Etusivu Keskustelu HEDELMÖITYSHOIDOT IVF kevät/kesä 2015 Vastaa aiheeseen: IVF kevät/kesä 2015

#8073
Salvia80
Osallistuja

Kiitos Onnitteluista, en ole pystynyt aiemmin kirjoittamaan, on ollut niin kova viikko ja tämä pelkojen polku jatkuu. Siis ei ole mitään onnenhehkusta luvassa…

Heräsin yöllä koviin rytmihäiriöihin kun sydän muljahteli ikävästi rinnassa, luulin, että kuolen kun en saanut henkeä. Seuraaavana päivänä hoipuin töihin seiniä pitkin ja tunsin miten sydän tykytti ja muljahduksia tuli vielä jonkun verran. Hoidin yhden palaverin ja olo oli huonovointinen, eikä se johtunut mistään raskauspahoinvoinnista vaan armottamasta leposykkeestä. Soitin klinikalle ja sanoivat heti, ettei raskaus aiheuta tuollaisia oireita näin aikaisin ainakaan. Pääsin heti terveyskeskukseen makaamaan, sydänfilmiin ja lääkärillekin. Leposyke oli 97 ja verenpaine jonkun verran koholla, en muista sitä lukemaa.

Otettiin verikokeita, joita en ole saanut, kuten en sitä hcg:täkään, yrittävät selvittää mistä noin korkea syke voi johtua. Lääkäri soittaa huomenna…olen yrittänyt levätä ja saanut noin 10:llä sykettä laskemaan, mutta olo on edelleen voimaton.
Voihan olla, että minulla on ollut verenpainetta jo aiemmin,koska olen kärsinyt pääkivuista, mutta kovasti pelottaa mitä tässä on edessä. Voihan tämä johtua myös stressistä, shokista tai kilpirauhasesta…kerroin nyt lähinnä sen takia, että joku sattuu kokemaan samaa. Mutta pelottava tämä olotila oli pahimmillaan.

Binkku, tämä oli meidän toinen hoito. Ei tehnyt mitää muuta erilailla kuin söin raskaus ja imetys multivitaa jo ennen hoitoa monta kuukautta, miehellä oli se lääkitys, alkiot oli lämpökaapissa, niin ettei niitä otettu välillä pois tarkastelun ajaksi, kun siellä oli time-lapse kamera. ja siittiöille tehtiin maljalla pICSI, eli eroteltiin vielä ne parhammaimmat joukosta sellaisen hapon avulla. luomupunkkua otin siirron jälkeen lasin 4-5 iltana, en edes peräkkäin. Juhannuksen aikana join muiden seurana 3 litraa greippimehua..
ja tosta oireettomuudesta: Jälkikäteen ajateltuna kuumeiset silmät ja se, että lugejen laittaminen oli vaikeampaa viimeisinä päivin, tuntui ilkeältä laittaa niitä. Rintojen arkuus katosi muutamaa päivää täysin…joten ei sekää ole huono merkki välttämättä.

Mutta enhän tosiaan tiedä onko oikeassa paikassa elämää ja olenko raskaana enää jos ultraan asti päästään ikinä. Nämä ekat päivät muistuttivat siitä kuinka haavoittuvaista tämä matka on, eikä sitä tule unohtamaan niitä tuhansia itkuja lapsettomuuden taipaleella.. taistelu jatkuu päivä kerrallaan.

Kukan kanssa samanlaisia ajatuksia oli viime viikolla…meillä oli tasan 2 alkiota, jotka viimestä jäi 3. ja 4. luokkaa ja molemmat siirrettiin. Oletko ajatellut keskustelua alan psykologin kanssa, itse vastustin asiaa viimeiseen asti, mutta en ole sulkenut ajatusta pois vieläkään, niin kova tie tämä on, onnistu tai ei…enkä tällä kysymyksellä halua loukata.

Pinpin: hyvä,että heinäkuussa jo pääsee selvittämään uusia käänteitä! Sinä, ja te kaikki olette mielessäni edelleen!