Heippa kaikille!!
Jouluun enää 9 yötä… Ja ultraan 4 yötä… Voihan jännä….

Tänään soitin serkkulikalle jolle olen joskus kertunut että meillä tuo vauvan saaminen ei ole mitenkään helppoa. Tänään sitten kerroin hänelle uutisen. Se aito tunne joka välitty vaikkakin vaan puhelimen kautta oli niin hienoa. Kun joku on oikeasti niin onnellinen meidän puolesta. Nämä on vaan niitä hetkiä joita saamme kokea harvoin mutta tuntuu sitäkin paremmalta. Oli ihanaa jakaa hänelle meidän pieni salaisuus. Tai ei tämä taida kauaa enää salaisuutena pysyä. Tämä ilta turvotus on aivan järkkyä ja kun teen pääsääntöisesti ilta painotteista työtä niin… Ei taida kauaa riittää työpaidan ympärys peittämään tätä turvotusta. Muutama töissä kyllä jo tietää mutta ei haluais ihan kaikille kuitenkaan vielä kuuluttaa.

Hipsu: Niistä liiveistä. En mä saanut mitään vielä hommattua. Sen olen vaan huomannut että niissä ei ole kaaritukia. En ole uskaltanut vielä kokeilla niitä kaarituettomia. Kun jotenkin näin isorintaisena kaipaisi tukea mutta jotenkin minua epäilyttää että tukeeko ne tarpeeksi. Mutta vuoden alusta ajattelin lähteä niitä kokeilemaan ja kai se riski täytyy ottaa ja luottaa että ne tukee. Ei kai siinä muukaan auta….

Miten te muut olette voineet???

Utraa, synntäreitä ja joulua odotellessa
Hempula 11+5