Heimunen, JEEEE 🙂 🙂 ! Ihan mahtavaa!

Jäin miettimään Tellun ja Yöutun kirjoitukset luettuani, kuinka hirveänkauheaa on keskenmeno tällaisessa tilanteessa, jossa sitä raskautta on yrittämällä yritetty ja odotettu. Se on kyllä niin väärin. Onneksi Tellu sulla nyt kuitenkin on hienosti asiat ja toivottavasti Yöutunkin on mahdollista jatkaa yrittämistä. Jos niin pitkälle tässä raskaudessa pääsen, missä vaiheessa Tellu nyt olet, niin luulen mulla menevän ihan samoin nuo ajatukset. Eilen huomasin miettiväni, että koska sinne neuvolaan soitan. Ajattelin, että ensiviikon aikana, mutta selitän siinä samalla sitten, että tää saattaa mennä kesken. Sitten tajusin, että mitä ihmettä. Ei kai sellaista kuulu selittää siinä yhteydessä?!? Kävin myöskin vilkaisemassa jotain hiljaittain plussanneiden keskustelua. Ne miettivät jo kovasti, että koska kertoa muille ja joko on tehty hankintoja ym. Mää mietin vain, että jos vaikka pääsisin sinne varhaisultraan saakka, enkä pystynyt ollenkaan samaistumaan heihin. Olen myöskin hienosti pystynyt tartuttamaan tämän myös mieheeni, joka ei ole moneen päivään puhunut koko vauvasta mitään. Eilen sitten varovasti kysyi, että onko mulla ollut mitään erikoista tuntemusta vai onko kaikki vielä hyvin. On mulla ihan hyvin, mutta mistä sen tietää, onko sekin merkki hyvästä vai huonosta. Jos ei ole mitään erikoista oloa tai erikoista oireilua. Mistä voi tietää, ei mistään. Huh.