Etusivu Keskustelu HEDELMÖITYSHOIDOT IVF ICSI PAS 2014 Vastaa aiheeseen: IVF ICSI PAS 2014

#3475
Liitu
Osallistuja

Tellu, noista progesteronipalloista – ne on mulla ollut se, joka on aiheuttanut eniten oireita. Stimulointivaiheessa en ole juuri sivuoireista kärsinyt, mutta ah, heti punktion jälkeen kun on saanut kolme kertaa päivässä kaks palluraa pistää uumeniin, niin johan on oireita tullut… Ekalla kerralla (kaks yritystä takana) erityisesti rintoja aristi ja ne turposi. Toisella kerralla ei aivan yhtä pahasti turvonneet, mutta aristivat kyllä. Sen lisäksi vatsassa menkkamaisia tuntemuksia ja turvotusta molemmilla kerroilla – ekalla kertaa hiukan vähemmän, mutta vuoto alkoi nopeammin ja tokalla kerralla tuntemuksia enemmän ja kesti pari päivää kauemmin ennen kuin vuoto alkoi. Toisella kerralla olin jo niin toiveikkaana, että nyt on varmaan tärpännyt. Olo oli melko katkera ja äärimmäisen pettynty ja surullinen, kun omana syntymäpäivänä sain negatiivisen tuloksen verikokeesta.

Mieliala tuntuu aina noiden progepallojen aikaan myöskin heittelevän. Voihan se tietysti olla, että se on muutenkin melko herkässä tuona aikana, kun odottaa että hedelmöittyykö ja kiinnittyykö jne.

Ja mitä muuten tulee noihin negatiivisiin tuntemuksiin, joista Sokeri kirjoitit kanssa tuossa ylempänä, niin kyllähän niitä tulee. Itselläni tunteet tuntuvat kohdistuvan enemmän luomusti raskautuneisiin. Eräs ystäväni on juuri onnekas ekasta icsi:stä raskaaksi tullut ja nyt pienen tytön äiti. Itselle se oli enemmänkin toivetta antava, että on se näköjään mahdollista vaikka heti ekasta… Vaikka en kiellä, etteikö ole mielessä vilahtanut ajatus ja kysymys miksi ei meillä onnistunut ekassa…

Miten teillä muuten, oletteko pystyneet puhumaan muille ystäville tai perheelle näistä asioista? Mulla on joitain ystäviä, joille olen kertonut ja perhe tietää myös. Mutta jotenkin mua on nyt ahdistanut se, että menin kertomaan perheelle. Tiedän kyllä, että tää on vaikea aihe puhua, mutta jotenkin mua on harmittanut, kun perhe ei ole asiasta ollenkaan kysynyt ja kun itse olen sen heikoimpana hetkenä ottanut esille, ei äitini tai sisareni ole siihen juuri mitään sanoneet vaan ovat nopeasti aihetta vaihtaneet. 🙁 Toisaalta enemmän on harmitusta ja suoranaista ketutusta aiheuttanut sellainen optimistinen reagointi yhdeltä ystävältä tämän toisen epäonnistumisen jälkeen – ”kyllä te vielä onnistutte, ettehän te ole vasta kuin kaksi kertaa yrittäneet…” Grrr… Kyllä otti aivoon! Niin, eihän tässä ole kuin vuosia painittu asian kanssa, vaikka vasta kaksi icsi:ä ollaankin kokeiltu.