Kirjoitetut vastaukset

Luet parhaimillaan 0 vastausketjuja
  • Julkaisija
    Artikkelit
    • #41945
      Tuulia04
      Osallistuja

      Hei marjaana!

      Olen todella pahoillani puolestasi. Haluan ilmaista myötätuntoa asiaasi kohtaan.

      Saitko mahdollisuuden yrittää? Miten parisuhteellenne kävi?

      Kirjoituksesi osui minuun. Löysin elämäni rakkauden, hän kuitenkin veivasi lapsen hankkimisella niin kauan että minulta meni monta vuotta hukkaan. Olen vihainen hänelle, sillä tällaisessa asiassa ei saa leikkiä. Nyt olen antanut hänelle vaihtoehdot: joko lähtee IVF:ään kanssani tai sitten yritän lasta yksin. Olen ymmärtänyt hänen kipuiluaan liian kauan, menettänyt elämäntoivoni jo lähes kokonaan, vihannut häntä ja rakastanut häntä. Mikään ei auta, hän tuntuu jääneen puoliväliin asiassa. Vaikka sanoo että rakastaa minua ja olen hänen elämänsä rakkaus.

      Pelkään, että menetän hänet, mutta eikö minun tule ajatella omaa elämääni ja toiveita joita vielä voisi olla? Olen ollut mielestäni kärsivällinen hänen kanssaan jo vuosia. Hänelle on selvästi kynnys hakea apua lapsen tekemiseen, sen sijaan jos tulisin luomusti raskaaksi, se olisi jo tapahtunut jos niin olisi vaan voinut käydä. Tätä hän ei osaa selittää myöskään. Kun kysyn, sanoo että sitten vaan ihmeteltäisiin sitä vaihetta. Avun hakeminen asiaan on jotenkin hänelle huono asia. Mutta minun keho tarvitsee jo apuja.

      Tällaisessa tilanteessa 🙁 Kaikki kommentit ja tuki auttavat. ei ole helppoa. Huomaan olevani katkera, toiset saavat lapsia tuosta vain ja heillä on mies, joka tukee asiaa jne. Sekin on surullista.

Luet parhaimillaan 0 vastausketjuja