Etusivu Keskustelu HEDELMÖITYSHOIDOT Talvi- ja kevätplussat 2015-2016

Merkitty: 

Luet parhaimillaan 141 vastausketjuja
  • Julkaisija
    Artikkelit
    • #10294
      Surenkorento
      Osallistuja

      Kun nyt talven kynnyksellä plussasin itse ensimmäistä kertaa ikinä, ajattelin muodostaa uuden ketjun tänne taas helpottaakseni navigointia.

      Meillä tilanne on siis se, että minä olen 36v ja mieheni 41v. Olemme yrittäneet lasta lähes 2,5 vuotta, tuloksetta. Vuosi sitten lähdettiin tutkimuksiin ja vuosi 2015 onkin vierähtänyt hoidoissa. Miehessäni ei ole mitään vikaa, minussakaan ei varsinaisesti, mutta kolme inseminaatiota eivät tehonneet ja ensimmäinen IVF-alkio ei kiinnittynyt. Ainoa pakkasalkiomme tuosta keräyksestä ei selvinnyt sulatuksesta ja olin jo todella murtunut syksyllä. Diagnoosimme on naisen selittämätön hedelmättömyys.

      Alunperin ajattelin, että tottakai käymme läpi julkisen puolen kolme keräyshoitoa, mutta syksyn mittaan aloin jo olla sitä mieltä, että tämän vuoden jälkeen ei oikein enää kiinnosta. Olin jo luopunut toivosta, ja toisen IVF:n koittaessa en uskonut siitäkään olevan mitään hyötyä. Ehkä tämä kaikki luovuttaminen auttoi minua siis ottamaan hoitokierroksen rennosti, ja stressi ei sitten tappanut alkiotamme.

      Tein elämäni ensimmäisen positiivisen raskaustestin maanantaina, ja tiistaina vielä toisenkin. En minä epäillyt testin toimivuutta, vaan lähinnä sitä, että onnistuiko tämä todellakin :).

      Varhaisultraan parin viikon päästä ja sitten jännätään lisää.
      Ja JUURI, kun olin jo luovuttanut! <3

      1st IUI Feb '15, 2nd IUI Mar '15, 3rd IUI on April Fools' Day '15. 1st IVF May/June '15, 1st PAS Aug '15 (didn't happen). 2nd IVF Nov '15 and two stripes in the morning of the 30th Nov.

    • #10298
      MsFields
      Osallistuja

      Jatkoa syysketjuun
      -> ->

      Hienoa kuulla Ruusunen, että kaikki kondiksessa 🙂

      Kyllähän tuommonen vessakäynti sydämen pysäyttää. Itsekin joka kerta vessassa käydessä sormet ristissä.

      Juu, ja mitä kipulääkkeisiin tulee, Burana jäi pois ja se oli se parasetamoli mikä tuli tilalle, taisin kirjoittaa väärin. Täytyypä sitä ukubinosia (melkein meni sekin oikein) vielä tutkailla. Tänään oli eka päivä ilman hedaria, ja huimauksia, ihan hämmästelin, mistä nyt tuulee.

      Sudenkorento Meillä ultrat ilmeisesti samalla viikolla. Miten nämä päivät matelee!

      Välillä en oikein meinaa uskoa tätä tulosta vieläkään.
      Tää on niin e-pä-to-del-lis-ta….

      • #10320
        Surenkorento
        Osallistuja

        Punktio 13.11., siirto 17.11. ja varhaisultra 15.12. Millanen aikataulu teillä?

        Minäkään en käsitä tätä. Tuntuu niin epätodelliselta :).

        1st IUI Feb '15, 2nd IUI Mar '15, 3rd IUI on April Fools' Day '15. 1st IVF May/June '15, 1st PAS Aug '15 (didn't happen). 2nd IVF Nov '15 and two stripes in the morning of the 30th Nov.

    • #10307
      Pulu
      Osallistuja

      Siirryn myös tänne, kun tuo edellinen jo pikä ketju niin jaksaa seurata.

      Tiivistelmä meidän hoidoista, jotka aloitettiin 2015 vuoden alussa:

      1. Ivf, keskeytettiin, kun pistokset eivät yllättäen saaneet munasoluissa liikettä.

      1. onnistunut ivf lyhyellä kaavalla ja pitkällä viljelyllä: 6 kypsää munasolua, josta 3 hedelmöittyi ja saatiin yksi tuoresiirto (nega) ja yksi pas (nega).

      2. onnistunut ivf/icsi lyhyellä kaavalla: 5 kypsää munasolua, josta 3 hedelmöittyi, 2 jatkoi, jotka molemmat siirrettiin kerralla (nega).

      3. Ivf/icsi pitkällä kaavalla ja pitkällä viljelyllä: 10 munasolua, josta puolet ivf ja puolet icksi, saatiin 4 hedelmöittymään, mutta siirtopäivänä oli molemmista ryhmistä jäljellä yhdet blastot. Molemmat siirrettiin ja niistä nyt plussa. Tai PlussaT. Kaksi siis kyydissä, jota nyt sitten sulatellaan hissukseen.

      Nyt menossa 7+1 ja uusia oireita ei ole ilmaantunut, ainoastaan sitä menkkamaista tuntemusta ja rintojen aristusta jota oli jo ennen plussaa. Huono-olo on pysynyt poissa ja siitä tooodella tyytyvinen. Hirmuinen nälkä kokoajan ja välipalaa uppoa tämän tuosta.

      Eipä tässä toistaiseksi ole mitään muuta kuin odottelua. Viikonpäästä piipahdetaan ultrassa niin saadaan kavereista vähän mittaa. Ensimmäiseen ultraan hätäilin aikaisemmin, kun leposykkeet pomppasi hurjasti ja kävin jopa sydänfilmissä. Kaikki ok, ja korkea syke vain nyt sitten oli se merkki raskautumisesta. Uudessa ultrassa tosiaan nyt sitten nähdään, että ovatko tyypit kasvaneet kuten kuuluu.

      Mobiilisovelluksen mukaan sikiön koko olisi tällä hetkellä 2 cm ja 1 g painoinen. Kaikki elimet jo kehittyneet, mutta vielä hakevat omiin paikkoihinsa. Sikiö olisi jo ihan ilmisen muotoinen, mutta pää vielä suhteettoman suuri muuhun kroppaan nähden. Muutama viikko niin sitten kun kaikki elimet ovat löytäneet paikkansa alkaa se varsinainen kasvaminen. Jännä nähdä millanen norsu sitten alkukesästä peilistä hämmästelee. Kaksosraskaus jännittää kieltämättä paljon ja toivon, että komplikaatioilta välttyisin. Sisar ja yksi ystävä tietää missä mennään, mutta lähiomaisillekkaan muuten ei olla vielä kerrottu. Katsellaan rauhassa miten asia etenee.

      • #10321
        Surenkorento
        Osallistuja

        Latasin sen sovelluksen, kun puhuit siinä tuolla toisessa ketjussa. En saa siinä laskuria kohdilleen oikeilla tiedoilla.

        Nyt on meneillään 4+4 eli ”viidennen viikon neljäs päivä”.
        Laskuri antaa ”4. viikko 4. päivä” (ehkä vain tuo eka piste on ylimääräinen) vain, jos huijaan kierron alkua päivällä tai hedelmöittymispäivää kahdella.
        Jos annan oikean kierronalkamispäivän, laskuri väittää nyt olevan ”4. viikko 3. päivä” ja jos annan oikean punktio/hedelmöittymispäivän, laskuri sanoo nyt olevan ”4. viikko 6. päivä”.

        Ei minua niinkään haittaa, vaikka se laskettu aika seilaisi tuon takia, mutta jostain syystä laskuri ei laskea päiviä oikein oikeilla tiedoilla. Toimiiko sinulla?

        1st IUI Feb '15, 2nd IUI Mar '15, 3rd IUI on April Fools' Day '15. 1st IVF May/June '15, 1st PAS Aug '15 (didn't happen). 2nd IVF Nov '15 and two stripes in the morning of the 30th Nov.

    • #10322
      Pulu
      Osallistuja

      Juu, mulla toimii kyllä. Laitoin hedelmöityspäivän mukaan eli keskiviikko 28.10. jolloin oli punktio. Laskee siitä, että tänään 7+1 eli ihan oikein. Sovelluksia oli monia, tässä on pinkki tausta ja valkoisella naisen figuuri, joka vatta pitkällään ja lukee vauva. Logon alla taas lukee: odotukseni. Ihan hyviä juttuja tulee, tosin olisi kiva kun olisi kohta omille muistiinpanoille, mutta riittänee näinkin.

    • #10328
      MsFields
      Osallistuja

      Mä latasin kolme sovellusta, kun en osannut valita, ilmaisia on kaikki. Vau.fi:n sovellus näyttää viikkokohtaiset alkion kehittymisinfot, mitkä on aika mielenkiintoisia.
      RaskausApp:iin voi syöttää veriarvot, verenpaineet, painon ym. ja siinä on päiväkirjaosio.
      Sitten on vielä tällainen jenkkiläinen WhatToExpect, missä on paljon artikkeleita ja tietoa, ja joku some-portaalikin, jos haluaa enemmänkin hengialla. Jenkkiversio on sitä mieltä että 5+1 alkio on appelsiinin siemenen kokoinen ja tää suomalaisversio sanoo että se on 1-3mm, ja kyl nää meidän appelsiinien siemenet lähenee jotain senttiä. En tiie onko jenkeillä tapana vähän suurennella 🙂

      Tuolla toisessa ketjussa oli ohjeet, miten raskausaika lasketaan. Mä laskin sen siitä, että ultra on 17.12. jolloin tyyppi on 7+1 hoitsun mukaan. Toisen laskentaohjeen mukaan se olisi silloin 7+5. No pari päivää sinne tänne.

    • #10329
      MsFields
      Osallistuja

      Meidän historiaa..

      Mä oon 33v. ja mies 40v. Ollaan oltu mukana tässä baby-projektissa tammi/helmikuusta 2013. Terkkarille ilmoittauduttiin saman vuoden alkusyksystä ja Naistenklinikalle päästiin keväällä 2014. Koko viime vuosi oli erilaisia testejä ja labroja, ja diagnoosina miehen simppojen vähänlainen määrä. Meidät ohjattiin suoraan IVF/ICSI -hoitoon, johon päästiin keväällä 2015.

      1. IVF/ICSI huhti/2015 – yksi tuoresiirto (nega), mitään ei mennyt pakkaseen.
      2. IVF/ICSI syys/2015 – yksi tuoresiirto (nega), kaksi pakkasessa.
      3. PAS -siirto marras/2015 – (posit.)

      Tuossa Sudenkorento taisi mainita jotain stressistä. Mä tiedän siitä jotain, olin diagnoosiin saakka oikeastaan täysin hysteerinen. Mä rauhoituin oikeastaan vasta sitten, kun lääkäri sanoi, ettei me tulla luomusti raskaaksi. Mitäpä sitä sitten enempää vatvomaan.

      Eka ICSI ja punktio oli aika jännittäviä, porasin ja tärisin siellä punktiohuoneessa, hoitaja oli tosi kiva ja antoi ihania rauhoittavia ja jutteli mukavia. Sitten sen jälkeen onkin mennyt ihan omalla painollaan, enkä ole hirveästi kiinnittänyt huomiota yksityiskohtiin ja yritetään muutenkin mennä yksi päivä ja yksi asia kerrallaan. Mä oon alkanut suojaamaan itseäni keksimällä itselleni niin paljon muuta tekemistä, ettei pistojen ja lääkkeiden vetämisen välissä ole kerennyt oikein vatvomaan mitään. No nyt tilanne on se, että voi hyvin vähentää muuta kiirettä, ja keskittyä enemmän tähän oloon.

      Jossain välissä huomasin foorumielämän tekevän musta hysteerisemmän, joten yritän jotenkin pitää itteni selväjärkisenä, ja voi olla että välillä huitelen muualla 😉

      Julkisen puolen hoidoissa on suuri plussa tietty edullisuus, mutta liukuhihnatoiminta on välillä todella turhauttavaa. Siellä ei kellään ole aikaa jutella, ja olen tänä aikana nähnyt ehkä 9-11 eri lääkäriä, en ole varma luvusta. Lisäksi hitaus ja jahkailu on myös turhauttavaa, yhtään ylimääräistä labraa tai liikettä ei tehdä ennenkuin edellinen labratulos on selvillä. Tuloksia ei myöskään olla aina saatu soittamallakaan eikä selitetty mitä tarkoittavat. Siitä huolimatta jotenkin siellä on semmoinen tekemisen meininki ja luotan heidän asiantuntijuuteen. Heillä on ainakin hemmetisti kokemusta, jos ei muuta. Toivoisi vain inhimmillisempää kohtaamista ja sitä, että joku muistaa meidät kun me käydään. Välillä joku kysyy, mitä mulle kuuluu.

      • Tätä vastausta muokkasi 4 vuotta, 12 kuukautta sitten MsFields.
    • #10331
      MsFields
      Osallistuja

      Aikatauluista, no mä oon ollut niin suurpiirteinen, etten ole löytänyt punktiopäivää kalenterista. Syyskuuta se oli. Tuoresiirto lokakuussa.

      PAS siirto 12.11. Varhaisultra 17.11, jolloin rv 7+1.

    • #10361
      Pulu
      Osallistuja

      Vielä noita kemikaali asioita mietiskelen. Vaikka jotkut äidit ovat käyttäneet paljon meikkeja ja olleet välittämättä suosituksista ja syntynyt terveitä lapsia niin sehän ei olekaan se pointti. Siis syntyyhän sitä terveitä lapia joo, mutta se mitä noilla suosituksilla pyritään viittaamaan on se, että vastuskyky heikkenee, allergioita tulee ja mm. hedelmättömyys on yski niitä asioita jotka ovat vuosien varrella rajusti lisääntyneet. Ja juuri näillä kemikaaleilla/myrkyillä on siihin vaikutusta. Eihän mitään vaikutusta päällepäin näy eikä välttämättä heti. Se, että lapselle tulee tulehduskierteitä ja allergioita ym. niin harva siinä kohtaan osaa ajatellakkaan, että mistä nämäkin oireet saattavat johtua. Toki monen tekijän summa, mutta kemikaalit kuitenkin nykypäivänä suurena tekijänä.

      Tällaisia mietteitä tänään ?

    • #10365
      Sabi89
      Osallistuja

      Tänään rv 7+0, ja toistaiseksi vuotoja ei ole ollut nyt viikkoon, paitsi hieman tuli tiistaisen ultran jälkeen. Lääkäri mainitsikin, että voi sen jälkeen vähän vuotaakkin kun on ronklittu. Onko muilla kokemusta hematoomasta? Voiko se siis hävitä vaan itsestäänkin ilman että on minkäänlaisia vuotoja? En tiedä kuinka suuri hematooma minulla oli, mutta lääkärin mukaan aika pieni kun juuri erotti sen ultrassa, enkä sitten huomannut kysyäkkään kuinka suuri se oli. 15.12 seuraava kontrolli ultra.

    • #10371
      MsFields
      Osallistuja

      Hei Sabi89! Tervetuloa mukaan joukkoon 🙂

      Kiva tietää, että ultraan pääsee varhaisultran jälkeen vielä kerran ennen sitä 12 vkon ultraa. Mietinkin, että aika pitkään joutuu ihmettelemään.

      Pulu, se on ihan totta kyllä. Aika vähän tästäkin puhutaan. En tiedä, onko asiaa tutkittu kuinka paljon ylipäätänsä. Mullakin osa meikeistä on luonnonmukaisia ja osa ei ole, kun ne ei kaikki luonnonmukaiset toimi toivotunmukaisesti. Muitakin päivittäisiä kemikaaleja käytän aika maltillisesti, mutta niistäkään kaikki ei ole luonnollisista raaka-aineista. Varmaan pahin on tää hiusten värjääminen, en jaksais luopua siitä ja näyttää pirttihirmulta, mutta värjään oikeastaan vaan kolme-neljä kertaa vuodessa. Jos sitä kompensoisi vaikka vitamiinien syönnillä. Tri Tolosen artikkeli raskauden aikaisista vitamiinien syömisestä suositteli paljon suurempia annoksia, mitä yleiset suositukset ovat ja usealla valmisteella on juurikin allergioiden ja muiden sairauksien ennaltaehkäisevä vaikutus. Ehkä yllättävin oli D-vitamiini, jota suositellaan 150uq päivässä. Söinkin sitä aikaisemmin vain 100uq 😀

      Täällä kaikki ihan jees. Joinakin päivinä on tuntemuksia, toisina vähemmän. Muljahtelua ja nippailua. Huimausta ei oo nyt ollut.

      Perjantaina käytiin miehen kaa syömässä ja rupesin poraa ravintolan pöydässä, kun se alkoi puhuu yhtäkkiä raskaudesta. On sekin paikan valinnut… hohhoijjaa. En tiie mikä mulle tuli. Joku herkistyminen. Lauantaina olikin yhdet suuret synttärijuhlat, joissa join puoli lasia skumppaa ja vetelin kivennäisveden voimalla loppuillan. Onneksi oli sellaista porukkaa, jolle ei tarvinnut mitään selittää kun kukaan ei mitään kysynyt.

    • #10374
      Pulu
      Osallistuja

      Heh, ravintola tosiaan loistava paikka ottaa raskaus puheeksi. Tosin… parempi siellä, kun ei ollenkaan. Meillä tämä mykkäkoulu jatkuu, mitä nyt ei tämänpäiväistä erimielisyyspurkausta huomioida. Mies edelleen vääntää, että ”älä nyt ole tyhmä ja toinen hoidetaan pois”, kun mainitsin jostain, että ”säästetään lapsille”. Voi toista. Vituttaa vaan, että kun on niin järkyttynyt ja kaksoisraskautta vastaan niin kuinka helvettiä tää tulee loppujen lopuksi olemaan. Varsinkin niinä heikkoina hetkinä kun vierellä tulisi olla se suurin tuki ja turva. Kuitenkin raskauden aikana ja heti synnytyksen jälkeen tulee niitä ikimuistettavia hetkiä/tunteita, joilla siivitetään koko loppuelämä. Jos toinen pilaa ne kaikki upeimmat hetket tai käyttämällä hyväksi heikoimpia hetkiä ”mähän sanoin ettet tule selviämään” niin on kyllä paskaa. Olen sisukas, mutta niitä haavoittuvaisia hetkiä tulee ja niihin täytyisi nyt sitten vaan varautua jos tämä meno jatkuu. Aivat turhaa stressiä tästäkin.

      http://www.violey.com/en/

      Tuolta tilailin vartalonhoitotuotteita. Pakkohan tässä on vähän herätä. Olen kova kosmetiikan käyttäjä ja mm hiukset käyn värjäämässä kuukauden välein (tyviväri). Nyt yritån sinnitellä värjäyksen kanssa… tiukkaa tekee.

      Mulle tuo hematooma on vieras… jollain plussanneella taisi olla vastaavaa… tai oliko hoitopuolella jollakin. En ole perehtynyt. Harmillisia vuotoja, mutta ilmeisesti ei olisi kuitenkaan vaaraksi sikiölle, en tiedä.

      Pitäisiköhän sinne neuvolaan alkaa kohta soittelemaan… miettinyt olen, mutta toimeen en ole vielä ryhtynyt.

    • #10375
      Sabi89
      Osallistuja

      Kurja tilanne sulla Pulu. Eikö miehesi tiedostanut, kun hoitoihin aloitte että hoidoissa on myös mahdollisuus monisikiöraskauksiin?

      Viikko mennyt hyvin ilman vuotoja, mutta kappas vain tänään rupesi taas tulemaan vuotoa lähinnä pyyhkiessä. Lääkäri kirjoitti tähän päivään asti sairaslomaa, ja sanoi että hakea sitten lisää sairaslomaa omalta terveysasemalta jos vuodot jatkuu,siihen saakka kun seuraava aika taas sairaalassa. En tiedä pitääkö yrittää vain sinnitellä siihen saakka töissä kun seuraava aika on, muutenkin tosi hankala saada omalle terveysasemalle aikoja, ja vielä pyytää sairaslomaa niin tuskin kirjoittavat.

    • #10376
      Pulu
      Osallistuja

      Nooo… tein yksin päätöksen, että alkoita siirrettiin kaksi. Punktiopäivänä lääkäri jo meille siitä puhui, että jos jää vähän alkioita niin suositellaan kahta. Tietysti sitten siirtoon kun menin niin tein kuten suositeltiin, mutta sitä ei oltu erikseen miehenkanssa sovittu. Sanomistahan siitä tuli jo silloin. Että näillä sitten. Meni kyllä viimeyö niin valvoessa. Huoh.

      Voi kun saisit sen saikun järjestymään. Yritä vaikia saada soittoa sille samalle joka nykyisen saikunkin määräsi. Varmaan voisi jatkaa puhelimitse?

    • #10382
      Surenkorento
      Osallistuja

      Tänään mennään rv5+1, varhaisultra lapsettomuuspolilla tulee olemaan rv6+2 ja neuvolatapaaminen on sovittu jouluviikolle rv7+2.

      Olen vähän harmitellut, kun ei ole oikein mitään raskausoireita. Tuntuu epävarmalta, että onkohan ketään enää kyydissäkään, mutta onhan minulla rinnat kyllä turvonneet ja arat ja viime päivinä on alkanut tuntua välillä hieman huimausta. Tänään sitten onkin huimannut jatkuvasti. Ehkei olisi pitänyt haaveilla raskausoireista :D.

      Vaikkei tuolla jouluviikon neuvolakäynnillä mitään toimenpiteitä tehdäkään, se on sellainen sisäänottotapaaminen. Eli kyllä se neuvola-aika kannattaa varata vaikka kuinka ajoissa, ei siitä ainakaan haittaa ole.

      Oletteko lopettaneet esim. hajuvedenkin käytön?
      Minun pitää ottaa selvää muutamista lisäravinteista, sopiiko niitä ottaa raskausaikana. Hajuveden järkevyyttä pohdin tänä aamuna. Meikkiä (lähinnä ripsiväriä) käytän niin harvoin, että sillä tuskin on mitään merkitystä.

      Pulu tiedätkö, kun minua ottaa oikein sydämestä lukea teidän erimielisyyksistä koskien kaksosraskautta. Ymmärrän tavallaan, että on shokki odottaakin yhtäkkiä kahta eikä vain yhtä, mutta minä todellakin kokisin kaksoset tuplalahjana näiden kaikkien hoitojen tuloksena. Toivottavasti saatte erimielisyydet selvitettyä ja miehesikin alkaisi toivoa kahden sikiön matkan jatkuvuutta, eikä toisen lopettamista.

      MsFields olen suhteellisen herkkä muutenkin, mutta nyt raskauden ensimetreillä kyyneleet alkaa valua ihan pienimmästäkin asiasta. Ääni saattaa murtua, kun kerron miehelleni haluavani jonain päivänä sinfoniaorkesterin konserttiin ja kyynelehdin, kun luen mitä tahansa iloista tai surullista tai vaikuttavaa. Lapsettomuudesta puhuminen on ollut tiukka paikka muutenkin. Kun ennen tätä toista IVF:ää keskustelin hoitajan kanssa klinikalla, olin ihan hälläväliämeiningillä vielä huoneeseen mennessä, mutta sitten hoitaja kysyi, että millä mielellä olen. Puoli tuntia siinä itken ja änkytän hoitajalle tuntojani. Oli kyllä jotenkin ihanaa, että hoitaja kysyi ja että hänellä oli aikaa kuunnella ja jutella.

      Ja stressi. Uskon vakaasti, että stressistä irtaantuminen (ja luovuttaminen, hanskat tiskiin) auttoi onnistumaan tällä hoitokierroksella. Silti tiedän ihan omastakin kokemuksesta, että on turha jankuttaa kenellekään hoitoja läpikäyvälle, että älä stressaa, kun stressaaminen vaikeuttaa onnistumista. Minulla se luovuttaminen tuli ihan itsestään, en vain uskonut enää tulevani koskaan biologiseksi äidiksi, enkä uskonut hoitojen toimivuuteen. Jotain hyvää siitäkin :).

      1st IUI Feb '15, 2nd IUI Mar '15, 3rd IUI on April Fools' Day '15. 1st IVF May/June '15, 1st PAS Aug '15 (didn't happen). 2nd IVF Nov '15 and two stripes in the morning of the 30th Nov.

    • #10389
      MsFields
      Osallistuja

      Missä vaiheessa teille on Sudenkorento ja Pulu neuvolaan kääntymistä suositeltu? Meillä Naistenklinikalla ei kyllä mitään puhetta. Ehkä tulee puhe kun ollaan käyty varhaisultrassa.. Enää reilu viikko siihen.

      Sabi89 toivottavasti se saikku järjestyy, jos sen kerran saa vuodoista johtuen ja lääkärikin suosittelee, kannattaa käydä hakemassa. Sitä usein luulee olevansa töissä korvaamaton, mutta kummasti siellä vaan kaikki on edelleen paikallaan ja maailmakin ihan radallaan, vaikka olisi vähän aikaa pois. <3

      Okei joo hajuvesi, en ole lopettanut… tosin mä suihkutan ilmaan ja kävelen suihkun alta, joten se ei suoraan iholla ole, vaan vaatteissa (seli seli 😉 )
      Ja dödö… useimmat markettimerkit sisältää alkoholia ja mitälie syöpää aiheuttavia yhdisteitä, olen yrittänyt käyttää luonnontuotteita, monta eri merkkiä kokeillut ja ne ei vaan pidä hikeä pois..ei, vaikka istuisi vaan paikallaan. Just v-loppuna ostin uusia meikkejä ja meikinpoistoaineita luonnonkosmetiikkakaupasta <3 Jotain nyt päähän näistä foorumikeskusteluista ehkä jäänyt 😉 . Ja hei, löysin hammastahnan joka sisältää B12 vitamiinia, musta se oli niin huvittavaa, oli pakko hankkia 😀

      Mun tekee mieli koko ajan tosi raikasta ruokaa, tein just punajuuripaistosta uunissa, jota yleensä rakastan ja en pystynyt edes syömään, kun himottaa vaan salaatit.

    • #10395
      Pulu
      Osallistuja

      Ajattelin tänään soittaa nouvolaan ja kysyä milloin menen. Nevolan sivuilla mainitaan, että varaa aika kun raskaustesti on positiivinen. Klinikan lääkäri sanoi, ettei asialka ole mikään kiire. No, soitan nyt tänään kuitenkin.

      Miehenkanssa eilen hieman asiaa puitiin (lähinnä minä hysteristä itkua). Odottaa kyllä että lapsi saadaan ja sanoi, että on tosi ihanaa. Pelot sillä on tosi kovat, että miten kahdesta selviää. Kaikii kulut nousee tuplaten hankinnoissa, asuinkuluissa, päivähoidot, kaikki. Ja jaksamisesta oli huolissaan, kun tietäähän sen, että yöheräämiset ei tapahdu vauvoilla samaan aikaan. Rankkaa yhdenkanssa niin entäs kahden. Pelkää, että kaikki kaatuu ja jaksamiselle tulee stoppi ja kaikki päätyy eroon. Muistaa ensimmäisestä lapsestaan, että rankkaa oli ja hän oli silloin vielä nuori (ero tuli). Ymmärrän toki, mutta sanoin, että näillä nyt mennään. Tais tajuta, että ei ole vaihtoehtoja.

      Mullakin noita mielihaluja alkanyt ilmaantua. Just kans salatit, suolaset piirast, keitot… keittohimoon ostin niitä kuppikuumaa-keittoja, suljin silmäni lisäaineilta ?

    • #10402
      Surenkorento
      Osallistuja

      En minäkään klinikan kanssa ole ollut juttusilla neuvola-aiheesta. Viimeksi kuitenkin vain ilmotin positiivisesta raskaustestituloksesta ja varasin ajan varhaisultraan, sitä aiemmin oli siirto. Juttelin siskoni kanssa, joka ihan vain muisteli olleensa aikoinaan neuvolassa ”melko varhaisessa vaiheessa”, joten päätin soittaa neuvolaan. Ajattelin, että kai ne sitten varaa minulle ajan myöhemmälle ajankohdalle, jos olen liian aikaisessa :).

      Itseasiassa tuossa Odotukseni-sovelluksessa lukee näin tuolla 6. viikko -tekstissä: ”Oletko jo varannut ajan neuvolaan? Ensimmäinen neuvolavisiittisi osuu raskausviikoille 8-12.”

      Minulla se ensimmäinen visiitti on jo rv7+2, mutta se on tosiaankin vain sellainen sisäänottotapaaminen.

      1st IUI Feb '15, 2nd IUI Mar '15, 3rd IUI on April Fools' Day '15. 1st IVF May/June '15, 1st PAS Aug '15 (didn't happen). 2nd IVF Nov '15 and two stripes in the morning of the 30th Nov.

    • #10403
      Pulu
      Osallistuja

      Neuvolaan nyt sitten varattu aika ja jo ensiviikolle joka sitte rv 8. Ajatus, että rv 10 otetaan verikokeita seurantaa varten. Kromosomi näytteitä vai mitälie… kaksostapauksessahan ne nyt sitten ei olekaan luotettavia, mutta otetaan. Eli soitinkin nyt soitten ihan oikaaan aikaan… ei ollut ruuhkaa neuvolan päässä niin löytyi hyvin aikaa. Ehkä tosiaan hyvänolla ajoissa yhteydessä niin saa niitä aikoja varmasti. Paikkakunnissakin varmaan on eroja.

      • #10417
        Surenkorento
        Osallistuja

        Minä olen saamassa silloin 7+2 neuvolatapaamisessa lähetteen verikokeisiin. En edes tiennyt miksi, mutta katsotaan ilmeisesti, että onko jossain jotain sanomista?

        1st IUI Feb '15, 2nd IUI Mar '15, 3rd IUI on April Fools' Day '15. 1st IVF May/June '15, 1st PAS Aug '15 (didn't happen). 2nd IVF Nov '15 and two stripes in the morning of the 30th Nov.

    • #10404
      Pulu
      Osallistuja

      Hitto että väsyttää. Oon niiin puhki ja haluisin vaan päästä soffalle. Ja kasvot saaneet kauniin finnikehyksen… leukaperiin puskee vaan kokoajan. Hormoonit taitaa teettää. Täytyy vissiin joku hoito varata, että saa vähän rauhotettu ihoa. Onneksi on töissä hiljaista niin saa lorvia rauhassa.

    • #10416
      MsFields
      Osallistuja

      Hyvä Pulu että saitte puhuttua miehen kanssa ja hän uskalsi kertoa peloistaan. Hän selkeästi tarvitsee enemmän aikaa sulatella ja miettiä asiaa.

      Joo täälläkin väsyttää, mutta uskoisin ettei itse tämä ”tilanne” vaan Luget jotka valvottaa mua. Sellainen sivuoirehan niissä on. Yleensä nukahdan heti kun laitan pään tyynyyn ja nyt pariin kolmeen viikkoon en oo saanut kovin monena yönä kunnolla nukuttua kun heräilen pitkin yötä tai en saa unta alkuunkaan.

      Kävin katsomassa meidän kunnan neuvolan sivuja ja niinhän siellä lukee että voi ilmoittautua 7-8 viikosta lähtien… Voi apua, se ois niin virallista jo. ? Lisäksi havaitsin neuvolatädin olevan yksi tuttu, tää on niin pieni tuppukylä missä asutaan, enkä haluaisi kauheesti sotkea puolituttuja mun perhe-elämään. Vaikka on kaikki vaitiolovelvollisuudet ja muut, tykkään että hoitava taho on sopivan etäinen tai mulle tuntematon.. Huoh.. ?

      • #10418
        Surenkorento
        Osallistuja

        I feel you. Mekin asutaan pienellä paikkakunnalla, mutta onneksi th-henkilökunta ei ole millään lailla tuttuja. Tuntui se silti vähän kummalliselta mennä silloin alunperin kertomaan omalääkärille, että kun lasta ei näy eikä kuulu. Se oli vielä omalääkärin sijainen, jonka mielestä seksi kannatti (myös 28pv kellontarkassa kierrossa, jossa keskivaiheilla oli aina ovulaatiolimaa) ajoittaa kertaan joka viikko, koska ovulaation ajankohtaa ei voi kierron aikana tietää.. Onneksi pääsin lähetteellä sitten isommalle klinikalle. Siellä tosin lapsettomuuteen erikoistunut gynekologi totesi, että ”parikymppisenä sulla ei ois varmaan ollu mitään ongelmaa tulla raskaaksi” ja että vähäisellä kuukautisvuodolla ei ole mitään tekemistä lapsettomuuden kanssa.

        Vasta lapsettomuuspoliklinikalla alkoi tuntua siltä, että ne ihmiset tietää mistä puhuu. On ollut kieltämättä ihan mukavaa olla hoidoissa siellä tuntemattomien ihmisten keskellä, eikä odotustilassakaan olla koskaan törmätty tuttuihin kasvoihin.

        1st IUI Feb '15, 2nd IUI Mar '15, 3rd IUI on April Fools' Day '15. 1st IVF May/June '15, 1st PAS Aug '15 (didn't happen). 2nd IVF Nov '15 and two stripes in the morning of the 30th Nov.

    • #10422
      Pulu
      Osallistuja

      Jaa, totta, että nuo luget vielä kun on käytössä taitaakin olla syypää väsymykseen. Ja nukkumisesta ei tule siis täälläkään mitään. Jokohan saisi annostuksen vaikka puolittaa, oon ihan loppu töissäkin huonosti nukuttujen öiden jälkeen.

      Neuvolan täti mumisi jotain kromosomi… jotain seuranta, eli kai ne verikokeet siihen sitten liittyy. Ja varmaan sokerit ym ym mitä tarkkaillaan koko raskauden ajan.

      Mäkin vähän valmiksi pelkäsin, että osuu joku tuttu kohdalle, ei onneksi. Ja olin ajatellut olla hiljaa hedelmöityshoidoista jos ei kysytä. NIIN TIETTY heti ensimmäisessä esittelyssä kerroin kysymättä… hah, huvitti kun puhelun lopetin ?.

    • #10430
      Pulu
      Osallistuja

      Täällä alkoi tosissaan stressiä pukkaamaan. Nyt kun alkaa tuo kaksosten saaminen jo pikkuhiljaa konkretisoitumaan niin alkaa tajuamaan, että päivähoitomaksut ym tosiaan myös kaksinkertaistuu. Huh huh. Elämä kun on tiukkaa välillä muutenkin niin siihen vielä läväytetään kaikesta tuplamaksut. Kaikkien muiden tupla-lisäkulujen lisäksi n. 500€,kk pelkkää päivähoitomaksua. Voi helvetti, sanon vaan. Kaikki ansiot kun menee muutenkin ja aika säästeliäästi eletään, ettei ulkona käydä eikä matkustella. Asumiskuluja suurin osa ja kahden hengen pienet ruokamenot niin tili käytetty. Voi vitsi… jännää on.

    • #10455
      Salvia80
      Osallistuja

      Miten Pulun ultra meni eilen?
      kerroit miehesi aiemmista vauvakokemuksista yms. On ymmärrettävää, jos on vaikeita kokemuksia takana, niin kaksoset pelottaa. Eikös tänä päivänä saa jotain kunnan apua, jos perhe meinaa väsyä lastenhoidon alle???
      En tiedä onko kuntakohtaista? Myös toimiva tukiverkko läheisistä olisi varmasti avuksi, jos mahdollista. Kaikilla se ei toki ole itsestäänselvyys.
      Kirppiksilläkin tosi hyvää tavaraa….niin kuin varmasti tiedät, koitan vain tsempata näkemään valoakin tilanteessa. Asioilla on tapana järjestyä..kunpa et stressaisi kaikkea tulevaa liikaa.

    • #10458
      MsFields
      Osallistuja

      Päivähoitomaksut menevät vanhempien tulojen mukaan, ne ei ole kaikille samat. Ja saahan silloin sitä lapsilisää, joissain kunnissa kuntalisää, yksityiseen päivähoitoon myös yksityisen hoidon tuen lisää. Meidän kunnassa vuoden päästä tulee myös portaittaisia maksuluokkia, joissa kellokortilla leimataan lapset sisään ja ulos hoitoon, ja maksu määräytyy tasan sen mukaan monta tuntia ne on paikalla. Jos on niin hyvä tilanne, että toinen vanhemmista pystyy viemään myöhempään ja toinen hakemaan aikaisempaan, niin todellinen hoitoaika voi olla ehkä 5-6 h, jolloin menee vain osapäivähoitomaksu.

      Asiat tuppaa sumpliintumaan, haleja Pulu.

      Täällä keräilen itteni vesijumppaan. Jotain tarttis tehdä eikä vaan röhnöttää sohvalla. Eilen vedin suolanälkään pienen sipsipussin. Oops. Khöm. Sitten menin kauppaan hakemaan suolakurkkuja. Ostoskorini sisältö oli aika suolainen. >.<
      Oon vissiin jo kertonut että olen koko ajan ihan loppu ja väsynyt?? Joo tänään ei ole yhtään parempi. Joko se viikonloppu tulee että saa nukkua ? Hain eilen ubikinonia, maitohappobakteereja ja E-epaa+ omega3. Enää puuttuisi vissiin kalkit. Syön siis 9 vitamiinipilleriä 6:sta purkista ja vielä 5 hormonipilleriä päälle. Heh.

    • #10464
      Pulu
      Osallistuja

      Ultassa näytti kaikki olevan kunnossa eli odottelu jatkuu. Ja kaipa ne asiat sitten lutviutuu, kun niin pitkälle päästään. Paljon asioita joista pitää ottaa selvää. Ei kai sitä voi etukäteen liioin stressata. Hoidetaan nyt tää ensimmäinen vaihe ensin loppuun ?.

      Ja kiitos kannustuksesta, kyllä se aina mieltä helpottaa ?

      Tänään myös pitkästö aikaa kävin koirankanssa tunnin lenkillä. Voi apua, meinasin väsähtää kesken kaiken. Oli kyllä vähän nyt liikaa. Lyhyempiä kierroksia vasn, ei auta. Nukuinkin sen jälkeen ja muutenkin ollut edelleen ihan poikki. Tyypit kyllä imee IHAN kaiken energian tällä hetkellä.

    • #10469
      Surenkorento
      Osallistuja

      Olin kirjoittanut pitkähkön tekstin pari päivää sitten, ja juuri, kun klikkasin Lähetä-nappia, sivusto meni rikki :D.

      Minä olen aivan järjettömän väsynyt koko ajan ihan ilman lugejakin. Minulla Lugesteronit jatkuivat ainoastaan muutaman päivän ajan positiivisen raskaustestin jälkeen, eli en ole käyttänyt mitään enää yli viikkoon.

      Siinä missä normaalisti 8-9h yöunet ovat riittävät ja ruhtinaalliset, nyt ei oikein yhdeksänkään tuntia tahdo riittää. Salitreeni ei kulje ihan yhtä tarmokkaasti kuin vielä viikko tai kaksi sitten, kun puhti on kertakaikkisen lopussa. Mutta eiköhän tämä tästä. Luin jostain, että raskauden ensimmäinen on kolmannes on se energisin – kuinka väsynyt sitä sitten onkaan toisessa ja kolmannessa kolmanneksessa :D.

      1st IUI Feb '15, 2nd IUI Mar '15, 3rd IUI on April Fools' Day '15. 1st IVF May/June '15, 1st PAS Aug '15 (didn't happen). 2nd IVF Nov '15 and two stripes in the morning of the 30th Nov.

    • #10471
      Maiku
      Osallistuja

      Sabi, mulla oli hematooma kohdussa ja se oli kai aika isokin. Alkoi ekan kerran vuotaa rv 6 ja verta tuli ihan reilusti hulahtelemalla, joten aattelin heti, että raskaus meni kesken. Kipuja ei ollut ja se oli ns. hyvä merkki. Mulle laitettiin alunperin kaksi alkiota kohtuun, niin ilmeisesti se hematooma johtui siitä, että se toinen alkio meni kesken tai myöhemmin yksi gyne puhui tuulimunaraskaudestakin. En oikein tiiä edes mitä se tuulimuna tarkoittaa… No, onneksi toinen alkio jatkoi reippaasti kasvuaan kaikista vuodoista huolimatta. Tuon ekan reilumman vuotoepisodin jälkeen mulla oli pitkään semmosta niukkaa ruskeaa vuotoa päivittäin. Jostain syystä rv 11 mulla alkoi uudet vuotoepisodit. Verta tuli välillä niin paljon, ettei oo ikinä kuukautisten aikaankaan tullut niin paljon. Sitä tuli enemmän ja vähemmän ainakin kolme viikkoa ennen kuin vähitellen laantui taas niukaksi ruskeaksi vuodoksi mitä tuli sitten taas useita viikkoja tämän jälkeen. Eli vuosin enemmän ja vähemmän semmoset 15 viikkoa (arviolta, kun en oo niin tarkkaan laittanut ylös koska se ruskea vuoto lopulta loppui).

      Pelottavaa ja stressaavaa etenkin niiden pahimpien vuotojen aikaan. Saikkua en saanut ollenkaan noin avokätisesti kuin sinä Sabi. Aluksi olin kesälomalla, niin en edes kysellyt saikkua. Sitten, kun tuli se toinen vuotoepisodi pyysin saikkua ja sain sitten pätkissä yhteensä 1 viikon ja 2 päivää. Lääkärit tuskin olis saikkua antaneet, jos en olis itse kysynyt ja pyytänyt. Oli vaan niin stressaavaa olla töissä, kun koskaan ei tiennyt milloin hulahtaa seuraavan kerran veret läpi housujen. Muutenkin ihan hermona tuommosen takia, kun pelkää syntymättömän lapsensa puolesta…

      Tuosta väsymyksestä vielä. Olen ymmärtänyt, että tosi monilla on alkuraskaudesta väsymystä. Itselläni väsymystä oli enemmänkin heti ensimmäisen kolmanneksen jälkeen. Kai sekin on yksilöllistä, vaikka neuvolassa sanottiin, että siinä vaiheessa sen olis pitänyt alkaa jo helpottaa.

    • #10477
      Pulu
      Osallistuja

      Juu, odotan todella, että ensimmäinen kolmannes on takana ja saisi sitä energiaa takaisin. Tänään tosin tuntuu, kun sai herätä rauhassa ja lojua vielä sängynpohjalla, että olisi pitkästä aikaa saanut kunnon yö unet. Kellon ympäri meni helposti ?

      Todella stressaavia Maiku noi vuodot. Kaikki ilmeisesti mennyt muuten kuitenkin suht hyvin? Eli ei ole ollut haittaa vauvalle kuutenkaan? Luulisi jo, että stressinkin takia annettaisi saikkua. Välillä tuntuu, että saikkua ei tule ennenkuin on viimeinen hätä.

      Niitä verikokeita kun aiemmin mietittiin, että mitä ne meiltä tässä alussa testaa niin tällaisen googlasin:

      http://www.veripalvelu.fi/www/2815

    • #10479
      Maiku
      Osallistuja

      Joo, jos ei oteta noita vuotoja lukuun, raskaus on mulla mennyt ihan hyvin ja vauvalla on näyttänyt olevan kaikki ihan hyvin ultrissa käydessä. Kaikenlaista pientä muutakin ollut, mutta ei onneksi mitään vakavampaa kuitenkaan. Kyllä noi vuodot on tähän asti olleet kaikista ahdistavimpia tässä raskaudessa. Alkuvaiheessa sanottiin, että keskenmenon riski on suurempi sen hematooman ja vuotojen vuoksi ja myös infektioriski on korkeampi, kun jatkuvasti vuotaa. Limatulppa on ollut vuotojen takia heikompi, niin ei oo voinut käydä esim. uimassa ja paljon puhuttiin, että pitää huolehtia hyvin hygieniasta. Yhdyntöjä myös käskettiin välttää, mutta ei siinä vuotojen aikaan nyt muutenkaan hirveesti tehnyt mieli seksiä harrastaa.

      Kommentoin vielä noihin teidän alkuraskauden verikokeisiin, että siellä otetaan kaksi veriarvoa sitä ns. niskapoimu-ultraa varten. Ne luvut laitetaan ultrasta saatujen mittojen ja lukujen sekä joidenkin äidin mittojen (oliko paino ja pituus tms) kanssa johonkin laskentakaavaan ja sillä kaavalla sitten lasketaan todennäköisyyksiä tietyille kromosomihäiriöille.

    • #10512
      Surenkorento
      Osallistuja

      Käytiin tänään varhaisultrassa lapsettomuuspolilla. Me saatiin katsoa sitä pientä sykkivää myttyä näytöltä, ja saatiin ensimmäinen valokuva ja neuvolakortti muistoksi <3. Syke oli hyvä, sekin nähtiin. Kokoa pikkuisella oli vähän reilu 7mm.

      Ja tosiaan raskausviikot lasketaan vähän eri tavalla, kun hedelmöittymispäivä on tarkalleen tiedossa, eli sitten kun syötän punktiopäivän sovellukseen, päästään samaan lukemaan ku hoitava lääkäri, eli 6+4. LA sen mukaan 5.8.2016. Punktiopäivänä lasketaan olevan kaksi täyttä viikkoa, vaikka minun tapauksessa ei vielä ollutkaan. Siksi oma laskenta oli 6+2, mutta nyt mennäänkin kaksi päivää pidemmällä :).

      Tästä se jännääminen vasta alkaakin. Pettymystä on surtu koko vuosi ja ylikin, tänään on tullut puolestaan ilonkyyneliä. Klinikan käytävällä hoitajatkin onnitteli ja halas, ku näki, että oltiin saatu neuvolakortti matkaan. Ja siis tämä ihan julkisella puolella <3.

      1st IUI Feb '15, 2nd IUI Mar '15, 3rd IUI on April Fools' Day '15. 1st IVF May/June '15, 1st PAS Aug '15 (didn't happen). 2nd IVF Nov '15 and two stripes in the morning of the 30th Nov.

    • #10519
      MsFields
      Osallistuja

      Onnea Sudenkorento neuvolakortista 🙂 ja hienoa että kaikki meni hyvin!!

      Meillä aika varhaisultraan huomenna ja sitä on jännitetty enemmän kuin joulua tänä vuonna. Siis Mä oon jännittänyt. Mies on viilee kuin viilipytty. ”Otetaan nyt päivä kerrallaan ja bla bla 😉 ” Joulu onkin ihan toissijainen juttu tähän verrattuna 😀 Apuva..

      Tulin leveilemään uudella raskausoireella. Nimittäin oksensin tänä aamuna ekan kerran, meillä on nyt 7+0. Nämä uudet oireet ilmaantuvatkin aina tasaviikoilla =) Ihmettelinkin kas kun en oksentanut vielä yhtään, mutta nythän se ilo sitten repeää 😉 Oksennan nimittäin aina jos vaikka migreeni, vatsatauti, flunssa tai mikä vaan, mä vaan aina oksennan.

      Pissahätä on aamuisin myös aivan valtava, suorastaan kipeää tekee, eipä tarvii torkutella enää, mua kun ei kirveelläkään saa ylös sängystä, niin nyt tuli kyllä kiire.

    • #10526
      Surenkorento
      Osallistuja

      Minähän hieman toivoin jotain oireita, kun rintojen arkuutta ja turpeutta lukuunottamatta mitään ei ollut. No, viime maanantaina eli 5+3 minua huimasi. Siis kokonaisen päivän. Ja sitten torstaista maanantaihin, eli 5+6 -> 6+3 oli sitä etovaa oloa, joka alkoi aamusta ja loppui iltapäivällä. Eilen mietin, että olo on tosiaankin ollut helpompi ja tänään totesin, että kyllä, se etova olo on päättynyt ainakin tällä erää.

      Liekö kroppani haluaa vain esitellä minulle nyt niitä raskausoireita, kun niitä niin kovasti toivoin :D.

      Toi pissahätä on kyllä sellainen, että jos herää yöllä tai aamulla, ja sen viisi sekuntia myöhemmin havaitsee hädän, niin pakko se on mennä. Mikään varapissa nukkumaanmennessä ei ole auttanut.

      1st IUI Feb '15, 2nd IUI Mar '15, 3rd IUI on April Fools' Day '15. 1st IVF May/June '15, 1st PAS Aug '15 (didn't happen). 2nd IVF Nov '15 and two stripes in the morning of the 30th Nov.

    • #10578
      MsFields
      Osallistuja

      Kuinka pitkällä Maiku on?

      Käytiin eilen Naikkarilla varhaisessa ultrassa. Kaikki näytti hyvältä. Se oli 11,8mm pitkä, sydän siellä sykki ja l.a. oli 4.8.16. Mikä on myös mun miehen syntymäpäivä.. hassua. Äitiyskortti saatiin mukaan ja tämä olikin viimeinen käynti tässä laitoksessa. Yksi pakkasukko meillä on siellä vielä tallessa.

      Jatko sitten kunnan neuvolan puolella. Mitään 9/10 vko ultraa ei ole tiedossa, niin kuin jollakin täällä oli, kysyin sitä, mutta ne ei tee sellaista. Eli jos kaikki on ok, niin seuraavan kerran saadaan kurkistaa matkalaista tammikuun puolivälissä 12 vkon seulassa. Saatiin me valokuvakin mukaan, tuommoinen pieni möhkäle siellä möllöttää. Niin Outoa.

      Täällä muuten kaikki ok, oksennettu on ja huippaa nyt vähemmän. Kilo on tullut lisää painoa. Enpä tiedä, mistä se on tullut kun tyyppi painaa ehkä gramman. Nestettä, mitä lie. Ummetusta on ollut ja rintojen turvotusta ja arkuutta. Turvotuksen oli mieskin huomannut, tää onkin ainoa positiivinen oire so far ;D Ja niin, mieletöntä röyhtäilyä. On tää hemaisevaa 😀

      Tsemppiä kaikille siellä!

    • #10579
      Pulu
      Osallistuja

      Kiva kuulla, että kaikilla asiat ok, on tämä jännää.

      Täällä nyt ensimmäinen neuvolakäynti takana, jossa käytiin niin maan perusteellisesti läpi asioita ja kotiläksyäkin tuli seuraavaa kertaan mennessä. Pisunäytteen vein seuraavanapäivänä ja otatettiin verikokeet. Lähti siis paljon asioita etenemään. Tuo virtsanäytteen anto olikin sitten sitä rataa, että saa nähdä kelpuuttavatko. Neuvolatäti sanoi, että n. 10 tuntia syömättä ja aamupissasta. Kotiohjeessa oli, että väh 4 tuntia. No mulle tuli huimat 3,5 tuntia kun pidättelin ja kiemurtelin sängyssä. Ei pysty. Nyt viimeyö olisi mennyt paremmin, mutta yöllisiä vessareissuja vaan on tiuhaan.

      Pahoinvointia ei ole kuulunut, josta iloitsen kovin. Turvotus on melkoinen, enää vaan yhdet stretz farkut mahtuvat. Hormonaalista turvotusta toki vielä, ennenkuin alkaa kohtu kasvamaan. Väsymys painaa edelleen. Viilin ja piimän himo on ollut ja neuvolatäti tuumasikin, että siitä himo, mitä kroppa kaipaa. Kalsiumia siis ? sitä tosin nappailen magnesiumin-sinkki-kalsium yhdisteenäkin nykyään, mutta voihan olla, että puutostakin ollut (ja onkin, koskaolen huono maitotuotteiden käyttäjä). Ostin nyt vielä sitä plus maitoakin. Viiliä vois vetää vaikka kuinka ?

      Kauheen huono omatunto iskee jos ruokavalio lipsuu. Tänääänkin meni Mäkkäriä niin kevyesti (tosin limun olen jättänyt ja tropicanaa tilalle). Hätäsenä sitten kotona, että pakko nyt syödä hedelmä perään… heh. Ja niitä jouluruokia odotellessa… ai ettääää! Namiii! Kunnon mättöä ja rajoitukset sivuun ?

      Mukavaa Joulua sinne!

    • #10592
      Maiku
      Osallistuja

      MsFields, mulla menossa nyt rv 30+5 eli ihan hyvässä vaiheessa jo ollaan. Helmikuulla pitäis pikkuisen syntyä.

      Ei meilläkään olis varhaisultran jälkeen ollut mitään lisäultraa ennen np-ultraa, jos mulla ei olis ollut sitä hematoomaa. Sen hematooman takia ”sain” sitten lisäultran seurantaa varten. Monet on käyneet ykstyisellä omalla kustannuksella lisäultrissa oman mielenrauhan vuoksi. Itsekin olen käynyt 2 kertaa yksityisellä gynellä tässä raskauden aikana tsekkauksessa lähinnä niihin vuotoihin liittyen, kun on vaan tuntunut siltä, että haluaa vähän lisämielenrauhaa itselle.

    • #10616
      MsFields
      Osallistuja

      Maiku on jo pitkällä 🙂 tsemppiä loppuodotukseen. Juu, lisätsekkauksissa kävisin varmasti mäkin, jos olisi vuotoja.

      Nyt on kaikki mennyt kuten ennenkin. Tyyppi on vadelman kokoinen ja painaa puoli grammaa. Tänään on kerrottu molempien vanhemmille. Ne kun on kysellyt koko ajan missä mennään. Hiljaisuus tuli joulupöytään ja äkkiä vaihdettiin toiseen aiheeseen. Eipä siitä sitten osaakaan mitään jutella. 😀

      Tiistaina käytiin sitten neuvolassaki ekalla käynnillä ja olipa rasittava visiitti. Siis me oltiin siellä 1h 45 min. Seuraavat käynnit kestää vain tunnin (ai vain..) Siis mä oisin selvinnyt sieltä vartissa ulos, mutta mies vaan pölöttää ja pölöttää ja neuvolatäti vaan pölöttää ja pölöttää.. Ehkä ne ei tarviikaan mua siellä seuraavalla käynnillä ollenkaan 😉 onhan se jotenkin liikuttavaa kun mies haluaa osallistua niin kovasti. Täytettiin niitä esitietoja kotona ja parisuhdemittaria ja luettiin seulontatiedotteet ja mitä kaikkea siihen kuului. Meille tuli miehen kanssa vähän erimielisyyksiä seulonnoista ja siitä jäi vähän ikävä fiilis. Mä en eettisistä syistä pysty osallistumaan seulontoihin, muttä samalla ymmärrän miestä, joka pitää fiksuna osallistua seulontaan. Ajattelin osallistua kuitenkin ultraan ja rakenneultraan, muttemme lähde muihin seulontoihin. Tää on vähän vaikea juttu. Vähän tietty pelkään sitä, että jos sieltä tulee ei niin kovin terve lapsi, saanko kuulla siitä sitten lopun elämäni. Mutta en pystyisi tekemään aborttipäätöstäkään, en kaiken tämän odottamisen jälkeen, en vaan pysty siihen. Uskon kuitenkin, että mies on fiksu ja pystyy sopeutumaan erilaiseen lapseen. Ihminen useimmiten sopeutuu paremmin kuin osaa aavistaakaan ja omaa lasta rakastaa vaikkei olisi täydellinen. Mutta tämä on vaan mun ajatus. Todennäköisyys, että jotain on vialla, ei kuitenkaan ole kovin suuri, mutta murhetta tääkin aiheuttaa. Hohhoijaa. Sitä paitsi joku seulontatesti piti tehdä tarkalleen tiettynä päivänä ja me ollaan just silloin reissussa, joten se siitä sitten. Ehkä sen on tarkoitus mennä näin.

      Hyvää joulua sinne kaikille!

      • Tätä vastausta muokkasi 4 vuotta, 11 kuukautta sitten MsFields.
    • #10620
      Maiku
      Osallistuja

      Kiitos tsempeistä MsFields! 🙂

      En mäkään oikein tajunnut koko seulonta-asiaa aluksi. Olin vaan menossa innolla ultraan katsomaan vauvaa. Jossain vaiheessa kuitenkin aloin tajuta, kun ottiin näitä verikokeita ja kaikkea, että haluanko oikeasti tietää ne riskilukemat… Sitten, kun mulla ne verikoearvotkin oli ihan omituiset verrattuna viitearvoihin, niin olin ihan paniikissa sinne ultraan mennessä. Päätettiin kuitenkin mennä ja lasketuttaa ne riskiarvot, vaikka en ollut ollenkaan varma, että miten reagoisin tai mitä tekisin jos sieltä tuliskin huonoja uutisia. Toisaalta en kyllä aborttia tekisi kovinkaan herkästi (eikä varmaan moni muukaan), kun kuitenkin elämänarvot semmoiset, että en periaatteessa kannata koko aborttiasiaa, mutta tosiaan hirveän vaikea sanoa mitä siinä tositilanteessa olisi kuitenkaan tehnyt. Toisaalta sitten jos sieltä tulis tulos, että saattaa syntyä vammainen lapsi, niin ainakin saisi aikaa varautua asiaan henkisesti ja etsiä tietoa asiasta yms, jos lapsen päättäisi pitää.

      Toisaalta tosiaan aika pienellä todennäköisyydellä siellä mitään isompaa on vialla ja toisaalta on helpottavaa kuulla, kun mitään epäilyttävää ei löydykään. Vaikeita asioita nämä kyllä ovat.

    • #10641
      Pulu
      Osallistuja

      Täälläkin jouluna kerrottiin vanhemmille ja sisaruksille raskautumisesta. Oli jotenkin helpottavaa. Mieskin on jo huojentuneemmalla mielellä ja saanut kaksosraskauden sulateltua siihen tilaan, ettei tarvi enää kiukuteolla ja masentaa jutuiullaan. Mökötykset takana ja hyvä niin.

      Nyt jännätään sitten rv 12 lääkärikäyntiä ja ulraa. Onko siellä tyypit vielä matkassa? Tämä siis 7.1. joten lähellä ollaan ja mitä lähemmäs mennään niin sitä enemmän jännittää. Mitå jos tämä ilo olikin tässä? Olisinko valmis uusiin hoitoihin… apua. Myös on alkanut mietityttämään tuo kortisonin käyttö, joka otettiin tähän kolmanteen hoitoon testinä mukaan. Tällä viikolla tulee annostuksen muutos ja otetaan nappi joka toinen ilta tammikuun loppuun asti ja sitten lopetus. Onko kortisoni tehnyt sikiöille hallaa ja mitä käy kun lopetan. No… toivottavasti ei mitään.

      Välillä on hetkiä, kun jeittäydyn täysillä ajatusmatkaan ja sisustan jo lapsosille huonetta ja selailen netistä tarvikkeita. Ja välillä taas lueskelen, kuinka raskaus onkin ollut keskeytynyt kun tilanne katsastetaan vk 12. On tämä mieli sellainen veitikka, että luottaa ei voi ?.

      Myös noita kromosomi testejä on tullut mietittyä. Verikokeessa siis kävin ja taisi kaikki olla ok, tosin verikokeet eivät kaksosraskaudessa taida olla kovin luotettavat. No kaikki tulee ajallaan jos sinne asti päästään. Sitä lapsivesitutkimusta tosin en taida haluta. Riskiraskaus muutenkin niin mitä sitä riskiä enempää lisäämäänkään.

      Papa-kokeeseen tuli kutsu, mutta ymmärtääkseni sekin hieman lisää km riskiä niin saavat sitä myös odotella.

      Jokapaikassa piilee vaan riskejä…

      Oma isä on sellainen jalat maassa tyyppi ja eilen oman äidinkanssa innostuttiin höpöttelemään, että sitten Mummi sitä ja tätä… isä tuumasi, että mitä sitä menee asioiden edelle. Ja näinhän se on. Eletään nyt vaan på0äivå kerrallaan ?

      Tsemppiä Maikulle loppusuoralle! Ihanaa, kun on kohta pieni tuhisia kainalossa. Olet ja ollaan niin ansaittu kaikki hyvä kaiken piinan jälkeen! Olo jo tässä vaiheessa on kovin kiitollinen ja johtunee hormooneista, mutta kun antaa itselle luvan olla onellinen raskautumisesta niin kyllä ne silmät vaan kostuu.

      Mahtavaa Uutta Vuotta 2016 kaikille! Vuosi tulee kyllä olemaan jotain aivan muuta mihin on totuttu! Jeeeee!!

    • #10650
      MsFields
      Osallistuja

      Tsemppiä Pululle seuraavaan ultraan. Se on jo ihan pian. Kiva kuulla, ettei mieskään enää mökötä.

      Meidän 12vk ultra on kolmen viikon päästä.. huoh.. Hirveesti jännittää ja haluaisi että se olisi nyt jo, mutta pelottaa myös hyvin paljon. Huoli mahatyypistä on jatkuva.

      Täällä on ollut aikamoista mielialojen vaihtelua, väsymystä, ja ajoittaista pahoinvointia. Mieliala menee jatkuvaa vuoristorataa ja välillä pitää jotenkin olla kasassa töissäkin. Tunteet on pinnassa ja hyvä kun selviää päivästä pistämättä ketään haarukalla silmään. Aamulla ajoin töihin ja nauraa räkätin kolmasosan matkasta ja paluumatkalla kaupassa käydessäni hyvä etten käynyt myyjän kurkkuun kiinni. Olo on lähinnä mielipuoli.

      Lauantaina lähdetään miehen kanssa etelän lämpöön 2 viikoksi, ja tämä loma ei voisi tulla yhtään parempaan saumaan.

      Oikein mukavaa vuodenvaihdetta ja toivotaan jokaiselle parempaa Uutta Vuotta!

    • #10653
      Pulu
      Osallistuja

      Kiitos tsempeistä, sitä tarvitaan. Osunut vaan jatkuvasti silmään, että raskaus pysähtynyt kun legesteronit lopetettu ja vastaavasti kun kortisonit lopetettu. Huh. Pitäisi lakata miettimästä ja odottaa rauhassa lääkärikäyntiä.

      Oletteko neuvolaan ilmoittautuessa maininneet, että raskaus saanut alkunsa hoitojen kautta? Mulla neuvolakorttiin tästä tuli maininta ja kun soittelin sinne verikoetuloksia niin sovittiin, että saan uuden kortin, josta tuo maininta jätetään pois. Oma päätöksemme.

      Tsemppiä sinnekin! Ja voimia mielialanvaihteluihin… apua ? Loma kuulostaa ihanalta. Saatte aikaa rentoutua! Hyvää lomaa!

    • #10719
      Sabi89
      Osallistuja

      Mitäs Pulu ultrassa näkyi? Vai eikös sinulla tänään ollut se? Minulla menossa tänään rv 11+5 ja niskapoimu ultra aika tuli viikon päähän. Olemme käyneet tähän mennessä jo 3 kertaa ultrassa vuotojen takia ja viimeksi ainakin rv 10+3 kaikki oli ihan hyvin. Hematooma kohdusta oli hävinnyt ja vuotoja ei ole toistaiseksi ollut kohta kolmeen viikkoon. Kamalan huono olo kuitenkin on edelleen 24/7 ja ellei vähän väliä syö jotain niin saa kyllä oksentaa. Edellisessä raskaudessa tämä pahoinvointi kesti niin kauan loppuun saakka kunnes vauva syntyi, tosin mitä pidemmälle meni niin ei ollut enää niin voimakasta mutta missään vaiheessa pahoinvointi ei lakannut. Toivon että tässä raskaudessa pahoinvointi helpottaa jossain vaiheessa, tuntuu että ei pysty kunnolla keskittymään mihinkään kun huono olo ympäri vuorokauden.

    • #10722
      Pulu
      Osallistuja

      Harmilliselta kuulostaa nuo vuodot. Turhaa huolta koko ajan. Onneksi kuitenkin pääset ultraan suht usein ja asiaa seurataan. Toivottavasti nyt pysyisivät pois. Samoin tuo pahoinvointi… kurjaa. Omalla kohdalla niiltä olen välttynyt (myöskään äidilläni ei koskaan ollut kahden raskaudennaikana) tosin nälkä on koko ajan ja syönkin oikeastaan jotain parin tunnin välein. Tosin painoa on kolme kiloa tullutkin lisää ja vatsa pömpöttää. Piti ostaa isommat housutkin kun yhdetkään ei enää mene jalkaan. Luulen että tämäkin vakuttaa joltainnosin, että pahoinvointia ei niin tule. Valtava väsymys selkeesti myös alkaa helpottaa. Lihominen on tietty sallittua, hoikka kun olen, mutta tuleepa olemaan sitten hommaa päästä entisiin mittoihin. No sennaika ei ole vielä ?

      Olin juu eilen ultrassa ja kaikki oli kunnossa. Siellä ne kädet viuhtoi menemään ?? Täytyy sanoa, että oon kyllä edelleen ihan ällikällä lyötynä, että kaksi pikkusta siellä on aloittanut elämänsä. Mun masussa. Wau. Piti ihan lääkäriltä kysyä, että koska mä tajuan, että tämä on oikeasti totta ?

      Kaikii raajat todettiin, ja niskapoimua mitattiin, aivot pienenä perhoskuviona. Yllätyin oikeastaan, kuinka tarkkaan siinä kaikki katsottiin. Tunti vierähti. Katsottiin ensin vatsanpetitteiden päältä ja vilkastiin vielä varmuudeksi alateitsekin.

      Kaksosraskauteen suositellaan minidisperiiniä rv 16 alkaen. Tämäkin tuli uutena tietona. Ehkäisee kuulemma raskausmyskytystä ja suonitukoksia. Annos toki pieni, mutta tuntuu kyllä oudolta jotenkin.

      Viimeyö ol jotenkin levoton ja ravailin vessassa, kai sitä taas kelasi asioita vaan.

      Seuraava lääkärikäynti onkin jo 4.2. eli aika nopeasti. Neuvola myös tammikuun puolivälissä.

      Liikuntaa pitäisi kyllä aloittaa… hoitojen aikana, eli siis nyt vuoteen en käynyt salilla lainkaan ja löhösin kaiket illat vaan kotona. Kroppa onkin niin lössähtänyt ja siltä kyllä näyttääkin. Nekin vähän lihakset mitä esim. reisissä oli on täysin kadonnut. Pakko ryhdistäytyä nyt ja alkaa vähän vaikka ensin kotona jumppailemaan. Tulee jokatapauksessa olemaan selänkanssa lirissä. Jos saisi vähän ennalta ehkäistyä liikkumalla.

      Jolu onneksi ohi niin ei tule enään syötyä niitä ihania ruokia. Löi nimittäin ensimmäisen kerran vatsan jumiin, että kävin jo ummetuslääkettä hankkimassa, mutta meni ohi onneksi ilmankin.

      Tsemppiä Sabi89 rv 12 päämäärään! Kertoilehan sitten miten meni ?

    • #10726
      Surenkorento
      Osallistuja

      Hei pitkästä aikaa! Meillä on tänään 10+1 ja valtakunnassa kaikki hyvin, ilmeisesti, aika hiljaista pitelee 🙂 En ollut tuota eettistä puolta seulonnoista koskaan miettinytkään, ennen kuin luin kuulumisia tästä ketjusta. Varasin juuri ajan verikokeeseen ja varailen ultra-aikaa johonkin 12-viikolle myöhemmin. En kuitenkaan tekisi aborttia, mutta olisi sitten ainakin aikaa asennoitua tulevaan, jos huonoja uutisia saadaan.

      Se pahin kuolemanväsymys on väistynyt, mutta kyllä yöunet silti maistuu enemmän kuin aiemmin. Kuvittelin raskauspahoinvoinnin alkavan tuossa reilu viikko sitten, mutta se loppui kuin seinään sitten kertaoksennuksesta. Minulla katosi joululomalla ruokahalu. Aika moni ruoka-aine alkoi tökkiä. Mitään erityisen kummallisia mielitekoja ei ole tullut tilalle, mutta appelsiineja voisin syödä loputtomasti ja ainoat kakomista aiheuttamattomat ruoat ovat tällä hetkellä jauheliha+makaroni ketsupin kera (en ole syönyt ketsuppia sen sisältämän sokerin vuoksi vuosiin) sekä jauhoton pitsa. Ajattelin, että parempi, että syön sitten vaikka edellämainittuja asioita, kuin en söisi mitään.

      Salitreeni on ollut nyt kuukauden tauolla, ihan sen väsymyksen ja voimattomuuden takia. Ensi viikosta pääsen taas alottelemaan liikkumisen, kun tuntuu, että voimiakin on taas.

      Ensimmäinen lääkärikäynti on varattu parin viikon päähän, joskin neuvolatäti totesi, että se saattaa olla minulle vähän turha käynti, koska minua on varmasti viimeisen vuoden aikana tutkittu aika paljon. Vaan jospa siiheksi ehtisi tulla jotain kysymyksiä. Seuraava neuvolakäyntikin on varattuna helmikuulle.

      Mielialaheittelyitä ei ole, mutta tunteet tulevat äärimmäisen helposti pintaan kaikesta vaikuttavasta, surullisesta, iloisesta, ystävällisestä, vakavasta, … no, mistä tahansa.

      Vähän jännittää kertoa töissä. Kertonen varmaan sitten helmikuun alussa, kun ensimmäinen kolmannes on takana. Olen juuri aloittanut uudessa työssä. Tikutin plussan samana aamuna, kun allekirjoitin työsopimuksen. Minulle on suunniteltu kaikenlaista projektia jo loppuvuodellekin, ja sen takia jännittää kertoa, että työssä voin tällä erää olla vain puoli vuotta. Harmittaa tämä ajoitus minuakin, mutta en ole pahoillani mistään. Ristiriitainen tilanne :). Uskon, että työtilanteen muuttuminen, kun se siis varmistui, laukaisi pahimman stressiahdistuksen ja hoito onnistui senkin vuoksi.

      Kaikelle on tarkoituksensa.
      Ihanaa odotusaikaa teille kanssasisarille <3

      1st IUI Feb '15, 2nd IUI Mar '15, 3rd IUI on April Fools' Day '15. 1st IVF May/June '15, 1st PAS Aug '15 (didn't happen). 2nd IVF Nov '15 and two stripes in the morning of the 30th Nov.

    • #10811
      MsFields
      Osallistuja

      Täällähän on hiljaista.

      Me palattiin etelästä ja olipa kivaa. Tuli levättyä oikein kunnolla eikä jaksanut stressailla mitään.

      Kolme päivää olisi meidän rv 12+1 ultraan ja olo on noh taas, vähän hysteerinen. Mitäs jos ja jne. Foorumeiden kaikki mahdolliset keskenmenoketjut luettu läpi. Vähän viisastuneena ja vielä hysteerisempänä ihmettelen ja odotan.

      Raskausoireet on kyllä pysyneet, oksennan noin joka toinen päivä ja sylkeä tulee aina vähän väliä, varsinkin tyhjällä mahalla. Ämpäri on muuttanut siivouskomerosta sängyn viereen. Loman aikana painoa ei ole tullut kuin ehkä puoli kiloa, jos sitäkään. Olen syönyt ihan joka välissä, 3-4krt päivässä, mutta oksennellut varmaan puolet pois, ei ole paino lisääntynyt.. Maha kyllä kasvanut, housut painaa mahaa sen verran, että oon katellut netistä jo äitiyshousuja. Eilen kuljin töissä vetskari ja ylänappi auki, kun ei pysty muuten.. Mutta joo tosiaan, en taida hankkia mitään ennen kuin torstain ultrasta selvitään kotiin. Ei kai tässä auta muu ajatella, kuin että raskaana ollaan kunnes toisin todistetaan.

      Sabi aika kurjaa tuo sun jatkuva pahoinvointi. Varmasti vaikea olla, kun ei voi keskittyä mihinkään. Miten ultrassa meni?

      Pulu ihana kuulla että teillä kädet viuhuu masussa. Onpa outoa ajatella että siellä jotain voi liikkua, kun ei tunne mitään 🙂 Mutta siellähän ne jo möllöttää menemään. Meillä neuvolan terkkari kyseli liikkumistottumuksista, mutta antoi kyllä vähän siimaa, että oman voinnin ja jaksamisen mukaan, omaa kehoa pitää kuunnella, eikä mennä väkisin jumppaamaan, lepo on myös tärkeää, nyt kun väsyttää tuplasti (no sua ehkä triplasti 😉 )

      Sudenkorento on varmaan hankala toi työtilanne. Mulla oli työnvaihtoajatukset mielessä ja tuli tosi mielenkiintoinen paikka eteen samaan aikaan kun tehtiin raskaustestiä. Sitten todettiin yhdessä tuumin, että kun ei ollut pakko vielä vaihtaa työpaikkaa, annetaan sen olla. Mutta eipä sille mitään voi, ihmiset lisääntyy koko ajan, ja maailma pyörii siitä huolimatta 😉

      Tsemppiä ja aurinkoa!

    • #10814
      Pulu
      Osallistuja

      Kuulostaa tosiaan nuo oksentelut ikävältä puuhalta. Odotin niitä myös kauhuissani, kun läkäri alkujaan tuplat todenneena sanoi, että kyllä pahoinvointi tulee kaksinkertaisena. Siitä olen kiitollinen, että niistä olen tyystin jäänyt paitsi. Oma äitini sanoi myös, ettei kummassakaan raskaudessa hänellä ollut pahoinvointia. Sieltä siis pohjaa itsellenikin.

      Olo on pikkuhiljaa muuten alkanut helpottamaan siitä karmeasta väsymymsestä. Ainut ikävä asia, että tässä nyt viikko mennyt melkoisessa flunssassa. Eilinen neuvolakin piti siirtää ensivikkoon. Se nyt ei sinällään harmita, mutta otaa päähän, kun ei oikein ole mitään millä kunnolla lääkitsisi. Mustaherukka mehua menee kiitettävästi ja panadol on ollut ainoa särkylääke, jota olen ottanut. Sarvikuonolla olen suolavedellä huuhdellut räkäröörejä ?. Paska olo. Ja ärsyttää, että taas sitä ajattelee, että tämä flunssa aiheuttaa vauvoille jotakin ikävää. Plääh, ei kivaa. Huomenna pakko hoitaa muutama työtehtävä ja loppuviikosta samoin. Sitten taas viikonloppu… skippaan viikonlopults työtehtävät edelleen, joten lepo on nyt ainut lääke. Katsotaan mitä nuo muutamst työpäivät saavat aikaan.

      Vatsa tosiaan täälläkin jo kohoaa (13+6) ja löysiä neuleita sekä huiveja harrastan, jottei asiakkaille pääse vielä näkymään. Kohta tilailtava jotain mammakuteita valmiiksi, ettei ole sitten hätä tiukanpaikan tuöen.

      Vatsaan olen suihkun jälkeen hieronut vartaloöljyä, jotta saisi ihoa elastisemmaksi ja näin valmistautumaan venymään (isosti) ja ehkäisemään samalla mahd raskausarpia. Aika näyttää.

      Noihin työasioihin liityen nyt jos hallitus tulee viemään läpi työpaikan koeajan pidentämistä 4kk:sta 6kk:een niin esim ompas taas kivat paikat naisilla, jos esim on juurikin uutta sopimusta solmiessa raskautunut niin 4kk raskautta pystyy jemmaamaan, mutta 6kk raskautta ei enää mitenkään. Kuinka ikäviä tilanteita näistä voi jatkossa syntyäkään.

      Hiljaistahan täällä keskustelussa tosiaan vähän on mutta yritetään jatkossa vähän tsempata ? kiva kuitenkin kuulla missä ajatuksissa ja tilanteissa te muut menette. Saataisipa vaan uusia plussanneita porukkaan mukaan.

      Palataan taas ?

    • #10838
      MsFields
      Osallistuja

      Täällä on käyty ultrassa. Kaikki oli hyvin <3 😀 <3 Siellä se pieni venytteli jalkojaan ja pomppi. Arvioitu ikä 12+1 on muuttunut 12+5:ksi, la. pysyy samana. Pieni näytti aivan täydelliselle <3 Se on nyt melkein 7 cm. Katsottiin myös 4D:nä.

      Mä itkin ihan silmät punaisina koko ajan kun oltiin siellä… Niin, en mä voi sille mitään, mä pelkäsin niin paljon.. Kovasti se ultraaja yritti tsempata että kaikki näytti tosi hyvälle ja nyt vaan nauttimaan raskaudesta. Tää on ehkä mun seuraava haaste, saada mun pää asennoitumaan nyt niin, etten ole hysteerinen koko ajan, vaan alkaisin nauttimaan tästä ajasta. En ole ihan varma miten se onnistuu.

      Jotain rentoutus- ja rauhoittumiskeinoja nyt varmaan voisi miettiä. Mulla aiemmin todettu ja hoidettu masennusta, ultraaja suosittelikin, että jos alkaa mennä ihan hysteeriseksi mun ajatukset, hakeutuisin juttelemaan, mikä voisi olla ihan järkevä ajatus.

      Se oli yllätys, että kunnan puolelta tulee vain kaksi ultraa, 12vko ja 20 vko ja sit se on siinä. Neuvolassa kuullaan sydänäänet, sitten siinä vaiheessa kun ne alkaa kuulua. Eli tässä ollaan pimennossa seuraavat 2kk. En tiedä, milloin ne sydänäänet kuulee. Voipi olla että yksityiseen ultraan joutuu menemään. Ultraaja kertoi, että sikiöpussi on asettunut niin päin, etten tunne potkuja kuin vasta vko 18-20. Mä luulen että rauhoitun siinä vaiheessa, kun potkuja alkaa tulla, sitten tietää, että se on siellä menossa mukana.

      Joku tässä kyseli, puhutaanko IVF-hoidoista neuvolassa. Meillä se on merkattu äitiyskorttiin sekä koneelle, ja ollaan puhuttu avoimesti. Mulle on jotenkin helpompaa, kun meidän lähtökohta on selvillä hoitavalla taholla.

      Pulu, tuo flunssan hoito, mulla oli hirvee flunssa reissun ekalla viikolla, jolloin lähdin apteekkiin hakemaan Otrivin-nenäsumutetta. Kysyin vielä, onko mitään esteitä raskaana oleville, ne tutki pakkausselosteita ja googletteli ja sanoi ettei ole. Sitten jälkikäteen kattelin suomenkielisiä pakkausselosteita ja siinä lukee, ettei suositella raskauden aikana käyttöä. Kattelin myös foorumeita ja ilmeisesti nenäsumutteista ei olla lääkäreiden vastaanotoilla ja apteekeissa yhtä mieltä, mutta nenäkannu on turvallisin.

      Toki olen nyt todella iloinen ja helpottunut. Nyt lähtee äitiyshousut ja raskauskirja tilaukseen 😉

      Tsemppiä muille!

    • #10844
      Pulu
      Osallistuja

      Ihanaa kuulla, että kaikki hyvin. Jotenkin ihan käsittämätöntä myös minusta, että näin alussa jo on heti vauhti päällä ja liikkeet näkee ultralla ??

      Kaikkihan me reagoimme eritavalla ja tosiaan vaikea varmasti toteuttaa, mutta se rentoutuminen on kyllä tärkeää. Vaikuttaa myös vauvan hermoston kehittymiseen. Musiikki on kyllä ollut iso apu itsellä siinä. Vaikka ottaisi niitä pieniä hetkiäkin vain itselle niin niistä on kyllä vaikutusta enemmänkin. Itsellä ajatusten nollaus menee tämäpäivänä helpommin mobiilipelin merkeissä (en tiedä onko se nyt sitten hyvä, mutta toimii ?).

      Lakritsista ja salmiakista tuleekin nyt raskaana oleville uudet ohjeet, jossa käyttöä ei suositella lainkaan. Höh. Olen ihan pikkuisen silloin tällöin salmiakkia sisältäviä karkkeja napsinut. Se loppu nyt sitten tähän ? Tutkimukset osoittaa, että aiheuttaa keskittymishäiriöitä lapsosella.

      Meilläkin ivf hoidoista puhutaan avoimesti lääkärissä ja neuvolassa, mutta miehen toiveesta ei puhuta läheisille ja neuvolakortista tieto pois. Toimii meillä.

      Nyt niitä mammakuteita hankkimaan ? Itse kirjauduin Libero-kerhoon, josta sitten tulevaisuudessa saa jonkin lahjan jossa vauvatarvikkeita, baby boxista myös saa vauvalle lahjan, jonka voi hakea lähimmästä Lastentarvike liikkestä. Muumivaippa (vai mitä ne oli) näytteitä… nyt täytyy kaikki ottaa mistä saa. Rahan menoa kahden vauvankanssa ei voi estää ??

      Nyt on lupa nauttia ??

    • #10861
      MsFields
      Osallistuja

      Täällä on meno rauhoittunut 🙂 Olen ollut lähinnä vain iloinen ja positiivisin mielin. Varasin varmuudeksi ultran yksityiselle 4kk aikoihin ja sen voi perua jos tuntuu, että on turhaa, melko kalliskin se oli. Googlettelin, että sydänäänten pitäisi alkaa kuulua jo, ja katotaan jos ensi viikon tiistaina neuvolassa niitä pääsisi kuuntelemaan.

      Kunta tarjoaa avoneuvolapalveluita kerran viikossa, ja suunnittelinkin että menisin parin viikon päästä kuuntelemaan sinne vielä ääniä ja kk päästä olisi jo seuraava neuvolakin. Ainakin mä sain mun ajatukset rauhoittumaan. Ja vilkuilen ultrakuvaa koko ajan, se on niin ihana se meidän pikkuinen peukaloinen. Siellä möllöttää.

      Ilmoitin töihin esimiehelle perjantaina ja maanantaina ajattelin kertoa työkavereille. Ne on olleet tietoisia meidän hoidoista ja varmaankin iloitsevat kovasti meidän puolesta.

      Se piti tulla vielä lisäämään, että miehenkin kanssa on mennyt paljon hauskemmin, me nauretaan enemmän, ja ollaan läheisempiä ja ehkä vielä rakastuneempia.. onhan tämä iso helpotus molemmille.

      Tsemppiä sinne!

      • Tätä vastausta muokkasi 4 vuotta, 10 kuukautta sitten MsFields.
    • #10904
      Ruusunen
      Osallistuja

      Ihanaa kuulla, että täällä kaikki hyvin ja niitä ihania liikuttavia hetkiä, joita ei ikinä unohda koettu <3

      MsFields meillä myös miehen kanssa asiat nyt aivan ihanasti mallillaan. Helpottavaa, kun on tässä hoitojen aikana ja välissä käyty jo siellä rakkauden haudallakin…jotenkin nyt niin kiitollinen mun ihanasta miehestä ja tulevasta perheestä että olen päättänyt etten valita mistään pienistä kotiasioita tai siitä, että mies näyttää (tai on näyttämättä) innostustaan tulevasta vauvasta eri tavalla kuin minä vaan yritän ymmärtää. Viime aikoina mulle on kirkastunut se, että onneksi mulla ylipäätään on puoliso, jonka kanssa ”pääsin” hoitoihin enkä ollut yksin ja toivonut vasta löytäväni sitä oikeaa tai edes sopivaa. Hoitojen aikana usein ajattelin, että miksi juuri meille tapahtuu tämä, mutta niin vain ajatuksista löytyy uusia tasoja.

      Mä tunsin ensimmäiset hennot liikkeet 15+6 ja kyllä muistan kuinka niitä jo odotinkin. Mulla on istukka takana ylhäällä. Meillä on muodostuneet jo ihan omat jutut ja höpöttelen kaikkea ”että nyt mamma tekee vähän töitä”, ”meillä alkoikin näköjään pienet aamuvoimistelut” tai ”nyt ruvetaan nukkumaan” kun toinen on niin kova potkimaan ja aktiivinen. Nyt rv 22+2. Meille muodostunut ajan kanssa ihana yhteys <3 se kyllä otti vähän aikaa, mutta ihanaa aikaa tämä äidiksi kasvaminen.

      Pahoinvointi ja väsymys alkoi helpottamaan 14 viikolla. Yökin vielä päivittäin aina kun pesen hampaita (vaahdosta) tai pahoista hajuista mutta pienillä kikoilla (hengittää syvään ja nostaa pään ylös ja ajattelee muuta) saan itse pidettyä oksennuksen poissa. Muita ”vaivoja” ei ole ollut, kuin että koko ajan pissattaa ja vessäkäynnin jälkeen tuntuu ettei hätä lähtenyt 🙂 Lantionpohjalihaksien vahvistamista teen aamuin illoin hampaita pestessä.

      Sain alkuviikosta neuvolasta raskaustodistuksen, mutta yhtään en ole vielä selvittänyt mitä sillä pitäisi tehdä. Kelan sivuilta varmaan löytyy selkeät ohjeet, jokunen vuosi sittenhän heillä oli kampanja tehdä teksteistä selkokielisempiä ja ymmärrettäviä 🙂

      Ihanaa odotusta teille ja myös tuonne pidemmällä olevien palstalla oleville ja kaikille täällä seikkaileville. Itse liikun jossain tässä kahden palstan välillä 🙂 Ollaanhan varovaisia liukkailla teillä!

      • Tätä vastausta muokkasi 4 vuotta, 10 kuukautta sitten Ruusunen.
      • Tätä vastausta muokkasi 4 vuotta, 10 kuukautta sitten Ruusunen.
    • #10939
      Sabi_
      Osallistuja

      Onko muilla ollut koskaan ongelmia tänne kirjautumisen kanssa?Minun piti luoda uusi tunnus kun en päässyt osallistumaan keskusteluihin, pääsin kyllä kirjautumaan sisään ja katsomaan omia tietojani,mutta en pystynyt vastaamaan keskusteluihin kun aina tuli ilmoitus etten ole kirjautunut sisään. Mutta vähän siis kuulumisia välillä, nyt menossa rv 15+2, niskapoimu ultra oli 12+5 ja siellä oli kaikki hyvin. Vuotoja toistaiseksi ei ole ollut 3 viikkoon ja toivottavasti pysyvätkin poissa. Kätilö sanoi istukan olevan noin 2 cm päässä kohdunsuulta, joka siis oli noussut siitä mitä aiemmin oli ollut ja hematoomia tai muuta epämääräistä ei näkynyt. Nyt alkaa jo pikkuhiljaa olla rennompi mieli.Nyt kun ei ole saanut hirveästi rehkiä alkuraskaudessa ja tänään kävin ensimmäisen kerran vähän pitemmällä lenkillä niin kyllä huomaakin että kunto onkin huonontunut tässä välissä ? Pahoinvointia on edelleen, tosin hieman lievempänä, enää ei tarvitse ihan joka päivä oksentaa, tosin huono olo on silti melkein jatkuvasti, tosin sekin helpottaa useasti syömällä.

    • #10944
      Pulu
      Osallistuja

      Sabi, ei ole ollut toistaiseksi ongelmia kirjautumisessa. Mukava kuulla, että kaikki niskapoimu-ultrassa hyvin. Rauhottaa kovasti mieltä ja voi taas rauhallisin mielin jatkaa odotusta. Ja nuo vuodot, pysyköökin poissa! Hyvä.

      Samainen juttu tuon kunnon kanssa… huh… testasin eilen, että uskaltaako tai voiko sitä mennä vatsalleen vielä ja tehdä selkäliikkeitä. No pystyin olla, mutta liikkeitä sitten tehdessä alkoi oikein nauratta, että oli olo kuin kuutilla kuivalla maallaa, voi sentään. Eihän siitä tullut mitään. En siis voi enää mennä vatsalleen ? ja suurin syy taitaa olla se, että suojeluvaisto sanoo, että ”älä makaa vauvoja lyttyyn”. No en. Iiiihan rapakunnossa, että oikein nolottaa myöntää.

      Ruusunen, kiva kuulla sustakin ja että kaikki on hyvin ?. Kieltämättä on se mieli ihmeellinen, miten sitä ensin murehditaan juurikin siellä rakkauden haudalla ja nyt sitten ollaan toisessa ääripäässä. Itsellä jotenkin vielä asia leijuu ilmassa, etten oikein taida vielä tajuta, että vauva sieltä nyt sitten on tulossa… tai kaksi oikeastaan ?.

      Monikkoperhe ryhmiä on myös meidän paikkakunnalla ja ajattelin jossain vaiheessa mennä myös käymään. Eli tapaamisia, jossa kaksos lapsoset saavat leikkiä ja heidän vanhemmat keskustella ja saada näin vertaistukea. Jospa se sen myötä alkaisi konkretisoitumaan ja kokemusten kuuleminen tulee kyllä tekemään hyvää.

      Jännittävää Ruusunen varmaan tuo, kun niitä liikkeitä alkaa tuntemaan. Ihanaa. Odotan myös kovasti ja iltasella kun itse rauhoitun niin laitan kädet vatsalle toivoen, että joko sieltä itsestä aletaan ilmoittelemaan ?. Ehkä ne liikkeiden tuntemukset tuo asiaa lähemmäs, että tajuaa mitä sieltä on tulossa. Vielä ei täällä tunnu ja nyt juuri 15+6. Joko teillä alkaisi kohta sukupuoli varmistumaan? Olitteko ajatellut sitä selvittää etukäteen?

      Tällä viikolla ultaäänitutkimus ja sokerirasitustesti. Raskauden puoliväliä kohti mennään. Meillä on tarkoitus sitten sukupuolet ottaa selville kun se on mahdollista. Pakko se on alkaa pikkuhiljaa uskaltaa hankintojakin tekemään. Varsinkin kun kahtena kappaleena vielä. Vaikka kokoajan pieni jarru päällä, että jotain voi käydä ja vauvoja ei tulekaan tai ei tule kuin toinen. Mutta… eihän se näin voi mennä. Suru on suuri oli niitä tavaroita hankkinut tai ei… jos jotain käy niin sitten vaan vaihtoon tai myyntiin. Ei se rahallinen menetys mahdollisen surun rinnalla tunnu missään. Johan tässä ne vauvasäästöt menikin ykstyiselle klinikalle. Pois siis ikävät ajatukset ja valmistautumaan jo pikkuhiljaa suurimpaan ihmeeseen ?.

      Ihanaa odotusta sinne kaikille äideille ?

    • #11036
      Surenkorento
      Osallistuja

      Heippa kaikille 🙂

      Olen käynyt lueskelemassa kirjoituksia, mutten ole saanut aikaiseksi istahtaa koneelle kertomaan kuulumisia. Toisaalta on myös tuntunut, ettei ole oikein mitään kerrottavaa.

      Tänään ollaan lukemassa 14+3 ja meillä oli riskinlaskenta- ja niskaturvotusultra 12+1. Down-suhdeluku oli 1:3500, ja niskaturvotusta ei ollut, joten sen puolesta kaiken pitäisi olla kunnossa. Tuona päivänä pikkuisella oli mittaa 5,9cm päästä peppuun ja sai itseasiassa iäkseen 12+3, mutta siitä huolimatta LA ei muuttunut.

      Se järkyttävä väsymys on pikkuhiljaa kadonnut, ruokahalu alkaa asteittain palata, joskin aika rajoittuneesti syön edelleenkin. Kerroin raskaudesta töissä heti ultrasta seuraavalla viikolla ja näytin esimiehilleni sitä valloittavaa 3D-kuvaa. Sain vain onnitteluja ja ihasteluja, eikä puhettakaan siitä, että raskausuutiseni olisi ollut jotenkin ikävä juttu. Hieman sivulauseessa tuli kysymys äitiysloman alkamisajankohdasta, josko olin sitä ehtinyt jo laskeskella, mutta oli kyllä todella helpottavaa saada suuri salaisuus julki.

      Tavalliset farkut menee vielä toistaiseksi jalkaan ja nappikin kiinni, mutta kävin sovittamassa äitiysfarkkuja viime viikolla ihan vain kokeeksi. Niiden aika lienee pian :D.

      Yritin tänä aamuna sängyssä maatessani tunnustella tovin, josko vauvan liikkeitä voisi jo tuntua. Pari semmoista pienen pientä, erillistä tumpsahdusta tuntui käteen, mutten ole varma, oliko ne oikeasti potkuja vai jotain suoliston ilmakuplia. Odotan tosi kovasti niitä selkeitä liikkeitä!

      Ensimmäinen lääkäriaikakin oli tuossa pari viikkoa sitten ja sain taas kuulla sydänääniä. Ne on jotenkin maagisia.. Ensi viikolla on neuvolakäynti, johon mieskin on tulossa mukaan.

      Mitään kummempia vaivoja ei ole, mitä nyt tuo vatsan toiminta on sellasta ku on. Pissaamistarve on onneksi helpottanut parin viimeisen viikon aikana ja olen aika onnellinen saamastani rintavarustuksesta :D. Pahoinvointia ei ole rv6-7 (5vrk) jälkeen ollut, joskin olen oksentanut tämän vuoden puolella kaksi kertaa. Aika vähillä oireilla tätä raskautta lusitaan, mutta olen tainnut jotain hyvää periä omalta äidiltäni – toivottavasti myös ne helpot synnytykset. Tavallaan oireettomuus tuo sitä epävarmuutta, että onko ketään kyydissä, mutta toisaalta olen todella tyytyväinen tästä seesteisestä olotilasta.

      Minullakin on edessä sokerirasitustesti, koska pohjalla on vuosien takaa heikentynyt sokerinsieto -diagnoosi ja vuosittaiset kontrollit. En haluaisi tietää lapsen sukupuolta etukäteen, mutta mieheni haluaisi tietää sen siinä rakenneultran yhteydessä. Toivottavasti saadaan pimitettyä tieto häneltäkin :D.

      Odotan tuntuvien liikkeiden lisäksi myös sitä todellisen vauvamahan kasvamista. Raskausvatsa on mielestäni ehkä kauneinta ikinä <3.

      1st IUI Feb '15, 2nd IUI Mar '15, 3rd IUI on April Fools' Day '15. 1st IVF May/June '15, 1st PAS Aug '15 (didn't happen). 2nd IVF Nov '15 and two stripes in the morning of the 30th Nov.

    • #11107
      MsFields
      Osallistuja

      Oli mullakin palstalle kirjoittamisessa ongelmia. Kirjautuminen onnistui, mutta vain joidenkin keskusteluketjujen kirjoitusalusta toimi. Nyt toimii näköjään tämäkin.

      Nyt mennään 15+5. Suht ok on mennyt. Superväsymys jäänyt, nyt on vaan pikkuväsymys ja pieni taustapäänsärky silloin tällöin ja sitä pahoinvointia edelleen. Nukkumaan meen nykyään 21-22 välillä, joskus en jaksa edes sinne 21 asti odottaa. Unta tarvitsee enemmän. Ja jos ennen on selvinnyt 7h yöunilla kaksikin päivää niin nyt se tuntuu ihan liian vähältä.

      Maha on kasvanut ihan hurjasti. Se on niin jännä, toi maha. Se alkaa tuntua takin alta ja tuntuu kun kävelee ja istuu. Musta se näkyy jo ihan selvästi. Mä tietenkin tuijotan sitä koko ajan ja huomaan minimaaliset muutokset. Joo, peilin edessä on viihdytty 😀 Mä niin odotan että se kasvaa vielä enemmän. Onko mitään parempaa kuin vauvamaha! Joskus mietin, miltä tuntuisi pitää vauva sylissä, mutta enimmäkseen mietin isompaa mahaa ja mitä tuntuu sitten vähän myöhemmin raskaudessa.

      Joku puhui kuplinnasta mahassa. Mulla tuntui kuplintaa pari päivää sitten ja voin kertoa ettei tullut suolistosta. Vaan ihan erilaista jännää kuplintaa. Jostakin olen lukenut, että vauvan potkut tuntuvat alkuvaiheessa kuplinnalta, ennenkuin niitä potkuja alkaa huomaamaan.

      Mahalla makaaminen välillä mietityttää, mutta ei se tunnu olevan niin iso, että olisi kauheasti tiellä, ja jonkin aikaa pystyy ennenkuin alkaa tuntumaan.

      Hankintoja olen myös miettinyt ja kodin tuunaamista. Mutta ehkä ryhdytään näihin sitten seuraavan ultran jälkeen. Se voisi olla sellainen meille sopiva rajapyykki.

      Välillä suren niitä 3 tyhjää vuotta, ja joskus fiilikset menee vähän vuorotellen ilosta suruun ja takaisin, nykyään enemmän ilon puolella. Tää onkin ehkä ainoa paikka, missä voin puhua lapsettomuudesta ja vauvauutisesta samassa lauseessa, ehkä ainoa paikka, missä ymmärretään <3

      Kiva lukea teidän kuulumisia!

    • #11109
      Pulu
      Osallistuja

      Kiva kuulla teistä. Samoja asioita täälläkin liikkuu mielessä ? Tapettimalleja tilasin juuri tänään pari, josta tarkoitus valita ha alkaa sisustaa vauvoille oma huone. Huone on ollutkin lähes käyttämättä tähän asti ja on niin ihana tunne, kun saa sen vihdoin täyttää sen unelmilla haaveilla ??.

      Vatsaa pystyn vielä vaatteilla hämäten jemmaamaan, mutta kotona kun on kevyissä vaatteissa niin kyllä kumpu jo loistaa. Töiden puolesta vatsan on hyvä olla vielä piilossa, mutta kieltämättä odotan sitä, kun se ei enään ole mahdollista ?.

      Kolmen viikon päästä olisi jo rakenneultra. Niiiin jännnäää! Ihanaa! Sitten tietää, ketä siellä masussa majailee. ???? Itse halutaan tietää, mutta aiotaan vauvojen sukupuoli pitää muilta salassa. Kiva jättää jotain salaisuudeksi.

      Vielä ei tunnu liikkeet täällä rv 17+1. Iltaisin tunnustelen, mutta oma syke vain jyskyttää, eikä erityisiä tuntemuksia ole tullut. En malta odottaa. Viikon takaisessa ultrassa lääkäri katsoi, että vauvan potkut suuntasivat istukkaa kohti, joka vaimentaa tuntemuksia. Odotellaan, odotellaan ?.

      Miehen tuntemuksista ei oikein ota selvää. Odottaa rakenneultraa, että tiedetään sukupuolet, mutta tosi coolisti ja aika välinpitämättömästikin tuntuu asiaan suhtautuvan. Alkushokista on päässyt yli onneksi. Tapetti-ideoita olen esitellyt ja kiva kun on mielipidettään ilmaissut. Itseään ajattelee eikä sellaista tunnetta oikein ole, että haluaisi huolehtia, että kaikki menisi hyvin. Varoittelee, että liukasta ja aja varovasti ym. Ehkä olen taas itse luonut niitä mielikuvia, millaista kaikki olisi, mutta jokainen tyylillään. Seksiä ei tunnu kaipaavan, ehkei tämä ”hehkeä” olemus sitten iske. Tuleehan sitä haluttomuutta toki puolin ja toisin. Kuka reagoi mitenkin.

      Odotan senkin puolesta niitä liikkeitä, että kogretisoituisi asia enemmän miehellekin. Viikko sitten sain 4d kuvan, jossa oli jo ihan täydellisen vauvan näköinen pikkuinen. Ekakerran tuli itku silmään ja oikein kyyneleet valu. Kyllä mieskin kuvaa pitkään katseli… pikkuhiljaa lähestytään.

      Jatketaan juttua myöhemmin ettei ihan romaania tule. Ihanaa odotusta ja kertoilkaahan taas pian kuulumisia!

    • #11218
      MsFields
      Osallistuja

      Jokos Pulu pääsi jo sisustushommiin? Täällä rupean jo kuumeisesti miettimään kaikkia tarvikehankintoja (yritän olla miettimättä rahamenoa…huhhuh lista on pitkä ja onneksi saa suuren osan käytettynäkin). Ja vielä on hyvin aikaa metsästellä.

      Oon tätä mahaa miettinyt ja tänään ehkä hokasin mistä on kyse, siis kun maha on välillä on pienempi ja välillä näyttää joltain 6kk mahalta. (Tänään siis 16+5) Mutta ilmeisestikin mua välillä turvottaa enemmän ja välillä vähemmän. Itse tietenkin tykkään siitä isommasta versiosta, mä ihan odotan että se kasvaisi. Ja sitten kun maha vähän pienenee niin alkaa tietty heti huolestuttaa että mihin se nyt meni.. Muuten olo ei ole turvonnut, enkä ois osannut epäillä turvotusta ellen ois alkanut googlettelee.

      Täällä ei kummempia. Oksennus ja pahoinvointi vähentyneet, enää ei ihan päivittäin mukana, ehkäpä pari kertaa viikossa. Ensi viikolla 4kk neuvola ja päästään kuulemaan sydänääniä <3

    • #11316
      Felia
      Osallistuja

      Varovaisen toiveikkaasti siirryn tälle puolelle tuolta hoitoketjusta. Maaliskuussa olisi tullut viisi vuotta yrittämistä täyteen mutta niin yllättäen saatiinkin elämämme eka plussa viimeisimmästä (toisesta) IVF:stä. Kaksi siirrettiin, yksi kiinnittyi. Pahoinvointi ja tolkuton väsymys alkoivat jo ennen testipäivää mutta vaikeaahan tätä on silti vieläkin uskoa… Varhaisultrassa kuitenkin näkyi viikkoja vastaava katkarapu ja syke <3

    • #11318
      Pulu
      Osallistuja

      Ihanaa Felia ? Kovasti onnea plussasta!! Mahtava uutinen. Kovasti uusia onnistuneita tänne olen toivonutkin. En ole hoitopuolta enää niinkään seurannut, toivonut vain, että muutkin aikanaan onnistuisi. Kyllä se vaan on niin uskomaton tunne, että ei oikein tajuakkaan, että oliko nyt kaikki vaiva vihdoin palkittu. Meillä tosiaan kävi, niin, että molemmat siirretyt tarrasi kiinni ja sitkeästi ovat vielä matkassa ?

      12 viikon odottelu tuntuu tuskaiselta, mutta siinä samoja ”piinailu” taktiikoita tuli käytettyä, ettei alkaisi liiaksi stressaamaan. Jännältä tuntui, kun alettiin heti varaamaan aikaa verikokeisiin jne jne. Tuntui, että kaikki muut uskoivat, että olen raskaana ja homma etenee loppuun asti paitsi itse. Vähän ajattelin, että kannattaako tässä nyt mitään tutkia, kun ei voi olla varma, että kaikki menee hyvin. Vieläkin tuntuu, että pitää kaikille sanoa, että ”katsotaan nyt miten tämä menee ja että onnistuuko loppuun asti”.

      Täällä tosiaan mennään viikolla 19+3 ja ensi perjantaina olisi jännittävä rakenneultra tiedossa. Poreilun ym tunteet ovat kovasti vahvistuneet ja noin viikko sitten aloin tuntea ensimmäisiä keveitä ”töytäisyjä”. Niin hentoja vielä ja joutuu odottelemaan ja vähän paikkaa metsästämään, mutta tuntuu kuitenkin. Mies ei ole vielä näihin tunnusteluihin liittynyt, mutta eiköhän senkin aika ole pian. Kunhan tuntemukset selkiintyvät… sanoo vielä, että taitaa rouvallavaan olla ilmavaivoja ???

      Uskaltauduin jo tilaamaan tapettia lasten huoneeseen ja saman paketin mukana parit pikkuihmisen lakanat, itkuhälyttimen ja hoitoalustan. Pikkuhiljaa ja tarjouksia haukkana seuraillen ??

      Tällä hetkellä kuumeiseti vertailen ja tutkiskelen, että millaisia tuplavankkureita sitä joutuukaan hankkimaan ja siihen sitten kaikki härpäkkeet vaunukopasta kaukalon adaptereihin jne. On niin uutta ja ihmeellistä kaikki, että menee pää pyörälle. Uutta, vai käytettyä… voi että. Kyllä ajattelin valmiiksi katsoa, että mitkä kärryt hommaa (luultavasti ne uutena) ja lisävarusteita sitten jo alan käytettynä katselemaan niihin sopivaksi. Kalliita hankintoja jokatapauksessa, mutta näissä valinnoissa kyllä pidän järjen mukana. Hössöttämistä toki tulee sitten kun sen uskaltaa itselleen sallia.

      Olo ollut hyvä ja odotan kovasti rakenneultraa… sen etapin jälkeen voi taas huokaista. Toivotaan, että kaikki hyvin. Vatsa on jo selkeä ja ihanaa selluliittiä tullut reisiin ja persuksiin… noh, sivuseikka toisaalta. Vatsaa vielä jotenkutan saa jemmattua asiakkailta pukeutumisen avulla. Toimii toistaiseksi ?

      Ulkoilutakki jota käytän lenkillä kiristää jo siihen malliin, että parin viikon kuluttua on jo varmaan pakko katsoa jotain vaihtoehtoa.

      Ihanaa odotusta kaikille ja hienoa, että saatiin Feliakin mukaan ☺

    • #11324
      MsFields
      Osallistuja

      Ihanaa Felia! <3 Onnea kovasti! Uskomatontahan se on, aivan mieletön juttu.
      Itsekin olin ihan puulla päähän lyöty ja ollaan itseasiassa edelleen. Välillä istutaan miehen kanssa sohvalla ja katsotaan toisiamme, että onkstää oikeasti totta… Meillä nyt viikkoja 17+2.

      Olo on parantunut 15 raskausviikon jälkeen. Pahoinvointia enää 1-2krt/vko ja oksentelua harvemmin. Nälkä on iskenyt sen sijaan. Olen hamstrannut kaappeihin terveellisiä välipaloja, ja töihin kannan välipaloiksi säkeittäin maustamattomia jugurtteja, pähkinöitä, hedelmiä ja leipiä, nälkä on koko ajan ja onneksi olen sellaisessa duunissa missä saan syötyä parin tunnin välein 😀 Mitään epäterveellistä ei ole tehnyt hirveästi mieli, olen koittanut vähentää sokerin käytön muutenkin.

      Maha näkyy ihan selvästi. Myös aamuisin, vaikka turvotusta vielä on, maha ei ole enää pelkkää turvotusta. Ekan kolmanneksen halusin käyttää isoja vaatteita, mutta nyt kaivan ihmeissäni kaappeja ja etsin kireitä vaatteita, ei mulla niitä paljon ole, mä haluan että maha näkyy kilometrien päähän 😀

      Kyynelkanavat repeää välillä liikutuksesta. Eilen näin hyvän ystävän, joka tietää meidän projektista ja joka hyvästiksi silitti mun mahaa. Mua ei haittaa mahan silittäminen sinänsä, se oli vaan niin koskettavaa, että repesin keskellä kaupunkia poraamaan, eikä se oikein ehkä hiffannut, miksi. Mulle on vielä asian ääneen sanominen jotenkin vaikeaa. Että olen raskaana. Ihmiset kyselee joko me ollaan ostettu lapselle tarvikkeita ja mä vielä yritän hyväksyä tosiasiat 😀

    • #11331
      Pipu
      Osallistuja
      • Tätä vastausta muokkasi 4 vuotta, 9 kuukautta sitten Pipu.
    • #11332
      Pipu
      Osallistuja

      Minäkin varovaisen toiveikkaasti siirryn tänne ryhmään tuolta ivf/icsi-ryhmästä. Olen tässä muutaman päivän sulatellut uutista ennen kuin tulin tännekään kirjoittamaan. Niin uskomatonta kuin se onkin, niin ekan ivf:n ekasta tuoresiirrosta pamahti elämäni eka plussa tällä viikolla! Kyllä oli sydänkohtaus lähellä hoitajan soittaessa verikokeen tuloksesta. Olin tehnyt pari kotitestiä, mutta en uskaltanut luottaa tippaakaan niihin ilmestyneisiin haaleisiin viivoihin. Olin satavarma, että huonoja uutisia tulee.

      Ei tätä voi käsittää. Kolme ja puoli vuotta ollaan odotettu tätä ihmettä. Vaikka tiedän, että mitä tahansa voi vielä tapahtua, haluan uskoa siihen, että kaikki menee hyvin. Yritän liikaa olla miettimättä tai googlailematta epämääräisiä kipuiluja vatsassa tms. Pakko voida iloita tästä tunteesta ja siitä, että ainakin mun on mahdollista tulla raskaaksi, mun kohdussa on mahdollista raskauden alkaa. Siitä kun ei ole ollut mitään takeita tähän asti.

      Pakkasessakin on onneksi neljä alkiota eli tuntuu, ettei eka ivf olisi paljon paremmin voinut mennä 🙂

    • #11334
      Pipu
      Osallistuja

      Ja hei Surenkorento, ihanaa nähdä sut täällä! Huomasinkin kyllä jo aiemmin, että olit täällä plussanneiden puolella 🙂 Oltiin samaan aikaan keväällä insseissä.

    • #11335
      Pinkku84
      Osallistuja

      Moikka.
      siirryn kans tänne puolelle varovaisesti. Kahden viikon päästä varhaisultra ja jännittää montako tuolta kohdusta löytyy vai löytyykö mitään. Rinnat on arat vatsa turvoksissa. Meillähän siis pieni kakkonen yrityksessä. Ensimmäinenkin on ivf pitkällä kaavalla tullut ja nyt mmentiin samalla hoidolla. Pakkaseen ei jäänyt yhtään ja tämä olisi muutenkin meidän viimeinen hoitokerta.

    • #11341
      MsFields
      Osallistuja

      Onnea Pinkku ja Pipu! Ihania uutisia! Tervetuloa joukkoon! Sormet ja varpaat ristissä uusien plussanneiden puolesta, että kaikki menee paremmin kuin hyvin. Ja tsemiä vatsan kasvatteluun myös ”vanhoille”.

      Täällä mahassa on pulinaa, pulputusta ja poreilua. Entistä enemmän ja useammin <3 Hihhihhi 🙂 So happy!

    • #11344
      Surenkorento
      Osallistuja

      Oi onnea Felia, Pinkku84 ja Pipu plussaviivoista <3

      Ihanaa lukea Pipu, että pääsit sinäkin IVF:n kautta plussaketjuun! Itsellä se vaati toisen IVF:n tuoresiirron, mutta tässä sitä nyt mennään onnesta ymmyrkäisenä.

      Meillä on meneillään rv17+3 ja minä olen edelleenkin hieman ihmeissäni raskaudestani :D. Jo muutaman viikon ajan olen epäillyt tunteneeni pieniä liikkeitä, mutten ole ollut niistä ihan varma. Eilisiltana sain epäilyksilleni varmistuksen, kun vatsallani maatessa sängyllä patjaan tuntui yhtäkkiä kolme kipakkaa huomautusta varmaankin siitä, että olin litistänyt pikkuisen yksiötä. Kun käännyin selälleni, tuli vielä yksi tumpsahdus ja sen jälkeen rauhoittui :). Tuntuu ihan uskomattomalta nuo pienet liikkeet. Voiko sisälläni oikeasti kasvaa pieni ihmiselämä?

      Seuraava neuvolakäynti on reilun parin viikon päästä, rv19+6 ja rakenneultra sitten kuun lopussa rv21+5. Kotona käydään edelleenkin neuvottelua siitä, otetaanko lapsen sukupuolesta selvää tuossa ultrassa, vai ei. Minä en haluaisi tietää, mieheni haluaisi. Me ollaan otettu jo puheeksi, että pitäisi tuo yksi huone varmaankin tapetoida uusiksi, mutta lapsen sukupuolella ei ole värityksen puolesta mitään väliä. Emme ole värikoodaamassa tytöksi tai pojaksi sisustuksen eikä vaatteiden osalta.

      Pahoinvointia ei ole ollut, mutta olen oksentanut kolme kertaa – juuri ennen uuttavuotta, tammikuun lopussa ja helmikuun puolivälin jälkeen. Se pahin väsymys on onneksi ohi ja muutamana viikkona olen jaksanut mennä takaisin kuntosalillekin. En kylläkään yhtä ahkerasti kuin aiemmin, mutta parempi se kerta viikkoonkin kuin ei ollenkaan. Yöunilta vaadin nyt kuitenkin paljon enemmän tunteja, kuin ennen raskaantumista. Eipä siinä, nukkuminen on kivaa :).

      Ruokahalu on palannut vuodenvaihteen kuopan jälkeen ja nykyään tulee jopa näläntunne. Se tuntuu hyvältä. Vähän harmittaa, että THL kielsi salmiakin ja lakritsin kokonaan, mutta aika vähän lopulta herkuttelen enää muutenkaan. Jotain hedelmäkarkkeja joskus. Eipä niissäkään mitään järkeviä ainesosia ole.

      Oikein hyvää odotusaikaa kaikille plussanneille ja teille uusille pidetään kyllä sormet ja varpaat pystyssä ja ristissä, että pallerot pysyvät kyydissä <3.

      1st IUI Feb '15, 2nd IUI Mar '15, 3rd IUI on April Fools' Day '15. 1st IVF May/June '15, 1st PAS Aug '15 (didn't happen). 2nd IVF Nov '15 and two stripes in the morning of the 30th Nov.

    • #11420
      Sabi_
      Osallistuja

      Onnea uusille minunkin puolestani ? Huomenna olisi rv 20+0 eli puolimatkassa mennään. Rakenne ultra olisi rv 21+3 mikä mielestäni on aika myöhään verrattuna esikoisen aikaiseen ultraan mikä oli tuossa tasan rv 20 tienoilla, mutta toisaalta parempi jos rakenneultra on vasta rv 20 jälkeen, täällä ainakin lääkärit sanoivat aiemmissa raskauksissa, että jotkut poikkeavuudet näkyvät juuri vasta tuon rv 20 jälkeen. Maha on kasvanut aika kovaa vauhtia ja nyt jo tuntuu että yöllä ei millään meinaa saada hyvää asentoa, tyynyillä pitää yrittää tukea joka puolelta, että edes jotenkin olisi hyvä. Tosin edellisessä raskaudessakin maha kasvoi kovaa vauhtia ja sf-mitta huiteli yläkäyrillä. Lisäksi kuvioon ovat astuneet ihanat selkäsäryt, mutta onneksi vuodot sen sijaan ovat pysyneet poissa ja toivottavasti kaikki muutenkin menee hyvin loppuun asti. Sokerit ovat tässä raskaudessa onneksi VIELÄ pysyneet normaaleina, jotka viime raskaudessa heittelivät aika alusta asti. Toivottavasti tässä raskaudessa selvitään ilman insuliineja. Tsemppejä kaikille odotukseen ?

    • #11425
      Pulu
      Osallistuja

      Täällä 20+3 ja eilen olin rakenneultrassa. Parisen tuntia vierähti, kun molemmat tyypit tutkittiin ja perään lääkärin tsekkaus. Kaikki oli kunnossa ja normaalisti tuntuu etenevän. Seuraava ultra taas sitten tasan kuukauden päästä. Oli jotenkin huojentavaa kuulla hyviä uutisia. Huoh. Jotenkin, kun kaiken alkuun saaminen on teettänyt valtavasti niin pieni epäusko siellä mielessä aina piilee, että voiko muka kaikki nyt sitten mennä hyvin.

      Pari päivää ennen ultraa vatsassa oli täysi hiljaisuus enkä millään löytänyt kunnolla tuntemuksia, että vieläkö siellä ollaan. Nyt taas kupliminen jatkuu ja tuntemukset ovat palanneet. Tyypit siellä päällekkäin pötköttelevät ?

      Välillä kyykistellessä ja sukkia, sekä kenkiä laitellessa tuntuu, että ne siellä painavat johonkin ja tuntuu vähän tukalalta. Myös yöllä hyvän asennon saaminen teettää… alaselkä kovasti häiritsee nukkumista. Pitää jotain tukityynyjä myös katsoa. Jos nyt näin niin mitä sitten jatkossa, apuva. Tukisukat päivittäin käytössä. Tavallisista nilkkasukista jää nilkan ympärille selkeä painauma… eli jonkinasteista turvotusta siis on.
      Vaakassa kävin pitkästä aikaa ja nyt olikin tasoittunut, eli ei edes puolta kiloakaan tullut nin kuukaudessa. Alkuturvotus ja hirmuinen ruokahalu tasoittunut.

      Yhtenä iltana oli huimauskohtaus. Käännyin koirankanssa heti kotia kohti ja vippasi aivan valtavasti. Kävelin hoipertellen kotiin… jos joku olisi nähnyt niin luullut kyllä, että akka on kännissä kun käki. Selvisin kotiin ja soffalle huilimaan. Mittasin verenpaineen ja oli 107 ja 68 eli vaikka mulla normaalistikin on alhaiset paineet niin oli vielä entisestä laskenut. Se kun neni ohi niin uudestaan ei ole tullut.

      Tänään kävin ensimmäisen kerran kaupoilla katselemassa vaihtoehtoja, että millainen setti sitten pitääkään olla… rattaat johon kopat, kaukalot, adapterit, isofix telakat… kaksin kappalein. Huh huh. Hommaako setin mikä menee vuoden ja sitten katsoo vasta ne rattaat. Vai keralla koko höskä jota sitten muuttelee. Pää vieläkin enemmän pyörällä ??? Yhdelle olisi niin helppo ostaa, mutta tuplille vaihtoehdot ovat vähissä. Esteetiikolle tiukka paikka, mutta jos nyt sitten sillä järjellä ??

      Mukavaa odotusta sinne kaikille!

    • #11437
      Surenkorento
      Osallistuja

      Täällä menossa 18+5 ja jonkinlaisia liitoskipuja on ollut ehkä viikon verran nivusissa, mutta tänään iski sitten ensimmäistä kertaa häpyluun yläpuolelle. Aijai, kun on tehnyt kipeää kävelläkin. Olen huomannut, että näitä ylipäänsä tulee fyysisestä rasituksesta (ei tarvitse olla varsinaista treeniä, vaan jotain muuta ponnistelua), ja näköjään kynnys pienenee ja kivut lisääntyvät.

      Onko kellekään muulle ilmaantunut linea nigraa? Minulla se nousi napaan asti jokunen viikko sitten. Luin aiheesta, totesin, että eipä minulla sitä ole, mutta katsoin vatsaani todetakseni, että onpas :D.

      Viimeisen viikon aikana lapsen liikkeet ovat alkaneet olla yhä selkeämpiä ja muutamia kertoja olen tuntenut senkin, kun pikkuinen vaihtaa asentoa. Melkoista mönkimistä ja jännä tunne <3. Yhtenä aamuna hän oli päättänyt olla kokonaisuudessaan napalinjan oikealla puolella ja teki mahastani täysin vinon :D. Muutamia kertoja olen tuntenut kovan pyöreän pallon alavatsan alueella, missä ei ole vatsarasvaa päällä, ja luulen, että olen silitellyt pienen pientä päätä! Näistä tuntemuksista on vaikea olla hullaantumatta <3 <3

      Ensi viikolla on neuvola, mukavaa päästä taas kuuntelemaan sydänääniä.

      Ja ehkä tässä voin vihdoinkin todeta, että vatsa on alkanut kasvaa! Ei sitä tuntemattomat sinänsä huomaa ja mustat vaatteet hoikistavat aika tehokkaasti, mutta iloitsen kyllä lapsen kasvusta ja saa hän ilman muuta kasvattaa vatsaanikin.

      Mitäs raati on mieltä viime perjantaina julkisetusta 2016 äp:sta?
      Minusta se oli ihana, näin vain suloisia vauvanvaatteita. En ymmärrä kommentteja poikien vaatteista.

      Vielä muutama viikko aikaa neuvotella miehen kanssa tuosta rakenneultrasta ja sukupuolen selvittämisestä. En halua tietää etukäteen, mutta ei se niinkään onnistu, että mies tietäisi ja minä en :D.

      Ihanaa odotusaikaa kaikille tästä eteenpäinkin <3

      1st IUI Feb '15, 2nd IUI Mar '15, 3rd IUI on April Fools' Day '15. 1st IVF May/June '15, 1st PAS Aug '15 (didn't happen). 2nd IVF Nov '15 and two stripes in the morning of the 30th Nov.

    • #11438
      Pinkku84
      Osallistuja

      Täällä tänään varhaisultra ja siellä näkyi kaksi sydämen lyöntiä ♡
      Kaksosia siis odotellaan 🙂
      Mikä siis ei sinänsä olisi outoa koska kaksi alkiota siirrettiin, mutta kun painotettiin vielä siirrossa että ei missään nimessä tule kaksosia kun oli niin huonolaatuisia alkiota ja että mahdollinen raskauskin 0% todennäköisyys. Tämä siis julkisella puolella. Kysyimme sitä sitten tänään toiselta lääkäriltä joka ultrasi, asiaa, niin hän sanoi ettei ne alkiot kyllä huonoja ollu. :/
      Nyt siis 7+1 ja 7+0. Eka neuvola 21.3 🙂

    • #11439
      Pulu
      Osallistuja

      Onnea Pinkku ? tai oikeastaan tuplaonnittelut! Meillä vähän sama juttu, että suositeltiin kahden siirtoa, että tukisi toista alkiota kiinnittymisessä. Molemmat tarrasi kiinni ?. Munasoluista osa hedelmöitetiin maljalla ja osaan tehtiin icsi. Yksi oli jakautunut molemmista eli pakkaseen ei jäänyt mitään. Yhtä toki toivottiin, mutta kahdella mennään ja olen tyytyväinen niin ompahan lapset sitten ”hankittu” ?? Kahta olen aina haaveillut ja jos nyt olisi vain yksi kyydissä niin toiseen hoitorumpaan ei olisi kyllä enään paukkuja lähteä. Alusta asti on alkioilla ollut pienen pieni kokoero… eli juuri joku päivä tai pari. Ensimmäinen mitan ottanut lääkäri veikkaili, että viittaisiko kokoero eri sukupuoliin. Ja niin meillä, tyttö ja poika siis tulossa ? Asa 50, eli aspiriiniä suositeltiin aloittamaan ennen vk 16,jonka tarkoitus on ehkäistä raskausmyrkytystä ja tulppia… kaksosraskaudessa kun riski hueman lisääntuu. Henkilökohtaisten ominaisuuksien ja perimän vuoksi ihmettelin, mutta eipä siitä haittaakaan ole. Verenkierron kun tulee riittää kahdelle niin ainakin on hoidettu mielummin yli kuin ali.

      Elämäni ekan kerran ostin lastenkirpparilta vauvan vaatteita. Kassillinen erilaisia vaatteita sillä rahalla, että olisin pari-kolme potkupukua ostanut uutena. Todella uudenveroisessa kunnossa ja aion kyllä tehdä kierroksia uudelleenkin. Mitäpä sitä pieni vauva ehtik niitä kuluttamaankaan ? En ole koskaan ollut kierrättämisen perään, mutta täytyy sanoa, että teki vaikutuksen.

      Ihanalta Sudenkorento kuulostaa, että tunnet vauvan jo noin selkeästi. Itsellä vielä voimakkaita liikkeitä ei niknkää tunnut. Edelleen pulputtelua ja satunnaisesti kevyitä töyssyjä (21+1). Toisen liikkeet tuntuu, mutta toista tillikkaa saa kalastella urakalla. Ujompi tapaus tämä tyttö siis ?? hihii. On tää ihanaa aikaa.

      Sitä linea negraa en ole edes katsellut, että löytyykö sellainen, mutta pitipä oikein peilata aamulla kunnola ja kyllä olin haalean linjan näkevinäni. En ole siitä lukenut mitään.

      Yksityisellä olin siis hoidoissa ja nyt tietysti sitten kunnallisella, kun plussa tuli.

      Työt ei maistu ei sitten pätkääkään… huoh. Selkä häiritsee unta, mutta päivällä ei niinkään. Eilen ja tänään tullut vähän päänsärkyä, mitä ei ole ollut en muista koska. Liittyykö raskauden vaiheisiin, en tiedä vielä, täytyy kuulostella.

      Mukavaa odotusta ?

    • #11457
      Pinkku84
      Osallistuja

      Kiitos Pulu. 🙂
      Tässä vielä sellanen juttu kun meillä on jo yksi 1v.10kk ikänen poika, eikä todellakaan osattu odottaa heti kahta samaan aikaan. Itse halunnut aina kolme lasta joten kai se nnäinkin sitten menee 😉
      Luin et jotkut syö maitohappolisää, mitä merkkiä? Neuvolaan soitin tänään ja sanoi kans että maitohappolisää suosittelee ja omega 3. Nyt syön Femibionia jossa on paljon eri vitamiineja. Söin siis tätä samaa kun poikaa odotin, enkä tosiaan muuta. Kahden tunnin välein on nälkä koitan syödä fiksusti, mutta ai että mulla välillä himottaa kaikki herkut :/
      Appelsiinit on yksi sellanen mitä on pakko saada, se on uus juttu täsä raskaudessa ja janottaa kyllä ihan koko ajan.
      Onkos teillä muilla jotain himoja mitä tullut uutena?
      Ai niin jäätelö ei maistu ollenkaan, mistä mies tiesikin että raskaana ollaan. Olen meinaan jäätelön suurkuluttaja 😀

    • #11460
      Viki
      Osallistuja

      Onnea Pinkulle kaksosraskaudesta. Meilläkin on tulossa kaksoset, olen rv 31. Olen tuolla kesä-syksyplussat puolella. Käyn välillä tällä puolellakin seuraamassa juttuja, kun toisessa ryhmässä on jo aika moni saanut vauvat jo maailmaan. Mukavaa, että meitä tuli useampi monikko-odottaja.

      Minä olen syönyt jo muutaman vuoden maitohappobakteeritabletteja. Lacto Seven on käytössä. Sitä suositeltiin silloin aikoinaan apteekista monipuolisena valmisteena.

    • #11462
      Sabi_
      Osallistuja

      Onnea Pinkku 🙂 Haikein mielin lueskelen teidän monikko odottajien viestejä, kun itselläni olisi juuri muutama päivä sitten vietetty kolmosten 4 vuotis syntymäpäiviä, jos kaikki olisi silloin päätynyt hyvin 🙁 usein sitä miettii, että millaisia he olisivat nyt jos olisivat selvinneet. Täälä päin en ole koskaan kuullut että monikko odottajille suositeltaisiin tuota aspiriiniä, ihan outo juttu minulle. Täälä menossa rv 21+0 ja olo on aika ajoin aika tukala. Supistuksia on välillä ja osittain aika kivuliaitakin, koko eilinen päivä kinnasi vatsaa ja yöllä tuli parin tunnin jomotus alaselkään ja alavatsaan joka säteili toiseen lonkkaan ja reiteen. Meni kuitenkin ohitse ja tänään olen vain lepäillyt. Ensi viikolla olisi rakenne ultra, tuskin siellä katsovat kohdunsuun tilannetta, mutta aion kysyä saisiko aikaa lääkärille jos sielä katsoisivat. Vähän jäi mietityttämään muutaman viikon takainen neuvolakääkäriaika joka katsoi kohdunsuun tilanteen, kohdunsuu oli kiinni ja kanavaa jäljellä reilu 3 cm mutta sanoi kuitenkin kohdunsuun tuntuvan hieman pehmeältä ja laittoi ruksin neuvolakorttiin kiinteän ja pehmeän väliin. Sanoi että on kuitenkin ihan normaalia uudelleen synnyttäjille että paikat alkavat pehmetä hyvinkin varhaisessa vaiheessa. Nyt parin viikon aikana kun supistuksia alkanut ilmaantua, on kuitenkin alkanut mietityttämään että jos kuitenkin supistukset ovat saaneet jotain aikaiseksi. Edellisen raskauden kohdalla kun jouduin olemaan sairaalassa vuodelevossa muutaman viikon kun paikat olivat kypsyneet liian aikaisin. Rv 19 alkaen olen tuntenut hyvin jo vauvan liikkeet ja välillä, varsinkin levossa alkaa tosi kova myllerrys vatsassa, se tuo hienan mielenrauhaa kun tuntee että vauva liikuskelee hyvin 🙂

    • #11466
      Pulu
      Osallistuja

      Aspiriiniasiasta googlailin myös niin löytyy infoa suosituksesta.

      Itse olen ahkera vitamiinilisien käyttäjä. Femibionin vaihdoin Minisun mama (tai joku sen niminen) tuotteeseen, kun vaikutti paremmalta riittoisuuden ja sisällön suhteen. Luontaistuotekaupasta sitten ostelen muut, kuten ubiginon 100, magnesium, c-vitan, omegat, probiootti plus.

      Tähän kannattaa tutustua :

      http://www.tritolonen.fi/artikkelit/126-raskaus-ja-ravintolisat

      Hyviä ja perusteltuja ohjeita… lääkärithän näihin lisiin ei lainkaan perusta eli itse saa olla aktiivinen.

      Ehdottoman tärkeänä ja välttämättömänä pidetään D vitamiinin riittävää saantia eli reipaasti sitä vaan. Itse syön satasen nappuloita ja mama-monivitamiinissa ja omega nappuloissa hitusen myös d:tä. Tekisi mieli ihan käydä otattamassa testi, että millä D-pitoisuuksilla sitä elellään, että onko annos riittävä. Kalsiumilisää saatan ottaa uudelleen myöhemmin.

      Ikäviä nuo aikaiset supistelut… toivottavasti menee ohi. Voisiko magnesiumia silloin olla hyvä ottaa jos auttaisi?

      Alkuraskaudessa oli kova viilin ja piimän himo ?… salmiakkikin vähän siellä piilotteli taustalla ja joskus turkinpippurin nappasin suuhun. Ei oikeastaan muuta. Ruokahalut olikin muuten valtavat ja paino nousi. Nyt tasoittunut siitä.

      • Tätä vastausta muokkasi 4 vuotta, 8 kuukautta sitten Pulu.
    • #11470
      Sabi_
      Osallistuja

      Syön kanssa vitamiinia mm. raskausvitamiinia, omegaa ja maitohappoja. Uutena kävin hakemassa magnesiumia jos se hieman auttaisi noihin supistuksiin. Miksi Pulu syöt C-vitamiinia lisäksi erikseen kun sitä on normaalisti monissa raskaus vitamiineissa tarvittava määrä? Minua ainakin ohjeistettu, että raskaus vitamiinin lisäksi ei tarvitse syödä erikseen tiettyjä vitamiineja mm. C-vitamiini kuului niihin. Ainakin liiallisesta c-vitamiinin saannista oli jotain haittaa kun siitä kyselin ja siksi sitä ei suositeltu enempää kuin raskaus monivitamiineissa on.

      Minulla ei ole ollut mitään mielitekoja, ainut että aina joka raskaudessa minulla on tullut jo hyvin alkuvaiheessa ällötys kaikkeen makeaan ja kahviin. Kahvia juon yleensä normaalisti, mutta raskauksien aikana en ole sitä koskaan pystynyt juomaan, pelkkä kahvin hajukin on saanut voimaan pahoin ?

    • #11476
      Pulu
      Osallistuja

      Monivitamiineissä yleensä tosi pieniä annoksia ja joitain vitamiinejä nappailen vielä erikseen lisäksi. Suositukset usein myös kyseenalaistan, koska esim. D vit osalta suositulsen ovat todella pieniä määriä. Flunssakausi on ollut yksi syy, että olen ottanut enemmän. C vitamiini kun on myös vesiliukoinen niin siitä ei ole haittaa. Kroppa käyttää vain sen mitä tarvitsee ja virtsan mukana tulee ylimääräinen ulos. Ehkäisee virtsatietulehduksia ja mm sikiökalvon ennenkaikaista puhkeamista. Tuplat vielä tulossa niin tarve kuitenkin on suurempi. Ehkäpä tässä loppuakohden kun mennään niin otan vain lisäksi joka toinen päivä ja tilalle sen kalsiumin. Synteettisia vitamiineja pyrin välttämään eli harvoin ostan apteekista siitä syystä… toki poikkeuksia on ? Viimeisellä kolmanneksella katsastan toki taas, että tulee huomioitua suositukset ym uudelleen. Vettä pitäisi juoda väh 2 litraa päivässä… ja se tuntuu vaan ylivoimaiselta. Pitäisi enemmän… pitäisi ☺

      Nyt on ollut pari päivää sellainen kiristävä tunne vatsassa… tai niinkuin joku pistäisi tai… vaikea selittää. Kumartuessa jotenkin tuntuu että litistän vauvat… vaikka tuskin on mahdollista. Epäilen jotain ”kasvukipuja”, en tiedä.

      Tänään ollu ensimmäisen kerran sellainen, että joka asiasta meinaa tulla vähän tippa linssiin. Hormonimyrskyiltä olen välttynyt eikä sellaista itkeskelyä ole ollut, joita joillekin saattaa tulla, mutta tosiaan tänään asia kuin asia niin meinaa väkisinkin herkistyä. Hassua.

      Vikin kommentteja olen seurannut haukkana ja laskelen jo täällä, että missä vaiheessa pitää alkaa itsekin vatautumaan mihinkin ?. Kiva tosiaan, että monikkoja muitakin.

    • #11508
      Sabi_
      Osallistuja

      Paljonkahan tuota magnesiumia saa ottaa raskaus aikana? Kävimme sitten äitiyspolilla näytillä sunnuntaina supistusten takia, mutta ainakin vielä tilanne vaikutti ihan hyvältä. Kohdunsuu oli kiinteä ja kiinni ja kaulaa jäljellä käsituntumalla noin pari senttiä ja ultratessa noin 4 senttiä. Osastolta tarjottiin paikkaa, mutta päästivät kotiin kun kohdunsuun tilanne kuitenkin hyvä. Sain määräyksen levätä ja olla makuuasennossa niin paljon kuin mahdollista ja heti jos tulee enempi tuntemuksia niin takaisin näytille. Olen pääasiassa ollut makuuasennossa sunnuntaista asti eikä supistuksia ole enää pahemmin tuntunut, mutta tuntuu jo nyt selässä ilkeältä jatkuva makaaminen, mutta teen kaikkeni että saan maata kotona mahdollisimman pitkään, ettei tarvisi sairaalaan makaamaan. Vauvan painoarvio oli vähän yli 400 g. Ensi viikolle uusi kontolliaika, jolloinka tarkistetaan kohdunsuun tilanne. En huomannut lääkärissä kysyä tuota magnesiumin annostus ohjetta. Syön tällä hetkellä monivitamiinia, jossa magnesiumia 90 mg ja lisänä erillistä magnesiumia, jossa 150 mg eli yhteensä 240 mg, mutta paljonkahan tuota yleensä saa ottaa raskausaikana vai onko ”yliannostuksesta” mitään haittaa?

    • #11516
      Surenkorento
      Osallistuja

      Ennen raskautta treenasin tavoitteellisesti, mihin liittyi myös ravintovalmennus. Tuolloin nappaillessani 400mg kapseleita, ravintovalmentaja käski ottaa niitä kaksi päivässä, eli yhteensä 800mg.

      Samalla mennään vieläkin. Lueskelin tuossa Kaisa Jaakkolan raskausaiheista kirjaa ja siinä on kerrottu, että Suomessa naisten saantisuositus on 280mg/vrk ja USA:ssa 320-420mg/vrk, ja sitten vielä joku amerikkalainen funktionaalisen lääketieteen lääkäri suosittelee 800mg/vrk. Ja kysymys kuuluu, että onko suomalaiset ja amerikkalaiset naiset sitten kovin erilaisia ihmisiä..

      Suomalaiset suositukset ovat tunnetusti todella alhaiset, kuten kaikki tietävät D-vitamiinin kohdalla. Vetelen D-vitamiiniakin 125mcg/vrk ja olen käynyt testeissä – arvot ovat loistavat.

      THL ei ainakaan kirjan julkaisuajankohtana suositellut raskaana oleville magnesiumia mitenkään erityisesti, ja Jenkeissä raskausaikana suositellaan 350mg. Kun apteekissa käydessäni pohdin, että pitäiskö minun ottaa vielä jotain muita vitamiineja jo nauttimieni lisäksi, puheeksi tuli myös tuo magnesium. Farmaseutti ei katsonut 800mg:n olevan yhtään liikaa.

      Lisäksi, jos magnesiumia ottaa liikaa, se pistää vatsan löysälle, kuulemma. Siitä oikeastaan tiedän, että tuo 800mg on minulle sopiva.
      En myöskään tiedä, miten C-vitamiinia voi saada liikaa, kun sehän tosiaan tulee pissan mukana pihalle? Otan C-vitamiinia päivittäin 1000mg ja flunssan meinatessa iskeä tuplaan sekä C:n, D:n että sinkin. Sinkkiä otan normaalistikin 50mg/vrk.

      1st IUI Feb '15, 2nd IUI Mar '15, 3rd IUI on April Fools' Day '15. 1st IVF May/June '15, 1st PAS Aug '15 (didn't happen). 2nd IVF Nov '15 and two stripes in the morning of the 30th Nov.

    • #11519
      Pulu
      Osallistuja

      Magnesiumia olen ottanut tähän asti hieman vajaa 500 mg ja ajatus on lisätä annostusta tosiaan sinne ainakin 700 mg/vrk. Magnesium myös vesiliukoinen. Toli jos on jotain sairauksia kuten munuaissairaus niin hyvä aina keskustella lääkärin kanssa, mutta perusterveelle senkun antaa palaa vaan ?

      Jonkunverran myös sorrun käyttämään mikroa, mm aamupuuronsa tämä laiskiainen tekaisee lautasella. Aah… siitä tavasta kun pääsisi vähemmälle. Kuten toki monet sitä mikroa käyttelevät niin sitä suuremmalla syyllä niitä lisävitamiinejä on tarve ottaa purkista. Saatikja, että nykypäivän ruoka ei enää sisällä samanverran vitamiineja, kuin esim vielä -50 luvulla.

      Mm sitä vauvan maitoa pitäisi välttää lämmittää mikrossa… saas nähdä, kun tuplien kanssa sitten taistelen väsynyttä itseäni vastaan, että näinköhän pystyy. Ajattelin yrittää, mutta olla kuitenkin itselleni armollinen.

      Mikrosta jotain infoa mietittäväksi jos kiinnostaa, mistä ei ikävä kyllä missään infota selkeesti:

      Ruuan mikrolämmittämisen haitat

    • #11536
      MsFields
      Osallistuja

      Vau Pinkku! Tuplaonnea myös täältä!

      Tänään 20+5 käytiin rakenneultrassa. Meillä myös ollut keskustelua sukupuolen selvittämisestä, mä kun en välittäisi tietää ja mies halusi, joten päädyttiin, että kysytään. Hän oli joustava aiemmassa ultrassa seulontojen suhteen vaikkei ihan ymmärtänyt (mä en suostunut menemään) ja nyt oli ehkä mun vuoro joustaa. Mies sanoi, että hänen on helpompi sopeutua vauvan tuloon, jos hän tietää kumpi tulee. Mutta päätettiin yhteisesti, että sukupuolta ei kerrota muille ennen synnytystä. Ultrassa vauva oli kasvanut tosi paljon, hän ei mahtunut enää kokonaisena samaan kuvaan, eikä niistä kuvista kyllä meinannut saada mitään selkoa, yhtä möykkyä vaan 😀 Kaikki oli tosi hyvin! Keskimittainen hän on ja kaikki palikat kohdillaan 🙂

      Täällä tuntemuksia on ollut tällä viikolla vatsassa, siis vihlaisuja. Ultraava hoitaja oli sitä mieltä, että saattaa olla suolistoperäistä, ummetukseen tai kaasuihin liittyvää kun omat suolet on pienessä paketissa rinnan alla. Mulla ei kyllä ole ummetusta, mutta niitä kaasuja sitäkin enemmän.. Lisäksi vatsan epämiellyttäviä tuntemuksia tulee nykyään helpommin, vatsaa alkaa ahistaa jos on pitkä päivä takana ja se tuntuu painavalta ja kovalta jos rasittuu liikaa. Nykyään nuo iltamenot täytyy priorisoida ja sohva vetää pitemmän korren.

      Pikkanen on ruvennut mönkimään, eli heiveröinen kupliminen on tässä muutamassa viikossa muuttunut määrätietoisemmaksi. Liikkeitä tuntuu joka päivä, pitkin päivää, parin päivän taukoa hän piti jossain välissä ja reipastui sitten taas. Vatsa on myös kasvanut jo niin isoksi, että varmasti näkyy pitkälle 😉

      Mä lueskelen myös Jaakkolan kirjaa ja siinä neuvottiin magnesiumia sekä hiilareita ennen nukkumaan menoa huonounisuuteen. Ne on auttaneet, vedänkin nykyään iltapuuron ja päivässä n 600 mg magnesiumia, ja enimmäkseen olen nukkunut nyt yhtä mittaa aamuun asti. Tuossa Pulun linkittämässä Tolosen linkissä mainitsemia suosituksia itsekin olen pyrkinyt noudattamaan. Jossakin olen lukenut maitohappobakteereista, niillä on aika paljonkin merkitystä vauvan terveydelle, myös sillä, minkätyyppisiä syö, niissä on eroja. Hesarissa oli jossain vaiheessa artikkelia tästä. Täytyypä ruveta penkomaan.

      Appelsiineja menee täällä myös paljon 😀 Sekä himmee määrä marjoja ja kasviksia, tekee mieli raikasta ja hyvää. Jano on jatkuva ja tuleekin juotua varsinkin kotona ollessa koko ajan. Töissä ei aina muista.

      • Tätä vastausta muokkasi 4 vuotta, 8 kuukautta sitten MsFields.
    • #11588
      Sabi_
      Osallistuja

      Täälä ollut viime aikoina hiljaista, miten muut mammat jakselee? 🙂 Kävimme eilen äitiyspolilla kontrollitarkastuksessa supistusten vuoksi. Olen siis lähinnä lepäillyt nyt viimeiset 2 viikkoa kun supistuksia tulee ylhäällä ollessa, nyt kuitenkin levolla rauhoittunut ja viime aikoina supistellut enää satunnaisesti. Kohdun suun tilanne oli pysynyt ennallaan, onneksi, kohdunsuu kiinteä ja kiinni ja kanavaa jäljellä ultralla noin 4 cm. Vauvan painoarvio myös otettiin moneen kertaan ja eilen rv 22+5 painoarvio oli noin 600 g mikä kuulemma menee yläkäyrillä. Sain ajan diabeteshoitajalle samalle kertaa ja hän määräsi insuliinit. Olen siis seuraillut sokereita kotona alkuraskaudesta asti aikaisemman raskausdiabeteksen vuoksi, ja nyt oikestaan viimeisen 2 viikon aikana kun pitänyt lepäillä niin aterian jälkeiset sokerit ovat alkaneet nousta. Vajaa 2 viikkoa sitten vauvan painoarvio oli sen himpun verran yli 400 g, mikä silloin meni ihan keskikäyrällä. Sain myös panadoliin reseptin armottomiin selkäsärkyihin ja sitä saa kuulemma huoletta ottaa sen 1 grammaisen tarvittaessa 3 kertaa päivässä. Kysyin lääkäriltä myös tuosta magnesiumin käytöstä raskausaikana ja annostuksesta niin hän sanoi että hän ei sitä suosittelisi, ja että hän ei siksi ota kantaa koko asiaan. Olen kuitenkin nyt parin viikon aikana ottanut sitä 300 mg+90 mg mitä raskausvitamiinissa on.

      Mitä enemmän viikkoja tulee, alan miettimään synnytystä. Oletteko muut miettineet vielä synnytys asioita? 😀 Minulla takana 2 vaikeaa synnytystä, joka toinen viralliselta nimeltään kuitenkin keskenmeno kun tapahtui 21 viikolla ja yksi keskeytynyt keskenmeno, ensimmäisessä synnytyksessä rv 21 menetin yli 2 litraa verta ja hemoglobiini laski niin rajusti että oli lopulta vähän päälle 60 ja sain verensiirron. Lisäksi istukka ei lähtenyt itsestään vaan jouduin istukan käsinirrotukseen ja kaavintaan. Sain pitkän aikaa antibiootteja korkeiden tulehdusarvojen vuoksi. Keskeytyneessä keskenmenossa rv 6-7 tehtiin lääkkeellinen tyhjennys, josta taas raju veren vuoto ja samalla kaavalla kaavintaan. Kolmannessa onnistuneessa raskaudessa synnytys käynnistettiin viikkoa aikaisemmin laskettua aikaa raskausdiabeteksen vuoksi ja poika syntyi päivää ennen laskettua aikaa. Tässä synnytyksessä myös menetin verta melkein 2 litraa eikä istukka taaskaan tullut itsestään ulos yrityksistä huolimatta vaan minut vietiin kiireellisesti leikkaussaliin istukan käsinirrotukseen ja kaavintaan. Tässä synnytyksessä hemoglobiini pysyi juuri ja juuri 80, mikä oli raja ettei veren siirtoa tarvita. Tulehdusarvot taas lähtivät kovaan nousuun ja sain kovia antibioottia ensin suonen sisäisesti ja kotiin päästäessä vielä useampaa eri antibioottia parin viikon kuurina. Näistä antibiooteista kuitenkin tuli vauvalle kamalat mahavaivat, mikä kuulemma yleistä jos äiti saa antibioottia ja antibiootithan kulkeutuvat äidinmaidon mukana vauvaan. Vauva aika oli raskasta, jouduin kanniskelemaan poikaani 24/7 koska hän rupesi heti huutamaan kun hänet laski sitteriin tai sänkyyn. Huusi sylissäkin, mutta se edes vähän rauhoitti kun hytkytteli ja liikkui vauva sylissä. Maitohapot, cuplatonit ja disflatylit kokeiltiin eikä mistään apua, koliikkisitterit oli käytössä mutta ei auttanut, vyöhyketerapiaa kokeiltiin 5 kertaa mistä ei myöskään ollut apua, terapeutti sanoi että koliikki vauvoilla hoito tehoaa 90% tapauksista,)- meille se ei vaikuttanut mitenkään. Lisäksi koliikkitapaukset yleensä sellaisia että huutavat iltaisin tietyn aikaa ja sitten lopettavat kuin seinään, mutta meillä kuvaus ei sopinut koliikkiin, koska vauva huusi aamulla, päivällä, illalla ja yöllä, meni pitkän aikaa ettei nukkunut päivälläkään juuri ollenkaan, joskus saattoi nukahtaa hytkyttelyyn syliin 15-30 minuutiksi kunnes heräsi taas huutamaan. Öisin huusi kello 3-5 välille, josta nukkui sitten 4-5 tuntia putkeen ja sai itsekkin levättyä hieman sen aikaa. Lastenlääkärit eivät osanneet sanoa selitystä mahavaivoihin, sanoivat luultavimmin johtuvan juurikin antibiooteista joita sain suuret määrät ja sen vuoksi vauvan mahastakin katosivat kaikki hyvätkin bakteerit ja kuulemma bakteerikannan uusiutuminen normaaliksi saattaa kestää useita kuukausia. Kävimme useamman kerran lääkärissä tarkistuttamassa korvat jne ettei huuda niitä mutta missään ei vikaa, sanottiin vain että luultavimmin mahavaivaa. Sitten pikkuhiljaa kiinteiden aloituksen jälkeen masuvaivat paranivat ja vauva oli joskus tyytyväinenkin ja arki hieman helpottui. Tästä mieheni ja vanhempiemme kanssa joskus puhuttuamme olimme sitä nieltä että jos joskus saamme toisen lapsen niin en aio imettää niin kauan kun saan antibioottia, ettei toiselle vauvalle tule samanlaisia mahavaivoja. Olen tässä ruvennut miettimään synnytystä ja vauva aikaa, mitä enemmän aikaa kuluu eteenpäin mieleeni on noussut se että estäisikö esimerkiksi sektio näitä mahdollisia synnytyksessä tulleita esteitä, tulehdusarvojen nousua jne.

    • #11590
      Pulu
      Osallistuja

      Täytyy sanoa Sabi, että on kyllä nuo keskenmenot olleet varmasti järkyttäviä kokemuksia. Jotenkin itsekin edelleen välillä palautan itseni maanpinnalle (rv 23+3), että kaikkea voi vielä tapahtua. Toivon sydämeni pohjasta, että teillä nyt kaikki menisi hyvin. Huh. On varmasti pelottavia viikkoja, kun muistelee milloin epäonni on edellisillä raskauksilla tapahtunut.

      Njo lääkärit sitten ovat juuri tuollaisia, kun puhutaan vitamiineistä ja ravintolisistä. Hmmmpf. Tarvitsevat aina sen tieteellisen tutkimustuloksen, mihin voivat vedota.

      http://kaisajaakkola.com/2013/09/magnesium/

      Tuolla mm. kivassa taulukossa ruoka-aineet, joista saisi hyvin magnesiumia… myönnän (satunnaista käyttöä lukuunottamatta), että mikään niistä ei kuulu päivittäiseen ruokavaliooni.

      Se propiootti myös olihan Sabi sulla käytössä?

      Täällä mennään rauhakseen ja olo on kaikenkaikkiaan hyvä. Sohvaperunana olo kyllä tuntuu ja olen yrittänyt muistaa lisäillä pientä kotijumppaa, että saisi hieman liikkuvuutta parannettua ja pidettyä jonkinlaista yleiskuntoa. Huomaan, että pienikin like auttaa öisiin alaselkäkipuihin. Tänään käyn ostamassa imetystyynyn jota oin käyttää öisin tukemaan lantion asentoa.

      Tänään aamulla tuli viimeksi selkeä ilmoitus kavereilta, että hereillä ollaan. Koira haukahteli napakkaan tahtiinsa aamulla (yrittää vauhdittaa aamuruokansa saantia) niin alkoi vatsassa kova pulputus ?? ”herättiin” ?? kyllä tuli hymy itsellä korviin saakka.

      Kotona ei ole tehty vielä mitään sen kummemmin. Jotain tarpeetonta on tullut myytyä torissa ja vauvan vaatteita on tullut hankittua, mutta siinä kaikki. Kirppispöytä on varattuna, että sinne sitten kaappien tyhjennystä luvassa. Vähän tuntuu, että näinköhän sitä tulee kiire sitten kaikenkanssa… no aika näyttää.

      Vauva sovellus sanoo, että jos synnytys nyt käynistyisi niin hyvällä keskoshoidolla muka voisi jo selvitäkin… epäilen vahvasti, mutta mistä tuokin ”tieto” sovellukseen on saatu, ihmettelen.

      Vatsa alkaa tuntua jo tosi isolta… tai isolta ja isolta (lopussa varmaan sitten valtava?), mutta ei jää katsojalle epäselväksi missä tilassa ollaan.

      On ollut mielessä kirjoitella, mutta jotenkin vaan kun ei ole sen kummempaa kerrottavaa, niin tuntuu vähän ehkä turhalta.

      Noihin koliikki ja kitinä vaivoihin kuulin hyvän vinkin joka itseasiassa omassa päässäni ainakin vaikutti kovinkin loogiselta oli, että oli vuorokauden aina mikä tahansa niin vauva rauhoittuu kylpyyn. Eräs useamman lapsen äiti mainitsi, että on toiminut hyvin jokaisen kohdalla. Loogiseksi asian tekee mielessäni sen, että vauvahan on kohdussa lapsivedessä ja lämpimässä ym niin tietenkin ”juurilleen paluu” helpottaa oloa ja kostea höyrykin helpottaa he gitystä. Jos on kropassa kireyttä tai kramppeja niin mikä sen parempi paikka rentoutua kun lillua lämpimässä vedessä.

      Palaillaan taasen. Tsemppiä odotukseen ja hyviä vointeja kaikille!

      • Tätä vastausta muokkasi 4 vuotta, 8 kuukautta sitten Pulu.
    • #11624
      MsFields
      Osallistuja

      Voi Sabi, kamalia kokemuksia sulla takana. On varmasti aika traumatisoivaa ja voin vain kuvitella kuinka sitä näillä viikoilla voi ihminen olla hermona. Nyt sitten vaan lepäilet ja hoitelet itseäsi ja masukaveria. Toivottavasti supistukset helpottavat levolla.

      Meillä oli viime viikolla neuvola, ja se epäili että mullakin olisi supistuksia, sitä mahan pinkeyttä ja raskasta oloa loppuillasta. Otettiin virtsakokeet ja virtsatietulehdus sieltä paljastui ja se on ilmeisesti supistusten syy.

      Nyt on ollut alaselkä (S-nivel) kovin kipeä, se tulee heti kumarasta asennosta, jos vaan jotain nostaa lattialta, niin alkaa vihloo. Eilen siivosin kaappeja ja eikös sitten loppuillasta meinannut enää sohvalta päästä nousemaan hirveästä kivusta, piti kömpiä ja valua alas.. Aamulla ei ollut mitään, paitsi sitten töihin perille päästyä autosta noustessa sattui taas.. Neuvola ehdotti ergonomisia asentoja (joita käytän töissä niin paljon kuin pystyn, mutta aina ei pysty) ja tukivyön käyttöä. Nyt täytyisi vaan ymmärtää olla menemättä kumaraan ja kattoa miten tää etenee.. Kotisiivousta olen harkinnut ihan vakavasti myös (siis sellaisen tilaamista), meillä imurointiin menee melkein tunti ja selkä on ihan jumissa tässä olotilassa.

    • #11625
      MsFields
      Osallistuja

      Hyvä Pulu! Teidänkin vauvelit nyt heräsivät pitämään mammaa jännityksessä. Täällä hykertelyä ja hymyilyjä jokaisesta pienestä tönäisystä. 😀 Onhan se ihanaa.

      Magnesiumista, mun neuvola sanoi, että hyvä kun käytän. Tiedä noista. Nyt menee kourallinen vitskuja joka päivä.

    • #11663
      MsFields
      Osallistuja

      Onko kukaan ottanut vielä vauvavakuutusta tässä vaiheessa? Fennialle laitettiin kyselyä, kun siellä on kaikki meidän muut vakuutukset ja tarvitsevat seulontatutkimusten tulokset (joita meillä ei ole). Mietin nyt sitä, että onko kokemusta muista vakuutusyhtiöistä, tivataanko näitä joka paikassa?

    • #11665
      Pulu
      Osallistuja

      Itse olen tottunut,että kyllähän vakuutus olla pitää, mutta tulinpahan kunnolla kyseenalaistetuksi, että miksi maksaa vielä erikseen sellaisesta, joka kuuluu jo valmiiksi perus oikeuksiin. Veroja maksettu ja vauvaa/lasta ei suomessa jätetä hoitamatta. Ja näinhän se on. Täytyy tämä asia nyt ihan maalaisjärjellä ottaa ja miettiä. Millainen on esimerkkitilanne, jossa lasta ei hoidettaisi vaan ”joutuisi” käyttämään vakuutusta?

      Jännä tuo virtsatietulehdus, että sieltä on salaa hiipinyt. Siihenkään ei taida sen kummempia selityksiä olla, tulee jos on tullakseen.

      Täällä vatsaa myös välillä vähän kiristelee… alapää tuntuu myös tosi turvonneelta, hassua minusta jotenkin. Valkovuotoa tulee myös normaalia enemmän.

      Piti hommata ihan äitiys housut… aiemmin hankkimani mammaleggingsit ovat vielä vähän vilpoiset. Uudet housut helpottivat heti oloa… alkoi farkkujen (jotka hommasin jo joulukuussa kun tarakka ja vatsa jo turvoksissa) vyötärö alkoi painamaan kyykistellessä.

      Vk 24+2 mennään ja vatsa on kyllä jo ihana. Ebaystä tosiaan kahta erilaista tukivyötä tilasin ja toista niistä käyttelen päivittäin. Toinen on vähän ”rankempi” malli niin ajattelin siihen siirtyä kun siltä tuntuu. Myös sellainen ”tuubituki” tulossa, josta uskon myös olevan hyötyä. Äityiskorukin tulee postissa lähipäivinä niin pääsen sitten sitäkin käyttelemään.

      Muutama yö mennyt pyöriskellessä ja hyvää nukkuma-asentoa ei ole oikein tahtonut löytyä. Päivisin kevyt päänsärky saattaa silloin tällöin hiipiä häiritsemään. Vedenjuonnin taaaas olen unohtanut ja siinä pitäisi muistaa ryhdistäytyä.

      Äitiyspakkaus päätöskin tuli (hakemuksen laitoin heti kun sain raskaustodistuksen). Otettiin kaksi pakkausta ja kolmas rahana. Ainut monikkoperheen etu, että saa yhden extran tuplista… hmmmpf. No parempi kun ei mitään. Ilolla otan vastaan toki☺.

      Huomenna taas ultra ja pääsee pikkusia kurkkaamaan ? kuukaudessa jo ehtinyt tulla ikävä. Kummasti sitä heti on huolissaan, kun ei tunne liikkeitä silloin kun niitä alkaa hakemaan… huojentavaa päästä siis näkemään.

      Palaillaan taasen.

    • #11683
      Kerttu75
      Osallistuja

      Kurkkaan tuolta hoidoissa kävijöiden ketjusta tänne puolelle. Olisko teillä tietoa tai kokemusta, kun meillä on nyt kolmas ivf menossa ja mietitään kahden alkion siirtoa. Eilen kontrolliultran yhteydessä lääkäri kysyi yllättäen, ollaanko mietitty sitä että jos kaksosraskaus alkaa, niin niille ei pystytä tekemään kromosomitutkimuksia kuten yhdelle. No ei todellakaan olla osattu edes ajatella, omat toiveet on lähinnä että siirtoon edes päästäisi. En osannut noin yhtäkkiä kysellä asiasta ja siksi nyt kyselen teidän kokemuksia. Itse ajttelen kyllä niin, että jos vuosia toivottu raskaus alkaa, en sitä itse keskeytä vaikka mikä tulisi. Siinä mielessä kromosomitutkimukset on kai tarpeettomia. Luonnonvalinta hoitanee asian tai jos vammainen lapsi syntyy, niin eletään sen mukaan sitten. Mulla on ikää 40 ja siksi kai se lääkäri näitä mietti.

    • #11685
      Pinkku84
      Osallistuja

      Pulu eikö teillä kaksoset ole kans tulossa? Olen miettinyt kans tuota äitiyspakkaushommaa ja kun meillä on vain kaksi vuotta vanha aikasempi pakkaus niin meinattiin että yksi pakkaus ja toinen rahana… nyt jäin sit miettimään että miten tuo toimii?

      Itsellä jo vatsa näkyy selvästi vaikka vaan 400g tullut lisää painoa. Ei tätä vatsaa paljoa enää peitellä.
      Mutta olin tietoinen kyllä että toisella raskaudessa vatsa tulee nopeemmin esiin. Meillä NT ultra 11.4. Siihen asti halutaan pitää salassa tää juttu. Onneksi löytyy vielä löysiä vaatteita.
      Kuinka aikaisin tunsitte ekat liikkeet kaksoisraskaudessa?

      • #11689
        Pulu
        Osallistuja

        Ensimmäisiä levyitä töyssyjä tuntin siknä 19 vikkon tietämillä. Edelleen joudun liikkeitä kalastelemaan urakalla vaikka viikkoja on kulunut. Molempken istukat on tuossa etuseinämässä, jotka vaimentavat liikkeitä. Nyt alkaa tuntua likkkeitä jo keskellä päivää… töyssyt ovat siirtyneet enemmän tuonne alapäätä kohden. Asennoista riippuu. Vielä ei oikein mies pääse kokemaan liikkeitä… pitää odotella jonkun aikaa että selkiintyvät.

    • #11686
      Pinkku84
      Osallistuja

      Niin ja siis piti lisätä vielä että selkä kipuja on ollut ihan alusta asti. En pysty kauheen kauaa imuroimaan, saatika nostamaan poikaa autosta ulos/ istuimeen. Onneksi on tuo robotti imuri auttamassa jotta saa suuret liat pois. Nytkin makaan sängyssä selkäkipujen takia… ai että tää on nannaa ja vaikka ollaan niin alussa odotuksen. Neuvola suositteli synnytyksen jälkeen käydä niksauttaa tuota selkää kun se on ekasta raskaudesta venähtäny.

    • #11688
      Pulu
      Osallistuja

      Kerttu75, täällä tosiaan kaksosia odotetaan ja viikoilla 24 mennään. Niskapoimututkimuksessa rv12 kyllä mielestäni tutkitaan tarpeeksi ja molemmat vauvat katsottiin erikseen tarkasti. Meillä oli niskaturvotus jotain 0,5 ja 0,7 eli ei syytä huoleen. Myös rakennetutkimuksessa katsottiin molemmat vauvat tarkoin ja kaikki viitteet on siihen, että mitään kehitysvammaa ei olisi odotettavissa. Olin tietoinen, ettei kahdesta saada 100% tuloksia seulassa ja sellaista tosiaan ei edes tarjottu. Ja jos olisi ollut vain yksi niin miksi ”turhaan” seulaa edes ottaakaan jos ei ole muita selkeitä syitä, että asia an pitäisi saada varmuus. Ikää mulla 36.

      Vauvat kasvaa ns käyrien mukaan ja ultralla saadaan jo niiiin tarkkoja kuvia, että kyllä niissä poikkeamat näkyisi jotenkin. Lapsiveden määrä on hyvä (jos ei olisi niin sekin viittaisi ongelmiin). Olen ymmärtänyt että siitä kohdun suuta lähinnä olevasta vauvasta voisi tuon näytteen ottaa, mutta turha ronkkiminen ei houkuttele muutenkaan. Erikoislääkärin käsittelyssä ainakin itse olen, eli kaksosuutta ainakin omassa sairaalassa seurataan eriryisen tarkkaan. Paras tilanne kahden alkion siirroissa on se, että molemmilla vauvoilla on omat istukat ja omat sikiöpussit eli paras vaihtoehto olla kaksosraskaana.

      Pinkku84, saatte siis kolme äitiyspakkausta ?. Itsellä tuli juuri tänään postista kaksi laatikkoa… kolmas etu otettiin rahana.

      Eilisessä ultrassa tuli ilmi, että kohdun kaula on jo puolipehmeä. Huoh. Lääkäri kysyi haluanko jäädä sairaslomalla… no en nyt vielä, mutta enemmän lepoa. Painavia ei saisi nostella ja yhdynnät kielletty ym. 3vk kuluttua taas uusi lääkäri käynti ja vähän ounailen että saikkulappu heilahtaa. Kipuja ei ole ja muutenkin työkunto olisi mainio, mutta tässäpä ajatellaankin nyt ennenkaikkea vauvoja, ei muita. Jos kohdunkaula pehmenisi entisestään niin sitten se olisi pelkkää vuodelepoa. Siihen en toivo joutjvani, eli yritellään nyt sitten rouhotella menoa. Vaikka mielestäni tosi kevyesti olenkin ottanut, mutta mutta… enemmän huilimista vaan. Molemmat vauvat olivat perätilassa ja ihan saksi asennossa ?? melkein varpaat suussa… hihi… no siellä hyvin vielä tilaa vaihdella asentoa, joten saas nähdä miten on ensikerralla.

    • #11693
      Kerttu75
      Osallistuja

      Kiitos kommentista, Pulu! Kyllä minun ajatus kahden siirrosta vahvistuu. Jos niitä tulee niin monta 😉

    • #11696
      Viki
      Osallistuja

      Kertulle kommentti omasta kaksosraskaudesta. Trisomiaveriseulaa ei tosiaan voi tehdä samalla tavalla monikkoraskaudessa, kuin yhden kanssa voi. Kävin normaalisti kuitenkin rv 12 np-uä:ssä ja siellä katsottiin mm. niskaturvotus, vastasiko sikiöiden kehitys viikkoja sekä kasvojen profiili. Tietyissä kehitysvammoissa esim. nenä ei kehity normaalilla tavalla. Jos uä:ssä olisi tullut jotakin hälyttävää olisi ollut mahdollisuus päästä yliopistosairaalaan nipt-testiin. Siinä on mahdollista saada tarkempaa tietoa sikiöiden kehityshäiriöistä kuin tavallisessa trisomiaveriseulassa. Testi voidaan tehdä myös kaksosraskaudessa. Yksityisellä klinikalla tuo testi olisi maksanut n 700e. Me ei sitten tehty tuota nipt-testiä, koska kaikki näytti ultrassa olevan mainiosti. Olen nyt rv 34 ja myöhemmissäkään ultrissa ei ole tullut esille mitään hälyttävää.

    • #11703
      Pulu
      Osallistuja

      Kyllä edelleen antaisin siirtää kaksi, koska voi olla, että yksinään ei olisikaan lähtenyt kehittymään. Tukevat muitenkin toisiaan ja jos edes toinen ??? toivotaan parasta. Miehelle kaksos asia oli kova pala ja oli kauhuissaan. Näillä kuitenkin mennään enkä mitään kadu.

      Voi jumankeka… koko eilinen meni kärvistellessä kovissa kivuissa. Ja taitaa olla niin, että nää on nyt sitten niitä liitoskipuja. Voi vee. Hyvä, että sohvalta sain itseä ylös saatikka kykenk kävelemään. Hätäpäissäni soitin varmuuden vuoksi äitiyspolille, jotta sain joltakin vahvistuksen, että liitoskivuista oli nimenomaan kyse. Samoin eilen oli vatsassa sellainen myllerrys, että taisi A vauva tehdä kuperkeikkaa. Välillä tuli vatsaa ihan kova kohta,joka taisi olla vauvan beba ? näin ainakin itse lopuksi päättelin (nää kaikki kivut paikallisia vähän oikealla puolella ja ei ihan nivusrajassa, mutta alavatsassa). Mutta melske oli siis melkoinen. Kivut olivat vielä aamulla ja helpotusta sain vasta kun tajusin laittaa tukivyön. Siis oikeesti olenpa tyhmä… tukivyö olisi auttanut eilenkin, mutta tuskailin sitten oikein urakalla. Kotona yleensä kun en sitä käytä, mutta pakko on jos kivut jatkuvat.
      Kyllähän ystäväni niistä mainitsikin, että kovia on, mutta enpä tajunnut tosiasiaa ennenkuin tuli omalle kohdalle.

      Nyt on viikonloppuna vauvojen huone saanut uutta ilmettä ja tapettia… ihana tuli ? vielä Ikea reissu niin saa tarvittavat mööbelit paikoilleen. Pikkuhiljaa ?

    • #11706
      Kerttu75
      Osallistuja

      Kiitos vastauksesta myös sinulle, Viki.

      Meillä mies on menettänyt uskonsa koko asiaan ja sanoi että hänen puolesta on sama, vaikka niitä laitettaisiin 19. Itse oon ollut taas yllättävänki toiveikas. Koko ajan enemmän kallistun kahden siirtoon, jos vaan alkioita tulee.

      • #11713
        MsFields
        Osallistuja

        Tsemppiä Kerttu75 tulevaan hoitoon ja sormet ja varpaat ristissä teidän puolesta. Kyllä siinä ois 19:ssa vauvassa vähän tekemistä 😉

    • #11714
      MsFields
      Osallistuja

      Ai kauhealta kuulostaa Pulu. Hyvä että tukivyö helpottaa ja lepoa sitten vaan jos pitää levätä.

      Itsekin laitoin tukivyön tilaukseen, toi SI-nivel ei helpota ollenkaan. Eniten sattuu kumartuessa ja noustessa sohvalta ylös.

      Hirmu toiveikas kuitenkin olen. Varasin äsken kodan vaellusretkelle toukokuun lopulle, jolloin olisi rv 30+ 😀 😀 Ei siinä ois matkaa kuin 6km parkkipaikalta kodalle ja seuraavana päivänä saman verran. Hehe. Toivossa elellään, että suht hyvässä kunnossa pysyisin. Olisi niin kiva päästä. Eilen olin 6,5km lenkillä koiran kanssa. Kävely ei tunnu pahalta, mutta taukoa pitäessä maasta ylös nouseminen oli pikkasen tuskaisaa.

      Juu ja kyllä varmaan ne vauvat pärjää ilman vakuutustakin. Täällä nyt saa hoitoa ihan hyvin, ja meiltäkin on paljon pitempi matka yksityiselle asemmalle kuin kylän terkkarille 🙂 Laitoin kyselyt nyt kaikkiin vakuutusyhtiöihin, katotaan mitä vastaavat.

    • #11716
      Pinkku84
      Osallistuja

      Mua kiinnostaa teidän kaksosia odottavia teidän ruokavalio ja montakokertaa päivässä syötte?
      itse nyt Rv10+5, eikä painoa ole paljoa tullut. Nytkin yösyönnillä jugurttia ja pari leipää. Luin yhdestä blogista joka odotti kaksosia ja jolla oli ennestään yksi lapsi, kuinka tärkeää on saada paino nousemaa estääkseen ennen aikasta syntymää ja että kaksoset olisivat suht hyvän painosia. Yritän kuitenkin syödä mahdollisimman terveellisesti. Mutta hairahduksiakin on tullut suklaata tulee välillä nälkään syötyä saatika lakua (mikä on kiellettyä). Nyt alkaa ahdistaa et miten voin parantaa ruokavaliota. Kalaa tulee todella vähän syötyä kun se on niin kallista. Siksi omega 3 otan pati taplettia päivässä. Kasviksia tullut lisättyä ahkerasti ja salaattia syön joka ruoka – annoksen kanssa.
      Maitoa uppoaa paljon ja yritän juoda mahd. Paljon vettä, öisin vesilasi vierellä

    • #11717
      Pinkku84
      Osallistuja

      Niin ja närästys on pahentunut sen verran että vessassa istun ja kummastakin päästä tulee. Renniekään ei siihen auta. Tänään söin salaattia ja omaa tekemää pizzaa. Ei mennyt kauaa kun pää oli pöntöllä. Pakko soittaa neuvolaan huomenna ja kysyä jotain muuta vaihtoehtoa tohon närästyksen estoon

    • #11722
      Pulu
      Osallistuja

      Kotaretki vk 30… hmm, mahtavaa jos onnistuu, multa ei välttämättä siinä vaiheessa. Vähän harmittaa, että tuli lepo-ohjeistus, just kun pathaat lenkki-ilmatkin menossa. Ja laittele niistä vakuutuksista jotain olennaista mitä saat selvillä. Kiinnostaa kovasti.

      Tuo ruokavalio ja painon nousu… aika normaalisti olen syönyt… eli vähän niin ja näin. Kalaa myös tosi niukasti ja rasvahappoja on sitten ravintolisänä. Aamiainen, lounas, jotain pientä, kotiin tullessa mysliä tms ehkä joku hedelmä ja iltapala leipää-teetä ja joku hedelmä tai viiliä. Eli yksi ruokailu periaatteessa jää välistä… en vaan osaa. Nyt vasta on ehkä tullut silloin tällöin joku suklaa mielihaluihin mukaan. Yleensä en ole perso makealle. Energiaa siis kroppa kaipailisi ilmeisesti…

      Alussa meni piimää ja viiliä johon oli jopa himo (mennyt tosin ohi). Paino nousi alussa reippaasti, mutta sitten tasottui. Joulu oli sopivasti siinä 10-12 rv välissä niin jouluruokaa tuli syötyä. Herkuttelin myös vapaasti. Hyvälaatunen suklaahan ei ole pahaksi, siitähän saa hyvin lisäenergiaa ☺.

      Vilaisimpa neuvolakorttia niin 500g/vk tai puolin-toisin on ollut painon nousu viikossa eli käsittäkseni ihan ok. Nyt se massa vauvoilla vasta alkaakin kerääntyä ja vatsa kasvaa… pötsi onkin tosi pinkeän tuntuinen.

      Siellä 10-14 viikkojen tuntumassa juuri myös ilmaa oli vatsassa paljon ja röyhtäilyä ym oli kyllä kokoajan ? (Rennietä ostin kaappiin varmuuden vuoksi). Maustettua ruokaa ja ennen nukkumaan menoa en syönyt kun sen viilin.

      Itsellä vatsa taas meni jumiin eli jos normaalisti asiat hoituu päivittäin nikn saattoi menna pari-kolmekin päivää että ei vaan toiminut. Jouluruoka ym taisi kyllä olla se suurin syypää. Toiselle kolmannekselle siirtyminen toi tullessaan taas normaalitilan ja vatsa toimi normaalisti ja viilinhimokin katosi. Nyt taas on tullut vähän takaisin, että vatsa ei ihan jokapäivä jaksa toimia, mutta jos päivä välillä jää välistä niin nou hätä. Propioottia otin reilummin kun oli noita vaivoja, mutta nyt vain yhden joka ilta ennen nukkumaan menoa.

      Mites Viki, minkälainen kokoero siellä on vauvoilla? Täällä tyttö oli nyt viimeksi 710 ja poika 780 (vk 24+3). Alusta asti ollut pienoinen kokoero.

    • #11726
      Viki
      Osallistuja

      Minulla paino putosi raskauden alussa. Rv 10 saakka paino pysyi ennallaan ja rv 14 paino oli pudonnut muutaman sata grammaa. Siitä eteenpäin painoa on tullut keskimäärin 0,8 kg viikossa. Välillä vähän vähemmän ja välillä enemmän. Painoa ei ole kommentoitu, kuin silloin kun se putosi. En ole stressannut painosta, koska tiesin, että syön hyvin ja monipuolisesti.

      Itse ajattelen, että syy painon poukkoiluun raskauden alussa oli ivf-hoidossa. Kroppa keräsi nestettä aika paljon. Liikunta oli nollassa, kun oli yksi hyper takana.

      En ole kärsinyt juurikaan pahoinvoinnista ja närästyskin alkoi vaivata vasta rv 30 jälkeen. Syön monipuolisesti ja kasvis/lintu/kalapainotteisesti. Jonkin asteinen himo oli rahkaan raskauden kaksi ensimmäistä kolmannesta. Söin maustamatonta rahkaa ja pakastemarjoja välillä 400-500 g päivässä… Ateriarytmi on pysynyt liki samana, kuin ennen raskautta. Otin mukaan oikeastaan vain välipalat kahvitauoille jo heti alkuraskaudesta. Vatsan takia syön paljon sokeritonta kauramysliä, kauraleseitä ja kauraleipää. Ja puuroja tulee nyt kotona ollessa keiteltyä paljon. Sokerirasituksessa arvot olivat hyvät, joten jotakin olen ilmeisesti tehnyt oikein. En ole kartellut sokeria/rasvaa mitenkään hysteerisesti, mutta toki varsin kohtuudella olen niitä syönyt.

      Vauvojen paino on ollut rv 30 saakka ihan siinä keskikäyrän tuntumassa ja pojan paino n 50-70 g tytön painoa vähemmän. Rv 33 painoaeroa oli vähän enemmän n 130 g ja kasvu oli jäänyt hieman keskikäyrän alle. Kaksosraskaudessa kuulema normaalia, etteivät lopussa pääse ihan yksösten kasvuun.

    • #11730
      Surenkorento
      Osallistuja

      MsFields, miksi et käy naksauteltavana heti? Oma osteopaattini käsitteli lantioni virheasennot juuri viikko sitten ja oli puhetta, että synnytykseen asti näitä manipulaatioita voidaan ihan turvallisesti tehdä. Synnytyksen jälkeen, jos on selkäkipuja, kuuden viikon päästä on taas ok mennä manipuloitavaksi. Nuo ranka- ja SI-nivel-manipulaatiot eivät stimuloi kohtua. Ja hieronta on sallittua koko ajan. Myös Kaisa Jaakkola kirjoittaa kirjassaan, että nuo manipulaatiot ovat sallittuja raskausaikana. Älä kärsi jumittavasta SI-nivelestä yhtään tämän kauempaa! Tiedän tunteen itse, omaani on availtu lukuisia kertoja. Raskausaikana vielä paikkojen löystyessä noita virheasentoja muodostuu tavallista helpommin ja itse aion käydä korjauttamassa niitä sitä mukaa, kun niitä muodostuu.

      Meillä on meneillään nyt rv22+3. Tunsin itse ensimmäiset potkut rv14 tienoilla ja mieheni on kyennyt tuntemaan ne rv19+6 lähtien! Möngerrykset ja potkut tuntuvat koko ajan voimakkaampina ja ne näkyvätkin pieninä vatsapomppuina. Minulla istukka on takana, eikä ole vaimentamassa vauvan liikkeitä.

      Käytiin viime viikolla rakenneultrassa rv21+5. Kehitys on juuri sillä mallilla, kuin pitäisi näillä viikoilla ollakin. Painoksi saatiin arviona 410g. Mahani on kasvanut rv19 alkaen selkeämmäksi ja liitoskivut alkoivat samoihin aikoihin. Neuvolassa sanottiin, ettei liitoskipuja kannata aiheuttamalla aiheuttaa, pitää antaa rauhoittua välillä, ettei kalvot tulehdu – koska sitten sattuu oikeasti.

      Paino on noussut verkkaisesti ja nyt lukema on jo +5kg lähtötilanteesta. Kahden neuvolakäynnin välillä paino on saattanut olla +-0. Tehtiin viikonloppuna ensimmäisiä hankintoja kirpparilla ja muutaman viikon päästä, kun saan raskaustodistuksen neuvolakäynnillä, pääsen tilaamaan sen ihanan äitiyspakkauksen!

      Sukupuolta ei tosiaankaan sitten selvitetty rakenneultrassa, jäi siis yllätykseksi loppuun asti <3 Meille ei oikeasti ole väliä minkään etukäteishankintojen tai sisustuksenkaan suhteen, kumpi sieltä tulee. Kunhan tulee :).

      1st IUI Feb '15, 2nd IUI Mar '15, 3rd IUI on April Fools' Day '15. 1st IVF May/June '15, 1st PAS Aug '15 (didn't happen). 2nd IVF Nov '15 and two stripes in the morning of the 30th Nov.

    • #11780
      MsFields
      Osallistuja

      Hyvä Sudenkorento kun kerroit mitä pitää tehdä! Neuvolasta neuvottiin ergonomisia työasentoja ja tukivyötä. Kun otin hierojaan yhteyttä, se sanoi että mene naksautettavaksi. Nyt kun sanoit että osteopaatti voi naksauttaa, niin tiedän mihin soitan seuraavaksi 😉 Ensi maanantaille varasin ajan osteopaatille ja hierojalle sitten parin viikon päähän. Katotaan jos lähtee sillä. Kivut on ollut nyt päivittäiset jos menee vahingossa tai pakosta virheasentoon. Tukivyö tulee huomenna. Jesjes. eli Kii-tos!

    • #11801
      Pinkku84
      Osallistuja

      Täällä tänään NT-ultra ja niinhän siinä kävi että toinen ei jaksanut jatkaa matkaan vaan jäi siihen 7+4. Aika aikaseen vaiheeseen jäi. Toinen taas temmelsi minkä kerkesi ja vastasi viikkoja. Harmittaa tietysti mutta en sure sillain menetystä. Toivon vaan että saan toisen syliin lokakuussa, eikä mitää tapahdu sitä ennen.

    • #11828
      Viki
      Osallistuja

      Voi Pinkku, olipa ikävää ettei toinen kaksosista päässyt kasvuun?

      Meillä oli viime viikolla ultra ja ensi viikolla seuraava. Painoeroa oli tullut taas lisää. B vauva oli kuulema huonossa mittausasennossa, että saattoi tulla sen vuoksi mittausvirhettä. Painoero ei kuitenkaan ollut vielä huolestuttava ja kohdunsuun tilanne oli hyvä, joten vielä odotellaan. Nyt rv 36. Ensi viikolla on tarkoitus miettiä mahdollista synnytyksen käynnistämistä, jos mitään ei ole vielä tapahtunut. Minusta kyllä näyttää, että maha on laskeutunut alas päin.
      Nyt on alkanut tulla kaikkea mahdollista raskauden vaivaa. Hankalinta on, kun yöunet ovat hävinneet liki olemattomiin. Jos ei olisi takana vuosien lapsettomuushoitoja, niin voi olla, että sortuisin valittamaan, sen verran hankalaa alkaa olla. Nyt ajattelen, että jokainen viikko vauvoille kohdussa on heille eduksi ja minä jaksan sinnitellä vielä pari-kolme viikkoa.

    • #11833
      Pulu
      Osallistuja

      Voi surku, ettei toinen jaksanut, mutta täytyy ajatella, että ehkä sen alkutaival kannusti toista jatkamaan eteenpäin. Ja parempi luovutusvoitto tässä vaiheessa, kun että olisi aiheuttanut sitten myöhemmin onhelmia. Ihanaa, että siellä nyt yksi viuhtoi menemään ? on se mahtavaa nähädä, että jo siinä vaiheessa pieni ihminen huitoo kun isommat konsanaan ?

      Pitkälle olet Viki jo selvinnyt, mahtavaa. Kohta on sylin täydeltä vauvoja ?.

      Kyllä saat luvan valittaakin ? ääneen vaan niin pääsee vähän höyryjä samalla ?. Ei varmasti ole helppoa olla. Nyt itsellä rv 26 niin alkaa tää työnteko tuskaatuttamaan kun pomppimista sinne ja tänne. Kohdunkaulan tilanne luonnollisestikin aiheuttaa huolta. Käskettiin enemmän lepoa, mutta eipä se tässä työn ohessa onnistu. Kotihommat ja koiranhoito siihen päälle nikn kasilta illalla pääsee vasta soffalle pitkälleen ? Vapaapäivänä kun lepäsin kunnolla niin kyllä huomasikin, ettei sellasta paineen tunnetta ollut illalla niinkuin työpäivänjälkeen yleensä on. Taidan siellä seuraavassa lääkärissä kyllä ja saikkua toivoa jossei jo tule automaattisestikin. Vaan että kohdun tilanne ei olisi nyt edennyt niin olisi tärkeintä. Lepo ainut lääke ja en kyllä välittäisi joutua sairaalaankaan vuodeosastolle ”pakkomakuulle”. Pari viikkoa seutaavaan ultraan niin näkee taas missä mennään.

    • #11922
      Toi-ve79
      Osallistuja

      Minäkin taidan uskaltautua tänne puolelle, toivottavasti pysynkin täällä pidempään kuin viimeksi. Viimeks syyskuussa suuri pettymys varhaisultrassa, jolloin todettiin alkion kuolleen jo ihan alkumetreillä
      Helmikuussa pas-siirto toi tulleessaan elämäni toisen plussan. Pari viikkoa plussa jälkeen pientä (tai paremminkin suurta) pelkoa toi lievä rusehtava vuoto, jota tuli viikon verran lugejen laiton jälkeen. Pääsin tarkistus verikokeeseen ja HCG oli jatkanut kohoamista. Lopulta rv 7+3 varhaisultrassa näimme pienen huurunenämme sykkeen, silloin vesihanat aukesi niin minulla kuin miehelläkin.
      Rusehtavaa vuoto pysyi poissa mutta tuli taasen pelottelemaan rv 8 alussa. Halusin käydä yksityisellä tarkistamassa, että kaikki on hyvin. Hienosti alkio oli kasvanut ja silloin mentiin jo rv8+6.
      Nyt mennään rv10 ja rusehtava vuoto on nyt pysynyt poissa pelottelemasta. 🙂

      Onhan tämä hieman epätodellista, neljän vuoden odotuksen ja rankkojen hoitojen jälkeen, sitä on lopulta raskaana. Vielä lääkkeiden lugesteron ja progynova jäljellä viikkoa…jeee..pääsen noista riesoista eroon. Onhan niitä tullut käytettyäkin useampi kuukausi.:)

      Milloin te olette joutuneet siirtymään äitiyshousuihin? Itse ole laiha, eikä vatsaa ole ollenkaan ja nyt on sen verran turvotusta etten pysty tiukimpia housuja pitämään päällä, ei tunnu hyvältä päällä kun puristaa ja ahistaa. Eikä mene kauaa että normihousutkin alkaa olla turhan ahistavat..

      Kahden viikon päästä olisi seuraava ultra ja silloin olisi raskausviikkoja täynnä 12. Tämän ultran jälkeen päätimme kertoa asiasta molempien vanhemmille..mä niin odotan sitä päivää.

      Onhan tässä pitkä matka vielä edessä mutta paljon pidempi matka takana, kun kaikki menee hyvin meitä onkin jouluna jo kolme 🙂

      Ihanaa kesän odotusta kaikille!

      :)Toi-ve79

    • #11932
      Pulu
      Osallistuja

      Voikun ihana uutinen, onnea kovasti ja nyt toivotaan, että kaveri on tiukasti kyydissä ?.

      Kyllä mullakin jo hoidoista johtuva turvotus, sekä alkuraskauden turvotus oli niin kova, että isommat housut piti ostaa jo 7-10 viikkojen ainana. Kauhistelin jo silloin, että hurjaa tulee olemaan jos alussa jo tällaista. Tosin, olisi vaan pitänyt jo ne raskaushousut ostaa silloin… nyt vasta 1kk sitten hankin viralliset mammahousut joissa hyvät säädöt vyötärön takakappaleessa… näillä pärjään pitkään ja olisi ollut hyvät jo alusta asti. En vaan tajunnut hommata alussa, suosittelen.

    • #11943
      Viki
      Osallistuja

      Onnea Toi-ve kyytiläisestä. Toivottavasti hän nyt pysyy tiukasti masussa mukana. Kysyit vatsan kasvusta. Minun piti siirtyä mammavaatteisiin rv 15 tietämillä. Minulla on kyydissä tuplat, joten vatsa on kasvanut aika nopeasti. Painoindeksi oli puolesta välistä pituisellani eli olen ollut ennen raskautta normaalipainoinen. Pitkään riitti kahdet äitiyshousut. Säädettävä vyötärö ja joustot olivat kyllä helpotus kasvavalle vatsalle.

      Meillä oli alkuviikosta taas kontrollikäynti. Nyt mennään sitten jo rv37. Kohdunsuu oli kiinni ja kaulaakin kuulema vielä oli. Vauvoilla ei näytä olevan mikään kiire pois masusta. Lääkäri ärsytti tarkoituksella kohdunsuuta, että saisi jotain edistystä aikaiseksi. Tänään sitten irtosi limatulppa, että kyllä jotain alkoi tapahtua.
      Painoero oli pienentynyt. Viimeksi B oli huonossa mittausasennossa, joten painoero taisi olla vain mittausvirhettä. Nyt tyttö oli 2,5 kg ja poika 2,4 kg. Nyt vauvoista otettiin ensimmäistä kertaa erikseen sydänäänikäyrää ja samalla piti laskea liikkeitä. Ktg rekisteröi supistuksiakin, mutta tunnen ne todella lievänä kohdun kovettumisena. Kaksosraskaudessa kohtu kuulema ylivenyttyy ja saattaa aiheuttaa sen, ettei supistuksia pysty juuri tuntemaan.

      Toivoisin, että vauvat pysyisivät kyydissä vielä ainakin viikon, että saisivat painoa vielä vähän lisää. Olokin vähän helpottunut, kun olen saanut nyt nukuttua pitempiä päikkäreitä. Turvotusta on kyllä ihan hirveästi. Vanhat kengät ei enää mahdu jalkaan.

      Pululle vielä. Sano ihmeessä neuvolassa, jos tuntuu ettet pysty olemaan töissä. Oma kokemus on, että kyllä kaksosraskauden kanssa kannattaa jäädä kotiin levähtämään, jos töissä on tuskastuttavaa. Ainakin minun kohdalla näyttää lepo tuottaneen tulosta, kun vauvat pysyvät tiukasti kyydissä ja raskaus on edennyt niin mallikkaasti tuplista huolimatta.

      Näyttää hiljentyneen tuo kesä/syksy plussat ihan tyystin. Tulee nyt sitten luettua tätä ryhmää.

    • #11952
      Pinkku84
      Osallistuja

      Onnea uusille tulokkaile 🙂

      Viki, mun kokemuksella kun tulppa lähtee niin parin päivän sisällä se on meno ja siis täähän ei oo vaan mun kokemus. Tiedän monta muutakin ketkä on päivän parin päästä synnyttänyt. Toivottavasti kyytiläiset pysyy vielä, mutta epäilen että et kyllä viikkoa enää joudu odottamaan.

      Itse joutusun äp housut laittaa viikolla 8, mulla tosin onkin kohtu edessä ja ymmärsin että toisella raskaudella se vatsa pompsahtaa aikaisemmin esille. Ei mulle muut housut enään edes mahdu 😀
      Tällä viikolla olis ollu neuvolla,mut se täti peruutti sen pari päivää aikaisemmin. Harmittaa ihan lievsästi kun olisin halunnu kuulla sykkeet. Varsinkin kun toista ei enään ole niin tää tietämättömyys rassaa hulluna. Mulla ekassa raskaudessa oli dopleri ja se oli kyllä ihan parasta. Myin sen pois ja nyt mietin että pitäiskö ostaa uusi. :/

    • #11959
      MsFields
      Osallistuja

      Laitoin viime viikolla pitkän viestin ja eikös netti katkennut sitten just sillä sekunnilla kun painoin enter -nappulaa! Nyt netti toimii taas ja pääsee koneelta naputtelemaan. Ei jaksa kännykällä naputella millään..

      Pinkku84, ensinnäkin kovasti tsemppiä tämän toisen mahakaverin kanssa. Tuollainen tilanne huolettaa ihan varmasti. Kävin itse kunnan avoneuvolassa varsinaisten neuvolakäyntien välissä ennenkuin rupesin tuntee potkuja, juurikin tarkistamassa sydänäänet. Onko teidän kunnalla sellaista palvelua? Se on tarkoitettu juuri tällaisiin nopeisiin käynteihin. Itsekin harkitsin doppleria, mutta tulin siihen tulokseen, että jos en osaa käyttää sitä oikein niin mä sekoan vielä enemmän, jos en kuulekaan mitään 🙂

      Tervetuloa Toi-ve 79 mukaan joukkoon! Oon ymmärtänyt, että pieni vuoto saattaa alussa kuulua jopa asiaan ja muakin siitä plussan jälkeen varoiteltiin, ettei heti huolestu. Mutta huolestuuhan siitä ihminen. Täällä on jollakin muullakin ollut vuotoa alussa ja mennyt ihan hyvin.

      Mä harkitsin mammahousuja jo viikoilla 10-11 mutten uskaltanut hankkia mitään mammavaatteita ennen 12 vkon ultraa. Mä tiien, oon ihan seko. What can you do… Mutta ois ollut käyttöä jo aiemmin. Maha turposi ihan palloksi 🙂 Siitä vaan!

      Täällä mennään viikoilla 25+6 ja nyt sellaisia kuulumisia, että selkäkipuihin hankittu tukivyö painoi vatsaa niin paljon, että en oo pystynyt sitä pitää. Osteopaatilla oon käynyt, sattui ihan sikana kaikki kääntelyt ja vääntelyt. Suositteli vielä paria käyntiä, jotta tuloksia saadaan. Hänkään ei suositellut tukivyötä kuin satunnaiseen käyttöön, se kun saattaa aiheuttaa supistelua. Hierojallakin kävin ilman merkittävää apua.

      Neuvolan lääkärille oli aika eilen ja hän määräsi mut viikon sairaslomalle ensisijaisena syynä selkäkivut ja toisena kohdunsuun pehmeys 🙁 Ensi viikolla pääsen äitiyspolille ultraan tarkistamaan kohdunsuun tilannetta. Ja mikä yllättävintä, sain neuvolasta lähetteen äitiyspolin akupunktiohoitoon selkäkipuihin. Sellaista palvelua meidän kunta tarjoaa. Ihan hoitajakäynnin hinnalla. Enpä tiennytkään. Kävin lapsettomuushoitojen aikana korva-akupunktiossa poistamassa stressiä ja se auttoi mua valtavasti. Uskon tämänkin auttavan. Sain lääkäriltä myös käskyn kevyempiin töihin, ja varoittelinkin töissä jo, että jotain muutoksia joutuu tekemään, sumplitaan niitä siellä. Olo tuntuu ihan vammaiselta. Ja tämmönen riittämätön. Blah. Nyt pitää vaan levätä ja olla huhkimatta liikaa. Tyhjensin aamulla tiskikoneen ja vaihdoin lakanat, mikä oli liikaa, vaikka kuinka yritin ergonomisesti kyykätä enkä kumarrella. Heti alkoi tuntua selässä :/

      Mahatyyppi möhkii vatsassa joka päivä ja on nyt kääntynyt pää alaspäin. Se kerkee kieppua siellä vielä monta kertaa. Luulisi olevan epämukava asento >.<
      Painoa tulee 900g viikkotahtia, mikä on ihan älytöntä.. mutta se näyttää menevän kaikki tohon vatsaan, enmä ole mun silmiin ainakaan mitenkään muualta turvonnut. Vatsa on ihan valtaisa. En käsitä miten se voi enää kasvaa, mutta 3 kk aikaa ois vielä kasvatella… !! syön yleensä vaan nälkään, enkä hirveästi herkuttele. Neuvolakin oli sitä mieltä, että ihminen tietää itse parhaiten syökö liikaa ja ruoan laadulla on enemmän merkitystä kuin määrällä. Mulla on taas nälkä, joskus tulee varsinkin työpäivän aikana syötyä niin paljon, että illalla on edelleen nälkä muttei jaksaisi pureskella enää yhtään 😉

    • #11960
      MsFields
      Osallistuja

      Tsemppiä Vikille tuleviin päiviin (vai viikkoihin). Aika jännät paikat!! Oho. Tuntuu hassulta, että lääkäri haluaa vauhdittaa asiaa viikoilla 37. Kun monet saa odotella sinne vkolle 42 ennenkuin mihinkään ryhdytään.

    • #11966
      Pinkku84
      Osallistuja

      MsFields: ei meillä tollasia hienouksia täsä tuppukylässä ole 😀
      Sen doplerin kanssa sykkeet löytyy yllättävän helposti.
      siksi mietin sen koneen hankintaa.

      mitä tuosta lääkärin sörkkimisestä että tulppa lähtee, epäilen et kaksoisraskauksissa ne käynnistää sen aikaisemmin. Ei ne loppuun asti anna odottaa kun on riskiä muutenkin

    • #11973
      Viki
      Osallistuja

      Minullakin iski tänään selkäkivut. Vatsaakin nipistelee ihan erilailla kuin aiemmin. Taisi tosiaan tulla kohdunsuun kypsymiseen vauhtia. Jo edellisellä kerralla lääkäri sanoi, ettei kaksosraskauden anneta mennä yleensä rv 39 pidemmälle. Siihen on kuitenkin vielä minulla aikaa. Minulle jäi epäselväksi miksi nyt jo halusi vauhdittaa tilannetta. En ymmärtänyt kysyä oliko kohdunsuu niin epäkypsä, että sen vuoksi vai mikä oli. Kaikki oli kuitenkin vauvojen puolesta hyvin.

      Netin kätilö-vastaa palstalla ennustettiin, että tulpan irtoamisesta menee arviolta 2 päivästä viikkoon, niin synnytys yleensä käynnistyy. Mutta vaihtelu kuulema yksilöllistä. Saa nyt sitten nähdä miten minun käy. Olisin toivonut, että vauvat pääsevät lähemmäs 3 kg syntymäpainoa. Toki ultralla saadaan vain painoarvio, että jospa se olisi alakanttiin.

    • #11975
      Pulu
      Osallistuja

      Viimekerralla lääkäri puhui, että kaksosia aletaan hätyyttelemään viimeistään jo 38 viikolla. Pieniä eroja näköjään kuka sanoo mitäkin ? Pääasia, että kaikki on vauvoilla hyvin.

      Ja kyllä aion ensiviikon lääkärikäynnillä jo esittää toivomuksen, että saisin jäädä töistä pois. Olen siihen jo täysin valmis. Kauppareissukin tänään töiden jälkeen oli melkoista könkkäämistä ?, kärreihin ostosten kerääminen ja kumartelu ja hihnalle nostelu… huoh… ja sen perään koiruli ulos niin kyllä tuntui, että kaikki on annettu.

      Nälkä joo tulee puskista ja tunne on kova, mutta ei sietämätön. Alussa ehkä koin, että tarve oli suurempikin. Tasoittunut on kyllä. Perus eväillä mennään, terveellistä ja välillä sitä pikaruokaakin, kieltolistaa toki noudatan, mutta aika armollinen olen itselleni syömisten suhteen.

      Jaa ai tukivyö voisi aktivoida supistuksia… täytyykin vähän rajoittaa. Alaselkä on vihoitellut öisin ja jos nousee soffalta pötköttelyn jälkeen.

    • #12004
      Viki
      Osallistuja

      Niinhän tässä sitten kävi, että raskauteni tuli tänään täysiaikaiseksi? Olen tässä jo pari päivää fiilistellyt ja hykerrellyt asialla, kun näytti että näin tulee käymään. Vauvojen painonkin pitäisi olla jo yli sen 2,5 kg mitä pidetään keskosen rajana.
      Harmittavan usein on tullut kaksosraskaudesta kommentiksi, että ne tulee sitten syntymään ennen aikojaan ja pienenä. Kyllä nyt on voittaja fiilis!
      Viikonloppuna laitettiin pinnis viimein odottamaan. Sen kasaamiseen on ollut kahden keskenmenon jälkeen melkoinen kynnys.

      Nyt voi hyvillä mielin odotella synnytystä. Päähän ei kyllä enää juuri muuta mahdukkaan, kuin vauva-ajatuksia.

      Tuosta synnytyksen käynnistämisestä kaksosraskaudessa. Minulle on useampi lääkäri todennut, että pituiselleni synnytys on keskimäärin yleensä helpompi, kuin lyhyelle. Lantio on todettu normaaliksi. Oletan, että mm. näillä asioilla on merkitystä, kun mietitään synnytyksen käynnistämisajankohtaa.

    • #12005
      MsFields
      Osallistuja

      Hienoa Viki, että ootte sinnitellyt täysiaikaisiksi asti =) Hieno homma!

      Täällä on sitten istuttu kotona ja ihmetelty selkävaivoja, ei oo helpommaksi muuttuneet sairaslomalla. Tänään pääsee polille tsekattavaksi, josko ne osaisi tähän selkäänkin jotain kommentoida. Työmotivaatiokin on ollut jotenkin hukassa, ei jaksaisi enää siellä oikein käydäkään.

      Vakuutusyhtiöistä tuli muuten vastaukset. 4:stä saatiin tarjoukset, joista kahta haettiin (muissa oli niin huonot ehdot ja paljon kalliimmat hinnat, ettei edes harkittu) ja molemmista tuli hylky sillä perusteella, ettei olla seulonnoissa käyty. Ei harmita. Vauvavakuutusta voi hakea myös syntymän jälkeen, se on silloin myös paljon edullisempi.

    • #12028
      Pinkku84
      Osallistuja

      Onnea Viki, hienoa että raskaus on edennyt noin pitkälle 🙂 kohta nyytit sylissä 😉

      Itselläni taas pissatulehdusta ja emätintulehdus… ai että tää on kivaa. Soitin eilen aamusta neuvolaan, kun alavatsaa kramppasi useamman päivän. Huomenna selviää tarkemmin mikä tulehdus on kyseessä ja kuinka raju. Sain kyllä voiteet ja tapletit heti. Mut varmistus ennen kaikkea. Huomenna eka virallinen neuvola, jota olen odottanu ku kuuta nousevaa… ja se et pääsee kuuntelemaan vauvan sykkeitä.
      Tää raskaus on ollu huomattavasti rankempaa kuin eka. Esikoista oottaessa mulla ei ollut mitään.
      Nyt on ollu kaikki muu paitsi pahoinvointia.

    • #12200
      Hanna
      Osallistuja

      Olipa mukava käydä lukemassa teidän kuulumisia. Kyselin Viki sun kuulumisia tuolla toisella puolella ja aattelinkin, että olet siirtynyt tänne. Todella paljon onnea, että olet päässyt kaksosten kanssa näin pitkälle! Mukava kuulla Pulu, että miehesi sopeutui ajatukseen kaksosista 🙂 Ihana nähdä myös, että uusia plussanneita liittynyt mukaan. Sellanen vinkki teille, että kannattaa liittyä imetyksen tuki ry:n facebook sivuille. Itselle tuli ongelmia imetyksen kanssa alussa ja olisi ollut tosi hyvä jos olisin tiennyt ryhmästä jo etukäteen. Niin paljon asioita imetyksestä, joita en tiennyt ja sieltä saa tietoa ja tukea ongelmatilanteisiin.

      Tsemppiä kaikille odotukseen!

    • #12204
      Pulu
      Osallistuja

      Kiitos vinkistä. Taitaa olla hyvä liittyä vaan joka ryhmään mistä kullan arvoista neuvoja saa.

      Itse liityin monikkoryhmään niin saa tärkeää vertaistukea ja tietoa. Kuitenkin kaksosraskaus kun on itsessään jo riskiraskaus ja kaikki poikkeaa kuitenkin, kuin että jos odottaa yhtä. Näkee myös miten moni on alku ongelmista huolimatta selvinnyt kunnialla ja mitä tunteita mikäkin asia herättää erilailla.

      Perhevalmennus alkaa ensiviikolla, mutta siinäkin vain käydään asiat, miten hoituu yhdenkanssa. Oma kaupunki ei tarjoa monikkovalmennusta jonka kokisin tärkeäksi itselle, mutta nyt kyllä joutuu jättämään väliin, senverran rankka reissu lähteä pidemmälle jo tässävaiheessa raskautta. Harmittaa.

      Ensiviikolla vk30 kontrolli jo täälläkin. Saikulla ollaan ja yhteensä sellaiset 2600-2800g vauvaa olisi matkassa mukana. Vielä kasvatellaan ja toivotaan, että viihtyisi kyydissä tarpeeksi kauan ? Mitä tuo paino sitten tekisi viikkoja yhdellä vauvalla? Oltaisko silloin jo jossain vh 35 tienoilla?

      Kukkasia sain mieheltäni tänään ja siitä asti itkettänyt jos vähänkin ajattelee… oli miehelläkin itku silmässä ?. Kaikki on tehnyt nyt kotona. Huone remontoitu, kevään kaikki pihatyöt, katsoo etten mitään tarvi kantaa, vaunut kasannut valmiiksi ja ikean palapelit (kaksin kappalein) kasannut. Kaikki rankan fyysisesn työn päälle niin pakko myöntää, että en ole kertaakaan kysynyt,että miten hän jaksaa ?. Monessa asiassa sitä on itsensä kovettanut ja pitänyt tunteet sisällä… osa myös lapsettomuudestakin johtuen. Jospa tässäkohden olisi jo itsellekin hyvä kasvun paikka.

      Ihanaa äitienpäivää kaikille ?

    • #12205
      MsFields
      Osallistuja

      Mies kysyi tänään aamulla onnitteleeko mua vai ei. En oikein osannut sanoa. Mietittiin, että ehkä ei vielä tänä vuonna.

      Tässä on päästy eilen kolmannelle kolmannekselle. Rv 28+1. Sairasloma loppuu tänään, mutta katsotaan kuinka mä jakselen töissä. 6 työviikkoa jäljellä ennen parin viikon kesälomaa ja äitiyslomaa. Aika hurjaa. Töiden kanssa olen ajatellut katsella ihan rauhassa ja antaa itseni jäädä pois lepäämään jos tuntuu siltä. Alaselkä vihoittelee jatkuvasti, välillä on päiviä ettei tunnu missään ja välillä viiltää niin että joka askeleella sattuu. Mitään vippaskonstia tähän ei ole. Olen noudattanut ohjeita, uinut, kävellyt, ja ruvennut käymään joogassakin. Sen vaellusreissun peruin. yhyy… harmittaa, mutta en ois ensinnäkään jaksanut edes istua autossa 3h päästäkseni koko kansallispuistoon, puhumattakaan rinkan kantamisesta.

      Tässä vikalla kolmanneksella alkaa vatsa näyttää megapallolta. En käsitä. Vielä 3 kk pitäisi tätä kasvatella, miten se voi kasvaa yhtään enempää… Vasta 6kk mennyt. Ajatukset alkaa vähän siirtyä synnytysvalmennuksiin ja sen sellaisiin. Kuun lopussa meillä alkaa. Oon lukenut aktiivisesta synnyttämisestä ja harkitsen doulan mukaan ottamista synnytykseen, mikäli nyt löytyy meidän korvesta sellaista.

      Ensi viikolla mennään miehen kanssa yhden yön pikalomalle Tallinnaan. On ihana päästää yhdessä tuulettumaan. Saattaa jäädä meidän viimeiseksi reissuksi tänä vuonna.

    • #12325
      Surenkorento
      Osallistuja

      Täällä on hiljaista. Olen käynyt kyllä päivittäin lukemassa, jos jollain on ollut jotain asiaakin. Koen hiljaisuuden toisaalta merkiksi siitä, että valtakunnassa on kaikki hyvin – ei mitään erityistä raportoitavaa. Toivottavasti olen oikeassa :).

      Meillä menossa nyt rv28+5. Äitiyspakkaus saapui viime viikolla <3.

      Kävin sokerirasitustestissä jokunen viikko sitten, ja ilokseni sokeriarvoni olivat paremmat, kuin koskaan ennen. Eli vaikka ennen raskausaikaa sokeriarvot oli silloin tällöin vähän koholla ja verensokerien kanssa on ollut paljon mietittävää, nyt raskausaikana ne ovat ihanteelliset myös ei-raskaana olevalle.

      Verenpaineet ovat pysyneet tasaisen hyvinä, neuvolakäyntien pissatesteissä ei ole kertaakaan ollut sokeria eikä valkuaista. Vauvan syke on aina reipas dopplerissa neuvola-aamuina ja vauva on kovin aktiivinen möyrimään yksiössään, potkimaan ja kutittelemaan minua kyljestä.

      Painoa on kertynyt 7kg, vatsakumpuni on yleisen mielipiteen mukaan pieni, mikä nyt taas johtuu ilmeisesti vain siitä, ettei vyötäröllä ollut ylimääräistä rasvaa ennen raskauttakaan. Omasta mielestä se tietenkin on jo iso, kun se on alkanut todellakin näkyä ja vaikuttaa jo vaatevalintoihin. Olen joutunut ostamaan äitiyshousut n. kuukausi sitten ja äitiystreenitrikootkin sitten jo viime viikolla. Pikkuhiljaa sitä on vain asennoiduttava siihen, että omat normaalivaatteet eivät välttämättä enää mahdu päälle ja mammavaatteita on hankittava.

      Meillä alkaa perhevalmennukset kuun vaihteessa ja synnytysvalmennus on juhannusviikolla. Olen myös lueskellut aktiivisesta synnytyksestä, ja vaikken nyt ihan kaikkia yksityiskohtia olekaan vielä päättänyt, olen ajatellut synnytyksen kulkevan ilman epiduraalia, ehkä vain ilokaasun voimin. Doulaakin mietittiin tässä päivänä muutamana. Meidän kylällä sellainen on.

      Minulla on vielä viisi viikkoa töitä ennen viikon kesälomaa ja äitiyslomaa. Ajatukset alkaa olla aika vahvasti niissä hetkissä, mutta vielä pitäisi hetki jaksaa töissä. Ei siinä suoranaisesti fyysistä ongelmaa olekaan, eikä minulla siis ole mitään liitoskipuja kummempaa. Niitäkin pystyn suureksi osaksi välttelemään – tai siis olemaan aiheuttamatta lisää.

      Selällään nukkuminen loppui viime viikolla, alkoi tulla hetkessä hieman pöhkö olo. Eli nyt kohtu on alkanut sitten painaa verisuonia sen verran, että nukkumisasennot ovat entistä rajallisemmat. Lapsi touhuaa aina kovasti illalla nukkumaan mennessäni ja se rauhoittaa minua, ei valvota.

      En olisi ikimaailmassa uskonut odotusajan olevan näin leppoista, kun miettii, miten vaikeaa oli päästä ylipäätänsä alkuun. Neuvolassa alkuviikosta saatiin muuten arvio syntymäpainosta, n. 3kg.

      Kuinka teillä kaikilla sujuu?
      Onnellista odotusajan jatkumoa toivotan itse kullekin – kohta meillä kaikilla on se pieni, mutta jättimäinen palkintomytty sylissä <3. Toisilla kaksikin.

      1st IUI Feb '15, 2nd IUI Mar '15, 3rd IUI on April Fools' Day '15. 1st IVF May/June '15, 1st PAS Aug '15 (didn't happen). 2nd IVF Nov '15 and two stripes in the morning of the 30th Nov.

    • #12330
      Toi-ve79
      Osallistuja

      Samoin olen käynyt päivittäin muiden ”osastojen” juttuja lukemassa.
      Täällä mennään paljon pienemmillä viikoilla millä te muut huristelette, täällä mennään vasta rv14. Kaikki mennyt hyvin, turvotus kadonnut ja pieni vauvamaha ilmestynyt näkyviin.
      Neuvolatätikin sanoi, että selvä vauvamaha eikä mahamakkaroita 😀 Eli äitiyshousuihin on jo siirrytty, ei mitään toiveita että pystyisin normifarkkuja käyttämään. Eipä tuota mahaa hirveesti pysty enää piilottelemaankaan, vähän löysempiä paitoja olen yrittänyt pitää..niitä vaan löydy kaapista..pitää siis lähtee shoppailemaan 😀

      Nt-ultra ja seulonta verikokeiden tuloksetkin taskussa. Kaverilla masussa kaikki hyvin, oli kasvanut hienosti ja saimme ihania kuvia kaverista muistoksi <3 Nt-ultran jälkeen uskaltauduimme kertomaan molempien vanhemmille asiasta, olivat molemmat todella iloisia meidän puolesta kun tiesivät millainen tie on takana. Nyt odottavat innolla kumpi kaveri siellä masussa kasvaakaan. Itsellä on sellainen tunne, että kaveri olisi tyttö..tiedä sitten. Rakenneultra on vasta kesäkuun lopulla, joten silloin saamme ”varmistuksen” kumpi on tulossa. Jos nyt kaveri ei päätä makoilla jalat ristissä. 😀

      Töissäkin kerroin lähimmille työkavereille. Osa alkoi heti laskemaan että milloin kaveri on laitettu alulle. Mä sit tokasin että kaveri on ollut 10 kk pakkasessa ja kun kaveri on hedelmöitetty emme ole mieheni kanssa olleet edes samassa huoneessa yhtä aikaa. 😀 😀 Ensin pieni hiljaisuus ja sitten osalla välähti…ja pahoittelivat sanomisiaan. Eipä siinä mitään, eiväthän he ole voineet tietää tilanteestamme, kun en ole asioista kertonut.

      Sudenkorento: Meillä alkaa perhevalmennus jo kolmen viikon päästä, ryhmässä oli kaikki joilla la loka-marraskuussa. Neljä käyntiä on ennen vauvan syntymää ja kolme vauvan syntymän jälkeen.

      Oletteko käyneet hierottava kuinka pitkään ja miten hierominen on ”onnistunut”? Itse olen menossa tänään vakio hierojalle, jolla käyn n.1,5kk välein. Nyt pitää sitten jutella miten jatketaan..6vkon päästä en kyllä pysty enää mahallaan makoilemaan 😀

      Minä niin odottelen milloin liikkeet alkavat tuntua. Milloin tunsitte vauvan liikkeet ensimmäistä kertaa?

      Ihanaa odotusta kaikille <3

      -Toi-ve79

    • #12360
      Felia
      Osallistuja

      Kuten selvästi moni muukin, minäkin olen käynyt täällä aktiivisesti muiden juttuja lukemassa 🙂 Jotenkin en ole ”uskaltanut” kirjoittaa, hyvistä enkä huonoista asioista.

      Meillä viikkoja tänään 19+3. Viikolle 16 asti kaikki meni aivan ongelmitta, nyt on saatu taas osamme huolista. Ensimmäinen ihmetys oli vasemmalle alavatsalle tullut kipu. Terveyskeskuksesta käskettiin tulla näytille, mutta käynti oli aivan ala-arvoinen. Päivystävä lääkäri pyysi näyttämään, mihin sattuu, ja kun näytin, hän totesi, että kyse ei ole umpparista. Mitään muuta ei suostunut sanomaan (ja tämän tiesin toki itsekin kun kipu oli väärällä puolella). Ei suostunut ottamaan kantaa siihen, mitä voisi olla, ainoa kommentti oli ”voithan mennä päivystykseen jos vaivaa”. Sinne toki soitinkin tämän käynnin jälkeen ja sieltä sain hyviä ohjeita ja neuvoja, vaikka eivät näytille kelpuuttaneetkaan. Jälkikäteen luin kantapalvelusta tk-lääkärin kirjaukset ja siellähän luki ”palpoiden ei arista vatsaa”, tämä siitä huolimatta että olin itse näyttänyt, mihin sattuu ja hänen siitä painaessaan valitin kipua :O Kipu itsessään ei ollut mitenkään kovaa, mutta oman mielenrauhani vuoksi kävin yksityisellä näytillä. Vasemmasta munasarjasta löytyi siinä vaiheessa jo puhjennut kysta, joka selitti oireet.

      Viikko tuon tapauksen jälkeen erään vessakäynnin yhteydessä pönttöön hulahtikin reilusti verta. Taas hysteerinen puhelu päivystykseen josta taas oltiin aivan ihania. Mulla ei ollut minkäänlaisia kipuja, joten jäätiin taas seurantalinjalle. Vuoto meni itsestään ohi.

      Taas meni viikko, ja verenvuoto uusi. Sillä kertaa oli myös kovaa paineentunnetta, joten kävin päivystyksessä. Vuodon syyksi paljastui hematooma ja istukkakin on edelleen ihan kohdunsuun vieressä. Tutkiessa verta tuli lisää ja sitä oli roiskeina lattiaa myöten siinä vaiheessa, kun nousin ylös. Onneksi vauvalla kuitenkin kaikki hyvin. Liikkui niin reippaasti, ettei lääkäri saanut pää-perämittaa otettua ollenkaan, mutta yksittäin päätä ja muita osia mittaillen oli kasvanut oikein hienosti. Lääkäri oli aivan huikaisevan ihana, tutki pitkään ja tarkasti ja ennen kaikkea kuunteli mua. Kertoi rehellisesti tilanteen riskit mutta muistutti, että mikään ei tällä hetkellä viittaa siihen, ettei kaikki voisi mennä ihan normaalisti tästä eteenpäin. Vuotoa luultavasti vielä tulee kun se hematooma siellä on, mutta sain tosi hyvät ohjeet siitä, missä tilanteissa hakeudun uudestaan päivystykseen. Rakenneultra meillä on reilun viikon päästä ja se toimii nyt samalla kontrollina tälle tilanteelle, jos ei ennen sitä tule akuuttia.

      Olen nyt kuitenkin ollut suhteellisen positiivisella mielellä, eilen kävin ostamassa äitiysvaatteitakin. Tavalliset farkut ei oo menny kiinni enää pariin kuukauteen, mutta löysemmillä tavallisilla housuilla oon pärjännyt tähän asti. Nyt ostin vihdoin kunnon mammahousut, onhan nää aika ihanat päällä 🙂 Meillä oli eilen myös eka perhevalmennus. Osuin sinne itse aika aikaisilla viikoilla, meillä myös niin, että tiettyjen kuukausien lasketut ajat on samassa ryhmässä. Ihan hyvä käynti oli ja kun olin muutaman päivän vellonut pelossa ja epävarmuudessa niin oli hyvä saada taas ajatuksia vähän siihen suuntaan, että kaikki voi yhtä hyvin mennä hienosti.

      Omaa mieltä lohduttaa kovasti se, että oon nyt pari viikkoa tuntenut vauvan liikkeet. Viikolla 15 tuntui ekan kerran jo jotain pieniä hipaisuja mutta en silloin tiennyt, onko kyse vauvasta vai suolistokaasuista 😛 Varmaksi en tiedä vieläkään, mitä ne oli, mutta viikolla 17 tuntui ekan kerran sellaista, joka oli selvästi tyypin liikkeitä. Ilmeisesti liikkeiden tunteminen riippuu paljon hänen asennostaan koska ei niitä läheskään jatkuvasti tunnu, mutta päivittäin monia kertoja kuitenkin. Nyt odotan, että alkaisivat tuntua päälle päin, että isäkin pääsisi osalliseksi potkuista. Luulen, että siihen menee kuitenkin vielä jonkun aikaa.

      Lämpöistä kesän alkua kaikille ja hyviä vointeja <3

    • #12363
      Felia
      Osallistuja

      Ai niin ja tietenkin paljon onnea kaikille teille, jotka olette jo saaneet nyyttinne syliin ♡ Ihanaa, kun ootte käyny kertomassa kuulumisia.

    • #12367
      Surenkorento
      Osallistuja

      Toi-ve79: olen käynyt vuosia vakihierojalla kokovartalohieronnassa n. kuuden viikon välein (kuten sinäkin) ja viimeksi juuri tämän viikon alussa. Edellisellä kerralla (rv22+) ei pystytty enää hieromaan mahallani, sitä aiemmin kylläkin. Osaava hieroja osaa kyllä hieroa kylkiasennossakin ja aion käydä hierojalla ihan loppuun asti. Myös osteopaatin palveluja käytän tarpeen vaatiessa.

      Minulle neuvolassa sanottiin, että perhevalmennuksen tunti imetyksestä tulee minulle melko aikaisessa vaiheessa, kun se on tuossa rv31 tietämillä, mutta en toisaalta halua jättää noita perhevalmennuksia myöskään siihen lasketun ajan ympärille, koska sitten ne saattavat jäädä kokonaan välistä. Ymmärtääkseni synnytyslaitokseltakaan ei päästetä kotiin, ennen kuin lapsi imee maitoa rinnasta, joten en tiedä, mitä sillä imetysvalmennuksella tekisin enää sen jälkeen.

      Tunsin ensimmäiset kalanevän hipaisut rv14+ ja siitä ne potkut alkoivat sitten voimistua. Rv19+5 mieheni pystyi tuntemaan potkut ensimmäistä kertaa vatsani pinnalta omaan käteensä, ja sitä hetkeä kytättiin pari viikkoa joka ilta. Siitä alkoi myös visuaalinen ilo, kun mahan elämää pystyi seuraamaan katsomallakin :).

      Felia: kävin sovittelemassa mammafarkkuja jo aiemminkin keväällä, mutta mikään ei oikein tuntunut kivalta päältä. Lopulta siinä vaiheessa, kun aloin jo miettiä, että haluanko istua omissa farkuissa esim. kahta tuntia leffateatterissa, päätin, että nyt ne mammahousut on löydyttävä. Ostin ensimmäiset rv27 aattona. Ajattelin, etten viitsi turhanpäiten hamstrata äitiysvaatteita kaappiin – ongelma on lähinnä juuri farkuissa ja treenitrikoissa, eikä minulla sitten muita äitiysvaatteita vielä olekaan. Paidat venyy kuitenkin varsin mukavasti.

      Onneksi olet sitten päässyt ”vain” kivuilla ja säikähdyksellä, toivottavasti nuokaan kauhistukset eivät uusiudu loppuodotuksen aikana!

      Kovin etukumarassa ei voi enää istua tai tehdä mitään, alkaa tuntua kylkiluiden alla ikävästi. Auton penkkiä olen joutunut laittamaan hieman takakenoon samasta syystä. Kengät voi edelleen solmia ihan nätisti kumartumalla varpaita kohti – kunhan en ole juuri hetki sitten syönyt mitään. Kaikkein hankalinta elämässä on sängyssä kääntyminen (liitoskivut pahimmillaan) ja se, ettei voi enää monessakaan asennossa nukkua, niin paikat kipeytyvät. Se jatkuva vessassa ravaaminen alkoi muutama viikko sitten, eli kyllä tässä todellakin tietää jo olevansa viimeisellä kolmanneksella.

      Nautin tästä raskausajasta kyllä kaikesta huolimatta kovasti – kun en enää edes uskonut pääseväni kokemaan sitä lainkaan. Tavallaan toivoisin, että lapsi syntyisi jo nyt, mutta sitten taas olen kiitollinen jokaisesta päivästä, jonka pikkuinen malttaa kasvaa sisälläni. Raskaus tuntuu edelleenkin elämän suurimmalta ihmeeltä <3.

      1st IUI Feb '15, 2nd IUI Mar '15, 3rd IUI on April Fools' Day '15. 1st IVF May/June '15, 1st PAS Aug '15 (didn't happen). 2nd IVF Nov '15 and two stripes in the morning of the 30th Nov.

    • #12368
      Felia
      Osallistuja

      Surenkorento hih, hauskaa, että sulle on sanottu, että imetystunti tulee aikaisin viikolla 31. Itse tosiaan juuri meidän sellaisessa kävin ja viikkoja 19 😀 Tosin meillä se oli painotettu enemmän siihen, mitä ajatuksia ja mielikuvia imettäminen herättää. Jonkun verran käytiin asentoja, rintojen hoitoa ym. läpi mutta paljon myös painotettiin, että sitten sairaalassa täytyy muistaa vaatia kätilöiltä opastusta asiaan. Itselleni tämä sopi aivan mainiosti tällaisena; perusasiat käytiin hyvin läpi mutta käytännön tilanteen tietää kuitenkin vasta sitten, kun vauva on syntynyt.

    • #12417
      MsFields
      Osallistuja

      Heippa kaikille,
      Mukava lukea teidän kuulumisia ja välillä käyn useamminkin katsomassa mitä kuuluu, mutta hiljaista on välistä ollu 😉 Mullakaan ei montaa tuttua ole, joka on raskaana, asiakkaita töissä kylläkin, mutta ei heidän kanssa viittisi mahavaivoja alkaa vertailemaan 😀

      Tsemppiä Felialle hematooman kanssa, pelottava vaiva 🙁 Onneksi kaikki on kuitenkin hyvin!

      Sudenkorento, tuosta mahan koosta, oon kuullut että hoikillakin on hyvin erilaisia vatsoja. Yksi työkaveri kertoi, että se oli menossa synnyttämään tämän kokoisella vatsalla mikä mulla on nyt viikoilla 30. Mä olen itsekin ihan perusnormikokoinen, mutta raskausmaha on kasvanut todella suureksi. Vauva ei välttämättä ole sen suurempi, kuin normi (ja neuvolan mittauksissa mennään tasan keskikäyrällä), lapsiveden määrä mulla saattaa olla suurempi. Painoa on tullut nyt +12-14kg lähtöpainosta.

      Vartalo on muuttunut tässä viimeisen kolmanneksen tienoilla, selkä on notkolla ja takapuoli valahtanut, rinnat ei ole muuten kasvaneet samassa tahdissa vatsan kanssa 😀 Turvotusta ollut vähän enemmän viime parin viikon aikana, enkä joogaan tai uimaan ole päässyt, kun ollut voimaton töiden jälkeen. Kaikki energia tuntuu taas menevän normiarjesta selviytymiseen. Tänään oli niin huono olo, että piti mennä puoleksi tunniksi makuulle sohvalle, tuntui etten selviä kotiin asti. Mulla menee 1,5h päivässä autossa istumiseen, mistä ei selkä tykkää :/

      Selkäkipuja on tullut lisää, mutta en pääse akupunktioon, kun täytyy siitä pitää kuulemma muutama viikko tauko. Eilen olin fysioterapeutin perhevalmennuksessa, siitä ois ollut hyötyä aiemmilla viikoilla, mutta eipä tässä kylässä noita ole kuin pari kertaa vuodessa. Sain sieltä tukivyön SI-nivelalueelle ja nyt se on kokeilussa.

      Mies ei ole vauvan liikkeitä tuntenut, vauva möyrii välillä ihan väkkäränä, mutta heti kun mies laittaa käden vatsalle se jähmettyy. Siis ihan uskomatonta! Mulla myös istukka ihan edessä, potkut saattaa tuntua vähemmän toisen käteen, itse tunnen ne selvästi, ja koko maha heiluu kuin ilmapallo kun pikkutyyppi möyrii. Täytyy sanoa, että sänkypuuhissa ollut hiljaista viime aikoina, ollaan vähän puhuttu siitä, ilmeisesti hormonit vaikuttaa mieheen jotenkin, ettei hänen tee mieli enää ollenkaan. Ja saattaa tämä muuttunut ulkomuotokin alitajuisesti vaikuttaa. Mullakin halut selvästi laskeneet siitä toisesta kolmanneksesta, mutta vähän harmittaa.

      Hieman pelottaa ja mietityttää ennenaikainen synnytys, vaikkei mitään riskiä olekaan (aina joku pelko päällä…). Olen kaikesta huolimatta hyvin kiitollinen jokaisesta lisäpäivästä, jonka saan vauvamahani kanssa viettää. Välillä en meinaa uskoa, että olen raskaana, ja että olemme päässeet tähän asti. 10 viikkoa laskettuun aikaan, hurjaa.

    • #12671
      Felia
      Osallistuja

      Hei, mitä teille muille odottajille kuuluu?

      Minä oon ollu lauantaista asti sairaalassa. Tuli taas verenvuotoepisodi joten lähdettiin päivystykseen. Vuodon syy ei oikein selvinnyt (ei enää hematoomaa) mutta totesivat kohdunkaulan olevan tosi lyhyt joten ei muuta kuin vuodelepoon osastolle. Epäselvää on, onko se ollut koko ajan normaalia lyhyempi vai nyt lyhentynyt. Viikkoja huomenna vasta 24, saisi pieni pysyä matkassa vielä pitkään. :/ Onneksi nyt saan jo liikkua osastolla, ei tartte ihan koko päivää olla vaakatasossa.

      Toivottavasti teillä muilla on hyvä vointi ja pääsette nauttimaan juhannuksesta!

    • #12672
      Pinkku84
      Osallistuja

      Moikka.

      Tänään kävikin mielessä että mites muut odottajat jakselee ja joko joku on jo synnyttänyt 🙂

      Felia: toivottavasti kaikki menee hyvin ja pikkuinen syntyy sitten oikeilla viikoilla :/
      Kauanko ne sinua sairaalassa pitää?

      Täällä viikkoja tasan 22, eilen alkoi ekat supistukset, onneksi kesti 10min, mutta sitten kun on unohtanu jo aikaisemmasta raskaudesta millasta se on. Iski pieni paniikki että ei vielä.
      Neuvolatsa käsii levätä ja lyhkäsempiä lenkkejä, enkä saa nostella painavia tavaroita saatika meidän 2v. Poikaa. Katotaan mitä siitäkin tulee.
      Viime viikolla oli rakenneultra ja kaikki oli paremmin kuin hyvin. Meille on tulossa tyttö ♡
      Ja sanoinkin kätilölle että kokoajan on ollut tyttö olo, eipä mennyt tuntemukset väärin 😉

      Juhannus menee rauhassa kotona perheen kanssa, toivottavasti säät suosii.

      Hyvää odotusta kaikkille ja Juhannukset ♡

    • #12674
      Toi-ve79
      Osallistuja

      Moikka.

      Felia: Tsemppiä makoiluun ja toivotaan että kaveri pysyy kyydissä vielä monta monituista viikkoa. 🙂

      Täällä voidaan hyvin, ei ole ollut mitään sen suurempia vaivoja. Maha vaan kasvaa kohisten. <3 Olen kyllä onnellisessa asemassa että olen säästynyt kaikenlaisilta vaivoilta, sanoinkin neuvolassa että hyvä että jossain pääsee helpolla, itse raskautuminen kun ei sujunut niinkuin olisi toivonut.

      Nyt mennään rv18 + 6, puoliväli lähenee. Aika on mennyt tosi nopeasti, tuntuu että vasta viime viikollahan me oltiin NT-ultrassa. Ensi viikolla olisi rakenneultra, saas nähä kumpi kaveri masussa elelee. Kaikki sanoo että olisi poika, itsellä ei olle tuntemuksia kumpaankaan suuntaan. Toisaalta ei sillä väliä kumpaa sukupuolta kaveri on, kunhan kaikki on kunnossa ja kaveri pysyy masussa vielä pitkään!

      Aurinkoista Juhannusta ja ihanaa odotusaikaa kaikille. <3

    • #12676
      Felia
      Osallistuja

      Ihana kuulla, että teillä on mennyt hyvin. Pinkku84 onnea prinsessasta <3

      Mä pääsin eilen kotiin. Huoli painaa enkä pysty tekemään juuri mitään (pelkkä seisominen tekee tosi nopeasti huonon olon) mutta omassa sängyssä nukuin tosi hyvin. Päivä kerrallaan…

    • #12679
      Pulu
      Osallistuja

      Täällä nyytit jo kainalossa ?. Vk 35 tuntumassa, kaikki molemmilla hyvin. Pienen painonsa vuoksi seurannassa, mutta muuten ei mitään muuta estettä ollut kotiuttaa, kun että lämmöt pysyvät. Nyt kotona riittää puuhaa. Syötöt kolmen tunnin välein pitävät isin ja äitin skarppina.

      Alakautta tulivat molemmat hienosti ja ilman mitään kipulääkkeitä. Aivan tajuttoman upea kokemus… vieläkin itkettää kun ajattelee. Sattui, mutta oli mahtavaa tuntea kaikki mitä tapahtui.

      Tsemppiä kaikille jatkoon!

    • #12681
      Felia
      Osallistuja

      Ihanaa, paljon onnea Pulu! <3

    • #12692
      Toi-ve79
      Osallistuja

      Onnittelut Pulu pienistä kavereista <3

    • #12713
      Surenkorento
      Osallistuja

      Sydämelliset onnentoivotukset Pulu kahdesta pienestä nyytistä <3 Kertakaikkiaan ihania uutisia!

      Täällä tänään rv35+0 ja äitiysloma alkoi tänään eilen päättyneen kesäloman jatkoksi. Lapsi peuhaa yksiössään todella aktiivisesti ja vie minulta selkeästikin voimia. Vaikka puuhaisi ihan pieniä juttuja, niin huomaa olevansa poikki.

      Viime päivät on kulunu pienen pieniä vaatteita pestessä ja viikatessa. En oikeastaan jaksaisi odotella tämän pienen mytyn syntymistä elokuun alkuun asti – tavallaan toivon, että se hieman kiirehtisi ja syntyisi pian :). Tavallaan tietenkin koen, että sitä parempi, mitä pidempään viihtyy ja kehittyy sisälläni.

      Odotusaika on ollut näiden kahdeksan kuukauden aikana varsin seesteistä. Synnytys ei jännitä vieläkään, en tiedä miksi se ei niin pyöri mielessäni :). En halua epiduraalia enkä sukka-asentoa, vaan olen päätynyt aktiiviseen synnytyksen kulkuun. Ellei siis tule mitään viime hetken yllätyksiä.

      Perhe- ja synnytysvalmennukset koimme hyödyllisiksi ja kalenteriin on buukattu kaikki neuvola-ajat aina LA-päivään asti. Nähtäväksi jää, tuleeko se käyttöön.

      Painoa on kertynyt 9kg ja maha häiritsee päivittäisissä askareissa jonkin verran. Kesäkuussa en saanut aikaiseksi käydä salilla ollenkaan, ja juuri tänään pohdin, mahdanko heinäkuussa enää jaksaa. On se ainakin yritettävä.

      Mukavaa odotusaikaa kaikille <3
      Me tullaan täällä Pulun vanavedessä kovaa vauhtia!

      1st IUI Feb '15, 2nd IUI Mar '15, 3rd IUI on April Fools' Day '15. 1st IVF May/June '15, 1st PAS Aug '15 (didn't happen). 2nd IVF Nov '15 and two stripes in the morning of the 30th Nov.

    • #12738
      Surenkorento
      Osallistuja

      Tänään rv36+0 ja pikkuinen on kyllä tervetullut maailmaan ihan milloin tahansa. Meillä on perheessä täsmällisyyttä ja ennenaikaisuutta, joten nähtäväksi jää, pitääkö sinne elokuun alkuun odotella.

      Painosaldo alkaa olla sen 10kg ja harjoittelin eilen vähän kantoliinan sidontaa. Sairaalakassi pitäisi kai pakata ihan oikeasti – vähän sitä on tullut jo hahmoteltua, mutta todellisuudessa se on vielä varsin vaiheessa.

      Pikkuinen on niin ahkera möyrimään tuolla mahassa, ettei liikelaskentaa tarvitse aloittaa. Neuvolassa pari päivää sitten todettiin kohdunkaulan olevan vielä ylhäällä, samoin se minipeppu on korkealla kohdussa, joten ainakaan tällä viikolla ei pitäisi vielä syntyä. Kaikki voi tosin muuttua ihan minä päivänä hyvänsä! On tämä jännää aikaa <3.

      Mitä teille muille kuuluu?

      1st IUI Feb '15, 2nd IUI Mar '15, 3rd IUI on April Fools' Day '15. 1st IVF May/June '15, 1st PAS Aug '15 (didn't happen). 2nd IVF Nov '15 and two stripes in the morning of the 30th Nov.

    • #12749
      Felia
      Osallistuja

      Voi miten jännää Surenkorento, ihanaa että ootte jo tuossa pisteessä! ^_^ Kuulostaa siltä, että sairaalakassi kannattaa todellakin pakata valmiiksi.

      Minä jäin edelliseltä sairaalareissulta eli viikolta 23 sairaslomalle ja se jatkuu äitiysloman alkuun saakka. Paljon pötköttämistä tiedossa siis, mutta onneksi olen nyt pystynyt olemaan kotona kuitenkin osaston sijaan. Ja onneksi olen keskimääräistä parempi sohvankuluttaja ja tykkään mm. käsitöistä, päivät on menneet keskimäärin aika kivuttomasti hömppäohjelmia katsoen ja virkkauksen ja ristipistotöiden parissa (kuulostipa mummolta). Eilen kävin keskustassa hoitamassa pari ihan kevyttä asiaa ja kun tulin kotiin, olo oli kuin olisin tehnyt 12 tunnin raskaan työpäivän, paljon en siis jaksakaan. Ja vaikka jaksaisinkin, paljoakaan en saa tehdä, ennenaikaisuuden riski on niin suuri että mahdollisimman paljon pitää levätä.

      Henkinen jaksaminen toki vaihtelee ja paljon on pelkoja. Nyt ollaan kuitenkin jo melkein viikolla 27 ja jos tyyppi nyt syntyy, hänen selviämismahdollisuutensa ovat jo aivan eri luokkaa kuin silloin viikolla 23. Jokainen päivä masussa on hänelle voitto ja olen siitä kiitollinen. Olen kuitenkin uskaltanut ostella vauvatavaroita ja koetan laulaa masulle paljon. Hyvä puoli on se, että vauva on tosi reipas ja kasvanut hyvin, itse asiassa kasvaa yli käyrien tällä hetkellä. Ihan nauratti kun kävin Kannasta lukemassa käyntimerkintöjä kaikilta polikäynneiltä ym. ja ihan jokaisessa mainitaan aina, että vauva liikkuu tosi paljon. Yleensä sydänäänien kuunteleminenkin on hankalaa, kun vauva vaihtaa asentoa kaiken aikaa. Reipas kaveri <3

      Vauvavakuutusta oon tässä kysellyt, mutta vertailu turhauttaa kun vakuutusyhtiöiden käytännöt on niin erilaisia. Sen lisäksi en usko, että edes saadaan sellaista, kun tämä ennenaikaisuuden riski on todettu. Se harmittaa, koska oltais haluttu se ihan muutenkin jo valmiiksi enkä tiennyt, että osasta yhtiöistä sitä olis voinut hakea jo aikapäiviä sitten (luulin, että vasta rakenneultran jälkeen). Saahan sen haettua sitten parin kuukauden ikäisenäkin, mutta jos keskosena syntyy niin siitä seuranneet ongelmat siitä tietysti rajataan sitten pois. Mutta, turhapa tätä on liikaa miettiä, kysellään nyt kuitenkin.

      Aika erilainen kesä meillä siis, kuin olin ajatellut, mutta en oo siitä erityisen pahoillani. Näin tämä vaan meidän kohdalla menee. Kun vaan vielä saatais muu perhe kuntoon; mies mursi kätensä pari kuukautta sitten ja meidän molemmat lemmikit on sairastaneet jo kuukausia, useamman kerran niiden tilanne näyttänyt toivottomalta mutta sitten taas paremmalta. Vauva on meidän perheessä ainoa, joka on voinut koko ajan hyvin, mutta hyvä tietysti niin. Onneksi sekä mun että miehen vanhemmat ja osa sisaruksista asuu lähellä ja ovat ystävällisesti auttaneet esim. pihatöissä.

    • #12772
      MsFields
      Osallistuja

      Onnea Pulu pienistä pikkuisista! Ihana kuulla, että kaikki oli mennyt hyvin.

      Ja tsemppiä Felialle kotikesään. Täälläkin on pötkötelty sohvalla enemmän tai vähemmän toukokuusta lähtien ja välillä tuntuu että tää kesä menikin sohvalla maatessa. Mutta tärkeällä asialla, pienen hyvinvointi on tietty etusijalla.

      Täällä mennään viikoilla 39+0. Kaikki on valmiina beibea varten. Tänään kävin vielä hakemassa viimeisiä lakanoita ja harsoja (voiko niitä olla tarpeeksi … ). Eli välillä olen liikuskellut omien voimien mukaan, 2-3 h kauppareissun jälkeen tuntee tehneensä viikon töitä putkeen, aika rankkaa on. Mutta tässä vaiheessa ei supistukset enää haittaa 😉 Vauva saa luvan tulla. Lasten huone (+muu kämppä) on saatu maalattua, pinnasänky siirretty meidän makuuhuoneeseen (senkin petasin jo kahteen kertaan), hoitoalustat ja vaipat odottavat käyttäjäänsä, babyshowerissa saaduille vauvaleluille virkkasin lelukorinkin, pikkuvaatteet on pesty ja viikattu, sairaalakassi(t)kin on pakattu (beibellä on oma).

      Ja tällä viikolla tavattiin myös meidän doula ja puhuttiin synnytyksestä. Vaikutti hirveän järkevältä ja mukavalta tyypiltä. Kokeiltiin kivun lievityksiin rebozo huivia, guasha kampaa, ja hän lainasi meille kotiin Tens-laitteen. Hän sai minut myös itkemään, ja puhui minulle minun jännityksestäni (ilmeisesti synnytystoivelistastani se paistaa läpi). Itseasiassa en tajunnut jännittäväni ja pelkääväni synnytystä ja tulevaa elämää vauvan kanssa, ennenkuin hän sanoi sen ääneen. Neuvolassa kävin tänään, sieltäkin tuli rohkaisevia sanoja, mutta jäi sellainen olo, että hänen oli vaan pakko sanoa jotain, eikä hän olisi halunnut jäädä juttelemaan mun kanssa mun tuntemuksista enempää. Itse totesin vaan, että joo hyvin kai se menee. Äh..

      Tuntemukset ovat kahtalaiset. Tiedän pystyväni ja pärjääväni, ja miehen ja doulan tuella uskon saavani positiivisen synnytyskokemuksen. Toisaalta kipu ja koko synnytystapahtuma pelottaa ja olen itkenytkin sitä tässä päivittäin. Noh näillä hormoneilla voi olla oma osuutensa.

      Viikoilla 36 kävin neuvolan lääkärin tarkastuksessa ja pyysin saada lähetteen äitiyspolille synnytystapa-arvioon. Olin itseasiassa ihan ihmeissäni, ettei sitä tehdä automaattisesti kaikille. Lekuri laittoi lähetteen syynä lyhyys ja ivf-hoito. En tiedä miksi näin, noh tärkeintä että pääsin. Siellä katsoivat että mun lantio on ihan ok ja vauva oli hieman isohko (3100g viikoilla 36+0).
      Viikon päästä meillä on laskettuna päivänä vauvan painoarviokontrolli. Se kun oli vähän isohko, niin katsotaan miten hän on tässä välissä kasvanut ja tarviiko toimenpiteitä. Oma paino on kohta lisännyt + 20kg lähtöpainosta (!), mutta omasta mielestäni se ei oikeastaan näy muualla kuin vatsassa ja selkään taisi tulla yksi makkara lisää. Turvotusta saattaa olla suuri osa.

      Tsemppiä kaikille odottajille <3

    • #12773
      Surenkorento
      Osallistuja

      Ollaan MsFields todellakin samoissa aikatauluissa vieläkin – meillä huomenna tuo 39+0 :). Pikkuinen ei suoranaisesti vaikuta halukkaalta syntymään vielä, kovin energinen hän kuitenkin on ja tuntuu, että yksiö alkaa käydä ahtaaksi. Synnytyssupistuksista ei tietoakaan, enkä oikeastaan tiedä, miltä ne harjoitussupistuksetkaan tuntuvat. Ehkei niitä siis ole ollut.

      Oma painoni on lisääntynyt vähän yli 9kg lähtötilanteesta. Vauvan syntymäpainoksi on kohdunkorkeusmitan perusteella arvioitu jatkuvasti 3kg ja pikkusen päälle, mutta alkuviikosta ultrassa arvio muuttui 2,7kg:ksi. Jouduin ylimääräiseen ultraan, kun käsikopelolla neuvolassa ei millään saatu varmuutta tarjonnasta.

      Yllätykseksi tuo pieni tyyppi on kuin onkin perätilassa ja sen pohjalta siirryinkin suoraan yliopistosairaalan äitiyspolin asiakkaaksi pois paikallisesta neuvolasta. Siinä missä minulla ei kummempaa synnytyssuunnitelmaa ollut, mitä nyt olin pohtinut kivunlievitykseen vain ilokaasua ja asennoksi jotain pystysuuntaista, niin nyt se suunnitelma sitten on muodostumassa tuon perätilan vuoksi.

      En halua sektiota, ellei ole ihan pakko. Siro vauva, hyväkuntoinen äiti ja soveltuva lantio ovat kolme edellytystä perätilavauvan alatiesynnytykselle. Nämä kaikki on nyt tällä hetkellä ainakin kunnossa ja siitä lähdetään liikkeelle. Asentooni synnyttäessä en voi vaikuttaa itse, mutta kivunlievitykseen edelleenkin voin, onneksi.

      Sektioon tosin mennään paljon herkemmin, kuin mitä raivotarjontavauvan synnytyksessä mentäisiin kesken kaiken, joten siinä mielessä ollaan vähän jännän äärellä, miten lapsi lopulta tulee maailmaan. Toivon parasta, sekä itseni, että tämän pienen ihmisalun puolesta.

      Meilläkin kaikki on jo valmista. Olen pysynyt liikkeessä ja fyysisesti aktiivisena ihan tähän asti. Välillä tulee niitä hetkiä, kun ei kertakaikkiaan jaksa, mutta pääsääntöisesti virtaa on vaikka muille jakaa. Toki hengähdystaukoja joutuu ottamaan eri tavalla kuin normaalisti.

      Sairaalakassi pitäisi vielä pakata oikeasti. Nyt mukaanlähtevät jutut on vain pinottu lipaston päälle muistuttamaan asiasta :D. Jos lapsivedet menevät, minun pitää käydä vaaka-asentoon ja soittaa ambulanssikyyti sairaalaan. Mieheni tai taksi ei saa siis lähteä kuljettamaan minua istuma-asennossa. Tämä ero raivotarjonta- ja perätilavauvan kohdalla.

      Enää ei ole pitkä aika jäljellä, maltetaan kyllä sen verran odottaa, mitä lapsi haluaa antaa itseään odotuttaa <3. Mittaamaton arvokas paketti tuloillaan <3 <3 <3

      Tsemppiä täältäkin suunnasta odottajille!

      1st IUI Feb '15, 2nd IUI Mar '15, 3rd IUI on April Fools' Day '15. 1st IVF May/June '15, 1st PAS Aug '15 (didn't happen). 2nd IVF Nov '15 and two stripes in the morning of the 30th Nov.

    • #12879
      Surenkorento
      Osallistuja

      Meille syntyi ihana pieni tyttö tasan 40+0. Kevyempiä 10min välein tulevia supistuksia oli edellisenä iltana neljän tunnin ajan, mutta sitten todelliset supistukset alkoivat lasketun päivän aamutunteina.

      Lääkkeettömästä kivunlievityksestä ei ollut minkäänlaista apua ja vaihdettiin lennosta epiduraaliksi. Synnytyksestä jäi positiivinen kokemus itselle, vaikkei tuo perätila- ja vielä kaiken kukkuraksi varpaat edellä synnytys kuulemma ihan helpoimmasta päästä ollutkaan. Alateitse tyttäremme siis saapui maailmaan, sektioon emme joutuneet.

      Tyttö on valloittava pieni otus, syö ja nukkuu hyvin, kasvaa reippaasti. Oli alle 3-kiloinen pieni nyytti vielä reilu pari viikkoa sitten.

      Lapsettomuuden juuret ovat syvällä tästä ihmeestä huolimatta ja aihe saa edelleen kyyneleet silmiini. Tällä hetkellä kyynelehdin tosin enemmän ilosta – en voi vieläkään käsittää, miten me saatiin noin ihana, täydellinen tyttö omista solusistamme <3.

      Vauvantuoksuista elämää täällä vietetään, oli tuo tyttären syntyminen kyllä valtava elämänmuutos.

      +9kg oli lopulta raskausajan saldo, nyt siitä on reilu 6kg jo sulateltu pois.

      1st IUI Feb '15, 2nd IUI Mar '15, 3rd IUI on April Fools' Day '15. 1st IVF May/June '15, 1st PAS Aug '15 (didn't happen). 2nd IVF Nov '15 and two stripes in the morning of the 30th Nov.

      • #12892
        hiiruli79
        Osallistuja

        Onnea tuhannesti sudenkorento!!!!
        Muistan sut tuolt inssi palstalta. Oon taustalla seurannut joskus täällä palstoja, en kuitenkaan nyt kirjoitellut omista hoidoista. Itse olin eilen toisessa punktiossa eli yksi tulokseton ivf(icsi) takana.
        Luo niin toivoa kun joillain onnistuu, paljon onnea teille!

    • #12880
      Felia
      Osallistuja

      Ihanaa Surenkorento, lämpimät onnittelut <3 Mä jo odotinkin tietoa kun laskeskelin, että sulla ja MsFieldsillä täytyy jo olla nyytit sylissä. Kaikkea hyvää teille vauvantuoksuiseen uuteen arkeen 🙂

      Meillä kesä on ollut pitkä ja raskas. Osastolla olen ollut kolmesti ja pikkukaverin syntymistä on jouduttu estelemään paljon. Nyt tilanne kuitenkin taas rauhallinen, viikkoja 32+ enkä enää panikoi. Yksi kontrolli on vielä mutta viikon 34 jälkeen ei enää estellä eli sitten tulee, kun tulee. Itse olen tosin nyt jo vakuuttunut, että niin kauan esteltiin, että ei tämä tyyppi nyt enää meinaa ennenaikaisesti tulla.

    • #12901
      Pipu
      Osallistuja

      Mä olen täysin unohtanut käydä täällä edes lueskelemassa kuulumisia. Mutta nyt yhtäkkiä muistin ja luinkin suurimman osan maaliskuun jälkeisistä kirjoituksista. Suuret onnittelut kaikille jo vauvansa maailmaan saaneille! <3

      Mulla tulee tällä viikolla 30 rv täyteen. Uskomatonta, miten aika kuluu nopeasti ja miten helppo tämä raskaus onkaan tähän mennessä ollut. Onnekseni olen säästynyt toistaiseksi kaikilta ikäviltä raskausvaivoilta. Mahakaan ei vielä menoa haittaa, mitä nyt kävellessä tulee joskus kivuttomia supistuksia. Painoa ei ole kertynyt paljon, vain alle 4 kg lähtöpainosta ja sf-mitta oli alakäyrällä viime neuvolassa. Ei siitä kuitenkaan huolestuttu. Pikkuinen liikkuu jatkuvasti aktiivisesti ja maha kasvaa kuitenkin tasaista vauhtia.

      Teidän vauva-arjesta olis kiva kuulla, kun ehditte kirjoitella. Mä koitan nyt muistaa käydä lukemassa 🙂

    • #12904
      Pulu
      Osallistuja

      Onnea muillekin vauvansa saaneille!

      Täällä kaksostenkassa elellään. Vauvanhoito on kyllä todella täyttä työtä. Toisella vatsavaivaa ja toisen iltanukuttaminen luo haasteita kerrakseen. Syntyivät pienikokoisina (niinkuin kaksoset usemmiten) niin tiuhat 3h syöttävälit työllistivät aluksi todenteolka. Nyt mennään 4h sylttöväleillä ja n 2 vk kuluttua alkaa velli jo tulla mukaan. Kovat on odotukset, että velli jo rauhoittaisi hieman ja ehkä ne vatsavauvat sieltä hiipuisivat. Edellee haetaan päivärytmiä… vielä ei selkeää päiväuniaikaa ole… vähän niin, että kun toista nukuttaa niin toista jututta ja taas päinvastoin ? työllisyys siis on täysipäiväistä.

      Hymyjä on jo alkanut tulla ja niistä saa kummasti lisää energiaa itsekin ?. Kumpa päästäisi kaikista vaivoista eroon niin johan iloksi muuttuu elo vauvoillakin. Julkisia paikkoja olkaan vielä vältelty ja ei oikein innostakaan lähteä mihinkään jos huutokonsertti sattuisi alkamaan. Sekin aika koittaa vielä. Bakteeripesiähän nuo ostoskeskukset ym on niin senkin takia. Ehditään kyllä sinnekin… mikään kiire ei ole.

      Vauvat ovat olleet terveitä kaikin puolin ja siitä olen ikionnellinen. Synnytyksen jälkeen, kun saivat terveen paperit niin kyllä tuli iso huokaisu. Enempää ei voisi toivoa ? vatsavaivat kestetään ?

      Tuli hommattua AIVAN liikaa vaatteita etukäteen… kasvu on jotain päätä huimaavaa, ettei ehditä kaikkea käyttämään. Jatkossa sius hankintoja vähän maltillisemmin.

      Yhdessä pinniksessä toistaiseksi nukkuvat… jossain vaiheessa toki laitetaan omiin.

      Palataan vielä ? ja tsemppiä hoitoihin jos näitä joku taustalla lukee ??

    • #13216
      Felia
      Osallistuja

      Hei kaikille, jos tätä ketjua vielä joku lukee 🙂 Minustakin tuli viime viikolla vihdoin äiti <3 Meillähän oli paljon huolta raskausaikana ja lopulta neljä sairaalajaksoa. Keskosta kovasti povattiin ja sellaisena syntyikin – yhden päivän verran! Hienosti siis jaksoi masussa kunnes lapsivedet meni viikoilla 36+5. Hetken aikaa jo supistelikin lupaavasti mutta ne hiipuivat ja seuraavana päivänä käynnistyksen jälkeen pikkuinen poikamme syntyi. Synnytys oli fyysisesti todella rankka kokemus mutta koin, että minusta pidettiin todella hyvää huolta ja kätilö oli aivan ihana. Sairaalaelämää ihmettelimme kaksi päivää ja sittemmin olemme saaneet tutustua toisiimme kotona.

      Lämpöistä syksyä kaikille!

Luet parhaimillaan 141 vastausketjuja
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.