Etusivu Keskustelu HEDELMÖITYSHOIDOT IUI 2015 Vastaa aiheeseen: IUI 2015

#7073
Kyynel
Osallistuja

Heippa!

Olen uusi täällä ja ajattelin nyt vihdoin kirjoittaa itsekin. Löysin nämä sivut hiljattain ja täällä tämä foorumi vaikuttaa ihan asialliselta verrattuna moniin muihin keskustelupalstoihin.

Kerronpa siis meidän tarinaa: olen kohta 35v ja mieheni nyt 36v. Vauvatoive on ollut reilut 4 vuotta. Neljän vuoden aikana olen ollut peräti 3 kertaa raskaana, ihan luomusti saatu alulle. Eka raskaus päättyi keskeytyneeseen keskenmenoon rv 16, toinen keskeytettiin sikiöpoikkeavuuden vuoksi rv 14 ja kolmas oli sitten taas keskeytynyt keskenmeno rv 8. Tuosta kolmannesta alkaa olla nyt 2 vuotta aikaa. Kaikissa näissä olen joutunut myös kaavintaan. Joskus reilut 2v sitten kävin yksityisellä vähän tutkimuksissa. Silloin ainakin oli vielä kaikki kunnossa, ja kaavinnat ei olleet aiheuttaneet tuhoa tai kiinnikkeitä tms. Keskenmenoille ei ole löytynyt mitään syytä, tutkimuksia on kyllä tehty niin paljon kuin mahdollista.

Viime syksynä päätettiin että hakeudutaan julkiselle puolelle lapsettomuustutkimuksiin ja hoitoihin. Päästiin aika pian sinne. Syytä ei löytynyt, kummassakaan ei toistaiseksi mitään vikaa. Tammikuussa aloitettiin IUI- hoidot. Kaksi kertaa IUI on tehty mutta ei ole onnistunut. Viime kierrossa lääkäri ihmetteli kun mulla on aina vaan vasemmalla puolella iso johtofolliikkeli, ja se on siellä jo kp 11. Tarkoitus oli katsoo seuraavassa kierrossa heti alussa ultralla onko se folli siellä koko ajan vai oisko siellä joku kysta. Nyt sitten kuitenkin hypätään tämä kierto kokonaan yli, kun en saanut enää sopivaa aikaa ultraan tähän kierron alkuun. Kaikki ajat oli jo menneet. Mulla on ollut alkukierrossa Letrozol, IUI:n jälkeen Pregnyl-piikki ja loppukierrossa Lugesteron. Olen kärsinyt kovasta päänsärystä siitä lähtien kun nuo hormonilääkkeet aloitettiin. Ne ei taida oikein sopia mulle.

Meillä on mahdollisuus koittaa vielä yksi IUI ja kai me se koitetaankin. Sitten päästään ivf-jonoon jos halutaan. Nyt on alkanut tuntua että ehkä en halua siihen. Olen lukenut juttuja ivf-kokemuksista, ja kieltämättä on alkanut pelottaa. Mies on sitä mieltä, että koitetaan kaikki hoidot, myös ivf, mutta helppohan se miehen on sanoa,kun hänen hommansa tässä kaikessa on hyvin helppo ja kivuton. Mä en oikeasti tiedä onko minusta siihen ivf-hommaan ollenkaan. Pelkään myös mitä ne tujummat hormonit mulle tekee, jos jo nuo miedommat lääkkeet on aiheuttaneet sen inhottavan päänsäryn. Toisaalta tuntuu ihan kamalalta, jos ei ole enää mitään muita vaihtoehtoja. Tuntuu kertakaikkisen lopulliselta se, että pitäisi kokonaan luovuttaa ja todeta että se oli sitten siinä.