Etusivu Keskustelu HEDELMÖITYSHOIDOT IVF ICSI PAS 2014 Vastaa aiheeseen: IVF ICSI PAS 2014

#5245
Hipsu
Osallistuja

Noniin, kerrankin ehtii ajan kanssa tänne lukemaan kaikkien tilanteita.

Hempula, mikä tilanne? Vahvistuiko viiva? Sähän saat tänään ne verikokeen tulokset,
niin tuuhan ilmoittelemaan. Täällä ainakin jännitetään!

Katras, on niin inhottavaa kun näkee sen pienen ilon pilkahduksen siinä testissä ja sitten alkaakin se epävarmuus että ihan varmasti on jotain lääkkeen jämää vielä.
Mutta olishan se nyt teidänkin aika onnistua, jospa näissä yrityksissä oiskin jotain syksyistä onnea mukana ja tulisi useampikin plussa tänne 🙂
suosittelen sitä digi testiä, noiden tikkutestien viivoja on välillä hankala tulkita, siitä ainakin saa suoraan vastauksen.
Mun piti kanssa pistää se gonapeptol piikki, ja siitä kyselinkin myös täällä, mutta ei ollut kokemusta pahemmin. Se auttaa kiinnittymiseen ja ei vaikuta testin tulokseen. En tiedä siitä sen enempää.

Pullervo, jospa se kuuri sais sen vuodon nyt sitten alkamaan ja pääsisitte yrittämään vielä!

Vohveliinille ja Hopeallekkin tsemppiä piinailuun!

Täällä selvis miksi oikeanpuolen munarakkula on niin iso, siellä on kysta!
Se sama kysta joka piti poistaa munasolujen keräyksessä mutta ei poistettu koska oli hankalassa paikassa ja lääkäri sanoi sen lähtevän ”ensi kierrossa”. No mites nyt kun ei tule sitä ensi kiertoa? Ens viikolla vielä kontrolli käynti siitä.
Mutta samassa kuin tutkittiin niitä rakkuloita niin siellä näkyi hienosti meidän pieni ihme, ja pienen pieni sydämensyke!! Sitä onnen määrää kun sen näki siellä sykkimässä, ei osaa edes kuvailla. Ei ollut kovin suuria odotuksia tältä hoitokerralta, olihan tämä ensimmäinen Ivf mitä kokeiltiin. Vielä plussatestien ja verikokeidenkin jälkeen oli niin epävarma olo, mutta nyt ei kyllä enään ole. Tossa se ultrakuva koristaa meidän yöpöytää. 🙂
Nyt vaan toivotaan että kaikki sujuu hyvin ja saadaan pieni kotiin asti.
Pelkäsin keskenmenoa kokoajan, ajattelin aina että jos onnistuu niin menee kesken. Mutta nyt en jaksa enään pelätä, haluan nauttia tästä että ensimmäistä kertaa elämässä kaiken odotuksen jälkeen mun sisällä on pieni ihminen. Jos jotain tapahtuu, niin ehdin varmasti surra sitä sitten. Nyt mä oon vaan onnellinen. Oireita lisääntyy kokoajan, ja onhan toi kysta ylläri vähän ikävä, ja pienenispä ne rakkulat nyt kunnolla pian, mutta kaikki tää on sen arvosta, kaikki otetaan vastaan.
Mä hiljenen nyt täältä hetkeksi, mutta luen teidän vaiheita ja jännitän ja toivon teidän mukana. Tuun ilmoittelemaan kuulumisista jossain vaiheessa teille. 🙂

Toivon että tänne saatais iloisia uutisia enemmänkin, peukut pystyssä kaikille. Jaksakaa vaan yrittää!