Kirjoitetut vastaukset

Luet parhaimillaan 4 vastausketjuja
  • Julkaisija
    Artikkelit
    • #35734
      sixfeet
      Osallistuja

      Hei, pisara!
      Olet jäänyt yksin.
      Niin on käynyt minullekin.
      mikä/mitkä ajatukset tai teot pitää elämänlangassa kiinni?
      Haluatko kertoa niistä?

      Joulu menee yksin taas, ties kuinka mones joulu tämä onkaan haluan löytää yksin elävän naisen ystäväksi

    • #33665
      sixfeet
      Osallistuja

      Onko keskustelupalstalla mahdollista kertoa omasta lapsuudesta ja siitä missä on asunut ilman omia vanhempia lähes koko lapsuuden?
      Meneekö keskustelu siis sivuraiteelle varsinaisesta palstan tarkoituksesta?
      Tarkoitan lastenkodin vuosista.

      vastaisiko joku minulle mitä mieltä olette ajatuksesta?

    • #33607
      sixfeet
      Osallistuja

      Tuttuja ajatuksia minulle, 14 vuotta sitten lapsettomuushoidon käyneenä miehenä(kiveskohju) joka häiritsi lämpötilaa siten ettei ollut kuin hitaasti liikkuvia 1 prosentti. kaikki muut paikallaan. Määrää en nyt muista ei kait sillä niin merkitystä. Varicoseleleikkaus tehtiin ja siinä sitten meni suuri osa miehisyyttä.
      Se aiheutti minulle myös masennusta joka oli keskivaikea lääkärin mielestä. Se iski viiveellä diagnoosista ja olen yksin joutunut masennuksen kanssa olemaan paitsi on ollut muunlaista vertaista mutta se ei ole lapsettomuusryhmä. Suomessa en ole saanut täysipainoista tukea huonoon oloon joka jäi vuosikiksi ”päälle”. Ne lääkkeet pahentavat oloa koska heikentävät lisää miehen tuntoja naista kohtaan. Ihan sairasta touhua suoraan sanottuna.
      Paras lääke on pussailu ja hyväily ja kaikkea siltä väliltä. Masennuslääke on jotakuinkin huono esimerkki tällä saralla kun kyseessä on miehen lapsettomuus.
      Kumpa löytäis ihmisen joka ymmärtäis eikä kääntäis selkäänsä minulle.
      mariini koita jaksaa!
      joulu menee nukkuessa ilman alkoholia jotta en muista sitä

    • #33605
      sixfeet
      Osallistuja

      Siis millä tavalla lahjasiittiöillä? Miten niitä käytettäisiin?

    • #33591
      sixfeet
      Osallistuja

      Näin vuosien kuluttua palaan tähän vaikeaan mielentilaan joka on samanlainen kuin allekirjoittaneella eli siittiöitä tosi vähän ja hitaasti liikkuvia niin vähän ettei ollut kovinkaan paljon toivoa saada omaa lasta kuin mikroinjektiolla sairaalaoloissa.
      Miten olet saanut ajatuksesi kasaan tiedon saatuasi? Mikä on vointisi tänä päivänä, oletko kunnossa?

      terv. sixfeet

    • #35875
      sixfeet
      Osallistuja

      Nyt selkis. Vielä kun löytäs vaimon niin saattaisko olla toivoa…edes hoitojonoon

    • #34651
      sixfeet
      Osallistuja

      Hei.
      Mikä on microtese? Miehenä en ole kuullut tuota.

    • #34650
      sixfeet
      Osallistuja

      Vaikea on antaa millään sanoilla voimia elämäänne.
      Voiko kysyä mitään tästä aiheesta?

      Kerron tämän jos jaksatte lukea vaikka olen mies. Oon käynyt itsekin hoidoissa eli annettiin hormonihoitoa 3kk ja mitattiin veriarvoja ja näytettä hoidon jälkeen. Lasta ei alkanut kuulumaan hoidoista huolimatta niistä on aikaa jo monia vuosia.
      Stressi kehossa oli niin kova että tuli ero, pää meinas haljeta.
      Olen jäänyt yksin kun tää vei voimia kehosta ettei mitään rajaa. 1,5-2vuotta sairaslomalla tämän jälkeen työttömänä vieraalla paikkakunnalla.

      Linnea! Toivon sinulle että saat jotenkin elämänlangasta kiinni. Jos on sukulaisia, kyllä niistä voimaa saa jos pystyy puhumaan näistä toiveista ja toivottomuudesta
      olin lastenkodissa niin kauan ettei enempään pysty ja sitten tieto ettei riitä sukusolun liikkuvuus omaan lapseen… onhan tässä purtavaa mielelle ja fysiikalle
      toivottavasti teillä on joku rakas ihminen edes vierellä

    • #34648
      sixfeet
      Osallistuja

      Tää päivä tekee aika huonon olon kehoon. isänpäivä
      Kortisoli- arvo nousee stressistä ja sydän alkaa reistailemaan kun en ole isä. Kuka nainen tulis mun kanssa yhteiselle elämänmatkalle..
      Tuosta lahjasoluhoidosta ois pitänyt jaksaa hakea 15 vuotta sitten tietoa.
      Missään päin en ollut kuullut koko hoidosta mitään. Silloin endokrinologi ei sanonut mitään tästä eikä ohjannut mihinkään mistä sais tietoa.
      Olin valmis isäksi jo v.1995. Kukaan ei ole suostunut minun kanssa perustamaan perhettä. Tälläinen kohtelu on pahempaa kuin mikään muu maailmassa. Se on raukkamaista ihmistä kohtaan. Ikää on jo niin paljon että epäilen vahvasti ettei kukaan nainen pysty edes ajattelemaan yhteistä tulevaisuutta kanssani.

      kroppa vähän koetuksella

Luet parhaimillaan 4 vastausketjuja