottelin myös jumppapallon päällä. Kauaa pelkkä lämminvesipullo ei auttanut, vaan pyysin myös tens-laitteen apuun. Ei sekään kauaa auttanut, pyysin taas lisää kivunlievitysapua, ja mulle pistettiin olkavarteen joku kipupiikki, joka teki hetkeksi väsyneen olon päähän ja lievitti supistuksia hetkeksi. Mutta ei sekään kauaa auttanut. Jossakin välissä mun kohdunsuun tilanne katsottiin, ja olin kolme senttiä auki. Jossakin vaiheessa pyysin lisää sitä kipuupiikkiä, mutta kätilö sanoi, ettei sitä kai enää oikein toista anneta, jospa kokeilisin lämmintä suihkua. Kätilö lähti siivoamaan jotain tiettyä synnytyssalia mua varten, ja tuntui, että siinä menee ikuisuus, ja olin jo aika tuskainen. Mieheni hieroi selkääni supistusten aikana ja minä puristin lämminvesipulloa alavatsalla. Kätilöille tuli yllätyksenä, että mulla lähti synnytys näin rytinällä käyntiin. Soitin kelloa, kun tunsin, että mua alkaa ponnistuttaa ja pelkäsin, ettei epiduraalia keretä enää antamaan. Kätilö vakuutti, että kyllä keretään. Salin siivoaminen on yhä kesken, että mut voidaan viedä odottelemaan johonkn huoneeseen hengittelemään ilokaasua. Huoneessa tarkistettiin paljonko olen auki, ja olinkin auki jo kahdeksan senttiä! :’D Sitten heille tulikin kiire. Pääsin vauhdilla toiseen synnytyssaliin, sain ilokaasua ja anestesialääkäri kutsuttiin vauhdilla paikalle. Hetken mun ympärillä oli monenlaista säpinää, kun parikin eri ihmistä yritti pistää mun käteen kanyylia, ja se oli jotenkin haastavaa. Sain epiduraali-spinaalipuudutteen ja puudutteen myös emättimeen.

Siitä alkoi ponnistaminen. Onneksi supistusten välissä on aina tauko. Ehdin vetää henkeä, ja kuunnella miten kätilö ohjeistaa mua milloinkin. Ymmärsin kaiken mitä hän kertoi, miten hengitän ja mihin suuntaan ponnistan. Ja niin 19.8. klo 2:12 maanantaina syntyi meidän ihana poika. Mulle tuli joitakin repeämiä, mutta en tuntenut niitä puudutteen ansiosta, ja mut paikattiin huolellisesti. Pojallamme ei lähteneet heti kunnolla keuhkot avautumaan, ja hänet vietin puoleksi tunniksi virvoitteluun. Sen jälkeen hänet tuotiin taas rinnalleni. Lämpö ja pohjaton rakkaus lastamme kohtaan pyyhkäisi heti synnytyksen kivut pois. Tunne oli juuri sellainen kun olin ajatellutkin. ?

Nyt tuli niin pitkä viesti, että jatkan vähän myöhemmin kirjoittamista. ?

Ihana kuulla onnellisia odotuksen päättymisiä ja synnytyksiä ❤️. Paljon onnea kaikille!

Minäkään en ole vielä täällä kirjoitellut, kun yrittänyt vaan parhaani mukaan edetä rauhassa ja katsoa miten tilanne etenee. Tänään alkoi 18+0 (lähellä sapelihammastiikerin kanssa ?) ja vielä pitäisi pari viikkoa malttaa rakenneultraan. On kyllä vielä vaikea uskoa että vauva tulisi syliin asti jossain vaiheessa, mutta pikkuhiljaa eteenpäin. Nyt on alkanut jo tuntumaan liikkeitä, mikä tuo taas uutta toivoa ja iloa ❤️.

Kiva kun liityit mukaan Keväinen! Sulla ei enää ole kauaa rakenneultraan <3
Oletteko Keväinen tai Sapelihammastiikeri tehneet mitään hankintoja, vai odotatteko seuraavaan ultraan ennen kun uskallatte hankkia mitään? Musta tuntuu, etten uskalla hankkia mitään ennen rakenneultraa.

Mites, onko teillä ajatuksia onko tulokas poika vai tyttö? Mä jotenkin veikkaan poikaa, mutta yleensä veikkaan aina väärin 😀

Meillä on rakenneultra vasta viikolla 21, on ilmeisesti täällä tapana. Siihen on siis vielä hurjan pitkä aika, ainakin tuntuu siltä! Itse olen ajatellut että en viitsi käydä ylimääräisiä tarkastuksia tekemässä, yritän vaan luottaa nyt että kaikki on hyvin. Mutta en kanssa mitään hankintoja aio tehdä ennen tuota rakenneultraa.

Mulla ei ole mitään ajatusta sukupuolesta, en pysty yhtään veikkaamaan. Ainakaan oireiden perusteella kun ne on niin minimaalisia ?

Mä varasin rakenneultran jo viikolle 19. Ei millään malttaisi odottaa, mutta toisaalta helmikuulle asti tässä on joka tapauksessa jännättävä. Viikon sisällä on vatsan turpoaminen ja virtsaamistarve vähentynyt merkittävästi. Sinänsä kiva, ettei tarvi joka yö nousta vessaan, mutta aina kaikki muutokset pistää kans huolestuttamaan.

Tsemppiä sinnekin Lumme ja sapelihammastiikeri rakenneultrien odotteluun! Mulle annettiin 20+ viikoilta varata tuo ultra-aika (eli onko se sitten viikko 21 kun nämä laskutavat vaihtelee), nähtävästi tässä vähän eri käytäntöjä.

Täälläkin on vähänlaisesti ollut ’oireita’, mutta ollaan ainakin samassa veneessä niiden suhteen ?. Ja eikö se ole ihan normaalia että tässä vaiheessa alkuraskauden oireet hälvenee, jos niitä on ollut. Mulla on kyllä erilaisia kipuja/tuntemuksia vatsassa välillä, ja niitäkin osaa aina ylianalysoida että onkohan normaalia.. Mutta yritän ajatella että jos ei ole kovaa jatkuvaa kipua niin tuntemukset on todennäköisesti ok:).

Ja ajattelin myös odottaa hankintojen kanssa rakenneultran jälkeiseen aikaan, tosin kesällä ostin kirpparilta muutaman vaatteen kun osui silmään (tosin sitten piilotin ne kaapin perukoille) ?. Minulla on auttanut hurjasti dopplerilla kuuntelu kotona pahimpaan epävarmuuteen, ja nyt kun liikkeitä tuntuu niin se, kun ainakin tietää toisen olevan siellä ?. Ja vielä Lumme, poikaa olen myös epäillyt, kohta se toivottavasti selviää ?.

Samoin! Kaikissa ohjeissa mitä oon lukenut on sanottu että rakenneultra viikolla 19-21, mutta täällä se aika tosiaan annetaan vasta tuohon ihan loppuun kun kuulemma siitä saa niin paljon enemmän irti. Miinuksena on tosiaan tuo odottelu sitten ?

Sekä oireilu että oireiden puuttuminen tuntuvat molemmat aiheuttavan harmaita hiuksia, pysy tässä nyt sitten järjissään! Mulla ei doppleria ole enkä ole halunnut hommatakaan, viimeksi neuvolassakin oli niin vaikea saada ääniä kuuluviin että tulisin varmaan hulluksi sen kanssa. Liikkeiden tuntumista itse odotan eniten, mutta epäilen että siihenkin vielä menee aikaa.

Laskin väärin 😀 Mun rakenneultra onkin 20+0 ja kun tää veijari on noin 5 päivää suurempi, niin täytyy toivoa, että kaikki tarvittava näkyy ultrassa.

Sikiön ”suuren” koon takia mua jännittää huominen sokerirasitustesti, vaikka taitaa olla aika yleistä että PAS sikiö voi olla vähän suurempi.

Mustakin tuntuu, etten hanki doppleria kotiin. Tulisin kans hulluksi sen kanssa.

Musta oli itse asiassa helpompi jotenkin itse etsiä ne sykkeet kotona, ja sitten neuvolassa etsivät vähän kauemmin. Sanoinkin silloin ekalla kertaa mistä ne yleensä kuuluu, kun tuntui että th yritti liian ylhäältä, ja sieltä ne löytyi mistä yleensä :D. Mutta ymmärrän hyvin myös tuon, että se kotona kuuntelu voi aiheuttaa stressiä. Olisin itsekin varmasti stressannut jos en olisi saanut kuuluviin, mutta onneksi sitten kun ne alkoi kuulua niin aina löytyi. Ja toki mulla istukka takana, joten kuuluu helpommin kuin jos istukka edessä.

Ja joo meillä kans on ollut sikiö muutaman päivän suurempi kooltaan, ultraaja sanoikin että yleistä pas sikiöissä, kuten Lumme sanoit. Ei sulla sapelihammastiikeri välttämättä enää hirveän kauan mene että alkaa tuntua liikkeet (vaikka toki se istukan sijainti yms. vaikuttaa) ?.

Ihanaa kun tänne tullut lisää porukkaa. Itsekin aika hiljainen olen ollut, kun epävarma olo ajoittain päällä. Huomenna viikot olis jo 16+0.. Aika samanlaisessa aikataulussa siis mennään.:) Lääkäriaika on minulla perjantaina, jossa hän vissiin tekee lähetteen rakenneultraan, joten en vielä tiedä milloin pääsen siihen ultraan.

En tiennytkään, että pas sikiöt saattavat olla isompia kuin normaalisti? mistähän lie johtuu. Mäkin mietin tota doppleria, mutta en ainakaan vielä ole sitä hankkinut. 😀 tsemppiä kaikille tähän piinaavaan vaiheeseen. 🙂

Mä jo mietin että mulla on koko ajan vastannut kokoaan, mutta täähän olikin tuoresiirto eikä PAS ? Mulla on sekä varhais- että nt-ultrissa vastannut just sitä mitä pitikin, ja laskettu aikakin kirjattiin sen mukaan mitä varhaisultrassa annettiin. Tosin oma neuvolatäti vaikutti siltä että olisi halunnut muuttaa sen menkkojen mukaan lasketuksi, missä ei kyllä olisi ollut sitten niin mitään järkeä kun kerran selvät päivät oli tiedossa.

Mä en tiedä yhtään missä istukka on, kukaan ei ole asiasta maininnut. Sen tiedän että kohtu on ollut taaksepäin kallellaan, että se saattaa vielä tässä vaiheessa ilmeisesti vähän hankaloittaa äänten kuulumista. Viimeksi olin just syönyt lounasta ennen neuvolaa ja kuului vaan suoliston möyrinää. ?

Mun pelkäämäni sokerirasitustesti meni kuten hoitaja sanoi ”täysin perseelleen” 😀 Neuvola oli unohtanut tehdä lähetteen, eikä Espoon puolelta voitu soittaa Helsingin puolen neuvolaan ja Espoon puolen neuvola ei suosutunut kirjoittaa lähetettä Helsingin puolen neuvola-asiakkaalle. Ihana HUS 😀 Kiva asua tässä Helsingin ja Espoon rajalla 😀 Ehkä yritän vielä uudestaan joku toinen päivä, tai sitten skippaan koko testin…Meni maku koko hommasta. Ootteko te muut käyneet sokerirasitustestissä?

Kiitos Kisu myötätunnosta. Oli aika raskas aamu 🙂 Hyvä kun kerroit kokemuksista. Täytyy varata uusi aika!

Keväinen, kaikki raskaana olevat ketkä mä tiedän (eikä heillä ole erityisiä rasitteita, muuta kun ikä) ovat käyneet tuossa ekassa testissä 13-16 viikolla. Mutta nyt olen epävarma koko asiasta kun en ole saanut vielä neuvolaan yhteyttä. Onko muillakin niin, että neuvolaan ei saa yhteyttä ja ne soittaa takaisin vasta 1-2 päivän päästä soitosta vai onko mun neuvola vain erityisen kiireinen?

Totta kisu, sehän on tosiaan keskitetty numero ja siitä johtuu jonot.

Taika, mun terveydenhoitaja on koko elokuun lomalla, mutta heti kun tulee niin se on varmasti nopeampi tapa saada yhteys.

Keväinen, käytännöt näyttävät eroavan. Olin kyllä itse sitä mieltä hoitajalle, että haluan käydä testissä, niin oli ehkä siksi sen minulle jo tuohon ekaan kirjannut tai sitten kun olen jo 37 vuotias. Tänään sain neuvolan kiinni ja sain lähetteen ekaan testiin.

Minäkin kävin sokerirasituksessa viikolla 13 ja nyt sitten vielä uusi viikoilla24-28. Tämä sukurasitteen vuoksi. ainakin toistaiseksi sokerirasitus meni hyvin. Eikä se ole ollenkaan niin paha kun nopeasti juo.

Kuulostaa haastavalle tuo Helsingin tilanne, jos monta päivää menee, että saa neuvolasta kiinni ketään. Meillä on soittoajat joka päivälle tai neuvolaan voi laittaa myös tekstiviestin. Pyrkivät joka tapauksesssa samana päivänä soittamaan takaisin. Tämä ainakin minun kohdalla mennyt näin. Tänään oli lääkäriaika ja pääsi tsekkaamaan pienen ultran kautta ja samalla lääkäri teki lähetteen rakenneultraan. Tuntuu hullulle, että 4 viikon kuluttua ollaan jo puolivälissä. Aluksi tuntuu, ettei viikot kulkenut millään ja nyt tuntuu, että ne menee suht nopeasti 😀

Olen vain taustalta seurannut keskustelua kun ite odottelen nt ultraa, on parin viikon päästä. Toissapäivänä meillä oli ylimääräinen nopea neuvolakäynti missä ultrattiin ja dopplerilla kuunneltiin. Siellä se pieni oli❤ Hirveät pelkotilat kehittelin aiemmin itelle että onko siellä enään ketään. En oo saanut kotona dopplerilla kuulumaan mitään, ja nyt veikkaankin että toi mun laite on jotenkin surkea. Täytyy ehkä ostaa uusi? Neuvolassa ei tarvinnut etsiä kauaa kun jumputus jo kuului. Pahoinvointi ja oksentelu on vahvasti läsnä, välillä on helpompia päiviä ja sillon oon ihan paniikissa että onko kaikki kunnossa. Täytyy vaan toivoa että päivät menee nopeasti ennen ultraa ja siellä olisi asiat kunnossa… ❤

Mitä meinaatte tehdä koronarokotuksen suhteen? Oletteko jo ottaneet? Aikaisemmin ajattelin etten ota (tehdään miehen kanssa töitä kotona)ennen syntymää, mutta nyt kun Deltatilanne on pahentunut ja raskaana oleville on jouduttu tekemään keskeytyksiä ja aikaisia sektioita, niin olen alkanut miettimään olenko nyt järkevä asian suhteen. Nyt on myös 1/3 ohi, joten voisi kuvitella että rokotuksen ottaminen olisi nyt turvallisempaa. Elämäni vaikein päätös, jota en vaan osaa tehdä :/

Lumme, samaa pohdin itekin. Ainakin vielä hetken kun oon 1.kolmanneksella, en uskalla ottaa. Mutta oon pohtinut ottaisiko sitten myöhemmin. Tosi vaikea päätös

Löysin vielä tälläisen,

TAYSista kerrotaan, että jos rokotussarjasta ei ehtisi toteutua kuin ensimmäinen rokote ennen synnytystä, sekin antaa jo osittaista suojaa loppuraskauteen, ja toisen rokotteen voi ottaa imetysaikana.

– Rokote suojaa myös vauvaa, Palomäki opastaa.

Toisaalta ennen hedelmöitystä otetun ensimmäisen rokotuksen jälkeen voi toisen rokotteen ottaa raskauden alkamisen jälkeen normaalilla rokotusvälillä.

Rokotuksen voi ottaa myös raskauden loppuvaiheilla.

– Loppuvaiheessakin raskautta rokote kannataa ottaa, koska silloin vakavasti sairastumisen riskit ovat suurimmat.

Ihana kuulla Pioni että kaikki oli ultrassa hyvin! Tsemppiä nt-ultran odotteluun, sielläkin todennäköisesti kaikki hyvin!:)

Pohdiskelin myös pitkään tuota rokoteasiaa ja siitä on keskusteltu paljon myös muissa odotusryhmissä. Itse päädyin pitkän harkinnan jälkeen ottamaan rokotteen pari viikkoa sitten, ja olen kyllä ollut tyytyväinen päätökseen. Eilen thl:kin oli viimein muuttanut suositustaan ja nyt suosittelee rokotetta raskaana oleville (https://thl.fi/fi/-/thl-suosittelee-koronarokotusta-raskaana-oleville-viruksen-deltamuunnos-on-kasvattanut-vakavan-taudin-riskia-odottavilla) kun aiemmin sanoivat että voi halutessaan ottaa.

Itse en niinkään pelännyt heti ilmi tulevia vaikutuksia raskauteen tai sikiöön, kun oli jo sen verran dataa muualla rokotetuista odottajista, mutta tietenkään kukaan ei vielä voi 100% tietää mahdollisia pitkän ajan vaikutuksia. Nyt deltan levitessä ja Helsingissä asuessa pidin kuitenkin tartunnan riskiä koko ajan suurentuvana. En usko että virus tulee häviämään, varsinkaan kun näyttäisi että 2x rokotetut voivat myös levittää sitä. Tästä syystä alkoi tuntua, että tartunta voi hyvin tulla kohdalle ennemmin tai myöhemmin, ja halusin että saisin rokotteen tuoman suojan vakavaa tautimotoa vastaan jos tartunnan jostain saan. Kuten Pionikin sanoi, vakavan taudin riskejä suurentaa kai erityisesti raskauden myöhäisempi vaihe, ja siksi myös ajattelin että ehtiipä nyt ottaa molemmat annokset ennen sitä. (Toki myös raskaana olevilla vakavan taudin saaneilla on usein muita riskitekijöitä, kuten ylipainoa.) Vaikea se on arvioida ja itse yritin punnita mahdolliset rokotteen haitat verrattuna mahdolliseen tautiin ja sen haittoihin. Pelkäsin enemmän itse tautia (josta tiedetään myös raskauteen liittyviä komplikaatioita) kuin rokotetta (josta ei ainakaan tällä hetkellä ole syytä epäillä haittavaikutuksia, mutta pitkän ajan tuloksia ei ole). Toisessa odotusryhmässä tuntui, että moni varsinkin pk-seudulla asuva oli myös hiljattain päätynyt ottamaan rokotteen, mutta en tietenkään tiedä mitkä tosiasialliset luvut tai prosentit näissä on. Tässä vähän omia pohdintoja.

Mun ystävä on lääkärinä TAYSissä ja suosittelee ottamaan aikaisten sektioiden ja vaikean tautimuodon takia. Jotenkin vain pelottaa kun koko mRNA- rokotteita ei ole aikaisemmin annettu, eikä siten ole aikaisempaa tutkimusta koko rokotemuodosto sikiölle. Ja kai joku epäilys rokotteesta oli, kun sitä ei suositeltu raskaana oleville.

Jos kävisin työpaikalla, niin ottaisin ehdottomasti, mutta nyt kun tehdään töitä kotona, niin päätös on vaikeampi.

Vaikeita päätöksiä edessä :/

Mä pohdiskelin rokotusasiaa pitkään ja otin myös pari viikkoa sitten. Nyt ottaisin ainakin, kun THL:kin sitä suosittelee. Moni muu maa on suositellut jo pidempään. Itse sain rokotteen juuri toisen kolmanneksen pyörähtäessä käyntiin, se oli musta hyvä hetki. Vaikka sanotaankin ettei ole väliä missä kohtaa ottaa, niin ajattelin että jos jotain sattuisi, niin kuitenkin mielessään syyttäisi sitä rokotetta. En olisi kyllä aiemmin saanutkaan, ikää on sen verran että oma vuoro koitti heinäkuussa. Mutta oman mielenrauhan takia se oli hyvä hetki.

Raskaana olevien suosituksissa ollaan aina supertarkkoja ja kriittisiä. Syy siihen ettei alkuun suositeltu on se, että dataa halutaan enemmän ennen kuin voidaan vastuullisesti suositus antaa. Muuttuneet ohjeistukset ovat periaatteessa hyvä merkki, koska se kertoo siitä että dataa on saatu ja vastuulliset toimijat muuttavat kantaansa tutkimusten valossa.

Mä koen että riski sairastua on edelleen suhteellisen pieni, mutta en halua linnoittautua kotiinkaan ? Kukaan ei myöskään ole vielä varma onko sairastetulla taudilla jotain pitkäaikaisvaikutuksia, joita rokotteesta kovin pelätään. Ei myöskään ole kiveenhakattua että jokainen rokotettu pitkäaikaisvaikutuksia saisi, ihan kuten taudinkin sairastaneiden oireet vaihtelevat hurjasti.

Itse ajattelin myös sitä, että sairastetulla taudilla kuitenkin tutkitusti on riskejä, kun taas rokotteella ei niitä ole toistaiseksi syytä epäillä. Musta on kurjaa jos koetaan painostusta rokotteen ottamisesta, jokainen saa päätöksen itse tehdä. Musta tuntuu että puolestaan rokotteen ottaneena saa jossain keskusteluissa aikamoista syyllistämistä osakseen. Mua harmittaa se, että rokotteista liikkuu edelleen tosi paljon disinformaatiota, mikä lietsoo myös turhia pelkoja. Itse haluan voida luottaa asiantuntijoihin ja heidän kykyynsä tehdä ohjeistuksia ja tulkita noita tutkimuksia, joiden pohjalta niitä tehdään. Olen itsekin niitä lueskellut monen muun tapaan, mutta tiedostan etten ole alan ekspertti.

Mutta joo, tässäpä omia pohdintoja! Mä katoin yksi päivä hyvän videon siitä miten mRNA-rokote toimii, se oli musta omalla tavallaan huojentava. https://youtu.be/the81FQoAUI

Kiitos Keväinen ja Sapelihammastiikeri teidän pohdinnoista!

Hyviä pointteja sapelihammastiikeri. Olen samaa mieltä, että harmittaa kovasti kun suuntaan ja toiseen raskaana olevien päätöstä osa kritisoi. Se on kuitenkin jokaisen oma valinta ja jokaisella on erilainen näkemys, elämäntilanne ym. mitkä vaikuttavat päätökseen. Mainittakoon vielä, että itselläni on tausta biolääketieteen tutkimuksessa, mikä on auttanut omalla kohdallani tiedonkeruuprosessissa ja julkaisujen tulkitsemisessa, vaikka en olekaan rokotealan asiantuntija. Mielestäni jo aiemmin thl olisi voinut laittaa tutkimusten viitteitä sivuilleen, kun silloin ’voi halutessaan ottaa rokotteen’ -vaiheessa tuntui että kaikki kaivelivat niitä itsenäisesti (tai minä en ainakaan silloin löytänyt niitä thl sivulta). Eikä kaikilla ole samanlaisia intressejä tai valmiuksia etsiä ja tulkita aiheen julkaisuja, joten viranomaisten pitäisi mahdollisimman avoimesti ja kattavati jakaa tietoa koko ajan.

Ja vielä viimeiseksi, yritän ajatella, että riski sairastua ja riski saada vakava tautimuoto joka vaikuttaisi raskauteen ovat kuitenkin melko pieniä, joten tilanteesta huolimatta yritän olla antamatta pelolle liikaa valtaa.

Näkyykö nämä vain mulle vai näkeekö muutkin alla Sabrinan ja kisun keskustelua viime keväältä 😮

Pitää varmaan perustaa Plussaneet vol 7

Hei! Keräämme palautetta keskustelupalstasta ja vertaistuen kokemuksesta. Kysely on tarkoitettu kaikille lapsettomuutta kokeneille, jotka ovat osallistuneet keskustelupalstan keskusteluihin vuoden 2021 aikana.

Palautteen avulla voimme perustella toiminnan tarpeellisuuden rahoittajalle ja kehittää vertaistukitoimintaa entistä paremmaksi.

Kyselyyn vastataan nimettömästi. Palautelomake löytyy täältä: PALAUTE SIMPUKAN KESKUSTELUPALSTALSTA

Lomake on auki 20.1.2022 asti. Lisätietoa palautelomakkeesta ja yleisesti Simpukan vertaistuesta voi tiedustella minulta.

Lämpimin terveisin
Anniina Valkonen
Simpukan vertaistukikoordinaattori
anniina(at)simpukka.info

Ananas, voi olla myös jotain venymiskipuja, mulla ainakin oli kaikenlaista jännää tossa vaiheessa. Toki voi olla myös liitoskipuja, mulla alkoi ne todenteolla jo joskus rv 24 tienoilla muistaakseni. Nyt on onneks liitoskivut helpottanut, mutta tää maha on alkanut painaa niin paljon että alavatsa, lonkat ja alaselkä on ihan superkireenä ja kipeenä koko ajan (ja tietty kohdunsuulla on jotain meininkejä koko ajan, vaikka nappula vielä vähän kieppuukin eri asennoissa. Eli toivoa siis on, että vaikka alkais nyt niin vois sit hellittääkin! ?