Etusivu Keskustelu HEDELMÖITYSHOIDOT IUI 2015 Vastaa aiheeseen: IUI 2015

#6912
Hippu
Osallistuja

Moi samoja kokeneet!

Olen lueskellut tätä foorumia ja muita nettikirjoituksia tietojen ja toisten kokemusten etsimiseksi aktiivisemmin pitkin alkuvuotta. Nyt sain ensimmäistä kertaa itse ryhdyttyä kirjoittamaan. Kiitos kuitenkin kirjoituksistanne jo tähän mennessä, ne ovat lohduttaneet ja olen myötäelänyt omassa mielessäni toisten samankaltaisissa kokemuksissa.

Eilen oli 3. IUI. Eka oli tammikuussa ja toka helmikuussa eli koko alkuvuosi on nyt menty näissä hoitokuvioissa ja kaikessa siihen liittyvässä psyykkisessä ja fyysisessä myllerryksessä.

Sen verran tilanteestamme, että ikää on jo, toivottavasti ei nyt sitten aivan liikaa. Minä pian 39 ja mies n. 10 v. enemmän. Joo-o, kummankaan ikä ei tätä kaikkea nyt helpota, mutta yritetään nyt kuitenkin vielä. Jos toivottua lopputulosta ei tule, niin toivottavasti joskus kykenee ajattelemaan, että tuli nyt kuitenkin yritettyä, ellei sitten katkeroidu pahasti ja syyttele itseäänkin siitä, ettemme nuorempina hoitoihin selviytyneet. Ennen hoitoja 7 v. (!!!!!) yritystä tuloksetta, ei yhtään ainutta plussaa koskaan 🙁 2 v. sitten meillä oli jo eka lähete tutkimuksiin, mutta ekoissa labroissa kävi mulla ilmi kilpirauhasen vajaatoiminta, mikä nyt sitten varmaan yksi selittävä tekijä on ollut ja sitten meni aikaa työterveyshuollon enemmän tai vähemmän ymmärtämättömien lääkäreiden kanssa, ennen kuin vasta viime syksynä TSH saatiin sellaiselle tasolle (1-2), mikä hoidoissa pitäisi olla. Mies myös tarvitsi vielä lisäaikaa ennen hoitojen aloittamista, mikä koetteli omaa kärsivällisyyttä!!!!

No, kaikkien näiden vuosien jälkeen nyt sitten ollaan kuitenkin tässä tilantessa ja onneksi nyt ihan yksissä tuumin. Tutkimuksissa selvisi yhtenä selvittävä tekijänä miehellä MAR+, mutta toivoakin annettiin, että näytteen käsittelyllä siihen liittyviin asioihin pystytään vaikuttamaan hyvinkin. Eka IUI tehtiin ihan omaan kiertoon ja silloin oli aika pyörällä päästään kaikesta. Menkkojen täsmällinen alkaminen oli toki pettymys ja turhauttavaa oli tehdä pkl:n vaatima raskaustesti 🙁 Sit heti toiseen kiertoon seuraava ja tässä oli Menopur-pistokset ja Lugesteron tukena. Jotenkin toivoa virisi enemmän, kun oli nyt tätä lääkitystäkin tukena. Nega taas heti, Luget ehkä parilla päivällä vuotoa viivästytti…

Nyt tässä kolmannessa oli sit heti kierron 2. päivästä Letrozol, sitten taas Menopur ja tänään aloitan Luget tähän vaiheeseen. Pregnyliä en ole tarvinnut pistää (vaikka se jääkaapissa onkin tokasta kerrasta jo varuilta ollut), koska ovulaatiotesti on näyttänyt plussaa (digitesti sitä hymynaamaansa) ja pkl:lta on ohjeistettu, ettei sitä pistetä, jos oma ovulaatio tulee.

Nyt sitten 3. kerran odotellaan eli pari viikkoa pitäisi taas jaksaa tätä vaihetta. Kyllä sitä toivoo onnistumista, mutta samalla on niin tietoinen siitä, ettei onnistumistodennäköisyydet mitään huimia ole. Päällimmäisenä tunteena on aikamoinen väsymys. Onhan tämä ollut rankkaa ja sitten tämän kaiken keskellä yrittää ikään kuin normaalisti olla töissä, jaksaa muita ihmisiä, kestää raskaana olevien näkemiset jumpassa, kaupassa, joka paikassa. Vain muutama ystävä tietää tilanteen, ei tästä halua, eikä voi puhua. Onneksi viikon kuluttua on lomaviikko ja saa edes töistä huokaista. Tuolla viikollahan sitten taas selviää, miten tässä 3. yrityksessä kävi. Ollaan tuolloin myös reissussa kahdestaan rauhallisessa paikassa, niin saapahan vähän vaihtelua arkiympyröihin ja mahdollisen pettymyksen kanssa ei tarvitse yrittää sinnitellä töissä ns. normaalina tai minkälaisena sitä nyt tässä tilanteessa pystyy olemaan.

Välillä haluaisi tietää pkl:n kaavailuista jatkohoidon suhteen, mutta tokassakin siellä lähinnä sanottiin, että katsotaan nyt ensin tämä hoito… Nyt eilen sain sen verran selville, että JOS vuoto alkaa pääsiäispyhien aikana, niin voin TAAS aloittaa Letrozolen kp 2. Lääkäri visioi, että voidaan tehdä vielä 4. ja 5. IUI tähän keväälle ja jos näistä ei tulosta, niin sitten kesätauon jälkeen IVF. On tämä kyllä melkoista elämänvaihetta!

Tällainen epäselvä vuodatus nyt alkuun tässä tuli.

Voimia, toivosta kiinnipitämistä ja kevään valoisia hetkiä näihin uuvuttaviin vaiheisiin teille toisille haluan paljon toivottaa!!! Koitetaan jaksaa ja yritetään pitää itsestämme huolta tämän kaiken keskellä 🙂